Re: osoitin

0 views
Skip to first unread message

Riku Westerholm

unread,
Sep 10, 2009, 10:36:40 AM9/10/09
to
Ilmastointimysteerio.

Nyt kuin olin p��ssyt j�ljille siit� mekanismista joka k�tket��n
ydinvoimalan systeemeihin n�k�j��n aivan kylm�sti, aloin pohtimaan
mieless�ni useita kummallisilta tuntuneita tapauksia ydinvoimalan
starttaamisten alkuajoilta. ASEA:n ty�l�isilt� olin saanut kuulla er��n
varsin kummallisen v�itt�m�n ja turvaohjeen. Henkil� oli sit� mielt�, ett�
viimeist��n noin vuosi ydinvoimalan k�ynnistymisest� eteenp�in olisi syyt�
oman turvallisuutensa vuoksi vaihtaa muihin elossa pit�vimpiin hommiin.
Kysytt�ess� syyt� moiseen, h�n v�ltellen lis�keskusteluja oli vain
kuitannut, ett� olisi syyt� seurata alkuaineiden kulkeutumista ydinvoimalan
poistoilman piipun ns. "pyyhk�isytuloksissa"? Kyseiselt� oli tivattaessa
irronnut senverran lis�tietoa, ett� nimenomaan kromista on puhe. My�hemmin
olen sitten selvitellyt taustoja my�s t�st� tarkemmin. Sanotaan t�h�n aluksi
tukitietona, kromi kuuluu siihen erityisen haitalliseen alkuaineryhm��n,
jota pitk�aikainen s�teily eroosioi voimalaitoksen rakenteista. Kromin
kemikalisaatiomyrkkyin� tunnettu on mm. pel�tty 6-arvoinen kromi. Joka on
vaarallinen mm. kyvyst��n aiheuttaa sy�p��. Ja sen kulkeutumismekanismi
nimenomaan ilmastointiin on l�hinn� tieto siit�, kuinka pitk�ll�
voimalaitoksen "yleiss�teilytausta" on kyennyt jo vakiintumaan.

Normaalilla ty�l�isell� ei toki ole edes teoreettista mahdollisuutta saada
moista selville, mutta TVO:n laboratoriossa kyll� n�it� salaisia
pyyhk�isykokeita alusta asti kyll� tehtiin. En halua sen tarkemmin kertoa
t�h�n henkil�iden nimi�, mutta kun t�m� etenev� kriittinen kromil�yt�
aikanaan sitten mitattiin, l�hti saman tien ydinvoimalasta tilanteen
tiet�neet ja siit� selvill� olevat harvat. Kuvaavaa t�ss� vaiheessa oli,
ett� henkil�, joka joutui t�h�n savupiippuun hakeutumaan joutui k�ytt�m��n
rajua suojavarustusta tiedon kromiatomeista tultua julki. Moninkertaista
suojahaalaria ja hengityssuojaimia ja vastaavia oli siit� p�iv�st� asti
pakko k�ytt��. Joten oli mit� ilmeisint�, t�m� kromin mystinen
kulkeutuminen, juuri kuten ennakoitiin ei ollut mik��n jonninjoutava heitto.
Vaan ydinvoimaloissa oli her�nnyt henkiin jotain salattua ja kuoletettavaa
keskuuteemme. Siit� p�iv�st� l�htien ei juuri ollut halukkaita t�h�n
jokavuotiseen perushuoltokeikkaan vaihtamaan piipun ns. lentovaloja. Jollain
tasolla kaikki vaan tiedosti kyseess� ei ollut mik��n harhakuva vaarasta.
Mutta mik� viel� t�ss� vaiheessa h�mm�stytti, oli mist� mekanismista moinen
voisi johtua?

