Mitä kuuluu Stirling-moottorille?
Janne Saarijarvi
sitten nestettä, kiinteää tai kaasua. Hyötysuhdekin on hyvä 50+ prosenttia,
ja ainakin juuri eteeni sattuneen -71 vuoden Tekniikan Maailman mukaan sitä
aiottiin kokeilla linja-autossa. Tietääkö joku mitä tuolle kuuluu, se kun
olisi aimo loikka hyötysuhteessa eteenpäin, vaihtoehtoiset,
ympäristöystävälliset polttoaineet ja niiden merkitys täällä verohelvetissä
voitaneen jättää huomioitta.
Toki homma systeeminä on aika kompleksisen näköinen, mutta
kehityspotentiaalia silläkin saralla varmasti löytyisi...
Käytetäänkö noita jossain, muussakin kuin testimielessä...?
Janne
Ilkka Maatta
M
Sukellusveneissä ainakin varsin menestyksellisesti, Kockums-telakan
tekeleissä muistaakseni.
Toni
nykyisellään liian iso suhteutettuna tehoon, käynnistyy hitaasti ja sen
kierrosnopeusalue on rajallinen.
Lisäksi vielä nykyiset turbodieselit saavuttavat lähes samoja
hyötysuhteita, eli ero ei nykyisellään ole niin suuri.
Tietysti jos Stirling-koneen suunnitteluun panostettaisiin yhtä paljon
kuin nykyisiin polttomoottoreihin niin niiden käyttö voisikin olla
paljon mielekkäämpää.
Muissa käytöissä stirling-kone voi toimia paremmin kuin autossa. Nasa
suunnitteli rakentavansa siihen perustuvaa voimanlähdettä johonkin
laitteeseensa. Lisäksi kone voisi toimia hyvinkin esim
laivoissa/veneissä, missä ajetaan vakiokierroksilla, eikä esilämmittely
olisi niin häiritsevää kuin autokäytössä.
HiTec
pyörittämällä sitä esim. sähkömoottorilla, toinen ilmasäiliöistä lämpiää,
toinen jäähtyy => hyvän hyötysuhteen (auto)jääkaappi tjsp...
"Toni" <us...@domain.invalid> wrote in message
news:PQjDf.59$qt1...@read3.inet.fi...
Tuomas Yrjövuori
viestissä:PQjDf.59$qt1...@read3.inet.fi...
>
> Hiukan huonoa kuuluu, varsinkin autokäyttöön stirling-kone on nykyisellään
> liian iso suhteutettuna tehoon, käynnistyy hitaasti ja sen
> kierrosnopeusalue on rajallinen.
Jos stirlingmoottori olisi hybridiautossa vain generaattorin pyörittäjänä,
ja ajomoottorina olisi vain sähkömoottori, silloin kierrosalueella ei olisi
merkitsevää asemaa.
Metanolipolttokennon hyötysuhde on muistaakseni 70 prosentin luokkaa.
Mobiililla stirlingmoottorilla voisi parhaimmillaan päästä lähelle tuota.
Vetypolttokennon hyötysuhde ilmeisesti olisi vielä paljon parempi.
Stirlingin etuna vetyyn nähden olisi tosiaan se, että polttoaineeksi
kävisivät nykyisillä jakelujärjestelmillä levitettävät nesteet.
Aika hyvä mittari kuitenkin (valitettavasti) on yleensä ollut
autoteollisuus. Koska stirlingistä on puhuttu niin vähän, kertoo tämä
jostakin jotain.
--
Tuomas Yrjövuori
Ari H
> Oman ideariiheni sytytti lähinnä moottorin käyttö "väärinpäin" -
> pyörittämällä sitä esim. sähkömoottorilla, toinen ilmasäiliöistä
> lämpiää, toinen jäähtyy => hyvän hyötysuhteen (auto)jääkaappi
> tjsp...
Eipä toimi stirling noin päin... Faasimuutos tarvitaan (onko
muita mekaanisia tapoja olemassakaan?) jos haluaa mekaanisesti
siirtää lämpöä kylmemmästä lämpimämpään.
