Avoveneen kulutuslukemia kalastuskäytössä
Arto Kojo
alkaa vetää vuoden kulutuslukemia ja käppyröitä yhteen
Kalusto on siis 5-metrinen avovene Buster L vm. -99, koneena nelitahtinen
Yamaha 50AETL -99 ja tyypillinen käyttötapa 1-3 hengen heittokalastus jossa
siirtymät voivat olla pitkiäkin ja konetta ei sammuteta kalastuksen aikana
ellei ankkuroiduta kalastamaan yhdessä paikassa. Paketin paino täydessä
varustuksessa on noin 500 kg ilman matkustajia.
2002: Kilometrejä tuli matkamittariin noin 2300 km, koneen käyttötunteja
noin 270 h ja bensaa valutin kauden aikana kannuihin 840 litraa. Kauden
keskikulutukseksi tulee siis 36 l/100km ja 3.1 l/h.
2001: Vastaavat tunnusluvut 1540 km - 170 h - 580 l - 38 l/100 km - 3,4 l/h
2000: 2700 km - ei tuntimittaria - 1040 l - 38 l/100 km
1999: 3000 km - ei tuntimittaria - 1160 l - 38 l/100 km
* Kolmen tasaisen vuoden jälkeen keskikulutus /100 km on yllättäen laskenut
pari litraa aikaisemmmista vuosista, miksi? Varmaankin koska noin puolet
tästä vuodesta olen huristanut yksin veneessä, painoero vaikuttaa.
* Keskikulutus /tunti on sekin laskenut oikeastaan merkittävästi, miksi?
Varmaankin samasta syystä, mutta aika isolta tuo ero vaikuttaa.
* Kun ajettiin kolmen hengen kuormalla pitkiä päiviä, kulutus oli 40-43
l/100 km, ja kun ajettiin pitkiä jaksoja yhden hengen kuormalla, kulutus oli
tyypillisesti 34 l/100 km. Kulutuserosta voi päätellä että veneen
eräänlainen "peruskulutus" tyhjänä on noin 30 l/100 km ja jokaisen 100 kg
kuljettaminen maksaa bensankulutuksessa 4-5 lisälitraa/100km.
* Huoltoja/öljynvaihtoja olen tehnyt/teettänyt ekan vuoden sisäänajohuollon
jälkeen vain kauden lopussa eli öljynvaihtovälit ovat olleet 270 h - 170 h -
noin 300 h - noin 200 h. Valmistaja suosittelee öljyn vaihtoa 100 tunnin
välein.
* Jokainen huolto on tehty merkkiliikeessä. Nyt viimeksi Maarianhaminassa
pukkasivat Yamahan omaa öljyä koneen sisuksiin kuten ilmeisesti myös
Hangossa kahtena edellisenä vuonna. Ihan ekana vuonna Telvalla Helsingissä
öljynä käytettiin jotain Mobilin nelitahtiöljyä (en muista nyt tyyppiä),
jota olin jättänyt yhden vajaan purnukan veneeseen siltä varalta, että öljyä
joutuu lisäämään kesken ajon. Maarianhaminan huolto oli nähnyt kyseisen
pullon ja varoitti minua huolestunein ja aika vakavinkin äänenpainoin siitä,
ettei missään tapauksessa pitäisi tuota öljyä käyttää nelitahtijammussa,
koska se voi rikkoa jotakin koneesta etupäässä kai kesällä. Kommentteja?
--ako
pekka
"Arto Kojo" <arto...@POISTAkalastus.com> kirjoitti
viestissä:athq3l$esd$1...@gandalf.alcom.aland.fi...
> Avovesikausi alkaa täällä lounaassakin olla sen verran paketissa, että voi
> alkaa vetää vuoden kulutuslukemia ja käppyröitä yhteen
<nipotusta>
Tässä ryhmässä vertailukelpoinen lukema lienee litraa per meripeninkulma (
l/mpk tai l/nm )
<loppuu>
kun ilmoittelevat testeissä sillälailla kulutukset niin olisi
vertailukelpoista tietoa ilman että lukijan tarvisi käyttää laskutikkua joka
saattaa vähentää vastailuhaluja tähän viestiin.
t. pekka
Arto Kojo
suuntaan, mutta ei tämä aihe tietenkään minulle yllätyksenä tule.
Miksi siis käytän kilometrejä enkä meripeninkulmia? Olen itse noin kaksi
vuotta sitten ennustanut rohkeasti, että GPS-paikantimien käytön
lisääntymisen ansiosta mpk korvautuu käytännön puhekielessä km:llä
kymmenessä vuodessa. Ennusteen pohjana ovat omat veneilyhavainnot, joissa
meripeninkulmista ja solmuista tulee aina (pienehkö) muunnosongelma, mutta
kilometreistä ei tule, koska jokainen esim. tietää, mitä suuruusluokkaa on
bensankulutuksessa 30 l / 100 km tai kuinka nopeasti suurinpiirtein on 50
km/h. En näe itse mitään muuta syytä kuin veneilyn historian painolastin
käyttää samasta asiasta yhtä mittayksikköä rannassa ja toista veneessä.
Vielä kahdeksan vuotta, niin nähdään, kuinka ennusteeni kanssa kävi. En
parahda itkuun, vaikka olisin väärässäkin, mutta tällä hetkellä pitäisin
arviotani hyvinkin realistisena.
Kun vastataan viestiin, joka on crosspostattu kahteen tai useampaan ryhmään,
vaatii suurta itseluottamusta ja asiantuntemusta väittää, että "tässä
ryhmässä" on ollut tapana käyttää meripeninkulmaa, koska siinä voi olla
aivan väärässä muiden ryhmien kohdalla. Oletan kuitenkin että vastasit
viestiin veneily-ryhmässä. En myöskään erityisesti odota viestiini
minkäänlaista vastausta, se oli pelkästään samasta asioista kiinnostuneille
lahjaksi annettu informaatiopläjäys, harva kuitenkaan viitsii tällaisista
asioista kirjaa pitää.
--ako
"pekka" <pekka...@POIS.mail.suomi.net> wrote in message
news:ati0j0$ove$1...@plaza.suomi.net...
pekka
"Arto Kojo" <arto...@POISTAkalastus.com> kirjoitti
viestissä:atie71$ged$1...@gandalf.alcom.aland.fi...
>
> Miksi siis käytän kilometrejä enkä meripeninkulmia? Olen itse noin kaksi
> vuotta sitten ennustanut rohkeasti, että GPS-paikantimien käytön
> lisääntymisen ansiosta mpk korvautuu käytännön puhekielessä km:llä
> kymmenessä vuodessa.
Kun se yhtälö on 40000 kertaa 1mpk on maapallon halkaisija ja muuta
vastaavaa niin toivottavasti ei. Eikös Englanissakin ole SI järjestelmä
ollut käytössä sen kymmenen vuotta ja vielä meilläkin puhutaan jaloissa
veneen mitat.
> kilometreistä ei tule, koska jokainen esim. tietää, mitä suuruusluokkaa on
> bensankulutuksessa 30 l / 100 km tai kuinka nopeasti suurinpiirtein on 50
> km/h.
