Riittävä valaistus akvaarioon?
Laura E.
seuraavaksi kyselisin sellaista, että kuinka paljon valotehoa tuollaiseen
317 litran akvaarioon tarvitaan? Tuntuu vähän ristiriitaiselta, kun luen
kirjoista että pitäisi olla esim. 0,25 - 0,5 W per vesilitra (eli noin 80 -
160 W), mutta sitten ilmeisesti kahden loisteputken valaisimeen saa
laitettua kaksi 36 W:n lamppua - yhteensä vain 72 W. Akvaarion pituus on
siis 130 cm. Olenko laskenut/ymmärtänyt jotain aivan väärin vai pitäisikö
ostaa kaksi valaisinta? :-o
- Laura
TiLi
viestissä:9g0r3m$ajm$1...@news.koti.tpo.fi...
> seuraavaksi kyselisin sellaista, että kuinka paljon valotehoa tuollaiseen
> 317 litran akvaarioon tarvitaan?
Riittävästi.
Annat aivan yhtä paljon tietoa kysymyksessäsi kun minä vastauksessani... :-)
> Tuntuu vähän ristiriitaiselta, kun luen
> kirjoista että pitäisi olla esim. 0,25 - 0,5 W per vesilitra (eli noin
80 -
> 160 W),
Mitä ristiriitaa tuossa on ?
Jos ¼ W antaa altaan litratilavuudella kerrottuna 80 W - niin puolet
suurempi arvo ½ W antaa kaksi kertaa suuremman arvon. Näin se vaan on
ihmeellistä tuo matikka, jota muuten insinööritkin käyttää. No hyi
hel...ti - ei siitä sitten oo mihinkään.
> mutta sitten ilmeisesti kahden loisteputken valaisimeen saa
> laitettua kaksi 36 W:n lamppua - yhteensä vain 72 W.
Oikein oivallettu 2-putki lamppu = 2 lamppua....
> Akvaarion pituus on
> siis 130 cm. Olenko laskenut/ymmärtänyt jotain aivan väärin vai pitäisikö
> ostaa kaksi valaisinta?
Anteeksi nyt vain mutta minä en ainakaan ymmärtänyt kysymyksestäsi yhtään
mitään :-(
Kuitenkin nyt ihan ensimmäisenä sinun on itse (ja ihan itse) selvitettävä
mitä haluat valaistukseltasi, se on varmaa että jos teet täältä saamiesi
ohjeiden mukaan valaistuksen siitä tulee täysin epätyydyttävä sinulle.
Valaisijan kymmene käskyä:
- Mieti mitä itse oikeastaan haluat
- Mieti mitä vaatimuksia eliöstöllä on
- Pyri toteuttamaan valaistus eliöstön ehdoilla, sinä vain katselet
toisinaan akvaariota, mutta sen asukkaiden täytyy elää siinä.
- Mieti minkä hintaiset valaisimet haluat (on varaa) hankkia - ylärajaa et
saavuta
- Kysy tekniset yksityiskohdat asiantuntijalta ellet itse tiedä - pyydä
häntä selvittämään sinulle itseäsi kiinnostavat seikat. Jos hän ei osaa
vaihda asiantuntijaa...
- Mieti minkä näköisen kokonaisuuden haluat (valaisimien ulkonäkö)
- Mieti mikä on valaisimien ja lamppujen todennäköinen elinikä
- Mieti miten aiot valaisimiasi huoltaa (varalamput, varaosat)
- Selvitä pari kolme mahdollista vaihtoehtoa ja valitse näistä omasta
mielestäsi paras
- Kun olet valaisimesi valinnut älä tule kysymään täältä onko se hyvä - se
on hyvä, kun olet kerran se jo itse valinnut.
Vaatimuksia on tuhansia lisää... jos et edellenkään tiedä mitä haluat - ota
yhteyttä paikalliseen akvaarioseuraan, kysele heiltä tai käy jopa
katselemassa valmiita akvaarioita.
Myyjä muuten myy liikkeestä valaisimen mitä hänellä on eniten varastossa...
;-(
> :-o
Samoin :-O
>
> - Laura
>
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
Maiju K Ruismaki
>Laura E. <la...@ermiksson.net> kirjoitti
>> seuraavaksi kyselisin sellaista, että kuinka paljon valotehoa tuollaiseen
>> 317 litran akvaarioon tarvitaan?
>
>Riittävästi.
Ja huu. TiLi, pidän sinusta ja usein myös mielipiteistäsi, mutta
tähän kommentoimasi oli hepreaa aloittelijalle. Jopa minulle, 21
vuotta harrastaneelle. Tosin luin sen huppelissa.
317 litraa. Sanoisin että pärjäät hyvin kolmella loisteputkella.
Eli jos siihen mahtuu 3x 36W niin se on riittävä.
Sitten voidaan tietysti aloittaa uusi keskustelu sopivista putki-
tyypeistä; mielestäni 2x Philips 865 tai 840 + Aquarelle olisi
ihan hyvä. Nämä ovat mielipidekysymyksiä eli tästä tullee sota. :-)
--
-maisu- ma...@iki.fi
Jani
Laura E. wrote in message <9g0r3m$ajm$1...@news.koti.tpo.fi>...
-Monesti hehkutetaan noita loisteputkia mutta entisenä loisteputkifanina ja
nykyisenä elohopeahöyrylamppu-fanina voisin suositella Osramin katosta
riippuvia akvaario/kasvilamppuja. Tehoa per lamppu on 80 W ja käyttöikä 9000
h. Valo on todella hyvä kasveille ja miellyttää myös silmää. Lisäksi valon
säteet tuntuvat työntyvän loisteputkea tehokkaammin ihan pohjaan asti.
Loistava paikka ostaa ko lamppu on vaikkapa Kodin Anttila. Hintaa
valasimelle per kappale kertyy 590 mk (sis hehkun ja itse lampun
muuntajineen). Lamppa on saatavilla joko mustana tai valkoisena ja on ihan
siisti asennettuna kattoon. Eräs hyöty vielä on se ettei sitä tarvitse olla
nostelemassa veden vaihdon aikana pois akvaarion päältä vaan se riippuu aina
katossa ja antaa veden vaihdon ajaksi hyvin valoa. Ja vielä yksi kiva puoli
on se että se syttyy hitaasti eikä täten säikytä kaloja aamusella :)))
>Suosittelen lämpimästi. Sinun altaaseesi riittää mainiosti kaksi tuollaista
lamppua.
t: Jani
TiLi
viestissä:9g1q6u$gud$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> >Riittävästi.
>
> Ja huu. TiLi, pidän sinusta ja usein myös mielipiteistäsi, mutta
> tähän kommentoimasi oli hepreaa aloittelijalle. Jopa minulle, 21
> vuotta harrastaneelle. Tosin luin sen huppelissa.
Tämän vastauksen asiasisältö oli täysi nolla - joten humaltumisesi ei
vääristänyt tulosta. Pelkäämpä jopa meneväni miinuksen puolelle... ;-(
Enpä oikein tiedä miten konkretisoisin tätä asiaa. Kysytään syvällisiä
neuvoja valaistuksesta, vaikka ei kerrota ympäristöstä yhtään mitään. Miten
tuohon voisi vastata ?
Insinöörin esimerkki: Tarvitsen auton, mikä olisi paras mahdollinen auto
käyttööni ?
->Millaisia vastauksia luulisit saavasi ?
Vastauksen laatuun viitaten, ne jotaka ovat joutuneet minua kuuntelemaan
livenä, tietävät varmaan ns. "omenapuun_ravistus_tekniikan" - jota käytin
tuossa vastauksessa.
> 317 litraa. Sanoisin että pärjäät hyvin kolmella loisteputkella.
> Eli jos siihen mahtuu 3x 36W niin se on riittävä.
Tämä oli sellainen oppikirjavastaus. Ihan OK, saattaisi olla sopiva
useimpiin pyttyihin. Entäpäs jos pytyssä on vain pääsääntöisesti arkoja
kaloja tai vastavuoroisesti vaativia kasveja ?
> Sitten voidaan tietysti aloittaa uusi keskustelu sopivista putki-
> tyypeistä; mielestäni 2x Philips 865 tai 840 + Aquarelle olisi
> ihan hyvä. Nämä ovat mielipidekysymyksiä eli tästä tullee sota. :-)
Kiva Maisu - tapellaan ! No ei sitten :-(
865 putki on hyvä spektriltään. Täydellisyyttä hipoo 965. 965 on lähes
jatkuvaspektrinen, joten siitä saa suodattamalla kelpo valonlähteen mihinkä
tahansa paikkaan. Tätä lamppua olen itsekkin usein tuputtanut
kasvatuskaappeihin ja täydestä on mennyt.
Nyt sitten kun kysytään tuosta eri lampputyyppien sekoittanmisesta, niin
herätän kysymyksen siitä että miten uskot eri spektriviivojen summautuvan ?
Onko noista emissiomaksimesta hyötyä vaiko haittaa ?
Eli lisäät elohopealle tyypillisten emissiomaksimien kautta intensiteettiä
ja kasvit "palavat" kuoliaiksi vaikka et itse aisti edes sen allonpitusta
säteilyä. Maallikolle voisi tilannetta kuvata siten että akvaarion valaistus
näyttäisi himmeältä ja kasvit kuolisivat - mistä voi päätellä että ne
kuolivat yli- vai alimäärään valoa ?
No toinen tykkää Philipsistä toinen Osramista, makuja on niin monia... oliko
tämä nyt niitä suuria kansanviisauksia ?
> -maisu- ma...@iki.fi
TiLi
viestissä:9g20jh$pql$1...@news.kolumbus.fi...
Itse itseäni selventäen...
> > Sitten voidaan tietysti aloittaa uusi keskustelu sopivista putki-
> > tyypeistä; mielestäni 2x Philips 865 tai 840 + Aquarelle olisi
> > ihan hyvä. Nämä ovat mielipidekysymyksiä eli tästä tullee sota. :-)>
> 865 putki on hyvä spektriltään. Täydellisyyttä hipoo 965. 965 on lähes
> jatkuvaspektrinen, joten siitä saa suodattamalla kelpo valonlähteen
mihinkä
> tahansa paikkaan....
Näissä teksteissä usein sorrutaan keskustelemaan syvällisesti eri
valonlähteistä niiden numeroilla - 840, 865, 940, .... jotka eivät
arvatakseni kerro aloittelijalle yhtään mitään ! Jos vielä käytettäisiin
niiden sähkönumeroita, eivät ne kertoisi minullekaan mitään ilman tukun
katalogia.
Noin yleistyksenä voidaan sanoa että nuo numerot, epäilyistä huolimatta,
kertovat useimmiten hyvinkin tarkkaan millaisesta ja minkä laatuisesta
valonlähteestä (lampusta) on kyse.
Tosin jokaisella valmistajalla on useimmiten täysin erilainen tapa numeroida
lamppunsa :-(
Nuo numerot 840, 865... viittaavat Philipsiin.
Näissä numeroissa ensimmäinen numero tarkoittaa värintoistoluokkaa
(RA -indeksi). Se voi saada arvon 0...100 välillä ja tuosta käytetään
ainoastaan yhtä numeroa -> esimerkiksi 84 = 8 (mutta myös 81 ja 89 = 8).
Mitä suurempi luku ->100, sen parempi värintoisto.
Seuraavat kaksi numeroa kertovat valonlähteen värilämpötilan (tuhannet ja
sadat kelvinit) -> esimerkiksi 3800 K valonlähde on 38 ja 6465K on 65.
Eli 840 on lamppu jonka värintoisto on 80-89 välillä (hyvä) ja sen
värilämpötila on 4000 K (kylmä valkea).
Yleensä värilämpötiloja voidaan luonnehtia seuraavasti:
2 900 lämmin valkea
3 500 valkea
4 000 kylmän valkea
5 600 päivänvalo
> 6 000 kylmä päivänvalo
Tosin (makeavesi)akvaristi käyttää tyypillisesti putkia 4 000 - 6 000 K
välillä.
Maiju K Ruismaki
>Maiju K Ruismaki <ruis...@cc.Helsinki.FI> kirjoitti
>Tämän vastauksen asiasisältö oli täysi nolla - joten humaltumisesi ei
>vääristänyt tulosta. Pelkäämpä jopa meneväni miinuksen puolelle... ;-(
Siis oman vastauksesi vai minun? Yrittäisit nyt kirjoittaa
ymmärrettävästi.
>> 317 litraa. Sanoisin että pärjäät hyvin kolmella loisteputkella.
>> Eli jos siihen mahtuu 3x 36W niin se on riittävä.
>
>Tämä oli sellainen oppikirjavastaus. Ihan OK, saattaisi olla sopiva
>useimpiin pyttyihin. Entäpäs jos pytyssä on vain pääsääntöisesti arkoja
>kaloja tai vastavuoroisesti vaativia kasveja ?
Ei, se perustui omiin kokemuksiini. Vaativat kasvit tietysti
istutetaan suoraan putkien alle ja aroille kaloille muokataan
sopivia piiloja. Sitä ei kuitenkaan kysytty, sehän on itsestään
selvää.
>> Sitten voidaan tietysti aloittaa uusi keskustelu sopivista putki-
>> tyypeistä; mielestäni 2x Philips 865 tai 840 + Aquarelle olisi
>> ihan hyvä. Nämä ovat mielipidekysymyksiä eli tästä tullee sota. :-)
>
>Kiva Maisu - tapellaan ! No ei sitten :-(
>
>865 putki on hyvä spektriltään. Täydellisyyttä hipoo 965. 965 on lähes
>jatkuvaspektrinen, joten siitä saa suodattamalla kelpo valonlähteen mihinkä
>tahansa paikkaan. Tätä lamppua olen itsekkin usein tuputtanut
>kasvatuskaappeihin ja täydestä on mennyt.
Kas. Minusta 965 on suhteellisen kehno putki. Ei sillä akvaario-
kasvit kasva normaalioloissa. Parempia ovat 83-86.
>Nyt sitten kun kysytään tuosta eri lampputyyppien sekoittanmisesta, niin
>herätän kysymyksen siitä että miten uskot eri spektriviivojen summautuvan ?
>Onko noista emissiomaksimesta hyötyä vaiko haittaa ?
Luuletko että kasvini piittaavat snobistisista termeistäsi? Ne
vain kasvavat ja kukkivat. Tervetuloa kylään.
