hiilidioksidia?
Lotta J
hiilidioksidisysteemiä limsapullosta ja letkuista...Joten löytyisikö
täältä joku halukas silikonisaumaaja/tee-se-itse-ihminen joka värkkäisi
minulle pari pulloviritystä (hiivalitkun osaan sentään itse tehdä;) ?
Vastaukset sähköpostilla lotta....@helsinki.fi
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Markku Tamminen
news:3c32e1...@fourtalk.net...
> Olen tullut tulokseen että olen liian poropeukalo kokoamaan itse
> hiilidioksidisysteemiä limsapullosta ja letkuista...Joten löytyisikö
> täältä joku halukas silikonisaumaaja/tee-se-itse-ihminen joka värkkäisi
> minulle pari pulloviritystä (hiivalitkun osaan sentään itse tehdä;) ?
Tuohon ei välttämättä tarvita silikonia grammaakaan. Itse tein korkin
läpiviennin seuraavasti:
- jätä korkin sisäpuolella oleva tiiviste paikalleen
- poraa korkkiin halkaisijaltaan reikä, josta letku menee läpi juuri ja
juuri (esim. 6,5mm)
- työnnä letku korkista läpi n. 10mm
- työnnä korkin sisäpuolelta letkuun T tai X -letkunliitoskappaleesta
katkaistu sakara (noita liitoskappaleita myydään akvaarioliikkeissä) ja
paina tuo sakara niin piukkaan kuin vain saat, sen olisi hyvä tulla korkin
ulkopuolelle jonkin verran, niin tuo liitos on tiivis
- varmista, että tuosta tuli tiivis esimerkiksi vetämällä letkusta (korkin
ulkopuolelta), jos letku liukuu pois reiästä, reikä on liian iso
Ainoa hankala vaihe on siis reiän poraaminen.
Liivatehiivalitku on käynyt tuollaisessa jo pari viikkoa tuottaen
hilidioksidia hyvin ja koska akvaariossa kuplii, sen täytyy myös olla
tiivis.
Markku
Maiju Ruismäki
> Ainoa hankala vaihe on siis reiän poraaminen.
Olihan tuo nyt muutenkin hankalankuuloinen tapa. Ei
tarvitse poraa, ei silikonia eikä mitään liitinkappaleita
kun silikoniletkun sijasta käyttää kovempaa ilmastus-
letkua ja kovertaa reiän sopivaksi perunankuorimis-
veitsen terävällä kärjellä korkin yläpuolelta.
-maisu-
Otto S.
tuottaa ilmakuplasuihku akvaarion pohjasta? Ja kuinkas se
liivatehiivalitku, vai mikä lieneekään ollut, oikein valmistetaan?
t: Otto
Liisa Sarakontu
> Ei mutta tuohan vaikuttaa metkalta! Onko tämän systeemin tarkoitus siis
> tuottaa ilmakuplasuihku akvaarion pohjasta? Ja kuinkas se
> liivatehiivalitku, vai mikä lieneekään ollut, oikein valmistetaan?
Ei, vaan ruokkia kasveja. Luepa asiaa koskevat vanhat viestiketjut tästä
ryhmästä ja seuraa niissä mainittuja linkkejä, joiden takaa löytyy asiaa
aiheesta sekä suomeksi että englanniksi.
Liisa
Jukka Järvi
"Otto S." wrote:
> Ei mutta tuohan vaikuttaa metkalta! Onko tämän systeemin tarkoitus siis
> tuottaa ilmakuplasuihku akvaarion pohjasta? Ja kuinkas se
> liivatehiivalitku, vai mikä lieneekään ollut, oikein valmistetaan?
>
> t: Otto
>
>
Aiheesta:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohjeita/hiivalla.htm
--
Jukka J.
jarvij@*ei-spammia*dlc.fi
Poista [*ei-spammia*] spammin-esto vastatessasi
http://www.akvaariotieto.info/suomi/oscari.htm
Tero Kankaanperä
> http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohjeita/hiivalla.htm
Näin tein, paitsi että liivatteen annostelu oli hiukan arvailujen varassa
kun raaka-aineena olivat vanhat lehdet eikä jauhe. Käyminen lähti käyntiin
aika hitaasti, mutta nyt pullo rupsuttelee iloisesti. Tämä levitin
problematiikka onkin seuraavana. Hyviä ehdotuksia? Onko Tetran tms.
valmistajan levitin paras vaihtoehto tähänkin patenttiin?
