Monniakvaario?
Ilkka Tammela
Olen harkinnut eräänlaisen monniakvaarion perustamista.
Tarkoitus olisi, että akvaario olisi kooltaan noin
200-250 litraa (vähintään 200l ja enintään 300l).
Asukeiksi tulisi pari n. 20cm pituista plecoa ja
jotain muita isohkoja monneja.
Käsittääkseni monneille riittää vähempikin valo?
Onko mitenkään järkevyyden rajoissa edes harkita,
ettei akvaariossa olisi lainkaan eläviä kasveja?
Sisustuksena olisi siis vain pohjasora, kiviä ja
kantoja. Minkälaisia asioita kasvittomassa akvaa-
riossa pitäisi ottaa huomioon, vai kannattaisiko
harkita kasvien laittamista ja jos niin minkälaisten?
Mitä muuta minun pitäisi osata ottaa huomioon?
Ovatko suunnitelmani ja käsitykseni asiasta
järjettömiä? Mitä muuttaisit? Minkälaisia
monneja tälläiseen akvaarioon voisi laittaa?
Entä muita kaloja (kirjoahvenpariskunnan tms?)
Kuten varmaan huomasit, on tämä vasta alkuvaiheessa,
mutta onhan toki järkevämpää alkaa ottaa selvää asi-
asta mahdollisimman aikaisin.
--
-- Ilkka Tammela Email: ill...@iki.fi --
-- WWW: http://www.iki.fi/illord/ --
-- Irc: illord --
Maiju K Ruismaki
In article <5cilll$7kl$2...@news.clinet.fi>, Pertti Rassi <pr...@clinet.fi> wrote:
>Tokihan akvaarion voi sisustaa ilman kasveja. Esimerkiksi pisteplekoille
>(Cochliodon spp.) ei kasveja juuri kannata laittaa, koska niista tehdaan
>selvaa parissa yossa. Kasvit ovat kuitenkin monille plekoille hyva viher-
>ravinnon lahde eli ne voivat tarvittaessa raastaa lehdilta solukoita
>suuhunsa.
Ja punanuottaruohosta tekee pesueellinen viisisenttisiä maatiaisparta-
monninpoikasia selvää kahdessa tunnissa... Tulipa tuokin tänä iltana
opittua, onneksi sentään kumppani huomasi ajoissa ja ehdin pelastaa
puolikalutut taimet lopulliselta tuholta.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Esa Laaksonen
Ilkka Tammela wrote:
>
> Olen harkinnut eräänlaisen monniakvaarion perustamista.
> Tarkoitus olisi, että akvaario olisi kooltaan noin
> 200-250 litraa (vähintään 200l ja enintään 300l).
> Asukeiksi tulisi pari n. 20cm pituista plecoa ja
> jotain muita isohkoja monneja.
Akvaariokoko on aika käytännöllinen normaaliasuntoon, sen sijaan
kaksikymmensenttisiksi jäävien plekojen hankkiminen saattaa vaatia
kohtalaista asiantuntemusta.
Haarniskamonni (Hoplosternum thoracatum?) oli ainakin minusta ihan
mielenkiintoinen "ei-pleko" monni. Mielenkiintoinen otus vaahtopesineen
jne., ja jäi selvästi alle 20-senttiseksi. Pertti muistaakseni kehui
samantapaisia lippumonneja (Dianema), jotka jäivät minulta kuitenkin
hankkimatta. Älä sorru haimonneihin!
> Käsittääkseni monneille riittää vähempikin valo?
Ovat enimmäkseen yöeläimiä, päiväksi pitäisi löytyä varjoinen
piilopaikka.
> Onko mitenkään järkevyyden rajoissa edes harkita,
> ettei akvaariossa olisi lainkaan eläviä kasveja?
> Sisustuksena olisi siis vain pohjasora, kiviä ja
> kantoja. Minkälaisia asioita kasvittomassa akvaa-
> riossa pitäisi ottaa huomioon, vai kannattaisiko
> harkita kasvien laittamista ja jos niin minkälaisten?
Kyllä kasvitonkin akvaario on mahdollinen, ja säästää ehkä parista
huolesta, mutta yksi ulottuvuus harrastuksesta ja
sisustusmahdollisuuksista siinä jää puuttumaan. Kasveista seim. suuret
miekkalehdet ovat näyttäviä, tukevia, yleisiä ja melko helppohoitoisia.
