Vedenparannusaineet
Juha Salmivaara
Mitäs mieltä olette viisaammat vedenparannusaineiden (esim. AquaSafe)
tarpeellisuudesta vedenvaihdon yhteydessä? Itse olen aina lisännyt
normaalien vedenvaihtojen jälkeen akvaarioon vedenparannusainetta pullon
ohjeen mukaan, mutta äskettäin kuulin eräältä akvaariokauppiaalta, että
tällaisen aineen käyttö on turhaa osittaisen vedenvaihdon yhteydessä.
Hänen mielestään vedenparannusainetta on tarpeen käyttää vain akvaarion
perustamisen yhteydessä.
Vedenvaihdossa olen käyttänyt suoraan kylmää vesijohtovettä, ja akvaario
sijaitsee Vantaalla. Kerralla vaihdan 1/4 - 1/3 akvaarion vedestä.
Asiallahan ei tietenkään ole kovin suurta taloudellista merkitystä
muiden akvaarionhoitokulujen rinnalla, mutta tuntuu kuitenkin hölmöltä
lisätä akvaarioon kaiken maailman kemikaaleja, jos ei niistä ole mitään
hyötyä. Eli miten on, käytättekö muut vedenparannusainetta jokaisen
vedenvaihdon yhteydessä?
Juissi
Antti Nayha
Juha Salmivaara (juha.sa...@vtt.fi) wrote:
: Mitäs mieltä olette viisaammat vedenparannusaineiden (esim. AquaSafe)
: tarpeellisuudesta vedenvaihdon yhteydessä?
Melko turhaa tuo lienee, ellei kotiseudun vesi ole kovin raskasmetalli-
pitoista. Itse asun Oulussa ja kaytan AquaSafea uuden akvaarion
perustamisen lisaksi vain silloin, kun kala on loukannut itsensa esim.
tappelussa (AquaSafe sisaltaa PVP-kolloideja, joiden pitaisi suojata
kalan limakalvoja ja edistaa vammojen paranemista).
--
Antti <><
jh...@online.tietokone.fi
juha.sa...@vtt.fi,Usenet3 writes:
>Eli miten on, käytättekö muut vedenparannusainetta jokaisen
>vedenvaihdon yhteydessä?
Minä en ole ainakaan kertaakaan käyttänyt, ja hyvin nuo kalat näyttää
viihtyvän, ja vesiarvot ovat OK.
Jotkut ovat sitä mieltä, että vettä pitäisi seisottaa ennen akvaarioon
laittamista, mutta toiset taas sitä mieltä että on parempi lisätä suoraan,
niin että hapettaminen on tehokkaampaa.
Vaihtaessani 180 -litraseen vettä lasken 1/3 pois akvaariosta joka toinen
viikko
ja kannan ämpärillä suoraan hanasta laskettua vettä tilalle.
vähintään joka neljäs viikko imuroin, ja vaihdan 1/3 vettä samalla.
Pienemmissä altaissa olisi kai syytä vaihtaa pienempiä määriä vettä
useammin, tasapainon ylläpitämiseksi.
Onko muuten joku sitä mieltä, että rauta -liuosta olisi hyvä lisätä
akvaarioon ?
Ja mitä vaikutusta sillä on ?.. Ja jos, niin paljonko ?
Ps. Itse asun Kauniaisissa, joten samaa vettä kai juodaan/uidaan,
J.Holm
Santtu Ahonen
Juha Salmivaara wrote:
>
> Mitäs mieltä olette viisaammat vedenparannusaineiden (esim. AquaSafe)
> normaalien vedenvaihtojen jälkeen akvaarioon vedenparannusainetta pullon
> ohjeen mukaan, mutta äskettäin kuulin eräältä akvaariokauppiaalta, että
> tällaisen aineen käyttö on turhaa osittaisen vedenvaihdon yhteydessä.
> Hänen mielestään vedenparannusainetta on tarpeen käyttää vain akvaarion
> perustamisen yhteydessä.
En käytä. Kerralla vaihtoon menee 100 - 150 litraa vettä ja Pohjois
Haagan putkivesi kelpaa suoraan tankkiin. Joskus vesi on niin kylmää
että tankin lämpötila putoaa liikaa, pakko panna pikkaisen lämpöä
sekaan. Veden vaihdon yhteydessä laitan tankkiin nestemäistä
kasvilannoitetta, sitä ruskeaa jota saa mm. HASin kokouksista aina
silloin tällöin.
> Asiallahan ei tietenkään ole kovin suurta taloudellista merkitystä
> muiden akvaarionhoitokulujen rinnalla, mutta tuntuu kuitenkin hölmöltä
> lisätä akvaarioon kaiken maailman kemikaaleja, jos ei niistä ole mitään
> hyötyä. Eli miten on, käytättekö muut vedenparannusainetta jokaisen
> vedenvaihdon yhteydessä?
Mitä muita akvaarionhoitokuluja sinulla on? Tuo lannoite on kallein
juokseva kulu, toimiva akvaario ei kaipaa paljoa normaalioloissa.
Mitä nyt safkaa menee 5 - 6 purkkia vuodessa (į 30mk), vettä muutama
tuhat litraa (??mk), suodattimen materiaaleja puoli pussia (koko
pussi 70mk) ja muutama kala sillon tällöin vanhuuteen tms. kuolleiden
tilalle. Tuo lannoite maksaa kaupassa monta sataa mk litralta ja sitä
menee vuodessa monta litraa joten se on kallein komponentti...
Alkuhankintojen jälkeen koko harrastus maksaa minulla arviolta alle
1000mk vuodessa eli samaa luokkaa kuin tv-lupa. Akvaariosta tulee
paljon parempaa ohjelmaa... Niin, ja tässä on kyseessä StuKvaario eli
tsekkaa detaljit osoitteesta http://www.compart.fi/stu/Akvaario/
Terkuin, Stu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Email:s...@compart.fi_removethis_ URL: http://www.compart.fi/stu/
=====================================================================
Tomi J Lehtinen
In article <347BD8...@vtt.fi>, Juha Salmivaara wrote:
>Mitäs mieltä olette viisaammat vedenparannusaineiden (esim. AquaSafe)
>tarpeellisuudesta vedenvaihdon yhteydessä?
Mä olen käyttänyt akvaarion perustamisvaiheessa vedenparannusaineita, mutta
en enää jatkossa kun akvaario on lähtenyt toimimaan hyvin. Ehkä niiden käyttö
voi olla perusteltua vedenvaihtojenkin yhteydessä, jos kalastona on hyvin
herkkiä lajeja ja vesijohtovesi ei ole laadukasta? Pääkaupunkilaisilla on
kuitenkin hyvälaatuinen vesijohtovesi, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi
käyttää kemikaaleja. Ylipäätään ajatus jatkuvasta vedenparannusaineiden
käytöstä ei innosta.
Tomi
Tomi Lehtinen
tjle...@cc.helsinki.fi http://www.helsinki.fi/%7Etjlehtin/
Oskari Westerholm
Tomi J Lehtinen (tjle...@cc.helsinki.fi) wrote:
: Pääkaupunkilaisilla on kuitenkin hyvälaatuinen vesijohtovesi,
: joten en ole nähnyt tarpeelliseksi käyttää kemikaaleja.
Meilla Vantaan Koivukylassa ainakin on usein
johtovedessa niin kova kloorin maku ja haju, ettei
sita ihminenkaan pysty juomaan. En kylla sita sellaisenaan
kaloille antaisi.
oskari
=========================>wal...@niksula.cs.hut.fi<========================
Isot ihmiset eivat milloinkaan ymmarra mitaan itse,
ja lapsista on vasyttavaa selittaa heille alinomaan selvia asioita.
==================>http://www.niksula.cs.hut.fi/~walker/<==================
Juha Salmivaara
Santtu Ahonen wrote:
> Juha Salmivaara wrote:
>
> > Asiallahan ei tietenkään ole kovin suurta taloudellista merkitystä
>
> Mitä muita akvaarionhoitokuluja sinulla on?
>
> 1000mk vuodessa eli samaa luokkaa kuin tv-lupa. Akvaariosta tulee
> paljon parempaa ohjelmaa...
No samaa luokkaa ovat omatkin kuluni, eli eivät todellakaan kovin
suuret. Mutta jos vuoden vedenparannusaineet maksaa jotain satasen
luokkaa, niin eihän tuolla kovin suurta merkitystä kokonaiskulujen
kannalta ole (n. 10 %), joten seison kyllä edelleen sanojeni takana. :-)
Tarkoitus ei siis ollut valitella harrastuksen kalliutta. Oli vain tuo
kustannuspuoli tuota edellistä viestiä kirjoittaessa mielessä, kun
suoritin juuri vähän perusteellisemman vuosihuollon, jonka yhteydessä
vaihdon mm. loisteputket uusiin ja sain muutenkin kulutettua useamman
satasen kaiken maailman hankintoihin. Tuossa samalla tuli sitten
mietittyä sen vedenparannusaineen tarpeellisuutta, kun sekin oli
lopussa.
Tuosta päästäänkin muuten seuraavaan kysymykseen (täältä näitä nyt
pesee, kun kerran vauhtiin pääsin), eli kuinkas usein olette uusineet
akvaarion valaisimia? Ainakin loisteputkien valotehon väitetään laskevan
huomattavasti ajan mittaan. Nyt ostamieni putkien pitäisi riittää
pariksi vuodeksi. Onko kyseessä kauppiaiden myynninedistyskikka, vai
vanhenevatko nuo putket tosiaan vuodessa parissa käyttökelvottomiksi?
