Mistä ABU 444A.n sanganjousi
Reijo Salmela
Täällä on ollut monestikin keskustelua heittokelojen varaosista ja
niiden toimittajista, mutta ABUn osalta ei ole jäänyt ketään mieleen.
Rakkaan ABU 444A:ni sangan jousi katkesi viime syksynä. Olen korjannut
sen omalla virityksellä, mutta kaipaisin alkuperäistä jousta, jotta kela
olisi täysin alkuperäinen. Onko mitään mahdollisuutta löytää
alkuperäistä varaosaa ja mistä sellaista voisi kysellä, kun en viitsisi
tehdä sitä vielä tällä istumalla itse?
Terv.
--
:-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-)
Reijo Salmela, keksintöasiamies
Vaasan AMK/TOL, palveluosasto, Wolffintie 30, 65200 VAASA
Puh 06-326 3366, 040-515 4705, fax 06-326 3361
EMAIL: reijo....@tec.puv.fi
URL: http://www.tec.puv.fi/palvelufin/
"Ideat ovat suuren lohen tai taimenen kaltaisia. Ne eivät synny
täysikasvuisina, ne eivät synny edes siinä meressä ja niissä vesissä,
joissa ne normaalisti elävät. Ne syntyvät kaukana elintilastaan,
satojen peninkulmien päässä, missä joet kapenevat puroiksi tunturien
välisissä kirkkaissa pikkuvesissä jäätiköitten ensimmäisten vesipisarain
alla"
- Alvar Aalto
:-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-)
Matti Piispanen
Reijo Salmela wrote:
> Täällä on ollut monestikin keskustelua heittokelojen varaosista ja
> niiden toimittajista, mutta ABUn osalta ei ole jäänyt ketään mieleen.
> Rakkaan ABU 444A:ni sangan jousi katkesi viime syksynä. Olen korjannut
>
> sen omalla virityksellä, mutta kaipaisin alkuperäistä jousta, jotta
> kela
> olisi täysin alkuperäinen. Onko mitään mahdollisuutta löytää
> alkuperäistä varaosaa ja mistä sellaista voisi kysellä, kun en
> viitsisi
> tehdä sitä vielä tällä istumalla itse?
>
Korjasin pari vuotta sitten kaverin Cardinal 66:n ja varaosat löytyivät
Salakala:n vieressä olevasta kelakorjaamosta. En muista firman nimeä,
mutta se oli samassa porttikongissa kuin Salakala.
Varmasti Salakalaan soittamalla saat firman yhteystiedot selville.
Onnea metsästykseen!
--
Matti.P...@sci.fi
Kari Jansson
Pajan nimi oli Suomen Kalastusvälinehuolto Oy. Vanha numero oli 604915.
Pulju on tosin muuttanut, mutta numero saattaa edelleen olla sama.
Jyrki.Riikinsaari
Matti Piispanen wrote:
>
> Salakala:n vieressä olevasta kelakorjaamosta. En muista firman nimeä,
> mutta se oli samassa porttikongissa kuin Salakala.
Muuttanut on jo pari vuotta sitten. Nykyisin paikalla käännöstoimisto.
> Varmasti Salakalaan soittamalla saat firman yhteystiedot selville.
Täällä netissäkin lie muutamia jotka tietävät? Arto?
JRi
Arto Kojo
"Jyrki.Riikinsaari" <Jyrki.Ri...@hut.fi> writes:
> Täällä netissäkin lie muutamia jotka tietävät? Arto?
Suomen Kalastusv{linehuolto, Nuijatie 25 B, 09-8524189
Abu Garcia Finland, Sienitie 16, 09-350 8080
--
*105*
Reijo Salmela
Tilasinkin jo 444 A:n jousen tuolta Suomen Kalastusvälinehuollosta
Kiitos kaikille avustaneille!
