Akryylin leikkaaminen
Mika Ristolainen
Kysessä varmaankin akryyli, kun levyssä lukee "orgina plexiglas" (en
tietenkään aikanaan tuota ostaessa kirjoittanut ylös onko kysessä plexi
vai polykarbonaatti ja tarkempaa materiaali vihjettä ei levystä löydy).
Olisi tarvetta leikata 6mm akryyli levystä (kokoa jotain 450x550)
kuusikulmio. Mutta millä ja millaisella terällä?
suoraan hyllystä löytyy:
-Käsisirkkeli, "vakio" kovametalli terällä. Meneekö sillä, vai sulaako
leikkausjälki ja tukkii terän?
-Pistosaha, mutta millaisella terällä?
Pari vinkkiä löysin, että hienoteräisellä sahalla menisi. Mutta omat
wanhat komeukset kertovat että esim. rautasahalla sahatessa akryyli
sulaa ja terä tukkeutuu helposti. Tosin - empä kyllä ole varma, että
kysessä tuohon aikanaan (n. 20v sitten) oli akryyli kysessä....
Entä miten mahtaisi onnistua reunan pyöristäminen (ylä)jyrsimellä
muotoon leikkaamisen jälkeen?
Ideoita vinkkerä?
--
-MR- /vastatessasi mailiin poista ".poista" ja "invalid." osoitteesta.
gaagamel
"Mika Ristolainen" <-mr-.p...@invalid.iki.fi> wrote in message
news:%Op5l.50$BZ6...@read4.inet.fi...
kuviosahalla
-vk-
Kristian Ukkonen
Mika Ristolainen wrote:
> Kysessä varmaankin akryyli, kun levyssä lukee "orgina plexiglas" (en
> tietenkään aikanaan tuota ostaessa kirjoittanut ylös onko kysessä plexi
> vai polykarbonaatti ja tarkempaa materiaali vihjettä ei levystä löydy).
Kuulostaa akryyliltä.
> Olisi tarvetta leikata 6mm akryyli levystä (kokoa jotain 450x550)
> kuusikulmio. Mutta millä ja millaisella terällä?
Ihan normaali puusaha menee hyvin. Tuo nyt on niin
pikkupala, että menee millä vaan pienellä vaivalla.
> suoraan hyllystä löytyy:
> -Käsisirkkeli, "vakio" kovametalli terällä. Meneekö sillä, vai sulaako
> leikkausjälki ja tukkii terän?
> -Pistosaha, mutta millaisella terällä?
Kumpi vaan, pistosahalla ei tule niin suoria sahauksia.
Olen leikannut nopeasti akryyliä myös rälläkällä,
muovi höyrystyy semmoiseksi valkoiseksi savuksi
katkaisulaikan reunalta. :)
> Entä miten mahtaisi onnistua reunan pyöristäminen (ylä)jyrsimellä
> muotoon leikkaamisen jälkeen?
Akryyli on pahaa lohkeamaan. Kokeile ensin hukkapaloihin.
Kristian Ukkonen.
Mika Ristolainen
>
> Mika Ristolainen wrote:
>> suoraan hyllystä löytyy:
>> -Käsisirkkeli, "vakio" kovametalli terällä. Meneekö sillä, vai sulaako
>> leikkausjälki ja tukkii terän?
>> -Pistosaha, mutta millaisella terällä?
>
> Kumpi vaan, pistosahalla ei tule niin suoria sahauksia.
>
>> Entä miten mahtaisi onnistua reunan pyöristäminen (ylä)jyrsimellä
>> muotoon leikkaamisen jälkeen?
>
> Akryyli on pahaa lohkeamaan. Kokeile ensin hukkapaloihin.
OK - näillä konsteilla/vinkeillä taidan kokeilla tuolla sirkkelillä eka
(tietty hukkakohtaan aluksi).
Kysessä on muuten työhuoneen valaisin. Pitää sekin rakentaa itse, kun
valmista ei saa mistään. Ei siitä mikään maailman hienoin desing tule (9
kpl lamppuja -> valoa riittävästi, jottei tarvitse kohde lamppuja),
mutta eipä toullaisessa rompe huoneessa hienoa tarvitakkaan.
BlackSmith
massaa jää usein kyllä reunoihin, mutta ne on kovasti helppo hioa pois.
