Höyrykone
Ippe
Tässä olen pohdiskellut höyrykoneen tai strilingmoottorin rakentamista, nyt
olen kallistumassa 2- tai 3-pyttyiseen mantähöyrykoneeseen, ihan
yksinkertaisella periaattelle, sylinterit tasajaolle kampiakseliin ja pienet
höyrynpaineet (jokatapauksessa < 8 bar).
Mitenköhän tuohon rakentaisi näppärän venttiilikoneiston, lähinnähän
tuloventtiilin pitäisi aueta yläkuolokohdan jälkeen ja mennä kiinni
alakuolokohdan tienoilla ja poistoventtiilin päinvastoin.
Mitenköhän korroosion kanssa, jos käyttäisi kestovoideltuja laakereita
alakerrassa ja muissa aksiloissa, mutta sylinterit?
Alumiinista ajattelin pytyt tehdä, ellei tule rosteria sopivasti vastaan,
männät jostain mistä halvalla saa, Fiatin 903:sen männät käytettynä kenties?
Paljoa tusta ei kierroksia tai tehoa tarvitse saada, lähinnä ihmettelyn
aiheeksi tuota ajattelin.
Tähtimoottorin kampirakennetta ajattelin käyttää, eli jostain vaan
yksipyttyisen kampiakseli (B&S tai omavalmiste) ja siihen kiertokangen
tilalle kolmiopala ja siitä kiertokanget mäntiin.
Olisiko kellään täällä kokemusta moisten rakentamisesta ja rakentamisen
kompastuskivistä?
-Ippe
Tontsa
"Ippe" <ippe73ki...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:_qwWj.599$_03...@reader1.news.saunalahti.fi...
Ihan yleisentason vinkkinä niin googlaa niin paljon kuin mahdollista (kuvia
yms.) jo olemassa olevista vehkeistä. Käy imettelemässä livenä koneita jos
niitä löytyy.
Tuonkokoinen projekti vaatii jo useampia pikku "patentteja" ja niitä ei
suinkaan tarvitse eikä kannata alkaa kaikkea keksimään itse (vaikka se
hauskaa onkin ja ainakin omissa projekteissa melkeinpä se pääasia)
Venttiilikoneistoon ja sylinterien voiteluun on varmasti valmis ratkaisu
jollain joka on vempeleen jo rakentanut ;)
Ippe
"Tontsa" <hota...@hotmail.com> wrote in message
news:9PyWj.691$_03...@reader1.news.saunalahti.fi...
Kestovoidellut laakerit ovat aika pop tuossa hommassa, mutta sylinterin
voiteluun olen nähnyt ernäisiä ratkaisuja ja ajattelin pistään oman
höyryvoitelulle, mahdollisesti muovisilla liukurenkailla...
Varmaan luistiventtiileillä pääsee helpoimmalla.
Koeajaa tuommoista voi onneksi paineilmalla, höyrynkehitin on aika helppo
tehdä, kunhan muistaa kunnolisen varoventtiilin!
Vesa T. Korhonen
news:_qwWj.599$_03....@reader1.news.saunalahti.fi:
> Hei,
>
> Tässä olen pohdiskellut höyrykoneen tai strilingmoottorin
> rakentamista, nyt olen kallistumassa 2- tai 3-pyttyiseen
> mantähöyrykoneeseen, ihan yksinkertaisella periaattelle, sylinterit
> tasajaolle kampiakseliin ja pienet höyrynpaineet (jokatapauksessa < 8
> bar).
>
> Mitenköhän tuohon rakentaisi näppärän venttiilikoneiston, lähinnähän
> tuloventtiilin pitäisi aueta yläkuolokohdan jälkeen ja mennä kiinni
> alakuolokohdan tienoilla ja poistoventtiilin päinvastoin.
Tuohon olisi varmaankin yksinkertaisinta laittaa sylinterien sivuille
luistiventtiilit, joita availlaan ja suljetaan joko kampiakselilla olevilla
nokilla tai kiertokangilla.