Ovat vielä nuo erikoisputket melko arvokkaita. (Taas viittaus
harrastuksen kustannuksiin. Taidankin olla aika pihi jätkä. :-) Lisäksi
noita käytettyjä periaatteessa ihan ehjiä loisteputkia kertyy tuonne
huoneen nurkkaan, kun en ole keksinyt niille mitään muuta
käyttökohdetta.
Tarviskos joku autotalliin 90 cm:n mittaisia loisteputkia, joista puolet
on punasävyisiä...
Juissi
Yrjö Hämäläinen
>
> Onko muuten joku sitä mieltä, että rauta -liuosta olisi hyvä lisätä
> akvaarioon ?
> Ja mitä vaikutusta sillä on ?.. Ja jos, niin paljonko ?
>
kaloihin.
Y. Hämäläinen
Yrjö Hämäläinen
Oskari Westerholm wrote:
>
> Meilla Vantaan Koivukylassa ainakin on usein
> johtovedessa niin kova kloorin maku ja haju, ettei
> sita ihminenkaan pysty juomaan. En kylla sita sellaisenaan
> kaloille antaisi.
>
Ei kait enää klooria. Käytetäänkö sitä enää missään. Vantaalla ja
muuallakin pääkaupunkiseudulla vesihän otetaan (kaiketi) Päijänteestä.
Tämän vuoksi se myös on pehmeää. Vai olisiko Koivukylässä oma
vedenottamo ?
Y. Hämäläinen
Tomi J Lehtinen
In article <65h1c9$609$1...@hiekkalaatikko.cs.hut.fi>, Oskari Westerholm wrote:
>Tomi J Lehtinen (tjle...@cc.helsinki.fi) wrote:
>: Pääkaupunkilaisilla on kuitenkin hyvälaatuinen vesijohtovesi,
>: joten en ole nähnyt tarpeelliseksi käyttää kemikaaleja.
>
> johtovedessa niin kova kloorin maku ja haju, ettei
> sita ihminenkaan pysty juomaan. En kylla sita sellaisenaan
> kaloille antaisi.
Tarkoitin tuolla pääkaupunkilaisilla nimenomaan hesalaisia; hesalaisilla
ainakin on hyvää vesijohtovettä joka tulee Päijännetunnelin kautta. Varmaan
myös paikallista vaihtelua voi olla niin Hesan sisällä kuin vaikkapa Hesan ja
Vantaan välillä. Jos vetesi vaikuttaa epäilyttävältä, soita paikalliselle
vesilaitokselle ja kysy heiltä veden ominaisuuksista.
Tomi
- - remove 'spam-no-thanks' to reply by email - -
Antti Nayha
Juha Salmivaara (juha.sa...@vtt.fi) wrote:
: Tuosta päästäänkin muuten seuraavaan kysymykseen (täältä näitä nyt
: pesee, kun kerran vauhtiin pääsin), eli kuinkas usein olette uusineet
: akvaarion valaisimia? Ainakin loisteputkien valotehon väitetään laskevan
: huomattavasti ajan mittaan. Nyt ostamieni putkien pitäisi riittää
: pariksi vuodeksi. Onko kyseessä kauppiaiden myynninedistyskikka, vai
: vanhenevatko nuo putket tosiaan vuodessa parissa käyttökelvottomiksi?
Oo.. siis _valaisimia_ en ole viela kertaakaan joutunut vaihtamaan,
loisteputkia niihin tosin 1.5-2 vuoden valein. ;-) Vaihtovali riippuu
mm. putkesta, kayttolampotilasta (muista hyva ilmanvaihto
valaisinkotelossa, kaupan valaisimiin kannattaa yleensa porata reikia)
ja valaistusajasta vuorokaudessa.
Kayttokelvottomiksi putket eivat vanhetessaan varsinaisesti mene,
mutta valoteho laskee (kuulema) huomattavastikin. Luksimittari
voisi olla hyodyllinen apuvaline? Hehkulamputhan eivat
ehdi tehoaan menettaa, koska ne karsivat kuitenkin ennenaikaisesta
burnoutista.
Putket kannattaa muuten vaihtaa yksi kerrallaan pitkin aikavalein.
Pahasta valoshokista toipuminen saattaa kestaa kasveilla
kuukausia!
--
Antti <><
Yrjö Hämäläinen
Antti Nayha wrote:
> Kayttokelvottomiksi putket eivat vanhetessaan varsinaisesti mene,
> mutta valoteho laskee (kuulema) huomattavastikin.
Kyllä menevät (kelvottomiksi) ja valoteho tosiaan laskee! Lakkaavat iän
myötä kokonaan toimimasta (kylppärin putki meni just pimeeksi) tai
rupeavat vilkuttelemaan. Putken vaihdon yhteydessä kannttaisi vaihtaa
myös sytytin, maksaa n. kympin yksin kappalein. Kehno systytin kuluttaa
putkea!
Yrjö Hämäläinen
Esa Laaksonen
Juha Salmivaara wrote:
>
> Mitäs mieltä olette viisaammat vedenparannusaineiden (esim. AquaSafe)
> tarpeellisuudesta vedenvaihdon yhteydessä?
Ei pitäisi tarvita Suomen vesiin. Perustamisvaiheessa ja
ihohoitona voi olla hyötyä.
> Vedenvaihdossa olen käyttänyt suoraan kylmää vesijohtovettä, ja akvaario
> sijaitsee Vantaalla. Kerralla vaihdan 1/4 - 1/3 akvaarion vedestä.
Varo vähän nopeita lämpötilanmuutoksia, jotkut kalat voivat
tykätä huonoa.
> Juissi
t: Esa
PS: Yksi akvaristikaverini asui aikoinaan Vantaalla ja
laittoi vaihtovedet hanasta jokseenkin suoraan akvaarioon.
Pitkään aikaan ei ollut mitään ongelmia, mutta kerran kaikki
kalat olivat kuolleet yön aikana vedenvaihdon jälkeen.
Asuntoyhtiössä oli tehty putkitöitä edellisenä päivänä.
Töistä vastannut heppu väitti tiukasti, että vedessä ei toki
ollut mitään vikaa, muttei jostain syystä ollut kovin
innokas selvittelemään asiaa...
-- Esa Laaksonen
-- Koti: esa.la...@pp.inet.fi
-- Työ: esa.la...@ntc.nokia.com
-- http://personal.inet.fi/private/ela/
Antti
Juha Salmivaara <juha.sa...@vtt.fi> wrote in article
<347BD8...@vtt.fi>...
> Mitäs mieltä olette viisaammat vedenparannusaineiden (esim. AquaSafe)
> tarpeellisuudesta vedenvaihdon yhteydessä? Itse olen aina lisännyt
> normaalien vedenvaihtojen jälkeen akvaarioon vedenparannusainetta pullon
> ohjeen mukaan, mutta äskettäin kuulin eräältä akvaariokauppiaalta, että
> tällaisen aineen käyttö on turhaa osittaisen vedenvaihdon yhteydessä.
> Hänen mielestään vedenparannusainetta on tarpeen käyttää vain akvaarion
> perustamisen yhteydessä.
>
> Vedenvaihdossa olen käyttänyt suoraan kylmää vesijohtovettä, ja akvaario
> sijaitsee Vantaalla. Kerralla vaihdan 1/4 - 1/3 akvaarion vedestä.
>
Joo omakohtasista kokemuksista täytyy sanoa että en ole käyttänyt mitään
kemikaaleja, ja kalat ovat aina voineet oikein hyvin. Ainut mitä olen
käyttänyt on ruokasuolaa aina vaihdon yhteydessä noin kahvikupillinen 200
litraan. Haloex tai muut vastaavat vedenparannusaineet eivät ole tarpeen
ainakana Suomessa (Vantaa/Helsinki) koska täällä ei vedessä ole läheskään
niin paljon haitallisia lisäaineita joita ne poistavat (olen mitanut),
eivätkä ainakaan kalatkaan ole valittaneet. Näin ainakin minulla.
Antti Nayha
Antti (lan...@pcb.mpoli.fi) wrote:
: Ainut mitä olen
: käyttänyt on ruokasuolaa aina vaihdon yhteydessä noin kahvikupillinen 200
: litraan.
Ruokasuolaa? :-I Miksi? Mita kaloja sinulla on?
--
Antti <><
Maiju K Ruismaki
Juha Salmivaara <juha.sa...@vtt.fi> wrote:
>noita käytettyjä periaatteessa ihan ehjiä loisteputkia kertyy tuonne
>huoneen nurkkaan, kun en ole keksinyt niille mitään muuta
>käyttökohdetta.
>
>Tarviskos joku autotalliin 90 cm:n mittaisia loisteputkia, joista puolet
>on punasävyisiä...
Heh. Ostin juuri kylppäriin valaisimen, joka syö samanlaisia 18W loiste-
putkia joita tuppaa kasautumaan vaatekaapin nurkkiin.
Mitä vedenparannusaineeseen tulee, niin luin taannoin jostakin, ettei
sellaisia ole mitään järkeä käyttää Suomessa. En muista lähdettä, mutta
ideana oli, että raskasmetalleja sitoessaan vedenparannusaine sitoo myös
muut metallit eli nekin jotka olisivat kasveille hyödyllisiä ja joita
lisätään kasvilannoitteen muodossa. En tiedä onko totta. Itse en käytä
vedenparannusaineita.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Antti
Antti Nayha <sai...@sun4.oulu.fi> wrote in article
<660vse$3sg$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
> Ruokasuolaa siksi, että kaikissa vesissä on hieman suolaa myös ns.
makeissa vesissä ..ja ainakin minulla ja muutamalla minuakin pidempään
harrastaneella suola toimii eräänlaisena sairausestona. En edes muista
milloin olisi kala kuollut sairauteen viimeeksi. Kalani ovat ihan
normaaleja akvario fisuja miekkapyrstöjä, platyjä, monneja ..jne..
antti
Antti
Antti Nayha <sai...@sun4.oulu.fi> wrote in article
<660vse$3sg$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
> Antti (lan...@pcb.mpoli.fi) wrote:
>
> : Ainut mitä olen
> : käyttänyt on ruokasuolaa aina vaihdon yhteydessä noin kahvikupillinen
200
> : litraan.
