Romaanillisuus ja Alaston lounas
Juha Aaltonen
>Ajattelen ennemminkin, ett{ "avantgardistinen lukeminen" olisi jotain,
>joka ei (v{ltt{m{tt{) lainkaan suuntaudu avantgardeen kulttuurin institu-
>tionalisoimassa muodossa. "Avantgardistinen lukija" on h{n joka kylpee
>Anttilan irtisevityiss{ rintsikkamainossivuissa ja liimaa kenkiens{ pohjiin
>hologrammij{ljenn|kset hopi-intiaanien hiekkataiteesta. Sen sijaan lukija,
>joka tulkitsee ja analysoi Burroughsin j{tt{mi{ aukkoja, runkkaa l{hinn{
>omaa kompetenssiaan, ei toteuta vapauttaan lukijana.
>
>Niin, n{it{ tekstej{ ja niiden v{lisi{ rajoja n{hd{{n niin monilla eri
>tavoilla. Toiselle fiktion ja faktan raja on luonnollinen ja vapauttava:
>fiktioon voi paiskata kaikki hirvi|t jotka uhkaavat k{yd{ t{ss{ ulottuvuu-
>dessa hankaliksi. Jollekin Khomeinille Ruhsdien piirt{m{ raja oli vale;
>Rushdielle raja oli pyh{, ei sen erottamat sis{ll|t: tragedia oli valmis.
>Onhan t{ss{ maailmassa yllinkyllin materiaalia moneenkin Alibiin joka tunti.
>Sit{ vain helposti unohtaa kun on fiktiohirvi|it{ silpomassa kaiket p{iv{t.
Niin, on totta, ett{ kaikkea sit{ paljastavaa (ja samalla romaanillistavaa)
luentaa, mit{ olemme treenailleet ei kannata tuhlata opinn{ytetasoiseen
nutaamiseen. Silti en niink{{n kylve pehmpornomainoksissa, pikemmin
mietin vaikka t{t{ Khomeini-Rushdie-dilemmaa. En oikein ole saanut kiinni
Fisken esitt{m{st{ ajatuksesta, ett{ entisen "totuuden" kiist{misen sijasta
sallisimme sen - siis ett{ merkeist{ ei p{{telt{isi, ett{ niiden takana
oleva maailma on tavoittamaton, vaan ett{ merkit itse esitt{isiv{t t{t{
maailmaa niin automaattisesti, ettei vain en{{ ole tarvetta tiet{{
kuinka yht{pit{vi{ ("realistisia") ne maailman kanssa ovat.
--
Juha Aaltonen
tlj...@uta.fi
Ilkka M{yr{
Soikkeli kirjoitteli:
> Interpretantti: per{isin Peircen semiotiikasta, joka rakensi teorian
> merkeille kuin mopolle, ett{ kaikki t{sm{{ kaikkeen. Interpretantti--
> on se merkki mink{ kautta merkki ymm{rret{{n eli se mik{ on merkitsij{n
> ja (todellisuudessa olevan) merkityn v{liss{. Interpretantit muodostavat
Niin sit{ huomaa kuinka kauas sit{ onkaan semiotiikasta seilannut.
Ep{ilem{tt{ niill{ mopos{{nn|ill{ voi kaikenlaista saada aikaan, mutta
n{in filosofisesta harrastuksesta t{ytyy ihmetell{ ett{ mik{ on "merkki,
jonka kautta merkki ymm{rret{{n". Merkkij{rjestelm{ kun on semiologian
guruilta periytynyt niin t{ysin "tekstin" tason ilmi|n{. Ihmisen ymm{rrys
on puolestaan jotain johon p{tee fenomenologia paljon paremmin.
Vieras diskurssi (tuo semiotiikka), ei kai t{ss{ muusta voi todistaa.
L{hteek| t{m{ ajattelu jostain sanakirjam{{ritelmien logiikasta: 'koira'
m{{ritell{{n 'nelijalkaiseksi, haukkuvaksi nis{kk{{ksi' jne. eli alkuper{i-
nen merkki "tulkitaan" ja tarjotaan n{in "ymm{rrett{v{mp{n{" tarjoamalla
toisia merkkej{ ja toisia merkkej{ niin kauan kunnes 'koira' on tyydytt{-
v{sti / t{ydellisesti selitetty? Kun mielest{ni t{llainen ajattelu ei
n{e ett{ m{{ritelmiss{ tarjotut linkit ovat merkityksellisi{ vain tarjo-
tessaan lis{{ aistimuksellisia ja kokemuksellisia kosketuskohtia. Toisin
sanoen ne liitt{v{t yksitt{isen merkin joihinkin deskriptiivisiin konteks-
teihin, mutta itse ymm{rrysakti rakentuu ei-kielellisen el{mysavaruuden
varaan.
Kolme erilaista interpretanttia...
Siis kolmen maailman malli a la Popper? Eik| n{m{ kaikki lopulta palaudu
Hegeliin ja h{nen dialektiikkaansa? Taustalla on tietysti romantikkojen
tapa ymm{rt{{ autenttinen ihmisyys ja tajunta, sek{ erilaiset konfliktit
uudistusvoimana.
> Sanoisimmeko siis, ett{ moderni romaani on fenomenaalisti sis{lt|{ ilman
> muotoa ja prosessuaalisesti muotoa ilman sis{lt|{? Emme sanoisi, koska
> lukemisprosessi on sis{ll|n sullomista kontekstista a aukkoon b ja
> kontekstista b aukkoon a. Voisikos sen ajatella niin, ett{ avantgardistisen
> tekstin lukeminen metaforallisesti luo koko ajan uutta muuttuvaa
> (n{kym{t|nt{) subteksti{, joka sitten pilkahtaa esiin t{ytt{ess{{n
> ne aukot, joita avantgardistinen romaani metonymisen{ kokonaisuutena
> j{tt{{? T{t{ olisi aika helppo seurata lukijatutkimuksenakin.
Ajattelen ennemminkin, ett{ "avantgardistinen lukeminen" olisi jotain,
joka ei (v{ltt{m{tt{) lainkaan suuntaudu avantgardeen kulttuurin institu-
tionalisoimassa muodossa. "Avantgardistinen lukija" on h{n joka kylpee
Anttilan irtisevityiss{ rintsikkamainossivuissa ja liimaa kenkiens{ pohjiin
hologrammij{ljenn|kset hopi-intiaanien hiekkataiteesta. Sen sijaan lukija,
joka tulkitsee ja analysoi Burroughsin j{tt{mi{ aukkoja, runkkaa l{hinn{
omaa kompetenssiaan, ei toteuta vapauttaan lukijana.
Niin, n{it{ tekstej{ ja niiden v{lisi{ rajoja n{hd{{n niin monilla eri
tavoilla. Toiselle fiktion ja faktan raja on luonnollinen ja vapauttava:
fiktioon voi paiskata kaikki hirvi|t jotka uhkaavat k{yd{ t{ss{ ulottuvuu-
dessa hankaliksi. Jollekin Khomeinille Ruhsdien piirt{m{ raja oli vale;
Rushdielle raja oli pyh{, ei sen erottamat sis{ll|t: tragedia oli valmis.
Onhan t{ss{ maailmassa yllinkyllin materiaalia moneenkin Alibiin joka tunti.
Sit{ vain helposti unohtaa kun on fiktiohirvi|it{ silpomassa kaiket p{iv{t.
--
frans m{yr{
M.G. Soikkeli
Mielen koho liikkuu diskurssivuossa, yl|s ja alas, ohi uppoamattomien
diskurssikartellien ja y|ss{ toisiinsa t|rm{{vien runopursien.
N{m{ kielikuvat mielen toimintatavoille kertovat oikeastaan
enemm{n uutta mielen (tai kielen..) luonteesta kuin mitk{{n
pohdiskelut siit{ kuinka diskurssik{yt{nteet ovat muuttuneet
aikain saatossa mustalaispusuiksi eli romaanillisuudellisuudeksi.
In article <75...@kielo.uta.fi> tli...@uta.fi (Ilkka M{yr{) writes:
>Tarkoitin ett{ "romaanillisuus" olisi juuri kausaalisen organisaation
> ja n{k|kulmasidonnaisen j{sent{misperiaatteen tuottama "j{rjen illuusio".
Sopii mainiosti siihen(kin) miten romaanillisuus on ulottunut tieteen
puolelle. Siit{ on jo useampi vuosi kun h|ristelin korviani atk-
luennolla (ties mist{ aiheesta), kun luennoija puhui siit{ ett{ t{ll{
hetkell{ hyv{n ohjelmoinnin (ihmiselle sopivan) esimerkkin{ pidet{{n
romaanin kirjoittamista. "J{rjen illuusio" ja palaan taas hyv{{
kyyti{ interaktiivuuden ajatukseen, romaani suurena k{ytt|liittym{n{
todellisuuteen, romaani kuvaruutujen jatkumona...
> Esimerkiksi absurdismikin sis{lt{{ t{llaista "j{rke{" koska kaikki kielel-
> linen deskriptio itsess{{n kutsuu "rakentamaan romaania", totuusilluusiota,
> kokemusilluusiota, merkitysilluusiota. Jos nyt kovin haluamme edes painottaa
> t{t{ nietzschel{ist{ "illusionismin epistemologiaa" (so. kaikki tarkastelu-
> kulmat ovat valinnaisia, ja koska tarkastelun objektit ovat riippuvaisia
> n{k|kulmasta "tuottaa" t{m{ valinnaisuus omat illusionsa "todellisuudesta"
> ja "totuudesta"; jonkinlainen poleeminen vastakohta lienee sitoutuminen
> johonkin tiettyyn "pe-rus-ta-van-laa-tui -jne" todellisuusk{sitykseen).
Ehk{ metaforallisen avantgarden sijaan pit{isi puhua modernin romaanin
metaformaalisuudesta, joka antaa lukijalle tietyt k{det rakentaa itse{{n,
muotoilla muotoaan.
> "Alaston lounas":
> Jep. Ei se minustakaan "ole" romaani, mutta joka kerta kun joku sen lukee
> (olettaen ettei j{t{ kesken ja todella pyrkii _ymm{rt{m{{n_ lukemaansa)
> siit{ tulee romaani. Samoin kuvan suhteen: kuvat voivat hajota ja uhma-
> ta merkityskokemusta, dekoodausta, mutta sirpaleinenkin kuva on mahdollista
> koota taas yhteen, sovittaa ja j{sent{{ johonkin kehykseen. silloin siit{
> tulee "kertova" kuva, eli (omalla ilmaisullani) "romaanillinen kuva".
Sanoisimmeko siis, ett{ moderni romaani on fenomenaalisti sis{lt|{ ilman
muotoa ja prosessuaalisesti muotoa ilman sis{lt|{? Emme sanoisi, koska
lukemisprosessi on sis{ll|n sullomista kontekstista a aukkoon b ja
kontekstista b aukkoon a. Voisikos sen ajatella niin, ett{ avantgardistisen
tekstin lukeminen metaforallisesti luo koko ajan uutta muuttuvaa
(n{kym{t|nt{) subteksti{, joka sitten pilkahtaa esiin t{ytt{ess{{n
ne aukot, joita avantgardistinen romaani metonymisen{ kokonaisuutena
j{tt{{? T{t{ olisi aika helppo seurata lukijatutkimuksenakin.
--
Ilkka M{yr{
Tarkoitin ett{ "romaanillisuus" olisi juuri kausaalisen organisaation
ja n{k|kulmasidonnaisen j{sent{misperiaatteen tuottama "j{rjen illuusio".
Esimerkiksi absurdismikin sis{lt{{ t{llaista "j{rke{" koska kaikki kielel-
linen deskriptio itsess{{n kutsuu "rakentamaan romaania", totuusilluusiota,
kokemusilluusiota, merkitysilluusiota. Jos nyt kovin haluamme edes painottaa
t{t{ nietzschel{ist{ "illusionismin epistemologiaa" (so. kaikki tarkastelu-
kulmat ovat valinnaisia, ja koska tarkastelun objektit ovat riippuvaisia
n{k|kulmasta "tuottaa" t{m{ valinnaisuus omat illusionsa "todellisuudesta"
ja "totuudesta"; jonkinlainen poleeminen vastakohta lienee sitoutuminen
johonkin tiettyyn "pe-rus-ta-van-laa-tui -jne" todellisuusk{sitykseen).
Otetaan esimerkiksi teos "Alaston lounas". Seh{n ei ole romaani, eih{n?
Jep. Ei se minustakaan "ole" romaani, mutta joka kerta kun joku sen lukee
(olettaen ettei j{t{ kesken ja todella pyrkii _ymm{rt{m{{n_ lukemaansa)
siit{ tulee romaani. Samoin kuvan suhteen: kuvat voivat hajota ja uhma-
ta merkityskokemusta, dekoodausta, mutta sirpaleinenkin kuva on mahdollista
koota taas yhteen, sovittaa ja j{sent{{ johonkin kehykseen. silloin siit{
tulee "kertova" kuva, eli (omalla ilmaisullani) "romaanillinen kuva".
--
frans m{yr{
M.G. Soikkeli
>>Onhan t{ss{ maailmassa yllinkyllin materiaalia moneenkin Alibiin joka tunti.
>>Sit{ vain helposti unohtaa kun on fiktiohirvi|it{ silpomassa kaiket p{iv{t.
>En oikein ole saanut kiinni
>Fisken esitt{m{st{ ajatuksesta, ett{ entisen "totuuden" kiist{misen sijasta
>sallisimme sen - siis ett{ merkeist{ ei p{{telt{isi, ett{ niiden takana
>oleva maailma on tavoittamaton, vaan ett{ merkit itse esitt{isiv{t t{t{
>maailmaa niin automaattisesti, ettei vain en{{ ole tarvetta tiet{{
>kuinka yht{pit{vi{ ("realistisia") ne maailman kanssa ovat.
Se puoli Fiskelt{ taitaa olla enemm{n antiteesi{ j{lkistrukturalisteja
kohtaan kuin oman merkkimaailmak{sityksen julistusta. Fiske ei puhu
diskursseista sis{{n- ja uloskoodauksen j{rjest{jin{, vaan suhtautuu
yh{ optimistisesti ihmisen kykyihin oppia lukemaan koodausta. Ehk{
Fiske on er{{nlainen moderni uuskriitikko, joka haluaa kouluttaa meid{t
kaikki niin hyviksi lukijoiksi, ett{ voimme puhua pinnan koodauksesta
ilman ett{ meid{n t{ytyy v{ltt{m{tt{ selvent{{ ideologista koodausta
sen takana, sanoman taustaa ja l{hett{j{{, mutta kuitenkin osaamme
kaiken muun lukemamme perusteella tulkita mik{ on jossain uudessa
sanan tai kuvan informaatiossa se oleellinen, totuudellinen, merkitys-
tihein tieto.