Jos valmiita osia haluat käyttää, voisi tuossa kenties käyttää esimerkiksi
katkaistuja Kuplavolkkarin sylinterinkansia ja sylinteriputkia, koska niitä
saa käytettyinä melko kätevästi vieläkin. Siinähän voisi sitten käyttää
kätevästi olemassaolevia lautasventtiilejä ja muita venttiilikoneiston
osia.
> Paljoa tusta ei kierroksia tai tehoa tarvitse saada, lähinnä
> ihmettelyn aiheeksi tuota ajattelin.
>
> Tähtimoottorin kampirakennetta ajattelin käyttää, eli jostain vaan
> yksipyttyisen kampiakseli (B&S tai omavalmiste) ja siihen kiertokangen
> tilalle kolmiopala ja siitä kiertokanget mäntiin.
Jos meinaat kaikki kolme kiertokankea siihen vapaasti laakeroituun
kolmiopalaan kiinnittää, saattaa tulla aika mielenkiintoisella tavalla
muljahteleva konstruktio. Kannattaa vielä harkita kolmiopalan korvaamista
ns. pääkiertokangella, johon muut kaksi on laakeroitu, tähtimoottorien
tyyliin.
Tähtimoottorirakenne kyllä ehkäisee varsin tehokkaasti mahdollisuuden
rakentaa kone kaksitoimiseksi, eli sellaiseksi jossa höyry vaikuttaa
vuoronperään männän ylä- ja alapintaan. Ellet sitten käytä erillistä,
ulkopuolista ristikappaletta Isojen höyrykoneiden tyyliin, mikä voisikin
näyttää perin veikeältä tähtimoottorissa.
Vesa
--
vesapistekorhonen at ikipistefi
-=A.McYnen=-
> "Ippe" <ippe73ki...@hotmail.com> wrote in
>
>> Hei,
>>
>> Tässä olen pohdiskellut höyrykoneen tai strilingmoottorin
>> rakentamista, nyt olen kallistumassa 2- tai 3-pyttyiseen
>> mantähöyrykoneeseen, ihan yksinkertaisella periaattelle, sylinterit
>> tasajaolle kampiakseliin ja pienet höyrynpaineet (jokatapauksessa < 8
>> bar).
>>
moottoriksi... No se stoori ei sinänsä liity juurikaan tähän.
No jokatapauksessa olisikohan ideaa tehdä moottorista höytykone niin,
että muuttaisi nokka-akselin pyörimisnopeuden samaksi kun
kampiakselin ja sitten muotoilisi nokka-akselin nokat ja ajoituksen
uudelleen.... Periaatteessa tuo olisi aika muuten aika simppeli toteuttaa,
mutta se uuden nokka-akselin "sorvaus" menee kyllä aika haastavaksi
ainakin meikäläisen käytössä olevalla konekannalla. Ajatus oli lähteä
liikkeele
käytetystä traktorin diesel masiinasta... Mutta senhän nyt ei niin ole
väliä,
minkä padan tuohon paineilma masiinan olisi ottanut pohjaksi. Tuollainen
"putkikone" voisi olla höyrykäyttöönkin soveliaampi.
Hajatemia...
- Nokka-akseli on se hastavin, mutta tuskin se nyt tarvitsee ainakaan
ihan niin hyvin karkaistu olla, kun alkuperäisen. Mikähän olisi
järkevin
"imu" tai paremminkin syöttöventtiilin aukiolo aika. 1/4 kierros ?
- Oikeilla venttiiliajoituksilla tuon kai saa antamaan jatkuvasti vähintään
yhden sylinterin väännön... Ja jos ei onnistu niin voihan siihen asentaa
starttimoottorin ;-)
- Uudet hammaspyörät on varsin helppo löytää ja kiinnittää akseleihin
- Venttiilin jouset voisi etsiä kevyemmät.
- Paineöljyvoitelu olisi aika helppo järjestää, mutta millä saisi pidettyä
vuotohöyryt ja öljyn erillään.. No sama tuska lienee kaikissa
höyrymasiinoissa
- Puristussuhteen voisi nostaa äärimmilleen täyttämällä kaikki palotilat
jollain.
