Kalakeittoa :-(
Jyri Hakola
vedenlämmittimien toimintahäiriöt ja millaisia ensiaputoimepiteitä pitäisi
oiekaoppisesti tehdä silloin kun havaitsee lämmittimen termostaatin tehneen
oharin... Eli oma lämmittimeni sitten sanoi työsuhteensa irti ja koulusta
kotiin raahauduttuani odotti minua sangen lohduton näky.. spontaanina
reaktiona repäisin lämmittimen *vettiin vedestä ja vaihdoin pikapikaa pari
ämpärillistä vettä mahd. kylmään veteen mutta suurta lohtua noista
ensiaputoimenpiteistä ei enää ollut...
Sinänsä mielenkiintoisin sekä lohdullisin seikka on tässä se, että ainoa epeli
joka tuosta selvisi elävien kirjoissa oli akvaariossani alusta asti
jurnuttanut n. 15 vuotias tulipyrstövanhus joka uiskenteli vielä kohtuullisen
elävän oloisena muiden maatessa pohjassa vatsapuoli ylös suuntautuneena...
Mikäs pahan tappais vai miten tuo oli mahdollista ?
--
_______________________________________________________________________
* JYRI HAKOLA A9 It's better to reign in Hell than serve in Heaven
* jha...@clinet.fi - John Milton
* jyri....@hut.fi
* http://www.clinet.fi/~jhakola
Esa Laaksonen
> Eli ihan mielenkiinnosta kysysisin että kuinka yleisiä ovat akvaarioiden
> vedenlämmittimien toimintahäiriöt ja millaisia ensiaputoimepiteitä pitäisi
> oiekaoppisesti tehdä silloin kun havaitsee lämmittimen termostaatin tehneen
> oharin... Eli oma lämmittimeni sitten sanoi työsuhteensa irti ja koulusta
> kotiin raahauduttuani odotti minua sangen lohduton näky.. spontaanina
> reaktiona repäisin lämmittimen *vettiin vedestä ja vaihdoin pikapikaa pari
> ämpärillistä vettä mahd. kylmään veteen mutta suurta lohtua noista
> ensiaputoimenpiteistä ei enää ollut...
Nopeat lämpötilanmuutokset ovat epäterveellisiä.
Jos tarvitsee lämmitintä, niin sen teho saisi olla
mielellään sen verran pieni, ettei se päälle
jumittuneenakaan saa soppaa kiehumaan.
> * JYRI HAKOLA A9 It's better to reign in Hell than serve in Heaven
t: Esa
-- Esa Laaksonen
-- Koti: esa.la...@pp.inet.fi
-- Työ: esa.la...@ntc.nokia.com
-- http://personal.inet.fi/private/ela/
minä
Jyri Hakola kirjoitti viestissä <7082ml$eg3$2...@news.clinet.fi>...
>Eli ihan mielenkiinnosta kysysisin että kuinka yleisiä ovat akvaarioiden
>vedenlämmittimien toimintahäiriöt
Kyllähän sähkölaitteissa toimintahäiriöt on mahdollisia.
Paras keino välttyä keittämiseltä on laittaa kaksi lämmitintä
akvaarioo ja laskea kummankin teho niin pieneksi ettei ne kiehuta
akvaariota.
Esim. 200 litraiseen kaksi 100 W lämmitintä 200 W sijasta.
Terveisin Antti
Ville Kivisalmi
minä <anha...@nettilinja.fi> kirjoitti artikkelissa
<70g472$emi$1...@tron.sci.fi>...
Voisiko joku vielä ystävällisesti kertoa mihin tuo kahden lämppärin
systeemi oikein käytännössä perustuu, kun en ole päässyt oikein niksiin
sisälle. Käsittääkseni kaikki nykyään käytössä olevat lämmittimet ovat
termostaatilla varustettuja, eivätkä siten nosta lämpötilaa yli säädetyn
rajan. :-o
Ville, joka ihmettelee kovasti
Maiju K Ruismaki
>minä <anha...@nettilinja.fi> kirjoitti artikkelissa
>> Kyllähän sähkölaitteissa toimintahäiriöt on mahdollisia.
