-|<alle
Hahhahha,, onko aiheet jo nykyään niin lopussa? Annas kun arvaan, kohta
tulee taas hirveän tappelu siitä mikä tapa on se "paras" koiria vastaan.
Jotkut väläyttää mattotekniikoita koiran kanssa, jotkut taas Thai-Boxing
rankkoja potkuja, Ninjat käyttää ... noh.. eiköhän unohdeta koko aihe.
KK <kako...@cc.hut.fi> wrote in message news:3B25F75A...@cc.hut.fi...
Armeijassa koirankouluttajana toiminut heppu sanoi, että koira irrottaisi
otteensa, kun sen nostaa takajaloista ilmaan. Tämä tietty vaatii jonkun
muun tekemään ko. manööverin. Tiedä sitten, toimiiko sama esim. terrie-
reillä, jotka purevat siihen saakka kunnes saavat hampaansa yhteen...
Mika
No eihän ne nyt ihan niin lopussa ole...kun katselee lehtiä
viime aikoina niin voi niiltä koiriltakin odottaa mitä tahansa...
<Piestä sitä ei saa, koska eläinsuojelulaki niin sanoo
<(milläs todistat että koira aloitti riidanhaaston?)
Tarkoitin, että jos piekseminen jää ainoaksi keinoksi (tai sen yrittäminen) niin
mihin koiraa kannattaisi lyödä/potkaista ?
Käsittääkseni päähän, mutta koirilla on yleensä aika paksut luut,
joten siitä ei välttämättä ole apua.
Olennaista on kait se onko koira päässyt jo puremaan,
jos se roikkuu hampaat upotettuna käsivarressa niin olisko mahdollista ottaa
niskalenkki ja yrittää kuristaa ?
-|<|<
> mihin koiraa kannattaisi lyödä/potkaista ?
> Käsittääkseni päähän, mutta koirilla on yleensä aika paksut luut,
> joten siitä ei välttämättä ole apua.
En ole asiantuntija. En ole ihmisiäkään hirveästi päähän potkinut. Uskoisin
että kaikk silmät, nenät ja sun muut kaikki mahdolliset paikat ovat arkoja
koirallekin, samalla tavalla kun ihminenkin.
> Olennaista on kait se onko koira päässyt jo puremaan,
Se on vähän siinä ja siinä. Koira on erilainen kun ihminen. Ihmisestä pystyy
kohtuulisesti aavistaamaan sen että onko se tulossa kimppuun. Mutta miten
koirista ikinä tietää? Pari kertaan on nimittäin koira innokkaana juossut
täysillä mua päin, ja kyseisillä kerrolla nää mulle tuntemattomat koirat
halus vain leikkiä. Joten voin tässä _minun_ kohdalla päätellä sen että jos
koira haluu purra, niin se on jo todennäköisesti hampaansa jo upottanut.
Tosin, aina pitää varautua siihen että päin juokseva koira ei välttämättä
aina ole niitä innokkaita kepin noutajia.
> jos se roikkuu hampaat upotettuna käsivarressa niin olisko mahdollista
ottaa
> niskalenkki ja yrittää kuristaa ?
Jos sietää sen kyseisen kivun. Nimittäin ne hampaat repivät paikat pahempaan
kuntoon. Odotellaan edelleen asiantuntijoitten vastauksia =)
Polkaistaan selkäranka poikki, astutaan jalalle ja murretaan...kaikki
mahdollisimman paljon vahinkoa tekevä ja immobilisoiva tekniikka. Eläimet
ovat aina vaarallisia päällekäydessään. Tästä kyllä löytyy kirjojakin.
Ja ei, ei kannattane ruveta muistelemaan eläintensuojelulakia jos koira käy
todella päälle (siis ei leikkisästi).
Itse en juurikaan pidä, mikäli esim. kaupungilla vieras koira nuuskii
koipiani tai kiehnää vieressä. Ilmoittelen aika nopeasti omistajalle, että
voi viedä otuksen kauemmaksi. Ei, en pidä edes siitä "tuttavuuden
tekemisestä" eikä "se vain haistelee" ole riittävä syy päästää koiraa
vieraiden lähelle. Jo senkin takia, että koirankarvat ovat vaatteissa keljun
näköisiä.
Muistaakseni suomessa ei saa enää pitää koiraa vapaana julkisella paikalla.
Vapaana päälle juokseva koira siis taitaa olla ainakin periaatteessa jollain
lailla vapaata riistaa. Järjen käyttö toki sallittua.
JMH
Ihmisellä on tosiaan se etu että käsiä on tuplasti koiran kuonojen
lukumäärään verrattuna Taitava "dogfighter" kopauttaa koiraa kuonon alle
(jolloin koira kuulemma menettää tasapainonsa), tökkää sormilla silmiin tms.
> > Olennaista on kait se onko koira päässyt jo puremaan,
>
> Se on vähän siinä ja siinä. Koira on erilainen kun ihminen. Ihmisestä
pystyy
> kohtuulisesti aavistaamaan sen että onko se tulossa kimppuun. Mutta miten
> koirista ikinä tietää? Pari kertaan on nimittäin koira innokkaana juossut
> täysillä mua päin, ja kyseisillä kerrolla nää mulle tuntemattomat koirat
> halus vain leikkiä. Joten voin tässä _minun_ kohdalla päätellä sen että
jos
> koira haluu purra, niin se on jo todennäköisesti hampaansa jo upottanut.
Itseäni pääsi eräs koira (olisikohan merkki ollut Suomen Ajokoira) puremaan
ja käteni muistutti Emmentalia ennen kuin ehdin tajuta mitä oli tapahtunut.
(Temppu onnistuu helposti: tarvitsee vain etsiä sopivan vihainen koira ja
viedä siltä luu ;)
> > jos se roikkuu hampaat upotettuna käsivarressa niin olisko mahdollista
> ottaa
> > niskalenkki ja yrittää kuristaa ?
>
> Jos sietää sen kyseisen kivun. Nimittäin ne hampaat repivät paikat
pahempaan
> kuntoon. Odotellaan edelleen asiantuntijoitten vastauksia =)
- "asiantuntija"
Black Beltissä oli joskus artikkelia siitä miten koirat hyökkäävät ja
miten niitä vastaan voi yrittää puolustautua, ja vähän koiran
psykologiasta.
Noin yleisesti, koiran kuono on ERITTÄIN herkkä, vähän kuin potkaisisi
munille. ;-)
Pienet ja keskikokoiset koirat yrittävät monesti päästä kiinni
liikkuviin osiisi, eli jalkoihin tai käsivarteen. Tätä voi yrittää
käyttää harhautuksena.
Hieman isommat koirat taasen yrittävät hyökätä suoraan esim. kurkkuun.
Tämän ne tekevät sen takia koska ne kuvittelevat hampaiden olevan
ihmiselläkin se vaarallisin ase, ja kurkkuun takertumalla koirat
pyrkivät estämään sinua pystymästä puremaan niitä.
Ja tietenkin kannattaa muistaa että koira saattaa kokea jopa hymyilyn
riidanhaastamisena, jos paljastat hampaasi.
Myös (vieraan) koiraan tuijottaminen silmiin voi koirasta tuntua
haasteen esittämiseltä, johon aggressiivinen koira voi sitten
reagoida.
>Tarkoitin, että jos piekseminen jää ainoaksi keinoksi (tai sen yrittäminen) niin
>mihin koiraa kannattaisi lyödä/potkaista ?
Kuono on herkkä, mutta varsin pieni, alue.
>Olennaista on kait se onko koira päässyt jo puremaan,
>jos se roikkuu hampaat upotettuna käsivarressa niin olisko mahdollista ottaa
>niskalenkki ja yrittää kuristaa ?
Siinä on varmaan vaikea pitää ajatuksia koossa jos hampaat ovat jo
uppoutuneet lihaasi, mutta koira(kin) alkaa kakoa jos tunget
kättä/käsivarttasi syvemmälle sen kitaan, milloin ehkä saattaa päästä
irtikin.
>Muistaakseni suomessa ei saa enää pitää koiraa vapaana julkisella paikalla.
>Vapaana päälle juokseva koira siis taitaa olla ainakin periaatteessa
jollain
>lailla vapaata riistaa. Järjen käyttö toki sallittua.
Vähän samalla tavalla kuin punaisia päin kävelevät henkilöt.
Vapaata riistaa, tottakai.
Löyty tämmöne:
http://www.leerburg.com/dogattack.htm
--
Ville
>Hahhahha,, onko aiheet jo nykyään niin lopussa? Annas kun arvaan, kohta
>tulee taas hirveän tappelu siitä mikä tapa on se "paras" koiria vastaan.
>Jotkut väläyttää mattotekniikoita koiran kanssa, jotkut taas Thai-Boxing
>rankkoja potkuja, Ninjat käyttää ... noh.. eiköhän unohdeta koko aihe.
Aihehan on hyvä ja ajankohtainen. Eikä pidä
pelätä sitä että ihmiset ovat asioista eri mieltä.
Ja otsikkoon liittyen:
Tarzan suosii nelson -sidontaa ja "bundolo!" antautumiskäskyä.
> Se on vähän siinä ja siinä. Koira on erilainen kun ihminen. Ihmisestä
pystyy
> kohtuulisesti aavistaamaan sen että onko se tulossa kimppuun. Mutta miten
> koirista ikinä tietää? Pari kertaan on nimittäin koira innokkaana juossut
> täysillä mua päin, ja kyseisillä kerrolla nää mulle tuntemattomat koirat
> halus vain leikkiä.
Noh, ilmeestähän sen näkee. Muutamia hyviä tuntomerkkejä voisi olla hännän
heiluttaminen laajassa kaaressa ja hyppelehtivä juoksutyyli.
Jos se taas hymyilee koko hammasrivistöllään, tulee niskakarvat pystyssä ja
h*lvetin kovaa, niin voip olla aika ryhtyä toimenpiteisiin. Hyvä paha merkki
on myös se jos korvat on ihan päätä pitkin ja häntä tärisee.
Jos kyseessä on vaikka vartiointitehtäviin opetettu koira, sen ei pitäisi
käydä passiivisen kohteen kimppuun (ole siinä nyt siten passiivinen kun 60kg
vihaista lihaa tulee kohti). Pakoon juokseminen on paha virhe, ellei lähellä
satu olemaan jotain hyvää suojaa / haulikkoa. Pakeneminen nimittäin stimuloi
takaa-ajoviettiä ja keskiverto koira juoksee keskimääräisesti aika pirun
kovaa.
--
Jarmo Lahtiranta
jarmo.la...@kolumbus.fi
>Vähän samalla tavalla kuin punaisia päin kävelevät henkilöt.
>Vapaata riistaa, tottakai.
Lue toki viimeinenkin rivi. En taida itse kysellä paljoa, jos silminnähden
äkämystynyt susikoira ravaa kohti. Sitävastoin, jos puudeli nilkuttaa
ohitse, saattaa käydä mielessä, ettei se hyökkää ihan heti.
Järjen käyttö on edelleenkin sallittua.
Jussi
Tätä koirankouluttajat ainakin suosittelevat jos tappelevat koirat
PITÄÄ erottaa toisistaan. Eli määrätietoinen ote hurtan takakoivista
ja kiskaisu.
Tietenkään tappelevien koirien sekaan ei ole kovin terveellistä mennä
tuotakaan kokeilemaan jos ei ole ihan pakko, koska koirat ovat
todennäköisesti melkoisen innostuneessa tilassa ja saattavat purra
vähän mitä sattuu kuonon edessä vilahtamaan oli se sitten käsi tai
toisen koiran jalka.
Ja tosiaan itsepuolustukseen aika huono temppu koska todennäköisesti
piski roikkuu alkutilanteessa käsivarressa kiinni.