>Eli lisäät elohopealle tyypillisten emissiomaksimien kautta intensiteettiä
>ja kasvit "palavat" kuoliaiksi vaikka et itse aisti edes sen allonpitusta
>säteilyä. Maallikolle voisi tilannetta kuvata siten että akvaarion valaistus
>näyttäisi himmeältä ja kasvit kuolisivat - mistä voi päätellä että ne
>kuolivat yli- vai alimäärään valoa ?
Vaan kun eivät ole vielä 21 vuoteen kuolleet. Pitäisikö alkaa
järjestellä hautajaisia hetimiten?
-maisu-
--
-maisu- ma...@iki.fi
TiLi
> >Tämän vastauksen asiasisältö oli täysi nolla - joten humaltumisesi ei
> >vääristänyt tulosta. Pelkäämpä jopa meneväni miinuksen puolelle... ;-(
>
> Siis oman vastauksesi vai minun? Yrittäisit nyt kirjoittaa
> ymmärrettävästi.
Minkäs insinööri itselleen voi ! Tosin kyllä tarkkaa lukemalla selviää kuka
on kukin...
> >Tämä oli sellainen oppikirjavastaus. Ihan OK, saattaisi olla sopiva
> >useimpiin pyttyihin. Entäpäs jos pytyssä on vain pääsääntöisesti arkoja
> >kaloja tai vastavuoroisesti vaativia kasveja ?
>
> Ei, se perustui omiin kokemuksiini.
Oppikirja vai ?
> Vaativat kasvit tietysti
> istutetaan suoraan putkien alle
Mites niiden juuret ylettyy pohjaan ?
> ja aroille kaloille muokataan
> sopivia piiloja. Sitä ei kuitenkaan kysytty,
...juuri niin...
> sehän on itsestään selvää.
Aika rohkeasti todettu kun vielä näiden vuosienkin jälkeen jaksat lukea ja
vastata tämän palstan kysymyksiin.
> Kas. Minusta 965 on suhteellisen kehno putki. Ei sillä akvaario-
> kasvit kasva normaalioloissa. Parempia ovat 83-86.
Ai... no me ollaan pärjätty.
> Luuletko että kasvini piittaavat snobistisista termeistäsi? Ne
> vain kasvavat ja kukkivat. Tervetuloa kylään.
Snobismia tai ei - jos termit kuulostavat pahoilta niin kannattaa tutustua
niiden suomennoksiin (jos sellaiset löytyy) ja nauraa !
Onko kahvipannu kuumana ?
> Vaan kun eivät ole vielä 21 vuoteen kuolleet. Pitäisikö alkaa
> järjestellä hautajaisia hetimiten?
Onko kissasi jo niin vanha ?
(Anteeksi edellinen) ja asiaan. Onko sinulla 21 v vanhoja kasveja... ?
Jos kasvisi kasvaa 2 vuotta tai 5 vuotta - kukoistaa ja näyttää komealta,
kuinka monta vuotta olisi ollut sen todellinen elinikä luonnossa ?
Tottakai voidaan aika helpolla sanoa että viihtyvätkö kasvit vai ei. Mutta
sitä ei voida sanoa että viihtyvätkö ne poikkeuksellisen hyvin vai
tavallisesti. Ovathan kasvit aika näyttäviä luonnossakin.
Niinkauan kun minulla ei ole tietoa siitä mikä on ehdoton saavutettavissa
oleva maksimi - totean vain kyynisesti että kasvit kasvavat ja viihtyvät.
Jotkin kokeet lamppujen tyypin vaihtamisesta saattavat antaa täysin väärän
kuvitelman todellisuudestä - ehkä tässä on se juju jolla jaksaa aina hakea
jotai uutta - jos ne nyt sattuisivatkin viihtymään hieman paremmin....
>
> -maisu-
Maiju K Ruismaki
>Maiju K Ruismaki <ruis...@cc.Helsinki.FI> kirjoitti
>> sehän on itsestään selvää.
>
>Aika rohkeasti todettu kun vielä näiden vuosienkin jälkeen jaksat lukea ja
>vastata tämän palstan kysymyksiin.
Pitanee sitten lopettaa tahan, kun kerran kertaluokkaa viisaampiakin
loytyy.
>Jos kasvisi kasvaa 2 vuotta tai 5 vuotta - kukoistaa ja näyttää komealta,
>kuinka monta vuotta olisi ollut sen todellinen elinikä luonnossa ?
Vuosi, IMHO. Sitten sen olisi virtahepo pistellyt lounaaksi.
-maisu-
--
-maisu- ma...@iki.fi
Teemu Marjamäki
Moi Laura!
Saitkin jo paljon neuvoja - jotkut hyviä, jotkut jo puhdasta ketteuilua.
Mielestäni TiLin ekan viestin neuvot olivat ihan hyvä, joskaan siitä ei
sinulle sellaisenaan ole apua ellet toimi sen mukaan eli kuvaile mitä
haluat akvaarioosi!
Eli kerro mitä haluat akvaarioltasi: kasviakvaarion, monniakvaarion,
merivesiakvaarion, Malavi-akvaarion vaiko standardin seura-akvaarion...
Vasta tämän jälkeen voidaan sinua neuvoa tuon valaistuksen kanssa.
Teemu
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
TiLi
> >> sehän on itsestään selvää.
> >
> >Aika rohkeasti todettu kun vielä näiden vuosienkin jälkeen jaksat lukea
ja
> >vastata tämän palstan kysymyksiin.
> Pitanee sitten lopettaa tahan, kun kerran kertaluokkaa viisaampiakin
> loytyy.
Älä rupea Maisu nyyhkyttämään vai meinaatko sinäkin lopettaa kuten....
Aina joku kysyy (mikä on ihan hyvä asia) että mitä pitäis tehdä, sinä
vastaat ja sivulauseessa toteat että tämä ja tämä asia on itsestäänselvyys
ja hetken kuluttua kysyjä tunnustaa nolona että hän on tehnyt juuri
päinvastoin vaikka asian piti olla itsestäänselvyys.
Mikään ei ole itsestäänselvyys. Meidän vastaajien (mielipiteiden kertojien)
pitäisi tosin aina muistaa ajatella kaikkia ihan hullujakin vaihtoehtoja...
akvaarioni vuotaa, mitä teen ? Oletko muistanut kääntää se avoimen osan
ylöspäin ? - no, ehkei tämä ollut hyvä vertauskuva... ;-).
Mutta moni itsestäänselvyytenä pidetty asia ei ole sitä...
> >Jos kasvisi kasvaa 2 vuotta tai 5 vuotta - kukoistaa ja näyttää komealta,
> >kuinka monta vuotta olisi ollut sen todellinen elinikä luonnossa ?
>
> Vuosi, IMHO. Sitten sen olisi virtahepo pistellyt lounaaksi.
Perhanan Hippo !
Nyt sitten täytyy varmaan tunnustautua luonnonoikuksi - nimim. samat kasvit
altaassa jo kolmatta vuotta... tai herra ties monennetta kun oikein tarkkaan
miettii.
> -maisu-
> --
TiLi
viestissä:3b249f...@fourtalk.net...
> Saitkin jo paljon neuvoja - jotkut hyviä, jotkut jo puhdasta ketteuilua.
Kettuilua, syystä vaiko ei ?
Kun olet kysymässä jotain, mitä teet a) rojautat ajatustenvirran putkelle ja
postaat b) mietit mikä kysyt.
Mielestäni ei ole kuitenkaan liikaa vaadittu jos ensin hahmottaisi mitä
kysyy ja miten. Siteerataakseni L.Sarakonnun toistuvia neuvoja - suuntaa
krjastoon lue kirja, lue toinen ja ehkä kolmaskin. Valintoja on paha tehdä
jos ei ole edes omaa käsitystä asiasta ja jos ei tiedä sen vertaa että
osaisi kysyä, miten voi jatkaa keskustelua.
Kyllä minäkin kysyn täältä newseistä, kun olen laiska enkä jaksa etsiä
tietoa mistään muualta tai haluan jonkun mielipiteen - on se niin helppoa,
joten enkai saisi kärjistää, mutta kun...
> Teemu
>
Edelleenkään tämä viestini ei ole suoranaisesti suunnattu alkuperäistä
kysyjää vastaa eikä siinä ole mitään henkilökohtaista. Uskon kuitenkin
kirjoittajan ymmärtäneen asian.
Satu Jäske
"TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> wrote in message
news:9g28fn$76e$1...@news.kolumbus.fi...
> Maiju K Ruismaki <ruis...@cc.Helsinki.FI> kirjoitti
> viestissä:9g25qs$sbn$1...@oravannahka.helsinki.fi...
<snip>
TiLI:
> > >Jos kasvisi kasvaa 2 vuotta tai 5 vuotta - kukoistaa ja näyttää
komealta,
> > >kuinka monta vuotta olisi ollut sen todellinen elinikä luonnossa ?
maisu:
> > Vuosi, IMHO. Sitten sen olisi virtahepo pistellyt lounaaksi.
TiLi:
> Perhanan Hippo !
>
> Nyt sitten täytyy varmaan tunnustautua luonnonoikuksi - nimim. samat
kasvit
> altaassa jo kolmatta vuotta... tai herra ties monennetta kun oikein
tarkkaan
> miettii.
Huti meni.
Ajattelin vain ensin tarkentaa, että Maisu tarkoitti ilmeisesti sitä kasvin
luonnossa elämistä, ei akvaariossa.
Kyllä minullakin on ties kuinka vanhoja kasveja altaassa... Karttulehti
taitaa olla ollut altaassa nelisen vuotta ja lisää tulee, jaavansaniainen
paljon kauemmin, vallisneria ja jättiläismiekkakasvi ovat ties kuinka vanhaa
kantaa.
Muuten, meinaakos herra TiLi alkaa uudeksi Alviniksi? Siitä vaan...vaikka
asiasisältö kärsinee, niin ainakin voimme nauraa :)
(ei saa vetää hernettä nenään...tuommoiset tappelunpoikaset vain eivät ole
kovinkaan hm... viihdyttäviä. Menkää vaikka poimimaan kaloille syötävää
tuolta luonnosta. Nyt on kesä eikä saa tapella ;)
Maisulle: tervetuloa takaisin :)
-satuj-
Teemu Marjamäki
> Teemu Marjamäki <hsj...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:3b249f...@fourtalk.net...
> > Saitkin jo paljon neuvoja - jotkut hyviä, jotkut jo puhdasta
ketteuilua.
>
> Kettuilua, syystä vaiko ei ?
Syystä. Myönnän. Joskus ihmiset vain tuntuvat vetävän herneen nenään
eivätkä huomaa niitä neuvoja siinä vastauksessa. Aattelin vain
selventää...
> Kun olet kysymässä jotain, mitä teet a) rojautat ajatustenvirran
putkelle ja
> postaat b) mietit mikä kysyt.
Onko tämä passiivia vaiko ihan henk. koht. mulle osoitettu? Varmaan sekä
että.
> Edelleenkään tämä viestini ei ole suoranaisesti suunnattu
alkuperäistä
> kysyjää vastaa eikä siinä ole mitään henkilökohtaista. Uskon
kuitenkin
> kirjoittajan ymmärtäneen asian.
Joo, toivottavasti. Kun ei vaan ole specifioinut valontarvettaan, niin
asiaa voi epäillä...
Matias Kulmala
wrote:
>Mielestäni ei ole kuitenkaan liikaa vaadittu jos ensin hahmottaisi mitä
>kysyy ja miten.
Olen samaa mieltä, mutta nyt kun on kyseessä tämä avoin uutisryhmä,
niin taatusti tietty osa kysymyksistä on varsin spontaaneita. Osamme
ei ole vaatia täällä mitään, ainoastaan opastaa. Emme voi luoda
velvoitteita eikä niitä meillekään voi luoda. Siis täällä gruupissa.
>Siteerataakseni L.Sarakonnun toistuvia neuvoja - suuntaa
>krjastoon lue kirja, lue toinen ja ehkä kolmaskin.
Minunkin mielestäni tämä on erinomainen keino, mutta toiset eivät
syystä tai toisesta jaksa, halua tai viitsi käyttää kirjastoa. Ehkä
vain siksi että eivät ole tottuneet käyttämään sitä. Tai vaikkapa
siksi, että tämä sähköinen viestintä on päivän sana. Kuten jo
aikaisemmin netiketti-keskustelussa todettiin (luojan kiitos, se on
ohi se!) aina riittää niitä, joille joku on itsestään selvää ja niitä,
jotka eivät tiedä asioista yhtikäs mitään. Jälkimmäisestä ei pidä
kuitenkaan vetää hernettä kärsään, vaan yrittää ymmärtää. Loppujen
lopuksi viittaaminen kirjastoon *asiallisesti* ei ole ollenkaan huono
vastaus kysyjälle.
>Kyllä minäkin kysyn täältä newseistä, kun olen laiska enkä jaksa etsiä
>tietoa mistään muualta tai haluan jonkun mielipiteen - on se niin helppoa,
>joten enkai saisi kärjistää, mutta kun...
Et saisikaan...;)
>Edelleenkään tämä viestini ei ole suoranaisesti suunnattu alkuperäistä
>kysyjää vastaa eikä siinä ole mitään henkilökohtaista.
Heh, onko siinä loppujen lopuksi yhtään mittään? Hajuton ja mauton,
liki väritön..:)
MK
Laura E.
news:3b249f...@fourtalk.net...
> Saitkin jo paljon neuvoja - jotkut hyviä, jotkut jo puhdasta ketteuilua.
> Mielestäni TiLin ekan viestin neuvot olivat ihan hyvä, joskaan siitä ei
> sinulle sellaisenaan ole apua ellet toimi sen mukaan eli kuvaile mitä
> haluat akvaarioosi!
Moi,
myönnetään, että kysymykseni oli ehkä vähän epätarkka. Ajattelin vaan sen
perusteella, mitä noista kirjoista olen opiskellut, että on olemassa jokin
yleinen suositus siitä, minkä verran valotehoa minkäkin kokoiseen altaaseen
suunnilleen tarvitaan. Ja siis kyseessähän olisi ihan tavallinen
seura-akvaario. Luonnollisesti sinne tehdään varjoisia paikkoja niitä
kaipaaville, mutta se mistä lähinnä olin huolissani oli se, että
menestyvätkö kasvit tuollaisessa 130x46x53 cm kokoisessa altaassa, jos
valaisuna on kaksi 36W:n loisteputkea. Tällainen valaisin on nimittäin se,
jota siinä mukana myydään. Vai että pitääkö siis ostaa kaksi niitä
valaisimia eli yhteensä 4x36W...