/Mä
Mika Ristolainen
> Dremelin kopion katkaisulaikalla menee lähes kaikki muovit kivutta; sulaa
> massaa jää usein kyllä reunoihin, mutta ne on kovasti helppo hioa pois.
Tuota konstia käytin aikanaan yhden mikäliemuovilaatikon rei'ittämisseen
ja oli kyllä varsinaista nuhjaamista.
Markus
Dremeliin saa myös sen sirkkelin. En ole tullut hieman kalliin oloisena
ostaneeksi pelkästään kokeilun ilosta, mutta saattaisi olla varsin toimiva
laite.
Mutta onhan noita pleksejä leikattu millä milloinkin vähän paksuudestakin
riippuen. Rautasahalla, sirkkelillä. pistosahalla ja mustan jotakin ohuempaa
lasin tapaan paloitelleeni.
Pistosaha on varsin näppärä laite, mutta kannattaa muistaa säätää
heiluriliike nollaan ja nopeus järkeväksi, ettei sulata. Metalliterää olen
itse käyttänyt. Puuterä saattaa tarrata kiinni ja jälki on sen mukaista.
Kaikkein helpoin on kuitenkin ostaa valmiiksi sopivissa paloissa. Jollei
mahdotonta määrää paloja tarvitse, niin kyllähän ne monesti saa valmiiksi
sahattuna. Eri asia on sitten hukkapaloja ostaessa. Niitä saa halvalla, kun
sopivasti osuu kohdalle.
Markus
Mika Ristolainen
> Mutta onhan noita pleksejä leikattu millä milloinkin vähän paksuudestakin
> riippuen. Rautasahalla, sirkkelillä. pistosahalla ja mustan jotakin ohuempaa
> lasin tapaan paloitelleeni.
> Pistosaha on varsin näppärä laite, mutta kannattaa muistaa säätää
> heiluriliike nollaan ja nopeus järkeväksi, ettei sulata. Metalliterää olen
> itse käyttänyt. Puuterä saattaa tarrata kiinni ja jälki on sen mukaista.
Tästä voisin päätellä, että se mitä aikaisemmin olen leikannyt
rautasahalla ei ollut akryyliä, kun siinä oli iso ongelma juuri tuon
sulamisen kanssa ja siksi nyt ajatuksisa oli että käyttäisi
mahdollisesti karkeaa (puu) terää.
Tämä ajatus oli selvästikkin huono. Taidan kokeilla myös sitten
"sytkyllä" ja katsoa kummalla pääsee vähemmällä viimeistelyllä.
> Kaikkein helpoin on kuitenkin ostaa valmiiksi sopivissa paloissa. Jollei
> mahdotonta määrää paloja tarvitse, niin kyllähän ne monesti saa valmiiksi
> sahattuna. Eri asia on sitten hukkapaloja ostaessa. Niitä saa halvalla, kun
> sopivasti osuu kohdalle.
reilun kokoisen hukkapalan juuri ostinkin, kun en vielä silloin ollut
tarkaan päättänyt minkä mallisen lampun teen.
Jari Kaija
aivan rauhassa tehdä työ! Ja hiomapaperilla/hiomasienellä loput.
Ei ratise rikki.
Tälläviisiin (Kallis "lasi", joten ei huvittanut mokia).:
http://www.project-ch701.net/ch701_fuselage/DSC04409.JPG
http://www.project-ch701.net/ch701_fuselage/DSC04410.JPG
http://www.project-ch701.net/ch701_fuselage/DSC04408.JPG
Mika Ristolainen
> Rälläkällä siten, että "sulatetaan", eli annetaan nimenomaan katkaisulaikan
> aivan rauhassa tehdä työ! Ja hiomapaperilla/hiomasienellä loput.
Vainiin - en kyllä ihan ekaksi olisi itse lähtenyt rälläkällä
leikkelemään. Mutta ilm. tuo on "hyvä tapa" leikata tuota
polykarbonaattia (? veikkaan kun on tuulilasina) ja yleisesti käytössä?
Jonkin jutun mukaan (taisi olla jokin valmistaja/myyjä) akryyylin ja
polykarbonaatin työstäminen menisi samojen sääntöjen mukaan.
Jari Kaija
> leikkelemään. Mutta ilm. tuo on "hyvä tapa" leikata tuota
Luulisi olevan. Neuvot etsin ilmailupuolen eri paikoista
aikoinaan kun tuo homma tuli eteen.