Kasvittoman monniakvaarion kanssa saattaa saada itselleen
olohuoneeseensa elottoman näköisen nuhruisen kivikasan, esilläolevampia
lajeja kannattaa harkita arempien sekaan.
> Kuten varmaan huomasit, on tämä vasta alkuvaiheessa,
> mutta onhan toki järkevämpää alkaa ottaa selvää asi-
> asta mahdollisimman aikaisin.
No tuo oli järkipuhetta. :-)
> -- Ilkka Tammela
t: Esa
-- Esa Laaksonen
-- Koti: esa.la...@pp.inet.fi
-- Työ: esa.la...@ntc.nokia.com
-- http://www.inet.fi/koti/laakes-5.html
Jukka Järvi
--
Jari Sandqvist <aqv...@personal.eunet.fi> kirjoitti artikkelissa
<5d93tg$7...@idefix.eunet.fi>...
> <Esa.La...@pp.inet.fi> says:
> >
> >Ilkka Tammela wrote:
>
> >> Käsittääkseni monneille riittää vähempikin valo?
Monneille riittää, mutta kasvit tarvitsevat riittävästi valoa
> Pakko kertoa:
>
> Yksi lehtikalapari on onnistunut pitämään kudusta laskien jälkeläisensä
> hengissää kolme viikkoa akvaariossa, jossa on apistoja ja toinen
> lehtikalapari.
Valojen jatkuva päälläpito taitaa käydä kukkaron päälle. En ole aivan
varma
siitäkään, onko jatkuva valo kaloillekaan hyväksi.
Eräs mahdollisuus nähdä monnit aktiivisina parhaaseen katseluaikaan voi
olla tapa, jonka olen nähnyt Ruotsissa yhdellä monifanilla. Akvaario(t)
olivat
ikkunattomassa huoneessa ja niillä oli luonnomukainen eli amerikkalainen
valorytmi: eli kello kävi toisin. Akvaariot olivat kirkkaasti valaistut
yöaikaan.
Päivisin niissä oli sinisten hehkulamppujen antama kuutamovalaistus. Monnit
olivat erittäin aktiivisia ja tulivat hyvin esille. Valo riitti kasveille
ja kaikki pyöri
muutoin normaalisti.
* VORBEUGEN IST BESSER ALS HEILEN *
Jukka Jarvi
Oscar Power
http://www.dlc.fi/~jarvij/
E-Mail:
home: jar...@dlc.fi
work: jukka...@vyh.fi
Jari Sandqvist
>> Käsittääkseni monneille riittää vähempikin valo?
>
>Ovat enimmäkseen yöeläimiä, päiväksi pitäisi löytyä varjoinen
>piilopaikka.
>
Pakko kertoa:
Yksi lehtikalapari on onnistunut pitämään kudusta laskien jälkeläisensä
hengissää kolme viikkoa akvaariossa, jossa on apistoja ja toinen
lehtikalapari.
Akvaariossa on myös paljon erilaisia monneja (+rapuja). Tämän kolmen viikon
ajan olen pitänyt valon päällä yhtäjaksoisesti! Ja sillä seurauksella, että
Amblydoras hancocki okamonni ja kolme banjomonnia - kaikki neljä kalaa
erityisen yöaktiivisia - ovat ryhtyneet tulemaan esille (=ruokailemaan)
päiväaikaan.
Sopeutuvaisia nuo monnit...
Jari
Ilkka Tammela
In article <32F7C7...@pp.inet.fi> Esa Laaksonen
<Esa.La...@pp.inet.fi> writes:
> Ilkka Tammela wrote:
> >
> > Olen harkinnut eräänlaisen monniakvaarion perustamista.
> > Tarkoitus olisi, että akvaario olisi kooltaan noin
> > 200-250 litraa (vähintään 200l ja enintään 300l).
> > Asukeiksi tulisi pari n. 20cm pituista plecoa ja
> > jotain muita isohkoja monneja.
>
> Akvaariokoko on aika käytännöllinen normaaliasuntoon, sen sijaan
> kaksikymmensenttisiksi jäävien plekojen hankkiminen saattaa vaatia
> kohtalaista asiantuntemusta.
