jouluevankeliumi
Eetu L�hteenm�ki
yh� valtaisat vesivarannot, siihen liittyv�t mekaniikat tietysti meit� my�s
jatkossa kiinnostavat. T�ss� aiheesta lis��:
Marsin pinnalla joskus lainehtinut vesi oli niin pikisuolaista, ett�
ainakaan Maan pinnalla esiintyv�t el�m�nmuodot eiv�t olisi tulleet siin�
toimeen. Marsin kivilajeja tutkineiden Harvardin yliopiston ja Stony Brookin
yliopiston tutkijoiden tulokset on julkaistu viimeisimm�ss�
Science-lehdess�. "Kaikki Maan eli�lajit tarvitsevat nestem�ist� vett�, ja
siksi vett� on pidetty el�m�n v�himm�isvaatimuksena my�s Marsissa", sanoo
Harvardin post-doc-tutkija Nicholas J. Tosca.
*Pikisuolaista? Outo termi. Suola kyll�st�� joka tapauksessa mm. Posivan
ydinj�teluolaston pohjia jo valmiiksi yli 8%< pitoisuuksin ja sy� sinne
tulevaksi aiottua mm. bentoniittisuojaketta kuin sokeria! +400C l�mpimi�
heikkoja ja valmiiksi vuotavia kuparikapseleita vain "hiukan" hitaammin.
Siksi Ruotsi on hyllyyt�m�ss� ep�onnistunutta kuparikapselointia uraanin
loppuisijoituksessa. Siksi kai t�t� juttua halutaan h�m�ysmieless�
modifioida oudosti. Kyse on siis "TVO/Posivakonsortion tulevin
bentoniittimokatermein = "suolakyll�stetty vesi"!
"Kaikki Maan vesi ei kuitenkaan tue el�m��. L�mp�tila, happamuus ja
suolapitoisuus asettavat rajat", Tosca sanoo. Tosca analysoi suolam��ri�
nelj� miljardia vuotta vanhasta Mars-kivest�, jota ovat tutkineet Nasa:n
Mars Exploration Rover, Opportunity, ja Marsin kiertoradalta toimivat
tutkimusalukset. Mars Roverin havainnot ovat aiemmin antaneet aihetta
innostukseen, kun niiden perusteella on tehty p��telmi� punaisen planeetan
vesiesiintymist�.
"On ajateltu, ett� vaikka Mars t�n��n on surkea paikka el��, aiemmin
olosuhteet ovat voineet muistuttaa enemm�n Maata, sanoo Harvardin
planeettatutkimuksen professori Andrew Knoll. "N�iden tulosten mukaan Mars
oli kuitenkin jo nelj� miljardia vuotta sitten surkea paikka el��. Mars ei
ehk� ikin� ole ollut Maan kaltainen."
Tosca ja Knoll tutkivat Mars-kivien mineraalij��mi� m��ritt��kseen Marsin
pinnalla joskus olleen veden "vesiaktiviteetin" eli sen, kuinka paljon
vedess� on liuenneita aineita. Vesimolekyylit tarttuvat jatkuvasti
ymp�rist�n liukeneviin molekyyleihin, joten vesiaktiviteetti heijastaa sit�,
kuinka suuri osa vedest� on k�ytett�viss� biologisiin prosesseihin.
Puhtaan veden vesiaktiviteetti on 1,0 ja sen kaikki molekyylit ovat
biologisten prosessien k�ytett�viss�. Meriveden vesiaktiviteetti on 0,98.
Harvat organismit selvi�v�t vedess�, jonka vesiaktiviteetti on alle 0,9 ja
alle 0,85 lukemissa el�� tuskin mik��n. Mineraalien kemiallinen koostumus
viittaa siihen, ett� Marsin muinaisen veden vesiaktiviteetti oli v�lill�
0,78-0,86 ja saattoi huipussaan olla jopa 0,5. N�in tujussa liemess� ei
mik��n Maan eli� selvi�.
*T�ss� lienee kyse siit� miten paljon valenssi-ionisaatioista on toimintaan
"auki". Joka tapauksessa outoa terminologiaa jostain kumman syyst�?
"T�m� ei tarkoita, etteik� Marsissa olisi voinut olla el�m��, mutta ainakin
sen on t�ytynyt olla hyvin toisenlaista kuin Maassa. Ronskeinkaan halofiili
eli suolaa suosiva eli� ei kest� noin hurjia lukemia", Knoll sanoo.
Tutkijoiden mukaan Maan halofiilit ovat kehittyneet lajeista, jotka
asustivat puhtaammissa vesiss�. "Suola est�� mikrobien kasvua. Siksih�n
suolaa on k�ytetty ruoan s�il�nt�aineena", Tosca muistuttaa. Toscan ja
Knollin tutkimat kivet ovat per�isin Meridiani Planumilta, jonka uskotaan
kuuluneen muinaisen Marsin m�rimpiin ja el�m�lle yst�v�llisimpiin
ymp�rist�ihin.
Aiemmin verkkopalvelussa
Ensimm�inen "pehme� lasku" Marsiin 32 vuoteen onnistui t�ydellisesti
[26.05.2008] �
Suomalaistutkija uskoo Mars-eli�ihin [16.01.2008] �
Tutkijat l�ysiv�t planeetan el�m�lle suotuisalta vy�hykkeelt�
[12.11.2007] �
Ensimm�inen "pehme� lasku" Marsiin 32 vuoteen onnistui t�ydellisesti
[26.05.2008] �
Ensimm�inen kairaajaluotain laskeutuu Marsiin kahden viikon p��st�
[07.05.2008] �
Hawking: Ihminen saatava Marsiin vuoteen 2025 menness� [23.04.2008] �