- Martin
1."psykologiasta" saattaa olla apua. et alistu koiran irvistelylle, et
näytä pelkoasi. Käsket koiraa olemaan paikalla ja otat johtajan
paikan,..saattaa toimia jos kyseessä ei ole koulutettu koira. (itse ainakin
totesin sen toimivan "vihaiselle" dooperille joka oli jo purrut pahasti
lasta. koira totteli ja kävi maahan makaamaan!..yllätyin itsekkin että
toimi)
2.jos hyökkää eikä käden ulottuvilla ole "kättäpidempää" niin täytyy laittaa
huonopi käsi siihen koiran ja oman kropan väliin, eli saadaan itse valittua
se mihin koira käy kiinni..tai ainakin voidaan sitä yrittää. vapailla
raajoilla pitäisi sitten keksiä jotakin jolla saa purennan irtoamaan.
(saattaa olla vaikeaa kun koiralla on tapana purra ja heilutella samalla
päätään puolelta toiselle)
3.pitäisi välttää sitä että jos koira jo puree, että ei itse kaaduta maahan
ja jouduta "mattorandoriin"! siel saattaa käydä hullusti jos koira pääsee
meitin kurkulle kiinni edes vähän= valtimoita kahden puolen kaulaa
4. itse en lähtisi taltuttamaan aggressiivista koiraa ilman kättä pidempää
ellei ihan pakko olisi..ainahan sitä on olemassa ellei muuta niin jotakin
kivee ja keppii jolla pärjää jo huomattavasti paremmin?...
ajatuksia esitti: m.laine
ps:en ole koira ihminen enkä edes kuvittele olevani, enkä edes koiramainen,
toivottavasti:)!
Minulla on juuri tällainen terrieri, joka ei lainkaan pidä ihmisistä,
mutta jättää kaikki rauhaan jos hänet jätetään rauhaan. Takajaloista
ilmaan nostaminen kuulemma tosiaan auttaa hillityimmillä lajeilla, mutta
esim. terrierit, erilaiset buldogit, mäyräkoirat yms. harvoin päästää
irti.
Minä olen sitä mieltä, että jos koira hyökkää niin lyödään tai
potkaistaan mahdollisimman kovaa tai tehdään muu tarpeellinen. Puuhun
juokseminen on kyllä hyvä vaihtoehto. Noi koirien hampaat on tosiaan
hurjat välineet.
Minulle on aina opetettu, että jos ei muuta mahda niin kääntyy kohti
hyökkäävää koiraa ja ottaa tukevan asennon. Kuten joku jo mainitsikin niin
varsinkin isot koirat hyökkäävät usein suoraan kurkkua kohden, usein
isolla "loikalla" niin ilmalento katkaistaan ottamalla molemmalla kädellä
kaulasta kiinni ja heilauttamalla koiran omalla liikevoimalla siltä
niskat poikki. Minä en todellakaan tiedä kuinka tällainen käytännössä
toimii, mutta tällaista on minulle jankutettu pienen ikäni.
Ja jos minun koirani sattuisi olemaan se, joka tällaisen kohtelun
kohteeksi joutuisi niin olkoon niin, mitäs kävi hyökkäämään.
Miu
Jostain muistan lukeneeni että ei kannata yrittää vetää kättä pois,
koira vaan kiristää otettaan. Sen sijaan pitäisi yrittää työntää kättä
vain enemmän koiran nielua kohti.
Mahtaisiko esim. sormien työntäminen silmiin toimia hyvin koiralle.
Tilanteen ennaltaehkäisy lienee paras puolustuskeino.. pakoon ei kannata
juosta, hakkaaminen vain kiihottaa koiraa puremaan entistä kovempaan. Tuossa
parissa viestissä tulikin joku maininneeksi koiran psykologiasta. Kokenut
koiraihminen saattaa pystyä vaikuttamaan vieraan koiran vihaiseen
käyttäytymiseen. Mutta esim. häiriintynyttä/äärimmäisen aggressiivista
koiraa vastaan ei oikein auta mikään...
En ole itsekään mikään koira-asiantuntija, mutta kokemusta kuitenkin löytyy
ja lähipiiristä löytyy ihmisiä jotka päivittäin harrastavat/treenavat
suojelukoiria.
T. Mika ja 2 uljasta dobermannia
> Ilmeisesti täällä kukaan (kuten minäkään) ei ole saanut kunnolla koiran
> puremasta? Sillä kun joku suojelukoulutettu/puremaan opetettu koira ottaa
> kunnolla kiinni reidestä/kädestä niin tuska/kipu on sitä luokkaa että ei
> siinä enään mitään tekniikoita pysty ajattelemaan. Jostain ranteesta tai
> käsivarresta menee luut poikki tosta noin vaan, rits rats. Mieti nyt siinä
> jotain salilla opetettua tekniikkaa. Puremaan opetettu koira ei irrota
> ennenkuin käsketään.
Sen verran heitän tähän kommenttia, että tuskinpa kukaan IP-lajin harrastaja
rupeaa tosipaikan tulleen mitään tekniikoita ihmeemmin ajattelemaankaan,
vaan toimivat harjoituksen tuomalla rutiinilla liikkeiden lähtiessä "suoraan
selkärangasta" eli toimit harjoituksen perusteella muotoutuneen motorisen
muistin avulla. Uskoisin että juuri tähän etuun perustuu ko. lajien
käyttökelpoisuus.
Sama tosin koskee kaikkea, missä pyritään maksimoimaan tästä ihmeellisestä
kehostamme löytyvät voimavarat, kuten esim. huippu-urheilu jossa kyllä
pärjäät pelkällä raa'alla voimalla/nopeudelle tiettyyn pisteeseen asti,
mutta sen jälkeen kuvaan astuu tekniikan harjoittelu ja siinä kyse
suurimmilta osin tuon motorisen muistin kehittämisessä. Ei sinulla ole esim.
satasten aitoja juostessa varaa ruveta muistelemaan, että miten se hyppy
aidan yli pitikään suorittaa jos meinaat kisassa pärjätä.
Vaikka olisit kuinka kirjoista lukenut miten puukkojunkkarin hyökkäys pitää
torjua, niin tosipaikan tullen et millään ehtisi ensinnä kaivamaan tuota
tietoa muististasi ja sen jälkeen vielä soveltamaan sitä käytäntöön.
Koiran hyökkäystä vastaan puolustautumista voi tosin olla hieman hankala
harjoitella niin tehokkaasti kuin ihmistä vastaan tapahtuvaa.
T: Mikko
--
"A signature always reveals a man's character
- and sometimes even his name." [Evan Esar]
Mikko Laine [as] mikey.d [at] saunalahti.fi
Ei kai nyt sentaan ihan niin helposti, pienempien koirien
kohdalla ainakaan?
Mieti nyt siinä
> jotain salilla opetettua tekniikkaa.
Kai tilanne on vahan sama kuin ihmisia ja muitakin uhkia
vastaan puolustautuessa, kivustakin huolimatta jotain
olisi tarkoitus pystya tekemaan..
> Tilanteen ennaltaehkäisy lienee paras puolustuskeino.. pakoon ei kannata
> juosta, hakkaaminen vain kiihottaa koiraa puremaan entistä kovempaan. Tuossa
> parissa viestissä tulikin joku maininneeksi koiran psykologiasta. Kokenut
> koiraihminen saattaa pystyä vaikuttamaan vieraan koiran vihaiseen
> käyttäytymiseen. Mutta esim. häiriintynyttä/äärimmäisen aggressiivista
> koiraa vastaan ei oikein auta mikään...
Jos askeisesta kappaleesta korvataan jokainen sana "koira"
sanalla "ihminen", niin asia voi asettua paremmin
perspektiiviin (kokeilkaa).
Tokihan nyt joku keino auttaa, jos kerran hairiintyneita ja
aarimmaisen aggressiivisia ihmisiakin vastaan voi jotenkin
pystya puolustautumaan.
Esim. pippuri- eli siis paprikakaasuhan tehoaa myos koiriin,
tosin sita nyt tietysti harvemmin on mukana. Pointtini on,
etta vaikka vihaiset koirat voivatkin olla jopa vaarallisempia
kuin vihaiset ihmiset, ei tata(kaan) uhkaa pida liioitella tai
heti luovuttaa todeten "mikaan ei auta".
> T. Mika ja 2 uljasta dobermannia
--
BBunny, ei-asiantuntija
Olen samaa mieltä. On turhaa lietsoa luovutusmielialaa kerralla. Nähtävästi
Mikan mukaan olisi kahden taistelukoiran hyökätessä fiksuinta heittäytyä
selälleen ja näyttää kaulansa, koskapa mikään ei kuitenkaan auta. Epäilen
tätä kuitenkin suuresti. Mikään auttaa, tottakai! Ja vaikka se käsi olisi
rikki, niin ihminen(kin) tappelee loppuun asti.
Ainahan on myös kokoero. Ja jos on hyvässä kunnossa keholtaan, pystyy
kokoetua myös käyttämään. Tänne postatussa linkissä oli hyvä
periaatteellinen pohja.
Minua ei ole purrut kuin mäyräkoira (kun olin lapsi) ja schäfer (hieman
vanhempana), mäyris sekopäisenä ja schäfer sekoittaessaan jalkani puistossa
palloon. Susikoirio uskoi kun komensin sen irti aika äänekkäästi, onneksi ei
ehtinyt pahemmin purra.
Omistaja kyllä oli penteleellisen nolona. En kutsunut poliisia, nyttemmin
ajatellessa olisi voinutkin.
JMH
Yhdellä kädellä tämä on kyllä vaikea suorittaa, jos koira roikkuu toisessa
:)
TJ
KK wrote in message <3B25F75A...@cc.hut.fi>...
Hätävarjelussa eläin rinnastetaan esineeseen eli puolustautua
hyökkäykseltä tietty saa.
Mika
>
> En ole asiantuntija. En ole ihmisiäkään hirveästi päähän potkinut. Uskoisin
> että kaikk silmät, nenät ja sun muut kaikki mahdolliset paikat ovat arkoja
> koirallekin, samalla tavalla kun ihminenkin.
Koirilla on kipukynnys paljon korkeammalla kuin ihmisellä.
Koira kun käy tosissaan kiinni, niin se ei reagoi kipuun ollenkaan,
ainut mahdollisuus siinä vaiheessa on pistää koira tajuttomaksi tai
kylmäksi.
Aikaa vaan menee hukkaan jos yrittää kylkiä potkia rikki.
> > jos se roikkuu hampaat upotettuna käsivarressa niin olisko mahdollista
> ottaa
> > niskalenkki ja yrittää kuristaa ?
Ei todellakaan; ota sementtisäkki(40kg) käteen ja yritä toisella sitten
ottaa "niskalenkki" siitä.(toi on koiran kanssa vaikeampaa kun se
perkele laittaa vielä hanttiin)
Itse tarvin molemmat kädet keppiin kiinni jos haluan edes jotenkin
pärjätä kepinvedossa.
> Jos sietää sen kyseisen kivun. Nimittäin ne hampaat repivät paikat pahempaan
> kuntoon. Odotellaan edelleen asiantuntijoitten vastauksia =)
500-1000 kiloa puruvoimaa käsivarressa on ikävä asia. Mutta kyllä se on
sama asia
kuin puukkojunkkarin kanssa, kädellä suojellaan niitä tärkeämpiä
paikkoja.
Ootellaan sitä omistajaa että se tulee irrottamaan koiran kädestä...
Itse yrittäisin olla mahdollisimman passiivinen, niinkuin joku ehdotti.
Jossain taas on neuvottu alistumaan koiralle, mutta jos koiralla on
vintti pimeenä,
niin ei ehkä kovin fiksua mennä maahan makaamaan.
Jos ei muu auta, niin mielipuolivaihde päälle. Joskus voi auttaa että
juoksee koiraa
kohti karjuen ja on niin uhkaavan oloinen kun vaan voi olla.
Loppujenlopuksi ei ole olemassa mitään yleistä neuvoa koiraa vastaan.
Jos koira tulee tosissaan päälle niin se antaa takuulla kaikkensa,
ja silloin on kyllä ihmiselläkin kaikki keinot sallittu, siinä on ihan
oikeasti
henki kyseessä. Tuurilla se tippuu jo ekasta lyönnistä, niinkuin
ihminenkin.
Terve koirahan ei tule ilman syytä kiinni, ja silloinkin on syytä
yleensä/aina koiran omistajassa.