>
> Haarniskamonni (Hoplosternum thoracatum?) oli ainakin minusta ihan
> mielenkiintoinen "ei-pleko" monni. Mielenkiintoinen otus vaahtopesineen
> jne., ja jäi selvästi alle 20-senttiseksi. Pertti muistaakseni kehui
> samantapaisia lippumonneja (Dianema), jotka jäivät minulta kuitenkin
> hankkimatta. Älä sorru haimonneihin!
Itseasiassa minulla on jo olemassa yksi 230l seura-akvaario olohuoneen
koristuksena, jossa elelee haarniskamonnipariskunta, Arla ja Valio.
Monniakvaario olisi tarkoitus sijoittaa makuuhuoneeseen ja ideana
olisi nimenomaan hämyinen "elegantti" kenties ruskeansävyinen akvaario
jossa monnit rauhallisesti molskivat sovussa yön pimeinä tunteina
minun kääntäessäni kylkeä.
Haarniskamonneja minulla jo on, eivätkä ollenkaan hullumpi idea
sinänsä. Jäi vain kiinnostamaan, että miksi ei parikymmensenttisiä
plecoja? Onko allas liian pieni niille? Haimonneja en hanki, tunnen
koko-ongelman.
Tähän väliin voisin kysyä vielä sellaistakin, että akvaarioon olisi jo
muuttamassa juovaokamonni ja mahdollisesti kolme lasimonnia.
Pärjäävätkö lasimonnit isompien monnien seurassa? Ainakaan
tiikeribarbien syötäväksi en niitä haluaisi siirtää.
> > Käsittääkseni monneille riittää vähempikin valo?
>
> Ovat enimmäkseen yöeläimiä, päiväksi pitäisi löytyä varjoinen
> piilopaikka.
>
> Kyllä kasvitonkin akvaario on mahdollinen, ja säästää ehkä parista
> huolesta, mutta yksi ulottuvuus harrastuksesta ja
> sisustusmahdollisuuksista siinä jää puuttumaan. Kasveista seim. suuret
> miekkalehdet ovat näyttäviä, tukevia, yleisiä ja melko helppohoitoisia.
Joku jossain toisessa vastauksessaan minulle totesi myös, että monnit
pärjäävät vähemmällä valolla, mutta kasvit tarvitsisivat enemmän.
Kasvittomuus olisi nimenomaan tyyliseikka. Jos se siis tuottaa enemmän
ongelmia kuin hivelee silmiä, niin pitänee sitten hankkia kukkasia ja
kirkkaampia valoja.
Kasvittomuuden ajattelin korvata lähinnä kivillä, kannoilla ja
pohjasoralla noudattaen kapeahkoa sektoria väriympyrästä. Lähinnä
kyseeseen tulee kai "juurakonvärinen" ja sen lähisävyt.
> Kasvittoman monniakvaarion kanssa saattaa saada itselleen
> olohuoneeseensa elottoman näköisen nuhruisen kivikasan, esilläolevampia
> lajeja kannattaa harkita arempien sekaan.
Kuten jo mainitsin aikaisemmin, olohuoneessa on jo 230litrainen sirkus
ja markkinapaikka. Masentavaa kuumaisemaa en kyllä haluaisi
makuuhuoneeseenikaan, joten painan tämä kyllä mieleeni. Pyrin
välttämään. :-)
> > Kuten varmaan huomasit, on tämä vasta alkuvaiheessa,
> > mutta onhan toki järkevämpää alkaa ottaa selvää asi-
> > asta mahdollisimman aikaisin.
>
> No tuo oli järkipuhetta. :-)
Alkuvaiheessa ollaan vieläkin, joten vielä kerkiää valistamaan.
Jari Sandqvist
In article <5debpo$7...@idefix.eunet.fi>, aqv...@personal.eunet.fi (Jari
Sandqvist) says:
>
>Jos haluat mahdollisimman "aidon" etelä-amerikkalaisen monniakvaarion, niin
>valitse joko kirkasvetinen Xingu-joen koreista plekoista ja
>kivirakennelmista koostuva maisema.
>
>Tai sitten tämä ruskean sävyinen akvaario, jossa on oksia ja juurakoita.
>Tosiaidossa pytyssä pohjamateriaalina tulisi olla puusta pudonneita lehtiä,
>mutta ne kun kasaantuvat toiseen päähän akvaariota suodatuksen takia
>(lehtipohjaisessa akvaariossa on oltava hyvä suodatus).