PS! Minulla ei ole kokemuksia ABUn muista avokeloista. 444 A:stakin vain
surkean vähän. Löysin sen nimittäin käytännössä käyttämättömänä
kirpparilta n. 3 vuotta sitten 40 mk:lla. Kela vaikuttaa sisuskaluiltaan
jämerältä ja on yksinkertaisen varman tuntuinen verrattuna nykyisiin
tusinakeloihin. Tuo sangan jousi ilmeisesti on kuitenkin eräs sen
heikkouksia. Sangan virityskin oli aluksi vähän epävarma ja saattoi
laueta kesken heittoa, mutta vaiva poistui kun vähän viilasin
virityskielekettä.
Voisiko joku valaista minkälaisesta kelasta on oikein kysymys suhteessa
ABUn muihin keloihin. Suomen Kalastusvälinehuollosta todettiin sen
olevan suhteellisen yksinkertaisen ja kestävän peruskelan ja sitä on
vielä ilmeisesti aktiivikäytössäkin jonkin verran.
--
:-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-)
Reijo Salmela, keksintöasiamies
Vaasan AMK/TOL, palveluosasto, Wolffintie 30, 65200 VAASA
Puh 06-326 3366, 040-515 4705, fax 06-326 3361
EMAIL: reijo....@tec.puv.fi
URL: http://www.tec.puv.fi/palvelufin/
Se Alvar Aalto -sitaatti
Ari Meskanen
> PS! Minulla ei ole kokemuksia ABUn muista avokeloista. 444 A:stakin vain
> surkean vähän. Löysin sen nimittäin käytännössä käyttämättömänä
> kirpparilta n. 3 vuotta sitten 40 mk:lla. Kela vaikuttaa sisuskaluiltaan
> jämerältä ja on yksinkertaisen varman tuntuinen verrattuna nykyisiin
> tusinakeloihin. Tuo sangan jousi ilmeisesti on kuitenkin eräs sen
> heikkouksia. Sangan virityskin oli aluksi vähän epävarma ja saattoi
> laueta kesken heittoa, mutta vaiva poistui kun vähän viilasin
> virityskielekettä.
>
> Voisiko joku valaista minkälaisesta kelasta on oikein kysymys suhteessa
> ABUn muihin keloihin. Suomen Kalastusvälinehuollosta todettiin sen
> olevan suhteellisen yksinkertaisen ja kestävän peruskelan ja sitä on
> vielä ilmeisesti aktiivikäytössäkin jonkin verran.
>
> --
>
Peruskelahan se on, kuten myös pikkuveljensä 333. Yksinkertaisuutensa
ja luotettavuutensa vuoksi toimii vuodesta toiseen ilman yllätyksiä kuin
junan vessa.
Kalakaverillani on ollut 444A käytössä vuodesta 1977, sankoja ja jousia
hän on joutunut vaihtamaan
muutaman kerran. Itse käytin 333:a noin 8 vuotta ilman mitään teknisiä
ongelmia, kunnes
ostin Cardinal 4:n vuonna 1980, minkä jälkeen ei olekaan tarvinut
haspelia vaihtaa. Ostin varalle
C4:n noin v. 1990, ja tämä on muutaman kesän kevyen käytön jälkeen jo
selvästi huonommassa kunnosssa.
Ikävä asia että ABU ei enää tee yhtä hyviä keloja kuin 70-luvulla ja
80-luvun alkupuolella. 444A ja Cardinal 4:ssä lähes kaikki osat ovat
metallia toisin kuin tämän päivän ABUissa. Vaan tuskinpa hyvät haspelit
tästä maailmasta loppuvat - sikälis mikälis minä näitä asioita ymmärrän
onhan noita muitakin valmistajia ... lohdullista tietää siltä varalta
että omasta kelasta joskus vielä aika jättää.
AM
Arto Kojo
Ari Meskanen <ari.me...@datex-engstrom.com> writes:
> Ikävä asia että ABU ei enää tee yhtä hyviä keloja kuin 70-luvulla ja
> 80-luvun alkupuolella. 444A ja Cardinal 4:ssä lähes kaikki osat ovat
> metallia toisin kuin tämän päivän ABUissa. Vaan tuskinpa hyvät haspelit
Olen aivan eri mielt{.
M{{rittele "hyv{". Ilmeisesti tarkoitat hyv{ll{ perusrakenteeltaan
kest{v{{ ja siten luotettavaa kelaa, jollaisia vanhemmat ABUt, Pennit
ja DAMit tosiaan p{{s{{nt|isesti ovat.