- Tuleekohan venttiilien virtauspinta-ala rajoittavaksi tekijäksi?
Tuskin järjellisillä pyörimis
nopeuksilla kuitenkaan.
- Poistohöyryt voisi ohjata ex. vesikanaviin, ettei koneen kylkien
kautta karkaisi
turhaan lämpöä.
- Korroosio ja kattilakivi tulisivat takuulla riesaksi.
Heh... No kyllä tuon nyt ainakin jotenkin saisi pyörimään...
mennäänpäs nyt jo nukuksimaan ennen kun ihan lähtee mopo rasasta.
-=A.McYnen=-
Ippe
"-=A.McYnen=-" <poista_tama...@olen.to> wrote in message
news:482b5c1e$0$23817$9b53...@news.fv.fi...
Auton moottorin muuttamista koneeksi mietitään myöskin, nokan joutuisi
lähinnä tekemään, mutta voisihan sen tehdä täyttämällä vanhaa raasta
hitsaamalla ja karkeasti kotikonsten viilaamalla ja hiomalla, nokan
välityssuhteen sitten vaan muuttaa 1:1, eli toinen ratas/hihnapyörä
vaihtoon.
Sitten vaan painetta imusarjaan ;-)
Voisihan tuommoisessa vaikka laittaa ilmapumpun paineistamaan kampikammiota,
niin vuotohöyryä tulisi vähemmän öljytilaan, sen voisi vaikka asentaa
vesipumpun tilalle ja puhkoa vesikanavat öljytilaan, sitten tulppaa ulos
tulevat vesikanavat.
Puristusuhteen nostosta ei varmaan ole paljoa iloa, mikäli höyryä vaan tulee
tarpeeksi.
-Ippe
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
kuin höyrykone. Höyrykoneessa voisi käyttää vaikka
hydraliikkasylinteriä mäntänä.
Juhani Varemo
Idea nro. 74937:
Paineilmasylinteri voisi olla paras - ei pahastu vedestä(kään) niin
helposti. Vakiot kestää luokkaa 10 bar.
Mikäli kestää tarvittavat lämpötilat - tuota en osaa sanoa. Tietysti jos ei
käytetä tulistettua höyryä niin vaatimukset ovat vain 100 C.
<juhani>
S Y-H
ylikin.
Sauli
"Juhani Varemo" <juhani...@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:i72uf5-...@linux.ikioma...
Juhani Varemo
> 10 baarin paineessa höyryn lämpötila on jotain 170 asteen luokkaa.Ehkä
> ylikin.
Kiitos oikaisusta, oli jo oma järki siirtynyt iltatoimiin :
Eli tiivisteiden lämmönkestoon kannattaa paneutua kaikissa ratkaisuissa.
<juhani>
Ippe
"Juhani Varemo" <juhani...@phnet.fi> wrote in message
news:jjduf5-...@linux.ikioma...
>S Y-H wrote:
>
>> 10 baarin paineessa hyryn lmptila on jotain 170 asteen luokkaa.Ehk
>> ylikin.
>
> Kiitos oikaisusta, oli jo oma järki siirtynyt iltatoimiin :
>
> Eli tiivisteiden lämmönkestoon kannattaa paneutua kaikissa ratkaisuissa.
>
> <juhani>
Tässä tuskin tulee polttomoottorin kansipahvilla rajoja vastaan, kuparinen
tiivistekin kestää varmasti, Nahka on myös hyvä tiivistemateriaali.
Oliko nyt Teflon joka laajenee kosteudesta, eli saattaa tuottaa murheita
tiiviste/laakerimateriaalina höyryn kanssa.
Stirling-moottorikin kiinnnostaisi, siinäkin on oma hohtonsa laitteena.
-Ippe
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
>
> Tässä tuskin tulee polttomoottorin kansipahvilla rajoja vastaan, kuparinen
> tiivistekin kestää varmasti, Nahka on myös hyvä tiivistemateriaali.
> Oliko nyt Teflon joka laajenee kosteudesta, eli saattaa tuottaa murheita
> tiiviste/laakerimateriaalina höyryn kanssa.