>>
>> Paras keino välttyä keittämiseltä on laittaa kaksi lämmitintä
>Voisiko joku vielä ystävällisesti kertoa mihin tuo kahden lämppärin
>systeemi oikein käytännössä perustuu, kun en ole päässyt oikein niksiin
>sisälle. Käsittääkseni kaikki nykyään käytössä olevat lämmittimet ovat
>termostaatilla varustettuja, eivätkä siten nosta lämpötilaa yli säädetyn
>rajan. :-o
Niin, toimintahäiriöistähän tässä oli kyse. Termostaattiinkin
voi moinen tulla, kuten esimerkiksi Helsingin seuran jäsen
Janna (?) tuossa taannoin kertoi. Häneltä oli delannut ~350
myyntiin tarkoitettua miljoonakalaa kun termostaattilämmitin
oli yön aikana kiehauttanut veden arviolta 60 asteiseksi.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Ville-Matti Kiili
: Voisiko joku vielä ystävällisesti kertoa mihin tuo kahden lämppärin
: systeemi oikein käytännössä perustuu, kun en ole päässyt oikein niksiin
: sisälle. Käsittääkseni kaikki nykyään käytössä olevat lämmittimet ovat
: termostaatilla varustettuja, eivätkä siten nosta lämpötilaa yli säädetyn
: rajan. :-o
Ideahan on se, että yhden pienen lämmittimen teho ei riitä tekemään
akvaariosta kalakeittoa. Lämmittimet puolestaan kuuleman mukaan hajoilevat
joko siten, että simahtavat kokonaan tai sitten jumittavat
lämmitysasentoon (eli termostaatti ei enää kytkekään lämmitintä pois
päältä). Kahden lämmittimen niksin on tarkoitus estää juuri tuo
jälkimmäinen (no ei se toisessakaan hajoamistapauksessa liene huono).
Jyri Hakola
tapaan...
>> Kyllähän sähkölaitteissa toimintahäiriöt on mahdollisia.
>>
>> Paras keino välttyä keittämiseltä on laittaa kaksi lämmitintä
>> akvaarioo ja laskea kummankin teho niin pieneksi ettei ne kiehuta
>> akvaariota.
>> Esim. 200 litraiseen kaksi 100 W lämmitintä 200 W sijasta.
>
>Voisiko joku vielä ystävällisesti kertoa mihin tuo kahden lämppärin
>systeemi oikein käytännössä perustuu, kun en ole päässyt oikein niksiin
>sisälle. Käsittääkseni kaikki nykyään käytössä olevat lämmittimet ovat
>termostaatilla varustettuja, eivätkä siten nosta lämpötilaa yli säädetyn
>rajan.
Niin kauan kuin tuo termostaatti toimii...
Kahden pienen lämmittimen järki lienee siinä että samalla kun lämmitin
lämmittää vettä, johtuu akvaarion lasipintojen lävitse olosuhteista riippuva
lämpöteho ympäröivään huone-ilmaan jäähdyttäen samalla vettä. Mikäli yhden
yksittäisen lämmittimen teho ei ole kovinkaan paljoa suurempi ( itse asiassa
voi olla jopa pienempi jos on laskenut tarkkaan hävikin ja suhteuttanut
lämmitinparin tehon ) kuin ulos johtuva lämpöteho halutussa lämpötilassa ei
kiinnihirttäminen haittaa vaan kaikki lämmittimen liikalämpö kaikkoaa
ulkoilmaan.
Niin olisiko jollakulla takataskussa lämmönsiirtokertoimet konvektiolle
vedestä lasiin ja lasista ilmaan ? Rupesi kiinnostamaan kuinka kuumaksi tuo
lämmitin olisi akvaarioni pahimmillaan saanut.