Min{ miell{n nykyisin kuitenkin "hyv{n" enemm{n k{ytt|ominaisuuksiltaan
miellytt{v{ksi kuin rakenteeltaan kest{v{ksi. K{yt{nn|n erot kelojen
v{lill{ ovat uskomattoman suuria, nimimerkill{ noin viitt{kymment{
erilaista kelaa viime vuosina kalastuksessa k{ytt{nyt. Surkeimmat
esitykset k{ytt|mukavuudessa l|ytyv{t halvoista huoltoasemahaspeleista,
toiseksi surkeimmat sitten n{ist{ kest{vist{ laatukeloista.
Kelan hankaluuksiin toki tottuu, varsinkin kun ei s{{nn|llisesti p{{se
kokeilemaan parempia. Miksi k{rsi{ kuitenkaan vuositolkulla raskaasta ja
ep{ergonomisesta kelasta kun parempaakin on saatavilla?
Vanha lempparikelani, ja edelleenkin hyllyst{ni kunniapaikalta l|ytyv{
ABU Cardinal 55:nen ei en{{ p{{dy kalareissuilleni mukaan, koska se on
niin kolho ja hankala k{ytt{{ parhaiden uusien avokelojen j{lkeen.
N{in on, vaikka Cardinal 55:sta yleisesti pidettiin "maailman
parhaana avokelana" viel{ joku aika sitten.
Mik{li haluaa itselleen luotettavan kalastus"kumppanin", jota haluaa
k{ytt{{ viel{ kymmenenkin vuoden p{{st{, t{ytyy hankkia jostain parin
vuosikymmenen ik{inen v{h{n k{ytetty laatupeli. Mik{li taas haluaa
itselleen parhaan mahdollisen avokelan, ei n{ihin vanhoihin hyviin
kompuroihin pid{ sotkeentua.
Uudemmat huippukelat eiv{t kuitenkaan t{ll{ hetkell{ kest{
aktiivik{yt|ss{ kuin joitain vuosia, ik{v{ kyll{. Ne ovat ty|kaluja,
jotka t{ytyy silloin vaihtaa uuteen.
Onko kysymys siis pohjimmiltaan siit{, haluaako luoda kelaansa ja
v{lineihins{ tunnesiteen vai haluaako niill{ vain kalastaa?
--
*105*
Ari Meskanen
Arto Kojo wrote:
>
> Olen aivan eri mielt{.
>
> M{{rittele "hyv{". Ilmeisesti tarkoitat hyv{ll{ perusrakenteeltaan
> kest{v{{ ja siten luotettavaa kelaa, jollaisia vanhemmat ABUt, Pennit
> ja DAMit tosiaan p{{s{{nt|isesti ovat.
Jep. Mikään ei harmita niin paljon kuin se että kela ilman näkyvää syytä
a) hajoaa käsiin (osat irtoilevat)
b) hajoaa kuljetuksessa tai pakkasessa lähes itsestään
c) jumiutuu/hankaa/rohisee jo muutaman käyttökerran jälkeen
d) kuulostaa siltä että hammaspyörät onkin tarkoitus hioa vasta
kalastettaessa
En itsekään usko että kelat olisivat ominaisuuksiltaan huonontuneet
viime vuosikymmeninä, mutta markkinoille on tullut varsin paljon
erilaisilla virityksillä
varustettuja muovikeloja (mm. ABUlta), joista ei käytännössä ole
mihinkään. Näin ollen
kelojen keskimääräinen kestävyys on heikentynyt, minkä kestävyyttä
arvostava kuluttaja
kokee "huonoutena".
> Min{ miell{n nykyisin kuitenkin "hyv{n" enemm{n k{ytt|ominaisuuksiltaan
> miellytt{v{ksi kuin rakenteeltaan kest{v{ksi. K{yt{nn|n erot kelojen
> v{lill{ ovat uskomattoman suuria, nimimerkill{ noin viitt{kymment{
> erilaista kelaa viime vuosina kalastuksessa k{ytt{nyt. Surkeimmat
> esitykset k{ytt|mukavuudessa l|ytyv{t halvoista huoltoasemahaspeleista,
> toiseksi surkeimmat sitten n{ist{ kest{vist{ laatukeloista.