On hankalaa olla täsmällinen asioissa, joista on vähän pihalla :-)
Laura
Laura E.
"Jani" <jani....@nokia.com> wrote in message
news:1b_U6.12049$m17.2...@news2.nokia.com...
> nykyisenä elohopeahöyrylamppu-fanina voisin suositella Osramin katosta
> riippuvia akvaario/kasvilamppuja. Tehoa per lamppu on 80 W ja käyttöikä
9000
> h. Valo on todella hyvä kasveille ja miellyttää myös silmää. Lisäksi valon
> säteet tuntuvat työntyvän loisteputkea tehokkaammin ihan pohjaan asti.
> Loistava paikka ostaa ko lamppu on vaikkapa Kodin Anttila. Hintaa
> valasimelle per kappale kertyy 590 mk (sis hehkun ja itse lampun
> muuntajineen).
Kiitos vinkistä, eihän se loisteputki mikään välttämättömyys ole, mutta ei
sitä osaa oikein ruveta tutkimaankaan mitään muita vaihtoehtoja ilman
vinkkejä - kun noita loisteputkiahan ne akvaarioiden mukana yleensä kait
tyrkyttää tuolla kaupoissa. Pitää käydä katsomassa noita ja laskeskella
budjettia, kiitos! :)
Laura
TiLi
viestissä:3b24c0...@fourtalk.net...
> Onko tämä passiivia vaiko ihan henk. koht. mulle osoitettu? Varmaan sekä
> että.
On passiivia - ja toivottavasti se myös sellaiseksi aina mielletään. Ei ole
minun tehtäväni (eikä haluni) "opettaa" ketään miten tänne kirjoitetaan.
Enkä sitäpaitsi koe eritystä tarvetta sättiä ketään henkilökohtaisesti,
koska se ei ole sivistynyttä eikä johda mihinkään.
Myönnettäköön että kehitin aivan turhan "metakan" asiasta, mutta asiassa on
aina kaksi puolta. Joko on keskustelua tai sitten taas ei - tämähän oli
kuitenkin keskustelupalsta ... ? Jotenkin aina "mielenkiintoiset"
keskustelut sisältävät aimo annoksen tunteenpaloa.
Olen näissä keskusteluissa (jotkut väittävät tappeluiksi) mukana sen takia
että niiden lomassa aina oppii jotain uutta ja saa uusia näkökantoja.
Kuitenkin tässä foorumissa mukana olevilta oletetaan suhteellisen "paksua
nahkaa" - sen takia että teksti helposti ymmärretään loukkaavaksi vaikka se
aluperäisen kirjoittajan mielestä ei ole tarkoitettu sellaiseksi.
Toivonkin että täällä käytäisiin kiivaita väittelyitä asioista, näkökantoja
perusteltaisiin, kerrottaisiin käytännön esimerkkejä - ei tappeluita...
> Teemu
TiLi
viestissä:9g2ec8$c79$1...@news.kolumbus.fi...
>
> Huti meni.
Niin taisi mennä - mutta tuo ei ollut oleellista. Itse olen pohtinut sitä
mikä on optimaalinen kasvu, ei liian nopea, eikä liian hidas ... vaan juuri
sopiva. Miten se määritellään tai mitataan, milloin voidaan puhua tai sanoa
että olen saavuttanut optimiolosuhteet ?
> Muuten, meinaakos herra TiLi alkaa uudeksi Alviniksi?
Tuo osui kipeästi
Toivottavasti ei nyt kuitenkaan ihan sitä tasoa. Muuten vastaus on ei !
Muistaakseni en nyt kuitenkaan ole huudellut ihan joka asiaan ihan mitä
sattuu. Minullakaan ei ole kun ihan kapea sektori missä kuvittelin tietäväni
jotain ja muistaakseni olen keskustellut (joidenkin mielestä jopa väitellyt)
useimmiten vain näistä. Voisin väittää että et saa minua kiinni tappelemasta
mistään biologisemmasta asiasta.
> Siitä vaan...vaikka
> asiasisältö kärsinee, niin ainakin voimme nauraa :)
Piditkö alkuperäisen kysymyksen asiasiältöä kuinka suurena ? Tai
oikeastaan - älä vastaa.
> ei saa vetää hernettä nenään...tuommoiset tappelunpoikaset vain eivät ole
> kovinkaan hm... viihdyttäviä. Menkää vaikka poimimaan kaloille syötävää
> tuolta luonnosta. Nyt on kesä eikä saa tapella ;)
Hymm... tappelu, miten se nyt taas vedettiin tähän ? Jos Maisu soitti
sinulle itkua tuhertaen ja haukkui minut pystyyn "paskana jätkänä" niin
minulta on jäänyt jotain väliin. Ainakin minä kuvittelin että jo keskustelun
alussa Maisunkin mainitsema sana tappelu tarkoitti aivan jotain muuta kun
sitä itseään. Jos olen Maisua jotenkin loukannut - pyydän anteeksi !
Jos nyt oikein kuvittelin on Maisu henkilö jolla on pilkettä silmäkulmassa -
eikä hän (käsittääkseni) loukkaannu ainakaan tämän tasoiseta sanailusta -
sillä sanailuksi lähinnä huvaisin tuon muuten mitättömän asiasisällön
sisältäneen viestiketjun.
> Maisulle: tervetuloa takaisin :)
Samoin !
>
> -satuj-
TiLi
Laura E. <la...@ermiksson.net> kirjoitti
viestissä:9g35gb$6rr$1...@news.koti.tpo.fi...
> Ajattelin vaan sen
> perusteella, mitä noista kirjoista olen opiskellut, että on olemassa jokin
> yleinen suositus siitä, minkä verran valotehoa minkäkin kokoiseen
altaaseen
> suunnilleen tarvitaan.
Jos tarvittavasta tehosta ei ole mitään käsitystä, on tuollainen x W / l
ihan hyvä lähtökohta, sillä ainakin päästään johonkin kiinni. Eri
kirjallisuus antaa aika huimastikkin toisistaan poikkeavia arvoja, kuten
esimerkiksi mainitsemasi ¼ W ja ½ W - ero on jo kaksinkertainen. Jos
laskeskelet tuon ½ W mukaan ei olla ainakaan ihan metsässä.
> Ja siis kyseessähän olisi ihan tavallinen
> seura-akvaario.
Kun kyseessä on seura-akvaario kannattaa kiinittää huomiota lähinnä
näköseikkoihin, kuten esimerkiksi että valaisin sopii kauniisti akvaarion
päälle. Siistin , pienikokoisen ja suhteellisen tehokkaan valaistuksen
rakennat loistevalaisimilla.
> mutta se mistä lähinnä olin huolissani oli se, että
> menestyvätkö kasvit tuollaisessa 130x46x53 cm kokoisessa altaassa, jos
> valaisuna on kaksi 36W:n loisteputkea.
Tuo menestyminen on todella vaikeaa etukäteen luvata, mutta voisin kuvitella
että tilanne ei ole nyt aivan pahimpia tuolla 2*36W valaisimella. On
tietenkin totta että vähänkin enemmän valoa vaativat kasvit saavat sitä
silloin liian vähän.
Jos ajatellaan asiaa toisinpäin, niin useimmat "pakettiakvaariot" tulevat
juuri yhdellä valaisimella. Useimmat ostajat tyytyvät jopa tähän ratkaisuun
ja kyllä heilläkin kasvit altaassa kasvavat. Tämä toteutus nyt tuskin antaa
mahdollisuuksia kasvattaa vaativimpia lajeja.
> Tällainen valaisin on nimittäin se,
> jota siinä mukana myydään. Vai että pitääkö siis ostaa kaksi niitä
> valaisimia eli yhteensä 4x36W...
Valoja löytyy mitä uskomattomampia ja monipuolisempia, mutta valitettavan
usein myös niiden hinta kasvaa logaritmisesti. Rahaa valaistukseen voi
tunkea tonni tolkulla eikä kattoa tule vastaan :-(
Aivan varmasti pärjäät tuon yhdenkin valon kanssa jos vain suhtaudut
maltillisesti kasvatettaviin lajeihin. Kuvittelin että kun olet akvaariota
hankkimassa menee rahaa jo muihinkin kohteisiin kun tuplavalaisimiin. Vuoden
kahden kuluttua voit ostaa sitten lisävaloa jos siltä tuntuu tai haluat
siirtyä johinkin tiettyhin kasveihin.
Pitäisin hyvänä ratkaisuna tuota kahden putken valaisinta ja sitten
myöhemmin lisättynä toisella samanlaisella valaismella - sillä sillon voit
käyttää 1, 2, 3 tai 4 putkea. Kolmen putken valaisimessa on se ongelma että
kolme putkea ei riitä aivan kaikkein vaativimmille kasveille. Jos vaativia
kasveja ajatellaan, valoa on harvoin liian paljon.
Kuten jo Maisukin aikaisemmin kirjoitteli on hän havainnut suuriakin eroja
eri putkien välillä. Kannattaakin varmaan kuunnella hänen neuvojaan putkien
valinnassa. Tosin ei sekään takaa että se tuottaisi sinun tapauksessasi
varman tuloksen - mutta onpahan ainakin lähtökohta oikean kombinaation
etsimiselle.
> On hankalaa olla täsmällinen asioissa, joista on vähän pihalla :-)
Mutta onhan sinulla kai jonkinmoinen käsitys siitä mitä haluat - minkä
näköistä, kokoista ja hintaista ? Nämäkin reunaehdot kertovat aika nopeasti
mitkä ovat vaihtoehdot.
>
> Laura
Teemu Marjamäki
> Ajattelin vaan sen perusteella, mitä noista kirjoista olen opiskellut,
että on olemassa jokin
> yleinen suositus siitä, minkä verran valotehoa minkäkin kokoiseen
altaaseen
> suunnilleen tarvitaan. Ja siis kyseessähän olisi ihan tavallinen
> seura-akvaario. Luonnollisesti sinne tehdään varjoisia paikkoja
niitä
> kaipaaville, mutta se mistä lähinnä olin huolissani oli se, että
> menestyvätkö kasvit tuollaisessa 130x46x53 cm kokoisessa altaassa,
jos
> valaisuna on kaksi 36W:n loisteputkea. Tällainen
En ole kasviguru, mutta kuitenkin: Tuon syvyisessä akvaariossa nuo
loisteputket riittävät pohjakasveille asti. Omasta mielestäni kaksi tuon
kokoista putkea ei riitä normaaleille kasveille, ehkä melalehdille,
mutta ei kaikille rehuille.
Ja joku mainitsi elohopealamput ja niiden erinomaisuuden akvaarion
hoidossa. Itselläni on monimetallilamput eikä siis kansilaseja pytyssä.
Akvaarion hoito on helppoa ja pidän valaismien luomista varjoista
akvaariossa - loisteputkillahan ei varsinaisia varjoja synny. Kuitenkin
akvaariosta haihtuu paljon vettä, jos kansilaseja ei ole. Itselläni
haihtuu viikossa ehkä tuollaiset 4 cm vettä, mistä on seurauksena se,
että ulkosuodattimista akvaarioon palaava vesi roiskii seinille ja
lattialle pisaroita. Ensimmäisen kesäloman, jolloin minulla nuo
monimetallit oli, aikana parketti sai osansa ja siihen jäi selvät
vesivahinkojäljet. Sen jälkeen olen lomille lähtiessäni peittänyt
akvaarion parhaani mukaan lasilla.
Elohopealampuista en tiedä kovinkaan paljoa, mutta jos mitään
mullistavaa ei parina viime vuotena ole tapahtunut, niin niiden spektri
on piikkimäistä, eli ne eivät toista värejä hyvin. Niiden valo on varsin
keltaista ja kaikki akvaariossa näyttää enemmän tai vähemmän
keltaiselta. Näin hieman liioiteltuna. Kumotkaa, jos olen väärässä!
(Niin hankin itsellenikin elohopeaa monimetallien kavereiksi...)
Tämä vain siksi, että ei se avoakvaario pelkkää onnea ja autuutta tuo.
Itse tosin olen tyytyväinen avoakvaarioon ratkaisuna: isomiekkakasvit
metrin korkeine lehtineen ovat varsin komeita!
Satu Jäske
"TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> wrote in message
<snip>
> > ei saa vetää hernettä nenään...tuommoiset tappelunpoikaset vain eivät
ole
> > kovinkaan hm... viihdyttäviä. Menkää vaikka poimimaan kaloille syötävää
> > tuolta luonnosta. Nyt on kesä eikä saa tapella ;)
>
> Hymm... tappelu, miten se nyt taas vedettiin tähän ? Jos Maisu soitti
> sinulle itkua tuhertaen ja haukkui minut pystyyn "paskana jätkänä" niin
> minulta on jäänyt jotain väliin. Ainakin minä kuvittelin että jo
keskustelun
> alussa Maisunkin mainitsema sana tappelu tarkoitti aivan jotain muuta kun
> sitä itseään. Jos olen Maisua jotenkin loukannut - pyydän anteeksi !
>
> Jos nyt oikein kuvittelin on Maisu henkilö jolla on pilkettä
silmäkulmassa -
> eikä hän (käsittääkseni) loukkaannu ainakaan tämän tasoiseta sanailusta -
> sillä sanailuksi lähinnä huvaisin tuon muuten mitättömän asiasisällön
> sisältäneen viestiketjun.
Juu, tokihan minä olen Maisun puolustaja, aina kun joku sanoo pahasti,
juoksen minä apuun. Eli ei. Tuossa nyt ei tokikaan ollut siitä kyse.
Mielestäni Maisua ei jyrätty missään vaiheessa ja vaikka olisikin, ei se ole
minun asiani.
Minun mielestäni tuommoiset asiaa eteenpäin viemättömät väittelyt ja
pilkunviilaamiset vain ovat hiukan väsyttäviä, en pidä tämän ryhmän
maineesta riidanhaastopaikkana. Laadukas paikkahan tämä on, mutta niin
helposti aletaan aina riitelemään. No, ehkäpä minäkin aloin haastaa riitaa
tuon edellisen kirjoittaessani, mutta halusin nyt vain kiinnittää huomion
tuohon asiaan. Pidän sinun kirjoituksiasi hyvinä ( ja myös Maisun), enkä nyt
mistään sellaisesta valita. Pelkäsin vain että tästä ketjusta tulee taas
yksi sellainen...aluksi asiaa, sitten mätetään kaikenmoista p*skaa eikä
viikkoon puhuta mistään muusta.