Jos ajelee pitkiä matkoja kyllä, mutta kun sinne viikonloppusaareen on
matkaa yleensä xx mpk niin kulutustiedolla xxl / mpk lasket äkkiä
vertailukelpoiset kulutukset eri veneille ja ennenkaikkea pystyt arvioimaan
tarvittavan polttoaineen määrän ja reservin yksinkertaisella
laskutoimituksella. Ja totta kaikki tietävät paljonki on 50 km/h sekä ne
joiden on tarvis tietää tietävät paljonko on 30 knts.
>En näe itse mitään muuta syytä kuin veneilyn historian painolastin
> käyttää samasta asiasta yhtä mittayksikköä rannassa ja toista veneessä.
Jotkut näkevät asian toisella tavalla, mm. kun merikartat tässä
lähitulevaisuudessa uusiutuvat niin mitat säilyvat " kolumbuksen ajassa"
> Vielä kahdeksan vuotta, niin nähdään, kuinka ennusteeni kanssa kävi. En
> parahda itkuun, vaikka olisin väärässäkin, mutta tällä hetkellä pitäisin
> arviotani hyvinkin realistisena.
Sitten meitä on kaksi joita ei itketä kahdeksan vuoden päästä vaikka
pidänkin arviotasi hyvinkin epärealistisena ;-).
> Kun vastataan viestiin, joka on crosspostattu kahteen tai useampaan
ryhmään,
> vaatii suurta itseluottamusta ja asiantuntemusta väittää, että "tässä
> ryhmässä" on ollut tapana käyttää meripeninkulmaa, koska siinä voi olla
> aivan väärässä muiden ryhmien kohdalla. Oletan kuitenkin että vastasit
> viestiin veneily-ryhmässä.
Totta kaikki, enhän minä edes urheilukalastuksesta mitään ymmärrä.
Mielestäni kotitarvekalastus jota olen joskus harrastanut on eri asia
siinähän otetaan tarvittava kalamäärä esim. verkolla nopeasti ja
asiallisesti.
> En myöskään erityisesti odota viestiini
> minkäänlaista vastausta, se oli pelkästään samasta asioista
kiinnostuneille
> lahjaksi annettu informaatiopläjäys, harva kuitenkaan viitsii tällaisista
> asioista kirjaa pitää.
>
> --ako
Mutta minäpä tyhmyyttäni vastasin enkä edes sivunnut asiaasi. Sen verran
tuosta kirjanpidosta että meidän perhe pärjännyt max. 12 l / 100 km min. 0 l
/ 100 km keskikulutus jossain siinä välillä, elikkä tieto joka ei oikeasti
kiinnosta ketään missään ryhmässä.
pekka
Hannu Turtia
> ...tyypillinen käyttötapa 1-3 hengen heittokalastus jossa
> siirtymät voivat olla pitkiäkin ja konetta ei sammuteta kalastuksen aikana
> ellei ankkuroiduta kalastamaan yhdessä paikassa. ...
> 2002: Kilometrejä tuli matkamittariin noin 2300 km, koneen käyttötunteja
> noin 270 h ja bensaa valutin kauden aikana kannuihin 840 litraa. Kauden
> keskikulutukseksi tulee siis 36 l/100km ja 3.1 l/h.
>
> 2001: Vastaavat tunnusluvut 1540 km - 170 h - 580 l - 38 l/100 km - 3,4 l/h
> 2000: 2700 km - ei tuntimittaria - 1040 l - 38 l/100 km
> 1999: 3000 km - ei tuntimittaria - 1160 l - 38 l/100 km
>
> * Kolmen tasaisen vuoden jälkeen keskikulutus /100 km on yllättäen laskenut
> pari litraa aikaisemmmista vuosista, miksi? Varmaankin koska noin puolet
> tästä vuodesta olen huristanut yksin veneessä, painoero vaikuttaa.
>
> * Keskikulutus /tunti on sekin laskenut oikeastaan merkittävästi, miksi?
> Varmaankin samasta syystä, mutta aika isolta tuo ero vaikuttaa.
Keskinopeutesi on muuttunut 2001/2002
2002: 2300 km / 270 h = 8.52 km/h
2001: 1540 km / 170 h = 9.06 km/h
Puolet kaudesta yksin ajon perusteella luulisi muutoksen olevan toisin
päin kuin nyt. Olisiko niin, että ajoajan ja kalastusajan suhde on
muuttunut? Ja että tämä olisi syy myös muuttuneisiin kulutuslukuihin?
-hannu
JussiS
"Hannu Turtia" <hannu....@iki.fi> kirjoitti
viestissä:3DFCCD09...@iki.fi...
> Keskinopeutesi on muuttunut 2001/2002
>
> 2002: 2300 km / 270 h = 8.52 km/h
> 2001: 1540 km / 170 h = 9.06 km/h
>
> Puolet kaudesta yksin ajon perusteella luulisi muutoksen olevan toisin
> päin kuin nyt. Olisiko niin, että ajoajan ja kalastusajan suhde on
> muuttunut? Ja että tämä olisi syy myös muuttuneisiin kulutuslukuihin?
>
> -hannu
Jospa tämä on johtunut suuremmasta osuudesta myötätuuleen uistellen???
Jussi
Jaakko Pitkäjärvi
viestissä:atie71$ged$1...@gandalf.alcom.aland.fi...
> En tietenkään halunnut keskustelunavausviestilläni johtaa keskustelua
tähän
> suuntaan, mutta ei tämä aihe tietenkään minulle yllätyksenä tule.
>
> Miksi siis käytän kilometrejä enkä meripeninkulmia? Olen itse noin kaksi
> vuotta sitten ennustanut rohkeasti, että GPS-paikantimien käytön
> lisääntymisen ansiosta mpk korvautuu käytännön puhekielessä km:llä
> kymmenessä vuodessa.
Tuohon en kyllä usko en millään. Puhekielessä voidaan puhua mitä vaan, mutta
kun puhutaan merenkulusta, se on merimaili ja solmu. Sitäpaitsi, minun
käytössä on puoli tusinaa erilaisia GPS-laitteita ja ne kaikki näyttävät
solmuja. Ei kai mikään ole siunannut sitä, että gepsit näyttävät vain
kilometrejä? Asia olisi eri tavalla, jos kaikki purkit näyttäisivät ruudulla
vain kilometreja. Vaikka otetaan 30 vuotta, olen 99% varma, että
merenkulusta puhuttaessa käytetään edelleenkin merimaileja puhekielessäkin.
Kulutuslukemia olisi ollut mukampi katsella, kun aina on tullut laskettua
kulutuksia per mpk. Nyt tuo jäi sitten kun en jaksa muuntaa lukuja. Tosin en
valita, sillä jos tosiaan olisin kiinnostunut, kai laskin tulisi kaivettua
laatikosta.
--
Jaakko Pitkäjärvi
jaa...@pitkajarvi.net
www.pitkajarvi.net
T.Uusilehto
<arto...@POISTAkalastus.com> wrote:
>Avovesikausi alkaa täällä lounaassakin olla sen verran paketissa, että voi
>alkaa vetää vuoden kulutuslukemia ja käppyröitä yhteen
>
>Kalusto on siis 5-metrinen avovene Buster L vm. -99, koneena nelitahtinen
>Yamaha 50AETL -99 ja tyypillinen käyttötapa 1-3 hengen heittokalastus jossa
................
