Aikido
Mikko
joku voisi suositella?
Papu Kaija
"Mikko" <rei...@hotmail.com> wrote in message
news:bc2sp8$hh5$1...@plaza.suomi.net...
> Minkälainen laji on Aikido ja onko siitä olemassa mitään hyviä kirjoja
joita
> joku voisi suositella?
Japanilaisen Morihei Ueshiban kehittämä laji, joka suomeksi käännettynä
tarkoittaa kutakuinkin harmonisen voiman tietä.
Pehmeiden lajien ääripäätä, josta lähes kaikki vaaralliset tekniikat on
jätetty pois. Periaatteessa (ehkä käytännössäkin?) hyökkääjä väistetään ja
ohjataan haluttuun suuntaan tämän omaa massaa ja voimaa hyväksi käyttäen.
Ohjausliikkeet ovat yleensä ympyrän muotoisia, jotta vastustajaa
vahingoitettaisiin mahdollisimman vähän.
En suosittelisi Aikidoa itsepuolustustarkoituksiin (ellei ole aikaa odotella
kymmentä vuotta), enkä kovin tehokkaaseen kunnon kohotukseenkaan, mutta
henkistä kasvua ja harmoniaa etsivälle se saattaa olla juuri oikea laji.
Ki-Aikido on tyylisuunta, joka keskittyy vielä enemmän henkisyyteen.
Seuraavista linkeistä pitäisi löytyä ensiapua tiedon tarpeeseen, mutta
suomeksikin on julkaistu/käännetty Aikidoa käsitteleviä kirjoja (hyvä
perusteos on esim. Aikido : harmonisen voiman tie).
http://www.finland-aikikai.fi/
http://www.skay.fi/
http://www.saunalahti.fi/haavist1/seigikai/sisalto.htm
http://www.aikidofaq.com/
-
> ... josta lähes kaikki vaaralliset tekniikat on jätetty pois.
Miten määrittelet _vaarallisen tekniikan_?
Eiköhän _lähes_ jokaisella aikidotekniikalla saa halutessaan rikottua
vastustajalta jonkin nivelen tai raajan. Se, että harjoitellaan
turvallisesti, ei tarkoita sitä, että _vaaralliset tekniikat_ olisi jätetty
pois.
Mikko
"-" <fa...@fake.com> kirjoitti viestissä
news:3ee50d30$1...@news.dnainternet.net...
Papu Kaija
"-" <fa...@fake.com> wrote in message news:3ee50d30$1...@news.dnainternet.net...
> Miten määrittelet _vaarallisen tekniikan_?
Katso sanakirjasta, mene kielikurssille, tai käytä järkeä, kyllä se
siitä....
> Eiköhän _lähes_ jokaisella aikidotekniikalla saa halutessaan rikottua
> vastustajalta jonkin nivelen tai raajan.
Mutta eihän aikidoka _halua_ vahingoittaa vastustajaa. Vaarallinen tekniikka
tässä kontekstissa on paradoksi...
Kyse lieneekin siinä, että miten tekniikka suoritetaan. Käyttötarkoitus on
tärkeä osa tekniikkaa. Vertailun vuoksi esim. nyrkkeilijän lyöntiä on aika
vaikea saada toimimaan ilman, että vastustajaa yitetään vahingoittaa. Käy
vilkaisemassa antamiani linkkejä, niin Aikidon perusajatus saattaa
hahmottua.
En minä koivunhalkoakaan suoranaisesti vaaralliseksi menisi väittämään,
vaikka kyllä sillä helposti henki lähtee, kun kunnolla huitaisee...
> Se, että harjoitellaan
> turvallisesti, ei tarkoita sitä, että _vaaralliset tekniikat_ olisi
jätetty
> pois.
Kyllä kaikissa lajeissa harjoitellaan turvallisesti...
Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Aikidon tekniikat saattavat
liiallisen itsetunnon puuskassa osoittautua hyvinkin vaaralliseksi - eivät
välttämättä kuitenkaan hyökkääjälle ;-)
Juha Kajanen
news:OC7Fa.918$_71...@reader1.news.jippii.net...
>
> "Mikko" <rei...@hotmail.com> wrote in message
> news:bc2sp8$hh5$1...@plaza.suomi.net...
> > Minkälainen laji on Aikido ja onko siitä olemassa mitään hyviä kirjoja
> joita joku voisi suositella?
>
> Japanilaisen Morihei Ueshiban kehittämä laji, joka suomeksi käännettynä
> tarkoittaa kutakuinkin harmonisen voiman tietä.
> Pehmeiden lajien ääripäätä, josta lähes kaikki vaaralliset tekniikat on
> jätetty pois.
Höpöhöpö. Kyllä niitä vaarallisia tekniikoita siellä on, kuten tässä
säikeessä tuolla alempanakin esitetään. Jos harjoitusmuoto on sellainen,
ettei joka treenin jälkeen ole turpa verillä, ei se tarkoita, ettei ns.
vaarallisia tekniikoita ole. (Henk.koht. pidän niitä kaikkia vaarallisina,
kysymys on miten tekniikoita käyttää.)
> Periaatteessa (ehkä käytännössäkin?) hyökkääjä väistetään ja
> ohjataan haluttuun suuntaan tämän omaa massaa ja voimaa hyväksi käyttäen.
Tai sitten ei väistetä vaan käännetään vastustajan suunta (hakusanoina
vaikka atemi ja irimi).
> Ohjausliikkeet ovat yleensä ympyrän muotoisia, jotta vastustajaa
> vahingoitettaisiin mahdollisimman vähän.
Tämäkin on kovin suoraviivainen esitys kahdesta toisiinsa liittymättömästä
asiasta. Pyöreillä liikkeillä (siis niissä tyylisuunnissa, joissa noita
käytetään) ei pyritä vastustajan vähäiseen vahingoittamiseen vaan se on
seurausta tuon tyyppisistä liikkeistä.
