hyrräkela lyhyen kantaman peli
SP
Mittasin radan ja aloin kokeilemaan hankkimiani Ambassadeur 6500 CS Rocket
kelaa ja Abu BMC 110-3M 11 jalkaa 20-60g vapaa. Siimana oli 0.35mm
(mitattu 0.39mm) tavallinen Stren. Puntti n.60g.
Pisin heitto kahden tunnin rupeamalla 74m. Muutama ylipyörimisestä johtuva
sotkukin tuli selvitettyä.
Hanat oli niin löysällä kuin uskalsin säätää. Puola pyöri herkästi. Ei vain
lennä!
Vaihdoin vapaan Cardinal 66 kelan (ohuempi siima ja sama puntti). Yksi
heitto pienellä suuntavirheellä riitti lennättämään puntin n. 90m päähän
korkean puun latvaan. Ilman latvaosumaa puntti olisi lentänyt
naapurikuntaan.
Hautasin döör 6500 kelan uistelupakkiin ja muistelin muidenkin tehneen
niin! Uistelukela.
Kuitenkin. Teinkö virheen jossakin? Siiman valinta? Odotinko hyrräkelalta
liikaa, koska se ei sovellu heittämiseen? Mistä lisäinfoa/opastusta?
seppo....@pp.inet.fi
Jyväskylä
Mikko Hurmerinta
SP <seppo....@pp.inet.fi> kirjoitti artikkelissa
<01bd37ec$7456d860$LocalHost@default>...
> Mittasin radan ja aloin kokeilemaan hankkimiani Ambassadeur 6500 CS
Rocket
> kelaa ja Abu BMC 110-3M 11 jalkaa 20-60g vapaa. Siimana oli 0.35mm
> (mitattu 0.39mm) tavallinen Stren. Puntti n.60g.
> Pisin heitto kahden tunnin rupeamalla 74m. Muutama ylipyörimisestä
johtuva
> sotkukin tuli selvitettyä.
> ...
KO vavan ominaisuuksia en tunne kovin tarkasti, sivusta katsottuna näyttää
aika kärkitoimiselta pitkiin heittoihin (kokotoiminen olisi ehkä helpompi
heittää hyrrällä ).
Jos käytät ainoastaan suuria painoja, niin poista keskipakojarrupalat
kokonaan ja harjoittele jarrupeukalo kuntoon. Jo lentää.
Muista öljytä kela usein.
><>
Mikko m...@sci.fi
Harri Huuskonen
SP wrote:
>
> Kuitenkin. Teinkö virheen jossakin? Siiman valinta? Odotinko hyrräkelalta
> liikaa, koska se ei sovellu heittämiseen? Mistä lisäinfoa/opastusta?
Jos määräävänä tekijänä on 50-100m heittopituudet eikä esim. tutun ja
totutun työkalun antama hyvä tuntuma vieheeseen kelausvaiheessa lienee
kelatyypin vaihtoon todellakin aihetta.
Sitten kun tekee mieli heittää vielä pidemmälle joutunet ennemmin tai
myöhemmin siirtymään takaisin hyrräkelapuolelle.
Itse haluaisin veneeseeni kavereiksi pelkästään sadan metrin
heittäjiä. Oikeastaan lajista riippumatta.
/Harri *6*
Jussi Solttila
Yli 50m heitoissa ei ole oikeastaan mitään, järkeä. Koska ne eivät
tartuta kalaa, niiden kanssa on kalaa erittäin vaikea tartuttaa ja heitto
tarkkuudet kärsivät huomattavasti, muutenkin uistimen uitossa tulee
huomattavasti ongelmia. Kokeile mielummin n.40 metrin tarkkoja heittoja ja
helpompaa heittämistä.
Jussi
SP wrote:
> Mittasin radan ja aloin kokeilemaan hankkimiani Ambassadeur 6500 CS Rocket
> kelaa ja Abu BMC 110-3M 11 jalkaa 20-60g vapaa. Siimana oli 0.35mm
> (mitattu 0.39mm) tavallinen Stren. Puntti n.60g.
> Pisin heitto kahden tunnin rupeamalla 74m. Muutama ylipyörimisestä johtuva
> sotkukin tuli selvitettyä.
> Hanat oli niin löysällä kuin uskalsin säätää. Puola pyöri herkästi. Ei vain
> lennä!
> Vaihdoin vapaan Cardinal 66 kelan (ohuempi siima ja sama puntti). Yksi
> heitto pienellä suuntavirheellä riitti lennättämään puntin n. 90m päähän
> korkean puun latvaan. Ilman latvaosumaa puntti olisi lentänyt
> naapurikuntaan.
> Hautasin döör 6500 kelan uistelupakkiin ja muistelin muidenkin tehneen
> niin! Uistelukela.
>
> Kuitenkin. Teinkö virheen jossakin? Siiman valinta? Odotinko hyrräkelalta
> liikaa, koska se ei sovellu heittämiseen? Mistä lisäinfoa/opastusta?