>
Piti lisätä vielä niistä kasveista. Käytä vain pintakasveja. Itse olen
haaveillut joskus akvaariosta, johon olisi mahdollista jättää useampi
kymmenen senttiä ilmatilaa vesihyasinteille kasvaa ja kukkia. Tämänhän voi
toki järjestää niin että hankkii akvaarioonsa myöhemmin ylimääräisen
kerroksen, jolla valaisinta nostetaan vaikkapa 50 cm korkeammalle.
minä taas
>
>Jari
>
Jari Sandqvist
In article <v78rait...@learnet.freenet.hut.fi>, ill...@iki.fi (Ilkka
>
>Kasvittomuuden ajattelin korvata lähinnä kivillä, kannoilla ja
>pohjasoralla noudattaen kapeahkoa sektoria väriympyrästä. Lähinnä
>kyseeseen tulee kai "juurakonvärinen" ja sen lähisävyt.
>
>> Kasvittoman monniakvaarion kanssa saattaa saada itselleen
>> olohuoneeseensa elottoman näköisen nuhruisen kivikasan, esilläolevampia
>> lajeja kannattaa harkita arempien sekaan.
>
>Kuten jo mainitsin aikaisemmin, olohuoneessa on jo 230litrainen sirkus
>ja markkinapaikka. Masentavaa kuumaisemaa en kyllä haluaisi
>makuuhuoneeseenikaan, joten painan tämä kyllä mieleeni. Pyrin
>välttämään. :-)
Jos haluat mahdollisimman "aidon" etelä-amerikkalaisen monniakvaarion, niin
valitse joko kirkasvetinen Xingu-joen koreista plekoista ja
kivirakennelmista koostuva maisema.
Tai sitten tämä ruskean sävyinen akvaario, jossa on oksia ja juurakoita.
Tosiaidossa pytyssä pohjamateriaalina tulisi olla puusta pudonneita lehtiä,
mutta ne kun kasaantuvat toiseen päähän akvaariota suodatuksen takia
(lehtipohjaisessa akvaariossa on oltava hyvä suodatus).
Jari
Esa Laaksonen
Ilkka Tammela wrote:
> <Esa.La...@pp.inet.fi> writes:
> > Ilkka Tammela wrote:
> > > Olen harkinnut eräänlaisen monniakvaarion perustamista.
> > > Tarkoitus olisi, että akvaario olisi kooltaan noin
> > > 200-250 litraa (vähintään 200l ja enintään 300l).
> > > Asukeiksi tulisi pari n. 20cm pituista plecoa ja
> > > jotain muita isohkoja monneja.
> Haarniskamonneja minulla jo on, eivätkä ollenkaan hullumpi idea
> sinänsä. Jäi vain kiinnostamaan, että miksi ei parikymmensenttisiä
> plecoja? Onko allas liian pieni niille? Haimonneja en hanki, tunnen
> koko-ongelman.
Ei se allas toki plekoille pieni ole, tarkoitin vain sitä, että
jo plekolajien tunnistaminenkin on monesti parhaillekin asiantuntijoille
ylivoimaista, ja että monet plekolajit päätyvät aivan muuhun kokoon
kuin n. 20 cm. Eli vaatii pientä yritystä hankkia tuollaisia.
Tuommoiseen akvaarioon menisi kyllä yksi vähän isompikin pleko,
näyttävät ihan tyylikkäiltäkin isoine evineen jne.
Haimonneihin liittyy muitakin ongelmia kuin koko.
Minua alkoi jälkeenpäin hieman kaduttamaan, kun en muistanut kehua
ilmeisintä ja todella mukavaa monniryhmää, eli Corydoras-monnisia!
Symppiksempia otuksia kuin nämä viiksivallut saa hakea, eikä esim.
kutukaan ole mikään mahdottomuus. Ei valtavan syvään akvaarioon
(sanovat?) eikä kovin isosuisten kalojen joukkoon kuitenkaan.
> Kasvittomuus olisi nimenomaan tyyliseikka. Jos se siis tuottaa enemmän
> ongelmia kuin hivelee silmiä, niin pitänee sitten hankkia kukkasia ja
> kirkkaampia valoja.