No, toivottavasti minun kirjoituksestani joku nyt ymmärsikin jotain eikä
tämä ole taas yksi aivan turha sepustus :)
Vähän akvaarioasiaa vielä tähän. Elikkä vaihdoin akvaariooni (300L) hiekan
tilalle hienon hiekan (0,1-0,6mm) tuossa joku aika sitten. Näyttää hyvältä
ja on yllättävän helppo lapotakin(mutta sitähän ei tarvitse tehdä) kovinkaan
usein.
Harmi vain että tuo ei pysy kuosissa ilman pengerryksiä. Lennossa vaihto
toimi myös, hiukan tuli piilevää bakteeritasapainon järkkyessä, mutta muuten
pysyi arvot melko hyvinä :)
-satuj-
Jani
mullistavaa ei parina viime vuotena ole tapahtunut, niin niiden spektri
on piikkimäistä, eli ne eivät toista värejä hyvin. Niiden valo on varsin
keltaista ja kaikki akvaariossa näyttää enemmän tai vähemmän
keltaiselta. Näin hieman liioiteltuna. Kumotkaa, jos olen väärässä!
(Niin hankin itsellenikin elohopeaa monimetallien kavereiksi...)
Tämä vain siksi, että ei se avoakvaario pelkkää onnea ja autuutta tuo.
Itse tosin olen tyytyväinen avoakvaarioon ratkaisuna: isomiekkakasvit
metrin korkeine lehtineen ovat varsin komeita!
-Ei minun mielestäni elohopeahöyryssä ole mitenkään keltainen savy vaan ne
muistuttavat hyvinkin paljon normaalia loisteputkea mitä useimmiten
akvaariossa käytetään. Tuo lamppu mitä aikaisemmassa kirjoituksessani
suosittelin on nimeenomaan kasvi/akvaariokäyttöön ja ei todellakaan luo
mitään valjua keltaista sävyä. Erona loisteputkeen on mielestäni vain tuo
valon tehokkaampi tunkeutuminen ihan pohjaan asti. Tätä en koskaan
saavuttanut loisteputkilla. Tosin mulla saattoi olla huonot ja hengettömät
putket tai väärän sävyiset. Anyway en ainakaan noista Osrameistani kyllä
enää luopuisi :) Ja aika halpojakin ne ovat. Ja miekkakasvit todellakin
kukoistavat :) Minä tosin pidän kansilaseja akvaariossa noin niinkuin vielä
erona tuohon sinun konfiguraatioosi mainitakseni.
TiLi
viestissä:lXlV6.12180$m17.2...@news2.nokia.com...
> Elohopealampuista en tiedä kovinkaan paljoa, mutta jos mitään
> mullistavaa ei parina viime vuotena ole tapahtunut, niin niiden spektri
> on piikkimäistä,
Tietenkin kun on kyse purkausvalaisimesta löytyy sen spektristä aina nuo
kullekkin aineelle tyypilliset emissiomaksimit (säteilyhuippu) - kuten tässä
tapauksessa elohopealla 4 kpl tai 6 kpl - riippuen miten niitä
tarkastellaan. Koska osa purkausputken säteilystä on näkymättömän valon
alueella, saadaan sen muuttamisessa näkyväksi valoksi uusia
aallonpituuksia - miten se ko. lampussa tapahtuu riippuu paljon käytetyistä
aineista ja tekniikasta.
> eli ne eivät toista värejä hyvin.
Kärjistäen sanottuna spektrin jatkumattomuus ja värien toistuminen ei liity
mitenkään toisiinsa.
> Niiden valo on varsin
> keltaista ja kaikki akvaariossa näyttää enemmän tai vähemmän
> keltaiselta. Näin hieman liioiteltuna. Kumotkaa, jos olen väärässä!
En kumoa - etkä ole väärässä - mutta silti kehotan tutkimaan asiaa väitteen
pohjaksi. Tällainen vaikutelma varmaan saadaan kun verrataan eri
värilämpötilaisia valonlähteitä keskenään. Loisteputkilla päästään hyvinkin
helpolla useiden tuhansien Kelvinien värilämpötiloihin, mitä elohopeahöyry
lamput harvoin saavuttavat (tosin vrt. Radiun 10 000 K elohopeahöry - minkä
väri muuten on mielestäni kohtuullisen surkea).
> (Niin hankin itsellenikin elohopeaa monimetallien kavereiksi...)
Ei tarvitse hakea, sillä monimetallilamppu on elohopeahöyrylamppu... ;-)
> -Ei minun mielestäni elohopeahöyryssä ole mitenkään keltainen savy vaan ne
> muistuttavat hyvinkin paljon normaalia loisteputkea mitä useimmiten
> akvaariossa käytetään.
Tämä on jälleen aihe joka jakaa keskustelijat kahteen ääripäähän. Toisten
mielestä elohopeahöyrystä ei ole mihinkään, toiset pitävät sitä autuuden
lähteenä.
Itselläni on 300 litraisen valaistus hoidettu elohopeahöyryllä - ja olen
varsin tyytyväinen...
> Tuo lamppu mitä aikaisemmassa kirjoituksessani
> suosittelin on nimeenomaan kasvi/akvaariokäyttöön ja ei todellakaan luo
> mitään valjua keltaista sävyä.
Tosin kyllä jos spektriä katsotaan, tuo jonkin osaalueen (-> sininen)
lisääminen (-> värilämpötilan nostaminen) tapahtuu aina jonkin asian
kustannuksella. Se joka kärsii on spektri - eli "kuoppia" löytyy entistä
enemmän, vaikkakin valo "näyttää" paremmalta. Onko tällä sitten mitään
merkitystä jos omistaja on tyytyväinen ja kasvitkaan en sanottavasti
kärsi....
> Erona loisteputkeen on mielestäni vain tuo
> valon tehokkaampi tunkeutuminen ihan pohjaan asti. Tätä en koskaan
> saavuttanut loisteputkilla.
Tätä en allekirjoita. Ei loisteputkesta lähtevä valo ole sen kummempaa kun
elohopeahöyrylläkään (noin periaatteessa) joten kumpikin tunkeutuu yhtä
syvälle jos puhutaan samoista aallonpituuksista. Se missä erot syntyvät on
valon kokoaminen ja heijastus - säteen suunta ja heijastuminen, ....
> Tosin mulla saattoi olla huonot ja hengettömät
> putket tai väärän sävyiset.
Ei välttämättä - syy ei aina ole putkissa.
> Anyway en ainakaan noista Osrameistani kyllä
> enää luopuisi :)
En minäkään - nyt on todistettavasti löytynyt kaksi elohopeafriikkiä - hip,
hip, hurraa ! :-)
> Ja aika halpojakin ne ovat. Ja miekkakasvit todellakin
> kukoistavat :) Minä tosin pidän kansilaseja akvaariossa noin niinkuin
vielä
> erona tuohon sinun konfiguraatioosi mainitakseni.
Halpuus on suhteellista - oma 2*125 W Hq maksoi "pari sataa" lamppuineen
päivineen. Minullakin kansilasit ja suojalasi vielä valaisimen alapinnassa -
joten meillä kuljetaan kahden lasin läpi ennen vettä, ei ainakaan tule
UV-säteilyä ;-)
Maiju K Ruismaki
>En ole kasviguru, mutta kuitenkin: Tuon syvyisessä akvaariossa nuo
>loisteputket riittävät pohjakasveille asti. Omasta mielestäni kaksi tuon
>kokoista putkea ei riitä normaaleille kasveille, ehkä melalehdille,
>mutta ei kaikille rehuille.
Minulla on 60 cm korkea 468-litrainen (161x48,5x60) ja sen
paalla 2 x 65W. Melalehdille tama on jo liikaa ja niita on
varjostettava jotta kasvaisivat hyvin. Muina kasveina on
ihan tavallisia normaalissa valossa viihtyvia lajeja eika
valoa niillekaan nayta olevan ollenkaan liian vahan. Olen
itseasiassa vielakin hammastynyt etta valo tuntuu noin
hyvin riittavan, kun aina on vaitetty ettei 60 cm syva
akvaario millaan parjaa loisteputkilla.
Niitahan on sellaisia pelkkia loisteputken paita joilla
saa valaisimeen lisaputken jos valaisimen sisalla on tilaa.
Ehka alkuperainen kysyja voisi katsastaa mahtuisiko hanen
valaisimeensa tallainen, se ei ainakaan kalliiksi tulisi.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Teemu Marjamäki
> Kärjistäen sanottuna spektrin jatkumattomuus ja värien toistuminen ei
liity
> mitenkään toisiinsa.
Eikö? Jos spektrissä on punainen piikki ja sininen piikki muttei
keltaista ollenkaan, niin eikös silloin värintoisto ole surkea? Jos nyt
tarkoitit tuolla jatkumattomuudella sitä, että 15 piikkiä voi antaa
samankaltaisen värintoiston kuin jatkuva spektri, kunhan piikit ovat
vain oikeissa paikoissa, niin ehkä se on niin. Silmä kun on outo elin.
> > (Niin hankin itsellenikin elohopeaa monimetallien kavereiksi...)
>
> Ei tarvitse hakea, sillä monimetallilamppu on elohopeahöyrylamppu...
;-)
Okei. Takaisin fundamentaaleihin: mistäs se \"monimetallilamppu\" sitten
saa nimensä? Miten se eroaa \"elohopeahöyrylampusta\"? Onko
monimetallilla muka joku fluorisenssipinnoite, joka laajentaa
elohopeahöyryn spektriä vai mistä on kyse? Valaise tietämätöntä...
Mikko Hölttä
> Muuten, meinaakos herra TiLi alkaa uudeksi
> Alviniksi?
Näitä Hippoja ja Laamoja täällä ainakin näyttäisi olevan jo ihan
riittämiin.
> Maisulle: tervetuloa takaisin :)
I rest my case.
-Holzig-
Mikko Hölttä
> Onko kahvipannu kuumana ?
Maisusta puhuttaessa pitäisi kai pikemminkin kysyä mopanipannun
lämpötiloista.
Sami Mattila
>Ei minun mielestäni elohopeahöyryssä ole mitenkään keltainen savy
vaan ne
>muistuttavat hyvinkin paljon normaalia loisteputkea mitä useimmiten
Minulla on jopa valkoisempi kuin loisteputkissani - johtuneeko sitten
putkistani...
>putket tai väärän sävyiset. Anyway en ainakaan noista Osrameistani
kyllä
Ilmeisesti noissa elohopealampun polttimoissa on eroja paljonkin,
kuten
loisteputkienkin. Tosin vaikutusta saattaa olla heijastepinnassakin.
Valitettavasti tuosta en ole nähnyt juuri tietoa, mikä elohopealampun
poltin olisi kasveille käypä (vai löytyykö Villeltä tähänkin hyvä
linkki?),
eikä omani ehkä ole parhaat. Mitkä sinulla on?
---
T: Sami Mattila
Juha Lehtinen
news:3b2628...@fourtalk.net...
> I rest my case.
Lepuutat kapsäkkisi?
Tapauksesi? (mennee kliiniseksi...)
Jaa niin: akvaario.
Juha
-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-
Juha Lehtinen
juha.l...@pp8.inet.fi
http://personal.inet.fi/koti/juha.lehtinen
-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-
Juha Lehtinen
> Maisusta puhuttaessa pitäisi kai pikemminkin kysyä mopanipannun
> lämpötiloista.
Tai: mitäs meinaat tehdä illalla?
Mutku eiole minun asiani.
Valitettavasti (Jukka Puotilan äänellä)
TiLi
viestissä:3b261f...@fourtalk.net...
> > Kärjistäen sanottuna spektrin jatkumattomuus ja värien toistuminen ei
> liity
> > mitenkään toisiinsa.
>
> Eikö? Jos spektrissä on punainen piikki ja sininen piikki muttei
> keltaista ollenkaan, niin eikös silloin värintoisto ole surkea?
Näin voisi asian luonnehtia.
> Jos nyt
> tarkoitit tuolla jatkumattomuudella sitä, että 15 piikkiä voi antaa
> samankaltaisen värintoiston kuin jatkuva spektri, kunhan piikit ovat
> vain oikeissa paikoissa, niin ehkä se on niin. Silmä kun on outo elin.
Tätä se juuri on. Tässä tullaan siihen perusfaktaan että silmämääräisesti ei
voida arvioida mitään valaistuksesta, sillä senverran mukautuvainen on
silmä. Kaikki saadut tulokset ovat enemmän kuin subjektiivisia. Luonnossa
surkealtakin näyttävä valonlähde saadaan näyttämään sopivissa olosuhteissa
taivaallisen hyvältä.
Ensinnäkään värintoistokyvyn mittausmenetelmä ei ole aukoton, vaan siinä
vertaillaan pientä joukkoa pistetaajuuksia ja niiden suhdetta
vertailuvalonlähteeseen. Lisäksi kahdella valonlähteellä saattaa olla sama
Ra-indeksi, mutta spektrin koostumukset ja siis myös värintoistot ovat
erilaiset.
> Okei. Takaisin fundamentaaleihin: mistäs se \"monimetallilamppu\" sitten
> saa nimensä?
Monimetallilamppu on saanut nimensä siitä että sen purkausputkeen on lisätty
hyvin pieni määrä metallihalideja.
> Miten se eroaa \"elohopeahöyrylampusta\"?
Teknisesti paljonkin. Hq:n purkausputkessa on apuelektrodi joka saa
pääpurkauksen syttymään ilman sytytintä, kun taas HIT vaatii aina erillisen
sytyttimen. Hq:n purkauksesta kohtuullinen osa tapahtuu näkymättömän valon
alueella, joten se tarvitsee loisteaine pinnoitteen itsensä ja valaistavan
kohteen välille jotta näkyvän valon alueella olevan säteilyn osaa saataisiin
lisättyä (valotehokkuus). HIT:n synnyttämästä säteilystä, UV:ta
lukuunottamatta, suurinosa on suoraan näkyvän valon alueella - tästä johtuu
kirkas purkausputki.
> Onko
> monimetallilla muka joku fluorisenssipinnoite, joka laajentaa
> elohopeahöyryn spektriä
Kyse ei ole pinnoitteestä - vrt. kirkas purkausputki, vaan tuosta häviävän
pienestä määrästä metallihalideja. Tämä lisäaineistus tekee
monimetallilamppujen valistamisesta niin hankalaa ja myös tietenkin erittäin
kallista.