Polttomoottorissa on paljon metallimassaa joka jäähdyttää höyryä ja
siten pudottaa tehoa.
tuo...@otitsun.oulu.fi.mil
> Oliko nyt Teflon joka laajenee kosteudesta, eli saattaa tuottaa murheita
Nylon.
Piirtelin joitakin vuosia sitten mielestƤni hyvinkin fiksun
venttiilikoneiston, jonka avulla tƤytƶksen sƤƤtƤminen olisi ollut
varsin helppoa. Vertasin sitten kulissikaarirakenteeseen ja totesin,
ettƤ asiaa on ennenkin mietitty. Oma suunnitelmani jatkoi matkaa
paperikoriin.
-Tuoppi-
--
Vastatessasi viestiini, ole hyvä ja:
- lainaa vain oleelliset rivit, poista ylimääräiset
- kirjoita vastauksesi kommentoimasi kohdan jälkeen
Seppo Nurmi
etsimään muita harrastajia ja tapahtumia. Nyt kesällä luulisi niitä
jonkin verran löytyvän, tosin oma suosikkini Rämsöön kowan teknoloogian
päivät pitää välivuotta. Siellä on ollut viime vuosina useita vanhoja
entisöityjä höyrykoneita. Ja ennen kaikkea, asiantuntevia alan harrastajia.
Toinen homma on sitten viranomaismääräykset. Höyrykattila on
paineastia, jonka rakenne ja varusteet ovat tiukasti määritellyt. Jos
oikein muistan, niin harrastuskäytössä oli maksimipaine 2 kg/cm2. Jos
halusi suuremman paineen, niin kattilan koko taisi olla rajoitettu
puolikkaaseen kahvikuppiin. Jos kädessä on konemestarin paperit, niin
silloin rajat ovat suuremmat. Näin siis muistini mukaan.
Englannissa ja Saksassa höyrykäyttöisten pienoismallien rakentelu on
erittäin suosittua. Kummassakin maassa löytyy verkkohuutokaupassa (Ebay)
pilvin pimein kirjoja, osia ja rakennussarjoja ym roinaa. Samoin
kesätapahtumia tuntuu löytyvän kesäisin lähes joka viikonlopuksi.
Autonmoottorin muuttaminen höyrykoneeksi on kiehtova ja sopivan hullu
ajatus. Sanomattakin on selvää, että esim nokka-akseli menee uusiksi
jne. Varmaan tulee jotain muutakin muuttaa.
Kokeiluvaiheessa voi käyttää aivan tavallista paineilmaa, niin ei
tarvitse heti rakentaa höyrykattilaa.
Ei muuta kuin onnea ja menestystä projektillesi!
Seppo Nurmi
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
>
> Autonmoottorin muuttaminen höyrykoneeksi on kiehtova ja sopivan hullu
> ajatus. Sanomattakin on selvää, että esim nokka-akseli menee uusiksi
> jne. Varmaan tulee jotain muutakin muuttaa.
Autonmoottori pitänee kääntää ylösalaisin. Sylinteriin menee sisään
höyryä josta osa tiivistyy vedeksi. Miten lie sylinteri ja venttiilit
toimivat vedessä.
Kristian Ukkonen
> Kannattaisikohan sittenkin aloittaa ihan alusta? Google käteen ja
> etsimään muita harrastajia ja tapahtumia. Nyt kesällä luulisi niitä
> jonkin verran löytyvän, tosin oma suosikkini Rämsöön kowan teknoloogian
> päivät pitää välivuotta. Siellä on ollut viime vuosina useita vanhoja
> entisöityjä höyrykoneita. Ja ennen kaikkea, asiantuntevia alan harrastajia.
>
> Toinen homma on sitten viranomaismääräykset. Höyrykattila on
> paineastia, jonka rakenne ja varusteet ovat tiukasti määritellyt. Jos
> oikein muistan, niin harrastuskäytössä oli maksimipaine 2 kg/cm2. Jos
> halusi suuremman paineen, niin kattilan koko taisi olla rajoitettu
> puolikkaaseen kahvikuppiin. Jos kädessä on konemestarin paperit, niin
> silloin rajat ovat suuremmat. Näin siis muistini mukaan.