Ei niitä kasveja välttämättä tarvita. Puu on parhaimmillaan muuten
hyvin monimuotoinen ja "elävä" sisustusmateriaali. Ja plekot pitävät
puista myös. :-)
> -- Ilkka Tammela Email: ill...@iki.fi --
t: Esa
Ilkka Tammela
In article <5dec5r$7...@idefix.eunet.fi> aqv...@personal.eunet.fi (Jari Sandqvist) writes:
> >
> >Jos haluat mahdollisimman "aidon" etelä-amerikkalaisen monniakvaarion, niin
> >valitse joko kirkasvetinen Xingu-joen koreista plekoista ja
> >kivirakennelmista koostuva maisema.
Huu! Kuullostaa suorastaan houkuttelevalta, mutta...
Mistä moisia plecoja saa ostaa ja paljonko maksavat? Sopiiko samaan
purkkiin muita monneja (juovaokamonnini? corydorakseni? lasimonnini?)
Pitääpä etsiä kirjasta Xingu-joki :)
> >Tai sitten tämä ruskean sävyinen akvaario, jossa on oksia ja juurakoita.
> >Tosiaidossa pytyssä pohjamateriaalina tulisi olla puusta pudonneita lehtiä,
> >mutta ne kun kasaantuvat toiseen päähän akvaariota suodatuksen takia
> >(lehtipohjaisessa akvaariossa on oltava hyvä suodatus).
Tällaisesta on jo unien näkemisestä piirtynyt pysyvä hologrammi
sarveiskalvoilleni. Lehtipohja kuullostaa kyllä.. hmm.. hienolta mutta
hankalalta.
> Piti lisätä vielä niistä kasveista. Käytä vain pintakasveja. Itse olen
> haaveillut joskus akvaariosta, johon olisi mahdollista jättää useampi
> kymmenen senttiä ilmatilaa vesihyasinteille kasvaa ja kukkia. Tämänhän voi
> toki järjestää niin että hankkii akvaarioonsa myöhemmin ylimääräisen
> kerroksen, jolla valaisinta nostetaan vaikkapa 50 cm korkeammalle.
Hyvä idea! Muistinkin, että olen jossain akvaarioliikkeessa kaihoten
katsellut isoja pintakasveja. Niistähän saisi kasvien vettäparantavaa
hyötyä, koristusta ja himmennystä! Ja samalla pohjan voisi sisustaa
kuten suunnittelin.
--
-- Ilkka Tammela Email: ill...@iki.fi --
Ilkka Tammela
In article <32FBC0...@pp.inet.fi> Esa Laaksonen <Esa.La...@pp.inet.fi> writes:
>
> Ei se allas toki plekoille pieni ole, tarkoitin vain sitä, että
> jo plekolajien tunnistaminenkin on monesti parhaillekin asiantuntijoille
> ylivoimaista, ja että monet plekolajit päätyvät aivan muuhun kokoon
> kuin n. 20 cm. Eli vaatii pientä yritystä hankkia tuollaisia.
Ahjoo. Tuo on kyllä totta. Pitänee olla siis erityisen tarkka
kalakaupassa ja huolehtia siitä että tietää mitä ostaa.
Esan Akvaario on ainakin mielestäni saanut täällä positiivisia
mainintoja asiantuntemuksestaan. Kannattanee kysellä sieltä
plecojen koosta ja ostaakin sieltä.
> Tuommoiseen akvaarioon menisi kyllä yksi vähän isompikin pleko,
> näyttävät ihan tyylikkäiltäkin isoine evineen jne.
Yksi isompi tai pari vähän pienempää tms. Plecot ovat kuitenkin niin
upeita, että tahtoisin sellaisen, ja mielellään isomman kuin
pikkurillini ;-)
> Haimonneihin liittyy muitakin ongelmia kuin koko.
Jeps. Ovat kyllä vekkulin näköisiä, mutta en ole niistä haaveillut
enää sen jälkeen kun tässä ryhmässä puolisen vuotta sitten käytiin
asiasta keskustelua.
> Minua alkoi jälkeenpäin hieman kaduttamaan, kun en muistanut kehua
> ilmeisintä ja todella mukavaa monniryhmää, eli Corydoras-monnisia!
> Symppiksempia otuksia kuin nämä viiksivallut saa hakea, eikä esim.