> vai mistä on kyse? Valaise tietämätöntä...
Tuliko valoa ? :-)
>
> Teemu
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
>
TR
Maiju K Ruismaki wrote:
>
>
> Niitahan on sellaisia pelkkia loisteputken paita joilla
> saa valaisimeen lisaputken jos valaisimen sisalla on tilaa.
> Ehka alkuperainen kysyja voisi katsastaa mahtuisiko hanen
> valaisimeensa tallainen, se ei ainakaan kalliiksi tulisi.
>
Kertoisitko tarkemmin.
Olisiko saumaa laittaa 150 cm pitkään (= altaan pituus) valaisimeen, jossa on
nyt keskellä 2x36W (120 cm pitkät) putket?
TerhiR
>
> --
> -maisu- ma...@iki.fi
Aleksandr
"Maiju K Ruismaki" <ruis...@cc.Helsinki.FI> wrote in message
news:9g4vmn$6cv$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Teemu Marjamäki <hsj...@hotmail.com> wrote:
>
> >En ole kasviguru, mutta kuitenkin: Tuon syvyisessä akvaariossa nuo
> >loisteputket riittävät pohjakasveille asti. Omasta mielestäni kaksi tuon
> >kokoista putkea ei riitä normaaleille kasveille, ehkä melalehdille,
> >mutta ei kaikille rehuille.
>
> Minulla on 60 cm korkea 468-litrainen (161x48,5x60) ja sen
> paalla 2 x 65W. Melalehdille tama on jo liikaa ja niita on
> varjostettava jotta kasvaisivat hyvin. Muina kasveina on
> ihan tavallisia normaalissa valossa viihtyvia lajeja eika
> valoa niillekaan nayta olevan ollenkaan liian vahan. Olen
> itseasiassa vielakin hammastynyt etta valo tuntuu noin
> hyvin riittavan, kun aina on vaitetty ettei 60 cm syva
> akvaario millaan parjaa loisteputkilla.
Hei!
Kuten TiLi jo mainitsi, valon lähteellä (loisteputki, elohopea-,
monimetallilampu, ym.) ei ole mitään tekemistä valon tunkeutumisen kanssa,
vaan ainoastaan heijastin vaikuttaa kuinka kapealle keilalle valoa saadaan
suunnattua (= kuinka syvälle valo "tunkeutuu"). Tosin pistemäiselle
valonlähteelle on paljon helpommin rakentaa suuntaava heijastin, mutta
tämähän on aivan toinen juttu :)
Yleinen ennakkoluulo on että vesipatsas vaimentaa valoa hirveästi, tosiasia
kuitenkin on se, että alle metrin paksuinen kerros _kirkasta_vettä_ ei
vaimentaa valoa juuri yhtään merkittävästi. Eli oli akvaariossa vettä tai ei
pohjalle pääsee käytännössä saman verran valoa.
Heijastimella voidaan sitten vaikuttaa kuinka paljon vähemmän valoa pääsee
pohjalle kuin pinnalle. On olemassa akvaariovalaisimiin tarkoitetut
heijastimet joilla saadaan 60 cm korkean akvaarion pohjalle saman verran
valoa kuin ilman heijastinta pinnalle tulee, silloin valokeila on aika
kapea, mutta niin on yleensä akvaariokin, :) kuitenkin useampi loisteputki
sen päälle tulee.
--
Aleksandr
Aleksandr
> TiLi kirjoitti 12.06.2001 14:13
> > Kärjistäen sanottuna spektrin jatkumattomuus ja värien toistuminen ei
> > liity
> > mitenkään toisiinsa.
>
> Eikö? Jos spektrissä on punainen piikki ja sininen piikki muttei
> keltaista ollenkaan, niin eikös silloin värintoisto ole surkea? Jos nyt
> tarkoitit tuolla jatkumattomuudella sitä, että 15 piikkiä voi antaa
> samankaltaisen värintoiston kuin jatkuva spektri, kunhan piikit ovat
> vain oikeissa paikoissa, niin ehkä se on niin. Silmä kun on outo elin.
Kyllä, spektrin jatkumattomuus ja värien toistuminen liittyvät toisiinsa
jotenkin, mutta eivät suoranaisesti! Ihmisellä on RGB-näkö, joten jos
spektrissä on aukko jonkun näistä väreistä kohdalla, niin värien toisto
kärsii, mutta jos aukot ovat näiden värien välissä, niin ihmisen silmä ei
juurikaan huomaa värivirhettä.
Suuremmalla osalla eläimistä näkö on erilainen kuin ihmisellä, mutta
suremalla osalla kaloista, onneksi, on samantyyppinen näkö.
>
> > > (Niin hankin itsellenikin elohopeaa monimetallien kavereiksi...)
> >
> > Ei tarvitse hakea, sillä monimetallilamppu on elohopeahöyrylamppu...
> > ;-)
>
> Okei. Takaisin fundamentaaleihin: mistäs se \"monimetallilamppu\" sitten
> saa nimensä? Miten se eroaa \"elohopeahöyrylampusta\"? Onko
> monimetallilla muka joku fluorisenssipinnoite, joka laajentaa
> elohopeahöyryn spektriä vai mistä on kyse? Valaise tietämätöntä...
Monimetallissa elohopea on yksi niistä monesta metalleista :)
--
Aleksandr
TiLi
viestissä:WeHV6.115$rF5....@read2.inet.fi...
>
> Kyllä, spektrin jatkumattomuus ja värien toistuminen liittyvät toisiinsa
> jotenkin, mutta eivät suoranaisesti!
Niin, tässähän on kyse siitä miten asia halutaan ilmaista. Asioilla on
riippuvuussuhde, muttei täysin suoraviivaista.
> Ihmisellä on RGB-näkö, joten jos
> spektrissä on aukko jonkun näistä väreistä kohdalla, niin värien toisto
> kärsii, mutta jos aukot ovat näiden värien välissä, niin ihmisen silmä ei
> juurikaan huomaa värivirhettä.
RGB-näöstä en sano mitään, mutta ainakin ihmissilmän herkkyys ("näkyvän
valon alueella") muuttuu suhteellisen tasaisesti, muistuttaen väärinpäin
käännettyä U-kirjainta. Ihmissilmä ei näe pelkästään kolmea värin
peruskomponenttia vaan herkkyys esiintuu tasaisesti vaihtelevana koko
näköalueella.
Sitä en osaa selittää miksi näkösolut eivät olisi herkkiä vain joillekkin
pistetaajuuksille vaan laajemmalle spektrille - tätä täytyy kysyä joltakin
"biologilta". Itse kuitenkin kuvittelin että näköaistimuksen synnyttävät
sauvat tai tapit ovat niiden sisältämien alkuaineiden takia herkkiä
laajemmalle spektrille (biologinen valoärsytys). Ihmissilmää simuloidaan
usein piiantureilla - joiden herkkyys muistuttaa suodattimien jälkeen silmän
herkkyyskäyrää.
Tässä tullaan juuri ihmissilmän heikkouksiin (tai vahvuuksiin, miten sen
ottaa). Katuvalaistuksessa käyttään paljon suurpainenatriumlamppuja.
Nykyjään kaupunkialueilla käytetään ns. värikorjattuja lappuja - joiden
"värisävyä" voidaan pitää (karkeana arviona) ihan kohtuullisena - vaikka
valon spektri koostuu vain muutamasta hasusta spektrin huipusta. Spektrissä
et tarvite olla montakaan viivaa oikeissa paikoissa, kun jo muodostuu
mielikuva kohtuullisesta valon väristä.
Ne jotka jaksavat vatvoa tätä asiaa pitemmälle, tehkääpä joskus koe.
Hankitte määrätyn valonlähteen spektristä tarkan kuvaajan. Vähennätte tuosta
spektristä ihmissilmän herkkyyden mukaisen osuuden ja katsotte mitä jää
jäljelle, vastavuoroisesti korjatkaa spektri ihmissilmän herkkyydellä. Tämän
jälkeen käsitelkää ja verratkaa saatuja tuloksia niihin lehtivihreän
absorptio taajuuksiin ja ihmetelkää tuloksia - olen varma että hämmästytte.
> --
> Aleksandr
Sami Mattila
>Yleinen ennakkoluulo on että vesipatsas vaimentaa valoa hirveästi,
tosiasia
Näin minullakin. Olen joskus jopa nähdyt jotain diagrammiesityksia
paljonko tietyn korkuinen vesipatsas vaimentaa varsinkin tiettyjä
valon
värisävyjä.
>kuitenkin on se, että alle metrin paksuinen kerros _kirkasta_vettä_
ei
>vaimentaa valoa juuri yhtään merkittävästi. Eli oli akvaariossa vettä
tai ei
>pohjalle pääsee käytännössä saman verran valoa.
Tarkoitatko että myös jokaista värisävyä vai keskimäärin
silmämääräisesti
ei ole eroja havaittavissa?
--
T: Sami Mattila
Aleksandr Pyndyk
> >
> > Ihmisellä on RGB-näkö, joten jos
> > spektrissä on aukko jonkun näistä väreistä kohdalla, niin värien toisto
> > kärsii, mutta jos aukot ovat näiden värien välissä, niin ihmisen silmä
ei
> > juurikaan huomaa värivirhettä.
>
> RGB-näöstä en sano mitään, mutta ainakin ihmissilmän herkkyys ("näkyvän
> valon alueella") muuttuu suhteellisen tasaisesti, muistuttaen väärinpäin
> käännettyä U-kirjainta. Ihmissilmä ei näe pelkästään kolmea värin
> peruskomponenttia vaan herkkyys esiintuu tasaisesti vaihtelevana koko
> näköalueella.
Piirrä paperille spektriasteikolle kolme sopivan leveitä Gaussin käyrää
joiden huiput ovat sinisessä vihreässä ja punaisessa. Laske niiden
yhteisvaikutus yhteen - avot tuloksena on väärinpäin käännetty U-kirjain.
Tämä olisi täydellisen RGB-näön herkkyyskäyrä ( = värikameran).
Ihmisen silmä poikkeaa siitä mm. herkemmällä vihreän näöllä, joten silmän
väriherkkyyskäyrä on terävämpi.
Kun luet tämän viestin, katsot (toivottavasti :) ) värimonitoria, jonkun
spektrissä ei ole muita komponentteja kuin sininen, vihreä ja punainen. Näet
kuitenkin (toivottavasti :) ) monitoristasi kaikki värit, myös valkoisen :)
>
> Sitä en osaa selittää miksi näkösolut eivät olisi herkkiä vain joillekkin
> pistetaajuuksille vaan laajemmalle spektrille - tätä täytyy kysyä joltakin
> "biologilta". Itse kuitenkin kuvittelin että näköaistimuksen synnyttävät
> sauvat tai tapit ovat niiden sisältämien alkuaineiden takia herkkiä
> laajemmalle spektrille (biologinen valoärsytys). Ihmissilmää simuloidaan
> usein piiantureilla - joiden herkkyys muistuttaa suodattimien jälkeen
silmän
> herkkyyskäyrää.
Nyt sinä valitettavasti vähän sotkit asioita, ihmissilmää simuloidaan
värikameralla, jossa on vain siniselle, vihreälle ja punaiselle herkät
fotoelementit, piianturilla simuloidaan niiden kolmen fotoelementin
yhteisvaikutusta, eli mitataan luxeja :)
>
> Tässä tullaan juuri ihmissilmän heikkouksiin (tai vahvuuksiin, miten sen
> ottaa). Katuvalaistuksessa käyttään paljon suurpainenatriumlamppuja.
> Nykyjään kaupunkialueilla käytetään ns. värikorjattuja lappuja - joiden
> "värisävyä" voidaan pitää (karkeana arviona) ihan kohtuullisena - vaikka
> valon spektri koostuu vain muutamasta hasusta spektrin huipusta.
Spektrissä
> et tarvite olla montakaan viivaa oikeissa paikoissa, kun jo muodostuu
> mielikuva kohtuullisesta valon väristä.
Kolme riittää, esim. värimonitori tai televisio :)
>
> Ne jotka jaksavat vatvoa tätä asiaa pitemmälle, tehkääpä joskus koe.
> Hankitte määrätyn valonlähteen spektristä tarkan kuvaajan. Vähennätte
tuosta
> spektristä ihmissilmän herkkyyden mukaisen osuuden ja katsotte mitä jää
> jäljelle, vastavuoroisesti korjatkaa spektri ihmissilmän herkkyydellä.
Tämän
> jälkeen käsitelkää ja verratkaa saatuja tuloksia niihin lehtivihreän
> absorptio taajuuksiin ja ihmetelkää tuloksia - olen varma että
hämmästytte.
Minä taas uskon että ne "jotka jaksavat vatvoa tätä asiaa pitemmälle" ovat
jo tutustuneet sekä ihmissilmän että fotosynteesin herkkyyskäyriin, eivätkä
hämmästy enää yhtään :)
--
Aleksandr
Aleksandr Pyndyk
news:9g8ahu$sct$1...@tron.sci.fi...
> Aleksandr kirjoitti viestissä ...
>
> >Yleinen ennakkoluulo on että vesipatsas vaimentaa valoa hirveästi,
> tosiasia
>
> Näin minullakin. Olen joskus jopa nähdyt jotain diagrammiesityksia
> paljonko tietyn korkuinen vesipatsas vaimentaa varsinkin tiettyjä
> valon
> värisävyjä.
Katsopa näistä diagrammeista mikä on vesipatsaan korkeus, kun spektri alkaa
oleellisesti muuttua, akvaario-olosuhteissa alle metrinen vesipatsas ei
vaimenna juuri mitään näkyvästä spektrin osuudesta. Useamman metrin
syvyydessä alkaa valo vaimentua punaisesta päästä .
>
> >kuitenkin on se, että alle metrin paksuinen kerros _kirkasta_vettä_
> ei
> >vaimentaa valoa juuri yhtään merkittävästi. Eli oli akvaariossa vettä
> tai ei
> >pohjalle pääsee käytännössä saman verran valoa.
>
> Tarkoitatko että myös jokaista värisävyä vai keskimäärin
> silmämääräisesti
> ei ole eroja havaittavissa?
Tarkoitin käytännössä koko näkyvän valon spektriä, ja varsinkin vesikasvien
fotosynteesin kannalta tärkeitä aallonpituuksia.
