Aloittelija kaipaa neuvoja
vil...@st.jyu.fi
Olen perustamassa ensimmäistä akvaariotani ja haluaisin tehdä sen
mahdollisimman huolella. Nyt haluaisinkin kysyä muutamista perusaisoista
mielipiteitä ja neuvoja.
1. Mitä välineistöä tarvitaan?
Tällä hetkellä minulla on n.160 litrainen allas ja siihen kahdella
loisteputkella varustettu valaisin. Sen tiedän, että vielä pitäisi ostaa
suodatin ja lämmitin. Ajattelin Eheim 2012 suodatinta. Onko ok? Entäs
kuinka tehokas lämmittimen tulisi olla? Mitä muuta tilpehööriä pitäisi
kaapista löytyä? Minkälaisia loisteputkia akvaario vaatii? Mitä
kemikaaleja, kalanravintoa, lannoitteita ja vesitestejä tulisi ostaa?
2. Kalat?
Ajattelin hommata akvaarioon lasimonneja, viirikirjoahvenia ja jotain
pohjanputsausta suorittavia kaloja (merkillä ja mallilla ei niin väliä).
Sopivatko lasimonnit ja viirikirjoaffenet samaan akvaarioon ja mikä voisi
olla se levää akvaariota putsaava kalalaji(t)? Olen myös antanut itseni
ymmärtää, että lasimonnit ovat parvikaloja eivätkä viihdy yksin. Kuinka
suuri parvi takaa lasimonnin viihtyvyyden?
3. Kasvit?
Kasviosasto on minulle täysin tuntematon. En ole edes kirjallisuutta
lukenut. Olisiko jollain joku ehdotus mitä akvaariokaupasta kannattaisi
ostaa?
Tarkoitus olisi saada suht helppohoitoinen seura-akvaario ja näin päästä
sisälle akvaarioharrastukseen.
Etukäteiskiitokset auttavia neuvoja antaville.
Ville Saarinen
vil...@st.jyu.fi
Mari Kurki
<vil...@st.jyu.fi> wrote in message news:anuf6c$r79$1...@mordred.cc.jyu.fi...
Hei!
> 1. Mitä välineistöä tarvitaan?
> Tällä hetkellä minulla on n.160 litrainen allas ja siihen kahdella
> loisteputkella varustettu valaisin. Sen tiedän, että vielä pitäisi ostaa
> suodatin ja lämmitin. Ajattelin Eheim 2012 suodatinta. Onko ok?
Minä hankkisin suoraan ulkosuodattimen. Eheimin 2224, tai 2026
on hyvän kokoinen tuohon. Ulkosuodattimen etuna on harvemmin
tapahtuva puhdistustarve ja parempi suodatusteho. Lisänä sisäsuodatin
roskankerääjänä on bonusta.
Mitä muuta tilpehööriä pitäisi > kaapista löytyä?
Karanteeniakvaario on hyvä olla olemassa ja siihen oma pieni suodatin.
Lisäksi haavi tai parikin, lappo, kasviravinnetta (sekä pohjalle
laitettavaa,
että nestemäistä), vesitestit (pH, NO2, NO3, KH, GH), erilaisia ruokia
(myös pakastesellaisia on hyvä olla) ja paljon hyviä akvaariokirjoja.
> 2. Kalat?
> Ajattelin hommata akvaarioon lasimonneja, viirikirjoahvenia ja jotain
> pohjanputsausta suorittavia kaloja (merkillä ja mallilla ei niin väliä).
> Sopivatko lasimonnit ja viirikirjoaffenet samaan akvaarioon ja mikä voisi
> olla se levää akvaariota putsaava kalalaji(t)?
Mikähän mahtaa olla viirikirjoahvenen tieteellinen nimi? Eihän kyse nyt ole
Tanganjikajärven kirjoahvenesta? Jos juu, niin eivät sovi. Muutenkaan
en suosittele lasimonneja ensimmäisiksi kaloiksi, ovat varsin herkkiä.
Olen myös antanut itseni
> ymmärtää, että lasimonnit ovat parvikaloja eivätkä viihdy yksin. Kuinka
> suuri parvi takaa lasimonnin viihtyvyyden?
Kyllä niitä olisi kymmenkunta hyvä olla vähintään.
> 3. Kasvit?
> Kasviosasto on minulle täysin tuntematon. En ole edes kirjallisuutta
> lukenut. Olisiko jollain joku ehdotus mitä akvaariokaupasta kannattaisi
> ostaa?