> kutukaan ole mikään mahdottomuus. Ei valtavan syvään akvaarioon
> (sanovat?) eikä kovin isosuisten kalojen joukkoon kuitenkaan.
Coryjakin minulla on 5 kappaletta pienemmässä akvaariossani, josta
meinaan hankkiutua eroon, kun ison monniakvaarion hankinta tulee
ajankohtaiseksi. Mahdollisesti ne muuttavat monniakvaarioon tai
nykyiseen isompaan akvaarioon (joka jää siis olohuoneeseen). Luopua en
niistäkään haluaisi :-)
> > Kasvittomuus olisi nimenomaan tyyliseikka. Jos se siis tuottaa enemmän
> > ongelmia kuin hivelee silmiä, niin pitänee sitten hankkia kukkasia ja
> > kirkkaampia valoja.
>
> Ei niitä kasveja välttämättä tarvita. Puu on parhaimmillaan muuten
> hyvin monimuotoinen ja "elävä" sisustusmateriaali. Ja plekot pitävät
> puista myös. :-)
>
> t: Esa
Puhut kuin minun suullani! :-D
Esa Laaksonen
Jari Sandqvist wrote:
> Akvaariossa on myös paljon erilaisia monneja (+rapuja). Tämän kolmen viikon
> ajan olen pitänyt valon päällä yhtäjaksoisesti! Ja sillä seurauksella, että
> Amblydoras hancocki okamonni ja kolme banjomonnia - kaikki neljä kalaa
> erityisen yöaktiivisia - ovat ryhtyneet tulemaan esille (=ruokailemaan)
> päiväaikaan.
>
> Sopeutuvaisia nuo monnit...
Ilmeisesti amerikkalaisperäisessä pleco-faq:ssa (v.4 02.11.94, Dennis
Kramb) oli mielenkiintoisia mainintoja plekojen
piilossapysymistaipumuksista. Siinä kerrottiin kokeesta, jossa
tarkasteltiin 8 ja 18 päivää kotivesissään nälässä pidettyjen
(häkissä?) plekojen käyttäytymistä vapaaksipäästämisen jälkeen.
Kalojen todettiin suhtautuneen hyvin varovaisesti matalissa ravintoa
runsaasti sisältävissä vesissä liikuskeluun. Sen sijaan ne pysyivät
nälkäisinäkin mielellään turvallisemmissa syvissä vesissä. Toisaalla
samassa lähteessä esitettiin, että suuret plekot joissakin tapauksissa
kuolivat mieluummin nälkään kuin uskaltautuivat turvattomiin
rantavesiin.
Lähteeksi Dennis mainitsi "Costs of Predator Aviodance for Grazing
Stream Fishes." - Predation: Direct and Indirect Impacts in Aquatic
Communities, 1987. Oli muuten mielenkiintoinen havainto löytää
artikkelin (pleco-faq) pienestä kiittelyluettelosta nimet Liisa
Sarakontu ja Pertti Rassi!
Dennis mainitsee samassa yhteydessä akvaarioissa esiintyvänä ongelmana
plekot, jotka vaan kyyhöttävät piilossaan eivätkä puhdista kunnolla
leviä akvaariosta (kunnon jenkkiläistä hyötyajattelua). Ratkaisuksi
hän esittää lisäturvapaikkojen tarjoamista eri puolilla akvaariota
suojaksi erilaisilta petolinnuilta jne. Eihän niitä lintuja
akvaariossa ole, mutta mistäpä plekoparka sen tietäisi...
> Jari
Pertti Rassi
>Haarniskamonneja minulla jo on, eivätkä ollenkaan hullumpi idea
>sinänsä. Jäi vain kiinnostamaan, että miksi ei parikymmensenttisiä
>plecoja? Onko allas liian pieni niille? Haimonneja en hanki, tunnen
>koko-ongelman.
>
Peckoltiat (ja niista vaikeasti erotettava pienet Panaquet). Ne eivat
taatusti kasva isoiksi. Sinun kannattaisi lainata kirjastosta tai
hankkia itsellesikin ripsi- ja imumonnit-kirja, josta saat perustiedot
plekoista. Nykyisin toki on saatavissa paljon uusiakin, kirjasta puuttuvia
plekoja.