Päädyin hiilidioksidi lisään koska Kuopion vesi on aika hankalaa
akvaristille. Hanasta tulee melko emäksistä vettä (en ole testannut mutta
väittävät että jopa pH 8,5). Olen juuri perustanut uuden 400 l altaan ja
nolla-näytteet (vesitestit 12 h täytön ja suodattimen käynnistamisen
jälkeen) osoittavat lukuja pH 7,5, KH 2 ja GH 3,5. Vanhassa 200 l altaassa
samat arvot säännöllisessä kontrollissa pH 7 ja KH 1,5 (GH sama). Vettä
olisi siis tarve saada hiukan happamemmaksi ja alkaliniteettia lisätä.
Hiilidioksidi lienee tässä paras apu?
Yritän tässä samalla opettaa itselleni tätä hiilidioksidin, pH:n ja
alkaliniteetin välistä vuorovaikutusta ja suhdetta. Lähteinä ovat olleet
Varjon Akvaariomaailma, Aquarix 3.0 -ohjelma ja Jukka Järven sivut.
Päädyin kokeilemaan osaamistani vääntämälle Excelille laskukaavaa ja
taulukkoa aiheesta. Vastaavia taulukoitahan on esim. Varjon kirjassa ja
tuossa Aquarixissä. Pääsen keskeisiltä osin hyvin lähelle samoja tuloksia
laskukaavoillani, mutta muutamat asiat jäävät häiritsemään.
Eri lähteistä poimittua tietoa:
Hiilidioksidi on heikko kahdenarvoinen emäs. Liuenneesta hiilidioksidista
vain 1% reagoi veden kanssa muodostaen hiilihappoa. Loput 99% säilyy
molekyylinä. Tässä on ensimmäinen tasapainottuva reaktio.
Hiilihappo on täysin pysymätön yhdiste ja protolysoituu vedessä
vetykarbonaatiksi muodostaen oksonium-ioneja. Tämä on toinen
tasapainottuva reaktio.
Vetykarbonaatti protolysoituu jossain määrin edelleen karbonaatiksi,
muodostaen jälleen oksonium-ioneja. Tämä on kolmas tasapainoreaktio.
Varsin helposti palautuva tosin koska karbonaatti on taas hyvin
reaktiivinen emäs.)
Kaikki edellä mainitut ovat kuitenkin heikkoja happoja tai emäksiä joten
ne protolysoituvat vain osittain. Esimerkiksi hiilihaposta on pH:ssa 6,4
puolet happona puolet muuttuneena vetykarbonaatiksi ja (mahdollisesti
edelleen karbonaatiksi).
Sitten niitä "hyviä" tai "tyhmiä" kysymyksiä:
Onko myös liuennut, mutta veden kanssa reagoimattomana säilyvä
hiilidioksidi sellaisenaan kasvien hyödynnettävissä vai täytyykö sen ensin
reagoida veden kanssa? (Pitääkö se tämä CO2 "varasto" siis huomioda veteen
liuennutta, kasveja lannoittavaa ja kaloja häiritsevää hiilidioksidia
laskettaessa?)
Hiilihapon protolysoituessa syntyvät oksonium-ionit lisäävät veden
happamuutta ja vetykarbonaatti alkaliniteettia. Kun mittaan akvaariosta
KH-arvon, sisältyykö siihen muita tekijöitä kuin
vetykarbonaatti/karbonaattipitoisuus?
Reaktioyhtälöhän kuuluu jota kuinkin näin:
2H20 + CO2 <=> H2CO3 + H2O<=> HCO3- + H3O+ ja edelleen HCO3- + H2O <=>
CO32- + H3O+
Tulkitsenko oikein jos tulkitsen että hiilihapon ainemäärä on yhtäsuuri
kuin hiilidioksidin ainemäärä. (Voiko tätä soveltaa suoraan laskentaan?
Kun KH (ks. edellinen olettama) ja pH tunnetaan (sekä tietysti eräitä
vakioita) voidaan CO2 helposti laskea jos tämä viimeinenkin olettamani
pitää paikkansa.
Tämä pohdiskelu jättää huomioimatta lukemattomia muita akvaariovedessä
vaikuttavia tekijöitä (fosfaattipuskuri, muut hapot ja emäkset,
ammoniakki/ammonium esimerkiksi). Eikä laskemalla varmaankaan koskaan
päästä samaan tulokseen kuin biologinen systeemi tuottaa, mutta se auttaa
ymmärtämään ilmiötä.