(Follareita aseteltu)
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Jukka Pakkanen
"HiTec" <hi...@jippii.fi> kirjoitti
viestissä:43ddd0dc$0$25339$7b1e...@news.nbl.fi...
> Oman ideariiheni sytytti lähinnä moottorin käyttö "väärinpäin" -
> pyörittämällä sitä esim. sähkömoottorilla, toinen ilmasäiliöistä lämpiää,
> toinen jäähtyy => hyvän hyötysuhteen (auto)jääkaappi tjsp...
Eikös vielä parempi olisi toinen striling moottori siihen tekemään tuota
sähkömoottorin työtä, väärinpäin toimiva antaisi osan kylmästään ja
kuumastaan tuon pyörittämiseen. Siinä jos missä ikiliikkuja :) Ja jos
systeemiin tuodaan jatkuvasti vähän uutta lämpöenergiaa esim. auringosta
niin puhutaankin jo ihan teoriassa toimivasta "ikiliikkujasta", tosin "iki"
rajoittaa auringon ikään... Hmm... saiskohan tuossa hyödynnettyä tuota 3K
taustasäteilyä jotenkin, pitenisi ikuisuus huomattavasti.
Toni
> On 2006-01-30, HiTec <hi...@jippii.fi> wrote:
>
>>Oman ideariiheni sytytti lähinnä moottorin käyttö "väärinpäin" -
>>pyörittämällä sitä esim. sähkömoottorilla, toinen ilmasäiliöistä
>>lämpiää, toinen jäähtyy => hyvän hyötysuhteen (auto)jääkaappi
>>tjsp...
>
>
> Eipä toimi stirling noin päin... Faasimuutos tarvitaan (onko
> muita mekaanisia tapoja olemassakaan?) jos haluaa mekaanisesti
> siirtää lämpöä kylmemmästä lämpimämpään.
>
Kyllä tuon pitäisi toimia jäähdyttimenä, ja käsittääkseni
Stirling-jäähdyttimiä käytetäänkin monessa sovelluskohteessa.
Toni
> Jos stirlingmoottori olisi hybridiautossa vain generaattorin pyörittäjänä,
> ja ajomoottorina olisi vain sähkömoottori, silloin kierrosalueella ei olisi
> merkitsevää asemaa.
Totta, ja tuossa käytössä laite olisikin hyvä.
> Stirlingin etuna vetyyn nähden olisi tosiaan se, että polttoaineeksi
> kävisivät nykyisillä jakelujärjestelmillä levitettävät nesteet.
Eikä pelkästään nesteet, vaan myös vaikkapa pelletit, koivuhalot,
ydinreaktori :) jne. Kaikki mikä tekee lämpöä. Netissä taitaa olla
myynnissäkin kämmenen lämmöllä toimivia koneita.
> Aika hyvä mittari kuitenkin (valitettavasti) on yleensä ollut
> autoteollisuus. Koska stirlingistä on puhuttu niin vähän, kertoo tämä
> jostakin jotain.
Stirling ei toimi hyvin puhtaasti autonmoottorina ja kun
hyötysuhteessakaan ei ole niin suurta eroa pitkälle kehitettyyn
nykymoottoriin... Mutta hybridi-auton moottorina laite voisi toimiakin.
Jukka Pakkanen
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> kirjoitti
viestissä:drkk3f$2iob$1...@news.cc.tut.fi...
> On 2006-01-30, HiTec <hi...@jippii.fi> wrote:
>> Oman ideariiheni sytytti lähinnä moottorin käyttö "väärinpäin" -
>> pyörittämällä sitä esim. sähkömoottorilla, toinen ilmasäiliöistä
>> lämpiää, toinen jäähtyy => hyvän hyötysuhteen (auto)jääkaappi
>> tjsp...
>
> Eipä toimi stirling noin päin... Faasimuutos tarvitaan (onko
> muita mekaanisia tapoja olemassakaan?) jos haluaa mekaanisesti
> siirtää lämpöä kylmemmästä lämpimämpään.
Eikös niitä Stirling koneita käytetä ihan noissa kryogeenisissä
sovelluksissa, saadaan hyvinkin matalia lämpöjä sieltä aikaan?