--
_______________________________________________________________________
* JYRI HAKOLA A9 It's better to reign in Hell than serve in Heaven
Esa Laaksonen
> Niin olisiko jollakulla takataskussa lämmönsiirtokertoimet konvektiolle
> vedestä lasiin ja lasista ilmaan ? Rupesi kiinnostamaan kuinka kuumaksi tuo
> lämmitin olisi akvaarioni pahimmillaan saanut.
Eiköhän myös pinnan kautta haihdu aika paljon lämpöä eri
tavoin. Ei ole eristävää lasia ilman ja veden välissä,
lisäksi veden haihtuminen kuluttanee lämpöä. Ja lämpöhän
tunnetusti pyrkii ylöspäin.
Siltamaan "Akvaario värikuvina" esittää seuraavan kaavan
lämmitinteholle:
W = kta
W = lämmittimen teho watteina
k = akvaarion koosta riippuva kerroin
t = haluttu lämmönkorotus asteina
a = akvaarion tilavuus litroina
k:n arvolle annettiin seuraava taulukko:
10 l: k = 0,30
25 l: k = 0,20
50 l: k = 0,13
100 l: k = 0,10
Jotakin 50-luvun akvaarioharrastuksesta taitaa kertoa nämä
taulukkoon kelpuutetut akvaariokoot. Ja se ettei
lämmittimissä ollut termostaatteja, sen takiahan tämä kaava
on kirjaan mukaan otettu.
> * JYRI HAKOLA A9 It's better to reign in Hell than serve in Heaven
t: Esa
Ville Hakonen
>vedestä lasiin ja lasista ilmaan ? Rupesi kiinnostamaan kuinka kuumaksi tuo
>lämmitin olisi akvaarioni pahimmillaan saanut.
Lämmittimeni kättöopuksesta löytyvän taulukon mukaan toi
lämpö vois kohota mulla pahimmilaan 38 asteeseen. Sitä ei
taidakaan enää moni fisu kestää?
Ville
Kari Manner
Lämmittimen kytkimen tulee aina siten että jos se lakkaa toimimasta, lakkaa
myös lämmitin toimimasta. Jos ei ole valmistusvirhe niin on suunnitteluvirhe.
noottia valmistajalle. Tarpeeksi valituksia niin tulee muutoksia asiaan.
Liika lämpö on lähes aina se huonompi vaihtoehto kuin puuttuva lämmitys.
Tietysti voi syyttää myös käyttäjää liian tehokkaan lämmittimen hankkimisesta.
Itselläkin on kalakeittoon tarvittava lämmitin käytössä. Onneksi kaikki
aikaisemmat lämmittimet ovat lakanneet lämmittämästä, eikä päinvastoin.
k.
Ville Hakonen
>Lämmittimen kytkimen tulee aina siten että jos se lakkaa toimimasta, lakkaa
>myös lämmitin toimimasta. Jos ei ole valmistusvirhe niin on suunnitteluvirhe.
>Tietysti voi syyttää myös käyttäjää liian tehokkaan lämmittimen hankkimisesta.
Jotkut lämmittimet, varsinkin vanhemmat, eivät ole tuon kytkimen kanssa niin
viisaita kuin useimmat uudemmat. Elikä tällaisissa toimintahäiriöriski on
paljon suurempi jos lämmitintä ei ole ylimitoitettu. Kun lämmitin paahtaa
pitkiä aikoja päällä ilman että ennättää jäähtyä välillä niin laitos
ylikuumenee ja termostaatti sanoo työsopimuksen irti, jolloin mikään ei
enää estä lämpiämistä. Ei kai pitäisi olla enää nykyään kovin ongelmana.