>
> Ruokasuolaa? :-I Miksi? Mita kaloja sinulla on?
>
> --
HUPS....Merisuolaa tietenkin !!!
>
Antti Nayha
Antti (lan...@pcb.mpoli.fi) wrote:
: > : Ainut mitä olen
: > : käyttänyt on ruokasuolaa aina vaihdon yhteydessä noin kahvikupillinen
: 200
: > : litraan.
: >
: > Ruokasuolaa? :-I Miksi? Mita kaloja sinulla on?
: HUPS....Merisuolaa tietenkin !!!
Merisuolaa? :-I Miksi? Mita kaloja sinulla on?
;-) ...siis eiko mika tahansa suola ole tavallisille makeanveden
kaloille myrkkya? Poislukien Aasiassa murtovedessa kasvatetut
hammaskarpit?
--
Antti <><
Antti
Antti Nayha <sai...@sun4.oulu.fi> wrote in article
<663cll$1pk$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
ei, kaikessa vedessä on suolaa ja nyt ei puhuta määristä joissa tehdään
merivettä, silloin sitä suolaa pitäisi laittaa ämpärillä eikä kahvikupilla
;).
Moni kalatukku käyttää myöskin suolavettä (laimeaa) kuulemani mukaan
antti
Ville-Matti Kiili
Antti <lan...@pcb.mpoli.fi> wrote:
: > Ruokasuolaa siksi, että kaikissa vesissä on hieman suolaa myös ns.
: makeissa vesissä ..ja ainakin minulla ja muutamalla minuakin pidempään
: harrastaneella suola toimii eräänlaisena sairausestona. En edes muista
: milloin olisi kala kuollut sairauteen viimeeksi. Kalani ovat ihan
: normaaleja akvario fisuja miekkapyrstöjä, platyjä, monneja ..jne..
Pidätkö muuten kasveja, ja jos pidät, niin miten ne menestyvät?
Jukka Pohjola
Antti wrote:
>
> > : Ainut mitä olen
> > : käyttänyt on ruokasuolaa aina vaihdon yhteydessä noin kahvikupillinen
> 200
> > : litraan.
> >
> > Ruokasuolaa? :-I Miksi? Mita kaloja sinulla on?
> >
> > Ruokasuolaa siksi, että kaikissa vesissä on hieman suolaa myös ns.
> makeissa vesissä ..ja ainakin minulla ja muutamalla minuakin pidempään
> harrastaneella suola toimii eräänlaisena sairausestona. En edes muista
> milloin olisi kala kuollut sairauteen viimeeksi. Kalani ovat ihan
> normaaleja akvario fisuja miekkapyrstöjä, platyjä, monneja ..jne..
>
>
>
Uskon etta tassa tapauksessa suola ei haittaa, koska luettelamasi
kalat elavat murtovedessa ja pieni suolaisuus on vain hyvaksi.
Epailen sensijaan onko suola hyvaksi muille 'normaaleille'
akvaariokaloille kuten rihmakaloille, monnisille, barbeille,
tetroille, kirjoahvenille..?
/Jukka
Liisa Sarakontu
"Antti" <lan...@pcb.mpoli.fi> writes:
> > Ruokasuolaa siksi, että kaikissa vesissä on hieman suolaa myös ns.
> makeissa vesissä ..ja ainakin minulla ja muutamalla minuakin pidempään
Ei kai nyt kaikissa, ainakaan mitattavia määriä?
> harrastaneella suola toimii eräänlaisena sairausestona. En edes muista
> milloin olisi kala kuollut sairauteen viimeeksi. Kalani ovat ihan
> normaaleja akvario fisuja miekkapyrstöjä, platyjä, monneja ..jne..
Platyt ja miekkapyrstöt jopa hyötyvät suolasta (vaikka useimmat
kannat ovatkin alunperin puhtaasta makeasta vedestä) ja useimmat
muutkin kalat sietävät sitä, mutta kuulemma ainakin labyrinttikalat
ja osa monneista on erityisen herkkiä sille.
Liisa, joka ei ole ikinä muruakaan suolaa akvaarioihinsa laittanut
Antti
jake <h15...@cc.tut.fi*no-psam> wrote in article
<665pau$jas$1...@nfs.kolumbus.fi>...
> Jos kaikissa vesissä on jo suolaa, niin miksi sitä pitää niihin lisätä ?
> Eikö vesijohtoveden "suola" riitä torjumaan tauteja ?
>
Vesijohtovedestä pyritään poistamaan kaikki suola ..koska ihminen ei
tietääkseni (ehkä joku') juurikaan pidä suolavedestä juomana ?
antti
Antti
Ville-Matti Kiili <vmk...@sci.fi> wrote in article
<663lj9$b...@tron.sci.fi>...
> Antti <lan...@pcb.mpoli.fi> wrote:
> : > Ruokasuolaa siksi, että kaikissa vesissä on hieman suolaa myös ns.
> : makeissa vesissä ..ja ainakin minulla ja muutamalla minuakin pidempään
> : harrastaneella suola toimii eräänlaisena sairausestona. En edes muista
> : milloin olisi kala kuollut sairauteen viimeeksi. Kalani ovat ihan
> : normaaleja akvario fisuja miekkapyrstöjä, platyjä, monneja ..jne..
>
> Pidätkö muuten kasveja, ja jos pidät, niin miten ne menestyvät?
>
Kyseessähän on merisuola eikä ruokasuola ...ja sitten asiaan,
Kasvit menestyvät aivan normaalisti.
Antti
Jukka Pohjola <jukka....@lmf.ericsson.se> wrote in article
<348569...@lmf.ericsson.se>...
> Antti wrote:
> >
> > > : Ainut mitä olen
> > > : käyttänyt on ruokasuolaa aina vaihdon yhteydessä noin
kahvikupillinen
> > 200
> > > : litraan.
> > >
> > > Ruokasuolaa? :-I Miksi? Mita kaloja sinulla on?
> > >
> > > --
> > > Ruokasuolaa siksi, että kaikissa vesissä on hieman suolaa myös ns.
> > makeissa vesissä ..ja ainakin minulla ja muutamalla minuakin pidempään
> > harrastaneella suola toimii eräänlaisena sairausestona. En edes muista
> > milloin olisi kala kuollut sairauteen viimeeksi. Kalani ovat ihan
> > normaaleja akvario fisuja miekkapyrstöjä, platyjä, monneja ..jne..
> >
> > antti
> >
> >
> Uskon etta tassa tapauksessa suola ei haittaa, koska luettelamasi
> kalat elavat murtovedessa ja pieni suolaisuus on vain hyvaksi.
> Epailen sensijaan onko suola hyvaksi muille 'normaaleille'
> akvaariokaloille kuten rihmakaloille, monnisille, barbeille,
> tetroille, kirjoahvenille..?
>
Mulla on myös muutama keltabarbi jotka voivat erittäin paksusti.
Kaverillani löytyy myös tetroja sekä rihmakaloja ja muistaakseni myös
muutama ahven lajike tankistaan ja kaikilla menee lujaaa.
Antti
Liisa Sarakontu <lsar...@gamma.hut.fi> wrote in article
<svxsosa...@gamma.hut.fi>...
> "Antti" <lan...@pcb.mpoli.fi> writes:
>
> > > Ruokasuolaa siksi, että kaikissa vesissä on hieman suolaa myös ns.
> > makeissa vesissä ..ja ainakin minulla ja muutamalla minuakin pidempään
>
> Ei kai nyt kaikissa, ainakaan mitattavia määriä?
>
Nythän ei puhutakaan mistään suolavedestä :)...vaan vähäisistä suola
määristä..joita liukenee maaperästä myös kaikkiin pohjavesiin ja sitä myötä
myös kaikkiin vesiin.
> Platyt ja miekkapyrstöt jopa hyötyvät suolasta (vaikka useimmat
> kannat ovatkin alunperin puhtaasta makeasta vedestä) ja useimmat
> muutkin kalat sietävät sitä, mutta kuulemma ainakin labyrinttikalat
> ja osa monneista on erityisen herkkiä sille.
>
Kuparimonnini, vihermonnini (aliarvostettu kala muuten), ja partaimpparini
eivät ainakaan suolasta ole moksiskaan.
Antti, joka uskoo totuuden löytyvän suolasta.
jake
Antti wrote:
> Liisa Sarakontu <lsar...@gamma.hut.fi> wrote in article
> > "Antti" <lan...@pcb.mpoli.fi> writes:
> >
> > > > Ruokasuolaa siksi, että kaikissa vesissä on hieman suolaa myös ns.
> > > makeissa vesissä ..ja ainakin minulla ja muutamalla minuakin pidempään
> >
> > Ei kai nyt kaikissa, ainakaan mitattavia määriä?
> >
> Nythän ei puhutakaan mistään suolavedestä :)...vaan vähäisistä suola
> määristä..joita liukenee maaperästä myös kaikkiin pohjavesiin ja sitä myötä
> myös kaikkiin vesiin.
Jos kaikissa vesissä on jo suolaa, niin miksi sitä pitää niihin lisätä ?