Ja todellakin. Oli nätti homma. Meni niin kaareva kuin
suorakin osuus kettuilematta. Leikkauksen jälkeen
pyyhkäisin laikan "lappeella" kevyesti isoimmat jäysteet
pois ja sen jälkeen hioin hiomasienellä.
Juu, eihän sitä katkaisulaikkaa saisi "hiontaan" käyttää,
mutta keviällä kädellä hoiti mallikkaasti homman
viimeistelyssä.
Kristian Ukkonen
Mika Ristolainen wrote:
> Vainiin - en kyllä ihan ekaksi olisi itse lähtenyt rälläkällä
> leikkelemään. Mutta ilm. tuo on "hyvä tapa" leikata tuota
> polykarbonaattia (? veikkaan kun on tuulilasina) ja yleisesti käytössä?
Kuten minäkin kirjoitin, rälläkällä menee nopeasti.
Kerran tein vähän reippaampia kaapelikoukkuja (siis seinälle
koukkuja missä säilyttää kaapeleita) akryylilevystä leikkaamalla
soiroja (luokkaa 5-10cm) rälläkällä ja taivuttamalla ne
propaanisoihdulla kuumentamalla. Taivutuksessa vaan soirot
vinkalla pöydän reunan ja tukipuun väliin ja propaanisoihdulla
reippaasti reunan kohdalle, niin taipui loivalle 90 asteen kaarelle.
Vähän puhaltelua että ne kohdat mistä syttyi palamaan sammuivat. :)
Pari tuommoista taivutusta ja oli komeita J:n muotoisia koukkuja.
Tuommoinen viritys, kun paksua akryylilevyä sattui saamaan
ilmaiseksi, joten oli hyvää raaka-ainetta. Hyvin ovat kestäneet
painavia hitsauskaapeleita.
> Jonkin jutun mukaan (taisi olla jokin valmistaja/myyjä) akryyylin ja
> polykarbonaatin työstäminen menisi samojen sääntöjen mukaan.
Akryyli ja polykarbonaatti ovat aivan eri maata.
Akryyli on ikävää työstää, kun lohkeaa helposti (materiaaliin
tulee stressikeskittymiä työstöstä ja särö alkaa helposti
kasvaa tuommoisesta) joko heti tai vähitellen, kun taas
polykarbonaattia on aika vaikea mokata mitenkään.
Kiva demo on ottaa pikkuinen akryylipala, porata siihen
reikä ja sitten upottaa pala väkevään alhoholiin.. Kivasti
säröt kasvavat reiän reunan stressikeskittymistä. Oppii
samalla miksi akryyliä ei koskaan puhdisteta alkoholilla.
Kristian Ukkonen.
Mika Ristolainen
>> Vainiin - en kyllä ihan ekaksi olisi itse lähtenyt rälläkällä
>> leikkelemään. Mutta ilm. tuo on "hyvä tapa" leikata tuota
>
> Luulisi olevan. Neuvot etsin ilmailupuolen eri paikoista
> aikoinaan kun tuo homma tuli eteen.
OK
Mika Ristolainen
>
> Mika Ristolainen wrote:
>> Vainiin - en kyllä ihan ekaksi olisi itse lähtenyt rälläkällä
>> leikkelemään. Mutta ilm. tuo on "hyvä tapa" leikata tuota
>> polykarbonaattia (? veikkaan kun on tuulilasina) ja yleisesti käytössä?
>
> Kuten minäkin kirjoitin, rälläkällä menee nopeasti.
Niipäs olikin - jotenkin olin nyppäämään tuon viestin yli.
> Kiva demo on ottaa pikkuinen akryylipala, porata siihen
> reikä ja sitten upottaa pala väkevään alhoholiin.. Kivasti
> säröt kasvavat reiän reunan stressikeskittymistä. Oppii
> samalla miksi akryyliä ei koskaan puhdisteta alkoholilla.
Tähän säröilyyn oli muuten jollain myyjällä käsittelyvinkkinä.
Työstömisen jälkneen akryyli lämmitetään, jolloin stressi laskee :)
Ei vain ollut juttua kuinka lämpimäksi. Plexiglas taisi sivuillaan sanoa
käyttölämpätilaksi -40 - +80 ast. C, joten olisikohan 100 sopiva lämpö
stressin laukaisuun...