"Merkkien kieless{" Fiske kyll{ asettuu ep{varmasti semioottisen
koulukunnan puolelle, koska sill{ on paremmat ty|kalut ja se
tarttuu konkreettisempiin tutkimuskohteisiin kuin prosessikoulu-
kunta (joka skitsoilee terveellisesti kiinnitt{{k| merkitys miss{
m{{rin l{hett{j{{n ja miss{ m{{rin vastaanottajaan). Fiske{ selv{sti
kiehtoo kahden maailman yhteent|rm{ys - seh{n n{kyi jo h{nen luentojensa
esimerkeiss{ - kun se on miellytt{v{sti ja j{rkev{sti selitett{viss{
millainen anomalia on kyseess{. T{m{ puoli on sit{ semioottista
tutkijaa Fiskess{, ja kun h{n l{htee silt{ pohjalta setvim{{n kuka
hy|tyy anomalian merkist|st{ (esimerkiksi t{llaisena "sopimattomana
luokkana" tuli Fisken luennolla amerikkalainen tv-l{hetys kurdipako-
laisista, Toisen Maailman n{k|kulma Kolmanteen) h{n siirtyy k{ytt{-
m{{n prosessikoulukunnan oppeja.
T{m{n Levi-Straussilta l{htev{n ajatuksen "sopimattomasta luokasta"
kulttuurin ja luonnon v{liss{ voisi k{{nt{{ takaisin romaanillisuu-
teen: romaani antaa k{sitety|kalut ymm{rt{{ aina yht{ ylemp{{ tasoaan
sisemm{lt{ tasolta k{sin, mutta se sisempi taso on er{{nlainen
"sopimaton luokka" romaanin kokonaismaailmassa. Romaanillinen realismi
on kuvan metonymian realismia, jossa paradigmaattiset valinnat kom-
mentoivat sit{ kuinka meid{n t{ytyy hierarkisoida metonymisi{ tasoja.
Realismin myytti, johon Fiske luentonsa lopussa viittasi, edustaa esine-
maailman valtaa ihmiseen n{hden: me etsimme objekteista lakeja kuin
tuoteselosteita miten ne tulee ymm{rt{{ sek{ itsest{{n k{sin ett{
suhteessa muuhun maailmaan. Samalla tavoin kuin purkkiruoan kyljess{
lukee selvitys sis{ll|st{ ("ymm{rr{ minut n{in") ja k{ytt{|tavasta
("suhteuta minut muuhun maailmaan n{in") samalla tavoin romaanillinen
taide vetoaa sek{ avantgardistiseen lukemistapaan ("ymm{rr{ minut
n{in" jos haluat pelata edes v{h{n omilla s{{nn|ill{ni") ett{
perinteisen narraation lukemistapaan ("suhteuta minut muuhun merkki-
maailmaan n{in").
--
################# "And the truth is that as man's real power grows
M.G. Soikkeli and his knowledge widens, ever the way he can follow
csm...@uta.fi grows narrower; until at last he chooses nothing,
################# but does only and wholly what he *must* do..." -Le Guin-
Ilkka M{yr{
>In article <75...@kielo.uta.fi> tlj...@uta.fi (Juha Aaltonen) writes:
>>En oikein ole saanut kiinni
>>Fisken esitt{m{st{ ajatuksesta, ett{ entisen "totuuden" kiist{misen sijasta
>>sallisimme sen - siis ett{ merkeist{ ei p{{telt{isi, ett{ niiden takana
>>oleva maailma on tavoittamaton, vaan ett{ merkit itse esitt{isiv{t t{t{
>>maailmaa niin automaattisesti, ettei vain en{{ ole tarvetta tiet{{
>>kuinka yht{pit{vi{ ("realistisia") ne maailman kanssa ovat.
>
>Se puoli Fiskelt{ taitaa olla enemm{n antiteesi{ j{lkistrukturalisteja
>kohtaan kuin oman merkkimaailmak{sityksen julistusta. Fiske ei puhu
>diskursseista sis{{n- ja uloskoodauksen j{rjest{jin{, vaan suhtautuu
>yh{ optimistisesti ihmisen kykyihin oppia lukemaan koodausta. Ehk{
>Fiske on er{{nlainen moderni uuskriitikko, joka haluaa kouluttaa meid{t
>kaikki niin hyviksi lukijoiksi, ett{ voimme puhua pinnan koodauksesta
>ilman ett{ meid{n t{ytyy v{ltt{m{tt{ selvent{{ ideologista koodausta
>sen takana, sanoman taustaa ja l{hett{j{{, mutta kuitenkin osaamme
>kaiken muun lukemamme perusteella tulkita mik{ on jossain uudessa
>sanan tai kuvan informaatiossa se oleellinen, totuudellinen, merkitys-
>tihein tieto.
Toisin sanoen voidaan n{hd{ lukija/kirjoittaja tekstin ja koodiensa herrana
tai orjana. Edell{ "H{h"-kommentin esitt{neelle Nenoselle ehk{ tuttuun
problematiikkaan viitaten: onko viestin/kirjoituksen mieli minulla
turvallisesti hallussa, vai onko kielen tai kulttuurin subjekti koodiensa
riivaama, olkinukke, jonka suulla kulttuurin diskurssit demonisesti
toistavat olemistaan? J{lkistrukturalismin jonkinlainen keskeisongelma
on ollut juuri se miss{ m{{rin tarkasteluissa tulisi ottaa huomioon
tietoiset valinnat (ja valitsija) ja miss{ m{{rin politiittiset, talou-
delliset, kehityspsykologiset, lingvistiset tai seksuaaliset struktuurit,
tai kielet, m{{r{{v{t subjekteja.
Olen itse kehitellyt ajatusmallia, jossa riivausilmi|n v{rikk{{ll{ kuvastolla
voisi tuoda jonkinlaista selkeyden hivent{ n{ihin k{sitteellisiin sotkuihin.
Toisin sanoen ihminen ymm{rrett{isiin kehollisena olentona, jonka toiminnal-
liset tarpeet ovat vapaita ottamaan hyvin erilaisia muotoja. N{m{ riippuvat
niist{ "kielellisist{" tekij|ist{, joita ihmiseksi kasvaminen merkitsee.
Ajan takaa dynaamista ja holistista mallia, jolla olisi riitt{v{sti jousta-
vuutta ottaa huomioon sek{ kulttuurin rooli ihmisen olemistavassa, ett{
erilaiset tietoiset valintatilanteet, joita ihminen joutuu tekem{{n n{iden
kulttuurin kielien ajaessa k{yt{nn|n konflikteihin. Jos t{t{ Fiske{ k{yt{m-
me edelleen esimerkkin{, niin esimerkkins{ ovat merkillisen "esimerkillisi{".
H{n n{ytt{{ videonauhoja, joissa fiktiiviset TV-sarjan henkil|t k{yv{t
todellista riitaa (puoli-fiktiivisen) varapresidentin (D.Q.) kanssa. "Murphy
Brown" kamppailee naimattomien naisten oikeudesta synnytt{{ lapsia samalla
todellisuuden oikeudella kuin lukemattomat muutkin "virtuaaliset" ihmisen
luomukset osallistuvat (ja ovat aina osallistuneet) ihmisen itsem{{rittelyn
prosessiin. Samoin amerikkalaisten TV-uutisten kuvat jenkkisotilaista tuomas-
sa periamerikkalaista "can-do" -henke{ avuttomien ja surkeiden kurdipako-
laisten leiriin (kuvia sotilaista jakamassa makeisia leirin lapsille jne.)
on esimerkillinen esimerkki siit{ kuinka jonkin ilmi|n representaatio
(kuinka lukea "au-lasta" tai "pakolaista") on sidottu tietynlaisten
konventionaalisten esitystapojen valtastruktuuriin. Valikoidessaan ja
toistaessaan n{m{ esimerkit Fiske itse on kuitenkin my|s "riivattu" siin{
mieless{, ett{ ajatus struktuurin determinaatiosta on 60-luvulla voimalli-
sesti esiinnoussut ajattelun malli (siis itsess{{n "struktuuri"), jossa
reagoidaan n{enn{ist{ "luonnollisuutta" vastaan nostamalla esille v{hem-
m{n ilmeisilt{ vaikuttavia rakenteita. Ts. "hyv{ntahtoinen tehtaanpatruuna"
havaitseekin joutuvansa kamppailemaan atribuutistaan "hyv{ntahtoinen";
marxismin kieli kun determinoi h{nelle atribuutin "riist{j{", joka on
suoraan seurausta er{iden ekonomis-poliittisten kielten vuortovaikutuksesta.
Fiske kokee esimerkkins{ relevanteiksi, koska h{nen ymm{rryksens{ mukaan
todellisuudessa _on_ n{iss{ ilmenevi{ struktuureita. T{m{ kokemus on tie-
tenkin itsess{{n kielellisesti determinoitunut.
Minulla on t{ss{ kohtaa vahva ep{ilys, ett{ t{m{n uutisryhm{n lukijakun-
nasta osa on jo hyvin kyps{{ edell{esiintyneen terminologian osalta.
Siirt{ess{mme yksityist{ keskusteluamme osin t{lle areenalle oli M.G.
Soikkelilla ja minulla ajatuksena her{tell{ laajempaa keskustelua kirjal-
lisuudentutkimuksen esiintuomista ajatuksista ja ehk{ testata ennalta
akateemisesti uskaliaampia ideoita. Muista kiireist{ johtuen en kuitenkaan
ehtinyt riitt{v{sti mietti{ liikkeellel{ht|{ t{m{ntyyppisell{ foorumilla.
"Romaanisuus/romaanillisuus" tarkoitti l{hinn{ sit{, ett{ meill{ on
er{{nlainen "narratiivinen tarve", halu ymm{rt{{ ("make sense") hyvinkin
hankalasti hahmotettavista ilmi|ist{. P{invastainen kanta on, ett{ t{m{
"sense" on jo annettu kaikkialla institutionalisoidussa muodossa, ja ett{
jokaisen itse{{nkunnioittavan tieteilij{n tai taiteilijan teht{v{n{ on
kaikin keinoin sabotoida ja purkaa jokaista yrityst{ "kertoa tarina"
tai "tarjota selitys". Dekonstruktio on mielest{ni siin{ muodossa kuin
se Derridaa lukemalla ei ole /on ymm{rrett{viss{ juuri t{llaiseksi projektiksi.
Kaikkein radikaaleimmassa (ja nihilistisimm{ss{) muodossaan t{m{ on
jotain, jota siis vastustan. Ylip{{t{{n n{iss{ toisen kulttuurin teorioiden
maahantuonnissa ilmenee usein ongelmia: ne pyrkiv{t eroon jostakin tukah-
duttavan jokap{iv{isest{, jota ei ole meill{ viel{ edes kunnolla alettu
rakentaa.
Tiivist{en: kulttuurissa on alue, josta olemme tietoinen, ja laajoja tiedosta-
mattomia alueita. Populaarikulttuurissa, korkeakirjallisuudessa, yht{ hyvin
kuin kirjallisuusteoriassa on laajoja mahdollisuuksia ilmaista ja tukahduttaa
erilaisia tarpeita, eik{ edes nimettyjen alueiden harrastaja voi koskaan
olla niiden "mestari" siin{ mieless{, ett{ h{n hallitsisi t{ydellisesti
kaikki mahdolliset merkitykset, olisi kykenem{t|n oppimaan uutta tai ymm{r-
t{m{{n v{{rin. T{ss{ mieless{ keskustelu on kaikelle kulttuurille el{m{n
ehto. Kirjallisuudentutkijalla on mahdollisuus tulla tietoiseksi t{st{
arkip{iv{n riivausilmi|st{ (kuinka erilaiset kulttuurin kielet ilmaisevat
itse{{n minun "min{ni" kautta), koska kirjallisuudentutkimuksen pitk{lle
erikoistunut kieli tarjoaa h{nelle niin hyv{n esimerkin. Todella kuollut
kieli on kuitenkin vasta kun sen k{ytt{j{t eiv{t tarkoita sill{ mit{{n,
eiv{tk{ ole halukkaita keskustelemaan t{m{n kielen uudistamisesta. T{m{
vaara on v{ist{m{tt{ olemassa instituution suuntautuessa omaan jatkuvuu-
teensa, eik{ uudistumiseen syntyvien tarpeiden mukaan.
T{m{nkaltaisen keskustelun jatkoa ajatellen olisi ehk{ hyv{ her{tell{ my|s
keskustelua siit{, onko "harrastus.kulttuuri" hyv{ kohtaamispaikka niin
teoreettisille kuin k{yt{nn|llisemmille ongelmille, vai pit{isik| harkita
oman, teoriaan fakkiutuneemman/suuntautuneemman ryhm{n perustamisesta.
Ajattelen t{ss{ sit{kin, ett{ monilla muilla erikoisalueilla news-areenat
toimivat muuten hajanaisen opiskelija-, tutkija- ja opettajajoukon yhdist{-
j{n{. Viime viikolla keskustelin Oululaisten kirjallisuudenopiskelijoiden
kiinnostuksesta omaan uutisryhm{{n, enk{ n{e mit{{n syyt{, miksei t{m{
voisi toimiakin. Tarvittaisiin kyll{ sen verran aktiivisuutta, ett{ tieto
levitett{isiin laitoksiin ja j{rjest|jen ilmoitustauluille. Muuten ei huma-
nisteja tietokoneelle tavoiteta. Toisaalta kirjallisuuden, taiteen ja este-
tiikan yleinen kiinnostavuus olisi ehk{ my|s peruste pit{{ kaikki keskustelu
kosketuksissa toisiinsa. Mielipiteit{?
--
f. m{yr{
M.G. Soikkeli
>me edelleen esimerkkin{, niin esimerkkins{ ovat merkillisen "esimerkillisi{".
Mietin sek{ Fisken luennolla ett{ h{nen kirjaansa lukiessa miss{ m{{rin
k{ytetyt esimerkit johtuvat siit{, ett{ Fiske haluaa puhutella mahdolli-
simman suurta yleis|{ opettaakseen sille edes pikkuisen skeptismi{
joukkoviestinn{n vastaanottoon. Paras ja helpoin keino on opettaa ihmiset
nauramaan "myyttiselle realismille", kun he oppivat l|yt{m{{n sellaista
joukkoviestinn{st{. Meill{ on ilmeisesti aika v{h{n mahdollisuuksia p{{st{
massakulttuurin teknologioiden reaaliaikaiseen kritiikkiin, mutta populaari-
kulttuurin (tai "public culture" kuten Fiske sit{ my|s kutsuu) kulutus-
tottumuksiin voi vaikuttaa paljonkin. T{h{nh{n liittyy sekin idea mit{
HS:n keskustelupalstalla joskus syksyll{ kuulutettiin, toive saada
mediakritiikki{ maan suurimman lehtimedian sis{ll{.