Mukava nahda etta joku muukin viela valittaa gason kulungista merella
. Jotenkin nayttaisi etta kulutus on ollut aika kovaa ? Tosin tuon
merkin veneet, jos niita nyt veneiksi voi kutsua, niin edesauttavat
varmasti kulutuksen kasvua . Tai, on yritetty ajaa kovasti enemman
mita tuo paketti kulkee, ts. paakin asento liikaa painettuna ?
Noh, mitas siita. Talteen jaa kuitenkin hyvaa factaa ja vertailupohjaa
seuraavia kausia varten .Tosin nuo kayttamasi yksikot ovat aika
hankalia merelle kaytettaviksi, ja sotkee totuttuja asioita kun
kilometreja viljellaan merikortille ?
Olen tata nahnyt silti tehtava yha enenevassa maarin , mistakohan
johtuu? Ehka vesilla liikkuu entista enemman tavallisia tallaajia
jotka eivat ole valittaneet kiinnostua pennin vertaa merenkulun
navigointiin liittyvista kursseista ja opeista, en tieda .
Timo
Arto Kojo
Hyvin huomattu. Keskinopeuden noinkin selvä lasku on varmaankin se oikea syy
keskikulutuksen yllättävän kovaan laskuun. Mutta miksi keskinopeus olisi
laskenut, kun peruskäyttötapa ei ole muuttunut?
Olen tänä vuonna kalastanut selvästi aiempaa enemmän ankkurista, mikä
äkkipäätä luulisi laskevan keskinopeutta, mutta koska kone ei ole ollut
tuolloin käynnissä, näitä hetkiä ei näy tässä tilastossa, ja totuus onkin,
että liikkumisen keskinopeus on pikemminkin noussut kuin laskenut tästä
syystä. Ei kelpaa syyksi.
Tapanani on aiemmin ollut säilyttää veneen bensakanisterit ilmaruuvi aina
auki kierrettynä, koska niin monta kertaa olen unohtanut avata ruuvin ja
ajanut kanisterin kurttuun. Tänä vuonna olen kuitenkin jaksanut enemmän
väännellä ilmaruuveja kiinni ja auki. Voisiko ilmaruuvista haihtuvan
bensiinin osuus olla noinkin merkittävä, useita prosentteja, tuskinpa vain.
Yksi todennäköinen vaihtoehto on se, että vaikka en ole tietoista päätöstä
tehnytkään, niin olen nykyään havainnut ajavani matkaa 5000 kierroksella
enkä lämä tiskissä (noin 5500 rpm) kuten aikaisemmin. Matkanopeudessa tämä
tarkoittaa putoamista noin 50:sta noin 43:een km/h, mikä saattaisi koko
kauden keskinopeudessa vastata juuri tuota puolen kilometrin laskua. Ja
koska tunnetusti viimeinen 10% nopeudessa imee >>10% polttoaineesta, on
polttoaineen vuoden keskikulutus pudonnut peräti 8% mutta koko vuoden
keskinopeus silti vain 5%.
m.o.t
--ako
"Hannu Turtia" <hannu....@iki.fi> wrote in message
news:3DFCCD09...@iki.fi...
Akseli Mäki
>>Avovesikausi alkaa täällä lounaassakin olla sen verran paketissa, että voi
>>alkaa vetää vuoden kulutuslukemia ja käppyröitä yhteen
>>
>>Kalusto on siis 5-metrinen avovene Buster L vm. -99, koneena nelitahtinen
>>Yamaha 50AETL -99 ja tyypillinen käyttötapa 1-3 hengen heittokalastus jossa
>................
>Mukava nahda etta joku muukin viela valittaa gason kulungista merella.
> Jotenkin nayttaisi etta kulutus on ollut aika kovaa ? Tosin tuon
>merkin veneet, jos niita nyt veneiksi voi kutsua, niin edesauttavat
>varmasti kulutuksen kasvua . Tai, on yritetty ajaa kovasti enemman
>mita tuo paketti kulkee, ts. paakin asento liikaa painettuna ?
Meitä on toki muutama.
Kun aikaisemmin tuli mentyä pitkin rannikkoa kaasu pohjassa, nykyään vähän
vanhempana ja bensan hintojen noustua joskun ajellaan vähän hiljempaakin..
Nyt siis puhun sellaisesta tipparellusta kuin Volvo Penta 200 hp bensa,
vauhdin ollessa parhaimmillaan varmaan yli 35 solmua :)
Pekka Veijanen
sisäsiittoisten englantilaisten mitat jo historiaan .
"Arto Kojo" <arto...@POISTAkalastus.com> wrote in message
news:athq3l$esd$1...@gandalf.alcom.aland.fi...
Ilkka Leinonen
Pekka Veijanen wrote:
> Hyvä,käytetään sellaisia yksiköitä että maallikkokin ymmärtää,jätetään ne
> sisäsiittoisten englantilaisten mitat jo historiaan .
Ei ei ei... mpk:t ja solmut kuuluvat merenkulkuun, niin kauan kuin merikortit
ovat sellaisia kuin ne nyt ovat. Mpk:kin on tavallaan SI-johdannainen
(40000km:(360x60)) ja mitään syytä sen käyttämättä jättämiseen ei ole niin kauan
kuin merikortit tukevat yksikköä. Solmu taas on sama kuin mpk/h, joten sekin on
ihan looginen yksikkö.
Minulle ainakin kertoo paljon enemmän veneiden nopeustiedot solmuina, kuin km/h
lukemat. Esim. jos kaveri kertoo veneensä kulkevan yli 50 solmua, niin tiedän
sen heti olevan nopea vene - ei tarvitse miettiä. Jos nopeus ilmoitetaan
kilometreina tunnissa, niin se pitää ensin muuntaa solmuiksi, ennenkuin todella
ymmärtää mistä on kyse... Sama koskee kulutuslukemia, l/mpk on ymmärrettävää ja
l/100km vaatii pähkäilyä, ennenkuin muuttuu venemaailmassa ymmärrettäväksi
yksiköksi.
I.L.
Pekka Veijanen
mittaamiseen.
Se on sama kuin käyttäisit mailla rahayksikköä euro,mutta vesille
lähdettäessä et saa puhua eurosta vaan punnasta.
"Arto Kojo" <arto...@POISTAkalastus.com> wrote in message
news:athq3l$esd$1...@gandalf.alcom.aland.fi...
pekka
"Pekka Veijanen" <pekka.v...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:XoiL9.22710$ws6.4...@news2.nokia.com...
> Hyvä,käytetään sellaisia yksiköitä että maallikkokin ymmärtää,jätetään ne
> sisäsiittoisten englantilaisten mitat jo historiaan .
>
ja voi hyvin eikä perustu mihinkään matemaattiseen tai maantieteelliseen
tosiasiaan :o), joten eikai maallikon tarvi kaikkia asioita ymmärtää esim.
valtaosa autokaupoista tehdään ilman että ostaja käsittää auton
SI-järjestelmän mukaisesta tehosta mitään.
pekka
T.Uusilehto
<pekka...@POIS.mail.suomi.net> wrote:
>Sisäsiitoiste enkkujen historiallisita mitoista sitkein eli hevosvoima elää
>ja voi hyvin eikä perustu mihinkään matemaattiseen tai maantieteelliseen
............