----
Tero Kankaanperä
http://www.hytti.uku.fi/~kankaanp/
Uskottomuus on väärä mies oikeassa paikassa.
Jukka Järvi
"Tero Kankaanperä" wrote:
> > Aiheesta:
> > http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohjeita/hiivalla.htm
>
> Näin tein, paitsi että liivatteen annostelu oli hiukan arvailujen varassa
> kun raaka-aineena olivat vanhat lehdet eikä jauhe. Käyminen lähti käyntiin
> aika hitaasti, mutta nyt pullo rupsuttelee iloisesti. Tämä levitin
> problematiikka onkin seuraavana. Hyviä ehdotuksia? Onko Tetran tms.
> valmistajan levitin paras vaihtoehto tähänkin patenttiin?
>
> Päädyin hiilidioksidi lisään koska Kuopion vesi on aika hankalaa
> akvaristille. Hanasta tulee melko emäksistä vettä (en ole testannut mutta
> väittävät että jopa pH 8,5). Olen juuri perustanut uuden 400 l altaan ja
> nolla-näytteet (vesitestit 12 h täytön ja suodattimen käynnistamisen
> jälkeen) osoittavat lukuja pH 7,5, KH 2 ja GH 3,5. Vanhassa 200 l altaassa
> samat arvot säännöllisessä kontrollissa pH 7 ja KH 1,5 (GH sama). Vettä
> olisi siis tarve saada hiukan happamemmaksi ja alkaliniteettia lisätä.
> Hiilidioksidi lienee tässä paras apu?
>
Haluat siis laskea pHta lisäämällä emäksisiä vetykarbonaatteja ja
karbonaatteja (näillä nostat alkaliniteettia) sekä hiilihappoa.
Laskelmissasi et huomioi esimerkikisi lainkaan liukoisuuksia:
natriumkarbonaatti, magnesiumkarbonaatti, kalsiumkarbonaatti
Kalsiumvetykarbonaatti ja kasvien yhteyttäminen
kalsiumkarbonaatti saostuu (alkaliniteetti alenee)
Natriumvetykarbonaatti ja kasvien yhteyttäminen
natriumkarbonaatti pysyy liuoksessa (alkaliniteetti ei juuri muutu)
Mites se taulukko tuohon suhtautuu
Mutta hiilidioksidilannoitus on se oikea menetelmä.
En lähtisi nostamaan alkaliniteettia, elleivät kalasi halua kovaa vettä
Laura E.
> news:3BE192BB...@dlc.fi...
> Mutta hiilihapon käyttäminen pääasiassa happamuuden lisäämiseen eli
> pH:n alentamiseen tuntuu vähän hurjalle ajatukselle.
"Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi> wrote in message
news:3C40B49C...@dlc.fi...
> Mutta hiilidioksidilannoitus on se oikea menetelmä.
Mitä tässä pitäisi uskoa? :)
- Laura
Tero Kankaanperä
viestissä:3C40B49C...@dlc.fi...
> Haluat siis laskea pHta lisäämällä emäksisiä vetykarbonaatteja ja
> karbonaatteja (näillä nostat alkaliniteettia) sekä hiilihappoa.
Tämä oli kysymysteni idea: onko hiilidioksidi oikea ratkaisu? Tiedän toki
että aina kun happo tai emäs protolysoituu syntyy sekä hapon että emäksen
tavoin reagoiva ioni...
> Laskelmissasi et huomioi esimerkikisi lainkaan liukoisuuksia:
> natriumkarbonaatti, magnesiumkarbonaatti, kalsiumkarbonaatti
En ole koko asiaa tunnut ajatelleeksikaan... Tässä tapauksessa se, mikä
karvonaatti on kyseessä lienee täysin epäoleellinen (?) sillä lisäyshän ei
tapahdu suolana. Tuleeko näiden aineiden liukoisuus vastaan jo näin
alhaisilla pitoisuuksilla? Oletin kyllä että nyt on kysymys huomattavan
paljon pienemmistä pitoisuuksista. Kysymyksessä on siis makean veden
allas.
> Mites se taulukko tuohon suhtautuu
Tämä oli juuri yhden kysymykseni aihe: mitä muuta KH on kuin
(vety-)karbonaatteja? Sillä ovatko ne natrium vain magnesium ioniin
liittyneitä ei ole KH arvon kannalta mitään väliä, oletan.