>Fiske kokee esimerkkins{ relevanteiksi, koska h{nen ymm{rryksens{ mukaan
>todellisuudessa _on_ n{iss{ ilmenevi{ struktuureita. T{m{ kokemus on tie-
>tenkin itsess{{n kielellisesti determinoitunut.
Juuri siksi, ett{ Fiske painotti merkkien maailman olevan yht{ todellista
meille kuin koettavien objektien maailma. Ehk{ Fiskelle (kuten monelle
muulle mediatutkijalle) realismi on yht{ kuin todenmukaisuus tai sano-
taanko _toden_ _n{k|isyys_, jota hallitsee jonkinlainen psykologinen johdon-
mukaisuus ja jolloin realistinen tulkinta tekstin merkityshierarkian
sis{ll{ saa romanttisenkin kuvauksen n{ytt{m{{n realistiselta. Esimerkiksi
se Murphy Brown -sarja. T{lt{ pohjalta Fiske on voittopuolisesti semiootikko:
teksti itse saa itsens{ n{ytt{m{{n joltain, teksti on aina edes hieman
vahvempi todiste "todellisesta" sis{ll|st{{n kuin taustal{ht|inen
tulkinta. Ja t{lt{ osin kai me taiteentutkijatkin olemme voittopuolisesti
semiootikkoja, tekstin mielihyv{n kangistamia...
>T{m{nkaltaisen keskustelun jatkoa ajatellen olisi ehk{ hyv{ her{tell{ my|s
>keskustelua siit{, onko "harrastus.kulttuuri" hyv{ kohtaamispaikka niin
>teoreettisille kuin k{yt{nn|llisemmille ongelmille, vai pit{isik| harkita
>oman, teoriaan fakkiutuneemman/suuntautuneemman ryhm{n perustamisesta.
>Ajattelen t{ss{ sit{kin, ett{ monilla muilla erikoisalueilla news-areenat
>toimivat muuten hajanaisen opiskelija-, tutkija- ja opettajajoukon yhdist{-
>j{n{.
Hmm, mutta ehk{ heid{t pit{isi ensin saada vuodattamaan aivonsa
edes kokeiluluontoisesti edes t{lle areenalle, jotta voitaisiin
_sitten_ ohjata vuo toisaalle. Mutta kyll{ sfnet.keskustelu.kirjallisuus
voisi olla hyv{ ainakin yrityksen{.
--
############# "Mittaukset osoittivat, ett{ etenkin painavat naaraat ker{siv{t
M.G.Soikkeli kosijoita.Sama ilmi| on todettu aiemmin esimerkiksi {yri{isill{
csm...@uta.fi ja k{rs{kk{ill{. Miksi suosia suurta naarasta? Havaintojen mu-
############# kaan hyvin sy|nyt vaimo harvemmin tappaa puolisonsa."
Juha Aaltonen
>>T{m{nkaltaisen keskustelun jatkoa ajatellen olisi ehk{ hyv{ her{tell{ my|s
>>keskustelua siit{, onko "harrastus.kulttuuri" hyv{ kohtaamispaikka niin
>>teoreettisille kuin k{yt{nn|llisemmille ongelmille, vai pit{isik| harkita
>>oman, teoriaan fakkiutuneemman/suuntautuneemman ryhm{n perustamisesta.
>>Ajattelen t{ss{ sit{kin, ett{ monilla muilla erikoisalueilla news-areenat
>>toimivat muuten hajanaisen opiskelija-, tutkija- ja opettajajoukon yhdist{-
>>j{n{.
>
>Hmm, mutta ehk{ heid{t pit{isi ensin saada vuodattamaan aivonsa
>edes kokeiluluontoisesti edes t{lle areenalle, jotta voitaisiin
>_sitten_ ohjata vuo toisaalle. Mutta kyll{ sfnet.keskustelu.kirjallisuus
>voisi olla hyv{ ainakin yrityksen{.
Olen samaa mielt{ Soiggelin kanssa, turha perustaa uusia ryhmi{ t{ll{ saralla,
ainakin niin kauan kuin keskustelu py|rii muutaman ihmisen huvina. En oikein
jaksa uskoa sfnet.keskustelu.kirjallisuus - ryhm{{nk{{n. Eih{n tuo musiikki
-gruppikaan ole niin hirmu mielenkiintoinen.
Tai siis mit{ nyt pit{{ mielenkiintoisena. Jos menn{{n hiustenhalkomiseen niin
t{m{kin keskustelu vaatisi alustakseen sfnet.keskustelu.kulttuuri.ntutkimus.
Samaten kirjallisuusryhm{ j{isi/p{{sisi kirjasuositusten ja -sotien mediaksi.
Se mit{ itse odotan t{lt{ ryhm{lt{, olisi laajan kirjoittajajoukon tuoma apu
omiin ongelmanesityksiin ja -ratkasuihin. Se todella vaatisi miltei
mahdottomia, eli _asiantuntevaa_, _asiallista_ kirjoittelua.
Kaikkihan kai olemme hiukan pessimistisi{ t{{ll{ esiintyv{n teiniasenteen
vuoksi. Tarkoitan my|s itse{ni.
--
Juha Aaltonen
tlj...@uta.fi
M.G. Soikkeli
>mahdottomia, eli _asiantuntevaa_, _asiallista_ kirjoittelua.
Korostaisin ennemmin asian _tuntemista_ ilmaisun kokemuksellisessa
puolessa, sill{ (utopististen k{sitysteni mukaan) kaikkihan me
haluaisimme l|yt{{ jotain viel{ henkil|kohtaisempaa kirjoista ja
elokuvista ym kulttuurista ja kulttuurintutkimus on vain osa sit{
oman el{m{nselvityksen projektia. "Asiallinen" puolestaan on toimivaa
kun kirjoitetaan koko ajan asian sis{ll{, toinen k{si tai jalka
puhuttavan kohteen p{{ll{, mukana se fiilis mit{ se asia oli kun
sen kohtasi. T{h{n el{myksen mukanapit{miseen kulttuuritutkimuksen
akateeminen diskurssi ei halua pysty{ (vaikka se kietoutuu mukaan
tutkimuksiin aina joltain suunnalta), t{{ll{ me voisimme.
>Kaikkihan kai olemme hiukan pessimistisi{ t{{ll{ esiintyv{n teiniasenteen
>vuoksi. Tarkoitan my|s itse{ni.
Ja monesti myos optimistisia. Luin viime y|n{ sek{ analyysia Kantin
ylev{-k{sitteest{ ett{ vanhaa Valeriania ja aivomatriisit senku naksuivat
kallossani kaiken yhtenevyydest{ kaikkeen. Uskoakseni ateinistinen
ihminen ei en{{ pysty sellaiseen synteesiin, tai siis kulttuurin
vakaumukselliseen _harrastamiseen_. Lukekaa esimerkiksi "Pahat unet"-
albumin viimeinen novelli, siin{h{n on tiivistettyn{ koko ihmisen
kulttuuri, suhde luontoon, miehen ja naisen suhde, toiminnan ja
kontemplaation suhde, ajan sis{ll{ olevien aikak{sitysten suhde, kaikki.
-
################# "If I could speak to dragons ###################
M.G. Soikkeli in their own language, Olen enemm{n
csm...@uta.fi I wouldn't care about my accent." kuin m{{ritelm{ni
################# -Le Guin- ###################
Ilkka M{yr{
>>>T{m{nkaltaisen keskustelun jatkoa ajatellen olisi ehk{ hyv{ her{tell{ my|s
>>>keskustelua siit{, onko "harrastus.kulttuuri" hyv{ kohtaamispaikka niin
>>>teoreettisille kuin k{yt{nn|llisemmille ongelmille, vai pit{isik| harkita
>>>oman, teoriaan fakkiutuneemman/suuntautuneemman ryhm{n perustamisesta.
>>>Ajattelen t{ss{ sit{kin, ett{ monilla muilla erikoisalueilla news-areenat
>>>toimivat muuten hajanaisen opiskelija-, tutkija- ja opettajajoukon yhdist{-
>>>j{n{.
M. G. Soikkeli vastaa varovaisen my|nteisesti:
>>Mutta kyll{ sfnet.keskustelu.kirjallisuus
>>voisi olla hyv{ ainakin yrityksen{.
Juha Aaltonen kirjoittaa toiveistaan ja skeptisismist{{n:
>Se mit{ itse odotan t{lt{ ryhm{lt{, olisi laajan kirjoittajajoukon tuoma apu
>omiin ongelmanesityksiin ja -ratkasuihin. Se todella vaatisi miltei
>mahdottomia, eli _asiantuntevaa_, _asiallista_ kirjoittelua.
>
>Kaikkihan kai olemme hiukan pessimistisi{ t{{ll{ esiintyv{n teiniasenteen
>vuoksi. Tarkoitan my|s itse{ni.
En ole niink{{n varma olisiko tuohon pessimismiin niin syyt{. Perustan varo-
vaisen optimismini l{hinn{ siihen, ett{ koko akateeminen yhteis|, ty|paikat
ja yhteiskunta laajemminkin alkaa olla hyvin pitk{lle tietotekniikan l{pi-
tunkemaa. Erillisi{ j{rjestelmi{ vain ollaan vasta nyt alkamassa tuoda tois-
tensa kanssa kosketuksiin kiinnostavalla tavalla. T{m{ Juhan alleviivaama
asiantunteva ja asiallinen kirjoittelu kiinnostaa varmaan melkoista joukkoa
ihmisi{. Itse{ni ainakin. On ihan hyv{, ett{ s{hk|areena alakulttuurikanavana
on s{ilytt{nyt tietty{ rentoutta ja helppoutta sanomiseen muuten tiukkapipoi-
sessa kulttuurissa. Mielest{ni t{llainen kanava olisi kuitenkin hyv{ paikka
erilaiten sanomisen tapojen - suorapuheisempien ja perinpohjaisempien - kukois-
taa rinta rinnan. T{m{h{n lienee net-kulttuurin sit{ kalifornialaista alkuideo-
logiaakin?
Koska me kaikki kolme t{ll{ hetkell{ keskusteluun osallistuvaa py|rimme
samalla laitoksella ei varmaan olisi mahdotonta kokoontua jossain vaiheessa
miettim{{n kuinka voisimme propagoida kirjallisuudelle ja sen tutkimukselle
omistutuneen s{hk|areenan avaamisesta mahdollisimman laajasti erilaisille
kiinnostuneille ryhmille? Tied{n laitoksen t{m{nhetkisen johtajan suosivan
kirjallisuuden ja tietotekniikan yhteisprojekteja, ja Soikkeli on itse aktii-
visesti levitt{nyt tietoa ohjelmistojen k{yt|st{; t{ss{ yhteydess{ h{n on
my|s esitt{nyt ajatuksen omista keskusteluareenoista ja lopulta IRC-konferens-
seista...
Itsell{ni ainakin riitt{isi intoa edes yhden A4:n kokoisen informaatiolappusen
laatimiseen, mik{li jostain saataisiin muutama markka monistamiseen ja posti-
kuluihin. Jos esimerkiksi sfnet.harrastus.kirjallisuus / -kulttuuri.tutkimus
tms avattaisiin teemallisella otsikolla josta olisi ennalta tiedotettu, olisi-
vat omien tutkimus- ja opetuskiireidens{kin ahdistamat ihmiset valmiimpia
naputtelemaan muutaman rivin. Jos ei muuten, niin "pysytell{kseen ajan tasal-
la".
Perinpohjaisemmat kommentit John Fiske -keskusteluun s{{st{n johonkin tulevaan
(?:-) ajankohtaan - Fisken ajatukset sin{ns{ olivat kannatettavan pragmaatti-
sia, mutta: ensin tutkitaan, sitten hutkitaan. Kaksikaan luentoa ei oiken
muodosta kokovartalokuvaa.
--
Jukka Korpela
- - kuinka voisimme propagoida kirjallisuudelle ja sen tutkimukselle
omistutuneen s{hk|areenan avaamisesta mahdollisimman laajasti erilaisille
kiinnostuneille ryhmille?
T{m{n ryhm{n aiempia puheenvuoroja vilkaistuani annan ilmaisen neuvon:
Jos haluatte edes lukijoiksi (saati kirjoittelijoiksi) v{h{nk{{n laajemman
ihmisryhm{n, {lk{{ kirjoittako slangia eli ns. kulttuuritutkimuksen
sis{piirikielt{.
En suinkaan tarkoita vain erikoistermien k{ytt|{ vaan ylip{{ns{ esitystapaa,
joka saa aidon munkkilatinankin tuntumaan kansantajuiselta.
Esimerkkej{k|? Otetaan er{{st{ aiemmasta artikkelista mielivaltainen sitaatti
keskelt{:
Fiske kokee esimerkkins{ relevanteiksi, koska h{nen ymm{rryksens{ mukaan
todellisuudessa _on_ n{iss{ ilmenevi{ struktuureita. T{m{ kokemus on tie-
tenkin itsess{{n kielellisesti determinoitunut.
Minulla on t{ss{ kohtaa vahva ep{ilys, ett{ t{m{n uutisryhm{n lukijakun-
nasta osa on jo hyvin kyps{{ edell{esiintyneen terminologian osalta.
Viimeiseen virkkeeseen voi yhty{, jos sill{ tarkoitetaan sit{, ett{
suurin osa aiheesta kiinnostuneista on ns. kypsynyt sis{piirikieleen
eik{ yrit{k{{n seurata ns. keskustelua.
Sitaattiin sis{ltyv{ ote kyseisest{ sis{piirikielest{ n{ytt{isi sanovan
"Fisken mielest{ h{nen esimerkkins{ vastaavat todellisuutta" tai jotain
sinne p{in. Onko se totta tai onko sill{ v{li{ ovat kysymyksi{ sin{ns{.
N{ihin kysymyksiin ei tietenk{{n koskaan p{{st{, koska itse asiat -
jos niit{ on - ovat j{{neet r{mettyneen kielenk{yt|n alle.
Ns. kulttuuritutkimus ja ns. keskustelu kulttuurista on, kulttuurintutkimuksen
kannalta katsottuna, l{hes yksinomaan liturgista toimintaa, jota ei edes
esitet{ seurakunnan yl|srakentamiseksi ja ad maiorem gloriam Dei vaan
vain alan papistoa itse{{n varten. Ja t{m{ artikkelini tietenkin aiheuttaa
reaktion, jossa sanotaan, ettei minulla alan k{sitteisiin ja teorioihin
vihkiytym{tt|m{n{ ole oikeutta h{irit{ mess... eikun keskustelua.