>Tähän väliin voisin kysyä vielä sellaistakin, että akvaarioon olisi jo
>muuttamassa juovaokamonni ja mahdollisesti kolme lasimonnia.
>Pärjäävätkö lasimonnit isompien monnien seurassa? Ainakaan
>tiikeribarbien syötäväksi en niitä haluaisi siirtää.
Minulla on lasimonneja kahdessakin akvaariossa. Toisessa 315-litraisessa
niiden seurana on mm. pari yli 20-senttista ripsimonniakin ja lasimonnit
parjaavat hyvin. Toisessa niilinlasimonnien seurana on reilusti yli
20-senttinen nahkamonnimorko, jonka en ole koskaan nahnyt syovan mitaan.
Ei se kuitenkaan ole lasimonneihin koskenut.
>Joku jossain toisessa vastauksessaan minulle totesi myös, että monnit
>pärjäävät vähemmällä valolla, mutta kasvit tarvitsisivat enemmän.
>Kasvittomuus olisi nimenomaan tyyliseikka. Jos se siis tuottaa enemmän
>ongelmia kuin hivelee silmiä, niin pitänee sitten hankkia kukkasia ja
>kirkkaampia valoja.
>
>Kasvittomuuden ajattelin korvata lähinnä kivillä, kannoilla ja
>pohjasoralla noudattaen kapeahkoa sektoria väriympyrästä. Lähinnä
>kyseeseen tulee kai "juurakonvärinen" ja sen lähisävyt.
Pitkan kokemukseni perusteella vaitan, etta yli 90 prosenttia yleensa vain
yolla liikkuvista monneista siirtyy vahitellen kirkkaassakin valossa
liikkuviksi kunhan tietyt reunaehdot tayttyvat. Niita ovat.
-Akvaario on lajille valja, siina tulee kuitenkin olla paljon monneja.
Yksinainen monni on aina piilossa. Parvimonnilla tulee olla parvi.
-Monni on saanut rauhassa sopeutua akvaarioon. Tahan voi menna helposti yli
kaksikin vuotta.
-Akvaarion kala- ja erityisesti monnikoostumus on oikea. Joukossa ei ole
terroristeja.
-Monneja ruokitaan aina vain paivalla.
Ohjeet tepsivat kaikkiin imu- ja ripsimonneihin ja paaosaan okamonneista.
Nahkamonnit nayttavat olevan vaikeita, ne ovat useimmiten nakyvissa vain
ruokaillessaan. Banjomonneista ym. minulla ei viela ole kokemuksia. Niita on
ehka vaikea sopeuttaa edellakuvatulla tavalla. Ohjeet toimivat myos
kokeilemiini piikkisilmiin ja nuoliaisiin.
Minulla staijaa nykyisin seepraplekokin keskella akvaarion etuosaa
odottamassa ruokaa.
Pertti Rassi
Jari Sandqvist
In article <msg98818.thr-...@online.tietokone.fi>,
Kirsi_...@online.tietokone.fi (Kirsi Voipio) says:
>Hankin ne kahdessa erässä (2+2), ja vanhemmat ovat selvästi rohkeampia
kuin
>uudemmat tulokkaat. Ei banjolaisiani ehkä varsinaisesti
päiväaktiivisiksi
>voi sanoa, mutta ruoka saa ne kyllä liikkeelle :-)
Tietääköhän kukaan, kuinka monta eri lajia (ja sukua) markkinoiltamme
löytyy? Eri lajeissa on varmasti eroa päiväaktiivisuuden suhteen.
Jari
>
>t. Kirsi
>
Ilkka Tammela
> Alle 20-senttisia plekoja on leegio. Ensimmaisena tulevat mieleen
> Peckoltiat (ja niista vaikeasti erotettava pienet Panaquet). Ne eivat
> taatusti kasva isoiksi. Sinun kannattaisi lainata kirjastosta tai
> hankkia itsellesikin ripsi- ja imumonnit-kirja, josta saat perustiedot
> plekoista. Nykyisin toki on saatavissa paljon uusiakin, kirjasta puuttuvia
> plekoja.
Mainitsemaasi kirjaan olen päässyt vajaa vuosi sitten pikaisesti
tutustumaan ja olen sitä yrittänyt löytää kirjastosta, huonolla
menestyksellä. (En kyllä kovin aktiivinen kirjastonkävijäkään ole
ollut, tunnustan..) Monneihin keskittyneeseen kirjaan perehtyminen on
kuitenkin ohjelmassa ennen itse akvaarion hankintaa.