>
> seppo....@pp.inet.fi
> Jyväskylä
Ra...@online.tietokone.fi
jussi.s...@kolumbus.fi,Usenet3 writes:
> Yli 50m heitoissa ei ole oikeastaan mitään, järkeä. Koska ne eivät
>tartuta kalaa, niiden kanssa on kalaa erittäin vaikea tartuttaa ja heitto
>tarkkuudet kärsivät huomattavasti, muutenkin uistimen uitossa tulee
>huomattavasti ongelmia. Kokeile mielummin n.40 metrin tarkkoja heittoja ja
>helpompaa heittämistä.
****
Yleensä pitkistä heitoista ei ole suunnatonta hyötyä, mutta muutamaan
kertaan heittokisoissa (rannalta) on tullut tarpeeseen mahdollisuus heittää
kauemmas kuin muut. Kilpailualueet ovat yleensä melko pieniä, ja valtaosa
alueesta on etenkin kisan loppupuolella hakattu pilalle. Tällöin kilpailun
ratkaisevan kalan voi saada, jos pystyy heittämään myös niihin paikkoihin,
joihin muut eivät yllä.
Yhdyn Harrin toiveeseen pitkälle heittävistä venekavereista, vaikka en
itsekään välttämättä joukkoon jokaisena päivänä kuulu.
Raato
Henrik Hyyppä
SP wrote:
> Hautasin döör 6500 kelan uistelupakkiin ja muistelin muidenkin tehneen
> niin! Uistelukela.
>
> Kuitenkin. Teinkö virheen jossakin? Siiman valinta? Odotinko hyrräkelalta
> liikaa, koska se ei sovellu heittämiseen? Mistä lisäinfoa/opastusta?
Hyrräkelalla on aika vaikea päästä samoihin pituuksiin kuin
avokelalla. Mutta se ei liene kelan tarjoituskaan. Hyrrä
on helpompi käyttää, saalis on mukavampi väsyttää ja
tuntuma kalaan (tai pohjaan:) on parempi. Ja mikä parasta
hyrräkelat tehdän metallista, eli ne ovat kestäviä ja
näyttävännäköisiä. Muuan tunnettu tyrskytaimenen pyytäjä
sanoi: Tositoimissa haspelista ei ole muuhun kuin kerman
vispaukseen. Olen samaa mieltä.
--
Henrik Hyyppä
SP
Jussi Solttila <jussi.s...@kolumbus.fi> kirjoitti artikkelissa
<34E35E7B...@kolumbus.fi>...
> Yli 50m heitoissa ei ole oikeastaan mitään, järkeä. Koska ne
eivät
> tartuta kalaa, niiden kanssa on kalaa erittäin vaikea tartuttaa ja heitto
> tarkkuudet kärsivät huomattavasti, muutenkin uistimen uitossa tulee
> huomattavasti ongelmia. Kokeile mielummin n.40 metrin tarkkoja heittoja
ja
> helpompaa heittämistä.
>
Elikkä ohje pysyä haspelissa, niinkuin arvelinkin tilanteen olevan!!
Uistelukela.
Kun seisot Jäämeren rannalla, edessä aava selkä.. ja sanot heittäväsi
tarkasti 40metriä 60gramman punttia. Tuntuisiko järkevältä heittää
haspelilla edes 100m päähän, jossa ne kalat on ja tarttuu myös uistimeen.
Haspelilla onnistuu varmasti, Hyrräkelaa minä epäilen...
seppo....@pp.inet.fi
Jyväskylä
SP
Harri Huuskonen <Harri.H...@hut.fi> kirjoitti artikkelissa
<34E356...@hut.fi>...
> Sitten kun tekee mieli heittää vielä pidemmälle joutunet ennemmin tai
> myöhemmin siirtymään takaisin hyrräkelapuolelle.
> Itse haluaisin veneeseeni kavereiksi pelkästään sadan metrin
> heittäjiä. Oikeastaan lajista riippumatta.
>
> /Harri *6*
>
> *** http://www.kotka.fi/~huusko/hh/linkit.htm ***
>
Jäämerellä veneestä pudotetaan pilkki. Rannalla ei tunnu pitkältä 100m
heittokaan, saati 40-70m.
Onneksi vanhalla "kevyellä" haspelilla lentää 60g viehe kauas. Sitä käytin
viime kesänäkin, ja sain uistimeni sinne missä kalat ovat.
Seppo Pekonen
SP
Mikko Hurmerinta <m...@sci.fi> kirjoitti artikkelissa
<01bd37f0$78497280$f7064ac3@x>...
>
>
> SP <seppo....@pp.inet.fi> kirjoitti artikkelissa
> <01bd37ec$7456d860$LocalHost@default>...