Nopeakasvuisia ainakin aluksi. Hyviä nopeita ja helppoja ovat ainakin:
Vedensuosikki (Limnophila sessiliflora), karttulehti (Heteranthera
zosterifolia), intianvesitähdikki (Hygrophila polysperma), vesirutto (Egeria
densa), hentorotala (Rotala rotundifolia), Vallisneriat ja vesisaniaiset.
> Tarkoitus olisi saada suht helppohoitoinen seura-akvaario ja näin päästä
> sisälle akvaarioharrastukseen.
Hommaa se ulkosuodatin, kestäviä kaloja ja vaihda viikottain puolet vedestä.
Siinä se!
T: Mari
Ville
> Moro,
>
> Olen perustamassa ensimmäistä akvaariotani ja haluaisin tehdä sen
> mahdollisimman huolella. Nyt haluaisinkin kysyä muutamista perusaisoista
> mielipiteitä ja neuvoja.
>
> 1. Mitä välineistöä tarvitaan?
> Tällä hetkellä minulla on n.160 litrainen allas ja siihen kahdella
> loisteputkella varustettu valaisin. Sen tiedän, että vielä pitäisi ostaa
> suodatin ja lämmitin. Ajattelin Eheim 2012 suodatinta. Onko ok?
Enpä usko, että pärjää yksin tuolla. Jos rahaa löytyy, niin hommaisin
kaveriksi ulkosuodattimen tai ainakin vähintään toisen sisäsuodattimen.
Halvallikin niitä nimittäin saa: http://www.aquaristikshop.de
Ulkosuodattimen etuna on suuri suodatustilavuus. Ulkosuodatin voipi sitten
ronkkia pari kertaa vuodessa tai miten nyt tarvetta liikeneekään, itse
sisäsuodatinta sitten viikottaisin vedenvaihdon kanssa. Kannattaa ostaa
juuri noita Eheimin värkkejä.
>Entäs
> kuinka tehokas lämmittimen tulisi olla? Mitä muuta tilpehööriä pitäisi
> kaapista löytyä? Minkälaisia loisteputkia akvaario vaatii? Mitä
> kemikaaleja, kalanravintoa, lannoitteita ja vesitestejä tulisi ostaa?
Otapas selvää Jyväskylän vesilaitokselta tai kuka vettäsi hoitaakaan mm.
kloorin määrä. Jos vähäinen, ei vedenparannusaineille ole tarvetta, sillä
tuskin vedessä liikaa raskasmetallaja on.
Lämmitin mieluummin yläkanttiin, jolloin sen ei tarvitse olla koko ajan
päällä. Toisaalta taas vaarana, että jos lämmitin hajoaa, vesi voi kuumeta
liikaa. Mutta yhtähyvin se akvaariokin voi hajota :) Eli lämpömittarista
seuraa pari kertaa päivässä, että kaikki on ok.
Kasveille sekä nestemäistä lannoitettu, että juurillaan ottaville
pohjalannoitettu. Millainen pohja? Hiekka vai sora?
Vesitesteistä pH, KH, GH, NO2-, NO3- (tippa sellaisia, ei liuska). PH:ta
tulee seurata säännöllisesti, KH kertoo veden puskurointikyvyn, GH
kokonaiskovuuden. NO2-:ia akvaarion alkuvaiheessa ilmenee, kypsässä
akvaariossa ei enää ole - ei saa olla - nitriittiä. Nitraattitesti on niin
ja näin. Jos viikottain vaihdat puolet vedestä ja kalasto tasapainoinen,
tuosta tuskin tulee mitään ongelmaa, mutta onhan sitäkin hyvä testata.
Kaloille ennen kaikkea monipuolista ruokaa. Elävää ruokaa löytyy pakasteena,
kuivaruokia on monenmoista. Itse ostelen vain pieniä purkkeja ja säilytän
niitä "ilmatiiviisti" jääkaapissa. Itse ruokintapurkkeja sitten täyttelen
noista purkeista kerran parissa viikossa. Näiden lisäksi jääkaapista löytyy
kasviksia/vihanneksia.
Loisteputket saat halvimmalla tavaratalosta/sähköliikkeestä. Kokeile
löytyykö Philipsin 84-865 sarjaa. Omaa kokemusta on juuri 865:sta ja on
miellyttävä putki - ei liian keltainen lainkaan, 84 on ehkä hivenen liian
keltainen. Mutta makuasia. Kahdessa putkessa voisi olla hyvä yhdistelmä
10000K:n putki ja sitten juuri tuollainen päivänvalo. Noissa 10000K putkissa
kun on monesti se ikävä puoli, että värit vääristyvät. Yksinään käytettyinä
ovat kammottavan näköisiä.