"It's not obvious but a Stirling engine is a reversible device. If you heat
one end and cool the other, you get mechanical work out, but if you put
mechanical work in, by connecting an electric motor, one end will get hot
and the other end will get cold. If you design the machine correctly, the
cold end will get extremely cold. In fact, Stirling coolers have been made
that will cool below 10 degrees Kelvin. Micro Stirling coolers have been
produced in large numbers for cooling infrared chips down to 80 degrees
Kelvin for use in night vision devices."
HiTec
niin onnettomia ja kompuraversioissa taasen virtaa (ajanmittaan helposti
karkaavat) kylmäaineet, niin... Tosin kasvaneeko tällöin tuon kylmäkoneen
koko jälleen järkevien mittojen ulkopuolelle - etenkin jos siitä ihan oikeaa
kylmää halutaan esim. 20-30 litran boxille?
"Jukka Pakkanen" <jukka.p...@qnet.xdomain.fi> wrote in message
news:43ddd918$0$25335$9b53...@news.fv.fi...
Tuomo Vikström
Hyvin toimii noinkin päin. Ilman nesteyttäminen on se
klassinen sovellus.
Jukka Pakkanen
"HiTec" <hi...@jippii.fi> kirjoitti
viestissä:43dddd77$0$25335$7b1e...@news.nbl.fi...
Jos johonkin pieniin pimeänäkölaitteisiin saadaan 80K lämpöjä niin ei
luulisi tuollaisen isomman coolerin aiheuttavan koko-ongelmia 273K lämpöjen
tienoille pääsemiseksi.
Ari H
No aina oppii uutta. Tosin kun ajattelee pitemmälle, niin kyllähän
pelkkä tiheyden muutos riittää lämmön siirtoon vaikka faasimuutosta
ei tapahtuisikaan...
Puristus -> lämpötila nousee -> lämpöä pystyy siirtymään pois ->
jäähtyneen aineen siirto toiseen päähän konetta -> tiheyden lasku ->
lämpötila laskee -> imee lämpöä -> lämmennyt aine takaisin koneen
toiseen päähän -> puristus...
Janne Saarijarvi
"Toni" <us...@domain.invalid> wrote in message
> Stirling ei toimi hyvin puhtaasti autonmoottorina ja kun
> hyötysuhteessakaan ei ole niin suurta eroa pitkälle kehitettyyn
> nykymoottoriin... Mutta hybridi-auton moottorina laite voisi toimiakin.
Tai yhdistelmä pieni mäntämoottori turbokompoundina, turbiinin jälkeen
kaasut vielä stirlingiin, ja jotta homma saataisiin vielä vähän
monimutkaisemmaksi niin hybridiksi. Uskaltaisin väittää hyötysuhdetta jo
aika rankaksi... Joskin talvella pitäisi alkaa jo käyttämään polttoainetta
lämmittämiseen...
Janne
Tomi T. Salo
> Metanolipolttokennon hyötysuhde on muistaakseni 70 prosentin luokkaa.
> Mobiililla stirlingmoottorilla voisi parhaimmillaan päästä lähelle tuota.
> Vetypolttokennon hyötysuhde ilmeisesti olisi vielä paljon parempi.
Noissa pitäisi, ainakin jos öljyongelman ratkaisua haetaan, katsoa
kokonaishyötysuhdetta energian lähteestä käyttökohteeseen. Ei riitä
että viimeinen lenkki ketjussa on hyötysuhteeltaan erinomainen jos
sitä ennen energiaa on hukkunut ties minne.
Onko noita metanolipolttokennoja muuten tullut jo massatuotantoon?
> Aika hyvä mittari kuitenkin (valitettavasti) on yleensä ollut
> autoteollisuus. Koska stirlingistä on puhuttu niin vähän, kertoo tämä
> jostakin jotain.
Iso koko ja paino, hidas tehonsäätö autokäyttöön, ei siinä muuta
tarvita perinteiselle polttomoottorille häviämiseen.
Stirling-moottori Philips 400 HP/CYL tuottaa 17.4 litran
iskutilavuudella tehoa 291 kW työkaasunaan helium 110 bar paineessa.
Hyötysuhde 0.48.