> > Mittasin radan ja aloin kokeilemaan hankkimiani Ambassadeur 6500 CS
> Rocket
> > kelaa ja Abu BMC 110-3M 11 jalkaa 20-60g vapaa. Siimana oli 0.35mm
> > (mitattu 0.39mm) tavallinen Stren. Puntti n.60g.
> > Pisin heitto kahden tunnin rupeamalla 74m. Muutama ylipyörimisestä
> johtuva
> > sotkukin tuli selvitettyä.
> > ...
>
> KO vavan ominaisuuksia en tunne kovin tarkasti, sivusta katsottuna
näyttää
> aika kärkitoimiselta pitkiin heittoihin (kokotoiminen olisi ehkä
helpompi
> heittää hyrrällä ).
>
> Jos käytät ainoastaan suuria painoja, niin poista keskipakojarrupalat
> kokonaan ja harjoittele jarrupeukalo kuntoon. Jo lentää.
>
> Muista öljytä kela usein.
>
> ><>
> Mikko m...@sci.fi
>
Kiitos neuvosta!
Tiedätkö mitä siimaa kannattaisi käyttää heittopituuden nostamiseksi?
Käyttäisin peliä jäämerellä rannalta heittäen. Vieheen paino 40-60grammaa.
Leviin tarttunut viehe irtoaa n. 10kilon vedolla.
Lähden kokeilemaan kun kelit vähän lämpiää.
Mitenkähän akselijarrun säätö??
Seppo Pekonen
seppo....@pp.inet.fi
Mika Kilpi
gvn
Mika Kilpi
Henrik Hyyppä <hen...@utu.fi> kirjoitti artikkelissa
<34E80E...@utu.fi>...
> SP wrote:
>
> > Hautasin döör 6500 kelan uistelupakkiin ja muistelin muidenkin tehneen
> > niin! Uistelukela.
> >
Hyrräkelassa on pyörivä puola ja jos vielä siinä on paljon siimaa se on
aika raskas.
ELI voima että puola lähtisi pyörimään täytyy olla aika kova verrattuna
haspeliin, jossa
ei puola pyöri. Haspelissa paino(uistin) lähtee heti liikeelle vapaammin.
Joten sanonkin että jos heität kilpaa tms. kunnon haspelilla(vapa myös
tärkeä) hakkaat
hyrrämiehet.
Ps. Itselläni on 6000 hyrrä ja olen pärjännyt sillä mainiosti (40m heitto
riittää)
Mika Jyrki Antero Ruostesuo
In sfnet.harrastus.kalastus Henrik Hyyppä <hen...@utu.fi> wrote:
> tuntuma kalaan (tai pohjaan:) on parempi. Ja mikä parasta
> hyrräkelat tehdän metallista, eli ne ovat kestäviä ja
> näyttävännäköisiä. Muuan tunnettu tyrskytaimenen pyytäjä
Kyllä sen haspelinkin saa raudasta valmistettuna. Itse aloittelin
kalastelun isältä pojalle Cardinalilla noin 10 vuotta, sen jälkeen vuoroon
tuli "testivoittaja" Daiwa, joka alkoi rohisemaan jo kahden vuoden
kuluttua. Nyt käytössä on Penn ja se sama Cardinal (Daiwa siirretty
vetokäyttöön). Ja varmaan pysyvätkin seuraavat 20 vuotta.
--
Mika Ruostesuo
ruos...@paju.oulu.fi
Juha Virta
Olen itse käynyt kalassa Norjassa jäämerellä jo useina vuosina.
Enimmäkseen Salstraumenilla ja Kvalsundissa.
Siirryin haspelista hyrrään 2 vuotta sitten.
Nykyisin käytän Ambassadeur 7500 C3:sta ja vapana Daiwan Blackwidow
Ultracast vai mika cast se ny olikaan 3,9m.
Heittelen 100-230g uistimia rannalta. Siimana 0.60
Hyrrällä heitän sekä pidemmälle että helpommin kuin haspelilla.
(Sopii kokeilla milta tuntuu etusormessa heittää 200g painolla haspelilla)
Ikinä ei ole tullut kaveria vastaan joka haspelilla heittäisi
samanpaksuisella siimalla yhtä kauas, hyrrällä kyllä monikin heittää
vieläkin pidemmälle. Jarrupaloina kaytan 2 pientä ja akselijarru ihan
loysällä ja peukalojarrutuksella vältetään sotkut (yleensä :).
Heittopituutta luulisin saavuttavani noin 110m yleensä (mutu tietoutta)
Ja kalaahan jäämereltä saa nii maan pirusti.
SP wrote in message <01bd3af6$40086620$2908a5c3@default>...
Arto Kojo
> Hyrräkelalla on aika vaikea päästä samoihin pituuksiin kuin
> avokelalla. Mutta se ei liene kelan tarjoituskaan. Hyrrä
> on helpompi käyttää, saalis on mukavampi väsyttää ja
> hyrräkelat tehdän metallista, eli ne ovat kestäviä ja
> näyttävännäköisiä. Muuan tunnettu tyrskytaimenen pyytäjä
> vispaukseen. Olen samaa mieltä.
