vesivoima alas
Ville Viljanen
Monin paikoin on tuhottu koskia voimalaitoksin. Onneksi ei enää viime
aikoina. Jotkut kosket voisivat olla kalastusarvoltaan todellisia
lottovoittoja, mutta sähköä ne eivät tuota kovin paljoa. Otettakoon
esimerkiksi Huopana. Kosken voimalaitos ei voi tuottaa mitenkään
merkittäviä määriä sähköä, onhan se melko pieni. Ajatelkaa jos sitä ei
olisi, jos Huopanan oma taimen nousisi vielä kudulle. Jos olette lukeneet
Ahon mainiot lohilastut voitte kuvitella vaan kuinka arvokas moinen
taimenkoski olisi. Edellyttäen että taimen saisi nousta eikä sitä
verkotettaisi kosken alla. Jo Ahon aikaan ryöstökalastus oli ikävä kyllä
tunnettua. Nykyään Huopanan taimen on istutettua kilokalaa. Kun
luonnontaimen vielä nousi, sen keskipituus oli Huopanalla noin 60cm,
Hilmonkoskella vielä pari senttiä enemmän. Siis keskipituus. Olisi aika
palauttaa nuo isot järvitaimenet vesiin. Uskon että se olisi helpompaa kun
monet uskovatkaan. Jos vain uskallettaisiin tehdä jotain.
Vaihtoehtoisena energiana olen vielä toistaiseksi ydinvoiman kannalla,
paremman puutteessa. "Luonnonmukaiset" energialähteet ovat vielä
lapsenkengissään, mutta ne kyllä kehittyvät. Siihen asti ydinvoima tarjoaa
mielestäni parhaan vaihtoehdon.
Esimerkiksi niinkin maineikas lohijoki kuin Kokemäenjoki tuottaa vain vähän
sähköä. Suurin voimalaitos 73,5MW ja pienin 0,7MW.Ja kovin paljoa ei joessa
laitoksia ole. Noinkin vaivaisten määrien takia tuhottiin kerrassaan
loistava lohijoki. Viimeinen Kokemäenjoen kantaa ollut lohi kalastettiin
1947. Sen paino oli 10,1kg.
Ei varmaankaan voi olla mahdotonta saada tuota sähköä muualta ja purkaa
voimalaitokset ja siten saada joki jälleen tuottamaan. Olen täysin varma
että rahallisesti ei jäädä penniäkään tappiolle.
--
Ville Viljanen
email: vih...@utu.fi
Mauri Honkanen
"Ville Viljanen" <ville.v...@utu.fi> wrote:
>Esimerkiksi niinkin maineikas lohijoki kuin Kokemäenjoki tuottaa vain vähän
>sähköä. Suurin voimalaitos 73,5MW ja pienin 0,7MW.Ja kovin paljoa ei joessa
>laitoksia ole. Noinkin vaivaisten määrien takia tuhottiin kerrassaan
>loistava lohijoki. Viimeinen Kokemäenjoen kantaa ollut lohi kalastettiin
>1947. Sen paino oli 10,1kg.
Tietääkseni joessa on Nokian ja Porin välillä viisi voimalaitosta:
Melo (Nokia), Hartolankoski (Vammala), Äetsä, Kolsi (Kokemäki) ja
Harjavalta. En nyt sitten tiedä onko se paljon vai vähän. Sen sijaan
koko joesta saatava energiamäärä vuosittain on noin 800 GWh, eikä
se mielestäni ole mitenkään "vaivainen" määrä.
>Ei varmaankaan voi olla mahdotonta saada tuota sähköä muualta ja purkaa
>voimalaitokset ja siten saada joki jälleen tuottamaan. Olen täysin varma
>että rahallisesti ei jäädä penniäkään tappiolle.
Itse Kokemäenjoen koskilla kalastelevana ja jokivarresta kotoisin
olevana näkisin mielelläni joen vapaasti virtaavana, mutta kyllä
taloudelliset realiteetit pitää silti tunnustaa. Kovin paljon saisi
kalastajia jokivarressa olla, jotta siitä saatavat rahat kattaisivat
voimatalouden lopettamisesta aiheutuvat menetykset (800 GWh = 160
miljoonaa markkaa vuodessa, jos 1 kWh = 0.20 mk). Meren suunnasta
ensimmäisenä nousuesteenä oleva Harjavallan voimalaitos tuottaa tuosta
kokonaisenergiasta puolet, joten pelkästään sen purkaminen
edellyttäisi sellaiset 80 miljoonan markan "kalastustulot", jotta
tappiolle ei jäätäisi. Tietysti jokimaisemalla, jokiveden laadulla,
luonnon moninaisuudella yms. on oma arvonsa, mutta toisaalta eipä
kovin moni ilman sähköäkään nykyään enää toimeen tule.