--
tts...@iki.fi
Tomi T. Salo
Tuomas Yrjövuori
viestissä:87zmldz...@kgb.ttsalo.iki.fi...
>
> Noissa pitäisi, ainakin jos öljyongelman ratkaisua haetaan, katsoa
> kokonaishyötysuhdetta energian lähteestä käyttökohteeseen. Ei riitä
> että viimeinen lenkki ketjussa on hyötysuhteeltaan erinomainen jos
> sitä ennen energiaa on hukkunut ties minne.
Energia-asiat ovat kirjavaa politiikkaa. Hyötysuhteeseen pitäisi ehkä painaa
enemmän, mutta lienemme jo sitoutuneet kaikenlaisiin
ilmastopolitiikkajuttuihin - jotka toki ovat tärkeitä asioita - mutta eivät
välttämättä vie tekniikkaa eteenpäin.
> Onko noita metanolipolttokennoja muuten tullut jo massatuotantoon?
Tietääkseni ei, mutta hyvin toimivia prototyyppejä on jo ympäri maailmaa eri
kokoisina ja näköisinä.
> Iso koko ja paino, hidas tehonsäätö autokäyttöön, ei siinä muuta
> tarvita perinteiselle polttomoottorille häviämiseen.
No ei, jos sitä käytetään suoraan ajomoottorina.
Ruotsissa esimerkiksi Volvolla on jo vuosia ollut suunnitteilla
generaattoripaketti, jossa stirlingmoottorin männässä on suoraan käämitys.
Tuollainen yhdistettynä litiumioniakkuihin ja/tai superkondensaattoreihin
saattaisi antaa mukavasti puhtia sähkömoottorille.
En sitten tiedä, kuinka realistista tuollaisen markkinoille tuominen olisi.
Ehkäpä kyse on vain normaalista taustatutkimuksesta, jota suuret autofirmat
harrastavat.
> Stirling-moottori Philips 400 HP/CYL tuottaa 17.4 litran
> iskutilavuudella tehoa 291 kW työkaasunaan helium 110 bar paineessa.
> Hyötysuhde 0.48.
Hyvä tuokin hyötysuhde on, mutta ei niin hyvä kuin kuvittelin.
--
Tuomas Yrjövuori
Toni
>
> Ruotsissa esimerkiksi Volvolla on jo vuosia ollut suunnitteilla
> generaattoripaketti, jossa stirlingmoottorin männässä on suoraan käämitys.
> Tuollainen yhdistettynä litiumioniakkuihin ja/tai superkondensaattoreihin
> saattaisi antaa mukavasti puhtia sähkömoottorille.
Ja olihan GM:lla viritelty toimimaan stirling-moottori ihan suoraan
autonmoottoriksikin. Starttiaika oli tuotekehittelyssä saatu varsin
inhimilliseksi jne.
Eli on sitä kokeiltu...
>> Stirling-moottori Philips 400 HP/CYL tuottaa 17.4 litran
>> iskutilavuudella tehoa 291 kW työkaasunaan helium 110 bar paineessa.
>> Hyötysuhde 0.48.
>
>
> Hyvä tuokin hyötysuhde on, mutta ei niin hyvä kuin kuvittelin.
Niin, ei parane sekoittaa maksimihyötysuhteita käytännön tilanteisiin.
Kyllähän autonmoottorin hyötysuhteen nosto on varsin helppoa nykyisellä
moottoritekniikallakin.
Käsittääkseni kyllä stirlingillä pitäisi suht helposti saavuttaa 50-60%
hyötysuhde.
Harri Markkula
Mikä tämän stirlingin perimmäinen toimintaperiaate on?
Jonkin sortin mäntämoottorihan se muistaakseni lienee, mutta sehän ei
vielä kerro mitään.
Terv: Harri
Ari H
> Mikä tämän stirlingin perimmäinen toimintaperiaate on?