Hyrrä versus avokela -keskustelulla saa aikaan paljon kivoja fleimejä,
varsinkin aloittaa laittamalla noin monta selkeää asiavirhettä noin
harvoihin lauseisiin.
Tiedän monta kalastusmuotoa, joissa hyrrä kepittää haspelin. Tiedän
myös monta kalastusmuotoa, joissa haspeli puolestaan kepittää
hyrrän. On mielestäni kalastajan taitamattomuutta tai ainakin tapoihin
kangistumista, jos ei kykene tai halua vaihtaa välineitä silloin, kun
jompikumpi laite on selkeästi parempi.
On myös totta, että vuosien harjoittelulla voi tulla jommassa kummassa
tai kummassakin välineessä niin hyväksi, ettei enää tarvitse toista
ollenkaan. Pätee molempiin suuntiin, mutta ei poista tosiasiaa, että
toinen laite olisi samassa tilanteessa parempi.
Mainitussa tyrskykalastuksessa puntit ovat mielestäni aika tasan,
kummallakin pärjää hyvin. Mielestäni suurehko välitys tai tarkemmin
yhdellä kammen kierroksella sisään tulevan siiman määrä on tärkeämpää
kuin kelan tyyppi, nakuttajakelalla ei tyrskyissä ole hyvä kalastaa.
Olen hiukan eri mieltä myös hyrrällä kalastamisen herkkyydestä
verrattuna avokelaan. Erilaisesta kelausotteesta/tavasta johtuen
ainakin minä tunnen kalastuksen aikaiset tapahtumat yhtä hyvin
molemmilla keloilla, mutta eri tavoilla.
Hyrräkalastus välittää tuntemukset kalastajan kelauskäteen, erittäin
hyvin kaiken lisäksi. Avokelalla kalastettaessa samat tuntemukset
välittyvät taas vapakäteen, kelauskäsihän ei avokelassa tunne mitään.
Hyrräkalastuksessa kalastaa kelauskäsi, avokelalla vapakäsi.
--
113 to Alaska!
*5*
Henrik Hyyppä
SP wrote:
> Elikkä ohje pysyä haspelissa, niinkuin arvelinkin tilanteen olevan!!
> Uistelukela.
Nimenomaan. Nimittäin heittouistelukela. Hyrrä on monilta
ominaisuuksiltaan ylivertainen haspeliin nähden.
Heiton pituudessa ehkä tulee takkiin, mutta ei pituus yksin
riitä vaan hyvä tekniikka:)
Henrik H.
PS Jäämerellä tarvitset troolarin.
Henrik Hyyppä
Arto Kojo wrote:
>
> > Hyrräkelalla on aika vaikea päästä samoihin pituuksiin kuin
> > on helpompi käyttää, saalis on mukavampi väsyttää ja
> > tuntuma kalaan (tai pohjaan:) on parempi. Ja mikä parasta
> > hyrräkelat tehdän metallista, eli ne ovat kestäviä ja
> > näyttävännäköisiä. Muuan tunnettu tyrskytaimenen pyytäjä
> > sanoi: Tositoimissa haspelista ei ole muuhun kuin kerman
> > vispaukseen. Olen samaa mieltä.
>
> Hyrrä versus avokela -keskustelulla saa aikaan paljon kivoja fleimejä,
> varsinkin aloittaa laittamalla noin monta selkeää asiavirhettä noin
> harvoihin lauseisiin.
Montako virhettä löysit?
> Mainitussa tyrskykalastuksessa puntit ovat mielestäni aika tasan,
> kummallakin pärjää hyvin. Mielestäni suurehko välitys tai tarkemmin
> yhdellä kammen kierroksella sisään tulevan siiman määrä on tärkeämpää
> kuin kelan tyyppi, nakuttajakelalla ei tyrskyissä ole hyvä kalastaa.
Hyrrällä on helpompi heittää sormet kohmeessä. Vieheet on
jämäkämpi kiskoa pohjasta. Kela kestää kallioilla kaatuilun.
> Hyrräkalastus välittää tuntemukset kalastajan kelauskäteen, erittäin
> hyvin kaiken lisäksi. Avokelalla kalastettaessa samat tuntemukset
> välittyvät taas vapakäteen, kelauskäsihän ei avokelassa tunne mitään.
> Hyrräkalastuksessa kalastaa kelauskäsi, avokelalla vapakäsi.
Joo, tästä voidaan olla monta mieltä. Tumput kädessä haspelivapaa on
huono pidellä, joten siinä suhteessa hyrrä on mielestäni parempi.
Niin, ja väsyttäminen on mukavampaa, kun jarrua voipi säädellä peukulla.
Tärkeintä kuitenkin lienee kelojen ulkonäkö. Haspelit nyt vain
sattuvat olemaan armottoman rumia muovivispilöitä:)
Onko kauniimpaa kelaa kuin "suorapäätyinen" dööri?