Ennemmän vesikemista: http://www.akvaariotieto.info
Keskusteluja: http://www.lemmikkipalstat.net ja http://www.aqua-web.org
Luepa nuo, saat vastauksen varmasti moniin muihinkin kysymyksiisi.
> 2. Kalat?
> Ajattelin hommata akvaarioon lasimonneja, viirikirjoahvenia ja jotain
Lasimonni ei taida olla ihan niitä helppohoitoisempia kaloja on ainakin
alkuvaiheessa tarkka vedenlaadusta. Viirikirjoaffenista en osaa sanoa.
> pohjanputsausta suorittavia kaloja (merkillä ja mallilla ei niin väliä).
> Sopivatko lasimonnit ja viirikirjoaffenet samaan akvaarioon ja mikä voisi
> olla se levää akvaariota putsaava kalalaji(t)? Olen myös antanut itseni
Partis tuntuu nyt menevän akvaarioon kuin akvaarioon. Paras leväsyöppö
taitaa kuitenkin olla nuori leväbarbi, sille kun maittaa vähän kaikenlainen
levä, mutta leviksenkin pitää tietysti sopia muiden kavereiden kanssa.
> 3. Kasvit?
> Kasviosasto on minulle täysin tuntematon. En ole edes kirjallisuutta
> lukenut. Olisiko jollain joku ehdotus mitä akvaariokaupasta kannattaisi
> ostaa?
Hankipas jostain käsiisi esim. M. Varjon 100-akvaariokasvia opas.
Ensimmäisiksi kasveiksi ehdottomasti nopeasti kasvavia kasveja
(vedensuosikki, intianvesitähdikki, liuskavesisaniainen...), koska muutoin
levät innostuvat altaassasi.
>
> Tarkoitus olisi saada suht helppohoitoinen seura-akvaario ja näin päästä
> sisälle akvaarioharrastukseen.
Hmm.. Ainakin helpompia kaloja voisi harkita. Itse kun olen ymmärtänyt, että
lasimonnit eivät näitä olisi.
Ville I
I=1.
Mari Kurki
"Ville" <vj_che...@yahoo.com.invalid> wrote in message
news:anuj32$sgp$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Partis tuntuu nyt menevän akvaarioon kuin akvaarioon. Paras leväsyöppö
> taitaa kuitenkin olla nuori leväbarbi, sille kun maittaa vähän
kaikenlainen
> levä, mutta leviksenkin pitää tietysti sopia muiden kavereiden kanssa.
Mutta ei leviksiä 160 litraiseen pidä laittaa. Ja en minä partistakaan
kovan veden pyttyyn tuuppaisi.
T: Mari
Ville
viestissä:anukff$k0t$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Eipä tuo partis taida kovinkaan tarkka kovuuden suhteen olla, vaikka
pehmeävesi taitaa olla sille paras vaihtoehto. Leviksille tietysti
altaanpituus on tärkeää.
Ville I
I=1.
vil...@st.jyu.fi
Mari Kurki <mari....@viherpalvelukurki.fi> wrote:
: Mikähän mahtaa olla viirikirjoahvenen tieteellinen nimi? Eihän kyse nyt ole
: Tanganjikajärven kirjoahvenesta? Jos juu, niin eivät sovi. Muutenkaan
: en suosittele lasimonneja ensimmäisiksi kaloiksi, ovat varsin herkkiä.
Juuri tuota Tanganjikajärven kirjoahvenesta tarkoitin. Ja lasimonnit on
sitten näköjään unohdettava, ainakin toistaiseksi.
: Hommaa se ulkosuodatin, kestäviä kaloja ja vaihda viikottain puolet vedestä.
: Siinä se!
Okei, siis ulkosuodatin, mutta mitkäs ovat niitä kestäviä kaloja?
Kirjallisuudesta en ole löytänyt selkeitä tietoja siitä mikä kala olisi
kestävä ja mikä ei. Muutenkin on tuntunut vaikealta löytää sellaista hyvää
"kala settiä".
Ville s
vil...@st.jyu.fi
: Kasveille sekä nestemäistä lannoitettu, että juurillaan ottaville
: pohjalannoitettu. Millainen pohja? Hiekka vai sora?
Ajattelin hiekkaa. Mikäs käytännön ero sillä on, onko siellä hiekkaa vai
soraa?
ville s
Liisa Sarakontu
> Juuri tuota Tanganjikajärven kirjoahvenesta tarkoitin. Ja lasimonnit on
> sitten näköjään unohdettava, ainakin toistaiseksi.