""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
" Jukka "Yucca" Korpela, kaikkien alojen erikoisdiletantti. "
" Ja t{m{ on mun logoni: m{ runoilen kuin vogoni. "
""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
Tommi Turkia
>In article <75...@kielo.uta.fi> tli...@uta.fi (Ilkka M{yr{) writes:
> - - kuinka voisimme propagoida kirjallisuudelle ja sen tutkimukselle
> omistutuneen s{hk|areenan avaamisesta mahdollisimman laajasti erilaisille
> kiinnostuneille ryhmille?
>T{m{n ryhm{n aiempia puheenvuoroja vilkaistuani annan ilmaisen neuvon:
>Jos haluatte edes lukijoiksi (saati kirjoittelijoiksi) v{h{nk{{n laajemman
>ihmisryhm{n, {lk{{ kirjoittako slangia eli ns. kulttuuritutkimuksen
>sis{piirikielt{.
>En suinkaan tarkoita vain erikoistermien k{ytt|{ vaan ylip{{ns{ esitystapaa,
>joka saa aidon munkkilatinankin tuntumaan kansantajuiselta.
Olen periaatteessa hieman samaa mielt{, mutta mutta...
Kyll{ minun mielest{ni kulttuurin- ja kirjallisuudentutkijat
saavat k{ytt{{ ihan millaista kielt{ haluavat kirjoittaessaan
oman erikoisalansa asioista toisille asiantuntijoille.
Voisinhan min{kin (humanisti) menn{ joihinkin comp. gruuppeihin
hebaamaan, ett{ en ymm{rr{ sanaakaan. Tuskin auttaisi paljoakaan.
Kyll{ humanistisillakin tieteill{ yms. pit{{ olla oikeus k{ytt{{
omaa kielt{{n t{ll{ foorumilla.
>Ns. kulttuuritutkimus ja ns. keskustelu kulttuurista on, kulttuurintutkimuksen
>kannalta katsottuna, l{hes yksinomaan liturgista toimintaa, jota ei edes
>esitet{ seurakunnan yl|srakentamiseksi ja ad maiorem gloriam Dei vaan
>vain alan papistoa itse{{n varten. Ja t{m{ artikkelini tietenkin aiheuttaa
>reaktion, jossa sanotaan, ettei minulla alan k{sitteisiin ja teorioihin
>vihkiytym{tt|m{n{ ole oikeutta h{irit{ mess... eikun keskustelua.
Valitettavaahan t{llainen erilaisten jargoneiden syntyminen on, mutta
mill{p{ tieteenalalla ei olisi omaa termist|{{n. Totta lienee my|s,
ett{ nettiin tulee usein kirjoitettua aika h{t{isesti. Harvapa
n{it{ jorinoitaan ensin itse lukee ja editoi mahdollisimman
lukijayst{v{lliseen asuun. (Minusta keskustelu on t{h{n
asti ollut varsin ymm{rrett{v{{. Lis{{ t{llaista!)
>""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
>" Jukka "Yucca" Korpela, kaikkien alojen erikoisdiletantti. "
>" Ja t{m{ on mun logoni: m{ runoilen kuin vogoni. "
>""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
T{ytyyp{ sitten kaivaa kaikkien k{{nt{jien ja tulkkien salainen
ase, Baabelin kala, pois korvasta.
--
Tommi Turkia * "I used to believe everything I read.
University of Tampere * That's all changed and now I'm stepping out."
Finland * - Mark E. Smith
Juha Aaltonen
>T{m{n ryhm{n aiempia puheenvuoroja vilkaistuani annan ilmaisen neuvon:
>Jos haluatte edes lukijoiksi (saati kirjoittelijoiksi) v{h{nk{{n laajemman
>ihmisryhm{n, {lk{{ kirjoittako slangia eli ns. kulttuuritutkimuksen
>sis{piirikielt{.
Niin, olet osunut ongelman ytimeen. Eih{n t{t{ kukaan lue. Juuri siksi
ollaankin liikkeell{.
Mit{ kieleen tulee, niin joku jo totesi, ett{ koko netin alkuper{inen
Kalifornia-henkinen juju oli saada keskustelu kulkemaan rinnakkain. Jos
jonkin groupin kielenk{ytt| ja k{sitteist| ovat fakkiutuneita (kai v{ltt{-
m{t|nt{ erikoisaloilla), niin sekaan saa menn{ kysym{{n ns. tyhmi{
kysymyksi{ - esitystapa ei ole pakollinen, eik{ ket{{n kai miss{{n ole
fleimattu {{li|ksi t{st{ syyst{.
>Ns. kulttuuritutkimus ja ns. keskustelu kulttuurista on, kulttuurintutkimuksen
>kannalta katsottuna, l{hes yksinomaan liturgista toimintaa, jota ei edes
>esitet{ seurakunnan yl|srakentamiseksi ja ad maiorem gloriam Dei vaan
>vain alan papistoa itse{{n varten. Ja t{m{ artikkelini tietenkin aiheuttaa
>reaktion, jossa sanotaan, ettei minulla alan k{sitteisiin ja teorioihin
>vihkiytym{tt|m{n{ ole oikeutta h{irit{ mess... eikun keskustelua.
Eei, kyll{ siin{ sent{{n on takana kiinnostus siihen, miten ilmi|t toimivat.
Usein kyll{ huomaan, ett{ kun alan p{{st{ sis{lle johonkin uuteen, olen
hetken kiinni vain siin{ jutussa, mik{ tietysti tarkoittaa vain papistolle
messuamista. En kuitenkaan usko kaiken kulttuurikesustelun olevan n{in
yksioikoista.
Eri asia on, jos henkil|kohtaisesti et ole vakuuttunut koko puuhan
mielekkyydest{ ja tarpeellisuudesta. Silloinhan siihen ei auttaisi
mik{{n kielenk{ytt|.
--
Juha Aaltonen
tlj...@uta.fi
Ilkka M{yr{
keskusteluryhm{{ ilmeisesti passiivisesti seuraa useampi asioista aktiivi-
sesti kiinnostunut ihminen. Onkohan mink{{nlaista keinoa n{hd{ kuinka paljon
lukijoita eri ryhmill{ loppujen lopuksi on? T{m{ liittyy siihen ajatukseeni,
ett{ meit{ humanisteja istuu yll{tt{v{n paljon p{ivitt{in tietokoneen {{ress{.
Moni ei kuitenkaan ole tietoinen ett{ t{m{ uusi "kirjoituskone" pit{{ sis{l-
l{{n my|s sf- ja internettien kaltaisia arvaamattomia uusia keskustelun mah-
dollisuuksia.
T{m{ alustuksena vastineeseeni keskustelupuheenvuoroon, joka (tilastollista
todenn{k|isyytt{ noudattaen?) tulee teknisilt{ aloilta:
In article <JKORPELA.92...@vipunen.hut.fi> jkor...@vipunen.hut.fi (Jukka Korpela) writes:
>In article <75...@kielo.uta.fi> tli...@uta.fi (Ilkka M{yr{) writes:
>
> - - kuinka voisimme propagoida kirjallisuudelle ja sen tutkimukselle
> omistutuneen s{hk|areenan avaamisesta mahdollisimman laajasti erilaisille
> kiinnostuneille ryhmille?
>
>T{m{n ryhm{n aiempia puheenvuoroja vilkaistuani annan ilmaisen neuvon:
>Jos haluatte edes lukijoiksi (saati kirjoittelijoiksi) v{h{nk{{n laajemman
>ihmisryhm{n, {lk{{ kirjoittako slangia eli ns. kulttuuritutkimuksen
>sis{piirikielt{.
>
>En suinkaan tarkoita vain erikoistermien k{ytt|{ vaan ylip{{ns{ esitystapaa,
>joka saa aidon munkkilatinankin tuntumaan kansantajuiselta.
Neuvot ovat toki tervetulleita, vaikka ennemminkin olen ilahtunut siit{, ett{
jotakuta kiinnostaa(/{rsytt{{?) t{m{ keskustelu siin{ m{{rin, ett{ siihen
ottaa kantaa.
Itse asiasta, eli kirjallisuudentutkimuksen (tai "ns. kulttuurintutkimuksen")
erikoisterminologiasta ("slangista"): katsoisin esitetyn kommentin osaltaan
tukevan alkuper{ist{ argumenttiani. T{m{ on (tulkittuna/k{{nnettyn{ eli
v{ist{m{tt{ v{{risteltyn{) "selkokielelle": kielellisill{ erityiskysymyksill{
on huomattavaa merkityst{ kulttuurissa ja ihmisten v{lisess{ kanssak{ymisess{;
ett{ ihminen kulttuuriolentona on kulttuurin luomus, eik{ aina t{ysin tietoi-
nen k{ytt{m{ns{ kielen eri vastaanottajille kantamista merkityksist{; ett{
sis{ll|ist{ puhuminen merkitsee aina my|s tulemista tietoiseksi kielest{,
jolla n{it{ merkityksi{ pyrit{{n v{litt{m{{n.
>Esimerkkej{k|? Otetaan er{{st{ aiemmasta artikkelista mielivaltainen sitaatti
>keskelt{:
>
> Fiske kokee esimerkkins{ relevanteiksi, koska h{nen ymm{rryksens{ mukaan
> todellisuudessa _on_ n{iss{ ilmenevi{ struktuureita. T{m{ kokemus on tie-
> tenkin itsess{{n kielellisesti determinoitunut.
>
> Minulla on t{ss{ kohtaa vahva ep{ilys, ett{ t{m{n uutisryhm{n lukijakun-
> nasta osa on jo hyvin kyps{{ edell{esiintyneen terminologian osalta.
>
>Viimeiseen virkkeeseen voi yhty{, jos sill{ tarkoitetaan sit{, ett{
>suurin osa aiheesta kiinnostuneista on ns. kypsynyt sis{piirikieleen
>eik{ yrit{k{{n seurata ns. keskustelua.
>
>Sitaattiin sis{ltyv{ ote kyseisest{ sis{piirikielest{ n{ytt{isi sanovan
>"Fisken mielest{ h{nen esimerkkins{ vastaavat todellisuutta" tai jotain
>sinne p{in. Onko se totta tai onko sill{ v{li{ ovat kysymyksi{ sin{ns{.
>N{ihin kysymyksiin ei tietenk{{n koskaan p{{st{, koska itse asiat -
>jos niit{ on - ovat j{{neet r{mettyneen kielenk{yt|n alle.
Kiit{n Jukka Korpelaa ep{ilykseni verifioinnista ("todentamisesta"). On yksi
seikka jota kuitenkin haluaisin t{ss{ painottaa. Sen paremmin min{, kuin
suurin osa kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksesta kiinnostuneista tuttavis-
tani ei k{yt{ t{t{ terminologiaa siksi, ett{ sill{ kyynisesti pyritt{isiin
pelaamaan pois kiinnostuneita ihmisi{ (usein umpiper{isilt{) akateemisilta
areenoilta. Kyseess{ on juuri t{m{ "kielellisen determinaation" ilmi|, josta
edellisess{ sitaatissa puhuin. Kun p{iv{t pitk{t lukee ja tuottaa tekstej{
t{ss{ tietyss{ diskurssissa (kielenk{yt|n kategoriassa, kielellisten ilmausten
s{{nn|st|ss{), hengitt{{ ja hikoilee kohta jotain mit{ hieman sivullisempi
nimitt{{ "erikoistermeiksi". Ajatellaan ilmausta "sivistyssana": jotta jokin
sana voitaisiin luokitella sivistyssanaksi t{ytyy olla jonkinlainen k{sitys
siit{, mit{ on "sivistys". T{m{ on v{ist{m{tt{ jonkinlainen valinta, jossa
esimerkiksi akateemisen perheen ruokap|yt{keskustelun tutut termit saatetaan
hyv{ksy{ sanakirjaan, mutta duunariperheen "erikoistermit" luokitellaan
puolestaan slangiksi, alatyyliksi.
Minulla on ep{ilys, ett{ slangi-ilmaisut eiv{t mitenk{{n ratkaisevasti eroa
(kompleksisuudeltaan, historiansa ja semantiikkansa moni-ilmeisyydell{) n{ist{
ns. sivistyssanoista. Kyseess{ on deskriptiivisen ("kuvailevan") kieliopin
mukaan vain kahden eri k{ytt{j{ryhm{n puitteissa eri tarkoituksiin kehitty-
neist{ sanoista. Kirjallisuudentutkijana minua ei kiinnosta erityisesti
t{llaisten terminologioiden kehitys, luokittelu tai muu lingvistien leip{ty|.
Sen sijaan olen kovin kiinnostunut miten kielellisyys vaikuttaa vastaanottajien
tapaan hahmottaa itse{{n, suhdettaan maailmaan, ja (sen osana) kirjoihin ja
muihin teksteihin, joissa vastaanottotapahtumalla on suuri rooli.
Kenk{ on ehk{ l{nsimaissa k{yt|lt{{n sangen vakioinen objekti siin{ mieless{,
ett{ harva keksii keng{lle muuta k{ytt|{ kuin anturanjatkeena - sen sijaan
kirjan luettuaan ihmiset voivat reagoida hyvin poikkeavilla tavoilla. Toiset
kiittelev{t samaa mink{ toiset polttavat (tai pyrkiv{t jopa k{siksi moisen
hapatuksen tekij{{n). Esitin siteeratussa kirjoituksessani poleemisen ajatuk-
sen, ett{ ehk{ ihmisen suhde kieleen tulisi ymm{rt{{ riivausilmi|n kaltaiseksi.
Kieli ja sen liittyminen kulttuurin konteksteihin ("tulkintaymp{rist|ihin,
vaikutuskehyksiin") omaa autonomista vaikutus- ja selitysvoimaa kun ottaa
huomioon maailmaan juuri ilmaantuneen vastasyntyneen ilmeisen v{linpit{m{tt|-
myyden Tuporatkaisun, Profeetan nimen tai sopivan kielenk{yt|n kaltaisia
pyhi{ ja vakavia asioita kohtaan.
Kenties kulttuurin ja kielen diskurssit ovat (tai ilment{v{t) niit{ voimia,
jotka muovaavat meist{ sellaisia kuin olemme, saavat meid{t haluamaan tietty-
j{ asioita ja ymm{rt{m{{n tiettyj{ tekoja? Ehk{ diskurssi on demoni? Star
Trek -tvsarjan "riivaama" trekkie ei t{ss{ teoreettisessa mallissa perusta-
vasti poikkeaisi ranskalaisen j{lkistrukturalismin "riivaamasta" yliopisto-
tutkijasta tai varhaisen uuden ajan nunnasta, joka uskoo olevansa paholaisten
riivaama. Kaikissa tapauksissa "virtuaaliset" (ATK -termi?) tai "ideaaliset"
k{siteoliot saavat reaalisia vaikutuksia aikaan ao. henkil|iden k{ytt{ytymi-
sess{. Kaikki on kiinni siit{, mihin kulttuuriseen "paikkaan" on kasvanut.