Siinä vähän ajatuksia omasta näkökannasta, ja hieman kokemustakin koiran
koulutuksesta.
Toivottavasti ei tule koira ikinä kiinni ellei ole kättä pidempää mukana
ja
toivottavasti on koira mukana jos joku tulee kimppuun kättä pidemmän
kanssa.
Koira-Mukana-Do on tehokkaampi kuin mikään itsepuolustuslaji.
Kumpi on todennäköisempi hyökkääjä: ihminen vai koira ??...niinpä
sane ja eläkeläis-sakemanni
> > etta vaikka vihaiset koirat voivatkin olla jopa vaarallisempia
> > kuin vihaiset ihmiset, ei tata(kaan) uhkaa pida liioitella tai
> > heti luovuttaa todeten "mikaan ei auta".
Ei toki pidä lietsoa mitään luovutusmielialaa... sorry, asettelin sanat ehkä
hieman huonosti. Ainahan sitä kannattaa jotain yrittää. Koiran päässä on
herkkiä alueita, esim. joku kämmenlyönti kirsuun voi auttaa, taikka
lyönti/kuristus kaulaan. Maahan kaatuminen voi olla kohtalokasta, tosin
koira voi ymmärtää sen myös alistumisena ja tällöin päästää purennasta irti.
> Olen samaa mieltä. On turhaa lietsoa luovutusmielialaa kerralla.
Nähtävästi
> Mikan mukaan olisi kahden taistelukoiran hyökätessä fiksuinta heittäytyä
> selälleen ja näyttää kaulansa, koskapa mikään ei kuitenkaan auta.
Tunnen pari ihmistä joita koira on purrut oikein kunnolla ja molemmilla
tuska aiheutti lähes tajunnan menetyksen, jolloin automaattisesti tulee
kaaduttua maahan. Puolitajuissaan ei paljoakaan ole tehtävissä, joten
silloin ollaan kohtalon/tuurin käsissä.
Mika
Jonkun aistin hairinta on yleensa hyvaksi taistelussa.
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
"True strength is the flower of Wisdom, but its seed is action.".
Kylla se on tarpeeksi iso. :-)
> Siinä on varmaan vaikea pitää ajatuksia koossa jos hampaat ovat jo
> uppoutuneet lihaasi,
Anna vastustajan leikata lihaasi samalla kun leikkaat heidan luitaan :-)
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
A proverb is a short sentence based on long experience
Aivan. Sama pätee myös huumehörhöihmiseen. Kipukynnyksestä ei ole
tietoakaan.
> Jos ei muu auta, niin mielipuolivaihde päälle. Joskus voi auttaa että
> juoksee koiraa
> kohti karjuen ja on niin uhkaavan oloinen kun vaan voi olla.
Arka koira voi säikähtää. Aggressiivinen koira tulee vaan kovempaa päälle
tolla käyttäytymisellä.
> Loppujenlopuksi ei ole olemassa mitään yleistä neuvoa koiraa vastaan.
> Jos koira tulee tosissaan päälle niin se antaa takuulla kaikkensa,
> ja silloin on kyllä ihmiselläkin kaikki keinot sallittu, siinä on ihan
> oikeasti
> henki kyseessä. Tuurilla se tippuu jo ekasta lyönnistä, niinkuin
> ihminenkin.
Näin on.
> Terve koirahan ei tule ilman syytä kiinni, ja silloinkin on syytä
> yleensä/aina koiran omistajassa.
HIENOA!! Se ei todellakaan ole koiran syy, jos lenkkipolulla irrallaan oleva
koira hyökkää kiinni. Vika on aina omistajassa, vaikka ei sitä
myöntäisikään. Esim. itse en pidä koskaan koiriani vapaana julkisilla
alueilla. Terve koira voi lähteä juoksevan ihmisen perään ihan vaan
leikkimielessä. Tällöin säikähtänyt lenkkeilijä tulkitsee tilanteen väärin
ja soppa on valmis.
Mika
Hmm, täytyy varmaan harjoitella tota kivunsietoa...
No entäpä koirien kivunsieto, kuinka korkea kipukynnys
niillä mahtaa olla eli jatkavatko ne tappelua leatherman niskassakin ?
Mika
Jep. Esim. vippetit juoksee 70 km/h. Edes Michael Johnson ei pysty siihen.
Mika
Onko? No ei sillä ole juuri väliä.
> Koira kun käy tosissaan kiinni, niin se ei reagoi kipuun ollenkaan,
> ainut mahdollisuus siinä vaiheessa on pistää koira tajuttomaksi tai
> kylmäksi.
Ei - on muitakin. Siltä voi esim. rikkoa paikkoja
> Aikaa vaan menee hukkaan jos yrittää kylkiä potkia rikki.
No miten niita voisi potkia jos se on vaikka kadessa kiinni.
> Itse yrittäisin olla mahdollisimman passiivinen, niinkuin joku ehdotti.
Onnea. Joskus auttaa joskus ei.
> Tuurilla se tippuu jo ekasta lyönnistä, niinkuin ihminenkin.
Taidolla voi ehka parantaa mahdollisuuksiaan.
> Terve koirahan ei tule ilman syytä kiinni, ja silloinkin on syytä
> yleensä/aina koiran omistajassa.
Pateeko sama ihmisiin? ;-)
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
"When you lose, don't lose the lesson."
Tässä koko keskustelussa on nyt turhan paljon niputettu koiria yhteen
kategoriaan. Todennäköisesti ottaisin ihmiseenkin eri tekniikan riippuen
siitä, onko kyseessä silmät sumeinä päälle syöksyvä narkki, humalainen
nakkikioskin kuningas vai poliisisetä joka meinaa korjata minut talteen.
Esim. poliisia en välttämättä potkisi ensimmäiseksi palleille jos
tarkoitukseni olisi vain välttää hyökkäys, mutta narkkarin kanssa
taitaisi olla varminta tähdätä laakista päähän, polviin ja/tai munille.
Koira voi olla myös vihainen hyökätessään (esim. reviiristä), tulla
päälle "analyyttisemmin" komennettuna kuten suojelutehtävissä, tai
sitten olla vesikauhuinen raivoava elukka, joka painaa sumeasti päälle.
Kivunsietoa voi siitä päätellä itse, miten vaihtelee tilanteen mukaan,
mutta kyllä noin yleisesti ottaen koiran kipukynnys on korkeampi kuin
ihmisen.
- JjP
Joo, näin on. Koira kun ei osaa taktikoida tai tehdä hämäyksiä, niin
"koppaamisen" ajoittaminen on helpompaa. Väistämisestä en puhu mitään,
kun olen koiran refleksit nähnyt, mutta jos tilanne on paha niin ei muu
auta kuin mennä vastaan ja niin kovaa, että leikki loppuu siihen.
Jos koiran omistaja on paikalla, niin parhaat selviytymismahdollisuudet
taitaa olla kun tarjoaa käsivartta, tipppuu veltoksi ja toivoo parasta.
Vaikka koira tippuu lyönnistä tai potkusta siinä missä mikä tahansa
muukin lihallinen, joidenkin extreme- rotujen kuten tosa inu, treenattu
schäferi, rottis tms. kanssa voi melkein tehokkain tekniikka olla "Isä
meidän".
Poliisikoiratkaan eivät ole olemassa vain näön vuoksi. Taitaapa koira
olla tehokkain ase heti ampuma- aseen jälkeen, kun puukollakaan ei
huonolla tuurilla koira rauhoitu ennen kuin on puukottajalta kaulasuonet
auki.
Suojelukoirakouluttajat osannevat kertoa enemmän, meikäläinen kasvattaa
cockerspanieleita... ;-)
- JjP
Nimenomaan. Ja sitten kun leikin päätteeksi sussari tekee tämmöisen
80kg miehen pohkeen paksuisesta koivunhalosta pientä silppua ihan noin
ajanvietteen kannalta, on iloinen siitä että kuuluu samaan joukkueeseen.
;)
- JjP
> Poliisikoiratkaan eivät ole olemassa vain näön vuoksi. Taitaapa koira
> olla tehokkain ase heti ampuma- aseen jälkeen, kun puukollakaan ei
> huonolla tuurilla koira rauhoitu ennen kuin on puukottajalta kaulasuonet
> auki.
>
Eikös hiljattain ollut tapaus, jossa kiinniotettava tappoi poliisikoiran,
en muista tarkalleen tapausta, mutta asianomainen taisi heilutella kirvestä.
Jaa, mikä on sussari ;)?
Mika
Mika Laitinen wrote:
>
> >"sane" <san...@yahoo.com> wrote
> > Koirilla on kipukynnys paljon korkeammalla kuin ihmisellä.
>
> Onko? No ei sillä ole juuri väliä.
Ei väliä??? Itse ainakin tappelisin tehokkaammin jos en tuntisi kipua.
>
> > Koira kun käy tosissaan kiinni, niin se ei reagoi kipuun ollenkaan,
> > ainut mahdollisuus siinä vaiheessa on pistää koira tajuttomaksi tai
> > kylmäksi.
>
> Ei - on muitakin. Siltä voi esim. rikkoa paikkoja
Silloin pitää rikkoa niin paljon että koira rampautuu/halvaantuu.
Jos on kättä pitempää, niin toi voi onnistua.
>
> > Aikaa vaan menee hukkaan jos yrittää kylkiä potkia rikki.
>
> No miten niita voisi potkia jos se on vaikka kadessa kiinni.
Niinpä - miten sitten itse "rikkoisit paikkoja"
>
> > Itse yrittäisin olla mahdollisimman passiivinen, niinkuin joku ehdotti.
>
> Onnea. Joskus auttaa joskus ei.
Totta - luitko eteenpäin mun kirjoitusta. Hulluus peliin tämän jälkeen.
IP-lajit voi unohtaa.
>
> > Tuurilla se tippuu jo ekasta lyönnistä, niinkuin ihminenkin.
>
> Taidolla voi ehka parantaa mahdollisuuksiaan.
Mikähän se semmoinen taito olisi. Vastassa on koira, ei ihminen - miten
treenaat???
>
> > Terve koirahan ei tule ilman syytä kiinni, ja silloinkin on syytä
> > yleensä/aina koiran omistajassa.
>
> Pateeko sama ihmisiin? ;-)
Joo, syy on aina omistajassa.
Pointti on se että koira ei arvioi mahdollisuuksiaan, vaan pistää 110%
peliin
ja lopputulos katotaan jälkeenpäin. Ihminen taas arvioi näkemäänsä ja on
ennakkoluuloinen.
Oletko nähnyt kun koirat tappelee? Siinä ei edes ihmissilmä pysy mukana.
Kuinka siinä sitten rikot paikkoja, kun ihmisen refleksit on mitä on.
Joillekkin on vaikea paikka myöntää olevansa kakkonen vaikka olisi
kuinka ninjaa tai mustaa vyötä, mutta niin se vaan on.
Itse ottaisin mieluummin vastaan 80kg. äijän kuin 30kg. hauvan.
Pakostikin muistuu mieleen kirja Kamppailijoita dojolta tatamille (vai mikä se
nyt oli),
jossa sensei Matsuoi kertoo kuinka hän selvisi pienestä koiralaumasta nyrkein
ja potkuin.
En ole rohjennut kysyä senseiltä ko. tapahtumasta, mutta lukemani mukaan
koirat perääntyivät kun huomasivat että turpaan tulee.
Minusta on erittäin huono lähtökohta tunnustaa olevansa kakkonen jo ennenkuin
mitään on tapahtunut.
-|<alle
Olisko tämmöinen =)
http://www.blackanddecker-europe.com/suomi/q2-01-kompost.htm
Mika
MJ <x...@xxx.fi> wrote in message news:sZGV6.108$rF5....@read2.inet.fi...
> Ohhoh, mitäs teet jos tommonen hyökkää aggressivisesti kimppuun?? =)
> > http://www.blackanddecker-europe.com/suomi/q2-01-kompost.htm
TJ
MJ wrote in message ...
Samaa mieltä tästä leukojen tehosta.