Jos sitä viirisemmoista on ehdottomasti saatava, se meinaa sitä että olet
perustamassa Tanganjika-allasta etkä tavallista peruspyttyä. Koko kalaston
on syytä olla Tanganjika-järvestä, vaikka maatiaispartamonni ja muutama
muukin muun maailman laji tuossakin vedessä menisi. Ja veden on pakko olla
Tanganjika-vettä, joka poikkeaa kovuudeltaan ja pH:ltaan perusakvaarion
perusvedestä. Suosittelen siis hyvin kattavaa lukutuokiota vesikemian
perusteista ennen kalojen hankintaa. Tai sitten erilaista lajistoa.
>: Hommaa se ulkosuodatin,
Joo ulkosuodatin jos ahvenia on tulossa. Jos sensijaan otatkin rihmakalan
tai pari, parven rasboroita ja pohjalle pikkisilmiä pärjäät ihan hyvin
tehokkaalla sisäsuodattimella.
> Okei, siis ulkosuodatin, mutta mitkäs ovat niitä kestäviä kaloja?
Monet barbit, monet monnit, osa tetroista, monet kirjoahvenetkin.
Viirikirjo taitaa olla aika helppo - kunhan vesi on muutettu sopivasti
Tanganjika-vedeksi eikä ole peruspehmeää ja hiukan hapanta niinkuin
"tavallinen" akvaariovesi on. Lasimonni taas on hyvin tarkka veden
puhtaudesta, muusta altaan lajistosta, sopivasta virtauksesta ja
ruokinnasta.
> Kirjallisuudesta en ole löytänyt selkeitä tietoja siitä mikä kala olisi
> kestävä ja mikä ei.
Yleensä melkein kaikki suppeassa kalakirjassa esiteltävät lajit ovat niitä
kestäviä, muutamia erikoisuuksia lukuunottamatta. Hyvä, laaja kalakirja
taas luokittelee kalat tavalla tai toisella "helppoihin", "keskivertoihin"
ja "vaikeisiin". Hanki vaikka Baensch ja tutki niitä numerokoodeja siellä
lajiesittelyiden seassa.
> Muutenkin on tuntunut vaikealta löytää sellaista
> hyvää "kala settiä".
Päätä lopullisesti yksi tai kaksi lajia ja kysy sitten neuvoja täällä. Apua
löytyy mikäli se perusasetelma ei ole täysin mahdoton ("altaaseen on
tulossa oskareita ja neontetroja. mitä seuraksi?") ja silloinkin löytyy
edes tieto siitä että ei nyt ainakaan noita.
Liisa
Ville
Se, että millä sen lannoittaa. Sorasta pohjalannoitteet karkaavat veteen.
Soraa joutuu lappoamaan, koska moskat painuu sinne väliin. Hiekka on hyvä
valinta ja kasvien pohjalannoituskin onnistuu paremmin. Sen lisäksi
pohjakalat tykkää siitä.
Pohjalannoitteeksi kannattaa harkita JBL:n 7-ball -ravinnepalloja. Ovat sen
verran halpoja verrattuna Tetra Cryptoon.
Ville I
I=1.
Ville
> Kiitokset vastauksista. Tässä vielä muutama kysymys.
>
> Mari Kurki <mari....@viherpalvelukurki.fi> wrote:
>
> : Mikähän mahtaa olla viirikirjoahvenen tieteellinen nimi? Eihän kyse nyt
ole
> : Tanganjikajärven kirjoahvenesta? Jos juu, niin eivät sovi. Muutenkaan
> : en suosittele lasimonneja ensimmäisiksi kaloiksi, ovat varsin herkkiä.
>
> Juuri tuota Tanganjikajärven kirjoahvenesta tarkoitin. Ja lasimonnit on
> sitten näköjään unohdettava, ainakin toistaiseksi.
> Okei, siis ulkosuodatin, mutta mitkäs ovat niitä kestäviä kaloja?
> Kirjallisuudesta en ole löytänyt selkeitä tietoja siitä mikä kala olisi
> kestävä ja mikä ei. Muutenkin on tuntunut vaikealta löytää sellaista hyvää
Mahdollisesti käynyt nyt niin, että se kirja unohti kertoa, että Tanganjika
järven vesi ei ole samanlaista kuin normaaleissa seura-akvaarioissa. J.
Järven sivuilta löytyy vedestä koostumus muistaakseni kohdasta "Malawi ja
Tanganjika" tjst.
Eli teepä niin kuin Liisa ehdotti: Valitse kala/pari, jonka ehdottomasti
haluat, niin fiksummat täällä sitten keksivät niille kavereita :)
Ville I
I=1.