Niinpa rakennetaan laitureitakin viela neljan tuuman laudasta
kuus kertaa kuus tuuman parrujen paalle, ja lyodaan kiinni kolmen
tuuman galvanoiduilla laudoilla. Hyvassa lykyssa viela 28 unssin
vasaralla ........
Lisaksi merella naiden "automiesten" veneita lykkaa potkuri jossa on
tuumanousu seka halkaisija ?
Timo
Dag Stenberg
> Pekka Veijanen wrote:
>> Hyvä,käytetään sellaisia yksiköitä että maallikkokin ymmärtää,jätetään ne
>> sisäsiittoisten englantilaisten mitat jo historiaan .
>
> Ei ei ei... mpk:t ja solmut kuuluvat merenkulkuun, niin kauan kuin merikortit
> ovat sellaisia kuin ne nyt ovat. Mpk:kin on tavallaan SI-johdannainen
> (40000km:(360x60)) ja mitään syytä sen käyttämättä jättämiseen ei ole niin kauan
> kuin merikortit tukevat yksikköä.
Niin kauan kuin maapallon ympärys jaetaan 360 asteeseen, edelleen
leveysasteet lasketaa päiväntasaajasta ja asteita on 180 pohjoiseen ja
180 etelään, on selvä yhteys kaariminuuttiin, jonka "keskimääräiseksi"
arvoksi oli sovittu 1852 m. Tämä jako on käsittääkseni ollut melko kauan
käytössä eikä siitä varmaan ihan hetikohta luovuta.
Saattaa olla ihan hyvä asiakin, että "maallikoille" on hieman kynnystä
etteivät mene ihan "maallikkomaisuuttaan" (maakrapumaisuuttaan)
sekoilemaan vesille. Oppia ikä kaikki.
Vanhoista yksiköistä luopumisessa on omat vaikeutensa. Ranskan
vallnkumouksen aikaan haluttiin poiketa Rooman (Caesar) aikaisesta 12
kuukauden kalenterista. Muistaakseni kaiken piti olla 10:llä jaollista
(kuten sormien lukumäärä), jolloin otettiin käyttöön dekaadit viikon
asemesta (http://windhorst.org/calendar/). Kuukauteen ei kuitenkaan
saatu kuin kolme dekaadia, joten kuukausia oli vuodessa edelleen 12,
jolloin vuoden loppuun oli laitettava edelleen 5 (karkausvuosina 6)
ylimääräistä juhlapäivää. Kovin paljoa kalenteri ei siis uudistunut eikä
se elänyt kuin XII vuotta.
Samoin on yritetty korvata asteet muilla jaoilla. Ruotsissa ajettiin
50-luvulla kovasti ns. uusasteita, joita meni 400 kierrokseen. Erilaisia
piiruja menee kierrokseen 6280 (1:1000 radiaania), 6300 (Ruotsin armeija),
6400 (Norjan armeija), tai 6000 (Suomen armeija). Kovin vähän niistäkin
puhutaan kartanteossa ja merikorteissa, vaikka 1:1000 radiania on ihan
selvä perusmitta ja vastaa suurin piirtein yhtä metriä kilometrin päässä,
ihan järkeenkäypä kulman mitta. Mutta on niin hankalaa kun on 6280
yksikköä kierroksella.
Joten uskon, että lapsenlapsen lapsenlapsen lapsenlapsen lapsenlapsen
lapsenlapsen lapsenlapsen lapsen lapsen lapsenlapsesi edelleen paikantaa
asteina. Jos on meriä, purjehtii meripeninkulmia.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
Samoin Pa paineyksikkönä on taas biolääketieteessä saanut antaa tietä
vanhalla mm Hg:lle.
Dag Stenberg
pekka
"Pekka Veijanen" <pekka.v...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:gkjL9.22725$ws6.4...@news2.nokia.com...
> Veneillessä käytän solmua vain naruun tai siimaan,en nopeuden ja matkan
> mittaamiseen.
> Se on sama kuin käyttäisit mailla rahayksikköä euro,mutta vesille
> lähdettäessä et saa puhua eurosta vaan punnasta.
Venekatsastusmiehenä en ole nähnyt enkä myöskään olisi hyväksynyt yhtään
venettä jossa olisi naruja.
pekka
Pasi Pouri
Arto Kojo wrote:
>> Olen itse noin kaksi
> vuotta sitten ennustanut rohkeasti, että GPS-paikantimien käytön
> lisääntymisen ansiosta mpk korvautuu käytännön puhekielessä km:llä
> kymmenessä vuodessa. Ennusteen pohjana ovat omat veneilyhavainnot, joissa
> meripeninkulmista ja solmuista tulee aina (pienehkö) muunnosongelma, mutta
> kilometreistä ei tule, koska jokainen esim. tietää, mitä suuruusluokkaa on
> bensankulutuksessa 30 l / 100 km tai kuinka nopeasti suurinpiirtein on 50
> km/h.
Tämä varmasti pitää paikkansa "tyypillisillä" avoveneilijöillä (lue maakravuilla),
mutta veneilijöillä jotka käyttävät paljon merikorttia on taas mm. merimailikäsite
erittäin hyvin hallussa ja se on kätevä. Mm. etäisyyksiä on helpompi katsoa meri-
kortilta, koska asteikko näkyy sen päällä että sivussa koko ajan.
Maakravuilla tarkoitin sitä, että veneilee siten ettei pahemmin joudu
merimailien, asteiden, kompanssisuuntien yms. kanssa tekemisiin.
En ihan allekirjoita ennestuttasi, mutta siinä on varmasti jonkin verran
perää, varsinkin "tietyissä" piireissä. Kukin tietty menee tyylillän.
-- PP
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaa osoitteeseen: pasi....@gummitehdas.com
HUOM! Korvaa gummitehdas nokialla!
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
ERROR 4539 (page 142536): Malfuction was successfully (windows.dll)
Pasi Pouri
Arto Kojo wrote:
> Olen tänä vuonna kalastanut selvästi aiempaa enemmän ankkurista, mikä
> äkkipäätä luulisi laskevan keskinopeutta, mutta koska kone ei ole ollut
> tuolloin käynnissä, näitä hetkiä ei näy tässä tilastossa,
Tämähän saa helposti näkymään, jos ottaa "Trave Timen" GPS:sstä
talteen lokikirjaan. Näin ainakin minä teen. Sitten sitä voi
verrata käyttötuntimittarin lukemaan.
> Yksi todennäköinen vaihtoehto on se, että vaikka en ole tietoista päätöstä
> tehnytkään, niin olen nykyään havainnut ajavani matkaa 5000 kierroksella
> enkä lämä tiskissä (noin 5500 rpm) kuten aikaisemmin.
Tämä on paras ehdokas eli todennäköisin syy.
Pasi Pouri
>
> Hyvä,käytetään sellaisia yksiköitä että maallikkokin ymmärtää,jätetään ne
> sisäsiittoisten englantilaisten mitat jo historiaan .