Trekkie ja tutkija voivat my|s olla samassa henkil|ss{: me kaikki hallitsem-
me useita "kieli{" tai "tarinoita" joiden kautta selit{mme tekojamme tai
mielipiteit{mme ollessamme esim. joko ty|paikkahaastattelussa tai vanhan ka-
verin kanssa kaljoilla.
>
>Ns. kulttuuritutkimus ja ns. keskustelu kulttuurista on, kulttuurintutkimuksen
>kannalta katsottuna, l{hes yksinomaan liturgista toimintaa, jota ei edes
>esitet{ seurakunnan yl|srakentamiseksi ja ad maiorem gloriam Dei vaan
>vain alan papistoa itse{{n varten. Ja t{m{ artikkelini tietenkin aiheuttaa
>reaktion, jossa sanotaan, ettei minulla alan k{sitteisiin ja teorioihin
>vihkiytym{tt|m{n{ ole oikeutta h{irit{ mess... eikun keskustelua.
Voihan t{ss{ tietenkin puistella p{{t{ samaan tapaan kuin aikoinaan biotek-
niikkaan erikoistuneen yst{v{ni kirjoitelmia selaillessa: kukin on profeetta
vain omalla maallaan. Kaivaisin kuitenkin sen verran maata omien jalkojeni
alta ett{ totean humanististen erikoisalojen terminologiassa tosiaan olevan
jotakin ongelmallista. T{m{ kuitenkin l{htee mielest{ni n{iden alueiden
vahvemmista piirteist{: ne ovat kulttuurisidonnaisia ja l{hinn{ ihmisess{
sit{ mik{ muuttuu kulttuurin muuttuessa, ts. sit{ mik{ on kaikkein inhimil-
lisint{. Monet muut el{inlajit muuttuvat niin hitaasti ettei syv{j{{dytetyl-
l{ kilpikonnalla olisi suuriakaan ongelmia sadan vuoden unien j{lkeen tulla
juttuun "modernien" kilpikonnien kanssa. Sen sijaan "moderni ihminen" joka
todella yritt{isi saada vaikkapa vain sadan vuoden takaisen esi-is{ns{ ta-
juamaan "kaikkein l{himp{n{ syd{nt{{n", kaikkein "aidoimmin h{nt{ itse{{n"
olevia ongelmiaan, t|rm{isi varmasti toisen suuruusluokan kommunikaatiokui-
luun. Maailman muuttuessa ihminen muuttuu. "Maailma" on hyvin pitk{lle ny-
ky{{n ymm{rrett{v{kin ihmisen omaksi luomukseksi, kulttuurin todellisuudeksi,
jossa ihmisen itseymm{rryksen aste vastaa h{nen kyky{{n hallita oman todel-
lisuutensa ristiriitaisia voimia.
Oma innostukseni ja uskoni n{ihin ihmistieteisiin ei l{hde n{ist{ termino-
logisista eroista. Minua harvoin huvittaa palloilla k{sitteill{ niiden it-
sens{ takia. Yleens{ on raivostuttavaa, ett{ esimerkiksi psykologin kanssa
juttusille heitt{ytyess{{n saa varautua pitk{{n jaksoon v{{rinymm{rryksi{,
jotka johtuvat eri tavoin vastaanotetuista lainasanoista, ennenkuin lopulta
todetaan ett{ alunperin ajettiin takaa samaa ajatusta. "Ad maiorem gloriam
Dei", toteaa Jukka Korpela, ja vaikka antiikin kulttuuri on p{ivitt{isen{
kiinnostuksen kohteenani, minun on tunnustettava ett{ en ole latinisti. Sii-
t{ huolimatta koitan ymm{rt{{, ja veikkaan ilmaisun tarkoittavan jotakuinkin
"Jumalan suuremmaksi kunniaksi". T{llainen halu ja yritys ymm{rt{{ on jotain,
mit{ parhaimmillaan voimme toivoa ihmisilt{ joiden kanssa joudumme tekemisiin.
Sill{ mik{li halu on toisen suuntainen - pyrkimyst{ torjua, hy|k{t{ vastaan
tai tehd{ naurettavaksi - ei yhteisymm{rryksest{ ole toivoakaan.
K{ytt{m{ni terminologia on ihmistieteiss{ koko ajan yleistyv{{, strukturalis-
miksi nimitetyn formalistisen tutkimuksen j{lkeist{ jargonia. T{h{n termino-
logiaan liittyy paljon toiveita, joista t{rkeimpi{ on se, ett{ se olisi vie-
m{ss{ ihmistieteit{ entist{ tiiviimmin kosketuksiin toistensa kanssa. Kun
gender- tai diskurssitutkimus omaksutaan metakieleksi eri alueilla, on alojen
tutkijoilla mahdollisuus entist{ suoremmin v{litt{{ huomioitaan tarvitsematta
erikseen selitt{{ mink{laisille filosofisille ja tieteenteoreettisille l{ht|-
kohdille heid{n tutkimuksensa perustuu. Viitaten keskustelukumppanini suosi-
maan latinaan: ei sit{k{{n t{{ll{ kukaan syntyj{{n puhunut. Mutta silti sit{
opeteltiin ja yhteydet eurooppaan olivat auki.
Eri asia on, ett{ t{m{ nykyinen (j{lkistrukturalismin) munkkilatina l{htee
siit{, ett{ yhden Totuuden ja Jumalan julistuksen sijaan hyv{ksymme ihmisen{
olemisen loputtoman monimerkityksellisyyden, el{miseen kuuluvat (uuttaluovat)
v{{rinymm{rrykset, v{{rinlukemisen - toisin sanoen hyv{{ tarkoittavan synnin-
tekemisen kaikessa iloisessa kirjavuudessaan.
>
>""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
>" Jukka "Yucca" Korpela, kaikkien alojen erikoisdiletantti. "
>" Ja t{m{ on mun logoni: m{ runoilen kuin vogoni. "
>""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
--
frans m{yr{
"Jaa. Pit{sik| sit{ jokin mottokin viel{ ottaa?"
Jukka Korpela
Valitettavaahan t{llainen erilaisten jargoneiden syntyminen on, mutta
mill{p{ tieteenalalla ei olisi omaa termist|{{n.
Termit ovat yksi asia, ep{m{{r{inen sanoilla leikkiminen toinen.
Jos kirjoitan matematiikasta, saatan k{ytt{{ termi{ "Stone-Cechin
kompaktisointi". Jos kirjoitan biologiasta, saatan k{ytt{{ termi{
"Cygnus olor" tai sen lyhennett{ "Cyg olo". Jos kirjoitan ohjelmoinnista,
saatan k{ytt{{ termi{ "rekursiivinen aliohjelma".
Termit eiv{t voi olla kaikille tuttuja, mutta niill{ on kohtuullisen
t{sm{lliset m{{ritelm{t, joiden mukaisesti niit{ k{ytet{{n. Termeill{
on melkoisen tarkkaan sama merkitys kaikille kyseisi{ aloja harras-
taville. Jos sekaannusta syntyy, voidaan tarkistaa m{{ritelm{t
jostakin luotettavasta hakuteoksesta. Asioista voidaan toki olla
eri mielt{, ja termien t{sm{llisyys juuri mahdollistaa asioita
koskevien k{sitysten ja erimielisyyden ilmaisemisen.
Ns. humanistisissa tieteiss{ tilanne tuntuu olevan suunnilleen
p{nvastainen. "Termeiksi" sanotaan ilmaisuja, joiden merkitys
venyy ja vanuu k{ytt{j{n mukaan. Toisaalta alan harrastajat
k{ytelless{{n samoja "termej{" kukin omassa merkityksess{{n
luovat kuvan yksimielisyydest{, joka on harhaa. "Termien"
"m{{ritelm{t" ovat tyypillisesti lauseita, joissa jargonin
"termej{" m{{ritell{{n ep{m{{r{isin sanak{{ntein viel{
ep{m{{r{isempien muiden "termien" avulla.
Yucca
Tommi Turkia
>In article <trtotu.7...@uta.fi> trt...@uta.fi (Tommi Turkia) writes:
> Valitettavaahan t{llainen erilaisten jargoneiden syntyminen on, mutta
> mill{p{ tieteenalalla ei olisi omaa termist|{{n.
>Termit ovat yksi asia, ep{m{{r{inen sanoilla leikkiminen toinen.
(Terminologinen analyysi poistettu)
>Ns. humanistisissa tieteiss{ tilanne tuntuu olevan suunnilleen
>p{nvastainen. "Termeiksi" sanotaan ilmaisuja, joiden merkitys
>venyy ja vanuu k{ytt{j{n mukaan. Toisaalta alan harrastajat
>k{ytelless{{n samoja "termej{" kukin omassa merkityksess{{n
>luovat kuvan yksimielisyydest{, joka on harhaa. "Termien"
>"m{{ritelm{t" ovat tyypillisesti lauseita, joissa jargonin
>"termej{" m{{ritell{{n ep{m{{r{isin sanak{{ntein viel{
>ep{m{{r{isempien muiden "termien" avulla.
Totta! Juuri t{m{ tekee ns. humanistisista tieteist{
niin hauskoja.
Juha Aaltonen
Jukka Korpela polemisoi
>>Ns. humanistisissa tieteiss{ tilanne tuntuu olevan suunnilleen
>>p{nvastainen. "Termeiksi" sanotaan ilmaisuja, joiden merkitys
>>venyy ja vanuu k{ytt{j{n mukaan. Toisaalta alan harrastajat
>>k{ytelless{{n samoja "termej{" kukin omassa merkityksess{{n
>>luovat kuvan yksimielisyydest{, joka on harhaa. "Termien"
>>"m{{ritelm{t" ovat tyypillisesti lauseita, joissa jargonin
>>"termej{" m{{ritell{{n ep{m{{r{isin sanak{{ntein viel{
>>ep{m{{r{isempien muiden "termien" avulla.
Johon Tommi Turkia:
>Totta! Juuri t{m{ tekee ns. humanistisista tieteist{
>niin hauskoja.
Hauskaa, ja lis{ksi joustavaa. Tuskin kukaan kirjoittaa edes luento-
p{iv{kirjoja, joissa ei tulisi mukaan jotakin omatekoista termi{.
Juttu onkin nimenomaan siin{, ett{ pit{isi muistaa selitt{{ ainakin
keskeisimm{t ja taajimpaan k{ytetyt termit - t{st{ saa muuten useimmiten
luennoitsijatkin kiinni (Mit{ tarkoitat diskurssilla?)
Se termien auktoriteettil{hdeteoksiin kiinnitt{minen, jonka per{{n
Korpela haikaili tuskin on reaalisesti mahdollista - my|s sanan koira
joutuu m{{ritt{m{{n loputtomalla termijonolla. Ilmeisesti Korpelan
tarkkuusperiaatteen takana on se, ett{ "postmoderni" ei m{{rity
yhdell{ tai kahdella sanalla, vaan lyhimmill{{nkin muutamalla
pitk{ll{ virkkeell{. K{sitink| oikein, Jukka?
--
Juha Aaltonen
tlj...@uta.fi
Jukka Korpela
Se termien auktoriteettil{hdeteoksiin kiinnitt{minen, jonka per{{n
Korpela haikaili tuskin on reaalisesti mahdollista - my|s sanan koira
joutuu m{{ritt{m{{n loputtomalla termijonolla. Ilmeisesti Korpelan
tarkkuusperiaatteen takana on se, ett{ "postmoderni" ei m{{rity
yhdell{ tai kahdella sanalla, vaan lyhimmill{{nkin muutamalla
pitk{ll{ virkkeell{. K{sitink| oikein, Jukka?
Ei, m{{ritelm{n pituus ei ole olennaista. Jos esimerkiksi oletan
lukijalta peruskoulun matematiikan tiedot - siis suurin piirtein
nollatason tiedot varsinaisesta matematiikasta - niin termin
"Stone-Cechin kompaktisointi" m{{rittelyyn kuluisi v{hint{{nkin
kymmeni{ sivuja. Mutta se olisi teht{viss{, viel{p{ siten, ett{
lukijalta kyll{ vaadittaisiin melkoisesti vaivann{k|{ mutta
ei ajatustenlukutaitoa (kuten ns. humanististen tieteiden
"m{{ritelmien" lukijoilta).
Oikeat m{{ritelm{t ankkuroituvat - ehk{ monimutkaistenkin ketjujen
kautta - objektiivisiin asioihin kuten havaintoihin, t{sm{llisesti
muotoiltuihin teorioihin ja aksioomiin. Jos biologi A on kuvannut
aiemmin tuntemattoman eli|lajin X ja biologi B lajin Y, niin
biologien tiedeyhteis| voi kohtuullisen rationaalisesti keskustella
vaikkapa kysymyksest{, ovatko he itse asiassa kuvanneet saman lajin
eli ovatko heid{n m{{ritelm{ns{ asiallisesti yht{pit{v{t.
Sen sijaan kun humanisti H1 puhuu "postmodernista" ja humanisti H2
samoin, ei mill{{n minun tuntemallani menetelm{ll{ p{{st{ selville
siit{, puhuvatko he (likimainkaan) samasta asiasta.
"Postmoderni" on oikein hyv{ esimerkki. Olen n{hnyt erilaisia
m{{ritelmi{, lyhyempi{ ja pitempi{, ja viel{ erilaisempaa
t{m{n sanan k{ytt|{. Yhteist{ tuntuu olevan vain se, ett{
m{{ritelm{t ovat puutahein{{ eik{ sanan k{yt|ll{ ole mit{{n
tekemist{ mink{{n m{{ritelm{n kanssa.
"Postmoderni" on tietysti postmoderni k{site, joten sekasotku
on ihan ymm{rrett{v{.
Kohtuuden nimiss{ my|nnett{k||n, ett{ ei-humanistitkin osaavat
sekoilla blaa-blaa-sanoilla. Tyypillisi{ esimerkkej{:
- tulosjohtaminen (joka on l{hinn{ ns. liturginen sana vailla
objektiivista merkityssis{lt|{, "kyse on asenteista" etc. etc.)
- synergia (joka voi tarkoittaa melkein mit{ vain yksinkertaisesta
yhteydenpidosta tai ty|njaosta alkaen, ei kuitenkaan koskaan sit{
erityist{ k{sitett{, jota varten sana alun perin lanseerattiin :-).
P{iv{n mietelause:
Ne, jotka eiv{t osaa kirjoittaa kirjoja, harjoittavat kirjallisuuden-
tutkimusta.
Ne, jotka eiv{t osaa sit{k{{n, harrastavat kirjallisuudentutkimuksen
metodologiaa.
Ja sitten on viel{ meit{, jotka kritisoimme sit{ metodologian
"tutkimista".