Sami Matikainen
vil...@st.jyu.fi wrote:
>Tarkoitus olisi saada suht helppohoitoinen seura-akvaario ja näin päästä
>sisälle akvaarioharrastukseen.
>
Kirjastoista löytyy alan kirjallisuutta pilvin pimein. Toisinaan
tietysti joku hullu (kröhöm) lainaa kerralla kaiki kirjat jotka sattuu
löytämään, mutta jos paikkakunnalta löytyy useampi kuin yksi kirjasto
niin varmasti löytyy akvaariokirjojakin. Tieto eri kirjoissa saattaa
joskus vaihdella aika paljon, mutta katso painosvuosi ja usko uusimpaan.
Lisäksi: lähestulkoon kaikista akvaariokirjoista löytyy taulukko, jossa
on mainittu kalan perustietoja, kuten veden lämpötila, kalan koko
aikuisena, akvaarion vähimmäislitramäärä, veden laatuvaatimukset,
helppohoitoisuus, mitä ruokaa, yksin vai yhdessä ym.
Akvaarioliikkeeissä mielestäni on se vika, että jos et jotakin osaa
kysyä niin harvassa liikkeessä kalasta juuri se tärkein tieto edes
kerrotaan. Kuten jos kala sattuukin kasvamaan 30 senttiseksi... Tosin
jos heti ensimmäiseksi ilmoittaa että on juuri aloittanut harrastuksen
eikä tiedä mistään mitään, niin parasta apua yleensä saa juuri osto- ja
suunnitteluvaiheessa liikkeessä.
Että siinä suurimpaan nälkään.
-Katri
>
Janika Paavola
> Tarkoitus olisi saada suht helppohoitoinen seura-akvaario ja näin
> päästä sisälle akvaarioharrastukseen.
>
akvaarioseuraan. Tässä on sitten sekin mukava pikku bonus, että seuran
kokouksissa on yleensä myynnissä kaloja, kasveja ja vempeleitä varsin
edulliseen hintaan. Varsinkin kun akvaariota perustaessa kasveja olisi hyvä
olla todella runsaasti ja ainakin minulle teki tiukkaa ostaa niitä kaupasta
yli viiden euron kappalehintaan :)
Vertailun vuoksi viime kokouksesta ostin 5 melalehteä ja lumpeen
vaivaisella 8 eurolla.
En tosin tiedä, kuinka korkeiksi hinnat kohoavat seuroissa, joissa
myyjäiset hoidetaan huutokauppameiningillä. Meillä nuo tavarat ovat
hintalappujen kera pöydillä ja mottona on "nopeimmat syövät hitaat" ;)
Janika
Mari Kurki
"Sami Matikainen" <sami.ma...@tech.tpu.fi> wrote in message
news:3DA2EB31...@tech.tpu.fi...
> Lisäksi: lähestulkoon kaikista akvaariokirjoista löytyy taulukko, jossa
> on mainittu kalan perustietoja, kuten veden lämpötila, kalan koko
> aikuisena, akvaarion vähimmäislitramäärä, veden laatuvaatimukset,
> helppohoitoisuus, mitä ruokaa, yksin vai yhdessä ym.
Hei!
Näissä taulukoissakin on ongelmansa. Esim. Markku Varjo (jota pidetään
Suomessa akvaariotietämyksen huippunimenä) suosittaa uusimmassa
kirjassaan kaloille tilaa seuraavasti (räikeimpiä esimerkkejä):
Pusukala, max. koko 15 cm, akvaarion minimikoko 160 l
Muu kirjallisuus lupaa pusukalalle mittaa jopa 30 senttiin asti...
Tiikerinuoliainen, max. koko 15 cm, akvaarion minimikoko 160 l
Muu kirjallisuus lupaa tikrulle 30 cm pituutta ja kyseessä on lisäksi
porukassa viihtyvä vilkas uimari.
Leväbarbi, max. koko 12 cm, akvaarion minimikoko 80 l
Levis on parvikala ja erittäin vilkas uimari.
Että kriittisyyttä noiden taulukoiden lukemiseenkin.
T: Mari
Kati M Laine
: Leväbarbi, max. koko 12 cm, akvaarion minimikoko 80 l
: Levis on parvikala ja erittäin vilkas uimari.
Eikä 12cm riitä millään. Itse mittasin yhdelle alle 2-vuotiaalle
levikselleni mittaa jo 14cm. Kala siis kasvaakin aivan sietämätöntä
vauhtia, lähinnä kai siksi, että nopeana ja suht kaikkiruokaisena se
saa seura-akvaariossa jopa liikaa ruokaa.
t. Kati