Hyvä ja hyvä, riippuu hiukan keneltä kysyy. Maakravut varmaan ovat kanssasi
samaa mieltä, mutta jos hiukan tiedät navigoinnista muutakin kuin se, että
kompassissa on neljä pääilmansuntaa ja GPS:n saa päälle tuosta, niin huomaat
kyllä kuinka kätevät nämä mystiset sisäsiittoiset merimailit yms ovat.
Niin kauan kuin paikat kartalla (ja GPS:ssä) määritellään asteina ja minuutteina
ei nykyjärjestelmästä kannata luopua. Ne ovat erittäin käteviä.
Otan esimerkin. Olet esim. GPS:n mukaan kalassa pisteessä:
- N 60 astetta 58.3 minuuttia (siis pohjoista leveyttä)
- E 23 astetta 12.4 minuuttia (siis itäistä pituutta)
Kaverisi sanoo hyvän kala-apajan sijaitsevan hänen GPS:n mukaan paikassa:
- N 60 astetta 50.3 minuuttia (siis pohjoista leveyttä)
- E 23 astetta 12.0 minuuttia (siis itäistä pituutta)
Teetkö kyseisellä tiedolla mitään?
a) kilometrimaailmassa
b) merimailimaailmassa
Kohdassa a) et juurikaan. Rupeat naputtelemaan GPS:lle uutta reittipistettä ja
perään "go-to" nappia. Sitten saat etäisyyden selville ja voit arvioida
matka-ajan (kannattaako lähteä).
Kohdan b) kohdalla voit heti katsoa että etäisyyttä pohjois-eteläsuunnassa
tulee noin 8 minuuttia pohjoiseen eli noin 8 merimailia. Tiedät, että veneesi
kulkee nopeusmittarin mukaan noin 32 somua. Siis, jos nyt lähtisit niin olet
perillä noin 20 minuutin sisällä.
Ei ehkä paras esimerkki, mutta yritin selventää että asteet, minuutit, merimailit
ja solmut ovat sidoksissa toisiinsa. Mutta asteet ja kilometrit eivät ole
samalla tavalla.
JussiS
"pekka" <pekka...@POIS.mail.suomi.net> kirjoitti
viestissä:atkh6j$8pk$1...@plaza.suomi.net...
> Venekatsastusmiehenä en ole nähnyt enkä myöskään olisi hyväksynyt yhtään
> venettä jossa olisi naruja.
> pekka
Naru on se, millä se paatti sidotaan laituriin kiinni tai vedetään
kuudentoista jalan pituisena näsäviisas solmuja etenevä veneenkatsastelija
kölin alitse. ;-)
Tervetuloa 2000 luvulle käyttämään metrijärjestelmää. Ethä yritä
kaupassakaan maksaa ostoksiasi varttipenneillä. ;-)
Jussi
Ps .Veikkauksessakin tusinan täysosumassa on kolmetoista (13) oikein.
Pasi Pouri
JussiS wrote:
> Tervetuloa 2000 luvulle käyttämään metrijärjestelmää.
Onhan ympyrä kuitenkin vielä 360 astetta ja maapallo
pyöreä eli täydet 360 astetta.
> Ethä yritä
> kaupassakaan maksaa ostoksiasi varttipenneillä. ;-)
Emme, mutta ei maapallokaan ole litteä. Matematiikaa ei
mikään muuta, joten käytetään vielä oikeita yksiköitä.
;)
Dag Stenberg
> Emme, mutta ei maapallokaan ole litteä.
Viitsisikö joku muuten katsoa Jesaja 40:22, missä ainakin
ruotsinkielisessä versiossa sanotaan että maa on pyöreä?
Dag Stenberg
joki
askarella. Miksi kulutusta eiilmoiteta l / h ,joella uistellessa kun saa
maapallon joutuu käyttämään konetta ja matka ei etene yhtään, laske siitä
sitten mpmk, hktyo tai mppmk. Pistä englantilaiset mittayksiköt oikeaan
ryhmään.(joku purjehdus ei liity kalastukseen)
"pekka" <pekka...@POIS.mail.suomi.net> kirjoitti
viestissä:atkej5$6ou$1...@plaza.suomi.net...
joki
Kuivanmaan kalastaja
"Pasi Pouri" <tiet...@sukeltaminen.on.hauskaa.net> kirjoitti
viestissä:3DFDED75...@sukeltaminen.on.hauskaa.net...
pekka
"joki" <vesa.hu...@mail.suomi.net> kirjoitti
viestissä:atkt86$ige$1...@plaza.suomi.net...
> 1 hv on 1kg paino 1m korkeuteen 1 sekunnissa. Matemaattisen kaavan voit
itse
> askarella. Miksi kulutusta eiilmoiteta l / h ,joella uistellessa kun saa
> maapallon joutuu käyttämään konetta ja matka ei etene yhtään, laske siitä
> sitten mpmk, hktyo tai mppmk. Pistä englantilaiset mittayksiköt oikeaan
> ryhmään.(joku purjehdus ei liity kalastukseen)
Ensin keksittiin mittayksikkö hevosvoima jolle myöhemmin oli väännettävä
joku "laskukaava".Vastaan tähän veneilyryhmän puolelta jos ei oikeasta
taideta olla kiinnostuneita vetääkö joku uistinta sadan kilometrin matkan 38
vai 36 bensiinilitran sisältämällä energiamäärällä.
pekka
ps. olisin toki kiinnostunut vetouistelusta mutta kun vapojen mitat
ilmoitetaan joillain olisiko englantilaisilla mitoilla ;-)
Pasi Pouri
joki wrote:
>
> Tuleppas esimerkillä Savukoskelle
Savukoskella harvemmin veneillään ;)
(HUOM! sfnet.harrastus.veneet on myös threadissa!)
No, kyllä ne samat koordinaatit toimivat maallakin, siis
kaikkialla maapallolla. Eli esimerkki toimii mutta vene pitää
korvata jaloilla tai autolla tms...
pekka
"JussiS" <kelvollinen_...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:sbmL9.264$AA...@read3.inet.fi...
> Naru on se, millä se paatti sidotaan laituriin kiinni tai vedetään
> kuudentoista jalan pituisena näsäviisas solmuja etenevä veneenkatsastelija
> kölin alitse. ;-)
> Tervetuloa 2000 luvulle käyttämään metrijärjestelmää. Ethä yritä
> kaupassakaan maksaa ostoksiasi varttipenneillä. ;-)
>
> Jussi
>
> Ps .Veikkauksessakin tusinan täysosumassa on kolmetoista (13) oikein.
>
>
Täällä ollaan ja käytetään 2000 luvun yksiköitä mm. euro, mpk, km ,kW jne.
Se sinun kölinali haalaus ei ole tätä vuosituhatta, toki varmaan edelleenkin
tehokas ojennus toisin ajattelijoille ;o)
pekka
Harald Hannelius
Eikös siihen kirjaan ole olemassa mitään pätsiä kun ei se maapallo ole
pyöreäkään.. :)
--
A: Top Posters
Q: What is the most annoying thing on mailing lists?
http://www.fe83.org
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020 (NEW)
Marko Kaittola
> Viitsisikö joku muuten katsoa Jesaja 40:22, missä ainakin
> ruotsinkielisessä versiossa sanotaan että maa on pyöreä?