Eikö vesijohtoveden "suola" riitä torjumaan tauteja ?
--
# Jarkko Hyvarinen # http://students.cc.tut.fi/~h150128/
# Jake Principle of Breathing:
# It Is Good To Breath Occasionally.
Jukka Järvi
Antti wrote: Joo omakohtasista kokemuksista täytyy sanoa että en ole käyttänyt
mitään
> kemikaaleja, ja kalat ovat aina voineet oikein hyvin. Ainut mitä olen
> käyttänyt on ruokasuolaa aina vaihdon yhteydessä noin kahvikupillinen 200
> litraan.
Mitä kaloja sinulla on? Makean veden kalat eivät kaipaa natriumkloridia.Kasvit
eivät siitä tykkää!
Suola sopii murtoveden kaloille, mutta makeasta vedestä se helppoliukoisena
puuttuu (eli on jo aikoja sitten liuennut meriin ja suolajärviin, kun on
kohdannut luonnossa virtaavaa vettä)
.
Tilapäiseen käyttöön suola sopii kasvittomassa akvaariossa lääkkeksi!
--
Jukka Jarvi; E-Mail: jar...@dlc.fi
** Suomeksi: http://www.dlc.fi/~jarvij/oscari.htm
** Deutsch: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/aquarien.htm
** Svenska: http://www.dlc.fi/~jarvij/sverige/akvariet.htm
Ville-Matti Kiili
Antti <lan...@pcb.mpoli.fi> wrote:
: > Jos kaikissa vesissä on jo suolaa, niin miksi sitä pitää niihin lisätä ?
: > Eikö vesijohtoveden "suola" riitä torjumaan tauteja ?
: Vesijohtovedestä pyritään poistamaan kaikki suola ..koska ihminen ei
: tietääkseni (ehkä joku') juurikaan pidä suolavedestä juomana ?
Höpö höpö. Ainakin pääkaupunkiseudulle vesijohtovesi tulee Päijänteestä.
Väitätkö että suomalainen järvivesi on ihmiselle juomakelvotonta (vaikka
ympäristömyrkyt on suodatettu pois) ?
Pieni määrä suolaa on jopa tarpeellinen vedessä. Esim. jos juo tislattua
vettä, jossa ei ole suoloja, niin siitä ei hyvä seuraa.
Sami Mattila
Antti wrote:
>
> jake <h15...@cc.tut.fi*no-psam> wrote in article
> <665pau$jas$1...@nfs.kolumbus.fi>...
> Vesijohtovedestä pyritään poistamaan kaikki suola ..koska ihminen ei
> tietääkseni (ehkä joku') juurikaan pidä suolavedestä juomana ?
Ei taideta poistaa Suomen järvi tai pohjavesistä (niin vähäistä),
ellei sitten siksi, että korkeahko suolapitoisuus otollisissa
olosuhteissa saattaa syövyttää esim. lämminvesivaraajia.
En kuitenkaan maistanut makueroa normaalia korkempisuolaisen
ja normaalisuolaisen juomaveden välillä (sallittujen arvojen
sisällä).
---
T:Sami
Pertti Rassi
In article <01bd00a4$2aa16a20$5801...@bw.kolster.fi>, lan...@pcb.mpoli.fi
says...
>> Eikö vesijohtoveden "suola" riitä torjumaan tauteja ?
>>
>tietääkseni (ehkä joku') juurikaan pidä suolavedestä juomana ?
>
>
Normaalissa suomalaisessa jarvi- tai pohjavedessa ei ole suoloja, jota niista
olisi tarpeen poistaa tai edes yrittaa poistaa. Vetta kaytetaan niin valtavia
maaria, etta teknisesti vahaisten suolamaarien poistaminen nostaisi veden
hinnan aivan toiselle tasolle kuin se nykyisin on.
En tieda mista olet saanut suolankaytto-ohjeesi. Se on kuitenkin suoraan p:sta.
Paitsi etta se on totaalisen tarpeetonta, se on myos useimmille makeanveden
kaloille ja kasveille haitallista, monille jopa vahingollista. Suolaa kaytetaan
toisinaan parannuskeinona. Talloin kuitenkin kaytetaan aivan toisenlaisia
pitoisuuuksia ja lyhytaikaisia kylpyja.
Pertti R.
Jukka Järvi
Pertti Rassi wrote:
>
>
> Normaalissa suomalaisessa jarvi- tai pohjavedessa ei ole suoloja, jota niista
> olisi tarpeen poistaa tai edes yrittaa poistaa. Vetta kaytetaan niin valtavia
> maaria, etta teknisesti vahaisten suolamaarien poistaminen nostaisi veden
> hinnan aivan toiselle tasolle kuin se nykyisin on.
>
> En tieda mista olet saanut suolankaytto-ohjeesi. Se on kuitenkin suoraan p:sta.
> Paitsi etta se on totaalisen tarpeetonta, se on myos useimmille makeanveden
> kaloille ja kasveille haitallista, monille jopa vahingollista. Suolaa kaytetaan
> toisinaan parannuskeinona. Talloin kuitenkin kaytetaan aivan toisenlaisia
> pitoisuuuksia ja lyhytaikaisia kylpyja.
>
> Pertti R.
Nyt on ihan pakko täsmentää! Normaalissa suomalaisessa pinta- pohja-
ja vesijohtovedessä on toki suoloja, mutta ei esim. ruokasuolaa.
2-arvoisia suoloja on koko joukko: sulfaatteja, karbonaatteja, bikarbonaatteja
yms. Mutta niitä ei ole syytä poistaa, koska ionitonta vettä ei voi käyttää
paljon muuhun kuin lauhdutusvedeksi lämpövoimalaitoksiin ja ehkä
joissakin laboratorioissa. Sellaisen tekeminen vesijohtovedeksi olisi
mielettömän kallista (ja totaalisen turhaa, koska suolat olisi lisättävä
takaisin ennen käyttöä).
Suoloja ovat siis kaikki happojen ja emästen reaktiotuotteet mutta
suolaa (ruokasolaa) vain natriumkloridi,
Ruokasuola, kuten muutkaan 1-arvoiset suolat eivät helppoliukoisina
kuulu makeaan veteen (vaan murto- ja meriveteen sekä suolajärviin).
Makeavesiakvaarioon ruokasuola sopii lääkkeeksi tilapäiskäyttöön!
Matias Kulmala
>Mitäs mieltä olette viisaammat vedenparannusaineiden (esim. AquaSafe)
>tarpeellisuudesta vedenvaihdon yhteydessä? Itse olen aina lisännyt
>normaalien vedenvaihtojen jälkeen akvaarioon vedenparannusainetta pullon
>ohjeen mukaan, mutta äskettäin kuulin eräältä akvaariokauppiaalta, että
>tällaisen aineen käyttö on turhaa osittaisen vedenvaihdon yhteydessä.
>Hänen mielestään vedenparannusainetta on tarpeen käyttää vain akvaarion
>perustamisen yhteydessä
Mielestäni tässä keskustelussa on unohdettu täysin sellainen asia,
että vedenparannusaineilla on muitakin tehtäviä kuin vesijohtoveden
neutraloiminen. Yksi tärkeistä tehtävistä on sitoa ja neutraloida
mahdollisia huonoissa happiolosuhteissa muodostuvia myrkkyjä, eli
ammoniakkia ja ammoniumhydroksidia. Vaara piileekin usein
vedenvaihdossa. Jos näitä aineita on päässyt syntymään ja vaihdat
vettä vaikka kolmasosan ja pH-arvo nousee huomattavasti saattaa
akvaariovedestä syntyä kaloille kuolettava soppa. Tällaiset ongelmat
voidaan kuitenkin välttää käyttämällä ko. myrkkyjä sitovia aineita.
Tästä päästäänkin toiseen harrastajia askarruttavaan aiheeseen, eli
siihen, miksi kalat eivät kasva normaalisti, vaan jäävät huomattavan
pieniksi. Jotkut päättelevät, että heidän akvaarionsa on niin pieni,
etteivät kalat siellä suuriksi kasvakkaan ja ovatkin siinä mielessä
oikeassa, että stressi ja ammoniakki ovat tietysti yleisempiä pienissä
akvaarioissa, joissa vesi pilaantuu nopemmin ja vedenvaihto muuttaa
olosuhteita melko radikaalisti.
Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että parannusaineiden käyttö on
perusteltua, paitsi jos olet varma, että biologinen bakteeritoiminta
akvaariossasi on niin tehokasta ja vakaata, että ko. myrkyt hajoavat
jatkuvasti itsestään!
Kommentteja!!!
---------------------------------------------
Matias Kulmala, Tampere, Finland
wand...@gnwmail.com
Antaumuksellista säätämistä jo vuodesta 1973!
---------------------------------------------
Maiju K Ruismaki
Matias Kulmala <wand...@gnwmail.com> wrote:
>Mielestäni tässä keskustelussa on unohdettu täysin sellainen asia,
>että vedenparannusaineilla on muitakin tehtäviä kuin vesijohtoveden
>neutraloiminen. Yksi tärkeistä tehtävistä on sitoa ja neutraloida
>mahdollisia huonoissa happiolosuhteissa muodostuvia myrkkyjä, eli
>ammoniakkia ja ammoniumhydroksidia. Vaara piileekin usein
>vedenvaihdossa. Jos näitä aineita on päässyt syntymään ja vaihdat
>vettä vaikka kolmasosan ja pH-arvo nousee huomattavasti saattaa
>akvaariovedestä syntyä kaloille kuolettava soppa. Tällaiset ongelmat
>voidaan kuitenkin välttää käyttämällä ko. myrkkyjä sitovia aineita.