>
...
>
> Mik{li haluaa itselleen luotettavan kalastus"kumppanin", jota haluaa
> k{ytt{{ viel{ kymmenenkin vuoden p{{st{, t{ytyy hankkia jostain parin
> vuosikymmenen ik{inen v{h{n k{ytetty laatupeli. Mik{li taas haluaa
> itselleen parhaan mahdollisen avokelan, ei n{ihin vanhoihin hyviin
> kompuroihin pid{ sotkeentua.
>
> Uudemmat huippukelat eiv{t kuitenkaan t{ll{ hetkell{ kest{
> aktiivik{yt|ss{ kuin joitain vuosia, ik{v{ kyll{. Ne ovat ty|kaluja,
> jotka t{ytyy silloin vaihtaa uuteen.
>
> Onko kysymys siis pohjimmiltaan siit{, haluaako luoda kelaansa ja
> v{lineihins{ tunnesiteen vai haluaako niill{ vain kalastaa?
Tuskinpa tähän asiaan on yhtä oikeaa vastausta. Itsellänikin on vielä
vanha 333 tallella,
mutta eipä tulisi mieleenkään enää lähteä sillä kalastamaan. Mutta vanha
uskollinen (tunneside!)
Cardinal 4 ei käyttömukavuudessaan merkittävästi poikkea esim.
kokeilemistani paremman pään Shimanoista,
joten niin paljoa kehitystä ei ole tapahtunut että kannattaisi vaihtaa.
AM
* If it ain't broken, don't fix it. *
Ra...@online.tietokone.fi
ari.me...@datex-engstrom.com,Usenet3 writes:
>Jep. Mikään ei harmita niin paljon kuin se että kela ilman näkyvää syytä
>a) hajoaa käsiin (osat irtoilevat)
>b) hajoaa kuljetuksessa tai pakkasessa lähes itsestään
>c) jumiutuu/hankaa/rohisee jo muutaman käyttökerran jälkeen
>d) kuulostaa siltä että hammaspyörät onkin tarkoitus hioa vasta
>kalastettaessa
Mikää ylläolevista ei täsmää nykyisin keskihintaisiin tai kalliisiin
haspeleihin. Tämä sillä edellytyksellä, että keskihintaisen raja heiluu
noin 500 mk:n korvilla. Viime vuosina olen kelannut loppuun muutaman
"muovihaspelin", mutta mitään mainituista oireista ei ole esiintynyt. DAM
Quick 2002 puolestaan kulki muutamalla reissulla ykköskelana, mutta päätyi
varakelaksi painon ja tikittävän takasalvan takia. Myös liipasimen puute
vaikutti vilttiketjuun siirtymiseen. (DAM on ainoa omista keloistani, jonka
laakeri pääsi ruostumaan pilalle hiukan yli vuodessa.)
***
Ako:
>> Min{ miell{n nykyisin kuitenkin "hyv{n" enemm{n k{ytt|ominaisuuksiltaan
>> miellytt{v{ksi kuin rakenteeltaan kest{v{ksi. K{yt{nn|n erot kelojen
>> v{lill{ ovat uskomattoman suuria, nimimerkill{ noin viitt{kymment{
>> erilaista kelaa viime vuosina kalastuksessa k{ytt{nyt. Surkeimmat
>> esitykset k{ytt|mukavuudessa l|ytyv{t halvoista huoltoasemahaspeleista,
>> toiseksi surkeimmat sitten n{ist{ kest{vist{ laatukeloista.
***
Samoilla linjoilla liikumme. Käyttömukavuus merkitsee suurempaa nautintoa
kuin painavan kelan kanssa huitominen tunnista toiseen. Omakseni saattaisin
toivoa vaikka DAM Quickin modenisoidun painoksen hiilikuiturungolla ja
hyvällä liipasimella. Laakereita ei tarvita kovinkaan montaa, mutta
kierukkahammaspyörille tehty koneisto on nannaa.