> En suosittelisi Aikidoa itsepuolustustarkoituksiin (ellei ole aikaa
odotella
> kymmentä vuotta),
Tämä on totta, jos itsepuolustuksella käsitetään nimenomaa fyysistä
itsepuolustusta. Jossain vaiheessa treenaamista se vaan alkaa olla vähemmän
oleellista.
> enkä kovin tehokkaaseen kunnon kohotukseenkaan,
Treenaajasta kiinni.
> mutta
> henkistä kasvua ja harmoniaa etsivälle se saattaa olla juuri oikea laji.
Jaa...
> Ki-Aikido on tyylisuunta, joka keskittyy vielä enemmän henkisyyteen.
Höpöhöpö. Eipäs sotketa henkisyyttä ja mielen käyttöä toisiinsa.
> Seuraavista linkeistä pitäisi löytyä ensiapua tiedon tarpeeseen, mutta
> suomeksikin on julkaistu/käännetty Aikidoa käsitteleviä kirjoja (hyvä
> perusteos on esim. Aikido : harmonisen voiman tie).
Jos vaan englannin kieli sujuu kehottaisin kyllä hakemaan käsiin Ueshiban,
Tohein ja muiden vanhan kaartin senseiden opuksia. Tuolta aikidofaq:sta
löytyy viitteitä.
> http://www.finland-aikikai.fi/
> http://www.skay.fi/
> http://www.saunalahti.fi/haavist1/seigikai/sisalto.htm
> http://www.aikidofaq.com/
//juha
Juha Kajanen
> > vastustajalta jonkin nivelen tai raajan.
>
> Mutta eihän aikidoka _halua_ vahingoittaa vastustajaa.
Mitäs tekemistä tällä on sen kanssa, että aikidossa _on_ vaarallisia
tekniikoita.
> Vaarallinen tekniikka tässä kontekstissa on paradoksi...
Ei vaan ihan elämän tosiasioita. Lähestulkoon kaikki itsepuolustustekniikat
ovat vaarallisia.
> Kyse lieneekin siinä, että miten tekniikka suoritetaan.
Näin päästiin asiaan. Kysymys on todellakin siitä, miten tekniikka
suoritetaan, eikä siitä onko se sellaisenaan vaarallinen vai ei. Yleensä ne
ovat vaarallisia.
> Käyttötarkoitus on
> tärkeä osa tekniikkaa. Vertailun vuoksi esim. nyrkkeilijän lyöntiä on
aika
> vaikea saada toimimaan ilman, että vastustajaa yitetään vahingoittaa.
Toimii erittäin hyvin ilmankin, kts atemi.
> Käy vilkaisemassa antamiani linkkejä, niin Aikidon perusajatus saattaa
> hahmottua.
Jaa'a.
> Kyllä kaikissa lajeissa harjoitellaan turvallisesti...
Pääsääntöisesti, ainakin tarkoitus olisi.
> Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Aikidon tekniikat
saattavat
> liiallisen itsetunnon puuskassa osoittautua hyvinkin vaaralliseksi -
eivät
> välttämättä kuitenkaan hyökkääjälle ;-)
Kuten missä tahansa muussakin lajissa. Uho ja kova itsetunto ovat
vaarallinen yhdeistelmä.
//juha
Papu Kaija
"Juha Kajanen" <juha.k...@tekla.com> wrote in message
news:10552231...@vanessa.tekla.fi...
> > Ohjausliikkeet ovat yleensä ympyrän muotoisia, jotta vastustajaa
> > vahingoitettaisiin mahdollisimman vähän.
>
> Tämäkin on kovin suoraviivainen esitys kahdesta toisiinsa liittymättömästä
> asiasta. Pyöreillä liikkeillä (siis niissä tyylisuunnissa, joissa noita
> käytetään) ei pyritä vastustajan vähäiseen vahingoittamiseen vaan se on
> seurausta tuon tyyppisistä liikkeistä.
Lienee aika luonnollista, että en tällä foorumilla ala kirjoittamaan
tyhjentävää selontekoa lajista. Tuo nyt kuitenkin sattuu olemaan se
olennainen asia, miten Aikidon tekniikoita lajin pidemmälle edenneet
harrastajat ovat minulle kuvanneet pähkinänkuoressa. Samaa asiaa korostetaan
useissa lajin kuvauksissa, jotka löytyvät budolajeja käsittlelevistä
kirjoista. Jokainen ajatteleva yksilö varmasti ymmärtää, että mitään lajia
ei pysty selittämään parilla lauseella. Liitin mukaan linkkejä, jotka
kertovat lajista paljon enemmän. Lukekaa ne huolella ja kertokaa sitten,
mitä jäi puuttumaan.
Katsokaa kokonaisuutta, älkää pelkästään yksittäisiä muotoseikkoja. Elämäkin
muuttuu ymmärrettäväksi.
> > En suosittelisi Aikidoa itsepuolustustarkoituksiin (ellei ole aikaa
> odotella
> > kymmentä vuotta),
> Tämä on totta, jos itsepuolustuksella käsitetään nimenomaa fyysistä
> itsepuolustusta. Jossain vaiheessa treenaamista se vaan alkaa olla
vähemmän
> oleellista.
Sama juttu sadan metrin pikajuoksijalla.
> > enkä kovin tehokkaaseen kunnon kohotukseenkaan,
> Treenaajasta kiinni.
Varsin syvällinen vastaus, onneksi olkoon. Tottakai *kaikki* on viime
kädessä treenaajasta itsestään kiinni. Lenkkipolultakin saa kuntoa, jos sitä
haluaa.
Jos kuitenkin verrataan esimerkiksi Thainyrkkeilyn treenejä Aikidoon, niin
jälkimmäinen jää kunnonkohotuksessa lähemmäs vauvauintia kuin
vertailukohtaansa.
> > mutta
> > henkistä kasvua ja harmoniaa etsivälle se saattaa olla juuri oikea laji.
>
> Jaa...
Syvälliset kommenttisi kiteytyvät.
