Mannerheim ristit
Pekka
Onko kenelläkään tietoa ovatko kaikki ristit edelleen tallella ao.
henkilöillä
tai heidän sukulaisillaan vai onko joidenkin ristien sijainti täysin
tuntematon.
Pekka
Matti Kaki
says...
Pieni korjaus: 1. luokan Mannerheim-ristejä annettiin kaksi
(marsalkka Mannerheimille ja kenraali Heinrichsille). 2. luokan
Mannerheim-risti myönnettiin 191 henkilölle joista neljälle
kahteen kertaan. joten kaikkiaan toisen luokan ristejä lienee
yhteensä 195 kpl. Vai annettiinko vain luovutustodistus?
Matti Käki oh2bio
Mikko Lehtikanto
Eiköhän noista ole tehtailtu kaksoiskappaleita niin
ei ole tarvinnut asetakista toiseen repiä. Ammatti-
upseereilla on voinut olla samaakin asustetta useampi
kappale.
Toinen Mannerheimristi merkittiin ristikkäisillä Marsalkan
sauvoilla ensimmäisen Mannerheimristin päällä.
--
Mikko Lehtikanto
Kare Pietilä
> Eiköhän noista ole tehtailtu kaksoiskappaleita niin
> ei ole tarvinnut asetakista toiseen repiä. Ammatti-
> upseereilla on voinut olla samaakin asustetta useampi
> kappale.
Voin olla väärässäkin, mutta kuvittelisin ristiä käytetyn vain loma-
puvussa jos aina siinäkään. Oli se ainakin liian arvokas työmaalla
hukattavaksi ja olisi vangiksi jäädessä taatusti tarpeettomasti ärsyt-
tänyt.
Kuvittelisin alkuperäisten ristien olevan enimmäkseen tallella.
Jokunen voi olla hukkateillä, mutta numeroituna viekkaudella ja
vääryydellä hankittua ristiä on vaikea kaupitella eteenpäin
Replikoita ja väärennöksiä on tehtailtu jonkin verran. Replikoissa on
asianmukaiset tiedot takapuolella, väärennökset taas ovat sitä ihteään.
> Toinen Mannerheimristi merkittiin ristikkäisillä Marsalkan
> sauvoilla ensimmäisen Mannerheimristin päällä.
Hans Windin mukaan ensimmäistä ristiä varten kutsuttiin Mikkeliin,
jossa päästiin ravistamaan tassua Mannerheimin kanssa ja vaihdettiin
vähän kuulumisia. Ajat ja olosuhteet kuitenkin muuttuivat ja toinen
risti tuli kirjekuoressa rintamalle. Omien sanojensa mukaan Wind
ravisteli kuorta aikansa ja totesi ristin kadonneen jonnekin matkalla
sillä kuoressa oli pelkät Marskin sauvat. Kuuli sitten vastas
myöhemmin, ettei siellä kuoressa mitään uutta ristiä kuulunutkaan
olla...
--
Byrgcn hgryvnf!
Matti Kaki
>Hans Windin mukaan ensimmäistä ristiä varten kutsuttiin Mikkeliin,
>jossa päästiin ravistamaan tassua Mannerheimin kanssa ja vaihdettiin
>vähän kuulumisia. Ajat ja olosuhteet kuitenkin muuttuivat ja toinen
>risti tuli kirjekuoressa rintamalle. Omien sanojensa mukaan Wind
>ravisteli kuorta aikansa ja totesi ristin kadonneen jonnekin matkalla
>sillä kuoressa oli pelkät Marskin sauvat. Kuuli sitten vastas
>myöhemmin, ettei siellä kuoressa mitään uutta ristiä kuulunutkaan
>olla...
:-) Minulla oli kunnia tavata Hasse Wind tässä eräänä vuonna ja täytyy
sanoa, että fiksu kaveri. Tämä juu onkin totta, että kaksinkertaisuus
merkittiin niillä sauvoilla eikä toisella ristillä eli niitä 2. luokan
Marskinristejä on siis vain ne 191 kpl ynnä kaksi kappaletta ekaa luokkaa.
Olisi mielenkiintoista kuulla onko noita koskaan liikkunut kaupan missään.
Matti Käki oh2bio
Maija Virtanen
"Matti Kaki"
> eli niitä 2. luokan
> Marskinristejä on siis vain ne 191 kpl ynnä kaksi kappaletta ekaa
luokkaa.
> Olisi mielenkiintoista kuulla onko noita koskaan liikkunut kaupan
missään.
>
Rahan päälle ymmärtävät perilliset ovat ainakin yrittäneet ...
