Hitsauskoneiden jännitteet
-vk-
Kiinnostaisi vähän nuo hitsauskoneiden jännitteet:
1. Puikkohitsauskoneen(AC) startti ja työjännite.?
2. -sama mutta tasasuuntaajakone ?
3. Generaattorityyppinen , onko sama jännite?
4. Mig ?
5. Mitä se sähköisessä mielessä tarkoitaa kun on ok46 ja 48 puikkoja, mikä
ero?
-vk-
Martti Paalanen
>Moro!
>
>Kiinnostaisi vähän nuo hitsauskoneiden jännitteet:
No tässä jonkinlaista vastauksentynkää. Paremmintietävät täydentävät.
>1. Puikkohitsauskoneen(AC) startti ja työjännite.?
Puikko- ja TIG -koneet toimivat vakiovirtaperiaatteella, missä
aparaatti pyrkii pitämään asetetun virran mahdollisimman hyvin vakiona
onnistuen tässä paremmin tai huonommin. Tällöin hitsausvirta on
periaatteessa vakio ja jännite muuttuu valokaaren pituuden muuttuessa.
Tyhjäkäyntijännite riippunee koneesta, tyypillinen jännite olisi ehkä
60-70V, kaarijännite puikon paksuudesta riippuen tyypillisesti 22-25V.
>2. -sama mutta tasasuuntaajakone ?
Erona edelliseen kai lähinnä vain tuo tasasuuntaus. Toiminta muuten
sama.
>3. Generaattorityyppinen , onko sama jännite?
Sama verrattuna mihin? Siis ei ole vakio, kts yllä.
Generaattorikoneetkin ovat vakiovirtalähteotä.
>4. Mig ?
MIG-koneet ovatkin sitten vakiojännitelähteitä, eli valokaaren virta
kasvaa kun kaari lyhenee ja päinvastoin.
Hitsausjännitteet seoskaasuista ja virrasta riipuen tyypillisesti 17 -
23V oikosulkumoodissa ja 30-32V pisaramoodissa.
>5. Mitä se sähköisessä mielessä tarkoitaa kun on ok46 ja 48 puikkoja, mikä
>ero?
Sähköisessä mielessä ei paljon mitään. Nimellisarvot:
Puikko Esab OK 46.00 2,5mm 22V 60-100A
Puikko Esab OK 40.00 2,5mm 23V 80-110A
Noiden puikkojen erohan on päällysteessä ja metalliseoksessa. OK 46
on rutiilipäällysteinen puikko joka kelpaa sekä DC että AC
-elektrodiksi. OK 48 on emäspäällysteinen, hieman enemmän mangaania
sisältävä puikko ja hitsataan DC+.
Merkittävä ero on sauman kylmälujuudessa:
Iskusitkeys -20 C
OK 46 - 35J
OK 48 - 140J
Ulkotiloihin tarkoitetu kuormitetut rakenteet kannattaisi hitsata
48:lla ainakin jos iskusitkeydellä on mitään merkitystä (ja yleensä
on).
-Martti
--
E pur, si muove!
Ei per..., se on muovia!
Martti Paalanen
<mpaa...@surfeu.poista.fi> wrote:
.
.
.
Puikko Esab OK 40.00 2,5mm 23V 80-110A
Sori, 40.00 p.o. 48.00 tietysti.
.
-vk-
"Martti Paalanen" <mpaa...@surfeu.poista.fi> wrote in message
news:jt44h0hu3cv0fm6bn...@4ax.com...
Kiitän , valaisee jo mainiosti...
Jos joku ihminen (joka osaa) haluaa tehdä itse hyvän
kunnollisen järeän puikkohitsauslaitteen niin
pitäisikö muuntajan toisiosta tulla kuormitettuna 25 V AC:ta ja käämiä
löysästi että tyhjäkäyntijännite olisi paljon suurempi. ? Vai miten tuo
starttijännite pitäisi
saada aikaan ja onko se kuinka tarkka. Onko siis näin että jos on
esimerkiksi olemassa jännitelähde esim.
25 VAC 100A niin ei puikko syty koska starttijännite on liian pieni ?
Jos on DC kone niin pitääkö kuormitettuna jänniteen olla se 25 VDC ? Eli
muuntajan toision VAC saisi olla 1.4 kertaa pienempi(tasasuuntaus).
Generaatorityyppisissä puikkohitsauslaitteissa siis
on samat startti ja työ jänniteet kuin muuntajakoneissa
eli vain toteutusko on eri ?
-vk-
.
sami seppälä
"-vk-" <xn...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:cet9jv$t7o$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Tyhjäkäyntijännite merkkaa huomattavan paljon puikkohitsauksessa.
Normaalisti se on 70-85V, mutta esim migatronicin mamba invertterissä on
jännite 90V mikä tuo huomattavan paljon eroa puikon syttyvyyteen.
25V tyhjäkäynnillä on hitsattava kappale hetken päästä kuin siilin selkä
koska puikot tarttuu vaan kiinni jos edes sitäkään.
esabin ok48.00 ja ok46.00 on pelkkiä tuotemerkkejä eikä sinällään ole mitään
standardeja kuten esim. 316 tai 308 jotka viittaa suoraan ruostumattomaan ja
haponkestävään.
Vähän sama asia kuin että kipsilevyjä kutsutaan kyprokiksi.
Sami
Matti
"Martti Paalanen" <mpaa...@surfeu.poista.fi> kirjoitti
viestissä:dm24h0lbs1rl4athl...@4ax.com...
> On Thu, 5 Aug 2004 12:00:42 +0300, "-vk-" <xn...@hotmail.com> wrote:
>
>
> >Moro!
> >
> >Kiinnostaisi vähän nuo hitsauskoneiden jännitteet:
Tuolta -70 luvulta hitsausmuuntajista muistelen sellaista kuin "Vaudeenin
käyrä" minkä mukaan kaarijännite muuttuu hitsausvirtaa muutettaessa.
-vk-
"Matti" <masanospamei...@phnet.fi> wrote in message
news:rKrQc.1241$Pj7...@reader1.news.jippii.net...
Hmnjoo... tässä alkaa olla nyt se ajatuksen ydin , mitä yritän saada
selville. Eli jos esim. puikkohitasuskoneen
muuntaja (jaksaa) antaa ulos esim 25VAC ja 100A
niin käykö hitausvirran säädöksi jäänitesäätö joka
toteutetaan kytkimellä niin että valitaa erilaisia
ulosottoja muuntajan toisiosta esim 25 , 24 ,22 , 18 V tms. Vai kuinkahan
se säätö on toteutettu? Toinen toteuskysymys on se että millä sen
käynnistysjänniteen
saa hetkeksi niin ylös verrattuna työjännitteeseen.?
-vk-
Juha Lyytikäinen
>>4. Mig ?
>
> MIG-koneet ovatkin sitten vakiojännitelähteitä, eli valokaaren virta
> kasvaa kun kaari lyhenee ja päinvastoin.
>
> Hitsausjännitteet seoskaasuista ja virrasta riipuen tyypillisesti 17 -
> 23V oikosulkumoodissa ja 30-32V pisaramoodissa.
Luulin etttä MIG/MAG hitsauksessa käytetään aina sykkivää virtaa.
No kait sillä oikosulullakin lanka sulaa.
Nykyaikaisissa hitsikoneissa ei käytettä muuntajia. Saman virran saa
pienemmillä tehohäviöillä irti hakkurikytkentöihin perustuvista
laitteista. Yksi ajutus voisi olla esim. niputtaa sopiva määrä
PC-koneiden powereita muodostamaan raakajännite hitsiin...
Aki Mannonen
"-vk-" <xn...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:cetjqa$bsf$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> >
> niin käykö hitausvirran säädöksi jäänitesäätö joka
> toteutetaan kytkimellä niin että valitaa erilaisia
> ulosottoja muuntajan toisiosta esim 25 , 24 ,22 , 18 V tms.
Ei käy. Et saa puikkoa syttymään.
> Vai kuinkahan
> se säätö on toteutettu?
No esimerkiksi muuntajassa se on toteutettu niin, että muuntajan pakan
poikkipintaa voidaan muuttaa jolloin myös pakan magneettipiirin
kyllästymispistettä voidaan muuttaa. Eli muuntajan pakka toimii virran
rajoittimena. Tyhjäkäyntijännite vastaa muuntajan todellista muuntosuhdetta.
> Toinen toteuskysymys on se että millä sen
> käynnistysjänniteen
> saa hetkeksi niin ylös verrattuna työjännitteeseen.?
>
No muuntajan osalta vastasin jo ja invertterit on sitten kokonaan eri juttu.
Aki Mannonen
"Martti Paalanen" <mpaa...@surfeu.poista.fi> kirjoitti viestissä
> Tyhjäkäyntijännite riippunee koneesta, tyypillinen jännite olisi ehkä
> 60-70V,
Tein kerran vanhaan telakalta hylättyyn 500A hitsausmuuntajaan
tasasuuntaajan. Sen tyhjäkäyntijännite nousi 125V :) Perhana että oli helppo
sytyttää. Kun puikon veti kappaleesta irti niin jäi sellainen 5-10cm häntä
palamaan :)
Martti Paalanen
>Hmnjoo... tässä alkaa olla nyt se ajatuksen ydin , mitä yritän saada
>selville. Eli jos esim. puikkohitasuskoneen
>muuntaja (jaksaa) antaa ulos esim 25VAC ja 100A
>niin käykö hitausvirran säädöksi jäänitesäätö joka
>toteutetaan kytkimellä niin että valitaa erilaisia
>ulosottoja muuntajan toisiosta esim 25 , 24 ,22 , 18 V tms. Vai kuinkahan
>se säätö on toteutettu? Toinen toteuskysymys on se että millä sen
>käynnistysjänniteen
>saa hetkeksi niin ylös verrattuna työjännitteeseen.?
Jos olet aikeissa itse konstruoida hitsausmuuntajan, niin sanoisin
omana mielipiteenä, ettei maksa vaivaa. Kuten tässä säikeessä jo tuli
esille, hitsausmuuntaja on siinä mielessä erikoiskonstruktio, ettei
sitä voi korvata "tavallisella" muuntajalla. Toisaalta valmiit
pörinäboksit ovat niin halpoja ettei omatoimisuudella ainakaan
tuntipalkoille pääse. Itseään voi tietysti onnistua sivistämään
(siperia opettaa :) )
-vk-
Jep, sen vuoksi just kyselen. Ei ole järkeä tehdä huonoa joten mietiskelen
että saako tehtyä hyvän.Muuntajia olis nurkissa
siis normaaleja sähkömuuntajia, aika järeitäkin. Isoin on 7.1 kw yksivaihe
Mietin vieläkin sitä että millä se jännite putoaa tai pudotetaan siitä
syttymisjännitteestä siihen työjännitteeseen.Joskus
aikoinaan kun olin sähköhommissa niin pari kertaa tuli avattua jokunen
pikkuhitsi mutta ei niissä muistaakseni mitään
erikoista (elektroniikkaa) ollut.
Mietin sitä sitä että jos syttymisjännite onm vaikka 75 ja työjännite 25.Jos
nyt teen semmosen muuntajan jonka toisio
on 75V niin millä se pudotetaan 25:een. Sen ymmärrän että jos se käämitään
tarpeeksi löysästi niin se notkahtaa mutta
muuta ei tule mieleen. , eikai sitä releellä tai kontaktorilla tai
puolijohteella pudoteta.
-vk-
Heikki Lahtivirta
> Jep, sen vuoksi just kyselen. Ei ole järkeä tehdä huonoa joten mietiskelen
> että saako tehtyä hyvän.Muuntajia olis nurkissa
> siis normaaleja sähkömuuntajia, aika järeitäkin. Isoin on 7.1 kw yksivaihe
>
> Mietin vieläkin sitä että millä se jännite putoaa tai pudotetaan siitä
> syttymisjännitteestä siihen työjännitteeseen.Joskus
> aikoinaan kun olin sähköhommissa niin pari kertaa tuli avattua jokunen
> pikkuhitsi mutta ei niissä muistaakseni mitään
> erikoista (elektroniikkaa) ollut.
> Mietin sitä sitä että jos syttymisjännite onm vaikka 75 ja työjännite 25.Jos
> nyt teen semmosen muuntajan jonka toisio
> on 75V niin millä se pudotetaan 25:een. Sen ymmärrän että jos se käämitään
> tarpeeksi löysästi niin se notkahtaa mutta
> muuta ei tule mieleen. , eikai sitä releellä tai kontaktorilla tai
> puolijohteella pudoteta.
>
> -vk-
Muuntajat joita sinulla on ovat tehty todennäköisesti jännitteiden muuntamiseen
hyvällä hyötysuhteella, kiinteällä pakalla. Muuntaja on "liian hyvä"
hitsausmuuntajaksi.
Ko. muuntajan tyhjäkäynti- ja kuormitettujännite ovat lähellä toisiaan.
Hitsausmuuntajassa muuntaja mitoitetaan muuntosuhteeltaan
tyhjäkäyntijännitteelle. kun muuntjaa kuormitetaan (valokaari palaa)
muuntajansydän kyllästyy, kulkee lähes vakiovirta , jännite putoaa
"työjännitteeseen". Säätö tehdään yksinkertaisimmillaan muuntajan pakan
poikkipintaa säätämällä mekaanisesti eli "magneettivuon kulkureitin leveyttä"
säätämällä. Oleellista on että näin päästään vakiovirtaan ja jännite putoaa
tyhjäkäyntijännitteestä (valokaari syttyy) työjännitteeseen (valokaari palaa).
Hessu
KP
"-vk-" <xn...@hotmail.com> wrote in message
news:cevcnh$2b8$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Mietin vieläkin sitä että millä se jännite putoaa tai pudotetaan siitä
> syttymisjännitteestä siihen työjännitteeseen.Joskus
> aikoinaan kun olin sähköhommissa niin pari kertaa tuli avattua jokunen
> pikkuhitsi mutta ei niissä muistaakseni mitään
> erikoista (elektroniikkaa) ollut.
> Mietin sitä sitä että jos syttymisjännite onm vaikka 75 ja työjännite
25.Jos
> nyt teen semmosen muuntajan jonka toisio
> on 75V niin millä se pudotetaan 25:een. Sen ymmärrän että jos se käämitään
> tarpeeksi löysästi niin se notkahtaa mutta
> muuta ei tule mieleen. , eikai sitä releellä tai kontaktorilla tai
> puolijohteella pudoteta.
Ennen vanhaan ns. monipaikkakoneissa oli juuri tuo idea: suurijännitteinen
(60-75V) TEHOKAS muuntaja, jonka virtaa rajoitettiin vastuksella. Tarvittiin
siis vain yksi muuntaja about 10 hitsaajaa varten. Ennen se oli halvin ja
toimivin tapa hoitaa koneet monelle miehelle. Etuja oli muitakin, sillä
suurijännitteisellä monipaikkakoneella on aika helppo hitsata. Lisäksi
laitteen ominaiskäyrä on jokseenkin suora. Eli virta kasvaa lineaarisesti
kaarijännitteen pienentyesssä (oikeammin sanottuna tyhjäkäyntijännite miinus
kaarijännite -arvon kasvaessa)
Ammattihitsaajat voivat olla toista mieltä, mutta itse olen hitsaillut
parhaat saumani monipaikkakoneella tai sitten pikkufiiatin kokoisella
moottorigeneraattorilla eli ns. pyörivällä koneella. Termit voivat olla
omiani, virallisemmat termit löytyvät varmaan kirjahyllystäni.
Pyörivässä koneessa on usein sarjassa induktanssia (kuten joissakin isoissa
hyvissä MIG-koneissa).
Sarjainduktanssi tasoittaa virtaa ja auttaa kaaren syttymisesssä.
Mutta asiaan: jos haluat rakennella, niin tee tavalla tai toisella 50-75 V
mahdollisimman vähän sykkivää virtaa ja liitä hitsauskaapeliin tehokas
virtaa kestävä (eli isokokoinen ja kallis) vastus. Romuttamoilta saattaa
joskus löytää vanhoja monipaikkakoneen vastuksia. Tyypillisesti niissä on
2-5 mm vastuslankaa puolen metrin pituisten ja 5 senttiä paksujen
keramiikkaputkien päälle käämittynä. Säätö tehdään valitsemalla sopivia
vastuksia järeillä kytkimillä.
Elektoniikkaihmiset toki voivat kokeilla säätää virtaa
pulssileveysmoduloituna. En ole asiaa itse kokeillut, mutta voisi se
toimiakin. Pieni TO-220 koteloitu fetti ei sitten kestä, vaikka valmistaja
lupaakin sille 100 ampeeria....
Jos taas haluat valmiin ratkaisun, niin minulla on joutava 120A antava
valmis (AC) muuntajakone vapaana, myyn sen sopuhintaan....
KP
-vk-
"KP" <kokeil...@EIROSKAA.luukku.com.invalid> wrote in message
news:cevial$pgh$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Koko hitsauskone ajatus on lähtenyt siitä että vihdoin ja viimen löysin
kunnolllisen kokoisen
hydrauliikkasylinterin ja tarkoitus olisi tehdä talliin prässi(22tn).
Runkorakenne tulee olemaan vähän
rajumpaa rautaa kuin mitä valovirtamig:illäni voi hitsata ja koska on
taloremppa meneillään ei oikein
nyt just viittisi investoida isoon hitsiin, sen verran remonttikuluja on
päällä.Muuntajia on nurkissa
, joten siitä lähti ajatus. Siitäkään ei ole enää muistikuvaa että kuinka
isovirtaiunen puikkokone
pitää olla että 10mm levyt saa kunnolla yhteen. Mielelläni kuulisin 120A.
hinnan , vaikkakin
on vähän isompi hitsi mielessä.
Jossain vaiheessa tulee tallin sisäkattoon noin 20cm korkea i-palkki koko
tallin yli (6m) ja se
tulee kahdessa palassa ja vain päistä kiinni lopullisessa olotilassaan, eli
sauma jää keskelle.
Tähänkin tarvitaan kunnon hitsi. Saan hitsin kyllä lainattua (naapurin
generaattori) mutta
mietiskelen tuota itsetehtynä. Nurkissa on esim 380 / 380V kolmivaihe
suojaerotusmuuntaja
5000W johon päälle voisi käämiä lattakuparia tai alumiinia. Yleesä isoissa
pakoissa tulee voltti/kierros joten
kauheen paljon ei tavisi tuohon esm 75 volttiin käämiä.Kolmivaiheisessa
tulee se eteen että jokainen vaihe
pitää tasasuunnata ja laittaa sitten vasta yhteen ja sarjaan. eli
kolmitolppamuuntajan joka tolpaan 20-25volttia
ja diodit perään. Nämä kolmitolppaiset ovat pinnapulteilla kasassa jai
käämipötkön saa kokonaisena irti.
Magneettivuon tai pakkapoikipinnan säätöä voisi kyllä miettiä.Olisi kiva
nähdä semmonen toteutus ensin
livenä ennenkuin itse tekee .Googlea en ole vielä tähän asiaan käyttänyt ...
-vk-
Kristian Ukkonen
-vk- wrote:
> Mietin vieläkin sitä että millä se jännite putoaa tai pudotetaan siitä
> syttymisjännitteestä siihen työjännitteeseen.Joskus
> aikoinaan kun olin sähköhommissa niin pari kertaa tuli avattua jokunen
> pikkuhitsi mutta ei niissä muistaakseni mitään
> erikoista (elektroniikkaa) ollut.
Muuntajassa (EI runko) on ensiö käämitty keskitolpan
alaosaan ja toisio yläosaan, ja väliin jätetty tilaa niin
että keskitolpan ja sivutolppien väliin mahtuu magneettinen
shuntti (muuntajasydänlevyjä vaan), joka ohjaa magneettivuota
toision ohi.. Halpojen puikkokoneiden käsikahva siirtää ruuvin
välityksellä näitä shunttilevyjä. Tällaisella muuntajasydän-
ratkaisulla saadaan vakiovirta-tyylinen ominaiskäyrä.. Vastaava
ei-säädettävä ratkaisu on mm. neonmuuntajissa ja mikroaaltouunien
muuntajissa.
Tee itsellesi palvelus ja lainaa sitä kaverin konetta,
tai osta valmis kone.. Jos siis tarkoitus on hitsaaminen,
eikä vartavasten hitsauskoneen rakentelu..
Kristian Ukkonen.
-vk-
"Kristian Ukkonen" <kristian...@iki.fi> wrote in message
news:YzQQc.459$kg7...@read3.inet.fi...
: )
Morjens kristian.
no sanotaanko nyt näin että elämäntapa on vähän semmoinen että kaikkee on
kiva rakennella.
Joka tapauksessa voimavirtamig:in hankinta tulee eteen jossain vaiheessa.
Kiinnostaa sinänsä yleensä
kaikki laitteet ja rakentelu. Muuntajia kun on muutama vielä nurkissa niin
siitä ajataus.
Naapurista tosiaan saa hitsin, helpommalla pääsee sillä tavoin, mutta se ei
ole aina se kivoin tie.
-vk-
pahis
>
> Koko hitsauskone ajatus on lähtenyt siitä että vihdoin ja viimen löysin
> kunnolllisen kokoisen
> hydrauliikkasylinterin ja tarkoitus olisi tehdä talliin prässi(22tn).
> Runkorakenne tulee olemaan vähän
> rajumpaa rautaa kuin mitä valovirtamig:illäni voi hitsata
kuinka pieni kone sulla sitten on?
jos värkki on vaikka pilteman pienin 0.6 millistä umpilankaa kaasun kanssa
käryttävä vekotin,
voi sillä hitsata aivan hyvin 10mm levyä ja 200mm I-palkkia. pikkuruisen
vehkeen kanssa ongelmaksi
tulee yleensä rajoitettu käyttöaika-%, sitä kun ei jäähdytyksiensä puolesta
ole tarkoitettu 8 tunnin työpäivälle.
mutta itse hitsaamisesta, huolellinen, suunnilleen sopivan lämpöinen
esilämmitys auttaa ratkaisevasti pientä konetta
tunkeutumaan tarpeeksi syvälle, ja useita palkoja kohtuullisella A-mitalla
hyvin seevattuihin levyn/palkin syrjiin
riittäisi vielä paljon suuremmille kuin 22T voimille. päälle hidas jäähdytys
(siis ei vedellä roiskimalla) ja hyvä tulee.
-pasi
-vk-
"pahis" <pa...@pp.nic.fi> wrote in message
news:Q5bRc.311$%a1....@read3.inet.fi...
juu, morjensta vaan...
Tuo on joku 125 A miggi ja tein sillä tommosen 6metriä
pitkän pöydän autotalliin 2-3 millin seinäpaksuisesta RHS neliöputkesta, ja
hitsaaminen tuolla valovirta migillä oli jo pikkuisen onnetonta. 5 kertaa
päivässä lämpösuoja päälle ja sitte kun suutin lämpenee niin se alkaa
hitsaamaan suuttimeen kiinni. Vanha se on mutta ei oikein tee mieli sillä
hitsata mitään vakavampaa..
-vk-
pahis
> Tuo on joku 125 A miggi ja tein sillä tommosen 6metriä
> pitkän pöydän autotalliin 2-3 millin seinäpaksuisesta RHS neliöputkesta,
ja
> hitsaaminen tuolla valovirta migillä oli jo pikkuisen onnetonta. 5 kertaa
> päivässä lämpösuoja päälle ja sitte kun suutin lämpenee niin se alkaa
> hitsaamaan suuttimeen kiinni. Vanha se on mutta ei oikein tee mieli sillä
> hitsata mitään vakavampaa..
no, jos noin käy jo RHS-putken kanssa, se 10mm levy voi olla koneelle
hankala pala :)
nuuten olet jo saanut tosi hyviä neuvoja koneen rakentamisesta ettei niihin
ole paljon sanomista,
mutta ostamisessa vinkkaisin että poistotavarana ja konkurssien jäljiltä
telakoilta ja pajoilta saattaa
saada tosi hyviä vekottimia älyttömän halvalla. asiantuntemusta on hyvä
ottaa mukaan jos vermeitä
menee katsomaan.
yksi parhaista puikkovehkeistä joilla olen hitsannut, oli sellainen jo n.70
luvulla käytöstä poistettu
suunnilleen tonnin painoinen kuparikasa jossa virtoja säädeltiin kuten
sentraalisantran
puhelinkeskuksesta, etuseinä oli pelkkää reikää ja kun tökkäs piuhat eri
reikiin niin
suhina muutti ääntään. mitään muistikuvaa ei ole merkistä mutta pelas kuin
junan vessa.
raskaampaan kotikäyttöön soveltuvista lankakoneista en osaa sanoa oikein
mitään,
kun työn puolesta käytössä olleet ovat lähinnä omakotitalojen kanssa samaa
hintaluokkaa.
-pasi
Jukka-Göran von Fittenborg
"sami seppälä"
> Tyhjäkäyntijännite merkkaa huomattavan paljon puikkohitsauksessa.
> Normaalisti se on 70-85V, mutta esim migatronicin mamba invertterissä on
> jännite 90V mikä tuo huomattavan paljon eroa puikon syttyvyyteen.
Itseasiassa ei. Jos kytket aivosi päälle (mikä varmaan on vaikeaa), niin
tajuat itsekin, että 5-20 Voltilla ei ole käytännön merkitystä
sytytyksessä. Noin pieni volttimäärä lisää kaaren hyppypituutta ehkä jopa
mikrometrin verran. Sen sijaan sytytysvirran syöttökyvyllä on merkitystä
puikun sytytykseen.
> 25V tyhjäkäynnillä on hitsattava kappale hetken päästä kuin siilin selkä
> koska puikot tarttuu vaan kiinni jos edes sitäkään.
Voltit eivät puikon sulamiseen vaikuta sitä eikä tätä kun puhutaan noin
pienistä eroista. Virta on ratkaiseva tekijä. Itse ottaisin
matalampijänniteisen laatuinvertterin, jossa on hyvä hot-start syöttökyky.
Yli 80 V alkujännitteitä pitäviä hitsauskoneita pidetään käyttäjän
työturvallisuuden kannalta riskaabelimpina peleinä, joten sekin kannattaa
muistaa.
> esabin ok48.00 ja ok46.00 on pelkkiä tuotemerkkejä eikä sinällään ole
mitään
> standardeja kuten esim. 316 tai 308 jotka viittaa suoraan ruostumattomaan
ja
> haponkestävään.
Eihän kukaan edes väittänyt niin, mr. Soutometalli. Kysyjä kysyi
OK-puikoista, joten kai niistä silloin pitää vastatakin eikä ruveta
keskustelmaan edustamasi tyyriin hitsauspuikon "standardeista"?
> Vähän sama asia kuin että kipsilevyjä kutsutaan kyprokiksi.
>
> Sami
Kyllä vain eikä syyttä. OK-puikot ovat väkisinkin niitä, mihin muita
verrataan, koska ne loivat koko hitsauspuikkoteollisuuden. Ensimmäinen on
aina ensimmäinen.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Juha Lyytikäinen"
> Nykyaikaisissa hitsikoneissa ei käytettä muuntajia. Saman virran saa
> pienemmillä tehohäviöillä irti hakkurikytkentöihin perustuvista
> laitteista. Yksi ajutus voisi olla esim. niputtaa sopiva määrä
> PC-koneiden powereita muodostamaan raakajännite hitsiin...
Ei varmaankaan onnistu. Hitsauskoneiden invertteritehonlähteet on
tehonkestoltaan hieman toista luokkaa kuin PuuCeen hakkurit. Myös
reaktionopeudessa saattaa olla eroja (paremmissa inverttereissä
IGBT-tehotrankut, miten PuuCeessä?)
Invertteripohjaisen tehotrankku (IGBT) hitsauskoneen edut ovat hitsausvirran
silmänräpäyksennopea säädettävyys, joten on noissa nykyaikaisissa
hitsausvirtalähteissä ihan omia etuja verrattuna muuntaja-aikoihin.
Hitsauspulssia voidaan myös manipuloida melkeinpä miten halutaan ja
paremmissa MIG/TIG-koneissa sitä tehdäänkin aika tavalla. Alumiininkin
hitsaaminen on noilla "rätisijöillä" varsin helppoa, kun ne hakkaa
oksidikerrokset rikki erikoispulsseilla.
Aki Mannonen
"Jukka-Göran von Fittenborg" <r...@finlande.fi> kirjoitti viestissä
news:Oy0Uc.145$eT4...@read3.inet.fi...
>
>
> Itseasiassa ei. Jos kytket aivosi päälle (mikä varmaan on vaikeaa), niin
> tajuat itsekin, että 5-20 Voltilla ei ole käytännön merkitystä
> sytytyksessä. Noin pieni volttimäärä lisää kaaren hyppypituutta ehkä jopa
> mikrometrin verran.
Sulla taitaa itsellä olla aivot vielä kesälomalla :) Jännitteen
hyppypituudella ei ole mitään tekemistä puikkohitsauksessa. Valokaari
sytytetään raapaisemalla eli kalvaanisella kontaktilla ja tämän jälkeen
palamaan jääneen valokaaren pysymiseen riittää pienempikin jännite (syntyy
ionikanava). Voin tulla nauramaan viereesi kun "hitsaat" 20:nen voltin
tyhjäkäyntijännitteen omaavan hitsauskoneen kanssa. Toki virransyöttökyvyllä
(alussa enemmän) on myös vaikutusta.
Juha Lyytikäinen
> "Juha Lyytikäinen"
>
>>Nykyaikaisissa hitsikoneissa ei käytettä muuntajia. Saman virran saa
>>pienemmillä tehohäviöillä irti hakkurikytkentöihin perustuvista
>>laitteista. Yksi ajutus voisi olla esim. niputtaa sopiva määrä
>>PC-koneiden powereita muodostamaan raakajännite hitsiin...
>
> Ei varmaankaan onnistu. Hitsauskoneiden invertteritehonlähteet on
> tehonkestoltaan hieman toista luokkaa kuin PuuCeen hakkurit. Myös
> reaktionopeudessa saattaa olla eroja (paremmissa inverttereissä
> IGBT-tehotrankut, miten PuuCeessä?)
No tarkoitin nimenomaan sopivan pientä raakajännitettä jota sitten
voi parhaalla tavalla ohjata hitsaukseen. PuuCeen powerissa on
tyypillisesti MOSFET-transistoreita joista IGBT on kehitetty.
Esim. vanhasta 200W powerista näkyy lähtevän viiden voltin lähdöstä
23A. Kyllä niistä virtaa saa.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Aki Mannonen"
> Sulla taitaa itsellä olla aivot vielä kesälomalla :) Jännitteen
> hyppypituudella ei ole mitään tekemistä puikkohitsauksessa. Valokaari
> sytytetään raapaisemalla eli kalvaanisella kontaktilla ja tämän jälkeen
> palamaan jääneen valokaaren pysymiseen riittää pienempikin jännite (syntyy
> ionikanava).
Hetkinen hei, väitinkö jotain tuollaista? Väitin vain, että 5-15 Voltin
tyhjäkäyntijännitte-eroilla ei ole paskan vaikutusta puikon syttyvyyteen.
Aivan muut asiat ratkaisevat (edes valokaaren hypyllä ei voi asiaa
perustella, senkin kumosin etukäteen mutta näköjään sitä raapaisua lähdetään
vääristelemään ja käyttämään väärin)
> Voin tulla nauramaan viereesi kun "hitsaat" 20:nen voltin
> tyhjäkäyntijännitteen omaavan hitsauskoneen kanssa.
Siis väitinkö jotain tuollaista? Luepas kerta uudestaan.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Juha Lyytikäinen"
> No tarkoitin nimenomaan sopivan pientä raakajännitettä jota sitten
> voi parhaalla tavalla ohjata hitsaukseen. PuuCeen powerissa on
> tyypillisesti MOSFET-transistoreita joista IGBT on kehitetty.
> Esim. vanhasta 200W powerista näkyy lähtevän viiden voltin lähdöstä
> 23A. Kyllä niistä virtaa saa.
23 Ampeeria? Vitsailetsä? Huonommatkin invertterit yskäiseen yli 100
Amperosta eikä sillä vielä isoja puikkoja hitsailla.
Jouni Saari
Mutta PC-powerin saa 20 eurolla, osa 240W powereista antaa jatkuvaa virtaa
12V:lla 20A, hetken ehkä 40A. kymmenen poweria kimpassa antaa kyllä yhteensä
250A noin 12V jännitteellä jonkun aikaa. Rääkkäämällä hakkurin säätöjä ja
230/110V tuloja voisi saada aikaan jotain (vaarallista) turbotusta.
Mutta powereiden jännite-erojen kanssa pitää olla tarkkana, lisäksi powerit
pitää laittaa eri vaiheisiin. On riskinä, että yksi on jännitteestä eri
mieltä niinen 9 muun kanssa ja yrittää syödä ylijännitteen pois.
Eri valmistajien powerien spekseissä on aika paljonkin eroja. OSassa sai
ottaa koko tehon yhdestä otosta, siis 240W pystyi ottamaan 5V:sta, siis 48A
tai yhtä hyvin 20A 12V. Osa taas ei suostu antamaan 12V, ellei 5V:ssä ole
kohtalaista kuormaa, ja silloinkin 12V regulointi ei toimi. Noi oli siis
vanhoja AT-powereita. KÄytännössä voi jostain 200W powerista saada jonkun
aikaa 12V 30A tai 5V 60A, eli 50% ylikuorma.
Monet PC-powerit rajoittaa virtaa startissa aika rajusti ja ison konkan
lataus kytkee virtasuojan päälle, ja poweri sammuttaa itsensä. Ei kuullosta
kovin hitsausystävälliseltä. Toisaalta jotkut niistä polttaa 1.5mm2 johdon
savuna ilmaan, jos sillä raapaisee runkoon. Toinen sitten sammuttaa itsensä
heti, niinkuin varmaan tietokonekäytössä on järkevääkin..
Elektroniikkamielessä PC-powereista voisi viritellä varaan rinnan toimivan
powerin, CMOS-trankut kestää rinnankytkentää, toisin kuin bipolaarit, mutta
jännitteensäätöön pitäisi viritellä jotain tasapainotusta. Tai vaan laittaa
ohuehkot johdot etuvastuksiksi ja johtojen jännitehäviöistä saa tarkastettua
virtojen karkean tasapainon. Useimmat powerit antaa melkosen tarkkaan samaa
jännitettä virrasta riippumatta. Siis 12.5V, 0A ja 12.3V 20A tms.. Eli
käytännössä johtojen jännitehäviöt on merkittäviä. Hitsauskäytössä taas tuo
ei taida olla "kivaa", vaan hakkurin ohjausta pitäisi viritellä
vakiovirtalähteen suuntaan.
Aki Mannonen
>
>
> Väitin vain, että 5-15 Voltin
> tyhjäkäyntijännitte-eroilla ei ole paskan vaikutusta puikon syttyvyyteen.
Kyllä sillä on, mutta eihän sitä silloin huomaa jos tyhjäkäyntijännitettä on
valmiiksi reilusti.
> (edes valokaaren hypyllä ei voi asiaa
> perustella, senkin kumosin etukäteen mutta näköjään sitä raapaisua
lähdetään
> vääristelemään ja käyttämään väärin)
Valokaaren hypyllä? Itsehän sinä sitä sillä perustelit ja minä kumosin :)
Kaarijännite on parinkymmenen voltin paikkeilla (vähän virrasta riippuen) ja
jos tyhjäkäyntijännite on kovin lähellä tätä niin sytyttäminen on todella
paskamaista. Kyllä ne hot start systeemit tietysti auttaa, mutta kyllähän
sitä on hitsattu vakiovirtalähteellä jo jokunen sukupolvi.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Aki Mannonen"
> Kyllä sillä on, mutta eihän sitä silloin huomaa jos tyhjäkäyntijännitettä
on
> valmiiksi reilusti.
Mikä on "reilusti"?
> Valokaaren hypyllä? Itsehän sinä sitä sillä perustelit ja minä kumosin :)
Kumosit vai? Kumosit siis perusteluni, että valokaaren paremmilla
hyppyominaisuuksilla ei ainakaan 15 Voltin suurempaa jännitettä voi
perustella. Suomeksi sanottuna sinä siis väität, että 15 Volttia kovemmalla
jännittellä kaari hyppää paremmin. Mielenkiintoista.
> Kaarijännite on parinkymmenen voltin paikkeilla (vähän virrasta riippuen)
ja
> jos tyhjäkäyntijännite on kovin lähellä tätä niin sytyttäminen on todella
> paskamaista.
Jaa. Varmaan noin on, kun vaan näkis ensin tommoisen nykyinvertterin
jossain. Sulla varmaan on sellainen, kun tollaista stooria heität. Kerrohan
merkki ja malli vai onko peräti itsetinattu? :-)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Jouni Saari" <
> Mutta PC-powerin saa 20 eurolla, osa 240W powereista antaa jatkuvaa virtaa
> 12V:lla 20A, hetken ehkä 40A. kymmenen poweria kimpassa antaa kyllä
yhteensä
> 250A noin 12V jännitteellä jonkun aikaa. Rääkkäämällä hakkurin säätöjä ja
> 230/110V tuloja voisi saada aikaan jotain (vaarallista) turbotusta.
Erittäin hyvän kannettavan invertterin saa jo 400-500 eurolla, joten
maksaako vaivaa, jos 10 x 20 euroa = 200 palaa jo pelkkiin PuuCee power
puuhasteluihin. Siihen päälle vielä piirikortit, muu elektroniikka,
tuulettimet, kopat, hitsausjohdot jne. Lopputulos maksaa enemmän kuin 500
euroa, laitteella ei ole minkään valtakunnan takuita ja "invertterisi" äly
on luokkaa: "no kyllä tästä lähtee 200 Ampeeria, kun ensin nestemäisellä
typellä jäähdyttää komponentit".
Ihan oikeesti: kaupasta saa suhteellisen halvalla helvetin hyviä
inverttereitä. Jos ei halua parasta (Kemppi/Fronius/ESAB), niin voi ostaa
jonkun italialaisen Telwinin ja rahaa ei mene kuin 150-300 euroa. Ihan
varmasti sekin hakkaa kotikutoiset PuuCee viritykset rutiilin polttamisessa
ja on lisäksi jollakin tapaa käyttäjäturvallinenkin.
Jouni Saari
>
>
> Ihan oikeesti: kaupasta saa suhteellisen halvalla helvetin hyviä
> inverttereitä. Jos ei halua parasta (Kemppi/Fronius/ESAB), niin voi ostaa
> jonkun italialaisen Telwinin ja rahaa ei mene kuin 150-300 euroa. Ihan
> varmasti sekin hakkaa kotikutoiset PuuCee viritykset rutiilin
polttamisessa
> ja on lisäksi jollakin tapaa käyttäjäturvallinenkin.
>
Tuskin kukaan ihan oikeasti alkaa ostelemaan PC-powereita oikealla rahalla
rakentaakseen hitsauslaitetta. Mutta jos saa vaikka vm 90 PC:tä pari
koululuokallista kanna pois -hinnalla, niin sitten voisi olla eri juttu.
Kunhan ei tapa itseään tai polta taloa. Jos ajalle ja poltetuille
sulakkeille ja puikoille laskee arvoa, ei varmasti kannata. Hakkuritekniikan
harjoitteluna voisi olla opettavainen homma, tuossa olisi hyvä modifioida
powereita turhan reippaasti. Silloin pitäisi olla elektroniikka kohtuullisen
hyvin hanskassa, pitäisi rakentaa hakkureiden säätöelektroniikka uusiksi,
että homma toimisi.
Kuten sanoin PC-poweri on melko jäykkä vakiojännitelähde, ja sellaisena
huono hitsauskäyttöön. Pitäisi saada aikaan vakiovirta- tai
virranrajoitustoimintoa, ehkä sekin onnistuisi esivastuksilla, mutta sitten
tarvittaisiiin jännitettä lisää. Parista PC-powerista kannattaa ennemmin
tehdä grafiittielektrodeilla toimiva kovajuotoskone tai joku pieni
kipinätyöstöhärveli:-).
Jouni
Aki Mannonen
>
> perustella. Suomeksi sanottuna sinä siis väität, että 15 Volttia
kovemmalla
> jännittellä kaari hyppää paremmin. Mielenkiintoista.
Minähän sanoin että sillä hyppypituudella ei ole mitään tekemistä
puikkohitsauksen kanssa.
>
> Jaa. Varmaan noin on, kun vaan näkis ensin tommoisen nykyinvertterin
> jossain. Sulla varmaan on sellainen, kun tollaista stooria heität.
Kerrohan
> merkki ja malli vai onko peräti itsetinattu? :-)
Minulla ei ole invertteriä. Hitsauskoneita olen kyllä rakennellut.
Matti Rantanen
En voi olla kirjoittamatta tähän väliin kaveristani joka
invertterilaitteista kiinnostui työn ohessa. Hän työskentelee
elektroniikkaa korjaavassa yrityksessä Etelä-Afrikan lähinaapurissa.
Tuntiessaan hakkuripowereiden periaatteet ihmetteli
invertterihitsauslaitteiden hintaa. Alkoi labrata omaa ideaansa. Noin
puoli vuotta kehitettyään kävin paikan päällä katsomassa projektia.
Yli 35 neljän kappaleen pareja IGBT transistoria oli räjähtänyt
tuotekehityksessä ja into oli silti suuri. Tilasi netistä lisää
'switching mode power supply design'-opuksia ja jatkoi
labraamisia.Tätä kirjoittaessani laite on valmis, säädöt tarkat,
sytytys hallinnassa, koehitsarit sen hyväksyneet ja projekti edennyt
kaupalliseen tuotteeseen asti. Laite on paikallisen 'tukesin'
testauksissa ja maksaa viidesosan tunnettujen valmistajien tuotteista.
Niitä on kymmenen odottamassa markkinoiden avautumisia ja ostan ESAB
LHO150 rinnalle kyseisen kehitysmaatuotteen pelkästään vertauksen
vuoksi.
Matti R
IGBT määrä oli jäänyt liian pieneksi canceloidussa jutussani
tv
> En voi olla kirjoittamatta tähän väliin kaveristani joka
> invertterilaitteista kiinnostui työn ohessa. Hän työskentelee
> elektroniikkaa korjaavassa yrityksessä Etelä-Afrikan lähinaapurissa.
> Tuntiessaan hakkuripowereiden periaatteet ihmetteli
> invertterihitsauslaitteiden hintaa. Alkoi labrata omaa ideaansa. Noin
> puoli vuotta kehitettyään kävin paikan päällä katsomassa projektia.
> Yli 35 neljän kappaleen pareja IGBT transistoria oli räjähtänyt
> tuotekehityksessä ja into oli silti suuri. Tilasi netistä lisää
> 'switching mode power supply design'-opuksia ja jatkoi
> labraamisia.Tätä kirjoittaessani laite on valmis, säädöt tarkat,
> sytytys hallinnassa, koehitsarit sen hyväksyneet ja projekti edennyt
> kaupalliseen tuotteeseen asti. Laite on paikallisen 'tukesin'
> testauksissa ja maksaa viidesosan tunnettujen valmistajien tuotteista.
> Niitä on kymmenen odottamassa markkinoiden avautumisia ja ostan ESAB
> LHO150 rinnalle kyseisen kehitysmaatuotteen pelkästään vertauksen
> vuoksi.
>
> Matti R
>
> IGBT määrä oli jäänyt liian pieneksi canceloidussa jutussani
Eihän tuo vielä mitään, tuotekehitys vaatii aina runsaasti materiaalia
;) Itse vaihtelen usein IGBT-kiviä korjatessa mossahtaneita
taajuusmuuttajia. Esim. 500 kilowattisen moottorisillassa on 18 kpl
tupla-IGBT:tä, parisataa euroa/kpl. Ja aina menee koko moottorisilta
vaihtoon vaikka olisi vain yksikin rikki, muutkin kivet saavat aina
kipeätä mossahduksessa ja hajoavat jonkin ajan kuluttua vaikka
näyttävät mittaamalla ehjiltä ja toimivat.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Aki Mannonen"
> Minähän sanoin että sillä hyppypituudella ei ole mitään tekemistä
> puikkohitsauksen kanssa.
Niin minäkin, vain toisella tapaa!
> > Jaa. Varmaan noin on, kun vaan näkis ensin tommoisen nykyinvertterin
> > jossain. Sulla varmaan on sellainen, kun tollaista stooria heität.
> Kerrohan
> > merkki ja malli vai onko peräti itsetinattu? :-)
>
> Minulla ei ole invertteriä. Hitsauskoneita olen kyllä rakennellut.
Sellaisia, joissa tyhjäkäyntijännite on kuvaamasilainen?
sami seppälä
"Jukka-Göran von Fittenborg" <r...@finlande.fi> kirjoitti
viestissä:Oy0Uc.145$eT4...@read3.inet.fi...
Turpa kiinni piiska.
Mickey
"sami seppälä" <tori...@jippii.fi> kirjoitti viestissä
news:cj9uc6$2da$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Jukka-Göran von Fittenborg
"Mickey" <Mic...@FlyingFinn.com> runkkasi
Josko itse opettelisit ensin quottauksen perusteet. Helvetti mikä älykääpiö
tampio.
Mickey
>
> Josko itse opettelisit ensin quottauksen perusteet. Helvetti mikä
älykääpiö
> tampio.
>
pöydänjalkoja.....
Nyt tyytyväinen?
PS kts. aina ei jaksa edes nähdä tätä vaivaa....