***
Ako:
>> Uudemmat huippukelat eiv{t kuitenkaan t{ll{ hetkell{ kest{
>> aktiivik{yt|ss{ kuin joitain vuosia, ik{v{ kyll{. Ne ovat ty|kaluja,
>> jotka t{ytyy silloin vaihtaa uuteen.
***
Käytännössä 3-6 vuotta on hyvä suoritus nykykeloille aktiivikäytössä.
Raato
Vesa Saarela
Tässä olen aivan eri mieltä kuin Kojo. Kojo jättää huomiotta sen, ettei
tavallisella harrastuskalastajalla ole mahdollisuutta eikä tarvetta
raahata kalareissuilla mukana suurta määrää erilaisia haspeleita kuten
hän joutuu tekemään yhdistetyillä testi-ja kalareissuillaan. Tavallisella
käyttäjällä, jolla on jo pelkästään mukavuussyistä mukanaan vain 1-2
kelaa on tärkeintä, että voi luottaa siihen, ettei kela laukea
kalareissun aikana ja lopeta ikävällä tavalla kalareissua kesken.
Omat kokemukseni näistä Kojon mielestä käyttömukavista usein
sormisangalla varustetuista kaukoidän ihmeistä ovat sangen murheellista
kerrottavaa.Ilmoisna ikinä en esim. ABU.n kelan kanssa enää uskalla
lähteä kalaan niin viimeisen päälle verisen viheliäisiä ovat kokemukset
olleet näistä aivan viime vuosina kaukoidässä valmistetuista ABU:n
kaikkein kalleimmista haspeleista. Kolmen viime vuoden aikana olen
omistanut 4 Abun haspelia, joiden keskimääräinen käyttöikä on ollut noin
1-2 kalastuskertaa. Paras takuuna tilalle saatu kesti yhden
kalastuskauden.huonoin yhden minuutin(Gold max).POKAN testiryhmän
testivoittaja Shimano kesti tunnin, ennenkuin puolan keskiö lensi
jorpakkoon, kaukoidässä valmistettu DAM hajosi täysin puolen vuoden
kalastuksen jälkeen.
Olen omistanut pari kolme sormiliipaisimella varustettua shimanoa, joiden
käyttö on jäänyt, kun olen kyllästynyt kesken heiton laukeilevaan sankaan
tai selvittämään siimaa tästä vihoviimeisestä äärimmäisen herkästi
rikkoutuvasta täysin tarpeettomasta vempaimesta.
Siinä syitä, joiden vuoksi en ymmärrä lainkaan Kojon mainostamaa
käyttömukavuutta ja edelleenkin olen omien kokemusten perusteella
vakuuttunut siitä, että testeihin maahantuojien lähettämät kelat ovat
enemmän tai vähemmän paranneltuja versioita vakimallista.
terv. Vesa
Vesa Saarela
Omat kokemukseni näistä ns.-sanotusti käyttömukavista? kaukoidän ihmeistä
ovat parin viime vuoden ajalta aika karmaisevaa kerrottavaa varsinkin
mitä tulee ABU:n kalleimpiin haspeleihin. Parin viime vuoden aikana olen
kalastanut n. neljällä ABU:n tuliterällä haspelilla, jos lasketaan
kullekin haspelille keskimääräinen toimintaikä niin se lienee noin 1-2
kalastuskertaa. Takuuna saamani ul kesti peräti kokonaisen
kalastuskauden, Kun taas Gold Maxista lensi ensi heitolla sanka
jorpakkoon eli kelan iäksi muodostui 1-2 sekuntia.
Tässä haspelitestissä ABU siis voitti kirkkaasti kilpailijansa, mutta
ERÄ:n testivoittajaksi leivottu Shimano tuli hyvänä kakkosena perässä,
tunnin kalastuksen jälkeen lensi puolan keskiö mereen ja kalastus oli
siltä erää ohi.Ongelmia on ollut myös kaukoidässä valmistetuissa DAMMin
ja Daiwan parissa kelassa.DAIWA:ssa kuitenkin ylivoimaisesti vähiten ja
joku pikkuvika Daiwassa ei lainkaan huoleta, koska huolto, varaosien
hinnoittelu ja hyvä asiakaspalvelu ovat Suomessa muihin merkkeihin
verrattuna ylivertaiset samoinkuin ABU GARCIA FINLAND on ylivertaisesti
huonoin.En tänä päivänäkään ymmärrä, mistä ne mukavat käyttöominaisuudet
muodostuvat näille guttaperkkakeloille, sormisangastako?, johon siima
alinomaa juuttuu kiinni ja joka laukeilee alinomaa kesken heiton,
silloinkuin se ylipäätään toimii ollenkaan-on muuten kelan helpoiten
rikkoutuva osa-.