Esimerkiksi luksimittarilla mitattuna ero ei ole oleellinen, vain muutama
prosentti, nekin johtuu osittain pinnan heijastuksesta :) (veden kanssa tai
ilman mitattuna)
--
Aleksandr
>
> --
> T: Sami Mattila
>
Maiju K Ruismaki
Keskellä? Useimmissa näkemissäni tuon mittaisissa putket on
laitettu vastakkaisiin päihin kiinni, niin että koko altaan
pituudelta riittää valoa. Minkä merkkinen valaisimesi on?
Tunnustan, että nukuin oppitunnilla kun akvaarioliikkeessä
esiteltiin tätä tuotetta minulle. Lupaan ottaa selvää.
--
-maisu- ma...@iki.fi
TR
Maiju K Ruismaki wrote:
>
> Keskellä? Useimmissa näkemissäni tuon mittaisissa putket on
> laitettu vastakkaisiin päihin kiinni, niin että koko altaan
> pituudelta riittää valoa. Minkä merkkinen valaisimesi on?
Ruotsalainen, DALA jos en aivan väärin lukenut (mutta vanha sellainen)
TiLi
viestissä:mwPV6.469$rF5....@read2.inet.fi...
> ...
Oli se hyvä että Santeri heräsi kirjoittamaan - tämä olikin tarkoitukseni,
riittävän kauan höpinöitä niin joku joka ihan oikeasti asiasta tietävä avaa
sanaisen arkkunsa. Samalla sitä itsekkin oppii jotain uutta tai ainakin saa
uusia näkökantoja.
Toisia ei tietenkään tällainen "pilkunviilaus" kiinnosta pätkääkään, mutta
nämä viestithän on helppo ohittaa napin painalluksella... "ken tätä palstaa
lukee riskin ottakoon..."
Myös sen uskon että Suomessakin on asiasta paljon tietäviä, mutta yleiset
kysymyksen ja mielipiteet eivät puolla sitä, ainakaan täällä
akvaariopuolella.Valitettavasti viestissä sitten (taas) puhuttiin aidasta ja
sen seipäistä. - mutta muuten totta joka sana...
Sami Mattila
>
>Katsopa näistä diagrammeista mikä on vesipatsaan korkeus, kun spektri
alkaa
>oleellisesti muuttua, akvaario-olosuhteissa alle metrinen vesipatsas
ei
Pitipä tarkistaa. Tässä yhdessä näytetään miten valaistusvoimakkuus
muuttuu verrattuna syvyyteen ja näyttäisi jo 40 cm syvyydessä olevan
laskenut jo 60 prosenttiin. Tiedä sitten miten sameasta vedestä tuo on
mitattu, vaikka tuossa on erikseen käyrä hyvin samealle vedelle.
>vaimenna juuri mitään näkyvästä spektrin osuudesta. Useamman metrin
>syvyydessä alkaa valo vaimentua punaisesta päästä .
Näyttäisi merivedessä (sitähän ei kylläkään minun akvaarioveteni ole)
punasävyt hävinneet 2-4 metrin syvyydessä.
--
T: Sami Mattila
Aleksandr Pyndyk
> Aleksandr Pyndyk kirjoitti viestissä ...
> >"Sami Mattila" <sa...@sci.fi> wrote in message
> >> Näin minullakin. Olen joskus jopa nähdyt jotain
> diagrammiesityksia...
> >
> >Katsopa näistä diagrammeista mikä on vesipatsaan korkeus, kun spektri
> alkaa
> >oleellisesti muuttua, akvaario-olosuhteissa alle metrinen vesipatsas
> ei
>
> Pitipä tarkistaa. Tässä yhdessä näytetään miten valaistusvoimakkuus
> muuttuu verrattuna syvyyteen ja näyttäisi jo 40 cm syvyydessä olevan
> laskenut jo 60 prosenttiin. Tiedä sitten miten sameasta vedestä tuo on
> mitattu, vaikka tuossa on erikseen käyrä hyvin samealle vedelle.
No ei ainakaan kovin kirkkaasta vedestä :) ja todennäköisesti mitattu
luonnossa, aika pohjoisessa (aurinko paistaa "sivusta"), missä vedenpinnan
heijastus on hyvinkin merkittävä, toisin kuin akvaariossa.
Mutta otetaanpa faktat esille: Fosså & Nilsen kirjassa "The Modern Coral
Reef Aquarium, vol. 1" on taulukko, missä esitetään keskimääräinen valon
intensiteetti päivän tasaajalla, keskipäivänä, eri syvyyksissä, lukseina:
pinnalla 77420
5m 19355
10m 10839
20m 6194, jne.
Muistetaan että vaimennus on logaritminen, eli jokainen sentti vettä
vaimentaa luonnollisesti saman verran :)
Tuloksista nähdään että ensimmäisessä 5 metrissä vaikuttaa vedenpinnan
heijastus aika paljon, n. 19% kun taas seuraavat ja sitä seuraavat 5 metriä
vaimentavat niin kuin pitää, n. 44%. Siis 44% - 5 metriä! Eli 1 metri vettä
vaimentaa n. 11% (vaimennus on logaritminen! X^5=0,56 -> X=0.89 ->
(1-0,89)*100=11% )
Tämä siis tilanne planktonipitoisessa merivedessä.
Akvaariossa tilanne on hiukan toinen. Ensinäkin vedenpinnan heijastus ei ole
niin merkittävä, kuin luonnossa, erityisesti jos heijastimella varustettu
valaisin peittää suuren osan akvaarion pinnasta.
Toiseksi, mikäli akvaarion lasiseinät eivät ole maalattu, ne toimivat
peileinä, mitkä heijastavat valoa pohjalle! Akvaario siis toimii
valojohtona. :) Koska kovin moni ei usko tätäkään ilmiötä todeksi, :) minä
järjestin käytännön koe ja otin siitä kuvat :)
Luksimittarin anturi sijoitin läpinäkyvän purkin alle, purkin päälle asetin
valaisin ja mittasin luksi-lukemat tyhjän ja vedellä täytetyn purkin läpi.
Tässä kuvassa purkki on tyhjä ja luksimittari näyttää n. 1700 lux.
http://kotisivu.mtv3.fi/oma/akvaario/valo1.jpg
Tässä kuvassa purkki on täytetty vedellä ja mittari näyttää lähes 4200 lux!
http://kotisivu.mtv3.fi/oma/akvaario/valo2.jpg
Tietenkin oikeassa akvaariossa seinien pinta-ala ei ole läheskään niin
suuri, suhteessa pohjan pinta-alaan, kuin tässä purkissa, joten niiden
vaikutus pohjalle putoavaan valomäärän ei ole kovin oleellinen.
Jaksoitko lukea tänne saakka ??? :)
>
> >vaimenna juuri mitään näkyvästä spektrin osuudesta. Useamman metrin
> >syvyydessä alkaa valo vaimentua punaisesta päästä .
>
> Näyttäisi merivedessä (sitähän ei kylläkään minun akvaarioveteni ole)
> punasävyt hävinneet 2-4 metrin syvyydessä.
Aika samalla tavalla käyttäytyy myös kirkas makea vesi.
Aleksandr
"Aleksandr Pyndyk" <aleksand...@primatel.fi> wrote in message
news:3E9W6.403:
>
> pinnalla 77420
> 5m 19355
> 10m 10839
> 20m 6194, jne.
>
> Muistetaan että vaimennus on logaritminen, eli jokainen sentti vettä
> vaimentaa luonnollisesti saman verran :)
>
> Tuloksista nähdään että ensimmäisessä 5 metrissä vaikuttaa vedenpinnan
> heijastus aika paljon, n. 19% kun taas seuraavat ja sitä seuraavat 5
metriä
> vaimentavat niin kuin pitää, n. 44%. Siis 44% - 5 metriä! Eli 1 metri
vettä
Ei laskua ilman virhettä :( Eli ensimmäiset 5 m. vaimentavat 75% joten n.
31% vaimennuksesta jää vedenpinnan heijastukselle ja aaltojen aiheuttavalle
vaimennukselle, ja itse vesipatsas vaimentaa n. 44%
Nämä laskelmat ovat vain suunta-antavia, syvyydessä valon spektri muuttuu,
joten myös veden vaimennus muuttuneelle valolle on erilainen. Joten 5m
välein tehdyt mittaukset ovat turhaan harvassa.
--
Aleksandr
Ville Kivisalmi
Aleksandr Pyndyk kirjoitti viestissä
<3E9W6.403$YX6....@read2.inet.fi>...
>Toiseksi, mikäli akvaarion lasiseinät eivät ole maalattu, ne toimivat
>peileinä, mitkä heijastavat valoa pohjalle! Akvaario siis toimii
>valojohtona. :) Koska kovin moni ei usko tätäkään ilmiötä todeksi, :)
minä
>järjestin käytännön koe ja otin siitä kuvat :)
>Luksimittarin anturi sijoitin läpinäkyvän purkin alle, purkin päälle
asetin
>valaisin ja mittasin luksi-lukemat tyhjän ja vedellä täytetyn purkin
läpi.
>Tässä kuvassa purkki on tyhjä ja luksimittari näyttää n. 1700 lux.
>http://kotisivu.mtv3.fi/oma/akvaario/valo1.jpg
>
>Tässä kuvassa purkki on täytetty vedellä ja mittari näyttää lähes
4200 lux!
>http://kotisivu.mtv3.fi/oma/akvaario/valo2.jpg
>
>Tietenkin oikeassa akvaariossa seinien pinta-ala ei ole läheskään
niin
>suuri, suhteessa pohjan pinta-alaan, kuin tässä purkissa, joten
niiden
>vaikutus pohjalle putoavaan valomäärän ei ole kovin oleellinen.
Mielenkiintoista!
Seuralla on muuten tällä hetkellä tyhjiä akvaarioita - yksi jopa
jalustan päällä (akvaario ehkä hiukan yli 100 litraa). Jos energiaa
riittää, niin ilmiötä voi käydä vapaasti kokeilemassa ns.
kenttäolosuhteissa, eli laatikon muotoisessa lasiastiassa.
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi
Tiesitkö, että 1970-luvulla Svetogorskissa jätevesiä tuottivat mm.
sulfaatti-
ja sulfiittisellutehdas, kaapelipaperitehdas, hiivatehdas ja
spriitehdas?
Aleksandr
news:3b29...@news.vip.fi...
>
> Mielenkiintoista!
> Seuralla on muuten tällä hetkellä tyhjiä akvaarioita - yksi jopa
> jalustan päällä (akvaario ehkä hiukan yli 100 litraa). Jos energiaa
> riittää, niin ilmiötä voi käydä vapaasti kokeilemassa ns.
> kenttäolosuhteissa, eli laatikon muotoisessa lasiastiassa.
Joo, olisi ihan mielenkiintoista saada ihan oikeat lukemat ihan oikeasta
akvaariosta :)
Voin ilmoittaa erikseen, koska pääsen mittamaan, saa tulla avustajaksi/
todistajaksi! :)
--
Aleksandr
Sami Mattila
Tai ole sisäpuolelta osaksi maisemapäällystetty.
>Luksimittarin anturi sijoitin läpinäkyvän purkin alle, purkin päälle
asetin
>valaisin ja mittasin luksi-lukemat tyhjän ja vedellä täytetyn purkin
läpi.
>Tässä kuvassa purkki on tyhjä ja luksimittari näyttää n. 1700 lux.
>http://kotisivu.mtv3.fi/oma/akvaario/valo1.jpg
>
>Tässä kuvassa purkki on täytetty vedellä ja mittari näyttää lähes
4200 lux!
>http://kotisivu.mtv3.fi/oma/akvaario/valo2.jpg
Mielenkiintoni heräsi. Paljonkohan mittarisi näyttää ilman mitään
väliainetta, eli anturi heti valaisimen alapuolella? Löytyisikö
sinulta
lasilevy (puhdas akvaarion kansilevy tms) ja paljonko tuo muuttaa
tilannetta, jos se on anturisi ja valaisimesi välissä? Entä mitä
mittarisi näyttää jos toistat alkuperäisen kokeesi niin, että purkkisi
on vain puolillaan vettä?
Aloin tässä miettimään saattaako akvaarion kansilasi heijastaa
suurenkin osan valosta pois akvaariosta (varsinkin jos valaisimessa
ei ole heijastinta) ja mikä on ilmatilan merkitys.
Minulla on akvaariossani piilevää ja olen pitänyt syynä hiilidioksidin
puutetta, sillä mielestäni valoa on tarpeeksi (eri asia on sitten onko
se sopivaa). Voi ollakin, että kansilasi heijastaa osan pois,
varsinkin
koska valaisimeni ovat hieman irti kansilasista, sekä lisäksi
kansilasin alapuolella on yli 10 cm ilmatilaa (+ vettä 30-40 cm).
Lisäksi toinen sivu- ja takaseinä ovat sisäpuolelta maisemoitu, joten
ne eivät voi heijastaa valoa pohjalle. Joten mahdollista olisi sekin,
että valoa ei olisi tarpeeksi (ei tosin hiilidioksidiakaan).
>Jaksoitko lukea tänne saakka ??? :)
Jaksoin:)
--
T: Sami Mattila
-Holzig-
news:f7tV6.349
> > lämpötiloista.
> Tai: mitäs meinaat tehdä illalla?
> Mutku eiole minun asiani.
> Valitettavasti (Jukka Puotilan äänellä)
Todella valitettavaa...:-)
...vai säälittävää? Heh...
-Holzig-
Arto Hallanaro
On Wed, 13 Jun 2001, Aleksandr Pyndyk wrote:
> Minä taas uskon että ne "jotka jaksavat vatvoa tätä asiaa pitemmälle" ovat
> jo tutustuneet sekä ihmissilmän että fotosynteesin herkkyyskäyriin, eivätkä
> hämmästy enää yhtään :)
Jäi kiinnostamaan, mutten kuitenkaan jaksaisi vatvoa, joten
paljastaisitteko vielä tuon fotosynteesin herkkyyskäyrän.
Silmän herkkyys onkin tutumpi asia.
--
Arto
TiLi
viestissä:Pine.LNX.4.33.01061...@leviathan.hellfish.org...
> Jäi kiinnostamaan, mutten kuitenkaan jaksaisi vatvoa,
Eikös se ollutkaan päivänselvä juttu ? :-o
> joten
> paljastaisitteko vielä tuon fotosynteesin herkkyyskäyrän.