Jos se menee paineastian mukaan, PED asettaa rajat..
Raja lienee 1 litra ja 1000bar.. Noiden alla kun pysyy,
hyvä konepajakäytäntö ("good engineering practise") riittää.
PED löytyy netistä, ei muuta kuin sitä lukemaan.
Selkeä dokumentti. Jotain hyvää EUsta, että tuollainen
lainsäädäntö on selventynyt. PED on siis Pressurized
Equipment Directive, joka on korvannut kaikki kansalliset
paineastialait. Sanoo myös selkeästi, mikä EI kuulu
PED piiriin, eli tuo em. hyvä konepajakäytäntö riittää.
Kristian Ukkonen.
Seppo Nurmi
>
> Jos se menee paineastian mukaan, PED asettaa rajat..
> Raja lienee 1 litra ja 1000bar.. Noiden alla kun pysyy,
> hyvä konepajakäytäntö ("good engineering practise") riittää.
Onkohan tuossa painovirhe? Tuhannen baarin paine on niin hurja, että
epäilyttää.
> PED löytyy netistä, ei muuta kuin sitä lukemaan.
> Selkeä dokumentti. Jotain hyvää EUsta, että tuollainen
> lainsäädäntö on selventynyt. PED on siis Pressurized
> Equipment Directive, joka on korvannut kaikki kansalliset
> paineastialait. Sanoo myös selkeästi, mikä EI kuulu
> PED piiriin, eli tuo em. hyvä konepajakäytäntö riittää.
On tietysti oma tieteenhaaransa, mikä on hyvää konepajakäytäntöä.
Omalaatuisimmat kokemukset ovat muinaisen Neuvostoliiton asentajien
käsitykset tieteellisten laitteiden asentamisesta ja kalibroinnista.
Sinänsä on tietysti hyvä, että puhtaasti tekniset asiat yhtenäistyvät
edes Euroopan tasolla.
Täältä on hyvä aloittaa etsinnät: http://www.steamship.fi/
Seppo Nurmi
Ippe
"Seppo Nurmi" <seppo...@tut.fi> wrote in message
news:g0s0if$pmd$1...@news.cc.tut.fi...
.
>
> Toinen homma on sitten viranomaismääräykset. Höyrykattila on paineastia,
> jonka rakenne ja varusteet ovat tiukasti määritellyt. Jos oikein muistan,
> niin harrastuskäytössä oli maksimipaine 2 kg/cm2. Jos halusi suuremman
> paineen, niin kattilan koko taisi olla rajoitettu puolikkaaseen
> kahvikuppiin. Jos kädessä on konemestarin paperit, niin silloin rajat ovat
> suuremmat. Näin siis muistini mukaan.
>
Lähinnä mulla on tarkoitus saada ensin kasaan toimiva kone, sitten voi alkaa
miettiä hyötyduhdetta ja käyttöä...
Konemestarin paperit eivät taida riittää, pitäisi olla höyrykonemestari ja
niitä kirjoja ei ihan helpolla saa nykyään, broidilla on jo ne konemestarin
paperit muistaakseni.
Striling-moottori on ihan yhtälailla kiinnostava keksintö, ehkä
kiehtovampikin kuin höyrykone, lähinnä siinä on kai olennaista sylinterien
tilavuuden suhde ja oikeat asteluvut kampiakselilla?
-Ippe
Seppo Nurmi
>
> Lähinnä mulla on tarkoitus saada ensin kasaan toimiva kone, sitten voi alkaa
> miettiä hyötyduhdetta ja käyttöä...
Hyötysuhteessa ei paljon miettimistä ole, se on huono. :-) Ja sen
vuoksi höyrykoneita on enää käytössä vain liikkuvassa kalustossa.
> Konemestarin paperit eivät taida riittää, pitäisi olla höyrykonemestari ja
> niitä kirjoja ei ihan helpolla saa nykyään, broidilla on jo ne konemestarin
> paperit muistaakseni.