Ehk� t�h�n on sopivaa kertoa vastaavantyyppinen sen aikuinen episodi my�s
laitoksen nimenomaan ilmastointiin liittyv��n tapaukseen. On todella
kummeksuttava havaita ett� juuri ilmastointi on niin keskeinen tekij�. Sill�
on koko laitosalueella musertava perusominaisuus. Kun liikkuu
ydinvoimaloiden sis�rakennuksissa ja erityisesti tietyiss� huoneissa huomaa
��rimm�isen meluisan ja vastenmielisen, suorastaan py�rremyrskym�isen
ilmanvaihdon k�yt�nn�ss� kaikkialla. Ihmetelt�vint� on siin�, ett�
tuuletusta ei moisissa mitoissa mill��nlailla l�mp�- saati hapetussyist�
niin massiivisena tarvita. Ihmisi� teknisiss� tiloissa ei ole kuin
satunnaisesti. Samoin j��hdytett�v�n� ei usein ole kuin satunnaista
tekniikkaa, mutta aina l�sn�oleva hatun p��st� repiv� ylett�m�n suuri ja
meluisa ilmastointi. Niin siit� ei p��se juuri miss��n laitoksen 1500
huoneissa eroon. Sitten sen seuralaisena on er�s viel� oudompi tekij�. Kun
menee laitoksen sis�osiin aamuvirkkuna, ei siell� tarvitse olla kuin reilun
tunnin, niin raukeus iskee. En siis tarkoita mit��n normaalia kyll�stymist�,
vaan totaalista energian katoa elimist�st�. Olen joutunut sen kymmenet
kerrat raahaamaan melkein jalattomaksi k�yneit� raavaita ja hyv�kuntoisia
alle 20v kes�harjoittelijoita n�ist� huoneistoista. On liki mahdotonta
ymm�rt�� sit�, miten virke� elimist� voi silmiss� rojahtaa jo reilun tunnin
sis�ll� niin veltoksi, ettei ty�kaveri saa juuri sanaa suustaan.

Olen t�t� useasti tuuminut ja kysellyt aiheesta my�s laitoksen ylemmilt�.
Vastaus on mit��nkertomaton ja yleens� vedotaan tiloissa pidett�v�n
"turvallisuussyist�" alipainefaasia ja muut l�pin�kyv��. No sanomatta on
selv��, ett� halusimme alkuaikoina saada puhaltimia pitemm�n ty�n
tehdess�mme seisokkihuolloissa pois. Vaan aina tylysti sanottiin, ettei
mill��n k�y. Koskaan muuta ei selitelty. Kun kysyi ulko-ovien aukipit�mist�
hapen saamiseksi, sama kiertelev� vastaus. Kun ei k�ynyt , niin ei k�ynyt.
Ihmettely omassa mieless� vain kasvoi. Kyll� t�h�n nyt liittyi jotain aivan
ymm�rryksen ylitt�v�� ja ennen kaikkea ��rimm�isen tarkoin salattua. Jotain
sellaista, joka tietona on elint�rke�� saada selvitetty� itselleen. Jokin
asiassa m�tti ja pahasti!

Viel� er�s varsin keskeinen muistelus. My�s laitoksen ilmastointiin
kytkeytyv�. Olin laitoksella tekem�ss� rutiininomaisia vuosihuoltoja. T�ll�
kertaa teht�v�kenttiini kuului k�yd� l�pi ty�kavereineni puhaltimien
kunnossapitotarkastuksia ja muita perushuoltoja laitosrutiinihuoltoina. Ei
siin� mit��n olihan laitteistot tuttuja ja kiva saada my�s uusia kokemuksia
ja vaihtelua puuduttaviin perusrutiineihin. Puhallinkoneistot ovat
luonteeltaan massiivisia miehenkorkuisia monimetrisi�
s�hk�moottorik�ytt�isi� meluisia yksik�it�. Niit� huollettiin
miehenment�vist� peltiluukuista. Rutinoituneesti siis aamulla kyselin ja
selvittelin mist� ja milloin saisin katkaista aina kyseisen
ilmanvaihtokoneen k�ytt�s�hk�t menness�mme koneiden sis��n. Silloin sain
kuulla lauseen jota en koskaan unohda. Aina, ihan aina oli painotettu, ett�
ehdottomasti joka tilanteessa kun laitteita huolletaan on kaikki s�hk�t
katkaistava. T�t� p�iv�� ennen turva-ajattelu oli t�ss� t�ysin ehdoton.
S�hk�t katkotaan ennen huoltoa pois. Nyt kuin salama kirkkaalta taivaalta
oli tullut laitosp��llik�ilt� ehdoton vaatimus. Koneet huolletaan e h d o t
t o m a s t i k�yvin�!

