Että satuitkin kysymään. Tytär haki juuri postin ja siellä oli
Sylvanialta tullut kirje. Katsotaanpa sitä.
Hetki.
Nyt löytyi. Tässä ei sanota kuin päivänvalo. No tässä kirjassa on 151
muuta sivua.
Hetki.
No niin. Kelvineitä 6500. Spektrin huiput (ja suhteelliset arvot) 400
(40), 440 (100) ja 550 (70)nm.
Tämän opuksen mukaan Philipsin super 86:tta vastaisi Sylvanialla
Päivänvalo DL 860. Mainitsemasi 154:n vastine Philipsillä on standard
54. Tällä Sylvanian deluxe 860-sarjalla on kovat huiput (540 ja 610 nm)
niillä spektrin alueilla, joita puna- ja sinilevät (480-640 nm)
käyttävät parhaiten hyödykseen, mutta sen värilämpötila (6000 K) on
kyllä lähempänä luonnonvaloa (taisi olla 5000 K ja vähän allekin).
Laitan tähän vielä korkeampien kasvien "parhaat" spektrin alueet. Siis
ne, joita kasvi voi parhaiten käyttää yhteyttämisessään hyväkseen:
420-480 nm (klorofyllit A ja B sekä noin 60 karotenoidiyhdistettä
toimivat tällä alueella) ja 650 -680 nm (klorofyllit A ja B). Korkeammat
kasvit pystyvät tuolla alemmalla alueella hyödyntämään valon
aallonpituuksia tuplasti paremmin kuin korkeimmilla aallon pituuksilla,
mitä tulee klorofylleihin. Karotenoidit eivät toimi lainkaan spektrin
yläpäässä.
Jari
Mistähän muuten johtuu että akvaariokäyttöön tarkoitetut putket ovat usein
10000 kelvinin putkia? Leppävaariossa myyjä sanoi joskus että tarkoitus on
se, että silloin sävy vastaa valoa parin metrin syvyydessä. Käsittääkseni
kuitenkin monet akvaariokasvit ovat kuitenkin suokasveja, eli eivät ole
kovin syvässä vedessä.
Hmm, noiden kahden Sylvania 154:n ja kahden grolux-putken yhdistelmällä
tulee muuten ainakin varsin miellyttävän ja neutraalin värinen sävy
akvaarioon. Saa nähdä että mitä kasvit tykkäävät.
Luulenpa, (siis en tiedä ;) että maailmalla niin paljon mielenkiintoa
herättävä merivesiakvaarioharrastus olisi tähän syynä, itse muistelisin
Sylvanian buffanneen Aquastariaan (10000K) sanomalla sen 'sopivan sekä
meren korallien kasvatukseen, että vihreiden kasvien kasvatukseen'.
Itse kyllä ajattelen, että makeaveden valot ja meriveden valot olisivat
erilaiset (tulisi olla erilaiset) ainakin jos ajatellaan monenlaisia
kasvillisuus'peittoja' joita esim. sademetsäpurossa on ja siitä
seuraavaa valon suodattumista. Ja toisaalta miksi juuri 2 metriä, on
niitä matalia
puroja, jokia ja lampareita maailman 'akvaariokasvialueilla' varmaan
aika
paljon, ja niissäkin (vai JUURI niissäkö) makean akvaarion kasvit
kasvavat.
Niin ja ei kai ne 'vihervesikasvit' juuri merenulapalla kasvakkaan ;)
--
Juha-Pekka Kohvakka . Runkokatu 12 H 72 . FIN-33340 Tampere . FINLAND
phone: (03)343 3862
email: ktj...@uta.fi OR kohv...@sci.fi <b>NO anecdotes here!</b>
WWW: http://www.uta.fi/~ktjukoh/
Niin minustakin. Esimerkiksi merellä aamuisin/iltaisin, kun aurinko
nousee/laskee horisontista/horisonttiin ja paistaa hyvin viistoon; vesi
suodattaa valoa niin että vain siniset värisävyt pääsevät veteen. Näin ei
taida olla sademetsäpurossa.
--
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi