Itse kokeilisin ekaksi jokseenkin kaikkein halvinta CAM-ohjelmaa
nimeltään DesKAM 2000, jonka postprosessoria pystyy itse konfiguroimaan.
Se ottaa sisään AutoCADilla tehdyn DXF-muotoisen kuvan, ottaa huomioon
käyttäjän määrittelemän "terän" halkaisijan ja leikkuusuunnan, ja tekee
lopuksi sitten omaa, sisäistä koodiansa. Tämä koodi kääntyy
postprosessorilla plasmaleikkurin (toivottavasti) ymmärtämään muotoon.
Mainittu DesKAM on tavalliselle plasmaleikkurille ihan riittävä ohjelma,
vaikka sen käyttöliittymä ei olekaan aivan yhtä hiottu kuin "oikeiden"
CAM-ohjelmien.
Tosin minulla ei ole minkäänlaista aavistusta siitä, miltä tuo EIA/ESSI -
koodi näyttää, mutta ainakin kannattaa kokeilla. EIA-koodilla voidaan
usein tarkoittaa EIA RS274D -koodia, jota tuo DesKAM suoltaa ulos ilman
ihmeempiä muokkauksia. Jos tarkoitit sitä, että kone ymmärtää monien
muidenkin leikkurien tavoin sekä EIA- että ESSI-tyyppisiä koodeja, niin
tuolla ohjelmalla pärjännet joka tapauksessa mainiosti.
Voitko laittaa näytille vaikka pätkän ohjelmasta, jota leikkurisi
ymmärtää?
Vesa
--
vesapistekorhonen at ikipistefi
Plasmat ovat niin uusi maailma minulle että näiden kanssa on välillä
ihan sekaisin. Tutkimalla tosin selvenee. Aikaisemmin olen ohjelmoinut
vain lähinnä puuntyöstökoneille (Fanuc, Siemens..) jotka käyttävät
suoraan G-codea.
Onkos tuo EIA RS274D sama kuin G-Code, jos on niin sitä en hae.
Tässä hieman esimerkkiä, ylempänä siis G-code ja alempana haettu.
Tuo EIA/ESSI on siis ESAB:n plasmoilla, uusimmat Teknohaussin koneet
lukevat ilmeisesti ohjelman suoraan .dxf-tiedostosta vaikka USB-tikulta.
Here are programs for a 100mm rectangle with 20mm radiused corners, cut
counter-clockwise from the bottom left corner (no offsets) -
'(BURNY G CODES)
%
N1 P1234
N2 G46 T1
N3 G97
N4 X20 Y0
N5 M04
N6 X80
N7 G03 X100 Y20 I0 J20
N8 Y80
N9 G03 X80 Y100 I-20
N10 X20
N11 G03 X0 Y80 J-20
N12 Y20
N13 G03 X20 Y0 I20
N14 G98
N15 M30
--------------------
'(ESSI CODES)
21
38
39+0
40+0.0
8
38
5
++
6
20.0 0.0
9
60.0 0.0
20.020.00.020.0+
0.0 60.0
-20.020.0-20.00.0+
-60.0 0.0
-20.0-20.00.0-20.0+
0.0 -60.0
20.0-20.020.00.0+
38
5
++
6
0
> Plasmat ovat niin uusi maailma minulle että näiden kanssa on välillä
> ihan sekaisin. Tutkimalla tosin selvenee. Aikaisemmin olen ohjelmoinut
> vain lähinnä puuntyöstökoneille (Fanuc, Siemens..) jotka käyttävät
> suoraan G-codea.
>
> Onkos tuo EIA RS274D sama kuin G-Code, jos on niin sitä en hae.
> Tässä hieman esimerkkiä, ylempänä siis G-code ja alempana haettu.
> Tuo EIA/ESSI on siis ESAB:n plasmoilla, uusimmat Teknohaussin koneet
> lukevat ilmeisesti ohjelman suoraan .dxf-tiedostosta vaikka
> USB-tikulta.
Päähän sattuu, kun tuollaista (siis sitä jälkimmäistä) koodia lukee... :)
DesKAMin voi ehkä saada luomaan tuota ESSI-koodia, siinä tuntuisi olevan
kohtuulliset mahdollisuudet vaikka minkälaisen koodin tuottamiseen. Lataa
se demoversio ja kokeile 30 päivän ajan. Siinä ajassa postprosessoria
ehtii hyvin viilailemaan, jos sinulla on tuon ESSI-koodin komennoista ja
syntaksista jokin tolkku.
Tuota seuraavaakin ohjelmaa voisit varmaankin kokeilla, siinä on suora
muunnos DXF-tiedostosta ESSI-muotoon:
http://www.intelli-bit.de/cad2cnc/index.htm
Ilmaisversiolla et tosin saa mittatarkkoja kappaleita tehtyä, mutta ei
tuokaan lisenssi plasmaleikkurin hintaan nähden kovin kallis ole.
Ehkä joltakin Tosi Ammattilaiselta löytyy lopulta ihan oikeitakin neuvoja
näiden harrastelijaneuvojen lisäksi... :)
Tarvitset ilmeisesti nestausohjelman esim. Astra R Nesting voi olla
kokeilemisen arvoinen, en ole itse sitä käyttänyt, enkä tiedä kuinka hyvin
se tukee ESSIä, voit hakea googlella hakusanoilla nesting ja ESSI.
TurboNest voi myös toimia, siitä saa free trial version.
Nesting eli suomeksi nestaus on osien levylle sijoittamista ja
poltto-ohjelman tekemistä, olen erinäisiä leikkuukilometrejä nestannut Tribo
n Nesting ohjelmalla, tämä ohjelman osa Tribon CAE/CAM ohjelmistoa jota
käytetään laivan suunnittelussa.
-Ippe
Tuota ESSI-asciita pystyy vaikka käsin kirjoittelemaan tekstieditorilla kun
vähän harjoittelee. Se on yllättävän helppolukuista kun pääsee juonesta
kiinni (jos sinulla on usein toistuvia kappaleita, voit tehdä vaikka jotain
makroja tekstinkäsittelyohjelmassa hyödynnettäviksi, niin saat vaikka
erikokoisia kolmioita helposti, ehkä...)
ESSI pohjautuu suhteelliseen koordinaatistoon, eli jokainen liike lähtee
siitä mihin edellinen päättyi.Siirrostumat annetaan millin kymmenyksinä x-ja
y-akselin suhteen (tässä voi olla jotain eroa moderneissa koneissa, tuossa
sinun koneesi esimerkissä näyttäisi olevan piste erottimena kokomillien
jälkeen). Kaarisegmenteissä annetaan loppupiste ja ympyrän keskipiste
alkupisteestä lukien ja viimeiseksi plus tai miinus kiertosuuntaa
määräämään. Näiden lisäksi tulee erilaisia apufunktioita, jotka ovat
osittain konekohtaisia, Esabilla eritoten. Tarkastettava koneen manuskoista.
Apufunktioita ovat esimerkiksi railokompensaatio päälle/pois, polttopään
nosto ja lasku, polton aloitus, polton lopetus, merkkauksen aloitus/lopetus
jne.
Mutta lähdetään perusteista, eli tavallisista geometrioista perinteisessä
ESSI:ssä:
Oletetaan, että halutaan polttopään kulkevan vaikka 100mm kanttiinsa oleva
neliö
+1000+0 (mennään sata milliä x-akselia positiiviseen suuntaan)
+0+1000 (mennään sata milliä y-akselia positiiviseen suuntaan)
-1000+0 (mennään sata milliä x-akselia negatiiviseen suuntaan)
+0-1000 (mennään sata milliä y-akselia negatiiviseen suuntaan)
ja kas, neliö on "valmis"
>>
>> Voitko laittaa näytille vaikka pätkän ohjelmasta, jota leikkurisi
>> ymmärtää?
>>
>>
>>
>> Vesa
>>
>
> Here are programs for a 100mm rectangle with 20mm radiused corners, cut
> counter-clockwise from the bottom left corner (no offsets) -
Yritän hiukan tulkata seuraavaa, mutta apufunktiot ovat puhtaasti arvailuun
perustuvia.
(selitykseni aina funktion alapuolella)
> --------------------
> '(ESSI CODES)
> 21
voisi olla poltto-ohjelman alun merkki tms.
> 38
nollakohtaan ajo?
> 39+0
> 40+0.0
railokompensaation määrityksiä tms
> 8
> 38
> 5
> ++
> 6
tyhjäliikkeen alku?
> 20.0 0.0
> 9
poltto päälle
> 60.0 0.0
60 mm x-akselia positiiviseen suuntaan
> 20.020.00.020.0+
tehdään ympyräkaari, joka päättyy 20mm x-akselia pos.suuntaan ja 20mm
y-akselia pos.suuntaan, keskipiste x-akselin suhteen sama kuin edellisen
loppupiste, mutta y-akselin suhteen 20 mm positiiviseen suuntaan,
kiertosuunta positiivinen eli vastapäivään.
> 0.0 60.0
60 mm y-akselia positiiviseen suuntaan
> -20.020.0-20.00.0+
tehdään ympyräkaari, joka päättyy 20mm x-akselia neg.suuntaan ja 20mm
y-akselia pos.suuntaan, keskipiste x-akselin suhteen 20 mm neg.suuntaan,
mutta y-akselin suhteen sama, kiertosuunta positiivinen eli vastapäivään
> -60.0 0.0
60 mm y-akselia neg. suuntaan
> -20.0-20.00.0-20.0+
ympyräkaari, joka päättyy 20mm x-akselia neg.suuntaan ja 20mm y-akselia
neg.suuntaan, keskipiste x-akselin suhteen sama kuin lähtöpiste, mutta
y-akselin suhteen 20 mm negatiiviseen suuntaan, kiertosuunta positiivinen
eli vastapäivään
> 0.0 -60.0
> 20.0-20.020.00.0+
> 38
> 5
> ++
> 6
> 0
Voit helpottaa hahmottamista ruutupaperille piirtämällä. Yksinkertaisia
kipaleita tehdessä saa helposti valmista kun kirjoittaa poltto-ohjelmaa
tekstieditorilla ja piirtää samalla funktio kerrallaan millimetripaperille.
Tätä menetelmää on joskus sovellettu yksinketaisten osien kanssa
verstasolosuhteissa, kun konttorille (jossa siis kunnollinen
mallinnusohjelma nestausosioineen) olisi ollut puolen tunnin matka ja
kädetkin ihan likaiset...
Tietysti voit myös olla epäurheilijamainen ja hommata nestausohjelman kuten
Ippe kirjoitti.
-Jukka
Sen verran sekavaa tuo ESSI on ainakin vielä, että taidan tyytyä tuohon
Nestaukseen. Kokeilin sillä tehdä jo pari palaa, mutta en päässyt vielä
leikkausta testaamaan. Tuo ohjelma ei ainakaan anna laittaa
alkuasetuksia koodin sekaan, joten ne pitänee lisätä käsin. Nämä
taitavat kuitenkin olla ihan konekohtasia juttuja joten manuskan
lukeminen voi olla paikoillaan. Lisäksi pitää tutustua tuohon
Teknohaussin koneeseen, jos sieltä löytyisi tuki vaikka suoraan dxf
-tiedostoille.
Kiitän jokatapauksessa vastanneita, kokeilen ja raportoin sitten tänne
myöhemmin.
> Nesting eli suomeksi nestaus on osien levylle sijoittamista
Ihan näin oikeasti suomeksihan tuo termi voisi olla vaikkapa limitys
taikka sijoittelu. Suoraan käännettynähän tuo tarkoittaa pesimistä :)
T: Mikko L.
No, Nestaus-termi on ollut käytössä niin pitkään, ettei sille ole tarvetta
enää keksiä uutta sanaa, nestaaja on sitten henkilö joka nestaa työkseen.
-Ippe
Noniin, hyvin toimi tuo CAD-2-CNC, Esabin koneet ymmärsivät ainakin ihan
täysin sitä. Teknohausille on vielä hakusessa g-code kääntäjä, mutta
eiköhän sekin jostain löytyne. Tosin se nyt on muutenkin helpompaa
kirjoitella käsin kuin tuo ESSI. Kiitokset avustaneille henkilöille.
"Harrastananeuvot" osoittautuivat parhaimmiksi jälleen!