Ryhmän sfnet.tori.veneily virallinen kuvaus
Juha Toivonen
Aikoinaan I. Karaila netiss� laski uraanin kaivuun olevan 0,1% jo
irrotusenergiansa osalta t�ysin kannattamattoman. My�s STUK ja GTK ilmoittaa
0,1% uraanin olevan teoreettisessa kannattavuusrajassaan jo normaalissa
parhaimmanluokan teollisussirroituksessa. Ja kun huomioimme
avoaumasliuoituksen romahtamisen 15% todellisen saannin energian hukka
v�hint��n 5 kertaa alle saannon. Kun TVO ilmoitti 2007 j�lkeen maailman
uraanimalmien keskim��r�isen pitoisuuden putoavan 0,4% my�s t�m�n malmin
saanti romahtaa aiemman korkeamman hy�dyn rikkaan malmion saannista
viidesosaan. N�in todellinen saanti putoaa suuren m��r�n karkeassa
avoaumausliotuksesta 0,06%. Karkeasti 1 kWh sis�lle irrotusr�j�hteisiin,
lajittelijoihin, murskaimiin ja ulos uraanista saataisiin vain 0,6kWh.
Systeemill� ei ole energiapositiivista yht�l�� en��. Kiinnostuin perustasta
kuinka syv�lt� kive� ylip��t��n energiapositiivisesti edes nostaa. Kuulostaa
aika absurdilta, mutta jopa �ljy� ei kannata porata kilometrien syvyyksist�,
koska siit� saatava energia ei en�� kata edes nostokuluja!
L�ht�arvoksi otan vesienergiasta saatavia peruskaavoja. 0,1%/15%
uraaninmalmin saannilla laskin maastamme noin neli�desimetrin edustavan yht�
saatua kWh:ta. Aloitetaanpa tapaus Ronneburgista, jossa kaivettiin jopa alle
0,1% uraania jopa 2km syvyydest�. Kun sein�m� r�j�ytet��n lasken kaiken
rojahtavan yksinkertaisuuden vuoksi pohjaan. Uraanimalmin paino 3 000kg/m3.
Kuljetuskalusteeksi auton summittain 10% hy�tysuhteella. Huomioin t�ss�
auton 25% perusenergiatalouden moottorissa. Vaihteen h�vi�t. Sen faktan,
ett� noutoauto tekee edestakaisessa matkassaan takaisin pohjalle vain 50%
energiamieless� nostoty�t� jne. 20m*0,01m2 pala= 0,2m3 malmikive� josta
tulee 1kWh. 2km matkalla muodostuu 0,2*100= 20m3 edustaen 100kWh. Painoltaan
t�m� vastaa silloin 3t/m3* 20m3= 60m3 vett�. Luku pit�� kertoa kuorma-auton
huonolla 10-kertaistuvalla hy�tysuhteella. 10*60m3= 600m3. T�st� osaan jo
laskea veden energiantuoton tunnin aikana sen pudotessa 2km, kun huomioin
tuntiin sis�ltyv�n sekuntim��r�n . 600m3/3 600s/h= 0,17m3/s.
Nyt saamme jo suoraan kWh ty�n veden kaavasta: 0,17m3/s*2 000m*9,81= 3
270kWh on tarvittu nostoenergia, jotta saavutetaan suunnilleen 0,1%
uraanista saatava 100kWh perustuotto. 3 270kWh/100kWh= 32,7-kertaa v�hemm�n
kuin mit� pelk�st��n jo nostoon kului energiaa! Siis aivan tolkutonta
uraanienergian kaivunmetodia n�ytti taannoinen CCCP jo 60-luvulla suosivan
DDR:ss�. Viel� voimme modifioida teoreettisen noston "nollarajan". 2
000m/32,7= 61m olisi n�ill� metodein se uraanikaivoksen perussyvyys josta
moista Uudenmaan 0.1% perusuraania ei siis edes kannattaisi tosiaan nostaa
kuorma-autolla! Ja huomatkaa nyt puhun pelk�st��n "nostosta". En
irtir�j�ytyksist�, murskauksista, hapotusenergioista jopa monttuun
jatkuvasti tunkeva pohja- ja sadevesi on systeemiss� kallista jatkuvasti
pois nostettavaa lis�kulutusta aina. Laskelma on mit� mielt� k��nt�vint� jo
syyst�, ett� esim. Limoussinen taannoinen uraanikaivos oli 400m syv�.
Limoussinesta tulisi energiamieless� pelk�st� perusnostosta tuplat
triplatappiot jo. T�h�n laskin, jotta hahmotettaisiin niit� perustavia syit�
miksei Suomeen suunniteltavat uraanikaivokset ole kovin syvi�.
Todellisuudessa jo esitt�m�st�ni hahmottuu aika hyvin miksei puhuta kuin 20m
peruskaivunsyvyyksist� Arevan uraanihankkeissa.