Kalaportaan rakentaminen esimerkiksi Harjavaltaan onkin sitten jo ihan
toinen juttu...
Niin, ja en ole mitenkään tekemisissä jokivarren voimayhtiöiden
kanssa. Tai ehkäpä sentään energian kuluttajana.
Mauri.H...@hut.fi |Fishing, especially flyfishing, has problems
http://www.hut.fi/~maukka |and solutions, challenges and rewards, which
+358 0 451 2318 (work) |have always captured my imagination and
+358 31 261 1396 (home) |stimulated my creativity. - Lee Wulff
Teemu Marjamäki
"Ville Viljanen" <ville.v...@utu.fi> wrote:
>Vaihtoehtoisena energiana olen vielä toistaiseksi ydinvoiman kannalla,
>paremman puutteessa. "Luonnonmukaiset" energialähteet ovat vielä
>lapsenkengissään, mutta ne kyllä kehittyvät. Siihen asti ydinvoima tarjoaa
>mielestäni parhaan vaihtoehdon.
>Esimerkiksi niinkin maineikas lohijoki kuin Kokemäenjoki tuottaa vain vähän
>sähköä. Suurin voimalaitos 73,5MW ja pienin 0,7MW.Ja kovin paljoa ei joessa
>laitoksia ole. Noinkin vaivaisten määrien takia tuhottiin kerrassaan
>loistava lohijoki. Viimeinen Kokemäenjoen kantaa ollut lohi kalastettiin
>1947. Sen paino oli 10,1kg.
>Ei varmaankaan voi olla mahdotonta saada tuota sähköä muualta ja purkaa
>voimalaitokset ja siten saada joki jälleen tuottamaan. Olen täysin varma
>että rahallisesti ei jäädä penniäkään tappiolle.
Vaikka Maukka jo ansiokkaasti kommentoikin Kokemäenjoen taloudellista
merkitystä, lisään korteni kekoon:
Ydinvoima ei ole parhaimmillaan vesivoimaa korvattaessa. Etenkään
Suomessa. Tämä johtuu siitä, että ydinvoimaa tuotettaessa pyritään
tuottamaan mahdollisimman tasaisesti energiaa, koska suomalaisia
ydinvoimaloita ei tietääkseni ole suunniteltu jatkuva reaktorin tehon
muuntos mielessä. Laitos ei siis tykkää siitä, että kulutuspiikien
mukaan muutellaan reaktorisauvojen asetuksia ja reaktorin
moderaattorin virtausta useita kertoja vuorokaudessa. Suomessa
(tietojeni mukaan) vesivoimaa käytetään täyttämään nämä
vuorokausittaiset kulutushuiput (esim. klo 18.00 sähköhellojen
käyttö). Vesivoiman ohella kaasuvoimalat ja jossain määrin myös
hiilivoimalat sopivat tällaisten kulutushuippujen tasaamiseen. Tietoni
pohjautuvat parin vuoden takaiseen opiskeluuni, ja epäilen ettei
ydinvoimaloiden rakenne ole sinä aikana muuttunut ;-)
Varmaankin paras ratkaisu olisi kalaportaiden (sopivien sellaisten)
rakentaminen.
Teemu Marjamäki
e-mail: Teemu.M...@microchem.fi
Mauri Honkanen
Teemu.M...@microchem.fi (Teemu Marjamäki) wrote:
>Ydinvoima ei ole parhaimmillaan vesivoimaa korvattaessa. Etenkään
>Suomessa. Tämä johtuu siitä, että ydinvoimaa tuotettaessa pyritään
>tuottamaan mahdollisimman tasaisesti energiaa, koska suomalaisia
>ydinvoimaloita ei tietääkseni ole suunniteltu jatkuva reaktorin tehon
>muuntos mielessä. Laitos ei siis tykkää siitä, että kulutuspiikien
>mukaan muutellaan reaktorisauvojen asetuksia ja reaktorin
>moderaattorin virtausta useita kertoja vuorokaudessa. Suomessa
>(tietojeni mukaan) vesivoimaa käytetään täyttämään nämä
>vuorokausittaiset kulutushuiput (esim. klo 18.00 sähköhellojen
>käyttö). Vesivoiman ohella kaasuvoimalat ja jossain määrin myös
>hiilivoimalat sopivat tällaisten kulutushuippujen tasaamiseen.