Olet luultavasti oikeassa. Minulla on mielikuva, että Rämsöössä
näkemiini höyrykattiloihin oli lisätty kyltti, jossa ilmoitettiin
suurimmaksi sallituksi höyrynpaineeksi 2 kiloa, vaikka kattilat oli
alunperin tehty moninkertaiselle paineelle. Tähänkin asiaan löytynee
parempi tieto sieltä höyrylaivayhdistyksestä.
> Striling-moottori on ihan yhtälailla kiinnostava keksintö, ehkä
> kiehtovampikin kuin höyrykone, lähinnä siinä on kai olennaista sylinterien
> tilavuuden suhde ja oikeat asteluvut kampiakselilla?
>
> -Ippe
Stirling-moottoreita on käytetty jonkin verran pienten koneiden
voimanlähteenä viime vuosisadan alkupuolella. TTY:lla on erään
professorin työhuoneessa ompelukoneen moottorina toiminut yksikkö.
Stirling-moottorin kehitys on kuitenkin melko vähäistä, mutta vielä
1960- 1970-luvuilla esim. Philips teki tosissaan töitä kaupunkibussien
voimanlähteeksi sopivan moottorin kanssa, jos oikein muistan.
Alkutietoa Stirling-moottorista löytyy
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stirlingmoottori.
Aiemmin mainitsemissani harrastusfoorumeissa löytyy paljon tietoa
pienoismallikokoisten Stirlingien rakentamisesta. Kuten myös pienten
höyrykoneiden. Kaikkia osia saa, samoinkuin valmiita rakennussarjoja.
Myös http://fi.wikipedia.org/wiki/Wankelmoottori on mielenkiintoinen
saitti. 1970-luvun alussa NSU (myöhemmin audi) teki Ro80 mallinimellä
auton, jossa oli wankelmoottori. Myöhemmin Mercedes käytti wankelia
c111-mallissaan. Nykyään kai ainoastaan Mazdalla on wankel-moottoria
käyttäviä autoja.
Tätä säiettä on ollut hauska seurata. Toivottavasti muistat kertoa
silloin tällöin projektin etenemisestä.
Seppo Nurmi
Otto J. Makela
> Stirling-moottoreita on käytetty jonkin verran pienten koneiden
> voimanlähteenä viime vuosisadan alkupuolella. TTY:lla on erään
> professorin työhuoneessa ompelukoneen moottorina toiminut yksikkö.
>
> Stirling-moottorin kehitys on kuitenkin melko vähäistä, mutta vielä
> 1960- 1970-luvuilla esim. Philips teki tosissaan töitä kaupunkibussien
> voimanlähteeksi sopivan moottorin kanssa, jos oikein muistan.
Ne ovat viime aikoina kokeneet eräänlaisen renesanssin, vaikuttaisi
että sähköhybridijärjestelmällä saadaan kierrettyä sen heikkoudet
autokäytössä, lähinnä hidas käynnistyminen. Vuoden 2007 lopussa
Ruotsissa julkaistiin puupellettikäyttöinen sähköhybridi:
http://www.precer.se/Files/Precer%20Data%20Sheet%20C.pdf
NASA on kehitellyt radioisotoopeilla toimivaa stirling-toimista
sähkögeneraattoria, jonka hyötysuhde on parempi kuin perinteisten
lämpöpareilla toimivien:
http://www.grc.nasa.gov/WWW/tmsb/stirling.html
> Alkutietoa Stirling-moottorista löytyy
>
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Stirlingmoottori.
>
> Aiemmin mainitsemissani harrastusfoorumeissa löytyy paljon tietoa
> pienoismallikokoisten Stirlingien rakentamisesta. Kuten myös pienten
> höyrykoneiden. Kaikkia osia saa, samoinkuin valmiita rakennussarjoja.
Niille joita laite kiehtoo mutta peukalo on keskellä kämmentä (kuten
minulla) löytyy myös valmiita erittäin herkkiä malleja:
http://www.stirlingengine.co.uk/
http://www.stirlingengine.com/
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Kristian Ukkonen
> Kristian Ukkonen wrote:
>> Jos se menee paineastian mukaan, PED asettaa rajat..