"Korkealla hän on, maan piirin yllä, maan asukkaat ovat hänelle kuin
heinäsirkkoja. Hän leväytti auki taivaan kuin kankaan ja jännitti sen
kuin teltan asuttavaksi." (Jes 40:22, 1992 käännös)
Hebrean taitoni on sitä luokkaa että en rupea arvailemaan viittaako
"maan piiri" pyöreään muotoon vai ei. Enkä viitsi kommentaarejakaan
kaivaa esille...
- Marko
--
/------------------------\ /-------------------------------------\
| Marko Kaittola | | EMail Marko.K...@sonera.com |
| Sonera Oyj | | |
| PL 777 | | Tel 02040 72267 (+358 2040 72267) |
| 33101 Tampere, Finland | | Fax 02060 25225 (+358 2060 25225) |
\------------------------/ \-------------------------------------/
jukka
jukka
Pekka Kilpiä
> Niin kauan kuin paikat kartalla (ja GPS:ssä) määritellään asteina ja minuutteina
> ei nykyjärjestelmästä kannata luopua. Ne ovat erittäin käteviä.
>
myös KKJ-koordinaatistossa. Maastokartat kelpaavat navigointiin
loistavasti myös. (sisävesinäkemys :)
> Otan esimerkin. Olet esim. GPS:n mukaan kalassa pisteessä:
>
> - N 60 astetta 58.3 minuuttia (siis pohjoista leveyttä)
> - E 23 astetta 12.4 minuuttia (siis itäistä pituutta)
>
> Kaverisi sanoo hyvän kala-apajan sijaitsevan hänen GPS:n mukaan paikassa:
>
> - N 60 astetta 50.3 minuuttia (siis pohjoista leveyttä)
> - E 23 astetta 12.0 minuuttia (siis itäistä pituutta)
>
> Teetkö kyseisellä tiedolla mitään?
> a) kilometrimaailmassa
Teen, koska GPS:ni näyttää KKJ koordinaattia.
> b) merimailimaailmassa
...
> Kohdassa a) et juurikaan. Rupeat naputtelemaan GPS:lle uutta reittipistettä ja
> perään "go-to" nappia. Sitten saat etäisyyden selville ja voit arvioida
> matka-ajan (kannattaako lähteä).
Näen suoraan metrijärjestelmään tottuneena matkan ja tiedän heti kauan
sinne ajan kun veneeni kulkee 50 Km/h :)
>
> Kohdan b) kohdalla voit heti katsoa että etäisyyttä pohjois-eteläsuunnassa
> tulee noin 8 minuuttia pohjoiseen eli noin 8 merimailia. Tiedät, että veneesi
> kulkee nopeusmittarin mukaan noin 32 somua. Siis, jos nyt lähtisit niin olet
> perillä noin 20 minuutin sisällä.
Hmm.. kumpikohan on helpompi laskea, siis näin niinku maakravulle.
>
> Ei ehkä paras esimerkki, mutta yritin selventää että asteet, minuutit, merimailit
> ja solmut ovat sidoksissa toisiinsa. Mutta asteet ja kilometrit eivät ole
> samalla tavalla.
Ei hyvä esimerkki, koska unohdit että GPS:in asetuksia voi vaihtaa.
- Pekka, maakrapu (usein vesilläkin)
pekka
pekka
"Pekka Kilpiä" <pekka....@quicknet.inet.fi> kirjoitti
viestissä:PuoL9.358$AA....@read3.inet.fi...
> Kukin suunnistaa/navigoi tyylillään, mutta paikat kartalla (ja GPS) ovat
> myös KKJ-koordinaatistossa. Maastokartat kelpaavat navigointiin
> loistavasti myös. (sisävesinäkemys :)
Avainasana on _navigointi_ maastokartat toimivat loistavasti suunnistuksessa
niin maalla kuin pienillä veneillä rannikolla. Muuta kun ruvetaan
navigoimaan tarvitaan karttija joisssa on navigointiteitoja eli
merikarttoja, niissä tuo mittayksikkö on mitä on, ja olisi tyhmää ruveta
sitä navigointitilanteessa miksikään muuttamaan. Uskallan luvata että ne
jotka noita asteita ja kaariminuutteja sekä niistä johtuvia mittayksiköitä
tarvivat ne myös ne hallitsevat. Muille lienee se ja sama.
Tuo ei hyvä esimerkki koska kummallakin tavalla homma hoituu, toki
merikarttatyöskentelyyn tottunut pystyy tuon hahmottamaan ilman mitään
laskutoimituksia. Sotketaan sen verran että jos veneesi vie bensaa 1,2 l /
mpk hahmotat varsin äkkiä että n. 9,6 l tuolle matkalle, kilometrejä tulee
n. 15 ja veneen kulutus on n. 65 l / 100 km on hahmottaminen vähän
hankalampaa (merinäkemys). Litraa / tunti lienee jo astetta helpompi.
t. pekka
Kari
> 50-luvulla kovasti ns. uusasteita, joita meni 400 kierrokseen.
>
-Kari
Arto Kojo
aloittanut threadia, joka olisi päätynyt tällä tavalla lainaukseen
Jesajasta. Pitäisköhän tässä nyt olla jotenkin onnellinen elämänpinnasta vai
fundeerata, mitä tässä meni pieleen?
Vakavammin: Itse käytän kilometriasetuksia kaikissa kapuloissani ja en koe
merimailiasiaa vesillä millään tavalla häiritsevänä enkä myöskään
sellaisena, että siihen olisi tarpeen taas siirtyä. Matkasuuruusluokka-asiat
näkee itse kukin vain vilkaisulla merikorttiin, tuskin kukaan osapuoli
vesillä oikeasti niitä sieltä laidasta viivottimella mittailee. Jos tarkka
matka jonnekin pitää saada selville, mielestäni karttaplotterin näyttö on
silloin astetta parempi kuin viivotin ja merikortti. Koordinaatteja ei
myöskään päivän aikana tarvitse minun käytössäni miettiä tai päässä laskea,
tarvittaessa plotteri laskee ne etäisyydet, ja kotona tietokone. Samoin
solmusuuruusluokat on joutunut opettelemaan laskemaan nopeasti päässä
kilometreiksi.
On aivan totta, että niin kauan kuin paperiset merikartat tukevat
merimailia, istuvat mailit ja solmut aidoissa harrastajapiireissä tiukassa
ja mikseivät istuisi. Murros alkanee siinä kohdassa, kun merikortteihin ja
maastokarttoihin tule EUREF-ruudukko (=WGS84) niiden rinnalle. Olikos se
vuosi 2005 vai miten se oli jo sovittu?
--ako
"Marko Kaittola" <m...@nospam.iki.fi> wrote in message
news:m3k7i96...@mh2t.moa.kot.inet.fi...
JussiS
"pekka" <pekka...@POIS.mail.suomi.net> kirjoitti
viestissä:atkua8$f2b$1...@plaza.suomi.net...