Noiden kulutushuippujen täyttämisen huomaa hyvin Kokemäen-
joellakin, sillä ainakin menneinä vuosina vesi oli todella alhaalla
aina sunnuntaiaamuisin. Kokeneemmat neuvoivatkin menemään
esimerkiksi Ruskilankoskelle sunnuntaina aamukuuden aikaan,
jolloin parhaille perhonheittopaikoille pääsi helposti ja kalatkin
hakivat uusia paikkoja veden laskiessa.
Ville Viljanen
Jos joki tosiaan tuottaa noinkin paljon sähköä, niin asia on
toinen...lueskelin itse Erä-lehden numeroa 11/89 ja siellä mainittiin nuo
luvut 83,5 MW ja 0,7 MW. Joten niistä en tiedä sitten.
Tuosta kalaportaasta vielä. Tosiasia on, ettei kalaporras vastaa läheskään
uomaa, jossa ei ole voimalaitosta tai muuta sulkua. Porras auttaa tietysti
kalojen nousua, mutta läheskään kaikki kalat eivät suostu käyttämään
porrasta. Syystä tai toisesta. Erityisesti suuret kalat tuntuvat välttävän
niitä.
Olen sitä mieltä, että jos portaan yläpuolisella alueella ei ole todella
merkittäviä kalastuksellisia alueita tai kutualueita pitäisi portaiden
rakentamista harkita kahdesti. Pelkästään siksi, että kalat pääsisivät
nousemaan ei portaita kannata rakentaa.
Esimerkiksi Aurajoella portaiden rakentaminen tuntui olevan enemmän
"status"kysymys kuin luonnollinen tarve. Joessa kesäisin virtaava vesimäärä
on sen verran pieni, ettei se houkuta lohikalaa jokeen ja syksyllä niin
suuri etteivät lohikalat löydä portaiden suuaukkoa. Toki tähän väliin
mahtuu aikaa jolloin kalat nousevat portaista. Mutta Halistenkosken
yläpuolella ei ole lisääntymisalueita kuin nimeksi, eikä
kalastuspaikkojakaan oikeastaan lainkaan. Nautelankoski ainoana
merkittävämpänä, ja siitäkin on ihmetelty että pääseekö lohi sitä edes
ylös, sillä siinä on huomattava pudotuskorkeus ja vesiputouskin.
Sitäpaitsi, ihmettelen jos voimakas säännöstely ei ole aiheuttanut
eroosiota jonka seurauksena kutupaikat ovat peittyneet penkereiltä
lähteneeseen liejuun. Eroosio ja säännöstely ovat kai ongelma myös
Kokemäenjoella, vai?
--
Ville Viljanen
Student of economics
University of Turku, Finland
email: vih...@utu.fi
Jarkko Karvinen
Ville Viljanen (ville.v...@utu.fi) wrote:
: Esimerkiksi Aurajoella portaiden rakentaminen tuntui olevan enemmän
: "status"kysymys kuin luonnollinen tarve. Joessa kesäisin virtaava vesimäärä
: on sen verran pieni, ettei se houkuta lohikalaa jokeen ja syksyllä niin
: suuri etteivät lohikalat löydä portaiden suuaukkoa. Toki tähän väliin
: mahtuu aikaa jolloin kalat nousevat portaista. Mutta Halistenkosken
: yläpuolella ei ole lisääntymisalueita kuin nimeksi, eikä
: kalastuspaikkojakaan oikeastaan lainkaan. Nautelankoski ainoana
: merkittävämpänä, ja siitäkin on ihmetelty että pääseekö lohi sitä edes
: ylös, sillä siinä on huomattava pudotuskorkeus ja vesiputouskin.
: Sitäpaitsi, ihmettelen jos voimakas säännöstely ei ole aiheuttanut
: eroosiota jonka seurauksena kutupaikat ovat peittyneet penkereiltä
: lähteneeseen liejuun. Eroosio ja säännöstely ovat kai ongelma myös
: Kokemäenjoella, vai?
Tuntuu Halisten kalaporras minustakin hieman turhalta, jollei kutualueiden
kunnostamiseksi aloiteta työtä. Joessa on tosin kaksi ihan kelpo koskea
Halisten ja Nautelan välissä, jotka saattaisivat kutukoskiksi soveltuakin.