En tiedä voidaanko puhua herkkyyskäyrästä. Kasvit vastaanottavat
(absorvoivat) säteilyenergiaa fotoreseptorein. Näitä fotoreseptoreita on
monia erilaisia kuten esimerkiksi nukleiinihapot, proteiinit ja pigmentit.
Yksi pigmenteistä on mm. klorofylli eli lehtivihreä.
Kukin absorboiva komponentti on herkkä omalle erilaiselle aallonpituudelle,
lisäksi eri kasveilla on käytössä erilainen kombinaatio (kokoonpano) näitä.
Tästä johtuu että kaikki kasvit ovat hieman eri tavalla herkkiä
samanlaiselle valolle.
> Silmän herkkyys onkin tutumpi asia.
Tässä viestissäni ei keskusteltu pelkästään herkkyyskäyristä vaan lähinnä
niiden riippuvuussuhteista ja erilaisen valon käytöstä (hyödyntämisestä) ja
ihmissilmän näkemästä valosta.
Itselleni oli yllätys mitä kasvit todella käyttävät ja mitä ihmissilmä
oikeasti näkee. Tämän tasoinen keskustelu olisi varmaan omiaan avaamaan
akvaristien silmiä - ja siksi keskustelun tämän valossa lanseerasinkin.
Koettiinko keskustelu liian yksinkertaiseksi, kun se niin tyrmäävät
kommentit sai...
Mutta kuten jo loppuyhteenvedossa todettiin ne jotka asiasta jo jotain
tietävät, tietävät sen mitä pitääkin tietää - eikä muiden tarvitse kysellä
typeriä, koska eivät siitä mitään muutenkaan ymmärtäisi.
> --
> Arto
Maiju Ruismäki
"TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> kirjoitti viestissä
> Mutta kuten jo loppuyhteenvedossa todettiin ne jotka asiasta jo jotain
> tietävät, tietävät sen mitä pitääkin tietää - eikä muiden tarvitse kysellä
> typeriä, koska eivät siitä mitään muutenkaan ymmärtäisi.
Hyvä että tämä tuli nyt selväksi.
-maisu-
Arto Hallanaro
On Mon, 18 Jun 2001, TiLi wrote:
> Mutta kuten jo loppuyhteenvedossa todettiin ne jotka asiasta jo jotain
> tietävät, tietävät sen mitä pitääkin tietää - eikä muiden tarvitse kysellä
> typeriä, koska eivät siitä mitään muutenkaan ymmärtäisi.
Jatkan nyt kuitenkin vielä typerien kyselyä. Tiedä vaikka
tästä jotain pientä menisikin jakeluun.
> Itselleni oli yllätys mitä kasvit todella käyttävät ja mitä ihmissilmä
> oikeasti näkee. Tämän tasoinen keskustelu olisi varmaan omiaan avaamaan
> akvaristien silmiä - ja siksi keskustelun tämän valossa lanseerasinkin.
> Koettiinko keskustelu liian yksinkertaiseksi, kun se niin tyrmäävät
> kommentit sai...
Totta puhuakseni en jaksanut säiettä aktiivisesti seurata,
koska se ajautui taas melko raskaslukuiseksi väittelyksi ja
juupas/eipäs-linjoille. Olen tässä kuitenkin kanssasi
samaa mieltä ja olisi ihan kiva kuulla johtopäätöksiäsi,
kun selvästi olet asiaan perehtynyt.
> Kasvit vastaanottavat
> (absorvoivat) säteilyenergiaa fotoreseptorein. Näitä fotoreseptoreita on
> monia erilaisia kuten esimerkiksi nukleiinihapot, proteiinit ja pigmentit.
> Yksi pigmenteistä on mm. klorofylli eli lehtivihreä.
> Kukin absorboiva komponentti on herkkä omalle erilaiselle aallonpituudelle,
> lisäksi eri kasveilla on käytössä erilainen kombinaatio (kokoonpano) näitä.
> Tästä johtuu että kaikki kasvit ovat hieman eri tavalla herkkiä
> samanlaiselle valolle.
Eli tietyn kasvin herkkyydelle on kuitenkin koko lailla
maalaisjärjellä ymmärrettävä peruste. Mielestäni
mielenkiintoista olisikin nyt kuulla aallonpituusalue esim.
mainitsemiesi fotoreseptoreiden herkkyydelle. Myös esimerkki
muutaman kasvilajin kohdalta olisi hienoa.
--
Arto
Aleksandr Pyndyk
"Arto Hallanaro" <arto.ha...@iki.fi> wrote in message
news:Pine.LNX.4.33.01061...@leviathan.hellfish.org...
esim. http://www.rrz.uni-hamburg.de/biologie/b_online/e24/3.htm
Chlorophylleja tunnetaan 8 erilaista, lisäksi on Carotenoidit
(sininen-vihreä spektri) ja Phycobillinit (vihreä-oranssi), mitkä kanssa
osallistuvat yhteyttämiseen, joten koko kasvin absorptio-käyrä onkin
tasaisempi. Eli "kokospektri" lamppuja käyttämällä (esim. Philips 965) ei
voi erehtyä :)
--
Aleksandr
>
> --
> Arto
>
>
TiLi
viestissä:Pine.LNX.4.33.01061...@leviathan.hellfish.org...
>
> koska se ajautui taas melko raskaslukuiseksi väittelyksi ja
> juupas/eipäs-linjoille.
Ai oli vai... ;-) Mutta jatkossa katso viestien aihetta, jos aihe on
kiinnostava tutustu sitten vasta itse tekstiin.
> Olen tässä kuitenkin kanssasi
> samaa mieltä ja olisi ihan kiva kuulla johtopäätöksiäsi,
> kun selvästi olet asiaan perehtynyt.
Noin pähkinänkuoressa ajatus on seuraava: Jos valonlähde valitaan sillä
kriteerillä että se "näyttää" hyvältä - ei se sitä usimminkaan ole kasvien
kannalta. Ihmissilmän näkemä "näkyvän valon alue" on todellisuudessa
kohtuullisen suppea kun sitä verrataan kasvien hyväksi käyttämiin
aallnpituuksiin.
> Mielestäni
> mielenkiintoista olisikin nyt kuulla aallonpituusalue esim.
> mainitsemiesi fotoreseptoreiden herkkyydelle.
Niitäpä on melko tasaisesti koko spektrille jakautuneena.... kun tutkitaan
kaikki mahdolliset reseptorit - niitä kaikkiahan ei ole sitten yhdessä
kasvissa, joten...
> Myös esimerkki
> muutaman kasvilajin kohdalta olisi hienoa.
Kuvittelitko että muistan ulkoa jonkin kasvin absorboimat aallonpituudet ? -
niin fakki idiootti en minäkään sentään ole. Enkä usko että sillä olisi
mitään merkitystäkään. Tietenkin on tärkeä että joskus asiaa syvällisemmin
tutkineelle syntuu kuva siitä että millä alueella toimitaan ja mitä ei pidä
missään nimessä olettaa.
Sitten tässä piilee myös vaara, että jos joskus on asiaa pohtinut, on
syntynyt mielikuva joka ajan tai jonkin muun seikan takia vääristyy - rupeaa
pitämään väärin miellettyä asiaa totuutena. Tässä astuu kuvioihin muut
asiaan tutustuneet kuten esimerkiksi Santeri, jonka herättämä kysymys saa
miettimään uudelleen mistä puhuu.
Mielestäni jos asiaa halutaan tarkkaan tutkia on nuo kaikki asiaan
vaikuttavat tekijät kerättävä lähdemateriaalista kasaan. Tämän jälkeen
sovelletaan teoriaa käytäntöön ja verrataan keskenään sitä mitä tarvitaan ja
mitä tarjotaan.
Onko tämä oleellista perusakvaristin kannalta - sanoisin ettei. Mutta
ajatuksena tulevien valaisinhankintojen pohjalle ainakin. Kun on tekemässä
valintaa kahden valaisimen välillä voi keskinäinen paremmuusero tulla
pienistäkin asioista. Se missä tätä todella tarvitaan, on tilanne missä
suoritetaan kasvatuskokeita. Kun tarvitaan tarkkaa tietoa olosuhteista ja
kasvuun vaikuttavista tekiöistä.
Itse olen tutkinut vain levien fotoreseptoreita kun pohdittiin sitä mitä
tarjotaan ja mitä saadaan. Kun nämä tunnetusti kuitenkin eroavat
akvaariokasveista, en osaa kertoa suoria esimerkkejä. Lisäksi käsitelmissäni
lähdemateriaaleissa puhuttiin akvaariokasvien fotoreseptoreita hieman
ympäripyöreästi.
Maiju Ruismäki
"TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> kirjoitti
> Itse olen tutkinut vain levien fotoreseptoreita kun pohdittiin sitä mitä
> tarjotaan ja mitä saadaan. Kun nämä tunnetusti kuitenkin eroavat
> akvaariokasveista, en osaa kertoa suoria esimerkkejä. Lisäksi
käsitelmissäni
> lähdemateriaaleissa puhuttiin akvaariokasvien fotoreseptoreita hieman
> ympäripyöreästi.
Olisiko tuolla mitään tekemistä sen vanhan ja epämääräisen
väitteen kanssa että näitä asioita yleensäkin on tutkittu levillä
eikä oikeilla kasveilla?
-maisu-
Aleksandr Pyndyk
>
> "Arto Hallanaro" <arto.ha...@iki.fi> wrote in message
> news:Pine.LNX.4.33.01061...@leviathan.hellfish.org...
>
> > paljastaisitteko vielä tuon fotosynteesin herkkyyskäyrän.
> > Silmän herkkyys onkin tutumpi asia.
>
> esim. http://www.rrz.uni-hamburg.de/biologie/b_online/e24/3.htm
Ja tässä vielä yleisesti: http://www.aquabotanic.com/light_fig9.jpg
--
Aleksandr
Arto Hallanaro
On Mon, 18 Jun 2001, TiLi wrote:
> Mielestäni jos asiaa halutaan tarkkaan tutkia on nuo kaikki asiaan
> vaikuttavat tekijät kerättävä lähdemateriaalista kasaan. Tämän jälkeen
> sovelletaan teoriaa käytäntöön ja verrataan keskenään sitä mitä tarvitaan ja
> mitä tarjotaan.
Varmasti näin.
Näissä TiLin ja Aleksandrin viimeisimissä kirjoituksissa
oli kuitenkin nyt sen verran käytännönläheisempää
tietoa, että uteliaisuuteni tuli tyydytettyä. Kiitos siitä.
--
Arto
TiLi
viestissä:ezlX6.113$JN4....@read2.inet.fi...
> Olisiko tuolla mitään tekemistä sen vanhan ja epämääräisen
> väitteen kanssa että näitä asioita yleensäkin on tutkittu levillä
> eikä oikeilla kasveilla?
Nyt täytyy tunnustaa etten pysynyt kärryillä. Kysymyksessä täytyy olla
jokin pointti joka ei auennut :-(
Uskoisin (siis ei faktaa) että näitä asioita on tutkittu tarkemmin
kasveilla, koska se käsittääkseni on ns. perustutkimusta. Lisäksi uskon että
tätä asiaa on tutkittu tarkemmin vesikasveilla (akvaario) kuten esimerkiksi
Suomenlahden murtovesien levillä.
Kyllä akvaariokasvien fotoreseptoreiden tietoja saa varmaankin kohtuullisen
tarkkaan, mutta akvaarioaiheisessa kirjallisuudessa ne on ohitettu aika
kevyesti. Jälleen kerran tietoa on, mutta sitä on jokseenkin mahdotonta
löytää kovin helpolla.
> -maisu-
Maiju Ruismäki
"TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> kirjoitti
> Maiju Ruismäki <ma...@iki.fi> kirjoitti
> > Olisiko tuolla mitään tekemistä sen vanhan ja epämääräisen
> > väitteen kanssa että näitä asioita yleensäkin on tutkittu levillä
> > eikä oikeilla kasveilla?
>
> Nyt täytyy tunnustaa etten pysynyt kärryillä. Kysymyksessä täytyy olla
> jokin pointti joka ei auennut :-(
Mikä siinä oli epäselvästi ilmaistu? "Oikeilla"? Korjataan sitten
"korkeammiksi".
> Uskoisin (siis ei faktaa) että näitä asioita on tutkittu tarkemmin
> kasveilla, koska se käsittääkseni on ns. perustutkimusta. Lisäksi uskon
että
> tätä asiaa on tutkittu tarkemmin vesikasveilla (akvaario) kuten
esimerkiksi
> Suomenlahden murtovesien levillä.
Levillä, niin.
> Kyllä akvaariokasvien fotoreseptoreiden tietoja saa varmaankin
kohtuullisen
> tarkkaan, mutta akvaarioaiheisessa kirjallisuudessa ne on ohitettu aika
> kevyesti. Jälleen kerran tietoa on, mutta sitä on jokseenkin mahdotonta
> löytää kovin helpolla.
Ottaen huomioon että valtaosa akvaariokasveista tulee jonkin
sortin kehitysmaista, tuntuisi hiukan hullulta olettaa ettei näistä
maista löytyisi parempia rahoituskohteita kuin akvaariokasvien
fotoreseptorit. Länsimaissa niillä on kovin pieni taloudellinen
merkitys, kun ei niitä tiettävästi ruokakasveiksi kasvateta. Kuka
tai mikä taho näitä tutkii?
-maisu-
Aleksandr Pyndyk
>
> Mielenkiintoni heräsi. Paljonkohan mittarisi näyttää ilman mitään
> väliainetta, eli anturi heti valaisimen alapuolella?
Ilman purkkia (samalla etäisyydellä lampusta) mittari näyttää muutama luksi
vähemmän, astian pohja yksin ei vaimenna valoa merkittävästi, mutta seinät
heijastavat!.
> Löytyisikö sinulta
> lasilevy (puhdas akvaarion kansilevy tms) ja paljonko tuo muuttaa
> tilannetta, jos se on anturisi ja valaisimesi välissä?
Löytyy, ja olen myös mitannut. Ainakin loisteputkivalaisimen alla lasi ei
vaikuta juuri mitään, yllätys oli että myös hyvin likainen lasi ei
vaimentanut loisteputkivalaisimen alla juuri mitään. Tilanne on aivan
toinen, jos käytetään pistemäisiä valonlähteitä, kuten halogeeni,
metallihaliidi, ym., silloin likainen lasi vaimentaa jo olennaisesti.
> Entä mitä
> mittarisi näyttää jos toistat alkuperäisen kokeesi niin, että purkkisi
> on vain puolillaan vettä?