> > Ki-Aikido on tyylisuunta, joka keskittyy vielä enemmän henkisyyteen.
>
> Höpöhöpö. Eipäs sotketa henkisyyttä ja mielen käyttöä toisiinsa.
Tämäkin kommentti on aivan mitätön, kun et osaa perustella.
-
> > Miten määrittelet _vaarallisen tekniikan_?
> Katso sanakirjasta, mene kielikurssille, tai käytä järkeä, kyllä se
siitä....
Kysyin _sinun_ määritelmääsi. En tiennyt, että olet kirjoittanut
sanakirjankin.
> Mutta eihän aikidoka _halua_ vahingoittaa vastustajaa
Ja esim. karateka haluaa?
> Käy vilkaisemassa antamiani linkkejä, niin Aikidon perusajatus saattaa
hahmottua
Kiitos vinkistä. Kuvittelin että 15 vuoden lajitreeni olisi asiaa jo
hahmottanut, mutta ilmeisesti erehdyin. Kuinka kauan sinä olet aikidoa
harrastanut?
Papu Kaija
> > Mutta eihän aikidoka _halua_ vahingoittaa vastustajaa.
>
> Mitäs tekemistä tällä on sen kanssa, että aikidossa _on_ vaarallisia
> tekniikoita.
Jos tekniikalla ei vahingoiteta, niin sillä ei vahingoiteta. Haarukka ei
mielestäni ole vaarallinen esine, vaikkapa esimerkiksi sinä saattaisit
vahingossa tökätä sillä omaan silmääsi.
> > Vaarallinen tekniikka tässä kontekstissa on paradoksi...
>
> Ei vaan ihan elämän tosiasioita. Lähestulkoon kaikki
itsepuolustustekniikat
> ovat vaarallisia.
Monet pitävät elämääkin vaarallisena, jos tuolle linjalle lähdetään. En ole
samaa mieltä kanssasi.
> > Kyse lieneekin siinä, että miten tekniikka suoritetaan.
>
> Näin päästiin asiaan. Kysymys on todellakin siitä, miten tekniikka
> suoritetaan, eikä siitä onko se sellaisenaan vaarallinen vai ei. Yleensä
ne
> ovat vaarallisia.
Tekniikka ei ole sen vaarallisempi kuin kuorimaveitsi, ennen kuin se
kohdistetaan ihmiseen vahingoittamistarkoituksessa.
Jos pelkäät kuorimaveitsiä, niin ymmärrän huolesi, mutta en voi auttaa.
> > Käyttötarkoitus on
> > tärkeä osa tekniikkaa. Vertailun vuoksi esim. nyrkkeilijän lyöntiä on
> aika
> > vaikea saada toimimaan ilman, että vastustajaa yitetään vahingoittaa.
>
> Toimii erittäin hyvin ilmankin, kts atemi.
Nyrkkeilijät eivät muuten edes tiedä mitä atemi tarkoittaa. Nythän on
käynnissä keskustelu tietyn lajin tekniikoiden vaarallisuudesta.
Menepä esittelemään nyrkkeijälle atemia, niin saat saman tien testata
todellisen itsepuolustus valmiutesi ;-)
Itse en suuresti perusta atemista (tai kyushosta, kuten muualla asia
ilmaistaan) ja uskoni niiden toimivuuteen on heikolla tolalla.
Raivopäinen hyökkääjä ei pienistä kivuista piittaa (huumehörhöinen ei välitä
luun murtumisestakaan), mutta kun valot sammuvat päästä, niin uhka on
torjuttu.
Jos tätä ei ymmärrä ja tiedosta, niin sanoisin, että itsepuolustusvalmius on
vielä hyvin lähellä nollaa.
> > Käy vilkaisemassa antamiani linkkejä, niin Aikidon perusajatus saattaa
> > hahmottua.
>
> Jaa'a.
Nii-in.
> > Kyllä kaikissa lajeissa harjoitellaan turvallisesti...
>
> Pääsääntöisesti, ainakin tarkoitus olisi.
Ihailen tarkkanäköisyyttäsi ja henkeviä kommenttejasi.
> > Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Aikidon tekniikat
> saattavat
> > liiallisen itsetunnon puuskassa osoittautua hyvinkin vaaralliseksi -
> eivät
> > välttämättä kuitenkaan hyökkääjälle ;-)
>
> Kuten missä tahansa muussakin lajissa. Uho ja kova itsetunto ovat
> vaarallinen yhdeistelmä.
Jep, mutta pointtini taisit kuitenkin missata ;-)
Toni Nikkanen
Harrastan itse aikidoa, mutta en nykyään jaksa enää lukea tai
kommentoida useinkaan netissä syntyviä aikidothreadeja, koska niihin
pomppii jostain aina ihme sakkia joka haluaa vain taittaa peistä
sananselitysopista ja muusta. Aina sama vänkääminen..
Jussi Häkkinen
> Voiko Aikidota/kannattaako sitä harkita jos haluaa itsepuollustus lajin?
Riippuu, miten nopeasti haluat itsepuolustustaidon saavuttaa. Riippuu myös
kovasti opettajasi taustasta ja hänen opetusmetodiikastaan. Valitettavasti
itse et pysty opettajasi taustasta hirvittävän paljon sanomaan, ennen kuin
olet treenannut sangen pitkän ajanjakson hänen opetuksellaan.
Näkisin näin, että aikidon sisällössä ei sinällään ole mitään hirvittävän
rajoittavia asioita itsepuolustustaitoa ajatellen. Opetustavat ja asioiden
painottaminen sitten luovat rajoitukset tai vahvuudet. Aikidon kohdalla
yleisesti (ainakin Suomessa) painotetaan hieman pehmeämpää (OK,
suhteellista) lähestymistapaa kuin vaikkapa thainyrkkeilyssä tai uusjujutsun
(pitäisiköhän puhua potkunyrkkeilypainista uusjujutsun sijaan...) parissa.