Nautelassa tuntuu kaikki paikat olevan täynnä mutaan ja varsinaisia kutuun
kelpaavia soraikkoja ei oikeastaan lainkaan. Tulva aikaan virtaama joessa on
niin suuri, että se vie soran joko mukanaan tai peittää sen mudalla.
Nautelassa on tiettyjä paikkoja rauhoitettu kalastukselta nimenomaan kutu-
alueiksi, mutta paikat ovat oikeastaan kuivilla suurimmanosaa vuodesta.
Jos Nautelasta haluttaisiin kunnollinen poikastentuottoalue täytysi siellä
mielestäni tehdä suuria soraikkoja paikkoihin joissa on aina vettä ja niitä
suojaamaan jonkinlaisia kivetyksiä suojapaikoiksi varsinkin tulva-ajaksi.
Jarkko
--
-------------------------------------------------------------------------------
|
Jarkko Karvinen |
Student of biochemistry | E. coli happens
University of Turku, Finland |
EMAIL: jark...@sol.utu.fi |
tel. +358 (0)2 2363924 |
-------------------------------------------------------------------------------
Masi Hast
Ville Viljanen wrote:
>
> Monin paikoin on tuhottu koskia voimalaitoksin. Onneksi ei enää viime
> aikoina. Jotkut kosket voisivat olla kalastusarvoltaan todellisia
> lottovoittoja, mutta sähköä ne eivät tuota kovin paljoa.
>
> voimalaitokset ja siten saada joki jälleen tuottamaan. Olen täysin varma
> että rahallisesti ei jäädä penniäkään tappiolle.
Tuota en kylla menisi sanomaan, etta rahallisesti ei jaataisi
tappiolle jos voimalaitokset purettaisiin ja joki palautettaisiin
ennalleen. Yksistaan voimelaitokset purku ja joen kunnostus (koskien
uudelleen teko jne.) tulisi sen verran maksamaan, etta tuskin tama tulee
tapahtumaan ainakaan lahitulevaisuudessa. En tieda sitten jos keksitaan
jokin halpa,tuottava ja turvallinen voimalaitostyyppi, jolloin
vesivoimaa ei enaa tarvittaisiin. Mutta tamahan on lahinna
toiveajattelua. Tietysti pienet voimalaitokset jotka eivat tuota hyvin
voisi ajatella, etta purettaisiin. Sattuiko kukaan muuten lukemaan
iltalehdesta tassa syksylla, etta Juha Kankkunen haki lupaa
vesivoimalaitokselle jostakin kotipaikkakunnaltaan. Pysyis tuo
Kankkunenkin vaan auton ratissa; mitahan se silla voimalaitoksella
tekisi?
*********************************
* Masi Hast *
* Palosaarentie 81 C 34 *
* 65200 VAASA *
* or *
* Kujatie 24 C *
* 92130 RAAHE *
* tel: +358 50 5294323 *
* email s99...@vitech.fi *
* http://www.vitech.fi/~s99086 *
*********************************
Teemu Marjamäki
"Ville Viljanen" <ville.v...@utu.fi> wrote:
>Jos joki tosiaan tuottaa noinkin paljon sähköä, niin asia on
>toinen...lueskelin itse Erä-lehden numeroa 11/89 ja siellä mainittiin nuo
>luvut 83,5 MW ja 0,7 MW. Joten niistä en tiedä sitten.
Tämä voi mennä saivartelun puolelle, mutta Maukan mainitsema 800GWh on
energiaa ja Villen 83.5MW yms. on tehoa. Kun arvioi vuosittaisen
laitosten käytön, niin luvut vastannevat toisiaan. Siis kumpikin on
oikeassa;-)
Teemu Marjamäki
e-mail: Teemu.M...@microchem.fi
Jouko Raitala
In article Ville Viljanen, ville.v...@utu.fi writes:
>.... jos portaan ylapuolisella alueella ei ole todella
>merkittavia kalastuksellisia alueita tai kutualueita pitaisi portaiden
>rakentamista harkita kahdesti. Pelkastaan siksi, etta kalat pasisivat
>nousemaan ei portaita kannata rakentaa.
Oulujoella portaiden rakentamiseen on luonnollinen tarve.
Joessa virtaava vesimaara on suuri ja se houkuttelee lohikalaa
jokisuistoon kirnuamaan alakanavassa.