Kelan toimintavarmuus on tärkein kalastuksen mukavuuteen vaikuttava
tekijä sellaisen kalamiehen mielestä, jolla ei ole tarvetta eikä
mahdollisuutta raahata kalareissulla mukanaan kymmenittäin tuliteriä
maahantuojan tai valmistajan virittämiä keloja kuten asianlaita on pokan
testiryhmän kohdalla.
Terv. Vesa
Reijo Salmela
Vesa Saarela wrote:
>
klip...
> Olen omistanut pari kolme sormiliipaisimella varustettua shimanoa, joiden
> käyttö on jäänyt, kun olen kyllästynyt kesken heiton laukeilevaan sankaan
> tai selvittämään siimaa tästä vihoviimeisestä äärimmäisen herkästi
> rikkoutuvasta täysin tarpeettomasta vempaimesta.
Olen kyllä tuosta eri mieltä - toki vain muutaman halvan haspelikelan ja
444 A:n kokemuksella! Minusta tuo sormiliipasin on mitä mainioin
mukavuutta tuova tekijä. Se ei ole minulla vielä yhdessäkään kelassa
rikkoutunut! Sitä tulee vain osata käsitellä oikealla tavalla. Kyllähän
sitä rikki saa minkä tahansa, ei sellaista ole tehtykään!
Sitten kysymys: Miten sitä sormiliipasinta oikein oikein tulisi käyttää?
Otetaanko tavallisissa (ei koske siis mm. Quantumin SnapShotia)
etusormella siiman alta ote ja nostetaan se sormiliipasinta vasten,
viritetään liipasimesta puristaen sanka ja jätetään etusormi ja alla
oleva siima liipasinta vasten heittoa varten, jossa päästetetään siima
ja liipasin vapautumaan?
Vai otetaanko etusormella siiman alta ote ja nostetaan se
sormiliipasinta vasten, viritetään liipasimesta puristaen sanka ja
lipsautetaan sormi ja siima otekahvaa vasten siiman jäädessä sormen ja
otekahvan väliin heittoa varten, jossa päästetään sitten siima
vapautumaan?
Molemmathan ovat mahdollisia ja nimenonmaan tuo viimeinen säästää
sormiliipasinta kovakouraisilla.
--
:-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-)
Reijo Salmela, keksintöasiamies
Vaasan AMK/TOL, palveluosasto, Wolffintie 30, 65200 VAASA
Puh 06-326 3366, 040-515 4705, fax 06-326 3361
EMAIL: reijo....@tec.puv.fi
URL: http://www.tec.puv.fi/palvelufin/
"Ideat ovat suuren lohen tai taimenen kaltaisia. Ne eivät synny
täysikasvuisina, ne eivät synny edes siinä meressä ja niissä vesissä,
joissa ne normaalisti elävät. Ne syntyvät kaukana elintilastaan,
satojen peninkulmien päässä, missä joet kapenevat puroiksi tunturien
välisissä kirkkaissa pikkuvesissä jäätiköitten ensimmäisten vesipisarain
alla"
- Alvar Aalto
:-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-)
Arto Kojo
Reijo Salmela <reijo....@tec.puv.fi> writes:
> Olen kyllä tuosta eri mieltä - toki vain muutaman halvan haspelikelan ja
> 444 A:n kokemuksella! Minusta tuo sormiliipasin on mitä mainioin
> mukavuutta tuova tekijä. Se ei ole minulla vielä yhdessäkään kelassa
Olen samaa mielt{ liipasinkelojen erinomaisuudesta.