Yleisesti tähän keskusteluun liittyen kannattanee muistaa, että
koulutetunkaan koiran "osumaprosentti" ei ole 100. Suojelua kouluttaneet
tietävät, että koira ei aina osu siihen, mihin tähtää, eikä aina saa hyvää
otetta eivätkä kaikki koirat osaa purra oikein. Toki koiran puru, olipa
miten onnistunut hyvänsä, on jotain jota meikäläinen välttää. Kuitenkin
henkeään / terveyttään / maaseudun tulevaisuutta puolustaessaan joutuu
etsimään vastustajasta joitain heikkouksia. Lisäksi uskoisin suurimman osan
koirista olevan sellaisia, joita ei ole koulutettu puremaan.
Ehkä tämä koiran epäonnistumisen mahdollisuus suo meille edes häivähtävän
mahdollisuuden selvitä hengissä, kun seuraavan kerran nousemme intöörnetin
äärestä ja astumme ulos ovesta raivohullujen mastiffien sekaan.
Hyvää kesää kaikille, jotka äänestä tuntee toivoo Heimosen Mikko.
Enpä usko.Olisitpahan vaan rikki alta aikyksikon kun et tuntisi mika on
'sopivaa' ja mika ei. Kipu on melkoisen hyva juttu ohjaamaan toimintaa -
mutta sen voi myos 'sulkea pois'. Itse asiassa
arvaan ettet olisi enaa edes elossa jos ET tuntisi kipua lapsesta asti. Tai
sitten elamasi olisi
kovin erilaista. Joka tapauksessa kipu mielletaan helposti vain huonoksi
asiaksi kun se itse
asiassa on myos asia.. kertoo missa mennaan ja missa menee pieleen...
> > Ei - on muitakin. Siltä voi esim. rikkoa paikkoja
> Silloin pitää rikkoa niin paljon että koira rampautuu/halvaantuu.
> Jos on kättä pitempää, niin toi voi onnistua.
Ei siihen katta pidempaa tarvita - aivan kuten ei ihmisenkaan kohdalla.
Jos voi kayttaa apuvalineita niin sehan on vaan plussaa.. jos siis osaa
kayttaa niita. On kiusallisen helppoa
rikkoa ihmista (tai elainta).
> > > Aikaa vaan menee hukkaan jos yrittää kylkiä potkia rikki.
> > No miten niita voisi potkia jos se on vaikka kadessa kiinni.
> Niinpä - miten sitten itse "rikkoisit paikkoja"
Etko tosiaan keksi muita tapoja rikkoa koiraa kuin potkimalla sita???
Siina tapauksessa arvelen kyseessa olevan halusi olla kasittamatta muuta
joten en usko etta yksityiskohdat auttaisivat.
> > > Itse yrittäisin olla mahdollisimman passiivinen, niinkuin joku
ehdotti.
> > Onnea. Joskus auttaa joskus ei.
> Totta - luitko eteenpäin mun kirjoitusta. Hulluus peliin tämän jälkeen.
Kylla luin. Sekin voi auttaa tai sitten ei.
> IP-lajit voi unohtaa.
Jos niin ajattelet niin sinun tapauksessasi epailematta niin onkin. Jos
annat periksi
jo kattelyssa mielessasi ajatuksellekin niin niin varmasti kaykin
todellisuudessasikin.
Niistakin (IP-lajeista) voi olla hyotya - riippuu miten on harjoitellut ja
mita on
harjoitellut.. tasta taas paastaankin siihen miten tarkeata on loytaa hyva
opettaja
ja muodostaa haneen hyva suhde - todella arvokas on se...
> > > Tuurilla se tippuu jo ekasta lyönnistä, niinkuin ihminenkin.
> > Taidolla voi ehka parantaa mahdollisuuksiaan.
> Mikähän se semmoinen taito olisi. Vastassa on koira, ei ihminen - miten
> treenaat???
En ymmarra... Heikkoja paikkoja on JOKA ASIASSA ja jokaisessa elavassa.
Ei eroa. Omituisen rajoittunutta kasitysta tuollainen minusta kuvaa...
> > > Terve koirahan ei tule ilman syytä kiinni, ja silloinkin on syytä
> > > yleensä/aina koiran omistajassa.
> > Pateeko sama ihmisiin? ;-)
> Joo, syy on aina omistajassa.
Onko 'uhri' ihmistenkin valisissa taisteluissa itse aiheuttanut
tilanteen yleensa/aina???
> Pointti on se että koira ei arvioi mahdollisuuksiaan, vaan pistää 110%
> peliin ja lopputulos katotaan jälkeenpäin.
Riippunee koirasta ja tilanteesta. Ei nekaan mitaan automaatteja ole.
>Ihminen taas arvioi näkemäänsä ja on ennakkoluuloinen.
Ketka enemman - ketka vahemman...
> Oletko nähnyt kun koirat tappelee? Siinä ei edes ihmissilmä pysy mukana.
> Kuinka siinä sitten rikot paikkoja, kun ihmisen refleksit on mitä on.
Olen nahnyt - ei ihmeellista. Olen jopa ollut sangen lahella seuraamassa
moista.
Onhan se hauskan nakoista puuhaa, mutta jos ei anna murinan hamata liikaa
niin
se on aika yksinkertaista hommaa... Kivuliasta jos koira nappaa kiinni
epailematta
ja viel kivuliaampaa jos sattuu iso koira ja nappaa kiinni heikosta
kohdasta, mutta
jos se on kiinni jossain niin silloinhan tiedetaan ainakin missa se on
vaikka se olisikin
'ihmissilmaa nopeampi' liikkeissaan. :-)
> Joillekkin on vaikea paikka myöntää olevansa kakkonen vaikka olisi
> kuinka ninjaa tai mustaa vyötä, mutta niin se vaan on.
Buhahaha... voivoi jopas taas koski.. mika ihme sua nyt satutti...?
Siis sanoinko olevani ykkonen taas jossain sulle tulleessa meilissa? Mitkas
pikku-ukot ne sulle kirjoittelee oikein ? :-O
> Itse ottaisin mieluummin vastaan 80kg. äijän kuin 30kg. hauvan.
No se on ihan oma toiveesi.. Itse taas olen huomannut etta ihmiset ovat
sangen
nokkelia hoitamaan asioitaan - koirat eivat tai sitten en vaan ole huomannut
heidan
juonivan salajuonia...
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
"Be like a postage stamp - stick to one thing until you get there."
> > > Jaa, mikä on sussari ;)?
> > Olisko tämmöinen =)
> Ohhoh, mitäs teet jos tommonen hyökkää aggressivisesti kimppuun?? =)
First rule applies here : Never get into that kinda situation... :-)
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
"To read without reflecting is like eating without digesting."
Dunno, mutta yksittäistapaus. En sanonutkaan ettei koirasta pääsisi
teräaseella eroon, väitinpähän vain, että teräaseen kanssa ei vielä
parane ruveta ylpistelemään, kun saumat menevät vieläkin aika 50-50.
- JjP
35- kiloinen itsepuolustusmenetelmä? :---) Deutscher Schäferhund on hyvä
esimerkki siitä, että eläinmaailmassa ei massan puute vielä tarkoita
voiman puutetta... nimim. kepin väärässä päässä ollut.
- JjP
Kalle Koskinen wrote:
>
>
> Pakostikin muistuu mieleen kirja Kamppailijoita dojolta tatamille (vai mikä se
> nyt oli),
> jossa sensei Matsuoi kertoo kuinka hän selvisi pienestä koiralaumasta nyrkein
> ja potkuin.
> En ole rohjennut kysyä senseiltä ko. tapahtumasta, mutta lukemani mukaan
> koirat perääntyivät kun huomasivat että turpaan tulee.
> Minusta on erittäin huono lähtökohta tunnustaa olevansa kakkonen jo ennenkuin
> mitään on tapahtunut.
>
> -|<alle
Itse luin oliko se nyt Budo Expressistä, että hän oli lyönyt
maasta löytämällään kepillä....onko kirjassa totuus vai BE:ssä?
Lähinnä kuriositeettikysymys....kova paikka joka tapauksessa.
Itse olen ollut vieressä kun Saksanpaimenkoira puri kaveriani käteen jolloin
hän pamautti nyrkillä kuonon ja kallon välimaille => koira pakeni paikalta.
Koira oli irrallaan ja huonolla pidolla eli ei siis koiran vika vaan omistajan
IMHO.
-Carenza
> Buhahaha... voivoi jopas taas koski.. mika ihme sua nyt satutti...?
> Siis sanoinko olevani ykkonen taas jossain sulle tulleessa meilissa? Mitkas
> pikku-ukot ne sulle kirjoittelee oikein ? :-O
Asia selvä.
>> > > Tuurilla se tippuu jo ekasta lyönnistä, niinkuin ihminenkin.
>> > Taidolla voi ehka parantaa mahdollisuuksiaan.
>> Mikähän se semmoinen taito olisi. Vastassa on koira, ei ihminen - miten
>> treenaat???
>
> En ymmarra... Heikkoja paikkoja on JOKA ASIASSA ja jokaisessa elavassa.
>Ei eroa. Omituisen rajoittunutta kasitysta tuollainen minusta kuvaa...
Millaisia harjoitteita te käytätte moisen uhan torjuntaan?
Vai koliseeko täällä taas tyhjät tynnyrit...
> No se on ihan oma toiveesi.. Itse taas olen huomannut etta ihmiset ovat
>sangen
>nokkelia hoitamaan asioitaan - koirat eivat tai sitten en vaan ole
huomannut
>heidan
>juonivan salajuonia...
Vaihda ihmeessä seuraa/työpaikkaa/kavereita jos tuntuu olevan paljon
salajuonia lähettyvillä.
: Hätävarjelussa eläin rinnastetaan esineeseen eli puolustautua
: hyökkäykseltä tietty saa.
Kun koira rinnastetaan esineeseen eli sillä ei ole mitään juridista
asemaa, ei sen hyökkäys silloin voi olla oikeudeton. Ja hätävarjelu on
sallittu ainoastaan oikeudetonta hyökkäystä vastaan, eli koiraa vastaan
ei hätävarjelu ole mahdollista.
Sen sijaan laki tuntee ns. defensiivisen pakkotilan, joka on käytännössä
kutakuinkin sama.
Itse tilanteessa tietenkin herttaisen yhdentekevää, mutta juristeille
näissä on eroa.
--
Roope Lehto
roope...@helsinki.REMOVE.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
: Muistaakseni suomessa ei saa enää pitää koiraa vapaana julkisella paikalla.
Kuntakohtaista.
Olenkohan kummallinen. Minun miettiessäni mitä tahansa
itsepuolustustilannetta en juurikaan ajattele juridisia seurauksia. Pikemmin
sitä, että selviän itse mahdollisimman vähillä vahingoilla, kuten myös
seurassani olevat ystävät.
Eli koiran hyökätessä (silminnähden tosissaan) olisi otuksen pysyvä
vahingoittaminen tai tappaminen ehkä se todennäköisin toimintamallini. Tai
ainakin tuon yrittäminen, jos vaikka otus sattuisi olemaan ns. badass.
Yleensäkin juridiset seikat ovat harjoitteluuni nähden aika yhdentekeviä.
Kyllä, tiedän jonkinverran lain ja itsepuolustuksen suhtautumisesta
toisiinsa. Minulla on myös mahdollisuus saada tästä syvällisempääkin oppia.
Se ei silti vaikuta pätkääkään harjoitteluuni.
> --
> Roope Lehto
Jussi Häkkinen
- Jarno
Jukka-Tapio Palokangas wrote:
> KK <kako...@cc.hut.fi> wrote:
> : Itsepuolustuskursseilla opetetaan puolustautumaan kun hyökkääjä
> : on useimmiten ihminen. Mitäpä jos vastassa onkin koira ?
> : Onko kukaan harjoitellut erityisesti koirien varalle ?