Yucca
Juha Aaltonen
>Oikeat m{{ritelm{t ankkuroituvat - ehk{ monimutkaistenkin ketjujen
>kautta - objektiivisiin asioihin kuten havaintoihin, t{sm{llisesti
>muotoiltuihin teorioihin ja aksioomiin. Jos biologi A on kuvannut
>aiemmin tuntemattoman eli|lajin X ja biologi B lajin Y, niin
>biologien tiedeyhteis| voi kohtuullisen rationaalisesti keskustella
>vaikkapa kysymyksest{, ovatko he itse asiassa kuvanneet saman lajin
>eli ovatko heid{n m{{ritelm{ns{ asiallisesti yht{pit{v{t.
[l{ varasta "tiede" - k{sitett{ vain luonnotieteiden k{ytt||n.
Positivistit (voi kuinka meit{ ns. humanisteja koulutetaankaan
vihaamaan tuota sanaa...) pit{v{t juuri tuota Oikeana m{{ritelm{n{,
mutta ent{p{ silloin kun puhutaan asioista joita ei _voi_ ankkuroida
yht{{n mihink{{n, kuten esim. kirjallisuudentutkimuksessa miltei
p{{s{{nt|isesti?
Muutamia ratkaisuehdotuksia on esitetty.
1) J{tet{{n luonnotieteelliseen verifiointiin kykenem{tt|m{t alat
tieteen ulkopuolelle. Ihan hyv{, jos muistetaan sen j{lkeen puhua aina
vain LUONONNtieteist{ ja samalla pidet{{n mieless{, ettei tieteellisyys
sis{ll{ koko "totuutta", ett{ se on vain yksi tapa muiden joukossa puhua siit{.
2) Ei puhuta lainkaan asioita, joita ei voida metodilla todistaa. T{st{
en itse pid{, vrt. Skinnerin psykologia.
3) Tai sallitaan tideyhteis|n piiriss{ my|s subjektin n{kyminen ja muistetaan
ett{ metodikaan ei itse asiassa voi sit{ h{ivytt{{, vaikka se niin meille
uskotteleekin.
N{ist{ viimeinen lienee meill{ k{yt|ss{. Sen suurin ongelma on jatkuva
rajanveto siit{ pahuksen "tieteellisyydest{". Itse koitan sovittaa sit{ niin,
ett{ teksteiss{ni kirjoitan aivan mit{ haluan, paitsi silloin kun kyse
opinn{ytety|st{. Niiss{ keskityn vain todistamaan hallitsevani riitt{v{sti
vallitsevan muodollisen esitystavan l. metodin.
>Sen sijaan kun humanisti H1 puhuu "postmodernista" ja humanisti H2
>samoin, ei mill{{n minun tuntemallani menetelm{ll{ p{{st{ selville
>siit{, puhuvatko he (likimainkaan) samasta asiasta.
Simppeli{. Kysy mit{ he postmodernilla tarkoittavat. Onko joskus
j{{nyt tepsim{tt{?
>Kohtuuden nimiss{ my|nnett{k||n, ett{ ei-humanistitkin osaavat
>sekoilla blaa-blaa-sanoilla. Tyypillisi{ esimerkkej{:
>- tulosjohtaminen (joka on l{hinn{ ns. liturginen sana vailla
> objektiivista merkityssis{lt|{, "kyse on asenteista" etc. etc.)
>- synergia (joka voi tarkoittaa melkein mit{ vain yksinkertaisesta
> yhteydenpidosta tai ty|njaosta alkaen, ei kuitenkaan koskaan sit{
> erityist{ k{sitett{, jota varten sana alun perin lanseerattiin :-).
Ja on my|s my|nnett{v{, ett{ kulttuurintukimus itsekin problematisoi
omia k{sitteit{{n, ninnkuin pit{{kin. Valitettavasti ihminen on heikko,
ja t{llaisessa viitekehyksess{ (kun luonontieteen opiskelija moittii
ihmistieteen opiskelijaa) sit{ vain ajautuu turhan puolustusasemiin.
>P{iv{n mietelause:
>Ne, jotka eiv{t osaa kirjoittaa kirjoja, harjoittavat kirjallisuuden-
>tutkimusta.
>Ne, jotka eiv{t osaa sit{k{{n, harrastavat kirjallisuudentutkimuksen
>metodologiaa.
>Ja sitten on viel{ meit{, jotka kritisoimme sit{ metodologian
>"tutkimista".
Itse olen sit{ mielt{, ett{ jokaisessa taiteilijassa asuu ep{onnistunut
kriitikko.
>Yucca
--
Juha Aaltonen
tlj...@uta.fi
Jukka Korpela
[l{ varasta "tiede" - k{sitett{ vain luonnotieteiden k{ytt||n.
Mink{ min{ sille voin, jos ns. humanistinen tutkimus ei t{yt{
tieteellisyyden kriteerej{? Sanoista viis, en min{ mitenk{{n
rakasta sanaa "tiede". Liian v{lj{merkityksiset sanat vain
ovat k{ytt{kelvottomia. Jos liirumlaarum siit{, mit{ jokin
kirjailija "oikeastaan tarkoitti", tai villit kuvitelmat h{nen
kirjojensa syntyprosesseista ovat tiedett{, niin yht{ hyvin
tiedett{ ovat ne kirjat itse, minun uneni ja kahvip|yt{keskustelut.
- - mutta ent{p{ silloin kun puhutaan asioista joita ei _voi_ ankkuroida
yht{{n mihink{{n, kuten esim. kirjallisuudentutkimuksessa miltei
p{{s{{nt|isesti?
Muutamia ratkaisuehdotuksia on esitetty. - -
Kaikki kuvaamasi ehdotukset ovat huonoja.
Paljon parempi mutta ilmeisesti liian yksinkertainen ratkaisu on:
Siit{, mist{ ei voi puhua tieteellisesti, ei yritet{k{{n puhua
tieteellisesti vaan tavallisella arkikielell{ (tai juhlakielell{,
miten vain). Vaikkapa tyyliin "minusta se-ja-se on j{nnitt{v{ kirja".
(Jos sanat eiv{t riit{ kertomaan, niin voihan sitten lis{ksi runoilla,
kuten viininmaistajat tekev{t p{hkin{isine aromeineen. Mutta on harhaa
kuvitella, ett{ ekspressiivisten sanojen vierasper{isyys tekisi niist{
sen tieteellisempi{.)
Haittana on tietysti se, ett{ jos asioita ei verhota tieteen kaapuun,
niit{ varten ei saada koulutusohjelmia ja professuureja ja apurahoja...
>Sen sijaan kun humanisti H1 puhuu "postmodernista" ja humanisti H2
>samoin, ei mill{{n minun tuntemallani menetelm{ll{ p{{st{ selville
>siit{, puhuvatko he (likimainkaan) samasta asiasta.
Simppeli{. Kysy mit{ he postmodernilla tarkoittavat. Onko joskus
j{{nyt tepsim{tt{?
On. Tuloksena on lis{{ blaablaata, josta ei mit{{n kautta p{{st{
k{sitteisiin, joilla voisi luottaa olevan edes suurin piirtein
sama merkitys eri ihmisille. Sit{ kuunnellessa Hegelin metafysiikkakin
alkaa tuntua konkreettiselta ja j{m{k{lt{.
Yucca
M.G. Soikkeli
>Sen sijaan kun humanisti H1 puhuu "postmodernista" ja humanisti H2
>samoin, ei mill{{n minun tuntemallani menetelm{ll{ p{{st{ selville
>siit{, puhuvatko he (likimainkaan) samasta asiasta.
Mieleesi ei ole varmaankaan juolahtanut, ett{ kun humanistit
tutkivat itse{{n kielt{ ja kulttuuria, he _joutuvat_ k{ytt{m{{n
sit{ samaa kulttuuria ja kielt{ tutkimisen v{lineen{ ja yht{
aikaa kohteena. _Se_ tuottaa ristiriitaisia m{{ritelmi{ termeille,
mutta tekee humanistisesta tieteest{ my|s haasteellisen ja - v{it{n -
viimeisen metafysiikan alueen.
>"Postmoderni" on oikein hyv{ esimerkki. Olen n{hnyt erilaisia
>m{{ritelmi{, lyhyempi{ ja pitempi{, ja viel{ erilaisempaa
>t{m{n sanan k{ytt|{. Yhteist{ tuntuu olevan vain se, ett{
>m{{ritelm{t ovat puutahein{{ eik{ sanan k{yt|ll{ ole mit{{n
>tekemist{ mink{{n m{{ritelm{n kanssa.
Mit{h{n "postmodernismin" tutkimuksia hra Korpela lie lukenut?
Min{ olen n{hnyt eritt{in hyvi{ m{{ritelmi{ kulttuurintutkimuksen
teorioissa ja kohdannut ohimennen hy|dynnettyj{ ja m{{rittelem{tt|mi{
k{ytt|kertoja p{iv{lehtikirjoittelussa ja kapakkakeskustelussa.
Ehk{ hra Korpelan tieteellisiksi l{hteiksi kelpaavat j{lkimm{iset?
>P{iv{n mietelause:
>Ne, jotka eiv{t osaa kirjoittaa kirjoja, harjoittavat kirjallisuuden-
>tutkimusta.
>Ne, jotka eiv{t osaa sit{k{{n, harrastavat kirjallisuudentutkimuksen
>metodologiaa.
Hra Korpela haluaa nyt v{ltt{m{tt{ olla kiusallinen ja vaikkei
h{n tyypilliseen teknokraatin tapaan n{e mit{{n syyt{ pohtia
mik{ on h{nen oma paikkansa sill{ (kielen ja kulttuurin) kent{ll{,
jota h{n kritisoi, on todettava h{nen jo "aforistisella" tasolla
menneen harhaan. Kirjallisuushistoria tuntee lukuisia esimerkkej{
kirjallisuudentutkijoista, jotka ovat olleet enemm{n tai v{hemm{n
merkitt{vi{ my|s kirjallisuuden luojina. Jotkut ovat kirjoittaneet
kuivan akateemisen oppinutta kirjallisuutta (esim. T.S. Eliot tai Markku
Envall) ja jotkut hy|dynt{neet hyvinkin nerokkaasti oppejaan (esim. Eco ja
Peter Acroyd). Tuntemistani kirjallisuudentutkijoista l|ytyisi vaikka
kuinka kaunokirjallisia lahjakkuuksia, mutta heid{n kunnianhimonsa ja
itsekritiikkins{ on niin armoton, ett{ he eiv{t voi l{hett{{ kustantajalle
mit{ tahansa.
>Ja sitten on viel{ meit{, jotka kritisoimme sit{ metodologian
>"tutkimista".
Jos tuo on kritiikki{ niin Aku Ankka on poliittinen julkaisu
esitelless{{n yht{ naiivisti arkip{iv{n ilmi|iden "huvittavuutta".
--
##################### "Together we confront the test of death. Now is the
M.G. Soikkeli time of parting, when all the defenders of the Land
csm...@uta.fi must go to their separate tasks. Do not desire to
##################### change your lot for another's." -Stephen Donaldson-
M.G. Soikkeli
>In article <76...@kielo.uta.fi> tlj...@uta.fi (Juha Aaltonen) writes:
>
> [l{ varasta "tiede" - k{sitett{ vain luonnotieteiden k{ytt||n.
>
>Mink{ min{ sille voin, jos ns. humanistinen tutkimus ei t{yt{
>tieteellisyyden kriteerej{?
Hra Korpelan tiedefasismi: mink{ min{ voin sille ett{ he eiv{t
ole niin kuin me, sill{ _meh{n_ olemme oikeita tieteilijoit{,
_koska_ vain me teemme tiedett{ kuten me. Mit{{n muuta logiikkaa
_tai_ my|sk{{n tieteenhistoriallista selityst{ humanististen
tieteiden "ep{tieteellisyydelle" ei ole. Veikkaisin my|s, ett{
hra Korpelalla on hyvin ep{m{{r{inen k{sitys siit{ mit{ kaikkea
humanistisiin tieteisiin kuuluu.
> Sanoista viis, en min{ mitenk{{n
>rakasta sanaa "tiede". Liian v{lj{merkityksiset sanat vain
>ovat k{ytt{kelvottomia.
Kuitenkin esim. t{ss{ keskustelussa k{yt{t koko ajan sanoja,
joille ei voida l|yt{{ yksiselitteist{ vastaavuutta ulkoisesta
todellisuudesta.
>Jos liirumlaarum siit{, mit{ jokin
>kirjailija "oikeastaan tarkoitti", tai villit kuvitelmat h{nen
>kirjojensa syntyprosesseista ovat tiedett{, niin yht{ hyvin
>tiedett{ ovat ne kirjat itse, minun uneni ja kahvip|yt{keskustelut.
Hra Korpela paljastaa toistamiseen, ett{ h{nen tietonsa kirjallisuus-
tieteest{ ovat yht{ onettomat kuin k{sitys humanistisen alan
oppiaineista. Nime{ ja kerro nyt edes _yksi_ kirjallisuustieteen teos
jonka olet lukenut (plus jotain siit{ ymm{rt{nyt).
Todettakoon saman tien, ettei minua itse{nik{{n asioiden "tieteelli-
syys" kiihota, mutta koko t{m{ luonnontieteet - humanistiset tieteet
asetelma on n{in{ vuosina hyvinkin vaarallisessa tilanteessa, koska
luonnontieteit{ pidet{{n v{litt|m{sti yhteiskuntaa hy|dytt{v{n{ ja
humanististen tieteiden anti kulttuurille n{kyy ja vaikuttaa hitaasti
eik{ sit{ voi - mik{ olennaisinta teknokraattiyhteiskunnan kannalta -
mitata numeroin. Siksi katson asialliseksi puolustaa humanististia
tieteit{ v{hint{{n yht{ olennaisina ihmisen itseymm{rrykselle ja
yhteiskunnan kehitt{miselle kuin luonnontieteit{ (jotka meid{t
ekokatastrofin partaalle ovat tuoneet, mutta mit{s siit{, t{rkeint{
ovat j{m{k{t termit..?).
>Paljon parempi mutta ilmeisesti liian yksinkertainen ratkaisu on:
>Siit{, mist{ ei voi puhua tieteellisesti, ei yritet{k{{n puhua
>tieteellisesti vaan tavallisella arkikielell{ (tai juhlakielell{,
>miten vain). Vaikkapa tyyliin "minusta se-ja-se on j{nnitt{v{ kirja".
Oletko koskaan lukenut millaista kritiikki{ luonnontieteiden
kielest{ ja retorisin tempuin mukaansaatetusta teleologisuudesta
on kirjoitettu? Luuletko tosiaan, ett{ koko luonnontieteen kieli
on yht{ neutraalia arvoista ja ennakkok{sityksist{ kuin matematiikan
puhtaan symbolinen kieli?
>(Jos sanat eiv{t riit{ kertomaan, niin voihan sitten lis{ksi runoilla,
>kuten viininmaistajat tekev{t p{hkin{isine aromeineen. Mutta on harhaa
>kuvitella, ett{ ekspressiivisten sanojen vierasper{isyys tekisi niist{
>sen tieteellisempi{.)