Toisaalta, eikö sitten synny entistäkin vaarallisempia tilanteita kun
luotetaan vedenparannusaineiden ihmeitätekevään vaikutukseen ja sitä
lisätään uuteen veteen varmuuden vuoksi vain silloin, kun tehdään suuri
vedenvaihto pitkästä aikaa? En tosin ole erityisen haka kemiassa mutta
en oikein usko että minkään litkun kyky sitoa itseensä yhtään mitään
olisi ikuinen. Eli jossain vaiheessa ne myrkyt kuitenkin ovat siellä
vedessä ja sitten päälle lorautetaan tuoreeseen veteen ainetta joka
sitookin ne nopeasti pois. Eikö se ole vielä pahempi pommi kuin puhdas
vesi?
> Tästä päästäänkin toiseen harrastajia askarruttavaan aiheeseen, eli
>siihen, miksi kalat eivät kasva normaalisti, vaan jäävät huomattavan
>pieniksi. Jotkut päättelevät, että heidän akvaarionsa on niin pieni,
>etteivät kalat siellä suuriksi kasvakkaan ja ovatkin siinä mielessä
>oikeassa, että stressi ja ammoniakki ovat tietysti yleisempiä pienissä
>akvaarioissa, joissa vesi pilaantuu nopemmin ja vedenvaihto muuttaa
>olosuhteita melko radikaalisti.
Toisaalta radikaalit olosuhteiden muutokset ovat myös niitä tilanteita
joissa kalat alkavat kutea.
Pieniä akvaarioita on vielä puolustettava sen verran, että ei ongelma
ole siinä onko vettä 50 vai 500 litraa vaan siinä minkä verran ja minkä
kokoisia kaloja niissä litroissa ui. Isoja käytettyjä altaita näkyy
myynnissä ihan yhtä lailla kuin pienenpiäkin. Jos ne toimisivat jotenkin
maagisesti paremmin kuin pienet niin eikö niiden omistajien pitäisi olla
kaiken järjen mukaan tyytyväisiä ja innostua harrastuksestaan entistä
enemmän sen sijaan että myyvät akvaarionsa pois? Ison akvaarion
hankintaan on kuitenkin usein panostettu enemmän kuin pienemmän, joka
pahimmillaan on heräteostos. Kuitenkin kun keskiverto akvaarion
omistaja menee liikkeeseen, hän luettelee mitä kaloja omistaa unohtaen
tarkoituksella suurimmat pahikset ja kysyy, mitä vielä mahtuisi.
Vastuullisimmillaan myyjä saattaa sanoa, että kaloja on kyllä jo ihan
riittävästi mutta ehkä tuommoinen nyt vielä menisi tai halutessaan päästä
helpolla myy ihan mitä vaan. Litroista ei ole silloin paljon hyötyä.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Matias Kulmala
On 17 Dec 1997 01:36:49 +0200, ruis...@cc.helsinki.fi (Maiju K
Ruismaki) wrote:
>Toisaalta, eikö sitten synny entistäkin vaarallisempia tilanteita kun
>luotetaan vedenparannusaineiden ihmeitätekevään vaikutukseen ja sitä
>lisätään uuteen veteen varmuuden vuoksi vain silloin, kun tehdään suuri
>vedenvaihto pitkästä aikaa?
Ei pidäkään luottaa mihinkään ihmeisiin, vaan tarkoitus on tukea
kemiallisesti akvaarion jo ennestään hyvin toimivaa biologiaa. Ei ole
mielestäni järkevää ylipäänsä tehdä moisia "suuria" vedenvaihtoja
lainkaan, vaan yrittää vaihdella vettä vähän kerrallaan ja usein.
Lääkityksenkin jälkeen kannattaa käyttää ennemmin
aktiivihiilisuodatusta , kuin valtaisaa vedenvaihtoa veden
puhdistuksen keinona. Esim. jos joudut aloittamaan heti uuden kuurin
riittää 48 tunnin aktiivihiilisuodatus poistamaan ylimääräiset mömmöt
vedestä.
>Toisaalta radikaalit olosuhteiden muutokset ovat myös niitä tilanteita
>joissa kalat alkavat kutea.
Pitää paikkansa, nimittäin jos sinulla on lajeja jotka eivät ole
herkkiä muuten ja pitävät tuorevedenlisäyksestä (monet kirjoahvenet)
Toisaalta voidaan ajatella, että akvaariossa on ollut ennen
vedenvaihtoa niin huonot olosuhteet, että helposti lisääntyvät
lajitkaan eivät ole osoittaneet lisääntymishalukkuutta. Vesi on
saattanut olla esim. niin hapanta, että radikaali vedenvaihto saanut
pH:n nousemaan lähelle neutraalia. Lisäksi monet kalat alkavat kutea,
kun lämpötilaa nostetaan, mikä onkin täysin luonnollista, mutta ei
kuitenkaan liity mitenkään esim. ammoniakin määrään vedessä.
>Pieniä akvaarioita on vielä puolustettava sen verran, että ei ongelma
>ole siinä onko vettä 50 vai 500 litraa vaan siinä minkä verran ja minkä
>kokoisia kaloja niissä litroissa ui.
Pieni akvaario vaatii kuitenkin aina enemmän paneutumista hoitoon kuin
suuri akvaario. Mitä pienempi litramäärä, niin sen helpommin saat
veden pilaantumaan. Mitä enemmän vettä, sen enemmän akvaario antaa
virheitä anteeksi. Varsinkin ruokinnan kanssa täytyy olla erittäin
tarkkana, jo muutaman päivän liikaruokinta aiheuttaa varmasti
ongelmia. Ja ylikansoitus on tietty se ainainen ongelma
aloittelijoilla. Kuitenkin kun minulta on kysytty, että minkäs
kokoisella akvaariolla olisi syytä aloittaa, niin olen vastannut, että
tuollainen 100 litraa on aloittelijalle aikas mukava koko, tuota
pienemmät akvaariot ovat hyviä vain lähinnä väliaikaiseen käyttöön,
esim. karanteeniin.
Liisa Sarakontu
wand...@gnwmail.com (Matias Kulmala) writes:
> kemiallisesti akvaarion jo ennestään hyvin toimivaa biologiaa. Ei ole
> mielestäni järkevää ylipäänsä tehdä moisia "suuria" vedenvaihtoja
> lainkaan, vaan yrittää vaihdella vettä vähän kerrallaan ja usein.
Ei munkaan mielestäni liian suuria vedenvaihtoja kannata tehdä kuin
silloin kun on ihan pakko, mutta minusta tommoset 50 prossaa on
vielä normaali vedenvaihto. Viikoittain. Mitä sinä pidät suurena
vedenvaihtona?
> >Toisaalta radikaalit olosuhteiden muutokset ovat myös niitä tilanteita
> >joissa kalat alkavat kutea.
> Pitää paikkansa, nimittäin jos sinulla on lajeja jotka eivät ole
> herkkiä muuten ja pitävät tuorevedenlisäyksestä (monet kirjoahvenet)
Ja tetrat, ja barbit mukaanlukien levis, ja monet monnit, ja...
> Toisaalta voidaan ajatella, että akvaariossa on ollut ennen
> vedenvaihtoa niin huonot olosuhteet, että helposti lisääntyvät
> lajitkaan eivät ole osoittaneet lisääntymishalukkuutta. Vesi on
Jos olot ovat olleet oikeasti huonot, eivät ne kalat taatusti kude
heti vedenvaihdon jälkeen, eihän niiden kunto riitä siihen! Helpot
kutijat kutevat usein minkä hyvänsä muutoksen jälkeen. Vedenvaihdon
lisäksi ruokinnan lisäys tai lämpötilan muutos kumpaan suuntaan
hyvänsä tai suodatuksen lisäys saattaa laukaista kudun.
Vain herkimmät lajit tarvitsevat juuri sen oikean veden kemian,
tavallisille kaloille hyvä kunto ja kohtuullisen hyvä vedenlaatu
riittävät.
Liisa
PS. se whippetjuttu. Kysyin asiaa Canine Genetics -listalla, ja
konsensus tuntuu olevan se, että whipukat ja vinttikoirat yleensä
ovat keskimääräistä parempia synnyttäjiä. Asiassa edesauttaa
koirien kapea pää, yleensä hyvä lihaskunto ja hyvin muodostunut,
leveähkö lantio.
Matias Kulmala
On 17 Dec 1997 17:27:46 +0200, Liisa Sarakontu <lsar...@gamma.hut.fi>
wrote:
>Ei munkaan mielestäni liian suuria vedenvaihtoja kannata tehdä kuin
>silloin kun on ihan pakko, mutta minusta tommoset 50 prossaa on
>vielä normaali vedenvaihto. Viikoittain. Mitä sinä pidät suurena
>vedenvaihtona?
Aika suuri määrä tuo 50%! Tuollaista suosittelisin ainoastaan silloin,
kun kyseessä on myrkytystapaus esim. lääkkeen suuren annostuksen
takia. Minusta suuri vaihto on jo kolmannes vesitilavuudesta, sopivana
vaihtomääränä viikottain vaihdettaessa pitäisin noin neljännestä.
Kuvitteleppas tillannetta, että akvaariosi pH on lähellä 6:tta ja
lorautat sekaan neutraalia tai hieman emäksistä vesijohtovettä puolet
tilavuudesta. Seurauksena on luonnollisesti pH:n nousu ainakin
puolella pykälällä. Tämän voi tietenkin välttää käyttämällä pH+ tai
pH- ainetta, mutta... ei tee hyvää kaloille, vaikka välittömiä oireita
ei havaittaisikaan.