>
> Jonkin sortin mäntämoottorihan se muistaakseni lienee, mutta sehän ei
> vielä kerro mitään.
http://www.keveney.com/Stirling.html
Lyhyesti:
- kaasu kuumenee ja laajenee kuumassa päässä
- kasvava kaasun paine työntää mäntäkonstruktiota
- männän liike aikaansaa kaasun virtaamisen kylmään päähän
- kaasu jäähtyy kylmässä päässä ja supistuu
- aleneva kaasun paine imee mäntäkonstruktiota
- männän liike aikaansaa kaasun virtaamisen kuumaan päähän
...ja kierto alkaa alusta
Tuossa linkin takana olevassa animaatiossa mäntäkonstruktio
on kaksi mäntää samassa sylinterissä, muitakin vaihtoehtoja
on.
Harri Markkula
OK. Eli kaasukierto on suljettu, eli sama kaasu virtaa edestakaisin.
Terv: Harri
Ari H
Jep, josta edelleen seuraa että kaasuna voidaan käyttää esim heliumia,
jolloin saadaan sama paine-ero pienemmällä lämpöenergialla, ja häviöt
pienemmiksi (kuin vaikka ilmaa käyttämällä).
Harri Markkula
>>> on kaksi mäntää samassa sylinterissä, muitakin vaihtoehtoja
>>> on.
>>
>> OK. Eli kaasukierto on suljettu, eli sama kaasu virtaa edestakaisin.
>
> Jep, josta edelleen seuraa että kaasuna voidaan käyttää esim heliumia,
> jolloin saadaan sama paine-ero pienemmällä lämpöenergialla, ja häviöt
> pienemmiksi (kuin vaikka ilmaa käyttämällä).
Näin se varmaankin on.
Aika mielenkiintoinen kuvio, kun lämpöenergia virtaa kuumalta puolelta
kylmälle puolelle, mutta osa siitä jääkin matkalle muuttuen mekaaniseksi
energiaksi.
Vaikka tarkkaan ajatellen ihan tavallisessa polttomoottorissa tapahtuu
samoja prosesseja siinä mielessä, että polttoaineen palaessa ja
muuttuessa lämpöenergiaksi on 'häviö' lähellä 100%:a, mutta mekaaninen
rakenne muuttaakin sitten osan tuosta lämpöenergiasta mekaaniseksi
energiaksi.
Terv: Harri
Janne Saarijarvi
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
news:drngfn$121q$5...@news.cc.tut.fi...
> Jep, josta edelleen seuraa että kaasuna voidaan käyttää esim heliumia,
> jolloin saadaan sama paine-ero pienemmällä lämpöenergialla, ja häviöt
> pienemmiksi (kuin vaikka ilmaa käyttämällä).
Jeps, sen mitä nyt olen asiaan tutustunut niin siirtymällä ilmasta heliumiin
on saatu parannettua hyötysuhdetta, ja seuraavaksi onkin kokeiltu vetyä, ja
sitten onkin päästy alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä alkuun
saakka...
Janne
Jukka Pakkanen
"Janne Saarijarvi" <allu_ite@_poista_hotmail.com> kirjoitti
viestissä:43dfac2f$0$27821$9b53...@news.fv.fi...
Seuraava askel on tyhjiö, jota siirrellään kammiosta toiseen... tai ehkä ei.
Risto Tiilikainen
>Tuo moottorihan toimii periaatteessa millä vaan mistä lämpöä saadaa, oli se
>sitten nestettä, kiinteää tai kaasua. Hyötysuhdekin on hyvä 50+ prosenttia,
>ja ainakin juuri eteeni sattuneen -71 vuoden Tekniikan Maailman mukaan sitä
>aiottiin kokeilla linja-autossa. Tietääkö joku mitä tuolle kuuluu, se kun
>olisi aimo loikka hyötysuhteessa eteenpäin, vaihtoehtoiset,
>ympäristöystävälliset polttoaineet ja niiden merkitys täällä verohelvetissä
>voitaneen jättää huomioitta.
>
>Toki homma systeeminä on aika kompleksisen näköinen, mutta
>kehityspotentiaalia silläkin saralla varmasti löytyisi...
>
>Käytetäänkö noita jossain, muussakin kuin testimielessä...?
>
>
>Janne
>
>
>
>
Hei !
Asiasta on käyty aikaisemminkin täällä keskustelua.
Kopioin tähän edellisen sepustukseni asiasta viime vuoden helmikuulta
Tuon skottipappi Stirlingin keksintöön liittyy muutama mielenkiintoinen
detalji.