Mielellään punainen sellainen.
Henrik H.
PS Aloitin haspelilla, mutta melko nopeaan vaihdoin miesten
malleihin. Kokemusta siis on:)
Henrik Hyyppä
Mika Jyrki Antero Ruostesuo wrote:
>
> In sfnet.harrastus.kalastus Henrik Hyyppä <hen...@utu.fi> wrote:
> > hyrräkelat tehdän metallista, eli ne ovat kestäviä ja
> > näyttävännäköisiä. Muuan tunnettu tyrskytaimenen pyytäjä
>
Oikeassa olet. Mutta nykyään sen valmistaminen raudasta
lienee entistä harvinaisempaa. Muuttivat Penninkin mallit
osittain muovisiksi. Se ABUn retro-Cardinaali on kyllä
silkkaa asiaa.
Henrik H.
Hannu Kauppila
Juha Virta wrote:
>
> Olen itse käynyt kalassa Norjassa jäämerellä jo useina vuosina.
> Enimmäkseen Salstraumenilla ja Kvalsundissa.
> Ja kalaahan jäämereltä saa nii maan pirusti.
>
Mielenkiinnosta vaan kyselen: Mitä kalaa olet saanut?
Kun olin pikkupoika, niin isäukon kanssa käytiin pari kertaa Norjassa -
mm. Hammerfestissa. Muita kalansaaliita ei meren rannalta pahemmin
jäänyt mieleen, kuin pari härkäsimppua. Laiturilta "pilkkimällä" sai
kyllä turskaa ja seitä (joita paikalliset asukkaat pitivät
roskakalana). Niin ja tietenkin pohjoisen vesillä pääsin kyllä
kokeilemaan tammukkaa ja harriakin.
-Hannu
Mikko Hurmerinta
SP <seppo....@pp.inet.fi> kirjoitti artikkelissa
<01bd3af9$e7a8a9a0$2908a5c3@default>...
>
> Kiitos neuvosta!
> Tiedätkö mitä siimaa kannattaisi käyttää heittopituuden nostamiseksi?
> Käyttäisin peliä jäämerellä rannalta heittäen. Vieheen paino
40-60grammaa.
> Leviin tarttunut viehe irtoaa n. 10kilon vedolla.
> Lähden kokeilemaan kun kelit vähän lämpiää.
>
Punottu siima on pitkillä heittopituuksilla ylivertainen, verrattuna
tavalliseen, tuntuman ja kalankiinnittämisen kannalta. Heittopituuksissa
häviää vähän (ei kuitenkaan varmaan käytännön merkitystä). Punotun suurin
etu on vähäinen venyminen ( käytännössä venymättömyys). Punotuista
kannattaa valita mahdollisimman sileä pintainen (Dam Hypron, mielestäni
edullinen ja hyvä siima, vetolujuus 0.40 (todellisuudessa noin 0.45) =34.6
kg, joten varmasti ohuempikin riittäisi ).
Itse olen käyttänyt Japanin poikien jotain Magic???? siimaa (empä muista
koko nimeä) sekä Dam Hypronia saman paksuisena ja jälkimmäisellä heittää
jopa kymmeniä metrejä pidemmälle. Varmasti muitakin hyviä merkkejä löytyy.
Tavallisista siimoista kannattaa valita mahd. notkea siima ja tietysti
mahd. ohut. Kompromissi vetolujuuden kanssa ( esim. Stroft, Asso, Ron
Thompson, varmasti moni muu ).
Pakkasella punotun kanssa tulee ongelmia enemmän kuin tavallisella.
> Mitenkähän akselijarrun säätö??
Itse käytän akselijarrua tuntumaa ottaessa ja muutaman heiton jälkeen
käytän jarrutukseen ainoastaan peukaloa heiton alkuvaiheessa ja aivan
lopussa. (tasaisen keskilennon aikana puola pyörii vapaasti).
><>
Mikko m...@sci.fi
J.P
Mihis on unohtunut keskustelussa kumpi kiertää (varsinkin väärin käytettynä)
siimaa.
.
Tuli käytyä pohjosessa Lille Porsangen vuonon suulla pari vuotta sitten ja
siellä lähemmin Veidnes holmenin saarella jonne pääsee myös autolla.
Muutaman lipalla heitetyn heiton jälkeen rannalla oli muutama merirautu.
Pikainen tutkimus kalan eväisiin ja autolle sitomaan vaaleanpunaisia
perhoja.Takaisin rantsuun ja siitä se ilo alkoi....... .Meriraudut olivat
noin 0,5 vajaaseen pariin kiloon. Kallioranta oli äkkijyrkkä syvyyttä
arviolta 4-5 metriä. Muita saaliskaloja paikalla oli sei ja turska. Siimana
intteri eli pinnassa mentiin
Terveisin Jaan ja...@dlc.fi
Veli-Matti Sorola
>
> Kuitenkin. Teinkö virheen jossakin? Siiman valinta? Odotinko hyrräkelalta
> liikaa, koska se ei sovellu heittämiseen? Mistä lisäinfoa/opastusta?