Samoin harjoitteluparin yhteistyötä korostetaan aika paljon (josta minä en
niinkään pidä - mielestäni "molemmat hoitavat oman tonttinsa" -juttu olisi
se, jolla "aiki" saavutetaan hyvin, mutta tähän on menty - ja makuasia on
tämäkin).
Eli puhu paljon mahdollisen tulevan opettajan kanssa. Kasaa kysymyslista -
ja mikäli hän pyrkii kiertämään mm. itsepuolustuskysymystä suoran
vastaamisen sijaan, kysy ihan suoraan, miksi hän haluaa kiertää kysymystä.
Sano heti haastattelun alussa, että "nyt tulee tiukkoja ja erittäin
suoraan", niin kaveri ei ihan hirveästi tästä hämäänny.
Jussi
Jussi Häkkinen
"Papu Kaija" <_n_o__s_p_a...@hotmail.com> wrote in message
news:6Y9Fa.929$_71...@reader1.news.jippii.net...
>
news:3ee50d30$1...@news.dnainternet.net...
> > Miten määrittelet _vaarallisen tekniikan_?
>
> Katso sanakirjasta, mene kielikurssille, tai käytä järkeä, kyllä se
> siitä....
>
> > Eiköhän _lähes_ jokaisella aikidotekniikalla saa halutessaan rikottua
> > vastustajalta jonkin nivelen tai raajan.
>
> Mutta eihän aikidoka _halua_ vahingoittaa vastustajaa. Vaarallinen
tekniikka
> tässä kontekstissa on paradoksi...
Jaa, eikö? Tämähän on täysin aikidokasta kiinni. Toisaalta, minä karatekana
en _halua_ vahingoittaa vastustajaa, mutta mikäli joudun yllätetyksi ja joku
käy päälle, taidan kuitenkin _joutua_ vahingoittamaan vastustajaani jossain
mittakaavassa. Ts. tilanteen muodostama kehys yliajaa "halun".
> Kyse lieneekin siinä, että miten tekniikka suoritetaan. Käyttötarkoitus on
> tärkeä osa tekniikkaa. Vertailun vuoksi esim. nyrkkeilijän lyöntiä on aika
> vaikea saada toimimaan ilman, että vastustajaa yitetään vahingoittaa. Käy
> vilkaisemassa antamiani linkkejä, niin Aikidon perusajatus saattaa
> hahmottua.
Kyllä. Impaktitekniikoissa on oikeastaan vain "on/off" -taso, osumakohde on
abt. ainoa asia, jolla tehoa voidaan muuttaa. Jos tahtoo lyödä hiljempaa,
ettei satuttaisi, homma ei enää toimi lainkaan.
> > Se, että harjoitellaan
> > turvallisesti, ei tarkoita sitä, että _vaaralliset tekniikat_ olisi
> jätetty
> > pois.
>
> Kyllä kaikissa lajeissa harjoitellaan turvallisesti...
Niin. Näkisin silti nivellukkotreenin (jossa mm. niskan katkaisemiseen
tähtäävää tekniikkaa harjoitellaan päivittäin) vaativan turvalliseen
harjoitteluun hieman tarkemman turvamarginaalin kuin
impaktitekniikkatreenin. (Ja kyllä, kokemusta on molemmista)
> Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Aikidon tekniikat
saattavat
> liiallisen itsetunnon puuskassa osoittautua hyvinkin vaaralliseksi - eivät
> välttämättä kuitenkaan hyökkääjälle ;-)
Tämä taas riippuu täysin tavasta, jolla aikidotekniikkaa on harjoiteltu. Jos
pistäisi vaikka koukkulyöntivastausskenaarion, jossa aikidoka torjuu
lyönnin, tempaisee nyrkillä tauluun tai kämmensyrjällä kurkkuun ja sitten
sangen sähäkästi vielä lukottaa kyynärpään nurin...no, tuo on sangen
vaarallinen juttu hyökkääjälle. Ja jutut löytyvät ihan suoraan aikidon
kurrikulumista, vieläpä päivittäistreenistä. Se, että moni opettaja ei
valitettavasti opeta näitä juttuja efektiivisellä tavalla (ja mm. lyömisen
opetus on lapsenkengissä), ei tarkoita sitä etteikö aikidon sisältö
mahdollistaisi tätä.
Jussi Häkkinen
Vanha karate
Jussi Häkkinen
> En suosittelisi Aikidoa itsepuolustustarkoituksiin (ellei ole aikaa
odotella
> kymmentä vuotta)
En minäkään. En suosittele mitään muutakaan aseetonta kamppailulajia, jos
noin kiire on. Suosittelen hyvää veistä, kaasua tai tuliasetta ja aseen
käytön treenausta 3-4 kertaa viikko. Veitsi ja tuliase ovat noista
treenauksen kannalta helpoimpia.
Jussi
Papu Kaija
> Voiko Aikidota/kannattaako sitä harkita jos haluaa itsepuollustus lajin?
Tämän ryhmän aikidokat varmaan älähtävät, mutta itse en menisi
suosittelelmaan aikidoa itsepuolustukseen.Harkita sitä toki voi, mutta
kannattavuudesta voi olla montaa mieltä.
Jos ajatellaan asiaa sellaisen termin kautta kuin itsepuolustusvalmius, joka
on mitään kamppailulajia harrastamattomalla luonnollisesti yleensä aika
alhainen, niin voidaan ajatella eri lajien tehokkuutta sitä kautta, miten
nopeasti niiden katsottaisiin nostavan itsepuolustusvalmiuden riittävän
tehokkaalle tasolle. Lajeissa ja ihmisissä on paljon fyysisiä ja henkisiä
eroja, joten toiset lajit sopivat toisille paremmin ja jokaisen olisikin
ensisijaisesti löydettävä itselleen laji, jota jaksaa pitkäjänteisesti
harjoitella. Alkeiskurssin jälkeen ei vielä kukaan osaa käytännössä mitään
(olettaen että lähtötaso on nolla). Tässä mielessä lajeja ei voi laittaa
paremmuus-, tai tehokkuusjärjestykseen, vaan on asetettava kysymys
seuraavasti: Mikä laji on sinulle paras ?