> : Löytyisikö mitään erityisiä tekniikoita joilla koiran saisi rauhoitettua
>
> Kun kuulin tästä taannoisesta valitettavasta bullmastiffitapauksesta, olin
> aivan varma että joku tämän ottaa täällä esille :)
>
> Jos munissa roikkuu satakiloinen englanninmastiffi, luulen että ajatukset
> ovat semmoisissa sfääreissä että hienoja tekniikoita tuskin tulee pahemmin
> pähkäiltyä.
>
> Jotain voipi kuitenkin yrittää; luonnollisesti silmät ja
> kurkku ovat herkkiä. Olen kyllä kuullut tapauksista, joissa eilmien
> telominen ei ole auttanut, mutta kurkun ruhjominen vaikuttaa ainakin
> pitkällä tähäimellä, jos siinä sattuu onnistumaan. Sitten, kuono on herkkä
> ja kuonon ja kallon liittymäköhta erityisesti, kova isku siihen saattaa
> halvaannuttaa/jopa tappaa koiran. Mutta osuppas sitten siihen sopivasti,
> kun koira riuhtoo kovasti. Päätä voi yrittää taittaa taaksepäin, koiran
> niskarakenne ei anna pään kääntyä kovin pitkästi "ylöspäin". Tämäkin
> lähinnä ruhjomalla, paininomaisesti voi olla liian iso riski syöttää omat
> poskilihat sesselle. Niska/kaulanahoista voi yrittää ottaa kiinni ja
> potkia sitten kehon pehmeisiin osiin, mutta eipä helppoa tämäkään.
>
> Käden repiminen irti suusta tuottaa vaurioita, joskus käden syvemmälle
> tunkeminen mahdollistaa puruvoiman vähenemisen. Tiedän tapauksen jossa
> tyypillä oli
> aikaa valmistautua koiran tuloon hetki, tyyppi kääri takin käsivartensa
> ympärille, otti purun siihen ja hoiteli vapaalla kädellä teräaseella
> koiran. Tämäkin vaati aikaa, valmistelua ja aseen. Ja sitäpaitsi, kunnolla
> koulutettu koira ei käy tarjottuun kohteeseen. ja vaikka kävisi, tuskimpa
> siltikään helppoa on.
>
> Isompien koirien kanssa en onneksi ole itse joutunut koskaan tosissaan
> tappelemaan, kaveripaineja on kuitenkin onneksi jonninverran kokeiltu :).
> Huomattavasti mieluummin koirien kanssa kyllä kaverina pysynkin. Jos olet
> nähnyt pk-toimintaa tai vaikka ihan normaalia riuhtomisleikkiä jonkun
> isomman ja sähäkän möriskön kanssa, tietänet mitä tarkoitan :)
>
> siinä taas spekulointia sen pennin edestä.
>
> --
> J.Palokangas - juk...@ee.oulu.fi
> \ | |\ |\ /| |\ /\ \ | | |\ \
> <> \| |/\ | \/ | |/\ / \ \| --+-- |/\ ) <>
> | | \ | | | \/ \ | | | \ /
> Yleensäkin juridiset seikat ovat harjoitteluuni nähden aika yhdentekeviä.
> Kyllä, tiedän jonkinverran lain ja itsepuolustuksen suhtautumisesta
> toisiinsa. Minulla on myös mahdollisuus saada tästä syvällisempääkin
oppia.
Hear Here! Olen tästä täysin samaa mieltä Jussin kanssa, mutta sehän
ei tee meistä vielä mitenkään normaaleja :-) Toivoisin niilta jotka
taistelutaitoja tosissaan
haluavat harjoitella tallaista suhtautumista asiaan
Vaihtoehtoinen tulkinta:
Voi myos olla että ihmiset liikaakiin vetoavat tuohon lain 'rajoittavaan
voimaan' kun eivät itse halua/jaksa/viitsi harjoitella vuosikausia lajeja ja
naapurin ville jaksaa.. jotenkinhan se villen tyo pitaa aliarvostaa kun ei
itsesta siihen ole ... :-) Kumpihan se muuten oikeasti pyorittaa maailmaa
raha vai kateus...? ;-)
Mika Laitinen
Bujinkan Budo Taijutsun harjoittelija
>Millaisia harjoitteita te käytätte moisen uhan torjuntaan?
Aivan vastaavanlaisia kuin ihmisenkin.
>Vai koliseeko täällä taas tyhjät tynnyrit...
En Teidän tynnyristänne tiedä mutta täällä ei ainakaan...
>> No se on ihan oma toiveesi.. Itse taas olen huomannut etta ihmiset ovat
>>sangen nokkelia hoitamaan asioitaan - koirat eivat tai sitten en vaan ole
>>huomannut heidan juonivan salajuonia...
>Vaihda ihmeessä seuraa/työpaikkaa/kavereita jos tuntuu olevan paljon
>salajuonia lähettyvillä.
Täh? Siis onko sinun Ihmemaassasi koira-armeijoita ja koira-murhaajia?
Sielläkö koirat laativat suunnitelmia murhien toteuttamiseksi? Hetkinen -
vai
tarkoitatko ettei ihmiset laadi moisia???? Missä oikein elät?
Mika Laitinen
Bujinkan Budo Taijutsun harjoittaja
--
"Don't criticize what you can't understand."
- Bob Dylan
Monessako treenissä teillä on ollut koiria mukana (tai käärmeitä tai
karhuja)? Ihan vaan pelkkä lukumäärä riittää vastaukseksi. Varma en tietysti
voi olla, mutta epäilen, että _ette_ kuitenkaan käytä samanlaisia
harjoitteita ihmisen ja koiran muodostamia uhkia vastaan.
--
Teme
> [K]oira rauhoittuu kun sitä puristaa
> sormilla kaulan ympäriltä ja jostain tietyistä pisteistä. Se miten nuo
> tekniikat sitten toimii käytännössä päälle käyvää hurttaa vastaan onkin eri
> asia.
Hermopistetekniikkaa koiraa vastaan :)
Toimii varmaan yhtä hyvin kuin ihmiseenkin: joskus toimii, joskus ei.
Itse kokeilisin suoraa lyöntiä päähän. Toimii kipukynnyksestä riippumatta.
> - Jarno
Mikke
Koiria? En muista . käärmeitä ei omissani tietääkseni - eikä karhujakaan.
> Varma en tietysti voi olla, mutta epäilen, että _ette_ kuitenkaan
> käytä samanlaisia harjoitteita ihmisen ja koiran muodostamia uhkia
vastaan.
Emme käytä 'harjoitteita' uhkia vastaan vaan ihan oikeita tekniikoita. Ja
kyllä
ne on ihan niitä samoja periaatteessa käytetään niitä sitten mitä vastaan
tahansa.
Kaikella elävällä on heikot kohtansa. Tottakai lyönti hieman muuttuu ja
kohde,
mutta ei sen kummempaa.
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
"No matter where you go, there you are."
> Hermopistetekniikkaa koiraa vastaan :)
Jep - kuullostaa riskaabelilta.
> Toimii varmaan yhtä hyvin kuin ihmiseenkin: joskus toimii, joskus ei.
Nimenomaan! Ei takeita.
> Itse kokeilisin suoraa lyöntiä päähän. Toimii kipukynnyksestä riippumatta.
Taas joku joka ymmartaa :-) No onhan niitä tietysti muitakin juttuja mitä
voi tehdä
mutta tuo voisi olla myos yksi kokeiltavista.. :-)
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
"By three methods we may learn wisdom: First, by reflection which is
noblest; second, by imitation, which is the easiest; and third, by
experience, which is the bitterest."
Ongelma on myös se, että tuollainen iso koira on myös melkoinen
lihaskimppu. Ei siltä niin vaan niskoja katkota. Lisäksi
jos kaadut maahan, niin voi tulla todella pahoja ongelmia.
Hampaat niskassa ei ole kiva juttu.
--
Jouni Merikari, +358503859843
------------------------------------------------------------------
Only presidents, editors and people with tapeworm have the right to use
the editorial 'we'. - Samuel Clemens (Mark Twain)
Niinpä. Mulla ainakin on välillä vaikeuksia soveltaa tekniikkaa pienempiin
ihmisiinkin. Siksi kuvittelen, että esim. koiraa vastaan soveltaminen voisi
olla vielä vaikeampaa, ellei ole moista joskus harjoitellut. Tämä ei
tietenkään tee koirista voittamattomia, nyrkkiä ne tottelee, kun tarpeeksi
kovaa lyö. Pointtini oli vain siinä, että melko turhaa spekuloida millä
lajin X tekniikalla hyökkäävä koira taltutetaan.
> Emme käytä 'harjoitteita' uhkia vastaan vaan ihan oikeita tekniikoita.
<Lainaus>
Rami: >Millaisia harjoitteita te käytätte moisen uhan torjuntaan?
Mika: Aivan vastaavanlaisia kuin ihmisenkin.
</Lainaus>
Niin tai näin - harjoite tai tekniikka - epäoleellista.
> ne on ihan niitä samoja periaatteessa käytetään niitä sitten mitä vastaan
> tahansa.
> Kaikella elävällä on heikot kohtansa. Tottakai lyönti hieman muuttuu ja
> kohde,
> mutta ei sen kummempaa.
Muuten samaa mieltä, mutta mielestäni tekniikka ja kohde eivät muutu vain
"hieman", jos yhtäkkiä pitääkin lyödä hihassa tai pohkeessa roikkuvaa
koiraa.
--
Teme
Lihaskimppu ei ole ongelma. Eikä niskat ole ainoita mahdollisia
katkaistavia.
> Lisäksi jos kaadut maahan, niin voi tulla todella pahoja ongelmia.
> Hampaat niskassa ei ole kiva juttu.
Pessimististä ajattelua. Älkää heti kättelyssä luovuttako.
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
"Hindsight is good, foresight is better, but insight is the best of all."
Minulla taas ei koko ole mitenkaan rajoittava tekija - ei suuri eika
pieni.
Se mita tekee riippuu aina vastustajasta - ja se taas voi kulkea mun
puolestani
kahdella, kolmella tai neljalla jalallaa tai vaikka ryomien.
> Siksi kuvittelen, että esim. koiraa vastaan soveltaminen voisi
> olla vielä vaikeampaa, ellei ole moista joskus harjoitellut.
En usko. Itseasiassa pidan niita helpompina vastustajina
(todennakoisesti)
kuin ihmisia. En ymmarra muutenkaan - jos vastassa on joku todella todella
voittamaton alien milla ei ole mitaan heikkoja kohtia niin eiko han ole
helppo
vastustaja - teet mita teet... Huoh.
> Tämä ei tietenkään tee koirista voittamattomia, nyrkkiä ne tottelee, kun
> tarpeeksi kovaa lyö.
Tai sitten ei. Mutta nyrkki ei todellakaan ole kuin YKSI vaihtoehto
lukemattomien joukossa.
> Pointtini oli vain siinä, että melko turhaa spekuloida millä
> lajin X tekniikalla hyökkäävä koira taltutetaan.
Häh? No en itse ainakaan ole mitään lajia nimennytkään!!?? Onko joku
muka? Minusta on aivan yhdentekevää minkä lajin tekniikalla se taltutetaan!
> > Emme käytä 'harjoitteita' uhkia vastaan vaan ihan oikeita
tekniikoita.
> <Lainaus>
> Rami: >Millaisia harjoitteita te käytätte moisen uhan torjuntaan?
> Mika: Aivan vastaavanlaisia kuin ihmisenkin.
> </Lainaus>
> Niin tai näin - harjoite tai tekniikka - epäoleellista.
No vastasin jo! Aivan samanlaisilla tekniikoilla ja periaatteilla kuin
mita
tahansa hyokkaajaa vastaan.
> > ne on ihan niitä samoja periaatteessa käytetään niitä sitten mitä
vastaan
> > tahansa. Kaikella elävällä on heikot kohtansa. Tottakai lyönti hieman
muuttuu ja
> > kohde, mutta ei sen kummempaa.
> Muuten samaa mieltä, mutta mielestäni tekniikka ja kohde eivät muutu vain
> "hieman", jos yhtäkkiä pitääkin lyödä hihassa tai pohkeessa roikkuvaa
> koiraa.