Hollantilainen monialayhtiö Philips valmisti kauan kaupallisiin
tarkoituksiin ilman nesteyttimiä, jotka toimivat Stirling-moottorin
periatteella, mutta nurinpäin. Eli systeemiin tuotiin ulkopuolista
mekaanista energiaa ja se muodosti Carnot:n kiertoprosessin
periaatteella lämpötilaeron, joka peräti nesteytti ilmaa. Nesteilmasta
oli helppo kolonnilla tislata muut kaasut paitsi typpi pois. Näin
saatiin aikaisiksi puhdasta nestetyppeä melko pienellä installaatiolla.
1970 luvulla Philips alkoi kokeilla Stirling-moottoria voimanlähteenä.
Moottori kehitettiin tuosta valmiista toimivasta cryo-generaattorista.
Se toimi hyvin käytännön koeajossa linja-auton moottorina Eindhovenissa
Hollannissa.
Stirling-moottorin hienous on siinä, että moottorin sisätiloissa
tapahtuu mekaanista kulumista erittäin vähän, sillä voiteluöljy ja
inertia kaasu (vety tai helium) pysyvät puhtaina, koska tavoiteltua
lämpötila eroa ei tehdä moottorin sisällä sylinteritilassa millään
räjähdyksenomaisesti laajenevilla palokaasuilla. Toinen etu on se, että
käyttövoimaksi käy melkein mikä tahansa saasteeton lämpöenergia,
vaikkapa alkoholi tai puhtaat palavat kaasut.
Philips halusi myydä kehitelmänsä sillä se ei oikein ollut elektroniikka
alaa. Ostajaksi ilmaantui Ford yhtiö. Ford on pitänyt ainakin näihin
päiviin asti piirrokset pöytälaatikossa. Ilmeisesti moottori olisi liian
kestävä, ajatellen jatkuvan teollisen tuotannon antamaa liikevoittoa.
Toisaalta se varmaankin olisi haittannut Fordin mahdollisia kytköksiä
polttoaineteollisuuteen. Voi sillä stirling-moottorilla tietysti olla
hankaluuksia aamulämmittelyssäkin. Täytyisi vaikkapa viinaliekki käydä
sytyttämässä heti herätyksen jälkeen, jotta pääsisi liikenteeseen kohta
kahvin jälkeen.
Vielä yksi detalji liittyi Philipsin ilmannesteyttimeen.
Veli venäläinen alkoi tehdä kopiota Philipsin nesteyttimestä.
Mekaanisesta tehdaskoneistamisesta johtuen koneen kyljessä oli muutama
ylimääräinen ruuvinreikä. Veli venäläinen oli työstänyt nekin
tunnontarkasti omaan kopioonsa tietämättä niiden funktiota.
että sellaista historiaa Stirling-moottorista.
terv. Risto
Tubeamp
"Jukka Pakkanen" <jukka.p...@qnet.xdomain.fi> kirjoitti
viestissä:43dfb006$0$2828$9b53...@news.fv.fi...
Helium taitaa olla paras aine sen "omituisuuksien" vuoksi.
Rämpättäjä
> Jeps, sen mitä nyt olen asiaan tutustunut niin siirtymällä ilmasta
> heliumiin
> on saatu parannettua hyötysuhdetta, ja seuraavaksi onkin kokeiltu vetyä,
> ja sitten onkin päästy alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä alkuun
> saakka...
Tuohon kun lisätään vielä pari sytytystulppaa niin alkaa ne tehoarvotkin
korjaantumaan :D
Juha Lyytikäinen
>>>
>>>Jeps, sen mitä nyt olen asiaan tutustunut niin siirtymällä ilmasta
>>>heliumiin on saatu parannettua hyötysuhdetta, ja seuraavaksi onkin
>>>kokeiltu vetyä, ja sitten onkin päästy alkuaineiden jaksollisessa
>>>järjestelmässä alkuun saakka...
>>
>
>
Juu, vety muodostaa atomeista pareja eli vetyioneita ja kaasun
ominaisuudet muuttuvat.