> ps. olisin toki kiinnostunut vetouistelusta mutta kun vapojen mitat
> ilmoitetaan joillain olisiko englantilaisilla mitoilla ;-)
Auttaisiko se, että siimarullassa on siiman pituus metreinä ja halkaisija
millimetrin sadasosina? ;-)
Jussi
JussiS
"pekka" <pekka...@POIS.mail.suomi.net> kirjoitti
viestissä:atkuqo$i29$1...@plaza.suomi.net...
> Täällä ollaan ja käytetään 2000 luvun yksiköitä mm. euro, mpk, km ,kW jne.
> Se sinun kölinali haalaus ei ole tätä vuosituhatta, toki varmaan
edelleenkin
> tehokas ojennus toisin ajattelijoille ;o)
> pekka
Ja pitäähän jonkun ylläpitää perinteitä, tämäkin on kirjoitettu
486-koneella.
Jussi
Juha Kajanen
Jepjep, samoin kuin tiensuunnitteluväki.
//juha
Ilkka Leinonen
75kg massa 1 metrin korkeuteen yhdessä sekunnissa.
Nuo ns. "englantilaiset" mittayksiköt muuten liittyvät kalastukseenkin aika
tiukkaan. Esim. viimeksi ostamani vavan pituus oli ilmoitettu jalkoina ja
tuumina, siimarullassa oli pituus ilmoittetu yardeina ja siiman vetolujuus
paunoina, uistimenkin paino oli kerrottu unsseina =8^/
I.L.
pekka
"JussiS" <kelvollinen_...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:CerL9.467$AA...@read3.inet.fi...
> Auttaisiko se, että siimarullassa on siiman pituus metreinä ja halkaisija
> millimetrin sadasosina? ;-)
>
vielä päässy sinne asti..................
pekka
Jukka Veltheim
vilkaisulla merikorttiin, tuskin kukaan osapuoli vesillä oikeasti
niitä sieltä laidasta viivottimella mittailee. "
Olet melko oikeassa. Nimittäin matkan mittaamiseen harppi on
huomattavasti viivoitinta kätevämpi. Viivoitin on tarpeen kun reitti
piirretään kartalle.
/Jukka
pekka
>
> Ja pitäähän jonkun ylläpitää perinteitä, tämäkin on kirjoitettu
> 486-koneella.
>
Entäs modeemi...........
pekka
pekka
"Arto Kojo" <arto...@POISTAkalastus.com> kirjoitti
viestissä:atlese$79k$1...@gandalf.alcom.aland.fi...
> On aivan totta, että niin kauan kuin paperiset merikartat tukevat
> merimailia, istuvat mailit ja solmut aidoissa harrastajapiireissä tiukassa
> ja mikseivät istuisi. Murros alkanee siinä kohdassa, kun merikortteihin ja
> maastokarttoihin tule EUREF-ruudukko (=WGS84) niiden rinnalle. Olikos se
> vuosi 2005 vai miten se oli jo sovittu?
>
Se on vene-elekroniikka kaupalle hyvä vuosi kun kaikki solmuja ja
merimaileja näyttävät lokit lähtee vaihtoon. Todellisuudessa taitaa jopa
vanhat kartat pysyä siinä rinnalla varsin pitkään, niissä kun on jokaisella
omia merkintöjään. Muistan kun pappavainaa puhu vielä vanhoista markoista
joskus vuonna xxxx ja ne oli poistuneen käytössä nn vuotta sitten, joten
minä veikaan että menee tässä sukupolvi tai pari hautaan meripeninkulmineen
ja xx jalkaisine onkineen.
t. pekka
ps. pitkä ja mihinkään johtamaton threadi tästä aikaan saatiin. Jos jotain
jäi minulle käteen niin vahvistusta sanonnalla: jos jonkun täytyy kysyä
miksi käytät XX mittoja, ostit moottoripyörän, vetouistelet, hölkkäät, tai
mitä ihmettä teetkään, niin hänelle sitä on turha selittää. Noin reippaasti
karrikoiden. Minä kumminkaan muista ensikesänä tätä keskustelua kun tunaan
karttojen kanssa, tuskin snäkään kun pyyhit blotterin näytöstä tihkua.
Panu Hänninen
"pekka" <pekka...@POIS.mail.suomi.net> wrote in message
news:atl48e$94i$1...@plaza.suomi.net...
Ote kyseiseltä sivulta:
Wattin vuonna 1873 Lontoon vahvimmilla hevosilla suorittamassa kokeessa
selvisi että hevonen pystyi nostamaan 75 kiloisen painon metrin korkeuteen
yhdessä sekunnissa. Niinpä yksi hevosvoima (1 hv) on vastaavaan suoritukseen
pystyvä voima.
Mikähän oli todellinen paino (paunoina/nauloina)? Tuskin Wattilla oli kilot
käytössä. Ei ole tarkoitus saivarrella.
Panu
pekka
> Ote kyseiseltä sivulta:
> Wattin vuonna 1873 Lontoon vahvimmilla hevosilla suorittamassa kokeessa
> selvisi että hevonen pystyi nostamaan 75 kiloisen painon metrin korkeuteen
> yhdessä sekunnissa. Niinpä yksi hevosvoima (1 hv) on vastaavaan
suoritukseen
> pystyvä voima.
>
> Mikähän oli todellinen paino (paunoina/nauloina)? Tuskin Wattilla oli
kilot
> käytössä. Ei ole tarkoitus saivarrella.
>
tietäisi olisihan se kiva tietää. On tämä herra Watt se henkilö joka antoi
nimensä tehon yksikölle watti, joten melko vanha englatilainen mittayksikkö
on kyseessä. Ja tuossa oli jo hiukka sitä sai......
pekka
Matti Suorsa
Arto Kojo <arto...@POISTAkalastus.com> wrote in message
news:atlese$79k$1...@gandalf.alcom.aland.fi...
> Olen kirjoittanut nyyssejä 15 vuotta, mutta kertaakaan en ole vielä
> aloittanut threadia, joka olisi päätynyt tällä tavalla lainaukseen
> Jesajasta. Pitäisköhän tässä nyt olla jotenkin onnellinen elämänpinnasta
vai
> fundeerata, mitä tässä meni pieleen?
Onneksi olkoon, Arto, kun olet saanut kansan kirjoittelemaan!
- - - -
> On aivan totta, että niin kauan kuin paperiset merikartat tukevat
> merimailia, istuvat mailit ja solmut aidoissa harrastajapiireissä tiukassa
> ja mikseivät istuisi. Murros alkanee siinä kohdassa, kun merikortteihin ja
> maastokarttoihin tule EUREF-ruudukko (=WGS84) niiden rinnalle. Olikos se
> vuosi 2005 vai miten se oli jo sovittu?