ER[-lehden viimeisiss{ haspelitesteiss{ sormiliipasimen edut ovat
tulleet eritt{in selv{sti esille: Kun vuorop{ivin{ k{ytt{{ esim. 8
liipasinkelaa ja seuraavana p{iv{n{ 8 liipasimetonta kelaa, tuntuu
j{lkimm{isen{ p{iv{n{ ett{ olisi palannut kivikaudelle. Vaikka sangan
viritt{minen onkin jo selk{ydinrutiini eli tapahtuu itsest{{n,
helpottaa liipasin silti tapahtumaa ja vapauttaa enemm{n keskittymist{
itse kalastamiseen.
Toistaiseksi kaikki kelatesteiss{ni olleet avustajat ovat olleet t{st{
keloja kokeiltuaan samaa mielt{, joten t{ytyy uskoa.
Toki liipasimia on hyvi{ ja my|s surkeita. Surkeistakaan yksik{{n ei
kuitenkaan ole testeiss{ hajonnut, vaikka kelat ovat taatusti saaneet
kovaa kyyti{. Nyt tulevassa ER[ 4-98 testiss{ taitaa tosin jokin
liipasimeton kela voittaa, koska kaikki laadukkaimmat kelat olivat
t{ll{ kertaa kaikilla valmistajilla liipasimettomia.
Liipasinvipu ei tosin ole ainoa k{ytt|mukavuuteen vaikuttava
seikka. Sangan viritt{minen sen eri asennoista, k{ynnin tasaisuus,
k{ynti{{net, kelausnuppi, kelan varren pituudet, kelan paino
yms. seikat luovat kokonaisuuden k{ytt|mukavuudesta ja erot ovat
silmiinp}ist{v{n helppoja poimia esille kun testattavaa massaa on
riitt{v{n paljon.
> Sitten kysymys: Miten sitä sormiliipasinta oikein oikein tulisi
> käyttää?
Itse en "lipsauta" sormea pois liipasinvivulta, vaan heit{n sormi
vipua vasten. Jokainen joutuu kehitt{m{{n itselleen oikean tavan,
koska k{mmenen koko ja sormien pituudet yms. vaikuttavat oleellisesti
siihen, mik{ ominaisuus/k{ytt|tapa tuntuu hyv{lt{ ja mik{ ei.
*4*
Reijo Salmela
Arto Kojo wrote:
klip...
> > Sitten kysymys: Miten sitä sormiliipasinta oikein oikein tulisi
> > käyttää?
>
> Itse en "lipsauta" sormea pois liipasinvivulta, vaan heit{n sormi
> vipua vasten. Jokainen joutuu kehitt{m{{n itselleen oikean tavan,
> koska k{mmenen koko ja sormien pituudet yms. vaikuttavat oleellisesti
> siihen, mik{ ominaisuus/k{ytt|tapa tuntuu hyv{lt{ ja mik{ ei.
>
> *4*
Ergonomiset seikat toki vaikuttavat siihen mikä tapa tuntuu paremmalta.
Minä olen alusta alkaen opetellut tarkoituksella "lipsauttamaan" sormen
pois. Kai sen vuoksi, että minusta se on ainut "oikea" tapa, koska se
vähentää liipasimeen väistämättä kohdistuvia kuormituksia heiton aikana.
Heitossa nimittäin tulee puristettua vapaa ja samalla huomaamattaan myös
tuota liipasinsormea - varsinkin raskaammmilla vavoilla ja vieheillä.
Luulenpa siis, että tuo "sormi liipasimella" -heittotapa on noiden
liipasinrikkojen yksi merkittävimpiä aiheuttajia. Vai mitä mieltä
ollaan?
Toisaalta, vaikka se sormiliipasin onkin mukava, niin kyllä se vaihtelu
on välillä kuitenkin ihan mukavaa sekin.
--
:-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-) :-)
Reijo Salmela, keksintöasiamies
Vaasan AMK/TOL, palveluosasto, Wolffintie 30, 65200 VAASA
Puh 06-326 3366, 040-515 4705, fax 06-326 3361
EMAIL: reijo....@tec.puv.fi
URL: http://www.tec.puv.fi/palvelufin/
Se Alvar Aalto -sitaatti