Itsepuolustusvalmiuteen kuuluu fyysisyyden lisäksi myös henkisiä tekijöitä.
Yksi tärkeimmistä on tilanteiden ennakointi. Kun osaat ennakoida tulevat
tilanteet, pystyt paremmin välttämään ne. Kaikki itsepuolustuslajit nostavat
myös tätä valmiutta. Kilpailuun tähtäävissä lajeissa (esim nyrkkeily) tätä
puolta ei juurikaan korosteta
(vaikka nyrkkeilysalilla ketään ei pakoteta kehään ottelemaan, niin
harjoittelu kuitenkin tähtää otteluihin). Kaikki lajit kuitenkin kieltämättä
nostavat peruskuntoa ja siten myös fyysistä itsepuolustusvalmiutta. Niin
tekee tietysti myös vaikkapa jääkiekko.
Aikidon tekniikat ovat vaikeita omaksua (sanon nyt näin, vaikka jonkin
onnettoman tuohonkin pitää puuttua, kun ei osaa tehdä muusta kuin tikusta
asiaa...) ja
niiden soveltaminen itsepuolustukseen vaatii vuosien ja taas vuosien
harjoittelun. Tämä korostuu erityisesti silloin kun hyökkääjän taitotaso on
korkealla. Harvoin tulee tilanteita, joissa voi valita itselleen sopivan
hyökkääjän.
Nopeimmin itsepuolustusvalmius kasvaa varmaankin nyrkkeilyssä. Puolen vuoden
treenaamisen jälkeen nakkikioskilla ei jonon ohi tarvitse enää päästää kuin
kaikista ilkeimmän näköiset tyypit. Tosin yllätyksiä voi sattua, joten
suosittelen kuitenkin pidättäytymään kokeilemisesta.
Myös thainyrkkeily ja kickboxing ovat melko nopeita teitä
itsepuolustusvalmiuden kohottamiseen. Näissä kilpalajeissa on se etu(?),
että vaikka ne eivät puhtaimmassa mielessä olekaan itsepuolustuslajeja, niin
niissä jätetään perinteet sikseen ja keskitytään pelkistettyjen tekniikoiden
harjoitteluun. Käytettävissä oleva rajallinen treeniaika käytetään siis
tekniikoiden harjoitteluun (ei kataharjoittelua, useita omituiselta tuntuvia
asentoja, ei kumartelua... tämä voi olla monien mielestä huonokin asia,
joten yksinkertaista ratkaisua ei ole, mutta eri lajien monipuolisuuteen on
suhtauduttava rikkautena). Kaikkiin näistä kolmesta liittyy myös kontaktilla
tehtyä sparrausta, joka on olennaista toimivien tekniikoiden harjoittelussa.
Vaikka treenaisi koko elämänsä yhtä hienoa ja kovaa lyöntiä ilmaan, ei vielä
tarkoita että sillä osuisi tiukan paikan tullen mihinkään. Itsepuolustus on
monipiippuinen juttu ja vaikka nämä em. lajit nostavat valmiutta
itsepuolustukseen tehokkaasti ja nopeasti, eivät ne silti pitkäjänteiselle
harrastajalle ole lopullisesti paras ratkaisu. Kaikki lähtee siitä, mitä
itse haluat harjoitella ja on myös syytä miettiä millaiset tekniikat sopivat
parhaiten luonteellesi ja fyysisille ominaisuuksillesi. Helppo ratkaisu on
toki mennä yhdelle salille treenaamaan jotain lajia ja vaihtaa myöhemmin
toiseen, jos ei maistu.
Jos kilpalajit tuntuvat vierailta tai jopa vastenmieliseltä, niin
suosittelisin tutustumaan myös Krav Magaan
http://www.suomenkravmagaliitto.fi/ , tai
Jujutsuun.http://www.jujutsuliitto.fi/.
Lajien kirjo on kuitenkin melkoinen ja suosittelen aloittamaan niihin
tutustumisen lukemalla esim jo aiemminkin suosittelemani kattavan
perusteoksen Maailman kamppailutaidot. Se kertoo varsin laajasti eri lajien
kirjosta. Tosin uudet mixed martial artsit (MMA) puuttuvat kirjasta, koska
ne ovat niin tuoreita lajeja.
MMA-lajit ovat matto/painitekniikoita ja lyöntejä sekä potkuja eri lajeista
sekoittavia kilpalajeja, jotka ovat saaneet suurta suosiota mm. UFC ja
Pride -turnausten myötä. Keskustelua MMA-lajeista (tai tunnetaan myös esim
nimellä NHB, no-holds-barred eli 'kaikki sallittua') löydät tuolta
http://www.protestnet.net/nhb/
Jussi Häkkinen
> Jos ajatellaan asiaa sellaisen termin kautta kuin itsepuolustusvalmius,
joka
> on mitään kamppailulajia harrastamattomalla luonnollisesti yleensä aika
> alhainen, niin voidaan ajatella eri lajien tehokkuutta sitä kautta, miten
> nopeasti niiden katsottaisiin nostavan itsepuolustusvalmiuden riittävän
> tehokkaalle tasolle.
Miksi juuri näin? Ai niin joo, ihmiset ovat hätähousuja! (Tietenkin, näinhän
se on pakko olla, onhan?)
Nyt kun tämä suuri dilemma on mielessäni selvinnyt...jatkakaa!
Kuinka kauan sinä, Papu Kaija (mikä muuten on oikea nimesi? Antaisi kummasti
pontta kirjoituksillesi! Vai paljastuuko takaa lukioikäinen
alkeiskurssilainen?) olet harrastanut aikidoa? Kenen opetuksella? Mitä
kautta olet aikidokuvasi luonut? Mikäli muiden harjoittelijoiden kautta,
millaista tutkimustapaa olet käyttänyt näiden kertomusten analysoimiseen?