> En lähtisi nostamaan alkaliniteettia, elleivät kalasi halua kovaa vettä
Eikö kuitenkin KH alle kolmen herkistä akvaarion pH:n heilahteluille? Eikö
kovuuden pitäisi olla vähintään 3 astetta dH aina?
----
Tero Kankaanperä
http://www.hytti.uku.fi/~kankaanp/
Yksi vastaus minulla oli, mutta se ei sopinut kysymyksiin.
Jukka Järvi
"Laura E." wrote:
Hei!
Usko rauhassa molempia. Ei tässä ole mitään vastakkainasettelua.
Jos vedessä on runsaasti alkaliniteettia, tuntuu pH.n alentaminen
hiilihapolla vähän hurjalle ajatukselle.
Tästä tässä on kysymys.
Jukka Järvi
"Tero Kankaanperä" wrote:
> "Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi> kirjoitti
> viestissä:3C40B49C...@dlc.fi...
> > Haluat siis laskea pHta lisäämällä emäksisiä vetykarbonaatteja ja
> > karbonaatteja (näillä nostat alkaliniteettia) sekä hiilihappoa.
>
> Tämä oli kysymysteni idea: onko hiilidioksidi oikea ratkaisu? Tiedän toki
> että aina kun happo tai emäs protolysoituu syntyy sekä hapon että emäksen
> tavoin reagoiva ioni...
Kyllä ja ei!
Jos alkaliniteettia on vähän, riittää pienikin hiilihapon määrä pitämään
veden sopivan happamena. Jos alkaliniteetti on korkea ja koostuu
kalsium- ja magnesiumvetykarbonaateista, tarvitaan hiilihappoa niin
paljon että kalat kuolevat hiilidioksidimyrkytykseen. Kyseessä on se
ylimäärähiilidioksidi, jota tarvitaan pitämään muo vetykarbonaatit
liuenneina. Kun hiilidioksidia lisätätään, liukenee lisää karbonaattia,
eikä pH laske.
> > Laskelmissasi et huomioi esimerkikisi lainkaan liukoisuuksia:
> > natriumkarbonaatti, magnesiumkarbonaatti, kalsiumkarbonaatti
>
> En ole koko asiaa tunnut ajatelleeksikaan... Tässä tapauksessa se, mikä
> karvonaatti on kyseessä lienee täysin epäoleellinen
Ei se ole! Hiilihappo toki lisätään kaasuna, mutta sen alkaliniteetin
aiheuttavat veteen liuenneet kalsium- ja magnesiumvetykarbonaatit
sekä natrium- ja kalim- karbonaatit.ja vetykarbonaatit, joiden
liukoisuudet vaikuttavat tuon tasapainotaulukon sisältöön.
Lisäämällä hiilihappoa, liukenee kalsium- ja magnesiumvetykarbonaattia
karbonaateista. Esimerkiksi marmori liukenee huonosti tislattuun veteen
(tai sadeveteen joitakin vuosikymmeniä sitten). Nyt marmorilevyt
taipuvat jo vuosikymmenessä, mutta liukenevat silti suhteellisen hitaasti.
(Kyseessä siis Finlandiatalon ulkoseinien liukeneminen )
Natriumkarbonaatti liukenee nopeasti. On siis hyvin suuri merkitys
sillä mitkä karvonaatit ja vetykarbonaatit muodostavat tuon alkaliniteetin.
Finlandiatalon ulkoseiniä vastaava kasa soodaa tuskin kestää sateessa
kauan :-D
> (?) sillä lisäyshän ei
> tapahdu suolana. Tuleeko näiden aineiden liukoisuus vastaan jo näin
> alhaisilla pitoisuuksilla? Oletin kyllä että nyt on kysymys huomattavan
> paljon pienemmistä pitoisuuksista. Kysymyksessä on siis makean veden
> allas.
Tähän liukoisuuteen jo vastasinkin tuossa ylempänä. Siis kalsiumkarbonaatin
liukoisuuteen ja riippuvuuteen hiilidioksidin määrästä.
> Tämä oli juuri yhden kysymykseni aihe: mitä muuta KH on kuin
> (vety-)karbonaatteja? Sillä ovatko ne natrium vain magnesium ioniin
> liittyneitä ei ole KH arvon kannalta mitään väliä, oletan.
Mitä sitten on KH? Määritelmän mukaan se on kokonaiskovuuden se
osa joka koostuu karbonaateista. Näin ollen natriumkarbonaatti ei vaikuttaisi
karbonaattikovuuteen.