>
>Hyrrällä aloittamiseen lienee jonkinlainen kynnys ja kai se vaati
jonkunverran opettelemista ja paneutumista asiaan ? Tuntuu siltä että
jotkut ei vaan opi joitakin asioita millään, olen yrittänyt opettaa
alkeellista perhovavan ja siiman käsittelyä parille kavereille eikä siitä
tule yhtään mitään, siimat viuhuu, paukkuu ja sotkeentuu. Ko. henkilöt on
hiukan hätäisiä eikä kummankaan kädentaidoissa noin yleensä ole juuri
kehumista.
Hauskuutan aina silloin tällöin itseäni Keltaisen Pörssin kalavehkeitä
myydään palstalla: yleensä siellä on useampia kerran kokeiltuja/käytettyjä
hyrräkeloja myytävänä...
terv. Veli-Matti
niin ja itsenikin tekis mieli hankkia/opetella hyrrä...
Vesa Saarela
Itse olen kalastanut haspelilla noin 3-4 vuosikymmentä enkä koskaan ole
muka ehtinyt opettelemaan hyrrällä heittämistä, harvat yritykset ovat
päättyneet masentaviin siimasoppiin.
Pitäisi varmaan järjestää aikaa opetteluun, etteivät kaapissa pölyttyvät
kalliit hyrrät unohdu sinne lopullisesti, mutta mistä löytyisi opastusta
tai joku kurssin tapainen, joita kyllä perhon viskojille järjestetään
hyvinkin tiheään.
Vesa
Vesa Saarela
Ahvenen jigikalastuksessa tai taimenen koskipyynnissä tai raudun
tunturikalastuksessa taas hyrällä ei ole mitään virkaa.
Vesa
Ilkka Leinonen
Tästä hyrrä vs haspeli keskustelusta on unohtunut eräs tärkeä asia joka
kiinnostanee
ainakin tyrskykalastusta harrastavia. Kun haspelilla heittää vastatuuleen niin
tuuli vetää
puolalta hirveän määrän siimaa ulos. Ensin pitää kelata tyhjät pois ennenkuin
saa tuntuman
vieheeseen. Jos heitto suuntautuu matalalle tyrskykarille, niin uistin on
takuuvarmasti pohjassa ennenkuin tyhjät saa kelattua pois. Hyrrällä tätä ikävää
tyrskykalastusta haittaavaa ominaisuutta ei ole. Hyrrällä kyllä heittää
pitemmälle kuin haspelilla, mutta se edellyttää
tasapainoista kela-vapa-uistin yhdistelmää ja hieman perehtymistä hyrräkelan
jarrusysteemeihin.
SP wrote:
> Mittasin radan ja aloin kokeilemaan hankkimiani Ambassadeur 6500 CS Rocket
> kelaa ja Abu BMC 110-3M 11 jalkaa 20-60g vapaa. Siimana oli 0.35mm
> (mitattu 0.39mm) tavallinen Stren. Puntti n.60g.
> Pisin heitto kahden tunnin rupeamalla 74m. Muutama ylipyörimisestä johtuva
> sotkukin tuli selvitettyä.
> Hanat oli niin löysällä kuin uskalsin säätää. Puola pyöri herkästi. Ei vain
> lennä!
> Vaihdoin vapaan Cardinal 66 kelan (ohuempi siima ja sama puntti). Yksi
> heitto pienellä suuntavirheellä riitti lennättämään puntin n. 90m päähän
> korkean puun latvaan. Ilman latvaosumaa puntti olisi lentänyt
> naapurikuntaan.
> Hautasin döör 6500 kelan uistelupakkiin ja muistelin muidenkin tehneen
> niin! Uistelukela.
>
> Kuitenkin. Teinkö virheen jossakin? Siiman valinta? Odotinko hyrräkelalta
> liikaa, koska se ei sovellu heittämiseen? Mistä lisäinfoa/opastusta?
>
> seppo....@pp.inet.fi
> Jyväskylä
Antti Aromaa
ilkka.l...@ntc.nokia.com,Usenet3 writes:
>puolalta hirveän määrän siimaa ulos. Ensin pitää kelata tyhjät pois
>ennenkuin
>saa tuntuman vieheeseen. Jos heitto suuntautuu matalalle tyrskykarille,
>niin uistin on
>takuuvarmasti pohjassa ennenkuin tyhjät saa kelattua pois. Hyrrällä tätä
>ikävää
>tyrskykalastusta haittaavaa ominaisuutta ei ole.