Tietämäni huhu on niin kaukaisesta lähteestä, että en tiedä minne oli
myymässä ja miten onnistui. Tämä tapahtui vuosia sitten.
M
Pekka
"Maija Virtanen" <xxx...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:KWYMb.653$G16...@read3.inet.fi...
>
> Rahan päälle ymmärtävät perilliset ovat ainakin yrittäneet ...
> Tietämäni huhu on niin kaukaisesta lähteestä, että en tiedä minne oli
> myymässä ja miten onnistui. Tämä tapahtui vuosia sitten.
> M
>
Huhutkin toki kiinnostavat toki, mutta ristien numerot ja niiden edes
oletettu sijainti ovat tärkeämpiä.
Mikko Lehtikanto
Aaro Pajarin ristejä on yritetty kaupata.
<URL:http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9704/970402/9704020136.html>
--
Mikko Lehtikanto
Jari Nykänen
päivän parin pituinen, joten kaiketi kauppias jotenkin arasteli asiaa.
Kauppias oli Ruotsissa ja toimitusehtona oli paikanpäältä haku. Kauppaan
kuului luovari ja jotain muuta dokumentaatiota sekä muistaakseni pari
vapaudenristiäkin samalle henkilölle.
Kaupaksihan se meni, hintaa oli muistaakseni mummonmarkkoina reilut
30.000mk. Miten lienee oikeasti käynyt, oliko risti aito ja syntyikö
kauppa todella, sitä ei voi tietää. Jossain minulla on printtikin tuosta
huudosta...
Myös Holmastolla on ollut pari kertaa Marskinristi tarjolla ja
lähtöhinnat olivat luokkaa 60-90.000mk. Viimeeksi tuollainen oli
9.6.2001, jolloin tarjottiin numeroa 197 (joka oli saajansa (Yrjö
Keinonen) kaksoiskappale). Tällä oli lähtöhinto 30.000mk. Kauppoja ei
tainnut tuolloin syntyä. Kenraali A.Ehrnrooth on huhujen mukaan kovasti
vahtinut ritareiden ristien pysymistä alkuperäisillä omistajillaan.
Miten käynee kun Aatusta aika jättää? No tuota aikaa meistä ei taida
moni nähdä...
t. Jari
Hannu Kuisma
Sotien aikana nimettiin 191 miestä Mannerheim-ristin Ritareiksi. Heistä
neljä nimitettiin kahdesti: nro 12 kenraalimajuri A.O Pajari , nro 52
eversti M.J Aho, nro 56 lentomestari E.I Juutilainen ja nro 116 kapteeni
H.H Windt. Kaksi sotilasta: nro 18 Marsalkka C.G.E Mannerheim ja nro 48
jalkaväenkenraali A.E Heinrich nimettiin ensimmäisen ja toisen luokan
ritareiksi.
Ensimmäinen ritari nimitys tehtiin 22.7.1941 ja viimeinen 7.5.1945.
Talvisodan ansioista esitettiin 480 ritari nimitystä, heistä 19
nimettiin. Jatkosodan ansioista 108 sotilaan nimitysehdotusta Mannerheim
ei hyväksynyt. Mainittakoon, että vain Mannerheim itse myönsi ristit.
Kaikki ristit valmisti Tillander Oy. Ristin suunnitteluun osallistuivat
majuri Michael Gripenberg, everstiluutnantti Ragnar Grönvall, majuri
Aarno Karimo. Ristin lopullinen muoto syntyi sotamarsalkan ja johtaja
Herbert Tillanderin neuvotteluissa kesällä 1941.
Tillander Oy valmisti toisen luokan ristejä numeroituina 200 kappaletta
ja muutaman numeroimattoman näytekappaleen. Ensimmäisen luokan ristejä
valmistettiin viisi kappaletta. Toisen nimityksen jaossa ritari ei
saanut uutta ristiä, vaan ensimmäisen ristin yläpuolelle
kiinnitettäväksi pienet marsalkansauvat, näitä solkia valmistettiin 50
kappaletta.
Risteistä tänään..
Suurin osa risteistä on varmasti ritarien perikuntien hallinnassa.
Niitä on muutama sotamuseossa alun perin arkistoituina ja myöhemmin
lahjoitettuina, aselajimuseoissa, muutama risti on myös ajautunut
keräilijöiden kokoelmiin. Kaksi kertaa olen ristin huutokaupassa
nähnyt. Hinnan muodostuessa noin 5.000 - 6.000 euron paikkeille.