Millä tavalla olet eriyttänyt oman mielipiteesi "sotkemasta" analyysin
lopputulosta?
Jussi Häkkinen
Vanha karate
Papu Kaija
"-" <fa...@fake.com> wrote in message news:3ee5a693$1...@news.dnainternet.net...
> Kysyin _sinun_ määritelmääsi. En tiennyt, että olet kirjoittanut
> sanakirjankin.
Kaksi sanaa: "vaarallinen" ja " tekniikka". Ei luulisi olevan paljoakaan
vaikeampaa kuin "punainen auto".
Kielikurssille mars.
> > Mutta eihän aikidoka _halua_ vahingoittaa vastustajaa
>
> Ja esim. karateka haluaa?
Jos tietoisesti vastaa hyökkäykseen tekniikalla, jolla pyritään
vahingoittamaan vastustajaa, niin mitäs luulisit ?
Ainahan voi toivoa, että 'toivottavasti sille ei nyt kovin pahasti käy,
mutta pääasia että pysähtyy'.
Fyysinen koskemattomuus on asia, johon monet meistä suhtautuvat eri tavoin.
Kiltistäkin miehestä saattaa tulla leijona hetkellisesti.
Nämä ovat sen verran helposti omalla ajattelulla ratkaistavissa olevia
asioita, että ihmettelen miksi niitä pitää täällä kysellä... ???
> > Käy vilkaisemassa antamiani linkkejä, niin Aikidon perusajatus saattaa
> hahmottua
>
> Kiitos vinkistä. Kuvittelin että 15 vuoden lajitreeni olisi asiaa jo
> hahmottanut, mutta ilmeisesti erehdyin.
Huh, no paras tehostaa tarkkaavaisuutta treeneissä. Tosin jokainen etenee
omaa tahtiaan.
> Kuinka kauan sinä olet aikidoa
> harrastanut?
En päivääkään, jos se nyt jotenkin voi jäädä kirjoitusteni jälkeen
epäselväksi :-)
Muita lajeja toistakymmentä vuotta.
Jussi Häkkinen
> En päivääkään, jos se nyt jotenkin voi jäädä kirjoitusteni jälkeen
> epäselväksi :-)
> Muita lajeja toistakymmentä vuotta.
Yhtään näistä yhtäjaksoisesti vai onko takana vain parisenkymmentä
peruskurssia ja kirjagurun asema?
JH
Papu Kaija
"Toni Nikkanen" <to...@tuug.fi> wrote in message
news:rlpof16...@morgoth.tuug.fi...
Olen pysytellyt poissa tästä ryhmästä vuosia. Palasin, koska ajattelin että
porukka olisi vaihtunut.
Näin on osin käynyt, mutta meininki tuntuu olevan sama.
Pikkuasioista jankkaamista, joka estää todellisen asioita eteenpäin vievän
keskustelun. Sääli, ei tätä varmaan keskinäiseen *****iluun ole
tarkoitettu....
Tuskin tämä edes koskee pelkästään aikidoa.
Näkyy täältä kuitenkin löytyvän järkevääkin sakkia (enkä viittaa tällä
itseeni).
Papu Kaija
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
news:bc4bcq$c4t$1...@bowmore.utu.fi...
> > Mutta eihän aikidoka _halua_ vahingoittaa vastustajaa. Vaarallinen
> tekniikka
> > tässä kontekstissa on paradoksi...
>
> Jaa, eikö? Tämähän on täysin aikidokasta kiinni. Toisaalta, minä
karatekana
> en _halua_ vahingoittaa vastustajaa, mutta mikäli joudun yllätetyksi ja
joku
> käy päälle, taidan kuitenkin _joutua_ vahingoittamaan vastustajaani
jossain
> mittakaavassa. Ts. tilanteen muodostama kehys yliajaa "halun".
Ei kukaan joudu puolustamaan itseään. Sehän on täysin oma valinta antaako
hyökkääjän lyödä tajun kankaalle tai tappaa, vai ei. Yleensä tervejärkinen
ihminen haluaa estää moisen. Tässä siis 'joutuminen' lähtee suoraan halusta
itsensä puolustamiseen. Mitään varsinaista pakkoa ei ole.
Nyt liikutaan sen verran raja-alueilla, että kiinnostuneet voivat viedä
keskustelun filosofian ryhmiin, mutta aikidon hengen mukaan vastustajaa ei
tahdota vahingoittaa.
Eikö tämä ole olennaista do'n ja jutsun välillä ?
> Kyllä. Impaktitekniikoissa on oikeastaan vain "on/off" -taso, osumakohde
on
> abt. ainoa asia, jolla tehoa voidaan muuttaa. Jos tahtoo lyödä hiljempaa,
> ettei satuttaisi, homma ei enää toimi lainkaan.
Aah, vihdoin joku joka ymmärtää :-)
> > Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Aikidon tekniikat
> saattavat
> > liiallisen itsetunnon puuskassa osoittautua hyvinkin vaaralliseksi -
eivät
> > välttämättä kuitenkaan hyökkääjälle ;-)
>
> Tämä taas riippuu täysin tavasta, jolla aikidotekniikkaa on harjoiteltu.
Jos
> pistäisi vaikka koukkulyöntivastausskenaarion, jossa aikidoka torjuu
> lyönnin, tempaisee nyrkillä tauluun tai kämmensyrjällä kurkkuun ja sitten
> sangen sähäkästi vielä lukottaa kyynärpään nurin...no, tuo on sangen
> vaarallinen juttu hyökkääjälle. Ja jutut löytyvät ihan suoraan aikidon
> kurrikulumista, vieläpä päivittäistreenistä. Se, että moni opettaja ei
> valitettavasti opeta näitä juttuja efektiivisellä tavalla (ja mm. lyömisen
> opetus on lapsenkengissä), ei tarkoita sitä etteikö aikidon sisältö
> mahdollistaisi tätä.