Siin� vaiheessa luonnollisesti kielt�ydyin moisesta hengenvaaraan
asettumisesta, niin itseni, kuin ty�kaverieni osalta. Koska en t�ss�
vaiheessa saanut selke�� vastausta h�milleen menneelt� ty�njohtajaltani edes
tivattaessa, sanoin soittavani aina valvomoon sammuttaessani kyseisen
puhallinkoneiston. Saavuimme ty�paikalle ja soitin, juuri kuten olin
ilmoittanut aina katkaistessani kyseisen laitteiston. Hetken aikaa kaikki
meni rutiinisti ja hommat tulivat tehty�. Mutta siin� vaiheessa, kun aloimme
k�yd� l�pi nimenomaan valvomon puhallinlaitteistoja alkoi kuulutuksesta
kaikua vaatimus ilmoittaa toistamiseen tehdyst� irtikytkenn�st� varsin
k�skev�sti. Ilmoitettuani toimenpiteen koordinaatistot ja syyn siihen
vaadittiin ilmastointikojeistojen v�lit�nt� takaisinkytkemist�. Kummastelin
jo t�ss� vaiheessa miten on mahdollista, ett� useiden rinnakkain samaan
ilmastointikanavaan puhaltavien flektien yksitt�ispys�ytys ei muka olisi
mahdollista? Nimitt�in aina oli my�s TVO:n kursseissa korostettu miten jo
yksi ainokainen rinnakkaislaite takaisi jopa kriisin sattuessa turvallisen
prosessin etenemisen. Aina juuri t�h�n asti oli korostettu, ettei yhden,
kahden, tai per�ti kolmen rinnakkaislaitteen poistumisella k�yt�st� olisi
mit��n vaaraa turvallisuuden kannalta. Saati muun prosessinhallinnan
vaikeutumisen osalta. Ja nyt yht�kki� sanottiin jo yhden koneiston
hetkellisen huoltoseisokki aiheuttaa turvavaaran! Olin �llik�ll�, huomasin
my�s viimeist��n t�ss� vaiheessa miten totuus ja koulutusmateriaali oli irti
toisistaan. Tottakai j�timme huoltoseisokkikierroksemme tekem�tt� ja
palasimme perin kummalisin tunnoin majapaikkaamme. Eteemme oli kuin
v�l�yksenuomaisesti kohonnut jotain ennenn�kem�tt�m�n uhkaavaa ydinalaan
liittyv��.