>Jos olot ovat olleet oikeasti huonot, eivät ne kalat taatusti kude
>heti vedenvaihdon jälkeen, eihän niiden kunto riitä siihen! Helpot
>kutijat kutevat usein minkä hyvänsä muutoksen jälkeen. Vedenvaihdon
>lisäksi ruokinnan lisäys tai lämpötilan muutos kumpaan suuntaan
>hyvänsä tai suodatuksen lisäys saattaa laukaista kudun.
No eivät kai nyt sentään ihan minkä tahansa muutoksen? Muuten kyllä
esität ihan tosiseikkoja.
>PS. se whippetjuttu. Kysyin asiaa Canine Genetics -listalla, ja
>konsensus tuntuu olevan se, että whipukat ja vinttikoirat yleensä
>ovat keskimääräistä parempia synnyttäjiä. Asiassa edesauttaa
>koirien kapea pää, yleensä hyvä lihaskunto ja hyvin muodostunut,
>leveähkö lantio.
Kuten sanottu, tieto oli peräisin jostain artikkelista... olikohan se
nyt joku eläinlääketieteellinen julkaisu, voin myös sotkea johonkin
muuhun asiaan, joten anteeksipyyntö niille joiden tunteita olen
loukannut kommentilla. Mutta tosiasia on myös se, että jos esittäisin
kysymyksen jollekin harrastajalle/kasvattajalle eli "luuletko, että
massatuotannon tms. johdosta kasvattamasi rotu on alkanut kärsiä
perinnöllisistä vioista/sairauksista?" niin luulenpahan vaan, että
vastaaja vetäytyisi puolustuskannalle...
ps. TÄMÄ EI OLLUT SUUNNATTU MITÄÄN ROTUA KOHTAAN ERIKOISESTI!!!
:)
Liisa Sarakontu
wand...@gnwmail.com (Matias Kulmala) writes:
> Aika suuri määrä tuo 50%! Tuollaista suosittelisin ainoastaan silloin,
> kun kyseessä on myrkytystapaus esim. lääkkeen suuren annostuksen
> takia. Minusta suuri vaihto on jo kolmannes vesitilavuudesta, sopivana
> vaihtomääränä viikottain vaihdettaessa pitäisin noin neljännestä.
Mun vedenvaihtoni ovat siinä 30 prossaa joka kymmenes päivä. Joskus
pienempiin akvaarioihin useammin ja toisinaan jopa 50%. Lisääntyvätkin
vielä, mokomat...
> Kuvitteleppas tillannetta, että akvaariosi pH on lähellä 6:tta ja
> lorautat sekaan neutraalia tai hieman emäksistä vesijohtovettä puolet
Kuvittelen. Mutta yhtä lukuunottamatta mun tankeissani on vähän
simpukankuorirouhetta pohjalla vettä kovettamassa ja juuri noilla
riittävän usein toistuvilla ja riittävän suurilla vedenvaihdoilla
pyrin siihen, ettei se pH putoisi liikoja. Se raanavesi on
muuten meillä Espoossa reilusti emäksistä mutta hyvin pehmeää.
> tilavuudesta. Seurauksena on luonnollisesti pH:n nousu ainakin
> puolella pykälällä. Tämän voi tietenkin välttää käyttämällä pH+ tai
> pH- ainetta, mutta... ei tee hyvää kaloille, vaikka välittömiä oireita
> ei havaittaisikaan.
Kun kalat ovat terveitä, mä en tommosen puolen pH-pykälän takia enää
stressaa. Herkkien kalojan ja pikku poikasten kohdalla eri juttu.
Mitään plus- ja miinusaineita en käytä, sillä turhan moni niistä
lisää kuulemma vahvasti fosforikourmitusta.
> >PS. se whippetjuttu. Kysyin asiaa Canine Genetics -listalla, ja
> Kuten sanottu, tieto oli peräisin jostain artikkelista... olikohan se
> nyt joku eläinlääketieteellinen julkaisu, voin myös sotkea johonkin
Kerro jos löydät viitteen. Kun en edelleenkään usko, että
whippet on voinut olla kyseessä.
> kysymyksen jollekin harrastajalle/kasvattajalle eli "luuletko, että
> massatuotannon tms. johdosta kasvattamasi rotu on alkanut kärsiä
> perinnöllisistä vioista/sairauksista?" niin luulenpahan vaan, että
> vastaaja vetäytyisi puolustuskannalle...
Se on yleensä totta, valitettavasti. Mutta käytä ensi kerralla
liikajalostuksesta parempaa esimerkkiä... Kyllä niitä koirista
löytyy. Ja kissoista, lehmistä, kanoista ja kaneista fisujen
lisäksi.
Liisa
Jukka Järvi
Matias Kulmala wrote:
> Mielestäni tässä keskustelussa on unohdettu täysin sellainen asia,
> että vedenparannusaineilla on muitakin tehtäviä kuin vesijohtoveden
> neutraloiminen. Yksi tärkeistä tehtävistä on sitoa ja neutraloida
> mahdollisia huonoissa happiolosuhteissa muodostuvia myrkkyjä, eli
> ammoniakkia ja ammoniumhydroksidia. Vaara piileekin usein
> vedenvaihdossa. Jos näitä aineita on päässyt syntymään ja vaihdat
> vettä vaikka kolmasosan ja pH-arvo nousee huomattavasti saattaa
> akvaariovedestä syntyä kaloille kuolettava soppa. Tällaiset ongelmat
> voidaan kuitenkin välttää käyttämällä ko. myrkkyjä sitovia aineita.
Mitenkähän ne vedenparannusaineet mahtavat sitä ammoniakkia sitoa?Jos pH
kohoaa yli 7, niin teoreettinen ammoniakkiriski on olemassa.
Siihen ei vedenparannusaineella ole osaa eikä arpaa!
Happamuuteen ne eivät vaikuta! Muita mahdollisia myrkkyjä juomavedessä?
Vedenparannusaineita voi käyttää kalojen kuljetuksissa ja
karanteeniakvaariossa, jossa niiden suojakolloideista (PVP) voi olla apua.
Ammoniakki-ammonium-nitriitti-nitraatti-typpi jää kyllä kokonaan
bakteerien hoitoon.
> Tästä päästäänkin toiseen harrastajia askarruttavaan aiheeseen, eli
> siihen, miksi kalat eivät kasva normaalisti, vaan jäävät huomattavan
> pieniksi. Jotkut päättelevät, että heidän akvaarionsa on niin pieni,
> etteivät kalat siellä suuriksi kasvakkaan ja ovatkin siinä mielessä
> oikeassa, että stressi ja ammoniakki ovat tietysti yleisempiä pienissä
> akvaarioissa, joissa vesi pilaantuu nopemmin ja vedenvaihto muuttaa
> olosuhteita melko radikaalisti.
>
Kalat jäävät pieneksi jos:1) akvaario on pieni
2) kalamäärä on suuri vesivolyymiin nähden.
Tähän vaikuttavat kalojen erittämät hormonit ja muut niiden kasvua
säätelevät aineet. ("meitä on jo liikaa")-aineet. Tätä ilmiötä on
tutkittu mm. karppien kasvatuksessa. (Ruokintakokein lammikoissa)
Karppeja tuotetaan Keski-Euroopassa ruokakaloiksi lammikoissa,
ja siellä kalamäärä/vesimäärä on pyritty optimoimaan, siten että
kalat kasvavat nopeasti kookkaiksi.
> Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että parannusaineiden käyttö on
> perusteltua, paitsi jos olet varma, että biologinen bakteeritoiminta
> akvaariossasi on niin tehokasta ja vakaata, että ko. myrkyt hajoavat
> jatkuvasti itsestään!
>
Mielipiteitä toki saa olla ja pitääkin! Mutta asioita ei pidä sotkea!
Vedenparannusaineiden käyttö voi olla perusteltua esim. jenkeissä,
mutta ei Suomessa.
Niiden runsaallakaan käytöllä ei bakteerien mahdollista puutteellista
toimintaa korvata (ts. niillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä)
Happamassa vedessä (pH alle 6,5 _ei voi olla ammoniakkia_!
Suojakolloidit ja kloorin poisto on vedenparannusaineiden tehtävä. Suomessa
taas ei käytetä vapaata klooria, vaan klooridioksidia (jos käytetään).
Kyseessä on siis lähinnä "kukkaronkevennysaine".
Karanteeniin se sopii ja kuljetuksiin.
> Kommentteja!!!
>
> ---------------------------------------------
> Matias Kulmala, Tampere, Finland
> wand...@gnwmail.com
>
> Antaumuksellista säätämistä jo vuodesta 1973!
> ---------------------------------------------
--
Matias Kulmala
On Wed, 17 Dec 1997 22:34:09 +0200, "Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi>
wrote:
>Ammoniakki-ammonium-nitriitti-nitraatti-typpi jää kyllä kokonaan
>bakteerien hoitoon.
Olet kyllä oikeassa noiden bakteerien ja nitrifikaation suhteen. Mutta
oletkos kuullut valmisteesta joka sisältää lepotilassa olevia
"hyödyllisiä" bakteereja, taisi olla Englantilainen tuote? Onko
toimivuutta testattu tai muuten käytäjät hyväksi havainneet?
>Kalat jäävät pieneksi jos:1) akvaario on pieni
Minulle pieni akvaario tarkoittaa alle satalitraista, ja tuollaisessa
satasen akvaariossa olen kyllä nähnyt monen kookkaankin kirjoahvenen
ja varsinkin kultakalan saavuttavan melkoiset mitat. Jotkut eivät vaan
saa kasvamaan ja silloin on kyse vedestä ja ravinnosta.
>2) kalamäärä on suuri vesivolyymiin nähden.