Tuo lisäämäni smiley lausen perässä antaa suuntaa siihen, miten lause
pitäisi ymmärtää.
Tarkoitin sen ymmärrettäväksi siten, että jos ei vielä ole karaistunut
aikidomestari, niin tekniikoiden soveltaminen todellisessa tilanteessa
saattaa purra omaan nilkkaan.
Jussi Häkkinen
> mutta aikidon hengen mukaan vastustajaa ei
> tahdota vahingoittaa.
> Eikö tämä ole olennaista do'n ja jutsun välillä ?
Ei, do ja jutsu ovat vain nimityksiä, usein samaa asiaa koskien ja otettu
käyttöön lajien perustajien omien fiiliksien mukaan. Treenaan itse
koulukuntaa joka on pläräyttänyt "do":n nimensä perään, mutta sisältö on
mitä suurimmassa määrin "jutsu". Myös vilkaisu historiaan todistaa, että
"do" ja "jutsu" -nimitysten vertailulla ei päästä mihinkään.
Aikidon hengen mukaan vastustajaa ei tahdota vahingoittaa, toisaalta
treenatut tekniikat ovat voimakkaan vahingoittavia. Käytäntö yliajaa
tässäkin halun usein - ja sekin on aikidohengen mukaan OK. Aikido"henki" ei
ole käytännön sovellusta rajoittava tekijä.
JH
Papu Kaija
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
>
> "Papu Kaija" <_n_o__s_p_a...@hotmail.com> wrote in message
> news:AoiFa.1006$_71...@reader1.news.jippii.net...
>
> > Jos ajatellaan asiaa sellaisen termin kautta kuin itsepuolustusvalmius,
> joka
> > on mitään kamppailulajia harrastamattomalla luonnollisesti yleensä aika
> > alhainen, niin voidaan ajatella eri lajien tehokkuutta sitä kautta,
miten
> > nopeasti niiden katsottaisiin nostavan itsepuolustusvalmiuden riittävän
> > tehokkaalle tasolle.
>
> Miksi juuri näin? Ai niin joo, ihmiset ovat hätähousuja! (Tietenkin,
näinhän
> se on pakko olla, onhan?)
Miksei myös jollain toisella tavalla. Kuten ylläolevasta huomaat, kijoitin
"vaoidaan ajatella lajien tehokkuuttta sitä kautta...".
Jätän siis ilmiselvästi myös muita avoimia ovia, joista sinäkin olisit
voinut kulkea, mutta sen sijaan valitsit tien joka ei vie keskustelua
ainakaan eteenpäin.
Sinäkin vaikutat kiireellisellä päätelmälläsi hätähousulta, joten ehkä me
ihmiset olemme todellakin hätähousuja. Vaikka en itseäni ole sellaisena
pitänyt.
> Nyt kun tämä suuri dilemma on mielessäni selvinnyt...jatkakaa!
Onkohan kuitenkaan ? Mikä kiire tässä on jatkaa. Ei nyt olla hätähousuja.
> Kuinka kauan sinä, Papu Kaija (mikä muuten on oikea nimesi? Antaisi
kummasti
> pontta kirjoituksillesi! Vai paljastuuko takaa lukioikäinen
> alkeiskurssilainen?) olet harrastanut aikidoa?
Käytän nimimerkkiä syistä, jotka suuremman kokonaisuuden kautta yllättäen
liittyvät itsepuolustukseen ja potentiaalisten vaaratilanteiden
ennakointiin.
Hyvästä tilanteiden ennakoinnista kertoo sekin, että osasin jo eilen alkaa
odotella tätä kysymystä ;-)
Tämänkin lyhyen keskustelun aikana monet (ilmeisesti vuosikaudet) aikidoa,
tuota harmonisen voiman tietä, harrastaneet ihmiset ovat vetäneet pahaa
tarkoittamattomistani mielipiteistä palkokasveja sieraimiin. Mistä minä voin
tietää mitä hulluja täällä liikkuu.? Nimen avulla osoitetiedot on helppo
selvittää ja ovesta sisääntulo vie minuutin.
Entä sitten jos henkistä kasvua toistakymmentä vuotta tavoittelleiden
lisäksi myös taparikolliset ja ammattikriminaalit hermostuvat sanateknisistä
erimielisyyksistä ? Ei, en tahdo sitä....
En harrasta aikidoa. Se ei lajina innosta minua riittävästi. Kenties
myöhemmin kun jalka ei enää nouse niin notkeasti...
Lukiolainen :-) Etkö muuta keksinyt... ?
> Mitä
> kautta olet aikidokuvasi luonut?
Olen lukenut aikidoa käsittelevää kirjallisuutta. Huomaan nyt, että se mitä
kirjoissa sanotaan aikidon perimmäiseksi tarkoitukseksi, ei ainakaan tämän
ryhmä kaikkien harrastajien keskuudessa toimi. Opetus Suomessa lienee
huonoa, tai sitten vika on harrastajissa itsessään. Henkisen kasvun pitäisi
näkyä myös kirjoitetussa tekstissä.
> Millä tavalla olet eriyttänyt oman mielipiteesi "sotkemasta" analyysin
> lopputulosta?
No huh, huh. Olen ollut objektiivinen lukiessani taistelulajeja käsittelevää
kirjallisuutta. Suhtaudun kuitenkin kriittisesti väitteisiin, joita ei
perustella riittävän tarkasti ja johdonmukaisesti.
Kuinka itse toimit ? Kuulostat lukiolaiselta :-)
Papu Kaija
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
Kolme lajia. Joista kahta parin vuoden ajan samanaikaisesti. Välissä jouduin
pitämään parin vuoden pakollisen tauon (rasitusvamma liiasta
treenaamisesta).
Noh, pakollinen lääkärin määrämä tauko oli vuoden. Toinen vuosi silkkaa
laiskuutta.
Kirjaviisautta yhtään väheksymättä.
Jussi Häkkinen
> Periaatteessa tuon don ja jutsun välinen ero _pitäisi_ kuitenkin olla
> olemassa, vai kuinka ? Ihan jo sanojen merkityserojenkin vuoksi ?