No se riippunee siitä mitä ja miten harjoittelet. En tiedä - tiedän vain
sen miten
meillä Bujinkanissa opetetaan.
Mika Laitinen
Bujinkan Budo Taijutsu
--
"A moment's insight is sometimes worth a life's experience."
Good for you.
> > Siksi kuvittelen, että esim. koiraa vastaan soveltaminen voisi
> > olla vielä vaikeampaa, ellei ole moista joskus harjoitellut.
>
> En usko. Itseasiassa pidan niita helpompina vastustajina
> (todennakoisesti) kuin ihmisia.
Niin minäkin! Mutta tapa, jolla koiran taltuttaisin, muistuttasi
todennäköisesti vain etäisesti treeneissä harjoittelemiani tekniikoita.
Idean selventämiseksi kärjistys: En tapa esimerkiksi hyttystä millään
kamppailulajin tekniikalla.
>
> Tai sitten ei. Mutta nyrkki ei todellakaan ole kuin YKSI vaihtoehto
> lukemattomien joukossa.
Totta.
>
> > Pointtini oli vain siinä, että melko turhaa spekuloida millä
> > lajin X tekniikalla hyökkäävä koira taltutetaan.
>
> Häh? No en itse ainakaan ole mitään lajia nimennytkään!!?? Onko
joku
> muka? Minusta on aivan yhdentekevää minkä lajin tekniikalla se
taltutetaan!
Ei kukaan ole mitään lajia nimennytkään. Tarkoitin lähinnä, että koiria
vastaan puolustautuminen liittyy erittäin vähän kamppailulajeihin noin
yleisesti. Koiran hyökätessä esiin astuu ihmisen luontaiset refleksit ja
selviytymismallit, koskapa tilanne on uusi ja yllättävä, eikä moni
meistä ole sellaista ennakolta harjoitellut.
--
Teme
Joskus lehdestä luin jonkun koirankouluttajan sanovan, että pitäisi puristaa
koiran alaleukaa mahdollisimman takaa. Itse en kyllä lähtisi tätä
kokeilemaan. :)
kokemusta on oma koira joskus näykkäsee kun vetelee hännästä ja jaloista kun
se loikoilee :)
"Ly-Cong Thu" <ly-co...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:JlnV6.231$fn4....@read2.inet.fi...
> > Tarkoitin, että jos piekseminen jää ainoaksi keinoksi (tai sen
> yrittäminen) niin
>
> > mihin koiraa kannattaisi lyödä/potkaista ?
> > Käsittääkseni päähän, mutta koirilla on yleensä aika paksut luut,
> > joten siitä ei välttämättä ole apua.
>
> En ole asiantuntija. En ole ihmisiäkään hirveästi päähän potkinut.
Uskoisin
> että kaikk silmät, nenät ja sun muut kaikki mahdolliset paikat ovat arkoja
> koirallekin, samalla tavalla kun ihminenkin.
>
> > Olennaista on kait se onko koira päässyt jo puremaan,
>
> Se on vähän siinä ja siinä. Koira on erilainen kun ihminen. Ihmisestä
pystyy
> kohtuulisesti aavistaamaan sen että onko se tulossa kimppuun. Mutta miten
> koirista ikinä tietää? Pari kertaan on nimittäin koira innokkaana juossut
> täysillä mua päin, ja kyseisillä kerrolla nää mulle tuntemattomat koirat
> halus vain leikkiä. Joten voin tässä _minun_ kohdalla päätellä sen että
jos
> koira haluu purra, niin se on jo todennäköisesti hampaansa jo upottanut.
> Tosin, aina pitää varautua siihen että päin juokseva koira ei välttämättä
> aina ole niitä innokkaita kepin noutajia.
>
> > jos se roikkuu hampaat upotettuna käsivarressa niin olisko mahdollista
> ottaa
> > niskalenkki ja yrittää kuristaa ?
>
> Jos sietää sen kyseisen kivun. Nimittäin ne hampaat repivät paikat
pahempaan
> kuntoon. Odotellaan edelleen asiantuntijoitten vastauksia =)
>
>
Itseäni pääsi eräs koira (olisikohan merkki ollut Suomen Ajokoira) puremaan
ja käteni muistutti Emmentalia ennen kuin ehdin tajuta mitä oli tapahtunut.
(Temppu onnistuu helposti: tarvitsee vain etsiä sopivan vihainen koira ja
viedä siltä luu ;)
Nojoo paitti jos koira on koulutettu. Ne on jumalauta ihmeellisiä. Saat
vaikka lyödä eikä se tee mitään jos omistaja on samassa huoneessa, mutta jos
vaikka omistaja ei ole tai se on jotenkin makuulla tms niin jumalauta se
näykkäsee, ja koulutettu sillee että näykkäsee arkaan paikkaan. Meillä on
ollut kenneli ja tuli tutustuttua noihin suojelukoiriin. Dopermanni oli
koira mistä ylempää kerroin. Se on koulutettu että kaulaan ottaa kiinni ja
lyhytkarvainen, nokka sellainen suippo niin ei löydä mitää mistä ottaa
kiinni kun se käy päälle. Lyödä voi yrittää mutta se puree vaan kahta
enemmän. En ole lyönyt koiraa koskaan, mutta tiedän että ne on koulutettu
niin. No ok. Omaa berninpaimenkoiraa on pakko joskun vetää hännästä :)
-Teemu
Tuskin koiratkaan ovat tottuneet saamaan potkuja ja iskuja,
vaikea kuvitella, että edes poliisikoiria sellaisiin totutettaisiin.
Mika
Itsella oli toinen kyynarpaa koiran leukojen valissa ja se kasi
oli poissa kaytosta, mutta toisella kadella tartuin kurkkuun
kiinni ja heitin koiran pois. Vahan ajan paasta tilanne onneksi
jo rauhoittui. Itse kavisin vielakin kurkkuun kiinni, enka
yrittaisi katkoa mitaan. Riippuu tietysti tilanteesta.
> > Lisäksi jos kaadut maahan, niin voi tulla todella pahoja ongelmia.
> > Hampaat niskassa ei ole kiva juttu.
>
> Pessimististä ajattelua. Älkää heti kättelyssä luovuttako.
>
Kannattaa kuitenkin olla realisti. Se ei tarkoita, etta luovuttaisi.
> Mika Laitinen
> Bujinkan Budoka
> --
> "Hindsight is good, foresight is better, but insight is the best of all."
-Sami
--
Sami Kemppinen
sami.ke...@lmf.ericsson.se
Two Wheels Good, Four Wheels Bad
> Niin minäkin! Mutta tapa, jolla koiran taltuttaisin, muistuttasi
> todennäköisesti vain etäisesti treeneissä harjoittelemiani tekniikoita.
> Idean selventämiseksi kärjistys: En tapa esimerkiksi hyttystä millään
> kamppailulajin tekniikalla.
Hmm.. no kuullostaa siltä että olemme samaa mieltä mutta tarkoitamme
eri asiaa kamppailulajien tekniikoilla... Meillä opetetaan esim. lyömään
erilaisilla nyrkeillä käyttäen erilaista dynamiikkaa, eri kohteita, arkoja
paikkoja, ajoitusta, kulmia jne. ja kyllä käyttäisin niitä myös tuossa.
> > > Pointtini oli vain siinä, että melko turhaa spekuloida millä
> > > lajin X tekniikalla hyökkäävä koira taltutetaan.
> > Häh? No en itse ainakaan ole mitään lajia nimennytkään!!?? Onko
> > joku muka? Minusta on aivan yhdentekevää minkä lajin tekniikalla se
> > taltutetaan!
> Ei kukaan ole mitään lajia nimennytkään.
Ahh.. ok. Pahoittelen - ymmärsin että tarkoitit että olisin selittänyt
Bujinkanin tekniikoiden kaikkivoipaisuudesta täällä nimeten Bujinkanin.
Niinhän en tehnyt - mutta totta on myös se että olen todennäköisesti
elämäni 'velkaa' Bujinkanin Bujutsulle... Kirjoitan sillä kokemuksella
mitä minulla on.
> Tarkoitin lähinnä, että koiria vastaan puolustautuminen liittyy
> erittäin vähän kamppailulajeihin noin yleisesti.
Niin - ainakin noihin nykyisiin... No taaskin se riippuu minusta mitä
harjoittelee ja missä - kuten sanoin - on ensiarvoisen tärkeää löytää
hyvä opettaja ja pysyä hänen kanssaan.
> Koiran hyökätessä esiin astuu ihmisen luontaiset refleksit ja
> selviytymismallit, koskapa tilanne on uusi ja yllättävä, eikä moni
> meistä ole sellaista ennakolta harjoitellut.
Aivan totta! Siksi juuri sanoin että on tärkeää mitä harjoittelee ja
miten.
Meillä toimintamallit pohjaavat luonnollisuuteen.
Mika Laitinen
Bujinkan Budo Taijutsun harjoittaja
--
"Right is right, even if everyone is against it;
and wrong is wrong, even if everyone is for it."
- William Penn
> > Mika Laitinen wrote:
> > Lihaskimppu ei ole ongelma. Eikä niskat ole ainoita mahdollisia
> > katkaistavia.
> Kaytannossa niska on ainut paikka minne voit ylettya, kun
> koira on kimpussa. Se ei todennakoisesti pure kiinni vain
> yhteen kohtaan ja jamahda siihen, vaan puree kiinni lahestyvaan
> kohteeseen. Oikeasti koira on nopea.
Jep - niinhän ne tuppaa kai olemaan. Niin on myös moni ihminenkin.
Se mihin 'ylettyy' riippuu tilanteesta ja asennoista. Mitään oikotietä tai
ultimate ratkaisua ei ole. Kuitenkin on monia paikkoja joita voi rikkoa
- aivan kuin ihmisellakin. Uskoisin etta oikeanlainen vapaus
harjoittelussa auttaa tassa - kuunnelkaa vaikka mita Häkkisen Jussi
kirjoitti toisaalla päällekäyvään ihmiseen 'tarttumisesta'. Oikeanlainen
harjoittelu tukee tassakin selviytymista. Pitaa kuitenkin muistaa ettei
kukaan selvia elamasta hengissa - ei takeita mistaan tulevasta.
> Kannattaa kuitenkin olla realisti. Se ei tarkoita, etta luovuttaisi.
Aivan oikein! Kts. sigu
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
"The pessimist complains about the wind;
the optimist expects it to change;
the realist adjusts the sails."
- William Arthur Ward
(Liittyy tapaukseen, jossa Matsuoi ymmärsi zanshinin merkityksen)
Kolmesta(?) koirasta, kepin avulla sai torjuttua/estettyä hyökkäyksiä
jonkun kerran, mutta tilanne oli "pahenemassa" eli oli joutumassa
alakynteen
> En ole rohjennut kysyä senseiltä ko. tapahtumasta, mutta lukemani mukaan
> koirat perääntyivät kun huomasivat että turpaan tulee.
"Katsoi koiraa silmiin ja totesi: Jos tulet vielä, niin kuolet." Koira
perääntyi.
Samantyyppinen tarina liittyy miekkailuun, jossa tarpeeksi edistynyt
oppilas laitetaan sataa tai tuhatta vastustajaa vastaan peräkkäin.
Jossain vaiheessa fyysinen väsymys yllättää ja ryhti painuu kumaraan.
Vastustajia vaan piisaa ja mäiskittävä on, vaikka hieman väsyttää. Jos
oppilas on valmis, jossain vaiheessa ryhti suoristuu ja hän on valmis
ottamaan vastaan vaikka kaikki maailman miekkamiehet. Tässä vaiheessa
opettaja näkee, että oppilas on ymmärtänyt, ja koe loppuu siihen.
Kaikkia oppilaita ei tähän kokeeseen laiteta (eikä kaikille kokeilluille
tätä "valaistumista" varmaankaan tapahdu).
Suurinpiirtein noin se meni, joku tietänee/muistanee tarkemman
sanamuodon ja
korjannee epäkohdat. Pointti kuitenkin ilmenee?
> Minusta on erittäin huono lähtökohta tunnustaa olevansa kakkonen jo ennenkuin
> mitään on tapahtunut.