Pitää paikkansa.
>Tähän vaikuttavat kalojen erittämät hormonit ja muut niiden kasvua
>säätelevät aineet. ("meitä on jo liikaa")-aineet.
Tarkoitatko samoja eritteita joista käytetään nimitystä "kauhuaineet"?
Varmasti pitää paikkansa ainakin parvikaloilla, toisaalta kuitenkin
täytyy muistaa, että parvikala stressaantuu huomattavasti myös
joutuessaan olemaan vailla lajitovereitaan.
>Happamassa vedessä (pH alle 6,5 _ei voi olla ammoniakkia_!
Mutta emäksisessä kylläkin...
Maiju K Ruismaki
Liisa Sarakontu <lsar...@gamma.hut.fi> wrote:
>wand...@gnwmail.com (Matias Kulmala) writes:
>
>> Aika suuri määrä tuo 50%! Tuollaista suosittelisin ainoastaan silloin,
>> kun kyseessä on myrkytystapaus esim. lääkkeen suuren annostuksen
>> takia. Minusta suuri vaihto on jo kolmannes vesitilavuudesta, sopivana
>> vaihtomääränä viikottain vaihdettaessa pitäisin noin neljännestä.
>
>Mun vedenvaihtoni ovat siinä 30 prossaa joka kymmenes päivä. Joskus
>pienempiin akvaarioihin useammin ja toisinaan jopa 50%. Lisääntyvätkin
>vielä, mokomat...
Ja minä vaihdan 30-50% aina kun aikaa on, eli 4-14 päivän välein.
Keskimäärin ehkä 40% kerran viikossa. Enkä ole moniin vuosiin käyttänyt
vedenparannusaineita. Murisijarihmakalojen 38-litrainen koti on ainoana
hiukan sottaisempi kun eivät penteleet päästä siivoamaan missään välissä,
kutevat vaan.
>> tilavuudesta. Seurauksena on luonnollisesti pH:n nousu ainakin
>> puolella pykälällä. Tämän voi tietenkin välttää käyttämällä pH+ tai
>> pH- ainetta, mutta... ei tee hyvää kaloille, vaikka välittömiä oireita
>> ei havaittaisikaan.
>
>Kun kalat ovat terveitä, mä en tommosen puolen pH-pykälän takia enää
>stressaa. Herkkien kalojan ja pikku poikasten kohdalla eri juttu.
Tähän pitää kai lisätä, että muistakaapa pH:n vaihtelut vuorokauden eri
aikoina. Puoli pykälää ei ole mitään. Koko pH on täysin yliarvostettu
mittauskohde tämän harrastuksen piirissä. Yksinkertaisempaa on hankkia
akvaarioonsa hiukan kotiloita, hiukan erilaisia leviä (tai siis olla
tuhoamatta niitä kokonaan) ja hiukan pintakasveja ja tarkkailla näiden
kasvua ja lisääntymistä. Niistä voi paljon kokonaisvaltaisemmin päätellä
akvaarion tilan kuin jostain yksittäisestä muuttujasta.
--
-maisu- ma...@iki.fi
jake
Matias Kulmala wrote:
> >Kalat jäävät pieneksi jos:1) akvaario on pieni
>
> Minulle pieni akvaario tarkoittaa alle satalitraista, ja tuollaisessa
> satasen akvaariossa olen kyllä nähnyt monen kookkaankin kirjoahvenen
> ja varsinkin kultakalan saavuttavan melkoiset mitat. Jotkut eivät vaan
> saa kasvamaan ja silloin on kyse vedestä ja ravinnosta.
Tai kalasta yksilönä. Tai tuhannesta muusta asiaan vaikuttavasta
pikkujutusta.
Veli Koistinen
Matias Kulmala (wand...@gnwmail.com) wrote:
:
: Ei pidäkään luottaa mihinkään ihmeisiin, vaan tarkoitus on tukea
: kemiallisesti akvaarion jo ennestään hyvin toimivaa biologiaa.
:
Ent{s vesijohtoveden kloori ?
Eik| siit{ tarvitsekaan en{{ v{litt{ ?
Veli Koistinen
Antti Nayha
jake (h15...@cc.tut.fi*no-psam) wrote:
: > satasen akvaariossa olen kyllä nähnyt monen kookkaankin kirjoahvenen
: > ja varsinkin kultakalan saavuttavan melkoiset mitat. Jotkut eivät vaan
: > saa kasvamaan ja silloin on kyse vedestä ja ravinnosta.
:
: Tai kalasta yksilönä. Tai tuhannesta muusta asiaan vaikuttavasta
: pikkujutusta.
Aivan. Ostin reilu vuosi sitten samaan akvaarioon 6 kappaletta
4-5-senttista haimonnia, joista 4 on nyt toistakymmenta senttia
pitkia. Viides on n. 8 cm, ja kuudes ei nayta kasvaneen
milliakaan (!). Terveita kaikki silti ovat.
--
Antti
Jukka Järvi
Maiju K Ruismaki wrote:
> Toisaalta, eikö sitten synny entistäkin vaarallisempia tilanteita kun
> luotetaan vedenparannusaineiden ihmeitätekevään vaikutukseen ja sitä
> lisätään uuteen veteen varmuuden vuoksi vain silloin, kun tehdään suuri
> vedenvaihto pitkästä aikaa? En tosin ole erityisen haka kemiassa mutta
> en oikein usko että minkään litkun kyky sitoa itseensä yhtään mitään
> olisi ikuinen. Eli jossain vaiheessa ne myrkyt kuitenkin ovat siellä
> vedessä ja sitten päälle lorautetaan tuoreeseen veteen ainetta joka
> sitookin ne nopeasti pois. Eikö se ole vielä pahempi pommi kuin puhdas
> vesi?
>
Vedenparannusaineissa on natriumtiosulfaattia, joka sitoo itseensäkloorin
(jota vesijohtovesissämme ei ole). Lisäämme siis
tarpeettomasti myrkyllistä tiosulfaattia, jotta saisimme ennestään
olemattomat myrkyt pois :-(
Ja se on pahempi pommi kuin puhdas vesi.
Ammoniumia (joka on tärkeä kasvilannoite) ei vedenparannusaineilla
ole syytä poistaa (eikä ne tietenkään sitä tee). Sen osan ammoniumista,
jota kasvit eivät ehdi käyttää, poistavat typpibakteerit.
Matias Kulmala
On Sun, 21 Dec 1997 16:54:15 +0200, "Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi>
wrote:
>Ammoniumia (joka on tärkeä kasvilannoite) ei vedenparannusaineilla
>ole syytä poistaa (eikä ne tietenkään sitä tee). Sen osan ammoniumista,
>jota kasvit eivät ehdi käyttää, poistavat typpibakteerit.
Huom!
"Valkuaisaineet pilkkoutuvat happirikkaissa olosuhteissa ammoniakiksi
ja ammoniumhydroksidiksi suhteissa, jotka riippuvat veden pH-arvosta,
sekä edelleen nitriitiksi ja nitraatiksi, jolloin happea kuluu.
NITRAATTI on kasveille käyttökelpoista."
- Suora lainaus M.Varjon suomentamasta artikkelista teoksessa
Akvaariotieto -
MK
Maiju K Ruismaki
>>Ammoniumia (joka on tärkeä kasvilannoite) ei vedenparannusaineilla
>>ole syytä poistaa (eikä ne tietenkään sitä tee). Sen osan ammoniumista,
>>jota kasvit eivät ehdi käyttää, poistavat typpibakteerit.
>"Valkuaisaineet pilkkoutuvat happirikkaissa olosuhteissa ammoniakiksi
>ja ammoniumhydroksidiksi suhteissa, jotka riippuvat veden pH-arvosta,
>sekä edelleen nitriitiksi ja nitraatiksi, jolloin happea kuluu.
>NITRAATTI on kasveille käyttökelpoista."
Yritätkö tällä sanoa että vedenparannusaineet a) lisäävät veden
happipitoisuutta vai b) muuttavat pH:ta johonkin suuntaan, mihin?
Vai onko vedenparannusaine mielestäsi passiivimuotoon piiloutuva
tekijä tuossa pilkkoutumisessa? Vai onko tällä ylipäänsä mitään
tekemistä vedenparannusaineiden kanssa?
--
-maisu- ma...@iki.fi
Matias Kulmala
On 21 Dec 1997 18:37:51 +0200, ruis...@cc.helsinki.fi (Maiju K
Ruismaki) wrote:
Jos satuit lukemaan tuon J.J.:n kommentin, johon lainauksellani
vastasin, niin varmaankin huomasit, että hän puhui AMMONIUMISTA
kasvilannoitteena, kun taas M.Varjon tekstilainaus kertoo, että sen
jälkituote NITRAATTI on se, jota kasvit pystyvät hyödyntämään.
Suom.: tässä kommentissa ei ollut kyse mistään vedenparannusaineiden
ominaisuudesta...
MK
Liisa Sarakontu
wand...@gnwmail.com (Matias Kulmala) writes:
> Jos satuit lukemaan tuon J.J.:n kommentin, johon lainauksellani
> vastasin, niin varmaankin huomasit, että hän puhui AMMONIUMISTA
> kasvilannoitteena, kun taas M.Varjon tekstilainaus kertoo, että sen
> jälkituote NITRAATTI on se, jota kasvit pystyvät hyödyntämään.
Mä taas olen lukenut, että kasvit käyttävät ensteks parhaiten
ammoniumia ja toiseksi parhaiten nitraattia. Sori, ei ole
lähdettä nyt käsillä mutta eiköhän Aquatic Plants listan
arkistosta löytyisi tarpeeksi kaivamalla.