Kalaporrasta varten olisi valmis suuaukko suljetussa nippu-
uittokanavassa. Portaat voidaan rakentaa pitk{{n sivupatoon
samalla kun padotuskorkeutta nostetaan aivan lahivuosina.
Ylapuolella on lisaantymisalueita mm. Sanginjoessa ja
kalastuspaikkoja tarjoavat monet pikkunivat Heikkilansaaren
kohdalla, Sanginsuussa, Turkansaaren alapaassa jne.
Vasta Muhoksen takana tulee eteen uusi patoeste.
Putoava vesi tuottaa selvaa rahaa. Luonto ja sen arvot jaavat jalkoihin.
Jouko
Ville Viljanen
Joessa on tosin kaksi ihan kelpo koskea Halisten ja Nautelan välissä, jotka
saattaisivat kutukoskiksi soveltuakin.
Näin on, Vierun- ja Vääntelänkosket. Kai joku muukin vielä on, mutta
pienimuotoisempi. Kutu saattaa näissä onnistua. Tosin toisessa näistä,
siinä joka on maatalon pihan vieressä on pohjapato, jonka yli ei vähällä
vedellä virtaa lainkaan. Joten sille pitäisi tehdä jotain.
> Nautelassa on tiettyjä paikkoja rauhoitettu kalastukselta nimenomaan
kutualueiksi, mutta paikat ovat oikeastaan kuivilla suurimmanosaa vuodesta.
> Jarkko
Juu, olet tainnut käydä perhostelemassa Nautelassa? Nuo mainitut kutualueet
tosiaankin ovat kuivilla kaiken muun aikaa vuodesta kuin tulva-ajat.
Oletkos muuten saanut jotain Nautelasta. Mä olen kaverini kanssa käynyt
siellä pari kolme kertaa ja ollaan saatu vain yksi 900g:n taimen. Joten ei
hurraamista. Se tuli perhovavalla heitetyllä (luonnollisesti) pienellä
punaisella jigillä jossa oli häkilänä valkoista marabouta. Ilman painoa
siis. Mutta enemmänkin mua kiinnostaa miten harrit pärjäävät koskessa.
Käsittääkseni ei niidenkään vointi ole paras mahdollinen. En ole koskaan
nähnyt tai edes kuullut kenenkään saavan sieltä kyseistä mainiota kalaa.
Jarkko Karvinen
Ville Viljanen (ville.v...@utu.fi) wrote:
: Juu, olet tainnut käydä perhostelemassa Nautelassa? Nuo mainitut kutualueet
: tosiaankin ovat kuivilla kaiken muun aikaa vuodesta kuin tulva-ajat.
: Oletkos muuten saanut jotain Nautelasta. Mä olen kaverini kanssa käynyt
: siellä pari kolme kertaa ja ollaan saatu vain yksi 900g:n taimen. Joten ei
: hurraamista. Se tuli perhovavalla heitetyllä (luonnollisesti) pienellä
: punaisella jigillä jossa oli häkilänä valkoista marabouta. Ilman painoa
: siis. Mutta enemmänkin mua kiinnostaa miten harrit pärjäävät koskessa.
: Käsittääkseni ei niidenkään vointi ole paras mahdollinen. En ole koskaan
: nähnyt tai edes kuullut kenenkään saavan sieltä kyseistä mainiota kalaa.
Olen käynyt Nautelassa siitä eteenpäin, kun se avattiin 3-4 vuotta sitten.
Tänä keväänä tuli sitten saatua totaalinen kypsyyskohtaus veden sameudesta
ja reissut jäivät tänä kesänä ainoastaan muutamaan. Taimenta koskessa on aina
hetken tankkiauton käytyä, mutta useimmiten kalat nypitään pois ennenkuin
niillä on edes ollut mahdollisuutta tottua luonnonravintoon. Joskus harvoin
siellä on nähnyt ahvenia ajavia taimenia ja olen sieltä joskus jonkun pinturi
kalankin saanut. Jokeen istutettiin harjuksia jo ennenkuin paikka avattiin,
mutta ne ovat kyllä käsittääkseni hävinneet joko tulvien mukana tai haukien
kitaan, koska koko aikana olen kuullut sieltä saadun ainoastaan yhden pienen
harrin. Voihan tuo tietysti johtua siitäkin, että paikassa kalastetaan pää-
asiassa stremerillä, mutta uskoisin kyllä vahinkoja tapahtuneen hieman
useammin, jos niitä siellä olisi. Asiaan voit varmasti saada vahvistuksen
vaikka Katajamäen Artolta kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta.