> >Tähän väliin voisin kysyä vielä sellaistakin, että akvaarioon olisi jo
> >muuttamassa juovaokamonni ja mahdollisesti kolme lasimonnia.
> >Pärjäävätkö lasimonnit isompien monnien seurassa? Ainakaan
> >tiikeribarbien syötäväksi en niitä haluaisi siirtää.
>
> Minulla on lasimonneja kahdessakin akvaariossa. Toisessa 315-litraisessa
> niiden seurana on mm. pari yli 20-senttista ripsimonniakin ja lasimonnit
> parjaavat hyvin. Toisessa niilinlasimonnien seurana on reilusti yli
> 20-senttinen nahkamonnimorko, jonka en ole koskaan nahnyt syovan mitaan.
> Ei se kuitenkaan ole lasimonneihin koskenut.
No hyvä. Ajattelinkin, etteivät ne (lasimonnini) kai kenenkään suuhun
päädy ainakaan elävältä. Eivät ne nyt kuitenkaan ole ihan suupalan
kokoisia.
> Pitkan kokemukseni perusteella vaitan, etta yli 90 prosenttia yleensa vain
> yolla liikkuvista monneista siirtyy vahitellen kirkkaassakin valossa
> liikkuviksi kunhan tietyt reunaehdot tayttyvat. Niita ovat.
>
> -Akvaario on lajille valja, siina tulee kuitenkin olla paljon monneja.
> Yksinainen monni on aina piilossa. Parvimonnilla tulee olla parvi.
> -Monni on saanut rauhassa sopeutua akvaarioon. Tahan voi menna helposti yli
> kaksikin vuotta.
> -Akvaarion kala- ja erityisesti monnikoostumus on oikea. Joukossa ei ole
> terroristeja.
> -Monneja ruokitaan aina vain paivalla.
Hmm. Pitänee hankkia juovaokamonnille kaveri sitten sinne uuteen
akvaarioon. Olisihan se kiva nähdä niitä monneja muulloinkin, kuin
silloin kun pitäisi nukkua. ;-)
Pitää merkitä muistiin nuo ohjeet. Erityisesti pitää ottaa huomioon
(ainakin minun mielestäni) monnivalikoima, eli terroristien
välttäminen. Oikeastaan suureksi osaksi tämän takia aloitin tämän
keskustelun tulevasta monnikolonnastani. Tämä seikka vaikuttanee jo
kalojen viihtyvyyteen ja "mielenterveyteen", eikä ainoastaan ihmisen
itsekkääseen haluun tuijottaa monnejaan kirkkaassa päivänvalossa..
> Ohjeet tepsivat kaikkiin imu- ja ripsimonneihin ja paaosaan okamonneista.
> Nahkamonnit nayttavat olevan vaikeita, ne ovat useimmiten nakyvissa vain
> ruokaillessaan. Banjomonneista ym. minulla ei viela ole kokemuksia. Niita on
> ehka vaikea sopeuttaa edellakuvatulla tavalla. Ohjeet toimivat myos
> kokeilemiini piikkisilmiin ja nuoliaisiin.
>
> Minulla staijaa nykyisin seepraplekokin keskella akvaarion etuosaa
> odottamassa ruokaa.
HIIH! Kyllä kalat on sitten veikeitä! :--D
Esa Laaksonen
Ilkka Tammela wrote:
> Hmm. Pitänee hankkia juovaokamonnille kaveri sitten sinne uuteen
> akvaarioon. Olisihan se kiva nähdä niitä monneja muulloinkin, kuin
> silloin kun pitäisi nukkua. ;-)
Hyvin monet kalat (ja kalankatsojat) ovat luonnostaan aktiivisia
iltahämärän aikoihin. Aremmatkin kalat saattavat tulla hyvin esille
iltaisin, jos sitä tuetaan sopivalla säännöllisellä valaistuksella
(himmeä iltavalo) ja ruokinnan ajoituksella. Mutta tietysti monet
monnit oppivat tulemaan syömään sormista keskellä päivääkin...
> -- Ilkka Tammela Email: ill...@iki.fi --
t: Esa