Ehk{ hra Korpelaa kiusaakin kulttuurintutkimuksessa se, ett{ siin{
k{ytet{{n sellaisia sivistyssanoja, joita _h{n_ ei ymm{rr{. Kuinka
inhoittavaa, kuinka sellaista sallitaan...
--
################# "Min{ olen unelmien tuomari ja sin{ olet rakkauden tuomari.
M.G. Soikkeli No, min{ tuomitsen sinut siit{, ett{ olet unelmoinut
csm...@uta.fi hyvist{ asioista, koko el{m{si kest{v{{n ty|h|n ja
################# k{rsimykseen unelmiesi vuoksi" - O.S. Card -
Ilkka M{yr{
>Ei, m{{ritelm{n pituus ei ole olennaista. Jos esimerkiksi oletan
>lukijalta peruskoulun matematiikan tiedot - siis suurin piirtein
>nollatason tiedot varsinaisesta matematiikasta - niin termin
>"Stone-Cechin kompaktisointi" m{{rittelyyn kuluisi v{hint{{nkin
>kymmeni{ sivuja. Mutta se olisi teht{viss{, viel{p{ siten, ett{
>lukijalta kyll{ vaadittaisiin melkoisesti vaivann{k|{ mutta
>ei ajatustenlukutaitoa (kuten ns. humanististen tieteiden
>"m{{ritelmien" lukijoilta).
Ei ajatusten, vaan kirjojenlukutaitoa. Kuten matemaattinen kieli,
my|s ihmistieteiden diskurssi rakentuu edellisten tutkimusten luomalle
perustalle. Er{iss{ yhteyksiss{ (uskokaa tai {lk{{) on mahdollista
olettaa, ett{ jokainen keskusteluun osallistuva on lukenut "Kirjalli-
suusteorian perusteet" -tyylisen opuksen. Se luo ihmeesti selkeytt{
keskusteluun.
>Oikeat m{{ritelm{t ankkuroituvat - ehk{ monimutkaistenkin ketjujen
>kautta - objektiivisiin asioihin kuten havaintoihin, t{sm{llisesti
>muotoiltuihin teorioihin ja aksioomiin. Jos biologi A on kuvannut
>aiemmin tuntemattoman eli|lajin X ja biologi B lajin Y, niin
>biologien tiedeyhteis| voi kohtuullisen rationaalisesti keskustella
>vaikkapa kysymyksest{, ovatko he itse asiassa kuvanneet saman lajin
>eli ovatko heid{n m{{ritelm{ns{ asiallisesti yht{pit{v{t.
Poimitaanpa t{st{ pari ilmaisua:
"Oikeat m{{ritelm{t": kirjoittajalla on siis tietoteoreettinen
k{sitys, ett{ on olemassa "oikeita" ja "v{{ri{" m{{rittelyn tapoja.
Sen sijaan, ett{ olisi valmis l{hestym{{n my|s toisenlaisia m{{rit-
telyn periaatteita ja k{sityksi{ tiedosta, h{n ennalta asettaa
"tiedon" ja "m{{rittelyn" itsess{{n jonnekin koskemattomiin korkeuk-
siin. Implikaatio on l{hinn{: "Villit, hullut ja vammaiset voivat
erehty{ siit{ miten m{{ritell{{n ja mit{ tieto on. Min{ en. Olen
l{nsimainen rationalisti." Oletko koskaan kuullut positivismin tai
l{nsimaisen rationalismin kritiikist{, siit{, ett{ sekin on tietty
(ideologinen) ihmisten luomus?
"objektiivisiin asioihin kuten havaintoihin": Oletko koskaan kuullut,
ett{ havainnot edellytt{v{t havainnoijaa? Havainto voidaan aivan
yht{ hyvin (filosofiassa tyypillisimmin juuri n{in) ottaa tyyppiesi-
merkkin{ _subjektiivisesta_ ilmi|st{.
En ole subjektivistinen nihilisti, mutta kirjallisuudentutkimus ei yksin-
kertaisesti p{{se minnek{{n tuijottamalla luonnontieteilij|iden verifikaa-
tiomalleihin. Jukka muistaakseni my|hemm{ss{ vastineessaan puhuu kirjalli-
suudentutkimuksesta sen tutkimisena "mit{ kirjailija oikeastaan tarkoitti",
ja ehdottaa rehellisemm{ksi my|nt{{, ett{ kirjoista voi puhua vain "mutu"-
periaatteella.
Ensinn{kin Wimsattin ja Beardsleyn artikkelista "Intentional Fallacy" l{htien
viimeist{{n on kirjallisuudentutkimuksen tiukin 'faux pas' liittynyt juuri
kirjalijoiden ja heid{n "aatoksiensa" tutkimiseen. Kirjallisuudentutkimus
tutkii kirjallisuutta ja niit{ merkityksi{ joita se saa suhteessa lukijakun-
taansa. T{m{ "musta tuntuu" on puolestaan jotakin muuta kuin yhden ihmisen
riemu tai ongelma. Ihmisill{ on taipumuksia yhdenmukaiseen reagointiin: sama
kirja kuluu miljoonissa k{siss{ (tai toiselta puolelta:) elokuvatuottajat
syyt{v{t markkinoille saman idean muunnelmia {killisen{ ry|ppyn{ ja vuoden
kuluttua kukaan ei halua ao. lajityypist{ kuullakaan. Jo alkeellisimmat so-
siologian metodit tuottavat "subjektiivisista" mielipiteist{ ja asenteista
sangen "objektiivisia" tuloksia.
T{m{ sin{ns{ kunnioitettava tutkimuksen haara on kuitenkin oman erikoisalani
ulkopuolella. Olen hyvin kiinnostunut k{ym{{n dialogia luonnontieteisiin
p{in, sill{ koko "subjektin" muovautuminen (kuinka meill{ on tietty k{sitys
siit{ mit{ on 'min{', ja 'maailma') her{tt{{ kysymyksi{ evoluutiosta ja
systeemin toimintatavoista. Veikkaisin, ett{ biologisen kehomme luoma onto-
ja epistemologinen malli selitt{{ aika pitk{lle my|s tajunnansis{isten
ilmi|iden logiikkaa. Toisin sanoen "ajattelen, olen siis olemassa" korvautuu
"aistin, olen siis olemassa" -muotoilulla. Aistimuksellisen ja tajunnan todel-
lisuuden v{linen suhde ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen kuin luonnontie-
teilij{t usein vaikuttavat uskovan. Kykymme mallintaa todellisuutta on sidok-
sissa paitsi aistiemme antamiin malleihin, my|s niihin "kieliin" joille koko
subjektiviteetti perustuu. Humanisti voi v{it{{, ett{ vaikka luonnontieteilij{
ei kykenisi hahmottamaan "postmodernin" logiikkaa k{sitteen{, joutuu h{n joka
tapauksessa arkip{iv{ss{{n tulemaan toimeen t{m{n ilmi|n (todellisuuden ja
representaation rajaa h{m{rt{vien) vaikutusten kanssa.
>P{iv{n mietelause:
>Ne, jotka eiv{t osaa kirjoittaa kirjoja, harjoittavat kirjallisuuden-
>tutkimusta.
>Ne, jotka eiv{t osaa sit{k{{n, harrastavat kirjallisuudentutkimuksen
>metodologiaa.
>Ja sitten on viel{ meit{, jotka kritisoimme sit{ metodologian
>"tutkimista".
Sain eilen tiedon, ett{ toinen t{t{ kirjallisuustiede-keskustelua aloitelleista
(joka en ole min{) tulee saamaan t{m{n vuoden Portti-lehden palkinnon Suomen
parhaasta SF-novellista. :-)
>Yucca
Frans
Jukka Korpela
Mit{h{n "postmodernismin" tutkimuksia hra Korpela lie lukenut?
Min{ olen n{hnyt eritt{in hyvi{ m{{ritelmi{ - -
Kyll{h{n esim. luonnontieteiden tutkimuksesta kirjoitettaessakin
menn{{n joskus henkil|kohtaisuuksiin, mutta ns. humanistisessa
tieteiss{ argumentum ad hominem tuntuu olevan ainoa "metodi",
jota kaikki k{ytt{v{t.
Mutta jos kerran olet n{hnyt "eritt{in hyvi{ m{{ritelmi{"
k{sitteelle "postmodernismi", niin esitt{isitk| yhden, joko
suorana sitaattina tai, jos se olisi liian pitk{, kirjallisuusviitteen{?
Yucca
Harri Kiiskinen
>Sain eilen tiedon, ett{ toinen t{t{ kirjallisuustiede-keskustelua aloitelleista
>(joka en ole min{) tulee saamaan t{m{n vuoden Portti-lehden palkinnon Suomen
>parhaasta SF-novellista. :-)
> Frans
Voidaan olla eritt{in montaa mielt{ kyseisen palkinnon arvovallasta ja
kattavuudesta. :-)
Arvosteluperiaatteinahan kyseisen palkinnon my|nt{misess{ ovat Portti-
lehden lukijoiden mielipiteet, ja t{m{ jo aiheuttaa suuren painotuksen Portin
omaa materiaalia kohti. Jos tuloksia verrataan Atorox-palkinnon tuloksiin
vaikka silt{ ajalta, kun Portti-palkintoa l|ytyy, niin voidaan huomata Atorox-
palkinnon maan eri alan yhdistysten joukosta (mukana v. 1992 my|s Tampereen
Scifi-seura, Portin julkaisija) kootun raadin p{{tyneen huomattavan erilaisiin tuloksiin palkinnosta p{{tt{ess{{n.
Ihan vain tiedoksi.
Ja Huom! :-)
Harri Kiiskinen
ps. Tiedoksi niille jotka eiv{t tied{: Atorox-palkinto on Turun Science Fiction Seura ry:n vuosittain my|nt{m{ palkinto edellisen vuoden parhaalle
suomalaiselle, suomessa julkaistulle scifi- tai fantasianovellille (My|s kauhu!). T{n{ vuonna palkinto jaettiin jo kymmenennen kerran, ja raati koottiin
kaikkien Suomen scifi-yhdistysten joukosta. Voittaja, eli vuoden 1991 paras scifinovelli: Risto Isom{ki: Puu, kirjassa Kristalliruusu, kirjayhtym{ 1991.
Joni Jarvenkyla
>kuinka kaunokirjallisia lahjakkuuksia, mutta heid{n kunnianhimonsa ja
>itsekritiikkins{ on niin armoton, ett{ he eiv{t voi l{hett{{ kustantajalle
>mit{ tahansa.
Voihan sit( adjektiivin "{{li|" n{inkin ilmaista.
--
j...@mits.mdata.fi | PGP 2.0 key available | PGP 2.0 avain saatavilla
Juha Aaltonen
>Kyll{h{n esim. luonnontieteiden tutkimuksesta kirjoitettaessakin
>menn{{n joskus henkil|kohtaisuuksiin, mutta ns. humanistisessa
>tieteiss{ argumentum ad hominem tuntuu olevan ainoa "metodi",
>jota kaikki k{ytt{v{t.
Pit{isik| perustaa uusi ryhm{, jossa teekkarit, ekonomistit, yhteiskunta-
tieteilij{t jne. saisivat vapaasti fleimata, yleist{{ ja muutenkin
melskata toistensa kanssa?
Nimeksi sfnet.fan.paradigma?
--
Juha Aaltonen
tlj...@uta.fi
Ilkka M{yr{
(Portin palkinnosta:)
> Voidaan olla eritt{in montaa mielt{ kyseisen palkinnon arvovallasta ja
>kattavuudesta. :-)
Ja on ihan hyv{ ett{ voidaan olla.
> ps. Tiedoksi niille jotka eiv{t tied{: Atorox-palkinto on Turun Science Fiction Seura ry:n vuosittain my|nt{m{ palkinto edellisen vuoden parhaalle
>suomalaiselle, suomessa julkaistulle scifi- tai
------------
Palkinnot eiv{t siis kai niink{{n kilpaile kesken{{n, kun toinen keskittyy jo
julkaistuihin teksteihin, ja toinen on avoin kaikille kirjoittajille (kuten
muiden kiireidens{ kanssa tappeleville tutkijanpoloille...)
Kaikki kunnia molemmille ja ennenkaikkea aktiiville alan harrastukselle!
--
frans
Hannu Pajunen
>Palkinnot eiv{t siis kai niink{{n kilpaile kesken{{n, kun toinen keskittyy jo
>julkaistuihin teksteihin, ja toinen on avoin kaikille kirjoittajille (kuten
>muiden kiireidens{ kanssa tappeleville tutkijanpoloille...)
T{ss{ sekoitetaan ainakin kaksi asiaa. Portti-palkinto on ihan eri
asia kuin Portin kirjoituskilpailu. Atoroxin tavoin my|s
Portti-palkinto keskittyy jo julkaistuihin teksteihin, kun taas Portin
kirjoituskilpailu on avoin.
>Kaikki kunnia molemmille ja ennenkaikkea aktiiville alan harrastukselle!
Absolutely!
Hannu
M.G. Soikkeli
>Kyll{h{n esim. luonnontieteiden tutkimuksesta kirjoitettaessakin
>menn{{n joskus henkil|kohtaisuuksiin, mutta ns. humanistisessa
>tieteiss{ argumentum ad hominem tuntuu olevan ainoa "metodi",
>jota kaikki k{ytt{v{t.
Mutta huomaatkos lukiessasi yll{ olevan, ett{ olet jo saanut tartunnan?
>Mutta jos kerran olet n{hnyt "eritt{in hyvi{ m{{ritelmi{"
>k{sitteelle "postmodernismi", niin esitt{isitk| yhden, joko
>suorana sitaattina tai, jos se olisi liian pitk{, kirjallisuusviitteen{?
Uups, en ole aivan oikea henkil| vastaamaan, koska minun l|yt|ni ovat
vain l|yt|j{ ja oma metodinen mielenkiintoni on enint{{n modernistisessa
taiteessa ja j{lkistrukturalismin alueelta olen ominut vain feministisen
tutkimuksen oppeja. Viittaan koko "Moderni/postmoderni" -teokseen, k{den
ulottuvilla olevasta hyllyst{ l|yd{n kuitenkin "Taide modernissa maail-
massa, josta aikani selattua l|yd{n pyydetyn yhden sopivan m{{ritelm{n
Peter B~rgerilt{: postmoderni on avantgardistisen problematiikan l{pimurto
(tai j{lleentuleminen) modernin taiteen sis{ll{;
"Vaikka moderni oli jo varhain ottanut arkip{iv{n kohteekseen
(Flaubert), se oli kuitenkin pit{nyt taideteoksen rajaamista
todellisesta el{m{st{ merkitykselt{{n metafyysisen{ peri-
aatteena, jota ei miss{{n tapauksessa saa rikkoa. T{n{{n t{m{
raja on osoittautunut liukuvaksi (...). Kun lopulta ankara
moderni oli rajannut semanttisen alueen pois esteettisen
puhtaudelle vieraana ja rakentanut yksin muodon varaan j{ljelle
j{{neen{ merkityselementtin{, el{mme nyky{{n merkityksellisten
merkkien vy|rynomaista paluuta".