Mauri Honkanen
"Ville Viljanen" <ville.v...@utu.fi> wrote:
>Jos joki tosiaan tuottaa noinkin paljon sähköä, niin asia on
>toinen...lueskelin itse Erä-lehden numeroa 11/89 ja siellä mainittiin nuo
>luvut 83,5 MW ja 0,7 MW. Joten niistä en tiedä sitten.
Erä-lehden luvut saattavat hyvinkin olla oikeita, mutta nehän ovat
laitoksien tuottamia sähkötehoja (luultavasti vielä huipputehoja),
joka ilmoitetaan wateissa. Minä taas kirjoitin energiasta, siis
wattitunneista. Jos nyt haluaa valaista tuon Harjavallan
voimalaitoksen huipputehon (?) 73,5 MW suuruutta, niin sillä saa
palamaan reilu miljoona tavallista 60 W:n hehkulamppua. 45 MW:n
keskiteho antaa vuodessa tuon 400 GWh. Tämä nyt menee jo vähän
kauas kalastamisesta...
>Tuosta kalaportaasta vielä. Tosiasia on, ettei kalaporras vastaa läheskään
>uomaa, jossa ei ole voimalaitosta tai muuta sulkua.
Sehän on aivan selvää, mutta en kai ole nän väittänytkään? Kunhan vain
mainitsin kalaportaan, sillä koska voimalaitoksen purkaminen on
taloudellinen mahdottomuus, toimiva kalaporras on parempi kuin ei
mitään. Harjavallan voimalaitoksen yläpuolisista kutualueista tai
niiden olemattomuudesta en tiedä sitten mitään.
>Sitäpaitsi, ihmettelen jos voimakas säännöstely ei ole aiheuttanut
>eroosiota jonka seurauksena kutupaikat ovat peittyneet penkereiltä
>lähteneeseen liejuun. Eroosio ja säännöstely ovat kai ongelma myös
>Kokemäenjoella, vai?
Eikös Nakkilassa joku talokin jäänyt puolittain tyhjän päälle, kun
jokipenkka sortui alta. Ainakin tontti pieneni huomattavasti.
Säännöstelyn lisäksi eroosiota aiheuttaa myös koskien perkaaminen,
siitä taisi olla juttu paikallisessa lehdessäkin joskus menneinä
vuosina.
Ville Viljanen
> Säännöstelyn lisäksi eroosiota aiheuttaa myös koskien perkaaminen, siitä
taisi olla juttu paikallisessa lehdessäkin joskus menneinä vuosina.
Koskien perkaamista kai harvemmin onneksi enää harjoitetaan. Kunnostus on
enemmän tämän päivän asiaa. Mutta, kosken kunnostus on tarpeetonta jos joki
on voimakkaasti säännöstelty. Tulvat huuhtovat kutusoraikkoja ties minne ja
(säännöstelyn aiheuttama) eroosion tuoma lieju peittää nekin soraikot jotka
ovat jääneet jäljelle.
Jos aiotaan koskea kunnostaa, on sen virtaus saatava edes muistuttamaan
luonnonmukaista.
Mauri Honkanen
"Ville Viljanen" <ville.v...@utu.fi> wrote:
>> Säännöstelyn lisäksi eroosiota aiheuttaa myös koskien perkaaminen, siitä
>>taisi olla juttu paikallisessa lehdessäkin joskus menneinä vuosina.
>Koskien perkaamista kai harvemmin onneksi enää harjoitetaan. Kunnostus on
>enemmän tämän päivän asiaa. Mutta, kosken kunnostus on tarpeetonta jos joki
>on voimakkaasti säännöstelty. Tulvat huuhtovat kutusoraikkoja ties minne ja
>(säännöstelyn aiheuttama) eroosion tuoma lieju peittää nekin soraikot jotka
>ovat jääneet jäljelle.
Kosken kunnostamisella voi olla merkitystä muutenkin kuin kalatalouden
kannalta, joten kunnostaminen voi olla suotavaa, vaikka joki olisi
säännöstelty. Muistaakseni Kokemäenjoen Arantilankosken kunnostamista
on harkittu eroosiovaikutusten pienentämiseksi, jolloin joen
rantatonteilla asustelevat voivat nukkua yönsä hiukan rauhallisemmin
mielin, kun ei tarvitse pelätä penkan sortumista ja talon liukumista
vähä vähältä jokeen.