GH = KH + nKH
Kokonaiskovuus = karbonaattikovuus + ei karbonaattikovuus
Kovuutta vedessä muodostavat siis lähinnä kalsium ja magnesium.
Natriumvetykarbonaatti ei kovuusmääritelmän mukaan nosta kokonaiskovuutta.
Noissa (Varjonkin kirjassa olevassa) taulukossa puhutaan karbonaatti-
hiilihappotasapainosta. Karbonaatit vastustavat veden happamoitumista,
jonka aiheuttaa kalojen ja pohjan hengitys. Kyseessä on siis akvaario
jossa kasvit eivät kykene käyttämään kaikkea muodostuvaa hiilidioksidia.
Tällöin hiilidioksidin lisäämisessä ei todellakaan ole mieltä.
> > En lähtisi nostamaan alkaliniteettia, elleivät kalasi halua kovaa vettä
>
> Eikö kuitenkin KH alle kolmen herkistä akvaarion pH:n heilahteluille? Eikö
> kovuuden pitäisi olla vähintään 3 astetta dH aina?
Miksi? Mikä pH:ta heiluttaa jos hiilidioksidi ei lopu kasveilta kesken
päivää.
Jos alkaliniteettia on vähän, happanee vesi vähitellen, mutta vettähän tulisi
vaihtaa
viikottain.
Mistä ja millä perusteella olet saanut tuon KH 3 astetta dH. Markun kirjassa
se
turvallinen karbonaattikovuus on tavallisessa seura-akvaariossa 2 - 8 astetta
dH.
Vanhetessaan vesi, jonka alkaliniteetti on pieni, pyrkii happamoitumaan mm.
humushappojen ja aineenvaihduntareaktioiden seurauksena. Lääke:
säännölliset viikottaiset osittaiset vedenvaihdot.
Kasviakvaario, jonka alkaliniteetti on pieni ja jossa hiilidioksidi on
minimitekijä
pyrkii menemään emäksiseksi, kun kasvit käyttävät kaiken hiilidioksidin ja
sitten alkavat ottaa hiiltä vetykarbonaateista ja jopa karbonaateista. Lääke:
hiilidioksidilisäys.
Akvaario on elävä kokonaisuus, jonka veden erilaisia kemiallisia reaktioita
voidaan ottaa erikseen ja laskea, mutta biologiassa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Tuota kaikkea ei tunneta, mutta se riittää pudottamaan pohjan noiden
laskujen käytännön merkityksestä.
Ihan vain esimerkki:
Hollantilaistyyppinen kasviarvaario, ja lähes täysin kasviton
kirjoahvenakvaario.
pH:n alentaminen hiilidioksidilla, mielekästä vai ei!
Nyt jätän alkaliniteetin osuuden lukijan mietittäväksi.
Lisätään kuitenkin että esimerkin kasviakvaariossa se koostuu kalkista ja
kirjoahvenakvaariossa kaliun- ja matrium- vetykarbonaateista ja
-karbonaateista
Jukka Järvi
Jukka Järvi wrote:
> "Laura E." wrote:
>
> > > "Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi> wrote in message
> > > news:3BE192BB...@dlc.fi...
> > > Mutta hiilihapon käyttäminen pääasiassa happamuuden lisäämiseen eli
> > > pH:n alentamiseen tuntuu vähän hurjalle ajatukselle.
> >
> > "Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi> wrote in message
> > news:3C40B49C...@dlc.fi...
> > > Mutta hiilidioksidilannoitus on se oikea menetelmä.
> >
> > Mitä tässä pitäisi uskoa? :)
> >
> > - Laura
>
> Hei!
> Usko rauhassa molempia. Ei tässä ole mitään vastakkainasettelua.
> Jos vedessä on runsaasti alkaliniteettia, tuntuu pH.n alentaminen
> hiilihapolla vähän hurjalle ajatukselle.
>
> Tästä tässä on kysymys.
>
Nyt sotkee sekin, missä järjestyksessä nämä nyyssit lähtevät ja näkyvät
itse kullekin
Hiilihappo on kuten Terokin tuossa osoitti, heikko happo ja hiidioksidin
lisäyksessä sitä muodostuu vain vähän.
Se riittääkö muodostuva hiilihappo alentamaan veden pH:ta, ja missä
määrin riippuu ratkaisevasti toisaalta alku pH:sta (7, 5 vai 8,5).