Ari H
Lisäksi vety ei kai ikinä ole kovin huoltovapaa ratkaisu, koska
vetymolekyylit ymmärtääkseni tuppaavat pikku hiljaa vuotamaan
lähes minkä tahansa säiliön seinän läpi. Ongelma lähinnä niissä
äärisovelluksissa joissa idea on nimenomaan että systeemi olisi
huoltovapaa ja pyörisi vuosia/vuosikymmeniä (energianlähteenä
auringon säteily tai radioaktiivinen hajoaminen RTG-tyyliin).
Vai onko tämä vedyn "vuotaminen" teräspullosta vaan urbaani legenda?
Jari Kaija
paikkaa ole.
Samppa
Eilen tuli myöhäisillassa 23:45 Ylen avoimen yliopiston yönäytös:
Uusiutuvaa energiaa, ja siinä sanottiin että tuo vuotaminen on ongelma
jos vetyä tullaan käyttämään tulevaisuudessa suuremmissa määrin.
Taisivat vielä sanoa että vety syttyy alhaisella (2%) pitoisuudella ja
palaa näkymättömällä liekillä. Tämä lienee ainakin yksi syy miksei
Kampin terminaaliin saa ajaa kaasubusseilla.
t:S
Otto J. Makela
> Taisivat vielä sanoa että vety syttyy alhaisella (2%) pitoisuudella
> ja palaa näkymättömällä liekillä. Tämä lienee ainakin yksi syy
> miksei Kampin terminaaliin saa ajaa kaasubusseilla.
Tosin Helsingin kaasubusseissa käytetään polttoaineena maakaasua joka
palaa 5%-15% ilmaseoksena. Maakaasu palaa ilmassa sinisellä liekillä.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Risto Tiilikainen
>Tuo moottorihan toimii periaatteessa millä vaan mistä lämpöä saadaa, oli se
>sitten nestettä, kiinteää tai kaasua. Hyötysuhdekin on hyvä 50+ prosenttia,
>ja ainakin juuri eteeni sattuneen -71 vuoden Tekniikan Maailman mukaan sitä
>aiottiin kokeilla linja-autossa. Tietääkö joku mitä tuolle kuuluu, se kun
>olisi aimo loikka hyötysuhteessa eteenpäin, vaihtoehtoiset,
>ympäristöystävälliset polttoaineet ja niiden merkitys täällä verohelvetissä
>voitaneen jättää huomioitta.
>
>Toki homma systeeminä on aika kompleksisen näköinen, mutta
>kehityspotentiaalia silläkin saralla varmasti löytyisi...
>
>Käytetäänkö noita jossain, muussakin kuin testimielessä...?
>
>
>Janne
>
>
>
>
Hei !
Tässä eräs linkki stirling cryo sektorista kiinnostuneelle
Linkissä käsittellään cryotekniikkaa stirling-koneilla.
Taitaa olla jatkaja Philipsin cryo divisioonalle.
http://www.stirling.nl/products.swf
http://www.stirling.nl/menu.html
terv, Risto
Mikko Saukkoriipi
>>
>
> Eilen tuli myöhäisillassa 23:45 Ylen avoimen yliopiston yönäytös:
> Uusiutuvaa energiaa, ja siinä sanottiin että tuo vuotaminen on ongelma
> jos vetyä tullaan käyttämään tulevaisuudessa suuremmissa määrin.
> Taisivat vielä sanoa että vety syttyy alhaisella (2%) pitoisuudella ja
> palaa näkymättömällä liekillä. Tämä lienee ainakin yksi syy miksei
> Kampin terminaaliin saa ajaa kaasubusseilla.
>
Suurempana syynä taitaa olla että nuo bussit dumppaavat kaasut pihalle
ongelmien sattuessa. Ei välttämättä hyvä juttu suljetussa terminaalissa.
Kate Alhola
>
> Eilen tuli myöhäisillassa 23:45 Ylen avoimen yliopiston yönäytös:
> Uusiutuvaa energiaa, ja siinä sanottiin että tuo vuotaminen on ongelma
> jos vetyä tullaan käyttämään tulevaisuudessa suuremmissa määrin.