Kyselin vaisulta ty�njohtajalta asiaan liittyvi� taustoja ja per�ti
merkillisi� juonik��nteit�. Mit��n selke�� raportointia en itse asiassa
koskaan saanut. Tiedustelin ponnekkaasti my�s sit� miten edes teoriassa
voidaan vaatia henkil�kunnan suorittavan moisen kamikazehuollon. Eik� edes
ty�turvavaltuutetulla, tai p��luottamusmiehell� ollut mit��n sanottavaa?
Ainoa vaikutus tilanteelle oli kun sain siirron sellaiselle ty�paikalle
jossa en joutunut vastaavaan rupeamaan. My�hemmin kyselin miten ylip��t��n
kukaan voi huoltaa hengenvaarallisesti ilmastointilaitteet, niin vastattiin
vaan yliolkaisesti ettei ole minun murheeni. Sen verran sain j�lkik�teen
kuulla, ett� koneet siit� lukien tosiaan huollettiin henke� pid�tellen ja
k�yvin�! Uteliaisuuteni her�si ja p��tin selvitt�� mist� moinen hysteria ja
suunnaton pelko ilmastoinnin kohdalla perimm�lt��n kertoi. Sain, kuin
sainkin selvyyden laitostoimittaja ASEA:n osaajilta, ett� kyseess� oli
varsin tarkoin varjellun ydinlaitossalaisuuden tietoinen pimitt�minen
henkil�kunnalta. Jos tieto vuotaisi julkisuuteen, sen esitt�j�� kohtaisi
irtisanomiset ja vastaavat sanktiot! Mist� oli perimm�lt��n kyse?
Ydinvoimaloiden ilmastointiin liittyy mekanismi, joka vaatii tauotonta
ilmanvaihtoa kaikissa niiss� tiloissa, joissa edes v�h�n on s�teilyenergiaa.
Eli turbiinisalit ja reaktorihallit, asiassa kaikki "tekniset tilat"
henkil�st�konttoritiloja ja valvomoa lukuun ottamatta pit�� olla tauottoman
ilmahuuhtelun piiriss�. Sain kuulla miten pahimmillaan jo noin 15 min
ilmastointikatkos saattaa kyseiset tilat radioaktiivisiksi ja niin kova
s�teily niiss� silloin jo on, ett� syntyy hengenvaaraa. Jos esimerkiksi
n�ist� teknisist� tiloista ilma virtaa v��rinp�in valvomoon, niin henkil�st�
on v�litt�m�ss� kuolemanvaarassa!

En mill��n saattanut ymm�rt�� mekanismia, jossa ei s�teilydosimetri edes
n�ytt� mit��n muuttaa noin nopeasti ilman niin vaaralliseksi, ett�
hengenl�ht� konkreettisesti on mahdollista. T�m� oli joko t�rke� vale, tai
sitten joku ei ymm�rt�nyt, mit� puhui. Mutta koska tilanteessa sain
ty�paikanvaihdoksen selityksitt� osakseni ja kun huomioin laitosp��llik�n
ylireagoinnin huomasin osuneeni johonkin t�ysin siihenastisen
ydink�sityskyvyn ylitt�neeseen totuuden sis�lt�v��n miinakentt��n. Siit�
p�iv�st� asti olen suoraan sitoutunut selvitt�m��n t�t�, ehk� koko
nykyfysiikan tarkemmin varjeltua salausvyyhti�. T�ytyy sanoa jos olisin
alusta asti tiet�nyt sen kaikki seurannaiset ja juonenk��nteet, niin ehken
olisi koskaan ryhtynyt selvitysty�h�n. Ty�h�n, jonka seurauksena t�m� edess�
oleva ��rimm�isen salatun ydinsalaisuuden Bandoran lippaan aukaisu sitten
vaikeuksien j�lkeen onnistui! On suorastaan uskomatonta, miten juuri t�st�
tapauksesta sai alkuunsa se mekanismi, joka toi p�iv�nvaloon v�hitt��n 60v
ajan ��rimm�isen tarkoin varjellun salaisuuden. Jonka varjelemiseksi on
perustettu mm. IAEA:n kaltaisia ydintiedon levityksen est�vi�
maailmankattavia organisaatioita, mutta eip�s t�ss� vaiheessa paljasteta
enemp��. Seuratkaamme eteenp�in, miten kaikki mysteerist� porras kerrallaan
alkoi raottua. Haluan lis�t� t�h�n, sain my�hemmin kuulla, ett� minut
nimenomaan haluttiin t�h�n ratkomaan jo pitk��n hiert�nytt�
ty�turvallisuusdilemmaa. Ja sain kuulla, miten varsin selke�sti
p��navaukseni j�lkeen koko ilmanvaihtoflektien huoltorutiini muutettiin
sellaiseksi, ett� laitteita alettiinkin vain kuulustelemaan laakerien kunnon
varmistukseksi. Vain pys�htyneet laitekokonaisuudet tehd��n virrattomaksi
korjaamisensa ajaksi. Eli olin tehnyt teht�v�ni ja sain kontolleni entist�
vaativampia ty�vastuukentti�.

Reply all
Reply to author
Forward
0 new messages