Pitää tasan kutinsa. Toisista se vain näkyy päällepäin selvemmin kuin
toisista.
--
------------------------------------------------------------------
Hymyile...
ja maailma hymyilee takaisin
pieraise...
ja hymyt hyytyy koj...@cc.jyu.fi
------------------------------------------------------------------
>> Tarkoitin lähinnä, että koiria vastaan puolustautuminen liittyy
>> erittäin vähän kamppailulajeihin noin yleisesti.
>
> Niin - ainakin noihin nykyisiin... No taaskin se riippuu minusta mitä
>harjoittelee ja missä - kuten sanoin - on ensiarvoisen tärkeää löytää
>hyvä opettaja ja pysyä hänen kanssaan.
Siis vielä kerran, harjoitteletteko puolustautumista hyökkäävää
koiraa vastaan, ja miten?
Siis vielä kerran. Kyllä. Harjoittelemme puolustautumista (ja
hyökkäystä) kaikenlaisia hyökkäyksiä vastaan.
Miten? Sanoinhan jo (ainakin) periaatteita. Ihan ystävällisesti
totean että lajimme (ja harjoittelumme) yksityiskohdat eivät
kuulu sinulle eikä tähän foorumiin. Parasta kun alat itse vaan
harjoitella :-) Niistä periaatteista joita olen tänne postannut on
kyllä ymmärrettävissä hieman siitä mitä tarkoitan - jos on
tarpeeksi valppaana.
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
--
"Don't mind your make-up, you'd better make your mind up."
- Frank Zappa
>>"Rami" <r...@f.fi> wrote
>>Siis vielä kerran, harjoitteletteko puolustautumista hyökkäävää
>>koiraa vastaan, ja miten?
>
> Siis vielä kerran. Kyllä. Harjoittelemme puolustautumista (ja
>hyökkäystä) kaikenlaisia hyökkäyksiä vastaan.
Ilmeisesti tästä täytyy tehdä oma tulkinta; ette harjoittele
puolustautumista
(ja hyökkäystä) erikseen koiria vastaan.
Harjoitteleeko kukaan?
1) Tämä on luultavasti ainoa tapa jolla koiran otteen saa irtoamaan paljain
käsin (on kokeiltu omilla ja kavereitten koirilla melko kuumassakin
leikkimatsissa). Tekniikka: tartutaan alakautta koiran alaleuasta
mahdollisimman läheltä suupieliä ja puristetaan mahdollisimman kovaa
suupielen lihasten ja alahampaiden suuntaan (omaa moppea nyt ei tietenkään
viitsi hirveästi rääkätä). Tässä otteessa koira ei pysty puremaan. Jos ote
on kunnollinen niin peukalon ja keskisormen voi huoletta työntää hampaiden
väliin - parempi jos koiran huulet menevät myös hampaiden väliin - ja sitten
puristaa ja vääntää.
2) Jos käsi on koiran suussa kämmen alaspäin niin kannattaa työntää sitä
mahdollisimman syvälle ja puristaa sitten, tai yrittää työntää sormia
mahdollisimman syvälle kurkkuun. Teho ei ole yhtä hyvä kuin ulkopuolisessa
otteessa, mutta saa hurtan hiukan kakistelemaan (oksennusrefleksi) ja antaa
ehkä, siis ehkä hieman aikalisää.
Näitä kannatta harjoitella, mutta kannattaa myös muistaa että koira saattaa
kyllä suuttuakin ja tarrata esim. kelleihin kiinni!
Mutta, mutta, mutta......koira on tavattoman nopea otus joka ei pelkästään
pure, vaan se tositilanteessa myös raatelee ravistelemalla ja käyttää siinä
koko ruumistaan, ja innostuu lisää lyömisestä ja potkimisesta.
Lisäksi monet paimenkoirarodut eivät heti käy kiinni vaan tikkaavat nopeassa
sarjassa 5-6 kertaa ennenkuin ehdit sanoa au.......ts! Joten alaleuasta
kiinnisaamiseen tarvitaan myös hyvää onnea, eikä se välttämättä onnistu
kovin tylppäkuonoiseen koiraan (vrt. bullmastiffi)!
Väliinmenotilanteessa turvallisiin tarttumakohta koiraan on takajalat,
toiseksi vähiten vaarallinen on "koulutusote" kaula/niskanahasta, josta
koira nostetaan "puhuttelukorkeuteen", mutta tämä vaatii jo kokemusta ja
hauista.
Jos joku väittää pärjäävänsä yli 25 kiloiselle taistelutahtoiselle koiralle
iskuin ja potkuin, niin toivotan terveyttä ja pitkää ikää!
hau, t: maukka
>KK <kako...@cc.hut.fi> wrote:
>> Hmm, täytyy varmaan harjoitella tota kivunsietoa...
>> No entäpä koirien kivunsieto, kuinka korkea kipukynnys
>> niillä mahtaa olla eli jatkavatko ne tappelua leatherman niskassakin ?
>
> Tässä koko keskustelussa on nyt turhan paljon niputettu koiria yhteen
>kategoriaan. Todennäköisesti ottaisin ihmiseenkin eri tekniikan riippuen
>siitä, onko kyseessä silmät sumeinä päälle syöksyvä narkki, humalainen
>nakkikioskin kuningas vai poliisisetä joka meinaa korjata minut talteen.
Useimmat ihmiset eivät käy kimppuun, kuten eivät useimmat koiratkaan.
Ne jotka käyvät (pl poliisit joita kunnioitan ja tottelen vaikka
vituttaisikin, ei ole helppo ammatti eikä palkkakaan motivoi joten
niille voisi olla liikoja laukomatta "tiedän oikeuteni"-hevonpaskaa ja
sitä paitsi niillä on pamppu ja Glock eikä niitä koskaan mistään
tuomita) ovat joko päästään viallisia tai sitten ne todella uskovat
oikeuteensa käydä kimppuun ja mahdollisuuksiinsa voittaa. Kummassakin
tapauksessa uhkaan kannattaa suhtautua vakavasti. Käytännössä pitää
siis tietää kumman haluaa jäävän henkiin, itsensä vai koiran /
psykopaatin / narkkarin / kännykkävarkaan.
Älä lähde kotoa ilman veistä. Teräaseella siilipuolustautuvaa on
vaikea potkia isollakaan jengillä ja koirankin kanssa saa kivasti
tasoitusta. Ihan sama mihin tuikkaa mutta jos on tilaisuus tähdätä,
veikkaisin että kurkun ja purulihaksien viiltäminen tai rintakehään
iskeminen MONTA kertaa auttaa. Tai sitten ei. En haluaisi kokeilla.
Andy
---
Seksiä, väkivaltaa, mielipiteitä - päivittyy jatkuvasti.
http://www.geocities.com/anders_holm74/
Jotenkin tuntuu silta, etta koirille annetaan nyt vahan liikaa
jotain Voittamaton Mustanaamio -bonusta. En ymmarra, miksi
ainakaan evolutiivisesti juuri koirasta olisi kehittynyt joku
ultimate-tappokone.
Silla oikeasti otus, joka ei tuntisi juuri lainkaan kipua,
hyokkaisi eparoimatta minka tahansa kohteen kimppuun eika
peraantyisi edes aivan ylivoimaisen uhan edessa, ei selviaisi
luonnossa hengissa kovinkaan kauaa.
Tietysti koiria voi tuollaiseen tappokonemeininkiin kouluttaa..
Mutta voi onneksi ihminenkin itseaan kouluttaa, ja vielapa
monipuolisemmin kuin koiraa.
> Mika
--
BBunny
Samoilla linjoilla, kyllä. Meilläkin harjoitellaan jos jonkinlaisia
voimantuottotapoja ja erilaisia tekniikoita mitä ihmeellisimmistä
asennoista. Näistä varmasti olisi hyötyä myös tilanteessa, jollaista en
ole harjoitellut (tai sitten on mennyt harjoitteluvuosia turhaan). Mutta
kuitenkin itse tilanne, jonka tapaista en ole harjoitellut, saattaisi
ratketa, jos olisi ratketakseen, jollain refleksillä tai
paniikkitekniikalla (johon tietysti harjoittelu on jossain määrin
väkisinkin vaikuttanut). Sekavaksi menee selittäminen...
>
> Ahh.. ok. Pahoittelen - ymmärsin että tarkoitit että olisin
selittänyt
> Bujinkanin tekniikoiden kaikkivoipaisuudesta täällä nimeten
Bujinkanin.
> Niinhän en tehnyt - mutta totta on myös se että olen todennäköisesti
> elämäni 'velkaa' Bujinkanin Bujutsulle... Kirjoitan sillä kokemuksella
> mitä minulla on.
Juu, aivan. Loppu hyvin kaikki hyvin.
>
> > Koiran hyökätessä esiin astuu ihmisen luontaiset refleksit ja
> > selviytymismallit, koskapa tilanne on uusi ja yllättävä, eikä moni
> > meistä ole sellaista ennakolta harjoitellut.
>
> Aivan totta! Siksi juuri sanoin että on tärkeää mitä harjoittelee
ja
> miten. Meillä toimintamallit pohjaavat luonnollisuuteen.
Niin, siis en yrittänytkään kieltää, että kamppailulajien harjoittelusta
ei olisi välillisesti hyötyä esimerkiksi juuri voimantuottossa, vaikka
itse tekniikka olisikin uudenlainen tai vain etäisesti jotain
harjoiteltua tekniikkaa muistuttava.
<kärjistys ja idean alleviivaus>Tarkoitin lähinnä, ettei sitä verikoiraa
varmaan millään rannekaadolla kellistettäisi </kärjistys ja idean
alleviivaus> ;-)
Kamppailulajin henki sen sijaan säilyy, oli kyse sitten ihmisen, koiran
tai vaikkapa vesitynnyrin kellistämisestä.
--
Teme
Mutta kun koirat ovat laumaeläimiä.
--
Ville
Olen samaa mieltä. Koirat ovat tulleet sudesta.
Susi on laumaeläin ja saalistaa ryhmässä, se ei
luonnostaan ole tottunut kohtaamaan vastustajia yksin.
Susi pystyy vahingoittamaan vain leuoillaan.
Mistähän saisin kivan pikku city-karhun, joka turvaisi
kaikilta noilta ilkeiltä koirilta...
-|<alle
> Mutta kun koirat ovat laumaeläimiä.
Niin ovat ihmisetkin, mutta se ei oikeastaan muuta tilannetta
niin paljoa.. Ei myoskaan lauma, joka vain robottimaisesti
kavisi minka tahansa kohteen kimppuun osaamatta peraantya,
selviaisi kovin hyvin. Elaimethan toimivat laumassa juuri
vahentaakseen esim. saalistuksessa yksittaiseen yksiloon
kohdistuvaa vahingoittumisen riskia. Kuten Kalle jo totesikin,
koira ei ole (evolutiivisesti) niin hyvin tottunut kohtaamaan
vastustajia yksin.
Onneksi kauhean monet eivat taida omistaa kokonaista
vihamielista koiralaumaa..
> Ville
--
BBunny
No mutta voisin hyvin kuvitella, että lauman ollessa uhattuna
lauman pomo voi usuttaa vähempiarvoiset uhkaajan kimppuun tms.
En tunne koirien käyttäytymistä juuri lainkaan, mutta oman
argumentaatiosi pohjalta ei voi mitenkään sulkea pois sitä,
etteikö koiralla olisi "silmitön hyökkäys kuolemaan asti" -moodia.
--
Ville
>KK <kako...@cc.hut.fi> wrote:
>> Hmm, täytyy varmaan harjoitella tota kivunsietoa...
>> No entäpä koirien kivunsieto, kuinka korkea kipukynnys
>> niillä mahtaa olla eli jatkavatko ne tappelua leatherman niskassakin ?
>
Ja sitten luottaa liikaa siihen veitseensä joka on ulsterin kolmannen vuorin
takataskussa. Veitsi on hyvä olemassa, jos sitä osaa käyttää ja se on
nopeasti saatavilla. Silti, pitäisin tärkeämpänä osata aseettoman
puolustusmenetelmän kuin aseellisen - ellei nyt jatkuvasti kävele veitsi
tahi muu saitakka kädessään.