Silloin näyttää vähän enemmän, kuin tyhjän purkin läpi.
Mittasin myös niin, että valaisin oli n. 77 cm lattiasta, n. 36 cm purkin
yläpuolella, (löytyi 77 cm pitkä putkenpätkä :) ) silloin ilman mitään - n.
400 lux, tyhjä purkki - n. 900 lux, puoliksi täytetty - n. 950 lux, kokonaan
täytetty - n. 1100 lux.
Eli purkin seinät heijastavat noin loivalla kulmalla tulevaa valoa lähes
yhtä hyvin, oliko purkissa vettä tai ilmaa.
>
> Aloin tässä miettimään saattaako akvaarion kansilasi heijastaa
> suurenkin osan valosta pois akvaariosta (varsinkin jos valaisimessa
> ei ole heijastinta) ja mikä on ilmatilan merkitys.
Jos valaisimessasi ei ole heijastinta, siitä lähtevä valo on todennäköisesti
hajanaista ja etäisyyden merkitys on silloin suuri.
>
> Minulla on akvaariossani piilevää ja olen pitänyt syynä hiilidioksidin
> puutetta, sillä mielestäni valoa on tarpeeksi (eri asia on sitten onko
> se sopivaa). Voi ollakin, että kansilasi heijastaa osan pois,
> varsinkin
> koska valaisimeni ovat hieman irti kansilasista, sekä lisäksi
> kansilasin alapuolella on yli 10 cm ilmatilaa (+ vettä 30-40 cm).
Kerro vielä minkälainen valaisimesi on, jos se on "tavallinen"
akvaariovalaisin loisteputkilla niin voisit harkita suuntaavien heijastimien
hankintaa. Joku kauppias (?) on kertonut tässä ryhmässä että häneltä löytyy
niitä hyviä. Monesta kaupasta löytyy "huonoja", ei niin hyvin suuntaavia
heijastimia.
> Lisäksi toinen sivu- ja takaseinä ovat sisäpuolelta maisemoitu, joten
> ne eivät voi heijastaa valoa pohjalle.
Tarvitseeko sitä valoa sinun tapauksessasi pohjalle saada? Harvemmissa
akvaarioissa on ihan pohjan tuntumassa kasvavia, valoa vaativia kasveja :)
--
Aleksandr
Sami Mattila
Aleksandr Pyndyk kirjoitti viestissä
<5mpX6.188$JN4....@read2.inet.fi>...
>"Sami Mattila" <sa...@sci.fi> wrote in message
>Mittasin myös niin, että valaisin oli n. 77 cm lattiasta, n. 36 cm
purkin
Tämä lienee vastannee parhaiten minun tapaustani korkeuden suhteen.
>> Minulla on akvaariossani piilevää ja olen pitänyt syynä
hiilidioksidin...
>> koska valaisimeni ovat hieman irti kansilasista, sekä lisäksi
>> kansilasin alapuolella on yli 10 cm ilmatilaa (+ vettä 30-40 cm).
>
>Kerro vielä minkälainen valaisimesi on, jos se on "tavallinen"
>akvaariovalaisin loisteputkilla niin voisit harkita suuntaavien
heijastimien
>hankintaa. Joku kauppias (?) on kertonut tässä ryhmässä että häneltä
löytyy
>niitä hyviä. Monesta kaupasta löytyy "huonoja", ei niin hyvin
suuntaavia
>heijastimia.
2/3 akvaariota valaisee 2 kpl 2 loisteputkella varustettua valaisinta,
joiden
sisäpintaan olen liimannut alumiinifolion, mutta muotohan on mikä on.
1/3 valaisee 125 W elohopealamppu ilman kansilasia, jonka senkin alla
kasveista löytyy piilevää.
>> Lisäksi toinen sivu- ja takaseinä ovat sisäpuolelta maisemoitu,
joten
>> ne eivät voi heijastaa valoa pohjalle.
>
>Tarvitseeko sitä valoa sinun tapauksessasi pohjalle saada?
Harvemmissa
>akvaarioissa on ihan pohjan tuntumassa kasvavia, valoa vaativia
kasveja :)
Tarkoitus olisi hankkia kesän jälkeen hiilidioksilannoitus ja
kasvattaa
enemmänkin kasveja. Eikä se nätiltä näytä kun piilevää on jopa pinnan
tuntumassa tukahduttaen kasvua - tosin asiaa ehkä auttaa myös kesän
jälkeen aikomani nuolimonniparvi (nyt levänsyöjiä on vähänlaisesti).
Ps. Hapsuruoho tuntuu maistuvat ilmeisesti leväbarbeille, viuhkalehti
ei
ehkä pidä hienosta hiekasta (0.5-1 mm) kun ei menesty ja
konnanputkikin tuppaa saamaan piileväpäällysteen, mutta
vallisneria
menestyy.
--
T: Sami Mattila
Aleksandr Pyndyk
>
> 2/3 akvaariota valaisee 2 kpl 2 loisteputkella varustettua valaisinta,
> joiden
> sisäpintaan olen liimannut alumiinifolion, mutta muotohan on mikä on.
> 1/3 valaisee 125 W elohopealamppu ilman kansilasia, jonka senkin alla
> kasveista löytyy piilevää.
Itse uskon että valoa akvaariossasi on nytkin tarpeeksi, eikä leväsi ole
piilevä, vaan jonkinlainen sinilevä. (piilevä harvemmin löytyy lampun alla
:) ) Akvaariostasi vaan loppu joku kasveille tärkeä elementti,
(hiilidioksidi tai mahd. myös joku muu) joten kasvien kasvu pysähtyy ja
tiettyjen levien kasvu jatkuu.
Tämä on mielestäni yleisin tapaus, kun valoa on tarpeeksi, mutta kasvit
eivät kasva.
--
Aleksandr
Juha Lehtinen
news:3b2d...@news.vip.fi...
> > Mutku eiole minun asiani.
> > Valitettavasti (Jukka Puotilan äänellä)
>
> Todella valitettavaa...:-)
> ...vai säälittävää? Heh...
Mites sinulla noin on ääni muuttunut kellossa? Aiemminhan sinä olit niin
lätkässä Maisuun - ainakin viestiesi perusteella?
Juha
-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-
Juha Lehtinen
juha.l...@pp8.inet.fi
http://personal.inet.fi/koti/juha.lehtinen
-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-_-~^¨^~-
Satu Jäske
Oli nyt pakko vastata vaikka ei nyt muuten asiaan kuulukaan. Minullakin on
piilevää konnanputken lehdillä ihan pinnan tuntumassakin. Eli kyllä sitä
tosiaankin voi olla lähelä pintaakin. Minulla tuo johtuu siitä että vaihdoin
juuri koko pohjan, eli kaikki pöpöt järkyttyivät asiasta suuresti :)
-satuj- , joka aikoo hankkia kunnon heijastimet omiin putkiinsa
Maiju K Ruismaki
>"Aleksandr Pyndyk" <aleksand...@primatel.fi> wrote in message
>> Itse uskon että valoa akvaariossasi on nytkin tarpeeksi, eikä leväsi ole
>> piilevä, vaan jonkinlainen sinilevä. (piilevä harvemmin löytyy lampun alla
>> :) ) Akvaariostasi vaan loppu joku kasveille tärkeä elementti,
>Oli nyt pakko vastata vaikka ei nyt muuten asiaan kuulukaan. Minullakin on
>piilevää konnanputken lehdillä ihan pinnan tuntumassakin. Eli kyllä sitä
>tosiaankin voi olla lähelä pintaakin. Minulla tuo johtuu siitä että vaihdoin
>juuri koko pohjan, eli kaikki pöpöt järkyttyivät asiasta suuresti :)
Juuri näin. Eikös piilevää periaatteessa esiinny, jos piitä
on tarjolla?
--
-maisu- ma...@iki.fi
Laura E.
news:9glfvg$3o8$1...@news.kolumbus.fi...
>
> -satuj- , joka aikoo hankkia kunnon heijastimet omiin putkiinsa
>
Moikka,
koska en muutakaan vielä keksinyt, ostan 317-litraiseen sen 2x36W:n
loisteputkivalaisimen, jota siihen kaupattiin. Ehkä ostan joskus toisen
samanlaisen lisäksi, jos tuntuu pimeältä. Mutta voiskohan tilannetta jo
tässä vaiheessa jotenkin parantaa tuollaisilla "kunnon heijastimilla"? Mistä
niitä saa, mitä maksaa ja mistä tietää, ovatko ne kunnollisia?
- Laura, joka odottelee ehtiikö uusi akvaario saapua juhannukseksi...
Satu Jäske
"Laura E." <la...@ermiksson.net> wrote in message
news:9glqg7$qst$1...@news.koti.tpo.fi...
Noh, eiköhän ne kasvit noilla kasva ihan hyvin. :)
Minä en oikein tarkkaan tiedä noista heijastimista, ei ole koskaan ollut,
enkä ole nähnyt, mutta ne ilmeisesti laitetaan sinne putken taakse kiinni ja
ne auttavat tosi paljon, kuulemma enemmän kuin tavallinen alumiinifolio.
150-senttisiin olivat reilun satasen kappale liikkeessä.
-satuj-
TiLi
viestissä:9glqg7$qst$1...@news.koti.tpo.fi...
> Mutta voiskohan tilannetta jo
> tässä vaiheessa jotenkin parantaa tuollaisilla "kunnon heijastimilla"?
Jos valon määrää ajatellaan - on heijastimet useimiten aina parempi kun
ilman niitä.
> Mistä
> niitä saa, mitä maksaa ja mistä tietää, ovatko ne kunnollisia?
Heijatimia saa akvaarioliikkeistä, sähköliikkeistä, rautakaupoista ja
tukuista, Akvaarioliikkeissa nuo heijastimet tuppaavat olemaan jollakin
tapaa "luxus" tavaraa, joten hintakin on sen mukainen.
Toinen vaihtoehto on hankkia käytettynä, sillä harvemmin hyvälaatuiset
heijastimet menevät miksikään edes kymmenien vuosien aikana. Käytettyjä
heijastimia saa (ainakin kannattaa kysellä) rakennustyömailta,
kierrätyskeskuksista, ...
Mikä on kunnollista ja mikä ei... ? Jos heijastin on siistin näköinen se on
useimmiten ok. Heijastimia valmistetaan yleensä satiini- ja
kiiltokromattuna - nyt käyttötarkoituksesta riippuen halutaan käyttää jompaa
kumpaa.
Kiiltokromatussa on vähemmän hajavaloa, joten sen muoto on oltava juuri
oikein, muuten vedessä näkyy helposti kirkkaampia "raitoja". Satiinikromattu
antaa "pehmeämpää" valoa ja siinä hajavolon osuus on suurempi. Tämä tekee
valon ja varjon rajan pehmeämmäksi.
Jos näet oman kuvasi selvästi heijastimesta on se kiiltokromattu - jos taas
kuvaa jää epäselväksi kyseessä on matta- tai satiinikromaus - tai krapula
;-).
>
> - Laura, joka odottelee ehtiikö uusi akvaario saapua juhannukseksi...
Mikko Hölttä
> Juuri näin. Eikös piilevää periaatteessa esiinny,
> jos piitä on tarjolla?
Eli silloin syödään karkkia kun sitä on vai?
-Holzig-
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Mikko Hölttä
> Mites sinulla noin on ääni muuttunut kellossa? Aiemminhan sinä olit
niin
> lätkässä Maisuun - ainakin viestiesi perusteella?
Ainahan minä ollut, olen ja tulen olemaan lätkässä Maisuun viestieni
perusteella. Kuinka voisin olla olematta?:-) Puhutaanhan nyt sentään
herttaisen suloisesta pienestä possutytöstäni. Heh...
Duc...@iki.invalid.fi
> "Laura E." <la...@ermiksson.net> wrote in message
> news:9glqg7$qst$1...@news.koti.tpo.fi...
>> "Satu Jäske" <satu_...@hotmail.com> wrote in message
>> news:9glfvg$3o8$1...@news.kolumbus.fi...
>> tässä vaiheessa jotenkin parantaa tuollaisilla "kunnon heijastimilla"?
> Mistä
>> niitä saa, mitä maksaa ja mistä tietää, ovatko ne kunnollisia?
>>
>> - Laura, joka odottelee ehtiikö uusi akvaario saapua juhannukseksi...
> Noh, eiköhän ne kasvit noilla kasva ihan hyvin. :)
> Minä en oikein tarkkaan tiedä noista heijastimista, ei ole koskaan ollut,
> enkä ole nähnyt, mutta ne ilmeisesti laitetaan sinne putken taakse kiinni ja
> ne auttavat tosi paljon, kuulemma enemmän kuin tavallinen alumiinifolio.
> 150-senttisiin olivat reilun satasen kappale liikkeessä.
> -satuj-
Jup. Putken taakse putkeen kiinni. Itselläni punarotalasta huomasi kyllä
valon lisääntymisen ja muutenkin kasvit tuntuvat kasvavan paremmin.
T: Johanna
Sami Mattila
>Itse uskon että valoa akvaariossasi on nytkin tarpeeksi, eikä leväsi
ole
>piilevä, vaan jonkinlainen sinilevä. (piilevä harvemmin löytyy lampun
alla
Sanos mikä sinilevä on väriltään vähän rusehtava ja irtoaa sormilla
hankaamalla. On tuohon akvaarioon tosin juuri ilmestynyt punalevää
ja jotain muutakin.
>:) ) Akvaariostasi vaan loppu joku kasveille tärkeä elementti,
>(hiilidioksidi tai mahd. myös joku muu) joten kasvien kasvu pysähtyy
ja
Hiilidioksidi ja yllättävän paljon fosfaatteja (täytyisi mitata
paljonko
nuo on laskeneet vedenvaihtojen myötä - vai onko vain lisääntynyt).
Lisäksi tuo on vasta muutaman kuukauden vanha.
--
T: Sami Mattila
Sami Mattila
>piilevää konnanputken lehdillä ihan pinnan tuntumassakin. Eli kyllä
sitä
Muttei varmaankaan niissä, joiden yläpuolella ei ole vettä.
>tosiaankin voi olla lähelä pintaakin. Minulla tuo johtuu siitä että
vaihdoin
>juuri koko pohjan, eli kaikki pöpöt järkyttyivät asiasta suuresti :)
Minullakin vasta muutaman kuukauden vanha. Oletin että tuo häipyy
ajan myötä.
--
T: Sami Mattila