Tämän puutteen paikkaamiseen käy mahdollisimman nopean ja jämäkän vavan
käyttö. Kun vavassa on potkua kuin pienessä kylässä, saa vieheen lentämään
lähes suoraa rataa. Samoilla vavoilla lentävät suuretkin vaaput
vastatuuleen pitkälle. Näillä heittäminen ei kuitenkaan ole ihan yhtä
rentoa kuin hitaammilla vavoilla, mutta kalastus onnistuu hyvin.
Raato
Seppo Pekonen
SP kirjoitti viestissä <01bd3af6$40086620$2908a5c3@default>...
>
>
>Elikkä ohje pysyä haspelissa, niinkuin arvelinkin tilanteen olevan!!
>Uistelukela.
>Kun seisot Jäämeren rannalla, edessä aava selkä.. ja sanot heittäväsi
>tarkasti 40metriä 60gramman punttia. Tuntuisiko järkevältä heittää
>haspelilla edes 100m päähän, jossa ne kalat on ja tarttuu myös uistimeen.
>Haspelilla onnistuu varmasti, Hyrräkelaa minä epäilen...
>
>seppo....@pp.inet.fi
>Jyväskylä
>
Itse edustan aivan toista näkökantaa, vaikka edellisen artikkelin
kirjoittajalla
sattuukin olemaan sama nimi. Olen heitellyt hyrrillä kohta 20 vuotta, enkä
valitettavasti voi moittia niitä, varsinkaan nykyisiä keloja. Hyrräkela on
luotettava ja pehmeätoiminen ja sen antama tuntuma vieheeseen (ja sen
päässä jarruttavaan kalaan ;) on suorastaan loistava erityisesti Fireline
tms
lähes venymättömillä siimoilla.
Parissakymmenessä vuodessa hyrrät ovat kehittyneet melkoisesti. Tekniikka
on mahdollistanut keveämmät ja hyvin laakeroidut puolat, joiden ansiosta
viehepainoja on voitu pienentää ja samalla saatu käyttöaluetta laajemmaksi.
Hyrrälle valittava vapa hyvin henkilökohtainen asia ja se on sovitettava
oikein
hyrrän, siiman ja käytetyn viehepainon kanssa. Perhokalastukseen
vihkiytyneenä voisin verrata yhdistelmän kokonaisuuden merkitystä
perhosiiman
ja -vavan valintaan (jossa sovituksen on oltava kertaluokkaa huolellisemmin
tehty). Itse en esimerkiksi voi ymmärtää kärkitoimisia 9-12 jalan
hyrrävapoja.
Miten niillä voi heittää ? Heitettäessä hyrrällä luukut auki, eli jarru
täysin auki
ja vielä mahdollisesti keskipakojarrun paloja vähennetty, vaatii heittäminen
samaa kurinalaisuutta kuin perhon lennättäminen. Vaikka motorisesti liikkeet
eroavat
toisistaan melkoisesti on molemmissa hallittava heitto alusta loppuun
saakka,
muuten tulee ruttu. Perhosiima ruttaantuu veden pinnalle, hyrrässä puolalle.
Eli kaljan vaikutus ei pelkästään tunnu, se näkyy !!
Ja mitä tulee niihin heittopituuksiin; kyllä väitän, että hyrrällä
heitetään pidempiä
jatarkempia heittoja kuin haspelilla (>>25g). Lisään vielä vettä myllyyn
väittämällä,
että mitä suurempi on viehepaino sitä selvemmin hyrrä erottuu edukseen.
Päätän tämän täältä tällä erää tähän ja aloitan tämän keskustelun
virittämänä
Smedsien kiillotuksen...
t: seppo....@hpo.fi
Hämeenlinna
Kari Malmi
On Wed, 11 Mar 1998 22:20:13 +0200, "Seppo Pekonen" <s...@hpo.fi>
wrote:
>
>Perhokalastukseen
>vihkiytyneenä voisin verrata yhdistelmän kokonaisuuden merkitystä
>perhosiiman
>ja -vavan valintaan (jossa sovituksen on oltava kertaluokkaa huolellisemmin
>tehty). Itse en esimerkiksi voi ymmärtää kärkitoimisia 9-12 jalan
>hyrrävapoja.
Hyrrä- ja perhovavan on minunkin mielestäni oltava aina KOKOTOIMINEN
pituudesta riippumatta. (perhokalastus on muuten pirun k i v a a ! )
>
> Ja mitä tulee niihin heittopituuksiin; kyllä väitän, että hyrrällä
>heitetään pidempiä ja tarkempia heittoja kuin haspelilla (>>25g).
>Lisään vielä vettä myllyyn väittämällä, että mitä suurempi on
>viehepaino sitä selvemmin hyrrä erottuu edukseen.
>
Näinhän se on. Katsellaanpa esim. Kymijoella puntinheittäjiä niin
hyrrämiehet heittää aina pisimmälle. Haspelilla jää puolitiehen.