Toisaalta siitä mihin pyritään (6,5 vai 5,5) sekä
alkaliniteetista ja akvaariossa olevista kalkkipitoisista koristeista
(simpukankuoret, korallirouhe jne.), joista hiilihappo liuottaa kalkkia.
Ei siis todellakaan ole kyseessä joko tai, vaan tapauskohtainen
ratkaisu.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minä vastaan yleensä tapauskohtaisesti,
jolloin tuntemattomaksi jäävä osuus kokonaisuudesta voi helposti
jäädä mainitsematta, tai muuttaa tilanteen.
Pääsääntöisesti hiilidioksidia lisätään kasvilannoitteeksi. Se alentaa
samalla pH:ta. Onko tuo aleneminen merkittävää vai ei riippuu......
Laura E.
> Usko rauhassa molempia. Ei tässä ole mitään vastakkainasettelua.
> Jos vedessä on runsaasti alkaliniteettia, tuntuu pH.n alentaminen
> hiilihapolla vähän hurjalle ajatukselle.
Elikkäs jos mulla on KH 2, niin se ei ole enää niin hurja ajatus?
- Laura
Jukka Järvi
"Tero Kankaanperä" wrote:
> > Aiheesta:
> > http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohjeita/hiivalla.htm
snip.................................................
> Sitten niitä "hyviä" tai "tyhmiä" kysymyksiä:
>
> Onko myös liuennut, mutta veden kanssa reagoimattomana säilyvä
> hiilidioksidi sellaisenaan kasvien hyödynnettävissä vai täytyykö sen ensin
> reagoida veden kanssa? (Pitääkö se tämä CO2 "varasto" siis huomioda veteen
> liuennutta, kasveja lannoittavaa ja kaloja häiritsevää hiilidioksidia
> laskettaessa?)
>
Maakasvit käyttävät ilmassa olevaa hiilidioksidia hiilenlähteenään.
Vesikasveilla valinnavaraa on enemmän:
Ne voivat käyttää sekä hiilidioksidia veteen liuenneena sellaisenaan
sekä vetykarbonaatteina ja karbonaatteina. Eli tämä "varasto" pitää
huomioida. Eri vesikasvit lisäksi suosivat eri vaihtoehtoja, joten
tarkoissa laskelmissa tulee myös kasvilajiston keskinäiset suhteet
ja kasvu- yhteyttämis)nopeus huomioida.
Menee kyllä kasvifysiologian puolelle, mutta kasvien kuntokin
pitää huomioida.
Ja taas: hollantilainen kasviakvaario ja (lähes) kasviton kirjoahvenakvaario.
"Tyypllinen" seura-akvaario. Mikähän se on? 100 litraa vettä;
pari monnista, joitakin platyja, muutama tetra ja viisi kasvia sekä
simpukan kuori. Ainakin sellainen on yleinen mainoskuvissa.
Jotenkin tuntuu että tapauskohtainen kokeilu vie nopeammin oikeaan
lopputulokseen kuin tarkatkaan laskelmat; varsinkaan kun kaikkia
olennaisesti vaikuttavia tekijöitä ei tunneta.
Laura E.
> Pääsääntöisesti hiilidioksidia lisätään kasvilannoitteeksi. Se alentaa
> samalla pH:ta. Onko tuo aleneminen merkittävää vai ei riippuu......
No näinhän se on. Mulla pH laski 7,5:stä 7,0:aan. Olisi saanut mielellään
mennä vähän alle seiskan, mutta näköjään ei ainakaan tällä menetelmällä.
Mitään kalkkikivirouheita tai muita mulla ei luonnollisestikaan ole, koska
pyrkimys on happamuuden suuntaan, mutta hanasta tulevan veden pH on
sellainen 8-8,5. Itsekseen se laskee tohon seitsemän ja puolen paikkeille,
mutta ei piiruakaan alle. Hiivapullolla tosiaan pääsin sitten tasan
seiskaan.
- Laura
Tero Kankaanperä
Jukka Järvi
"Tero Kankaanperä" wrote:
Kiitollinen Sinulle olen minäkin. Kuten huomaat akvaarioharrastuksessa
mikään ei ole niin yksinkertaista kuin miltä näyttää. Sehän tässä niin
mielenkiintoista onkin.
Lisään keskustelumme tuloksia sivuilleni:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohjeita/hiivalla.htm
http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohjeita/hiilihap.htm
Tuo alempi linkkisivu menee siis osittain uusiksi.