Eli molemmat ovat oikeassa, sekä Jukka J. että Markku V.
Liisa
Veli Koistinen
Jukka Järvi (jar...@dlc.fi) wrote:
:
:
: Vedenparannusaineissa on natriumtiosulfaattia, joka sitoo itseensäkloorin
: (jota vesijohtovesissämme ei ole). Lisäämme siis
: tarpeettomasti myrkyllistä tiosulfaattia, jotta saisimme ennestään
: olemattomat myrkyt pois :-(
Onko koko Suomessa lopetettu kloorin k{ytt| ? Jos on, niin
sittenp{ on tullut tyhmyytt{{n tuhlattua rahaa veden "parannukseen" :(
Veli Koistinen
Jukka Järvi
Maiju K Ruismaki wrote:
> Tähän pitää kai lisätä, että muistakaapa pH:n vaihtelut vuorokauden eri
> aikoina. Puoli pykälää ei ole mitään. Koko pH on täysin yliarvostettu
> mittauskohde tämän harrastuksen piirissä. --
> -maisu- ma...@iki.fi
Tähän ei ole muuta lisättävää kuin että pH:n oikea mittaaminen
on erittäin vaikea toimenpide (yleensä saatu "mittaus"-tulos on
jossain välillä 5 - 8 ja todellinen pH samoin).
Tarkka kalibroitu laboratoriomittari, ja kellonaika sekä veden
karbonaattikovuus, niin sitten pH ehkä kertoo jo jotain!
Kovissa karbonaatti-pitoisissa Keski-Eurooppalaisissa
vesissä pH-lukemat ovat (oikein mitattuina) oikein, mutta
akvaariokäyttöön tarkoitetut pH:n määritysmenetelmät
eivät pehmeissä, karbonaattiköyhissä vesissä näytä kuin
suuntaa!
Mitä pH:n muutoksiin tulee, niin sehän muuttuu
suhteessa:
10000-1000-100-10-1-10-100-1000-10000
3 4 5 6 7 8 9 10 11
eli muutokset 6 - 8 alueella ovat varsin olemattomia
Jukka Järvi
Veli Koistinen wrote:
Tarvitsee: Se lähtee vedestä nopeasti. Vaikka suihkuttamalla
letkusta.Suomessa klooria käytetään yleensä varsin vähän. Hankalampaa
on klooridioksidi, siellä missä sitä edelleen käytetään!
Kannattaa selvittää paikalliselta vesilaitokselta tämä tieto.
Jos klooria on vedessä, niin suihkuttamalla vettä vaikka
kylppärissä, sen kyllä haistaa (eli lähtee vedestä helposti) ;-)
Jukka Järvi
Maiju K Ruismaki wrote:
> Matias Kulmala <wand...@gnwmail.com> wrote:
> >"Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi> wrote:
>
> >>Ammoniumia (joka on tärkeä kasvilannoite) ei vedenparannusaineilla
> >>ole syytä poistaa (eikä ne tietenkään sitä tee). Sen osan ammoniumista,
> >>jota kasvit eivät ehdi käyttää, poistavat typpibakteerit.
>
> >"Valkuaisaineet pilkkoutuvat happirikkaissa olosuhteissa ammoniakiksi
> >ja ammoniumhydroksidiksi suhteissa, jotka riippuvat veden pH-arvosta,
> >sekä edelleen nitriitiksi ja nitraatiksi, jolloin happea kuluu.
> >NITRAATTI on kasveille käyttökelpoista."
>
> Yritätkö tällä sanoa että vedenparannusaineet a) lisäävät veden
> happipitoisuutta vai b) muuttavat pH:ta johonkin suuntaan, mihin?
> Vai onko vedenparannusaine mielestäsi passiivimuotoon piiloutuva
> tekijä tuossa pilkkoutumisessa? Vai onko tällä ylipäänsä mitään
> tekemistä vedenparannusaineiden kanssa?
>
> --
> -maisu- ma...@iki.fi
Ei tietenkään ole!Vedenparannusaineet poistavat vedestä:
Klooria (jos sitä on)
Raskasmetalleja (jos niitä on)
Rautaa (jota kasvit tarvitsevat) ;-(
Lisäksi niissä on PVP:tä (apteekista)
Ville Kivisalmi
> Onko koko Suomessa lopetettu kloorin k{ytt| ? Jos on, niin
> sittenp{ on tullut tyhmyytt{{n tuhlattua rahaa veden "parannukseen" :(
>
Minulla on jo kauan ollut moinen käsitys, että kloorin käyttö on lopetettu,
tiedä häntä.
--
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi
Maiju K Ruismaki
Jukka Järvi <jar...@dlc.fi> wrote:
>Ei tietenkään ole!Vedenparannusaineet poistavat vedestä:
>Klooria (jos sitä on)
>Raskasmetalleja (jos niitä on)
>Rautaa (jota kasvit tarvitsevat) ;-(
>
>Lisäksi niissä on PVP:tä (apteekista)
Tästä samasta aiheesta näkyy keskusteltavan myös ruotsalaisella
postituslistalla. Ovat samaa mieltä kanssamme, eli eivät pidä
vedenparannusaineiden käyttöä tarpeellisena paitsi kaivovettä
käytettäessä. Itse kyllä ehkä käyttäisin vedenparannusainetta
ainakin jos asuisin Upsalassa; olen kerran saanut siellä ruoka-
myrkytystä muistuttaneen vatsataudin vesijohtovedestä...
Mukavia joulunpyhiä kaikille fisuille.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Jukka Järvi
Matias Kulmala wrote:
> Jos satuit lukemaan tuon J.J.:n kommentin, johon lainauksellani
> vastasin, niin varmaankin huomasit, että hän puhui AMMONIUMISTA
> kasvilannoitteena, kun taas M.Varjon tekstilainaus kertoo, että sen
> jälkituote NITRAATTI on se, jota kasvit pystyvät hyödyntämään.
>
> Suom.: tässä kommentissa ei ollut kyse mistään vedenparannusaineiden
> ominaisuudesta...
>
> MK
Liisa S. tuossa jo ehti vastaamaan. Kasvit siis käyttävätammoniumia
(ammoniakkia) ensisijaisena typenlähteenään.
Kun ammoniumia ei ole riittävästi, niin sitten käytetään
nitraattia. Markku V:n ja minun akvaariotietoni eivät
ole ristiriidassa keskenään vaan faktat pysyvät faktoina!
Pertti R. taas on oikeassa kun sanoo ettei ruokasuolalisäys
kuulu makeaan veteen lainkaan. Paitsi ohimenevästi lääkkeeksi.
Jukka Järvi
Veli Koistinen wrote:
> Jukka Järvi (jar...@dlc.fi) wrote:
> :
> :
>
> Onko koko Suomessa lopetettu kloorin k{ytt| ? Jos on, niin
> sittenp{ on tullut tyhmyytt{{n tuhlattua rahaa veden "parannukseen" :(
>
> Veli Koistinen
En tiedä tilannetta koko maassa. Aluekohtainen tilanne
kannattaa selvittää paikalliselta vesilaitokselta. Vähäiset
kloorijäämät haihtuvat joka tapauksessa nopeasti.
Kun vettä suihkuttaa esim kylppärissä, niin kyllä nenä
kertoo, josko vedessä on liikaa klooria. ;-)
Itse en ole koskaan käyttänyt vedenparannusaineita.
Tosin ole harrastanut akvaarioita vasta vähän yli
50 vuoden ajan! :-)
Jukka Järvi
Matias Kulmala wrote:
> Tarkoitatko samoja eritteita joista käytetään nimitystä "kauhuaineet"?
> Varmasti pitää paikkansa ainakin parvikaloilla, toisaalta kuitenkin
> täytyy muistaa, että parvikala stressaantuu huomattavasti myös
> joutuessaan olemaan vailla lajitovereitaan.
>
En tarkoita, vaan erilaisia hormooneita ja muita aineenvaihduntatuotteita,
jotka säätelevät populaation kasvua. Pienessä vesimäärässä pitoisuus
kasvaa, mutta runsaassa vedenvaihdunnassa ei. Siis pienessä altaassa,
jonka vesi vaihtuu koko ajan kalat kyllä kasvavat. Vrt.
kalanviljelylaitokset
ja merikassikasvatus.
Kauhuaineita erittyy, jos esim petokala ahdistelee, ja parven on syytä
paeta paikalta. Näitä erittyy siis vain tarvittaessa.
Liisa Sarakontu
"Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi> writes:
> Kauhuaineita erittyy, jos esim petokala ahdistelee, ja parven on syytä
> paeta paikalta. Näitä erittyy siis vain tarvittaessa.
Ah, tästä tulikin mieleeni: Kiusaan kalojani jostain syystä (esim.
pyydystän niitä haavilla, teen isompaa vedenvaihtoa jne.) jolloin ne
järkyttyvät ja parvikalat varmaankin erittävät veteen tuota kauhu-
ainetta. Miten sitten käy? Haihtuuko se itsekseen kohdakkoin,
tottuvatko kalat siihen vai elävätkö ne oman kauhunsa eritteiden
keskellä jatkuvassa järkytyksessä ja stressissä aina seuraavaan
vedenvaihtoon asti (jolloin ne taas pelästyvät, erittävät kauhu-
ainetta ja niin edespäin)?
Minun kalani onneksi osaavat ottaa säännölliset vedenvaihdot aika
leppoisasti enkä yleensä hätistele niitä haavillakaan, mutta
kuinkahan stressaantuneita ne pikku raukat todella mahtavat olla
kun eivät pääse mielensä mukaan vaihtamaan vesialuetta?
Liisa