> Taisivat vielä sanoa että vety syttyy alhaisella (2%) pitoisuudella ja
> palaa näkymättömällä liekillä. Tämä lienee ainakin yksi syy miksei
> Kampin terminaaliin saa ajaa kaasubusseilla.
Voihan sitä miettiä mitä tekisi tavallisn auton bensatankillinen
vuotaessaan suljetussa tilassa esimerkiksi parkkhalliin.
Ilmaa raskaampana ei edes kovin nopeasti poistuisikaan
ja pienikin kipinä senkin räjäyttäisi.
Vedyllä vielä painesäiliöiden lisäksi on mahdollisuus ja
ihan todellinenkin vaihtoehto säilyttää se imeytettynä
metallihydridiin. Tätä menetelmää on käytetty mm.
noissa kotimaisissa polttokennoissa ja onhan itse asiassa
NiHH akussakin se energia varastoituna vetynä siinä
hydidissä
Kate
Tomi Holmberg
>Tsorge. Väärä ryhmä kuvalle. Vaan eipä tietty sFnetille muutakaan
>paikkaa ole.
Binaariryhmän puuttuessa vallitseva tilanne
sfnetissä on että binaarit kannattaa lähettää
keskusteluryhmään mikäli isp sen sallii. Tämä on kaikkien
kannalta paras ja toimivin ratkaisu.
Viime kädessä aina käyttämäsi operaattorin kanta ratkaisee
miten niihin binaareihin suhtaudutaan,ja Esim. Saunalahden
tilanteesta saat jotain osviittaa mm. viestistä.
http://groups.google.com/groups?selm=Xns958978D65E193jkorpelacstutfi%40193.229.0.31&rnum=1
"Ydinkysymykseen, sallitaanko käyttäjän toistuvasti ja
tietoisesti lähettää binaareja sfnetin keskusteluryhmiin, en
pyynnöstäni huolimatta saanut suoraa vastausta. Mutta
epäsuora vastaus on, että siihen halutaan pikemminkin
yllyttää. "
Miika Seppänen
> "Jari Kaija" <jari....@pp.inet.fi> wrote:
>
>
>>Tsorge. Väärä ryhmä kuvalle. Vaan eipä tietty sFnetille muutakaan
>>paikkaa ole.
>
>
> Binaariryhmän puuttuessa vallitseva tilanne
> sfnetissä on että binaarit kannattaa lähettää
> keskusteluryhmään mikäli isp sen sallii. Tämä on kaikkien
> kannalta paras ja toimivin ratkaisu.
Huomattavasti toimivampi ratkaisu on laittaa ne vaikka jonnekin
ilmaispalvelimelle, esim. http://imageshack.us/
Tuo antaa vieläpä valmiina suoran linkin ko. kuvaan, ja tekee
haluttaessa tarvittavat koon muutokset sun muut.
-Miika
Jouni T. Nordlund
says...
> > Binaariryhmän puuttuessa vallitseva tilanne
> > sfnetissä on että binaarit kannattaa lähettää
> > keskusteluryhmään mikäli isp sen sallii. Tämä on kaikkien
> > kannalta paras ja toimivin ratkaisu.
>
> Huomattavasti toimivampi ratkaisu on laittaa ne vaikka jonnekin
> ilmaispalvelimelle, esim. http://imageshack.us/
> Tuo antaa vieläpä valmiina suoran linkin ko. kuvaan, ja tekee
> haluttaessa tarvittavat koon muutokset sun muut.
Ei se FBK:ta korvaa, koska aikuisviihde on kielletty :)
Lisäksi tuo tod.näk. on se palvelu, josta kuka tahansa syyrialaismuslimi
voi yhdellä klikillä vaatia minkä tahansa kuvan poistoa.
--
Jouni Nordlund
Nyt olen vaihtanut sigua.
Miika Seppänen
Moiset teoreettiset rajoitteet (aika hyvin tuolla näyttäisi moraalisesti
arveluttavatkin kuvat pysyvän) eivät taida autoiluryhmän käytössä olla
kovin paha ongelma. :)
Ja mitä aikuisviihteeseen tulee, niin eiköhän se syyrialaismuslimi ole
vain hyvillään, jos jostain saa paljasta pintaa näkyviin sensuurin ohi. ;)
-Miika