>
> --ako
Sain juuri käsiini paperin, jossa MKL kertoili tiedotteessaan 15.11.2002,
että karttojen uusiminen alkaa jo 2003:n aikana. Jossain aikaisemmassa
vaiheessa muistan lukeneeni, että peruskarttojen koordinaatistotkin
siirtyisivät UTM:ään, kunhan saavat ensin ulotettua ko järjerjestelmän
pohjois-Suomeen asti (?) Luulin jo, että nyt päästään eroon
'mieliaiheestani', mutta eipä näytä siltä. Tiedotteen karttaesimerkissä
lukee 'WGS-84 (EUREFF-FIN)'. Onhan se hyvä näinkin, kunhan joku kertoisi,
kuinka tuo EUREFF-FIN eroaa EUREFF89:stä ja mitä varten tuota WGS-84
roikotetaan mukana. (Viittaan tällä MKL:n geodeetin kirjoitukseen: "Vuonna
1992 suorittivat edellä mainitut kolme valtion laitosta koko maan peittävän
GPS-mittauksen, missä 22 KKJ-pistettä yli maan sidottiin WGS84:ään tai
oikeammin EUREF-89 realisointiin,")
MSa
Dag Stenberg
> Olen kirjoittanut nyyssejä 15 vuotta, mutta kertaakaan en ole vielä
> aloittanut threadia, joka olisi päätynyt tällä tavalla lainaukseen
> Jesajasta. Pitäisköhän tässä nyt olla jotenkin onnellinen elämänpinnasta vai
> fundeerata, mitä tässä meni pieleen?
Jaah. Minä kirjoittelin PortaComiin n. vuodesta 1987 ennenkuin siirryin
Usenet-nyysseihin siinä 1996 paikkeilla enkä enää oudoksu mitään.
Vaan siitä suomenkielisestä Jesaja-versiosta voi päätellä, että
ruotsinkielinen "jordens rund" on laitettu kyllä myöhemmin kuin Galilei
uhattiin polttaa. Rossellin kartassa v.1508 kuuluu olleen 360 astetta
longitudia, mutta vain 90 astetta P ja E latituudia. Ehkä sillä ei ollut
enempää piirrettävää pohjoiseen ja etelään. Pointtini kai oli
kuitenkin se, että 360 asteen systeemi on elänyt kohtalaisen kauan ja
elänee tästäkin eteenpäin kohtalaisen kauan, vaikka vuosituhatluku
kirjoitetaankin nykyään 2:lla.
Dag Stenberg
Timo Kulju
"Panu Hänninen" <panu.h...@NOSPAMfimr.fi> wrote in message
news:atmod8$lop$1...@newsread2.funet.fi...
> Ote kyseiseltä sivulta:
> Wattin vuonna 1873 Lontoon vahvimmilla hevosilla suorittamassa kokeessa
> selvisi että hevonen pystyi nostamaan 75 kiloisen painon metrin korkeuteen
> yhdessä sekunnissa. Niinpä yksi hevosvoima (1 hv) on vastaavaan
suoritukseen
> pystyvä voima.
>
> Mikähän oli todellinen paino (paunoina/nauloina)? Tuskin Wattilla oli
kilot
> käytössä. Ei ole tarkoitus saivarrella.
Tarkempi arvo on n 76 kiloa metrin korkeuteen sekunnissa:
The story goes that Watt was working with ponies lifting coal at a
coal mine, and he wanted a way to talk about the power available
from one of these animals. He found that, on average, a mine pony
could do 22,000 foot-pounds of work in a minute. He then increased
that number by 50 percent and pegged the measurement of horsepower
at 33,000 foot-pounds of work in one minute.
http://www.howstuffworks.com/horsepower1.htm
--
TK
T.Uusilehto
<arto...@POISTAkalastus.com> wrote:
.............................................
. Jos tarkka
>matka jonnekin pitää saada selville, mielestäni karttaplotterin näyttö on
>silloin astetta parempi kuin viivotin ja merikortti. Koordinaatteja ei
>myöskään päivän aikana tarvitse minun käytössäni miettiä tai päässä laskea,
..................................................
Kirjoittaa nyt sama mies joka oli muutama kuukausi sitten hyvin
huolestunut, ja tosissaan KKJ:n ja WGS84 datumien aiheuttamasta
muutaman sadan metrin heitosta merella kuljettaessa ?
Silloin koetin turhaan selostaa noin tarkan mittaamisen
tarpeettomuuden veneessa ?
Kylla nama on aika rankkoja nama kirjalliset viestimet sailyttamaan
omat mielipiteet , ja pitkaan .
terv.
Timo
Arto Kojo
keskustalussa ei väärien/oikeiden koordinaattien antamisesta keskusteltu
vaan vähän yleisemmistä linjoista.
Kyllä, sama mies, ja edelleenkin kiehauttaa mieltä, jos joku ajattelee, että
ilmoitetun pintakiven sijainnilla ei ole niin väliä onko se sata metriä
siellä tai sata täällä. Argh! Aivan samalla tavalla kun merimailimerenkussa
pitää olla tarkkana joissain yksityiskohdissa, gepsimaailmassa pitää olla
tarkkana gepsin asetusten kanssa. Ennen oli tässä suhteessa helpompaa, koska
kartan datumia ei ennen voinut vaihtaa napista painamalla.
Tuskaani oikean datumin tärkeydestä olen yrittänyt vuodattaa tekstissä
http://fff.neutech.fi/Gps/Doc/Raumanmeri_lohet_01_demo.htm
--ako
"T.Uusilehto" <r...@nic.org> wrote in message
news:3dff1bcd...@news.jippii.fi...
Akseli Mäki
>> Tervetuloa 2000 luvulle käyttämään metrijärjestelmää.
>Onhan ympyrä kuitenkin vielä 360 astetta ja maapallo
>pyöreä eli täydet 360 astetta.
>>Ethä yritä
>>kaupassakaan maksaa ostoksiasi varttipenneillä. ;-)
>Emme, mutta ei maapallokaan ole litteä. Matematiikaa ei
>mikään muuta, joten käytetään vielä oikeita yksiköitä.
Suopungilla tätä postaan: "Internet on Geoidi"(RegTM). Yhdyn edelliseen
puhujaan, noin niinku sanallisesti siis :)
--
whoops, nyt taas suopunki ei toimi, täytyi vihdalla vetää.
Pasi Pouri
Arto Kojo wrote:
> Murros alkanee siinä kohdassa, kun merikortteihin ja
> maastokarttoihin tule EUREF-ruudukko (=WGS84) niiden rinnalle.
Kyllähän WGS84 tukee myös tätä mailiasiaa, koska
paikat ilmoitetaan edelleen asteina ja etäisyydet
kaariminuutteina.
-- PP
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaa osoitteeseen: pasi....@gummitehdas.com
HUOM! Korvaa gummitehdas nokialla!
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
ERROR 4539 (page 142536): Malfuction was successfully (windows.dll)
Pasi Pouri
Dag Stenberg wrote:
> Vaan siitä suomenkielisestä Jesaja-versiosta voi päätellä, että
> ruotsinkielinen "jordens rund" on laitettu kyllä myöhemmin kuin Galilei
> uhattiin polttaa. Rossellin kartassa v.1508 kuuluu olleen 360 astetta
> longitudia, mutta vain 90 astetta P ja E latituudia. Ehkä sillä ei ollut
> enempää piirrettävää pohjoiseen ja etelään.
Nurmisen veljekset ovat harrastaneet karttoja pitkään ja
toimittaneet hyvän kirjan nimeltään "Ultima Thule". Tässä
kirjassa on valotettu karttojen historiaa. Syy miksei
kartoilla ollut kuin 90 astetta oli juuri se, että alue oli
kartoittamatonta.