Myös psyykkisellä puolella voi tulla yliampumisia - "Mullon ASE ja mä
voitan siksi KAIKKI" -tyylisesti. Ei lähdetä kävelemään tai anneta toisen
olla oikeassa (vaikka toinen olisikin väärässä) vaan luotetaan helposti
siihen, että itse voi voittaa tilanteen.
Montako veistä muuten tarvitaan siilipuolustautumiseen? Ommellaanko niitä
piikkikasan aikaansaamiseksi takkiin?
JMH
>Ja sitten luottaa liikaa siihen veitseensä joka on ulsterin kolmannen vuorin
>takataskussa. Veitsi on hyvä olemassa, jos sitä osaa käyttää ja se on
>nopeasti saatavilla. Silti, pitäisin tärkeämpänä osata aseettoman
>puolustusmenetelmän kuin aseellisen - ellei nyt jatkuvasti kävele veitsi
>tahi muu saitakka kädessään.
Olet tietysti oikeassa. Henkkoht itsepuolustusfilosofiani mukaan
jossakin kohtaa tulee raja jolloin kaikki keinot ovat sallittuja (kun
kaikki muu on ensin kokeiltu; tyhjästä kädestä tietysti aloitetaan).
Vasta kun hengenmeno uhkaa voidaan ottaa kättäpidempää esiin, ja
silloinkin lähinnä vapautumista ja pakenemista auttamaan.
> Myös psyykkisellä puolella voi tulla yliampumisia - "Mullon ASE ja mä
>voitan siksi KAIKKI" -tyylisesti. Ei lähdetä kävelemään tai anneta toisen
>olla oikeassa (vaikka toinen olisikin väärässä) vaan luotetaan helposti
>siihen, että itse voi voittaa tilanteen.
Asenne on tietysti tärkeä juttu. Kuvailemasi asenne on ns.
kusipäisyyttä eikä loppuun asti mietittyä. Itse pidän aina mukana
pientä, teräväkärkistä linkkuveistä, paikassa joka vaihtelee mutta
josta tiedän sen saavani tarvittaessa yhdellä kädellä (kummalla vain).
Ja jos se pitäisi kaivaa esiin on silloin todellakin paha tilanne (vrt
200 kg BJJ-harrastajaa istuu päällä ja hamuaa kuristusotetta
kaveriensa monotellessa vapareita kylkiin). Kun päälläistuja tuntee
iskun ja verensä valuvan, veikkaan että irtautuminen käy helpommin.
Eikä sitä tarvitse silloinkaan hengiltä pistää, pieni tuikkaisu
riittänee. Oikeastaan linkkuveitsikin on overkilliä koska saman
efektin saa aikaan vaikka kuuden tuuman rautanaulalla. Linkkarista
vain enemmän hyötyä muissa tilanteissa.
Ihan eri asia on sitten elvistellä ja uhkailla puukollaan. Silloin saa
mitä kerjää kun heti näyttää toiselle että tässä tämä minun aseeni,
kun sen saat minulta pois olen avuton.
>
>Montako veistä muuten tarvitaan siilipuolustautumiseen? Ommellaanko niitä
>piikkikasan aikaansaamiseksi takkiin?
Hyvä idea... Ei kun jos joutuu maahan niin suojaa päätään ja yrittää
tarttua potkiviin jalkoihin. Sitten vaan veistellään lihaksia,
jänteitä, nivelsiteitä yms kunnes kenenkään ei enää tee mieli tarjota
jalkaansa. Sitten ylös ja pois. Ryhmässä potkijat eivät liene
vakavasti otettavia taistelijoita joten spiritti karannee punttiin kun
kaveri valuukin verta. Selkä seinää vastenkin voi saada aikaan aukon
josta pääsee pakoon kun on ensin leikannut muutaman sormen.
Hyvä teoriassa mutta onnistuminen on Herrassa. Eiköhän
vastapuolellakin ole kättäpidempää. Halu pysyä hengissä vain on aika
kova.
Korostan että olen yleensä itse se jota väistetään koon ja näön
vuoksi. Jos joku ei väistä on hänellä joko kättäpidempää tai kavereita
nurkan takana. Tai pää sekaisin, joten...
>
>
>JMH
> No mutta voisin hyvin kuvitella, että lauman ollessa uhattuna
> lauman pomo voi usuttaa vähempiarvoiset uhkaajan kimppuun tms.
> En tunne koirien käyttäytymistä juuri lainkaan, mutta oman
> argumentaatiosi pohjalta ei voi mitenkään sulkea pois sitä,
> etteikö koiralla olisi "silmitön hyökkäys kuolemaan asti" -moodia.
Voisin itse kuvitella, etta ne yksilot, jotka innokkaimmin
moiseen hyokkaykseen lahtevat, myos vammautuvat tai kuolevat
herkemmin kuin harkitsevammat lajitoverinsa. Talloin
aggressiivisimpien yksiloiden lisaantyminen todennakoisesti
jaisi vahaisemmaksi kuin muiden, eika aggressiivisuus
ominaisuutena paasisi pitemman paalle tehokkaasti periytymaan.
Tatahan voitaisiin tietysti kiertaa ihmisen toimesta
jalostuksen avulla.
Askeinen nyt kuitenkin oli ihan arvelua. Mutta jos koirat
oikeasti olisivat ihan taysin ylivoimaisia ja hyokkaysintoisia
taistelijoita, niin eivatko ne olisi jo onnistuneet tappamaan
kaikki kilpailijansa sukupuuttoon? Tai luulisi etta joku
ihminen olisi jo valloittanut koko maailman koira-armeijan
avulla? Ei ole uskoakseni Koirajutsukaan se ultimate-laji..
> Ville
--
BBunny
No ei se musta ole sekavaa mutta en joistakin saattaa hyvinkin olla.
Meillä ainakin harjoittelu tähtää siihen että osaa sopeutua mihin tahansa
tilanteeseen ja SOVELTAA siihen harjoittelemaansa. Siinä mielessä se
mitä tehdään on ehka aina harjoittelumme tulosta ja siinä mielessä myös
sanoin ettei ole väliä onko se vastustaja koira vai mikä.
> >Minä:
> >Aivan totta! Siksi juuri sanoin että on tärkeää mitä harjoittelee
> > ja miten. Meillä toimintamallit pohjaavat luonnollisuuteen.
> Niin, siis en yrittänytkään kieltää, että kamppailulajien harjoittelusta
> ei olisi välillisesti hyötyä esimerkiksi juuri voimantuottossa, vaikka
> itse tekniikka olisikin uudenlainen tai vain etäisesti jotain
> harjoiteltua tekniikkaa muistuttava.
Niin ymmärrän mitä tarkoitat mutta edelleen haluan korostaa ettei meillä
edes ole yhtä hyväksyttyä tapaa tehdä joku asia... Harjoittelu on TODELLA
monipuolista ja sen vuoksi tekniikat muistuttavat tosiaan sellaisia
harjoituksissakin
tehtyjä...
> <kärjistys ja idean alleviivaus>Tarkoitin lähinnä, ettei sitä verikoiraa
> varmaan millään rannekaadolla kellistettäisi </kärjistys ja idean
> alleviivaus> ;-)
Hihih... No kyllä siltäkin saa luita rikki moisella. Mutta point taken.
> Kamppailulajin henki sen sijaan säilyy, oli kyse sitten ihmisen, koiran
> tai vaikkapa vesitynnyrin kellistämisestä.
Indeed
Mika Laitinen
Bujinkan Budo Taijutsun harjoittelija
--
Many of us spend our whole lives trying to find ourselves,
forgetting the fact that we ARE ourselves."
Kouluttamaton taistelutahtoinen koira (ei siis koske esim., poliisikoiria ja
suojelussa vakavasti kilpailevia) on täysin pidäkkeetön ja vaarallinen
vastustaja raivopäisenä. Se ei hyökätessään ajattele tekonsa seurauksia ja
moitittavuutta. Siksi se on ylivoimainen vastustaja sellaiselle, jolla ei
ole todella paljon kokemusta koirien käsittelystä. Koulutettunakin se on
tehokas taistelija nopeutensa, liikkuvuutensa ja voimansa ansiosta. (miksipä
niitä muuten käytettäisiin ihmisten ja muiden eläinten kiinniottamiseen?).
Sen tasapaino sekä tapa liikkua ja haavoittaa antaa sille ylivertaisen edun
kömpelöön ja hitaaseen ihmiseen verrattuna.
Pointti: isolle koiralle voi pärjätä ilman asetta vain sellainen joka on
harjoitellut isoille koirille pärjäämistä, esim. poliisi- tai
sotakoiranohjaaja tai palveluskoiraharrastaja, sitä ei voi oppia ihmisten
kanssa harjoittelemalla, kuten jotkut tuntuvat kuvittelevan. Asetelma olisi
sama kuin jos harjoittelisi pitkään esim. nyrkkeilyä, ja haastaisi sitten
esimerkiksi miekkailijan otteluun.
Onneksi koirat eivät ole vallan- ja verenhimoisia otuksia, jotka vain
kuljeksivat ympäriinsä etsien hyökkäyskohteita (sellaisia koiran omistajia
kylläkin valitettavasti löytyy), vaan niillä on normaalisti parempaakin
tekemistä: ravinnon etsiminen, lisääntyminen, leikkiminen, laumanjohtajan
mielistely jne.
t: maukka
> No tämäkään argumentaatio ei sulje pois sitä, että lauman johtaja
> on itse kaikkein agressiivisin ja panee muut laumalaiset
> edestä tulevan todennäköisen ja takaa tulevan varman kuoleman
> väliin. Aivan kuten ihmisillä sodittaessa. Tämmöiset nojatuoli-
> evoluutiobiologiset argumentit johtavat helposti harhaan.
Jaa, ihan yhta nojatuolista haetulta mun mielesta kuulostaa toi
sun ajatus lauman pomosta jonkinlaisena hyokkayksen koordinoijana.
Ainakaan koirilla uskoakseni ei ole ihmista vastaavaa kykya
organisoida suuremman joukon hyokkaysta strategisella tai
taktisellakaan tasolla, joten en tieda onko tuo vertaus ihmisten
sotimiseen niin osuva. Mutta nyt joudun kylla itsekin luovuttamaan
ja toteamaan, etta en tieda koirista tarpeeksi, joten tama alkaa
menna turhan spekuloinnin puolelle.
> Enpä ylivoimaisuudesta tiedä, nyt oli puhe siitä "silmitön
> hyökkäys kuolemaan asti" -moodista.
Toki koira voi pystya silmittomaan hyokkaykseen kuolemaan asti,
voihan ihminenkin..
Ja mitä tarkoitat "kilpailijalla"?
> Jotain samassa ekologisessa lokerossa asustavaa toista lajiako?
Joo, vaikkapa. Ei ole luonnossakaan sita ultimate-(elain)lajia ,)
>> avulla? Ei ole uskoakseni Koirajutsukaan se ultimate-laji..
> Enpä muista moista väittäneeni.
Juu et sina olekaan, mutta joku taalla taisi vaittaa jotain
sentapaista, etta koira-mukana-do paihittaisi kaikki muut.. mita
vastaan tassa lahinna nyt yritan kapinoida.
> --
> Ville
--
BBunny
>Ilmeisesti täällä kukaan (kuten minäkään) ei ole saanut kunnolla koiran
>puremasta? Sillä kun joku suojelukoulutettu/puremaan opetettu koira ottaa
>kunnolla kiinni reidestä/kädestä niin tuska/kipu on sitä luokkaa että ei
>siinä enään mitään tekniikoita pysty ajattelemaan. Jostain ranteesta tai
>käsivarresta menee luut poikki tosta noin vaan, rits rats. Mieti nyt siinä
Öh, ehkä vähän riippuu koirasta? Ei kaikki koirat ole dobermanneja,
you know?
Minua on tyhmä mäyräkoira purrut ranteeseen. Edelleen olen hengissä.