Mika Ristolainen
> Kristian Ukkonen wrote:
>> Mika Ristolainen wrote:
>>> Vainiin - en kyllä ihan ekaksi olisi itse lähtenyt rälläkällä
>>> leikkelemään. Mutta ilm. tuo on "hyvä tapa" leikata tuota
>>> polykarbonaattia (? veikkaan kun on tuulilasina) ja yleisesti käytössä?
>> Kuten minäkin kirjoitin, rälläkällä menee nopeasti.
>
> Niipäs olikin - jotenkin olin nyppäämään tuon viestin yli.
>
Kristian Ukkonen
Mika Ristolainen wrote:
> Tähän säröilyyn oli muuten jollain myyjällä käsittelyvinkkinä.
> Työstömisen jälkneen akryyli lämmitetään, jolloin stressi laskee :)
Mika Ristolainen
Kas kiitos. Nyt enään tarvitsisi "höylätä" levy muotoonsa...
-MR-
BlackSmith
> Tuota konstia käytin aikanaan yhden mikäliemuovilaatikon rei'ittämisseen
> ja oli kyllä varsinaista nuhjaamista.
Joo - olishan se valmis pala mukava ja helppo ratkaisu.
Jos kuitenkin on kyse yhden tarvekappaleen tuottamisesta, on IMO aivan sama
onko nysväämistä tai ei. Aikaa menee luokkaa 1min/50cm, joten nysväyksen
kestoon ei juurikaan energiaa mene. Lopputulos kuitenkin on helposti
ammattimainen - sama mekanismihan tuossa on kuin sillä rälläkällä, mutta
tuotettu lämpömäärä on laikan ohuudesta johtuen mitätön, joten ei-toivotut
seuraamukset muoville ovat nekin ns. mitättömiä.
Ehdotan kokeilemaan.
/Mä
Mika Ristolainen
Mitä ainetta lie sitten se ollut jota leikkasin dremelillä, niin nopeus
oli kyllä lähempänä 2 min / 5cm - ihan oikeasti. Ja tuloksena _paljon_
sulaa mömmöä keikkuu sauman reunoissa ja jo leikautun uran umpetumista..
BlackSmith
> Mitä ainetta lie sitten se ollut jota leikkasin dremelillä, niin nopeus
> oli kyllä lähempänä 2 min / 5cm - ihan oikeasti. Ja tuloksena _paljon_
> sulaa mömmöä keikkuu sauman reunoissa ja jo leikautun uran umpetumista..
Yäk.
Luulen, että leikkasit sitten sillä metalliterällä; mulla on semmosia
luokkaa 0,2-0,3mm paksuja jotain keraamista ainetta olevia selviä
katkaisulaikkoja ja poran täysillä kierroksilla pienellä voimalla painaen
niillä tulle komiasti ohutta uraa.
/Mä
Mika Ristolainen
Selainen tummanruskeaa mitälie "normaalin" laikan tyylistä tavaraa.
Joku näistä maleista:
http://dy.fi/dcp
Mika Ristolainen
Nyt kun noita tuossa samalla katseli läpi, niin dremelin mielestä käytin
ihan oikeaa laikkaa tarkoitukseen. Selvästikkin ko. materiaali, jota
siis joskus tuolla leikkasin, oli jotain kumaa kumipuumuovia :)
-MR-
S
> Täältä varmaan löytyy hyvä vinkki asiaan.
>
> Kysessä varmaankin akryyli, kun levyssä lukee "orgina plexiglas" (en
> tietenkään aikanaan tuota ostaessa kirjoittanut ylös onko kysessä plexi
> vai polykarbonaatti ja tarkempaa materiaali vihjettä ei levystä löydy).
>
> Olisi tarvetta leikata 6mm akryyli levystä (kokoa jotain 450x550)
> kuusikulmio. Mutta millä ja millaisella terällä?
>
> suoraan hyllystä löytyy:
> -Käsisirkkeli, "vakio" kovametalli terällä. Meneekö sillä, vai sulaako
> leikkausjälki ja tukkii terän?
Käsisirkkelillä ja kovapalaterällä onnistuu mainiosti. Leikkausjälki on
ollut siistiä eikä terään jää tavaraa, kannattaa kokeilla varovasti.
Varsinkin lopetuksissa kannattaa olla varovainen, liian rohea syöttö
saattaa lohkaista reunaa.
> -Pistosaha, mutta millaisella terällä?
Onnistuu silläkin, jollain keskikarkealla, mutta jälki ei ole yhtä
nättiä kuin sirkkelillä.