Hyrräkeloja voi myös "virittää" kuten casting-urheilussa on tapana:
Esim.:
- siimanohjain pois kokonaan
- puolan laakereista rasva veke ja hienoa öljyä tilalle
- puolanakselijarru (päätyjarru) säädetään minimilleen.
- keskipakojarrun klunssit pois
Heiton aikana sitten joutuu loppujarrutuksen tekemään peukalolla
mutta luulisi tähän jokaisen normaalin yksilön motoriikan riittävän...
MUTTA KYLLÄ SITTEN LENTÄÄKIN SE 25 +++ grammaa...
/Kari :->
Erkki Nieminen
Olin viime kesänä Norjassa Saltstraumenilla, ja siellä paikalliset käyttivät
järjiään haspelia ja jumalattoman pitkiä vapoja, siiman päässä 60 - 100 g:n
lyijymötti. Ja se mötti lensi...
Olen itse ollut jo pienestä pojasta hyrräkelojen lumoissa, mutta
kateellisena katselin noita pitkiä heittoja. Tosin en ole menettänyt vielä
toivoani, vaan luulen vian olevan taidoissa ja vavoissani.
Talvitie Tommi
------------------------------------------
e-mail: tommi.t...@setol.fi
------------------------------------------
> Subject: Re: hyrräkela lyhyen kantaman peli
Kyllä uskon että se on kelasta kiinni. Itse olen avokelan vankkumaton
kannattaja heittohommissa(vuosien varrella ollut noin 10) ja kaverilla
on ambassadööri sekä penn mag tuned 10, joten noita pituuseroja on
tullut
verrattua kerran jos toisenki ja aina vieheistä riippumata avokela on
ollut voittaja. Tietysti heittopituudet vaihtelee vavan pituuden,
toimisuuden ja jäykkyyden mukaan, mutta uskoakseni meillä on heittohommiin
aika optimaaliset vavat. Viime kesänä tuli myös oltua 1 viikko kalas
norjassa ja olimme eräällä kalliolla jossa oli syvyyttä 50m heti
rannasta(varanger vuonon rannalla). Paikka on kissakalankalastajien
suosiossa ja järjestään
näilläkin kalastajilla oli myös iso haspeli ja tosi järeä vapa. Tietenki
sitten kun tarvitaan suurta siima kapasiteettia(vetouistelu kalat>10kg
lohia) , niin silloin hyrrä on ehdoton...
Juha Virta
klip...
>Talvitie Tommi wrote in message ...
>------------------------------------------
e-mail: tommi.t...@setol.fi
>------------------------------------------
klip...
Minkäs painoisia uistimia siellä norjassa käytitte ?
Omat kokemukseni ovat että heitellessä 100g - xxxg painoilla ainakin
hyrrällä saa pitemmälle ja heittely on helpompaa (ei laastaria etusormessa)
ja takaisin kelaus kevyempää. Hyrrä on tosin aika tarkka säädöistään.
jarruja ei pahemmin saa olla päällä. Itse olen heitellyt sekä haspelilla
että hyrrällä ja hyrrällä menee jo selvästi pitemmälle vaikka en ole edes
vielä kovin hyvä heittämään hyrrällä. Ja Saltstraumenilla hurjimmat heitot
hyrrillä näkee yleensä siinä yhden seitikallion nokassa missä äijillä on
4-5m vavat ja hemmetin isot hyrrät. Niissä miehissä on semmosia kavereita
mukana että heitot kantaa tosi pitkälle tarpeen vaatiessa.
Ja postituksestasi jäi kaikkein olennainen uupumaan eli kuinka paljon ja
mitä kalaa saitte ?
Kireitä siimoja
t. Juha
Talvitie Tommi
No en muista justiin painoja, mutta olisko ollut sellaisia 20g--->60g.
Painavempiakin olisi saanut tosin olla(pohjaan vajoamista sai kyllä
odottaa kauan). Heittelimme molemmat samoja vieheitä, ja mulla oli
sellainen daivan vanha vapa, ja kyllä nuo heitot siitä huolimatta mulla
paljon pitempiä oli... Kalaa ei sillä reissulla tullut kuin pieniä seidin
ja turskan tumppeja... Olimme samoilla seuduilla 5 vuotta sitten ja kyllä
silloin tuli niin maan perkuleesti: joka heitolla turskia ja seitejä
keskipainoltaan 1,5 kg suurimman turskan ollessa 3.6 kg(parin päivän
aikana olisi kyllä saanut monta jätesäkillistä, jos ne kalat olisi
ottanut mukaan)... Ei tosin
ollenkaan mitään isoja, mutta oli se mukavaa, meinaan ku tääälä suomes
pääsee harvemmin noin käymään. Lukuun ottamatta joitain ahvenpaikkoja...
(Kaverini on kyllä aika kokenut hyrrän heittäjä about 7 vuotta ollut
hyrrä... jotta taidoista ei pitäisi kiikastaa...heittopituudet meinaan)
------------------------------------------
e-mail: tommi.t...@setol.fi
------------------------------------------