Eli luultavasti kaksi lämmitintä on kaikista varmin juttu mutta hintakin
sitten tuplaantuu. Nykyisten lämmittimien pitäisi kyllä kestää toimintahäiriöttä
oikella tavalla käytettynä ja sitäpaitsi yhdellä suuremmalla lämppärillä
on paljon laajempi käyttömahdollisuus jollei aio pitää sitä koko elämäänsä
samassa kipossa.
Ville
Maiju K Ruismaki
>oikella tavalla käytettynä ja sitäpaitsi yhdellä suuremmalla lämppärillä
>on paljon laajempi käyttömahdollisuus jollei aio pitää sitä koko elämäänsä
>samassa kipossa.
Valtaosa akvaristeista aikoo.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Kari Manner
> In article <4102bd...@nest.pp.sci.fi>, Kari Manner wrote:
>> Lämmittimen kytkimen tulee aina siten että jos se lakkaa toimimasta, lakkaa
>>myös lämmitin toimimasta. Jos ei ole valmistusvirhe niin on suunnitteluvirhe.
> Jotkut lämmittimet, varsinkin vanhemmat, eivät ole tuon kytkimen kanssa niin
> viisaita kuin useimmat uudemmat. Elikä tällaisissa toimintahäiriöriski on
> Eli luultavasti kaksi lämmitintä on kaikista varmin juttu mutta hintakin
> sitten tuplaantuu. Nykyisten lämmittimien pitäisi kyllä kestää
Toinen lämmitin vain estää liikajäähtymistä hieman, muttei tietenkään estä
sitä liikalämpenemistä tehokkaan lämmittimen jumahtaessa. Luonnollisesti toinen
lämmitin kannattaa hankkia jos on vajaalämmölle herkkiä kaloja. Lääkekuuriin
verrattuna varalämmitin on hyvin halpa vaihtoehto. Jos todella tulee uusia
lämmittimiä vastaan jotka jumahtavan ON asentoon, niin ehdottomasti kannattaa
asiasta valittaa myyjälle ja/tai maahantuojalle ja valmistajalle. Minulla oli
kerran kalakeitto hyvin lähellä aikoinaan, vaan selvisin pelkällä
säikähdyksellä.
Ihanne kalojen kannalta on optimilämpöinen asunto =) siitä vain
lämmityspatteria säätämään.
k.
Ville Hakonen
>lämmitin kannattaa hankkia jos on vajaalämmölle herkkiä kaloja. Lääkekuuriin
>verrattuna varalämmitin on hyvin halpa vaihtoehto.
Onko todella? Ainakin oman lähikauppani hinnastojen mukaan lämmittimen
hinnalla hoitaisi kaloja Tetran aineilla aika monta kuurillista.
Ellei nyt sitten oteta lukuun niin herkkiä kaloja että olisivat kuolleet
siihen lämpötilan laskuun...
Ville
Kari Manner
> In article <910341...@nest.pp.sci.fi>, Kari Manner wrote:
>> lämmitin kannattaa hankkia jos on vajaalämmölle herkkiä kaloja. Lääkekuuriin
>> verrattuna varalämmitin on hyvin halpa vaihtoehto.
> Onko todella? Ainakin oman lähikauppani hinnastojen mukaan lämmittimen
> hinnalla hoitaisi kaloja Tetran aineilla aika monta kuurillista.
Ainakin minun 700L lääkekuurit ovat konkurssiin verrattavia. Yleensähän Murphy
iskee juuri silloin kun kaupat eivät ole auki, esimerkiksi tämä viikonloppu
olisi ollut siihen omiaan kaksine pyhäpäivineen. Perjantaina hajonnut
kiekkoaltaan lämmitin ja viikonlopun yli jatkunut 6-8 C normaalia pienempi
lämpötila saattaisi tehdä tuhojaan.
Varalämmitinhän maksaa itsensä juuri pitkällä aikavälillä. Toisaalta,
kaloillakin on parempi olla kun on oikea lämpötila.
k.