Tietääkseni Vapaudenristin ritarikunta omistaa ristin "tekijän oikeudet"
joten laillisia kopiota ei ole tietääkseni kuin kaksi. Tultuaan
nimetyksi puolustusvoimien komentajaksi kenraali Y.I Keinonen teetti
Tillanderilla kaksi kopiota rististään välttääkseen ristin siirtelyn
asepuvusta toiseen. Alkuperäinen ja toinen kopio on perikunnalla ja
toisen kopion Keinonen lahjoitti eräälle keräilijälle luopuessaan
komentajan tehtävästä 1969.
Mistä kaikki ne ristit ovat tulleet, joita näkee elokuvissa ja
teattereissa en osaa sanoa. Ovatko ne mahdollisesti Tillanderin
tuotantoa vai lavastepajojen omia tekeleitä, en osaa sanoa.
Huutokaupasta ostettavan ristin aitoudesta kannattaa ehdottomasti hakea
varmennus ennen kaupantekoa ritarisäätiön edustajalta taikka ristien
valmistajalta.
Kirjallisuutta:
Ilmari Hurmerinta: Mannerheim-Ristin Ritarien säätiö 50 vuotta
Juhani Aromäki: Mannerheimin Ritarit
Hannu.Kuisma2@POISTATÄMÄ1posti.net
Matti Kaki
satu....@eispammiakiitos.helsinki.fi.invalid says...
>Sotien aikana nimettiin 191 miestä Mannerheim-ristin Ritareiksi. Heistä
>neljä nimitettiin kahdesti: nro 12 kenraalimajuri A.O Pajari , nro 52
>eversti M.J Aho, nro 56 lentomestari E.I Juutilainen ja nro 116 kapteeni
>H.H Windt. Kaksi sotilasta: nro 18 Marsalkka C.G.E Mannerheim ja nro 48
>jalkaväenkenraali A.E Heinrich nimettiin ensimmäisen ja toisen luokan
>ritareiksi.
>
>Ensimmäinen ritari nimitys tehtiin 22.7.1941
Kerrottakoon vielä, että tämän ristin sai Eversti Ernst Ruben Lagus.
>ja viimeinen 7.5.1945.
Tämän viimeisen ristin sai puolestaan evl Viljo Aukusti Laakso.
Sodan aikana 14.5.1943 Eduskunta antoi lain kunniapalkkion
suorittamisesta Vapaudenristin Mannerheim-ristin kunniamerkillä
palkituille. Laki on seuraavan sisältöinen:
=====================================================================
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vapaudenristin Mannerheim-ristin kunniamerkillä palkituille
annetaan valtion varoista kunniapalkkio, sen mukaan kuin tässä
laissa säädetään.
2 §
Kunniapalkkio, jonka määrä on 50.000 markkaa, annetaan
1 §:ssä mainituille henkilöille taikka, jos hän on kuollut, hänen
vaimolleen ja lapsilleen ottolapsilleen taikka jos heitä ei ole
hänen vanhemmilleen.
Palkkio on vapaa kaikista veroista.
Tasavallan Presidentti Risto Ryti
Puolustusministeri R. Walden
=====================================================================
Oheiset tiedot ovat vuonna 1952 ilmestyneestä A.F.Airon toimittamasta
kirjasta: Mannerheim-Ristin Ritarit. Kirja ei ole myynnissä.
Matti Käki oh2bio
Matti Kaki
satu....@eispammiakiitos.helsinki.fi.invalid says...
>
>
>
>neljä nimitettiin kahdesti: nro 12 kenraalimajuri A.O Pajari , nro 52
>eversti M.J Aho, nro 56 lentomestari E.I Juutilainen ja nro 116 kapteeni
>H.H Windt. Kaksi sotilasta: nro 18 Marsalkka C.G.E Mannerheim ja nro 48
>jalkaväenkenraali A.E Heinrich nimettiin ensimmäisen ja toisen luokan
>ritareiksi.
>
>Ensimmäinen ritari nimitys tehtiin 22.7.1941
Kerrottakoon vielä, että tämän ristin sai Eversti Ernst Ruben Lagus.
>ja viimeinen 7.5.1945.
Tämän viimeisen ristin sai puolestaan evl Viljo Aukusti Laakso.
Sodan aikana 14.5.1943 Eduskunta antoi lain kunniapalkkion
suorittamisesta Vapaudenristin Mannerheim-ristin kunniamerkillä
palkituille. Laki on seuraavan sisältöinen:
=====================================================================
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vapaudenristin Mannerheim-ristin kunniamerkillä palkituille
annetaan valtion varoista kunniapalkkio, sen mukaan kuin tässä
laissa säädetään.
2 §
Kunniapalkkio, jonka määrä on 50.000 markkaa, annetaan
1 §:ssä mainituille henkilöille taikka, jos hän on kuollut, hänen
vaimolleen ja lapsilleen tai ottolapsilleen taikka jos heitä ei ole