Ja artikkelin kirjoittaja Jussi Kotkavirta tiivist{{ lopuksi, ett{
postmoderni B~rgerin mukaan onkin itse asiassa postavantgardismia.
Ehk{ toimivimman m{{ritelm{n demonstroi tutkijayst{v{ni: h{n kirjoitti
vaaleanpunaiseen tarrasyd{meen "postmoderni" ja kiinnitti sen mihin
tahansa esineeseen ja sanoi t{m{ on nyt postmoderni. Ismin{ postmoderni
on tietysti yht{ lailla kiinni sopimuksessa taiteilijan ja yleis|n
v{lill{, kuin ett{ kolmiossa py|rii ahkerasti mukana joukko kriitikkoja ja
taiteentutkijoita, jotka jatkuvasti m{{rittelev{t ja rikkovat m{{ritelmi{
kesken{{n - mit{ on postmoderni taide tai per{ti postmoderni el{m{ntapa?>
Jukka Korpela
osallistumatta t{h{n keskusteluun, niin ilahduin siit{, ett{
pyynt||ni esitt{{ postmodernismin m{{ritelm{ reagoitiin.
Siksi kommentoin sit{ lyhyesti.
In article <77...@kielo.uta.fi> csm...@uta.fi (M.G. Soikkeli) writes:
- - postmoderni on avantgardistisen problematiikan l{pimurto
(tai j{lleentuleminen) modernin taiteen sis{ll{;
"Vaikka moderni oli jo varhain ottanut arkip{iv{n kohteekseen
(Flaubert), se oli kuitenkin pit{nyt taideteoksen rajaamista
todellisesta el{m{st{ merkitykselt{{n metafyysisen{ peri-
aatteena, jota ei miss{{n tapauksessa saa rikkoa. T{n{{n t{m{
raja on osoittautunut liukuvaksi (...). Kun lopulta ankara
moderni oli rajannut semanttisen alueen pois esteettisen
puhtaudelle vieraana ja rakentanut yksin muodon varaan j{ljelle
j{{neen{ merkityselementtin{, el{mme nyky{{n merkityksellisten
merkkien vy|rynomaista paluuta".
Vertaan t{t{ mieless{ni siihen, mit{ "Suomalainen tietosanakirja"
esitt{{ hakusanan "postmodernismi" alla, ja havaitsen ristiriidan:
tietosanakirjan mukaan postmodernismia ei juuri voi m{{ritell{
muutoin kuin modernismin negaationa tai modernismin j{lkeen tulevana.
Sellainen postmodernismi, joka on jotakin modernin taiteen (mit{ se
nyt sitten tarkoittaneekin) sis{ll{ tapahtuvaa, olisi silloin jokin
aivan eri k{site.
Her{{ my|s kysymys, mik{ tuo edell{ mainittu "metafyysinen periaate"
oikein on. Ettei vain postmodernismin teoreetikkojen oma kuvitelma?
Olennaisinta on, ett{ tuokin m{{ritelm{ sis{lt{{ ep{lukuisan m{{r{n
ep{m{{r{isi{ k{sitteit{ ("arkip{iv{", "rajaaminen", "todellinen el{m{",
"semanttinen alue", "esteettinen puhtaus" jne.). M{{ritelmien pyyt{minen
niille johtaisi mit{ luultavimmin ikuiseen rekursioon, jossa m{{ritelm{t
sis{lt{v{t enemm{n m{{rittelem{tt|mi{ k{sitteit{ kuin m{{rittelev{t.
Ehk{ toimivimman m{{ritelm{n demonstroi tutkijayst{v{ni: h{n kirjoitti
vaaleanpunaiseen tarrasyd{meen "postmoderni" ja kiinnitti sen mihin
tahansa esineeseen ja sanoi t{m{ on nyt postmoderni. Ismin{ postmoderni
on tietysti yht{ lailla kiinni sopimuksessa taiteilijan ja yleis|n
v{lill{ - -
Ensimm{inen virke vastaa minun vaikutelmiani: "postmoderni" on
runokielt{. Runoista voi pit{{ tai olla pit{m{tt{. Runot voivat
olla tutkimuksen kohteena, mutta tutkimusta ne eiv{t ole.
(Toinen virke taas alkaa k{sitteen "sopimus" omituisella k{yt|ll{
eik{ tunnu johtavan mihink{{n. Minun mielikuvitukseni ei riit{
l|yt{m{{n mit{{n j{rkev{{ analogiaa oikeudellisen sopimus-k{sitteen
ja taiteilijan ja yleis|n suhteen v{lill{.)
Niinp{ min{kin nyt ilmoitan, ett{ jokaisessa kirjoittamassani
tekstiss{ on i:n pisteiden sis{ll{ mikrokirjoituksena sana
"postmoderni", ja nyt min{kin sitten olen postmoderni.
Dominoivan diskurssin metafyysiset periaatteet tietysti est{v{t
teit{ n{kem{st{ sit{, joten lopetan t{h{n.
""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
" Jukka "Yucca" Korpela, kaikkien alojen erikoisdiletantti "
Juha Aaltonen
>Ehk{ toimivimman m{{ritelm{n demonstroi tutkijayst{v{ni: h{n kirjoitti
>vaaleanpunaiseen tarrasyd{meen "postmoderni" ja kiinnitti sen mihin
>tahansa esineeseen ja sanoi t{m{ on nyt postmoderni. Ismin{ postmoderni
>on tietysti yht{ lailla kiinni sopimuksessa taiteilijan ja yleis|n
>v{lill{, kuin ett{ kolmiossa py|rii ahkerasti mukana joukko kriitikkoja ja
>taiteentutkijoita, jotka jatkuvasti m{{rittelev{t ja rikkovat m{{ritelmi{
>kesken{{n - mit{ on postmoderni taide tai per{ti postmoderni el{m{ntapa?>
Alt.postmodern - ryhm{ss{ joku esitti (Ikea-sohvasta keskusteltaessa), ettei
m||peli voi olla postmoderni, ellei sin{ ole valesavupiippua (fake chimney).
Sek{ tuo ett{ tarrasyd{nm{{ritelm{ tuntuvat workkivan ihan hyvin, olkoonkin,
ett{ molemmat ovat pakoa absurdismiin.
Postmoderni on kyll{ hurja ep{k{site ja kuuma peruna. Juuri jonkun prosemi-
naariesityksen otsikkona oli "Postmodernistiset ainekset Vonnegutin
Teurastamo 5:ss{" ja kaikki keskustelu, yll{tys yll{tys, oli postmodernin
ja postmodernistisen ymp{rill{.
Johan tuon taisi Raymond Chandler sanoa: Jos et tied{ mit{ seuraavaksi
kirjoitat, pist{ joku tulemaan ovesta sis{{n postmoderni k{dess{{n.
--
Juha Aaltonen
tlj...@uta.fi
Harri Kiiskinen
>Palkinnot eiv{t siis kai niink{{n kilpaile kesken{{n, kun toinen keskittyy jo
>julkaistuihin teksteihin, ja toinen on avoin kaikille kirjoittajille (kuten
>muiden kiireidens{ kanssa tappeleville tutkijanpoloille...)
>Kaikki kunnia molemmille ja ennenkaikkea aktiiville alan harrastukselle!
Hups! Nyt sattui pieni v{{rinymm{rrys: k{sitin, ett{ kyse oli Portin
lukija{{nestyksen perusteella my|nnett{v{st{ palkinnosta, mutta n{ht{v{sti
kyseess{ olikin Portin vuosittainen kirjoituskilpailu, joka taas on aivan eri
asia. Kyseisen kilpailun voitto tosin tuskin oikeuttaa ket{{n k{ytt{m{{n
novellistaan `Vuoden Parhaan` titteli{. Kyseess{ sent{{n on vain osa vuoden
aikana kirjoitetuista novelleista.
Eli t{m{ palkinto ei tosiaankaan kilpaile Atoroxin kanssa: useinhan
voittajanovelli my|s julkaistaan, ja t{ll|in se on ehdokkaana Atorox-palkin-
nosta p{{tett{ess{.
Harri Kiiskinen
M.G. Soikkeli
>Johan tuon taisi Raymond Chandler sanoa: Jos et tied{ mit{ seuraavaksi
>kirjoitat, pist{ joku tulemaan ovesta sis{{n postmoderni k{dess{{n.
Tai kuten Hitler ja Markku Into ovat sanoneet: Kun kuulen sanan kiv{{ri
poistan postmodernin kulttuuristani.
M.G. Soikkeli
> (Flaubert), se oli kuitenkin pit{nyt taideteoksen rajaamista
> todellisesta el{m{st{ merkitykselt{{n metafyysisen{ peri-
> aatteena, jota ei miss{{n tapauksessa saa rikkoa. T{n{{n t{m{
>Vertaan t{t{ mieless{ni siihen, mit{ "Suomalainen tietosanakirja"
>esitt{{ hakusanan "postmodernismi" alla, ja havaitsen ristiriidan:
>tietosanakirjan mukaan postmodernismia ei juuri voi m{{ritell{
>muutoin kuin modernismin negaationa tai modernismin j{lkeen tulevana.
Tietosanakirjan selitys kuulostaa silt{ kuin se pyrkisi sijoittamaan
min{ tahansa aikakautena klassinen -> moderni -> ? -ketjun vastaukseksi
postmodernin aikakauden, modernismin antiteesiksi viimeisen h{m{r{n
ilmi|kent{n. Sen sijaan on mielekk{{mp{{ sitoa postmoderni ilmi|ksi,
joka liittyy koko l{nsimaisen subjektin muutokseen, sen suhteeseen
metafysiikkaan ja historiaansa.
>Sellainen postmodernismi, joka on jotakin modernin taiteen (mit{ se
>nyt sitten tarkoittaneekin) sis{ll{ tapahtuvaa, olisi silloin jokin
>aivan eri k{site.
Vain jos l{hdett{isiin siit{, ett{ muutos taiteessa on pelk{st{{n
sen sis{isist{ muutoksista johtuvaa, eik{{ liity koko yhteiskunnan
muutokseen.
>Her{{ my|s kysymys, mik{ tuo edell{ mainittu "metafyysinen periaate"
>oikein on. Ettei vain postmodernismin teoreetikkojen oma kuvitelma?
Habermas selitt{{ sit{ n{in (sama kirja, sama artikkeli):
"Arkimaailman ymm{rrysprosessit k{ytt{v{t kulttuuri-
perint|{ koko sen laajuudelta. Sen t{hden ei rationaalis-
tunutta arkea voida vapauttaa kulttuurisen k|yhtymisen
aiheuttamasta j{ykkyydest{ siten, ett{ yksi kulttuurinen
alue, t{ss{ siis taide (*rajattuna metafyysisen periaatteen
avulla*), avataan v{kivaltaisesti ja luodaan p{{sy yhteen
erikoistuneista tiedon kokonaisuuksista. T{ll{ tavoin
korvattasiin (*kuten modernismi teki*) vain yksi yksipuolisuus
ja abstraktio toisella."
>Olennaisinta on, ett{ tuokin m{{ritelm{ sis{lt{{ ep{lukuisan m{{r{n
>ep{m{{r{isi{ k{sitteit{ ("arkip{iv{", "rajaaminen", "todellinen el{m{",
>"semanttinen alue", "esteettinen puhtaus" jne.). M{{ritelmien pyyt{minen
>niille johtaisi mit{ luultavimmin ikuiseen rekursioon, jossa m{{ritelm{t
>sis{lt{v{t enemm{n m{{rittelem{tt|mi{ k{sitteit{ kuin m{{rittelev{t.
Totta kyll{ olisi miellytt{v{{ lukea sellainen taidehistoriallinen selvitys
t{m{n vuosisadan avantgarsismista, joka olisi niin selkokielinen ja innos-
tuneesti laadittu, ett{ iso{itinikin sen ymm{rt{isi. Mutta voidaan kysy{
sit{kin kuinka _v{h{n_ sellainen historiikki kertoisi taideinstituution
sis{ll{ tapahtuneesta muutoksesta, joka on juuri tiettyjen keskeisten
k{sitteiden muuttumista - kuinka puhua n{ist{ k{sitteist{ k{ytt{m{tt{
n{it{ k{sitteit{?
>Ensimm{inen virke vastaa minun vaikutelmiani: "postmoderni" on
>runokielt{. Runoista voi pit{{ tai olla pit{m{tt{.
Runokieli ja tutkimuksen kieli ovat metakieli{, kielt{ k{sittelevi{ -
esteettisen el{myksen saaminen molemmista taas edellytt{{ jo taide-
instituutioista irronnutta ajattelua. Ehk{ kovat teknologistit pystyv{t
siihen.
>(Toinen virke taas alkaa k{sitteen "sopimus" omituisella k{yt|ll{
>eik{ tunnu johtavan mihink{{n. Minun mielikuvitukseni ei riit{
>l|yt{m{{n mit{{n j{rkev{{ analogiaa oikeudellisen sopimus-k{sitteen
>ja taiteilijan ja yleis|n suhteen v{lill{.)
Kuinka paljon suomalaisten keskin{inen mielihyv{rauha riippuu
juridisista pyk{list{? Kuitenkin kotimainen konsensus on sekin
sopimusta, kirjoittamattoman lain noudattamista.
>Niinp{ min{kin nyt ilmoitan, ett{ jokaisessa kirjoittamassani
>tekstiss{ on i:n pisteiden sis{ll{ mikrokirjoituksena sana
>"postmoderni", ja nyt min{kin sitten olen postmoderni.
>Dominoivan diskurssin metafyysiset periaatteet tietysti est{v{t
>teit{ n{kem{st{ sit{, joten lopetan t{h{n.
Mutta sit{h{n sin{ et voi tiet{{ ettemmek| me n{e i-pisteittesi
sis{lle, koska voihan olla ett{ k{sityksesi dominoivan diskurssin
metafyysisit{ periaatteista on pelk{st{{n oman p{{si sis{inen.
Joten yll{ oleva heittosi on pikemminkin pyynt|: onhan n{in,
ett{ hallitsevien diskurssik{yt{nteiden mukaan kukaan ei voi
n{hd{ toisen kirjoituksen i-pisteiden (tai kallon) sis{{n?
--
################# "If I could speak to dragons ###################
M.G. Soikkeli in their own language, Olen enemm{n
csm...@uta.fi I wouldn't care about my accent." kuin m{{ritelm{ni
################# -Le Guin- ###################