Saska heittää "melkein kaikki", sodan aikaisilta johtajilta saadut tiedot
"kusetukseksi", kuten Paasikiven arvion: "Menen hautaan siinä vakaumuksessa,
että myönnytyksillä 1939 olisimme voineet välttää 'Erkon sodan' "
Roistovaltion pääkaupungissa lähettiläänä toiminut Awerell Harriman totesi:
"Stalin oli Venäjälle korvaamaton sodan aikaan"
Saskalle on varmaan vaikeaa tunnustaa "Stalinin olleen nöyrää poikaa"
etsiessään vaihtoehtoja, "Tsaareilla oli Porkkalan tykit, mutta se on liian
lähellä Helsinkiä. Mutta jos Kotkanniemi on mahdoton, nuo saaret Burstö ja
(toinen? saari) varmaan joutavat, ankkuripaikan lisäksi Lappohjassa?"
Paasikivi jankkasi tavanomaisen puolustuksensa, "Niiden olevan elimellinen
osa Suomen puolustusta"
Tanner älysi pyytää "neuvottelujen lopettamista, koska sopimukseen ei
päästä"
Yhdessä kohtaa Saska on oikeassa tahtomattaan: "valhe oli YYA-politiikan
kulmakivi. Oli tärkeää todistaa, ettei N-liitto ollut koskaan halunnut
Suomelle pahaa. Sodan syy oli 'luottamuksen puute' - aiheestahan tehtiin
elokuvakin samalla nimellä"
"Luottamuksen puute" ei estänyt aseleponeuvotteluja!! Lännen lehdistön
kysyessä keitä voisi suomesta tulla neuvotteluihin? Stalin tokaisi: "Tulkoon
vaikka itse Piru!"
Paasikivi oli "luottohenkilö" käydessään hyvästillä v.1940 Molotovin
kansliassa tämä ilmoitti: "Saatte 20 000 viljaa, pitäkää sitä tov. Stalinin
henk. lahjana"
Sotaa käyvät Suomen johtajat saattoivat matkustaa ilman kahleita
"roistovaltion" pääkaupunkiin, USA ja Britannia "vaati ehdotonta
antautumista"
.......................................................
NATO-hengestä vapaa sivu on seuraava jolla Kirsikka Moring kirjoittaa 95
vuotiaan Uhtualaisen Santra Remsujevan runonlaulusta: "Harvinaisiin
herkkuihin kuuluu myös koominen viisu Mannerheimista, tsaarin vanhasta
tallirengistä, joka "rajajoen yli ui hospotipomilui"