>> Raja lienee 1 litra ja 1000bar.. Noiden alla kun pysyy,
>> hyvä konepajakäytäntö ("good engineering practise") riittää.
>
> Onkohan tuossa painovirhe? Tuhannen baarin paine on niin hurja, että
> epäilyttää.
Ei ole.
Tekstinä:
http://ec.europa.eu/enterprise/pressure_equipment/ped/directive/directive_article3_en.html
"for fluids in Group 2, with a volume greater than 1 L and a product of
PS and V is greater than 50 bar L, or with a pressure PS greater than 1
000 bar,"
ja siihen liittyvänä kuvana:
http://ec.europa.eu/enterprise/pressure_equipment/ped/directive/directive_annex2_en.html#aII.T2
Pienessä tilavuudessa ei kauheasti ole nesteellä
energiaa, vaikka paine olisikin hurrrrja. :)
Energia tappaa paine-astiassa, jos sen kanssa
tekee jotain tyhmää, tai astia hajoaa.
Tuo PED muuten myös tarkoittaa sitä, että jos
paineastia ei kuulu PED piiriin, sitä ei VOI
"hyväksyttää" Notified Bodyllä eikä siihen SAA
laittaa PED tai CE merkkiä. Tuollaisen vaikka
0.95 litraa ja 999bar paineastian vedelle siis
voi tehdä kuka vaan (noudattaen hyvää konepaja-
käytäntöä), eikä sitä VOI hyväksyttää millään
notified bodyllä.
-=A.McYnen=-
> siten pudottaa tehoa.
>
Yhtenä valivaihtoehtona voisi ajatella "putkikone" tyyppistä
diesel konetta jossa sylinteri on "irrallaan" lohkosta ja kontakti
on vain kapeiden kannaksien kautta putken molemmissa päissä.
Ainakin Yleiset Perkins dieselit on tehty tuolla tyylillä
Ainakin Massy-Fergussoneissa on Perkinsin koneita, ja on niitä muitakin.
Kannen eristäminen onkin sitten jo haastavampi paikka.
-=A.McYnen=-
Ippe
> Ippe wrote:
>
>
> Stirling-moottoreita on käytetty jonkin verran pienten koneiden
> voimanlähteenä viime vuosisadan alkupuolella. TTY:lla on erään professorin
> työhuoneessa ompelukoneen moottorina toiminut yksikkö.
>
> Stirling-moottorin kehitys on kuitenkin melko vähäistä, mutta vielä
> 1960- 1970-luvuilla esim. Philips teki tosissaan töitä kaupunkibussien
> voimanlähteeksi sopivan moottorin kanssa, jos oikein muistan.
>
Kockums teki sukellusveneitä Stirling-moottoreilla, muutenkin siellä on
jatkettu kehitystä edelleen, mutta ehkä jätän Wankel-Striling-mootorien
rakentamisen niille joilla kehittyneemmät työstövälineet ;-)
Lähinnä tuollaisen Strilingin rakentamiseen tarvitaan kai lähinnä oikealla
kokosuhteella olevat sylinterit, kampiakseli jossa on kaksi kaulaa sopivalla
kulmalla toisiinsa nähden ja sitten jäähdytys ja lämmitys, ei tuollainen
kotitekoinen moottori ainakaan mitenkään ihmeelliseltä näyttänyt ja
kuitenkin kehitti n. hevosvoiman.
-Ippe
Erkki Näsi
> Yhtenä valivaihtoehtona voisi ajatella "putkikone" tyyppistä
> diesel konetta jossa sylinteri on "irrallaan" lohkosta ja kontakti
> on vain kapeiden kannaksien kautta putken molemmissa päissä.
>
> Ainakin Yleiset Perkins dieselit on tehty tuolla tyylillä
> Ainakin Massy-Fergussoneissa on Perkinsin koneita, ja on niitä
> muitakin.
-=A.McYnen=-
Taitaa nykyään lähes kaikissa työkonedieseleissä olla "märät
sylinteriputket".