>
> Pari vinkkiä löysin, että hienoteräisellä sahalla menisi. Mutta omat
> wanhat komeukset kertovat että esim. rautasahalla sahatessa akryyli
> sulaa ja terä tukkeutuu helposti. Tosin - empä kyllä ole varma, että
> kysessä tuohon aikanaan (n. 20v sitten) oli akryyli kysessä....
>
> Entä miten mahtaisi onnistua reunan pyöristäminen (ylä)jyrsimellä
> muotoon leikkaamisen jälkeen?
Tuosta ei ole kokemuksia, mutta käsikutterilla ainakin on onnistunut
reunojen siistiminen. Luulisi yläjyrsimelläkin menevän.
-S-
jouko....@gmail.com
wrote:
jvi/Olen sahannut akryyliä tavallisella puukäyttöön tarkoitetulla
vannesahalla,jossa noin 3m:n terä joka ei ehdi lämmetä liikaa.
Mika Ristolainen
> Käsisirkkelillä ja kovapalaterällä onnistuu mainiosti. Leikkausjälki on
> ollut siistiä eikä terään jää tavaraa, kannattaa kokeilla varovasti.
> Varsinkin lopetuksissa kannattaa olla varovainen, liian rohea syöttö
> saattaa lohkaista reunaa.
> ...
> Onnistuu silläkin, jollain keskikarkealla, mutta jälki ei ole yhtä
> nättiä kuin sirkkelillä.
> ...
> Tuosta ei ole kokemuksia, mutta käsikutterilla ainakin on onnistunut
> reunojen siistiminen. Luulisi yläjyrsimelläkin menevän.
Kiitokset sinullekkin vinkeistä.
Eiköhän näillä kaikilla vinkellä pääse toiteuttamaan "taiteelista"
lamppua ;)
Koitan muistaa kertoa sitte projektin valmituttua kuinka tässä kävi :)
-MR-
Asser
Mekaanisesti akryylia työstettäessä kantsii käyttää vettä
lastuamisnesteenä, ei sula ja lohkeile niin helposti. Missään
tapauksessa ei alkoholia, se lisää säröilyä pirusti.
Polykarbonaattia voi sahata ihan millä vaan sahalla, se on niin perhanan
sitkeetä ja kestävää ettei varmasti lohkea. Esimerkki sen kestävyydestä:
Kokeilin ampua 8-10mm PC-levyä erilaisilla pyssyillä. Pienoiskiväärin
luotia se ei pysäytä, mutta esim. 5mm haulit ja jopa .32-kaliberinen
lyijyluoti (suht. tehoton revolverin patruuna) ei läpäise sitä. Tulee
vain sellaisia kuoppia.
Täysin ylivoimainen menetelmä akryylin eli PMMA:n leikkaamiseen on
CO2-laser. Se nyt ei ole mikään ihan joka kodin värkki, mutta jos on
jossain amiksessa tms. tiedossa ko. vehje ja tarvii isomman määrän
jotain kappaleita, niin ehkä on hyvä tietää. Leikkaussaumasta tulee
täysin kirkas/läpinäkyvä, eikä ole vaaraa lohkeamisesta. Muutaman sadan
watin teholla ja sopivalla optiikalla voi leikata jopa 50mm levyä.
Itellä on 30W vehje käytössä ja sillä leikkaa 5mm levyä, vaikkakin aika
hitaasti.
t:Asser
-=A.McYnen=-
> Täysin ylivoimainen menetelmä akryylin eli PMMA:n leikkaamiseen on
> CO2-laser. Se nyt ei ole mikään ihan joka kodin värkki, mutta jos on
> jossain amiksessa tms. tiedossa ko. vehje ja tarvii isomman määrän
> jotain kappaleita, niin ehkä on hyvä tietää.
Käsittääkseni mys vesisuihkuleikkaus on ihan käytetty menetelmä kohtuullisen
ohuden muovien leikkaamiseen teollisesti. Nuo lienee kuitenkin vähän
yleisempiä kun
laaser leikkurit ja käyttötunnit halvempia. Tarkkuus ja leikkuujälki on
toki aavistuksen
heikompia kun laserilla, mutta yleensä niitä ei kuitenkaan tarvitse
jälkikäsitellä.
Yksi etu on se että vesisuihku ei lämmitä kappaletta juuri lainkaan kun taas
jossain muovilaaduissa laserin kanssa tuli jotain ongelmia kun muovi
sulaa leikkaus-
pinnan läheltä.