--
Erkki Näsi
Vesa T. Korhonen
> Myös http://fi.wikipedia.org/wiki/Wankelmoottori on
> mielenkiintoinen
> saitti. 1970-luvun alussa NSU (myöhemmin audi) teki Ro80 mallinimellä
> auton, jossa oli wankelmoottori. Myöhemmin Mercedes käytti wankelia
> c111-mallissaan. Nykyään kai ainoastaan Mazdalla on wankel-moottoria
> käyttäviä autoja.
Kovin ovat köykäiset nuo suomalaiset Wankel-sivut. Missään ei mainita niitä
autoja (Ro80 ei muuten ollut eka), moottoripyöriä, ruohonleikkureita ja
perämoottoreita, joissa oli kiertomäntämoottori. Monilla nettisaiteilla
esiintyvä animoitu moottorikin on itseasiassa erilainen kuin se
"alkuperäinen" eka Wankelmoottori, jossa myös se kahdeksikon muotoinen
kammio pyöri ympyrää lohkon sisällä. No, Wikipedian painoarvohan on vähän
sitä sun tätä, kun kuka hyvänsä voi sinne kirjoittaa mitä tahansa, ja
seuraavana päivänä joku esikouluikäinen kakara voi tehdä sinne muutoksia
ihan vain piloillaan.
Herra Wankel muuten suunnitteli hämmästyttävän suuren määrän erilaisia
kiertomäntämoottoreita. Hän kävi useimmat vaihtoehdot systemaattisesti
läpi, ja tuo nykyinen malli "kolmio kahdeksikossa" on niistä vähiten
ongelmallinen. Jotkin niistä "muista" ovat varsin hurjan näköisiä...
-=A.McYnen=-
> -=A.McYnen=- wrote:
>
>> Yhtenä valivaihtoehtona voisi ajatella "putkikone" tyyppistä
>> diesel konetta jossa sylinteri on "irrallaan" lohkosta ja kontakti
>> on vain kapeiden kannaksien kautta putken molemmissa päissä.
>>
>
> Taitaa nykyään lähes kaikissa työkonedieseleissä olla "märät
> sylinteriputket".
>
No tulihan se oikea termikin sieltä "märät sylinteriputket", yritin
tuota hakea, mutta tyyyi sitten selittelemään.
Hyvin paljon mahdollista, sanoisimpa jopa todennäköistä että se on nyky
koneissa on juuri noin. Sattuneesta syystä meikäläinen on
enemminkin rapannut noita 60..70 luvun maakoneita, mutta uudemmat on
jääneet vieraaksi.
Erkki Esimerkki
> Hei,
>
> Tässä olen pohdiskellut höyrykoneen tai strilingmoottorin rakentamista, nyt
> olen kallistumassa 2- tai 3-pyttyiseen mantähöyrykoneeseen, ihan
> yksinkertaisella periaattelle, sylinterit tasajaolle kampiakseliin ja pienet
> höyrynpaineet (jokatapauksessa < 8 bar).
Autonmoottorin viritys tähän käyttöön on mielestäni huono idea.
Kun höyrykattilasta saadaan suht. vakaa paine niin sylinterin
työvaiheen pituuden voi mitoittaa tarpeen mukaan.
Mäntä ja sylinteriputki voisivat olla kevytrakenteisia ja
lämpöeristettyjä muusta moottorista.
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
Jos noihin paineisiin meinaa päästä niin myös kattila ja putkisto
pitää olla hyvin lämpöeristetty.
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
>>
>> Mäntä ja sylinteriputki voisivat olla kevytrakenteisia ja
>> lämpöeristettyjä muusta moottorista.
>
> Jos noihin paineisiin meinaa päästä niin myös kattila ja putkisto
> pitää olla hyvin lämpöeristetty.
Tästä tuli mieleen jakso jossa Mythbusterit yrittivät tehdä
höyrykäyttöisen kanuunan. Höyryn painetta ei saatu ei saatu
nostettua juuri ollenkaan ennen kuin kattilaan laitettiin
kunnon lämpöeristys. Sitten paine saatiin pikkuhiljaa nousemaan
noin puoleen tavoitepaineesta jolla kuula lähtikin iloisesti
matkaan.