Sanoina kyllä, ero pitäisi olla. Lajien sisältönä ei.
Ja muuten - tekstiesi asiapitoisuus on (provokaatiostakin huolimatta) sitä
sarjaa, että voit ihan hyvin puhua omalla nimelläsi. Parantaa paljon.
JH
Papu Kaija
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
> En minäkään. En suosittele mitään muutakaan aseetonta kamppailulajia, jos
> noin kiire on. Suosittelen hyvää veistä, kaasua tai tuliasetta ja aseen
> käytön treenausta 3-4 kertaa viikko. Veitsi ja tuliase ovat noista
> treenauksen kannalta helpoimpia.
Ja laittomimpia :-)
Papu Kaija
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
> Ja muuten - tekstiesi asiapitoisuus on (provokaatiostakin huolimatta) sitä
> sarjaa, että voit ihan hyvin puhua omalla nimelläsi. Parantaa paljon.
Kiitos, mutta tuttavapiiristä löytyy hyvä esimerkki siitä, mihin se voi
johtaa. Kyseisessä tapauksessa ei fyysistä koskemattomuutta rikottu, mutta
puhelinhäiriköinti ja uhkailu loppui vasta poliisin puututtua asiaan. Minä
en kaipaa edes sellaista. Henkilökohtaisempaan keskusteluun sähköposti sopii
paremmin (silloin mahdollisen häirikön jäljittäminen on hivenen helpompaa).
Ehkä olen vainoharhainen, mutta olisi se noloa, kun vuosien treenaamisen
jälkeen joku pääsisi yllättämään kotioven takaa pesäpallomailalla
takaraivoon. Ja kaikki siksi, että olen kirjoittanut esim. että aikidosta on
poistettu vaaralliset tekniikat ;-)
Olen muutenkin sitä mieltä, että sisältö ratkaiskoon. Vertauksena "ei näe
metsää puilta" sopii mielestäni tähän ikuisuuskeskusteluun hyvin.
Sitäpaitsi nimerkki mahdollistaa myös sen, että tarpeen tullen voin haukkua
myös omaa lajiani ilman, että salilla alkaa sparratessa sattua normaalia
enemmän :-)
Jussi Häkkinen
> Ehkä olen vainoharhainen,
Ihan hieman.
> Olen muutenkin sitä mieltä, että sisältö ratkaiskoon. Vertauksena "ei näe
> metsää puilta" sopii mielestäni tähän ikuisuuskeskusteluun hyvin.
> Sitäpaitsi nimerkki mahdollistaa myös sen, että tarpeen tullen voin
haukkua
> myös omaa lajiani ilman, että salilla alkaa sparratessa sattua normaalia
> enemmän :-)
Huu, jos tuollaista seuraisi omassa lajissani julkisen kritiikin tuloksena,
saattaisin tuntea painetta vaihtaa lajia...
...onneksi ei seuraa.
Jussi
Despina Julkkis
> Japanilaisen Morihei Ueshiban kehittämä laji, joka suomeksi käännettynä
> tarkoittaa kutakuinkin harmonisen voiman tietä.
> Pehmeiden lajien ääripäätä, josta lähes kaikki vaaralliset tekniikat on
> jätetty pois. Periaatteessa (ehkä käytännössäkin?) hyökkääjä väistetään ja
Nivelet on kuulemma silti kovilla..
> ohjataan haluttuun suuntaan tämän omaa massaa ja voimaa hyväksi käyttäen.
> Ohjausliikkeet ovat yleensä ympyrän muotoisia, jotta vastustajaa
> vahingoitettaisiin mahdollisimman vähän.
>
> En suosittelisi Aikidoa itsepuolustustarkoituksiin (ellei ole aikaa
> odotella kymmentä vuotta), enkä kovin tehokkaaseen kunnon kohotukseenkaan,
> mutta henkistä kasvua ja harmoniaa etsivälle se saattaa olla juuri oikea
> laji. Ki-Aikido on tyylisuunta, joka keskittyy vielä enemmän henkisyyteen.
Pöh, aikido nyt on yksi niistä harvoista lajeista jotka toimivat
käytännössäkin. Veljeni treenasi pari-kolme vuotta aika ahkeraan ja kyllä
sen huomasi kun yritti (säälittävästi) äijää naruttaa.
Despina Julkkis
>> > Käyttötarkoitus on
>> > tärkeä osa tekniikkaa. Vertailun vuoksi esim. nyrkkeilijän lyöntiä on
>> aika
>> > vaikea saada toimimaan ilman, että vastustajaa yitetään vahingoittaa.
>>
>> Toimii erittäin hyvin ilmankin, kts atemi.
>
> Nyrkkeilijät eivät muuten edes tiedä mitä atemi tarkoittaa. Nythän on
> käynnissä keskustelu tietyn lajin tekniikoiden vaarallisuudesta.
> Menepä esittelemään nyrkkeijälle atemia, niin saat saman tien testata
> todellisen itsepuolustus valmiutesi ;-)
Nyrkkeily on muuten hyvä itsepuolustusmenetelmä jos pitää ulkona
liikkuessaan nyrkkeilyhanskoja käsissään ja mahdolliset hyökkääjät eivät
saa muuta kuin lyödä eivätkä käydä kiinni.
Toni Nikkanen
> Ei, do ja jutsu ovat vain nimityksiä, usein samaa asiaa koskien ja otettu
> käyttöön lajien perustajien omien fiiliksien mukaan. Treenaan itse
> koulukuntaa joka on pläräyttänyt "do":n nimensä perään, mutta sisältö on
> mitä suurimmassa määrin "jutsu". Myös vilkaisu historiaan todistaa, että
> "do" ja "jutsu" -nimitysten vertailulla ei päästä mihinkään.
Tuntuukin siltä että "do"- ja "jutsu"-nimitysten eroja ja ominaisuuksia
vertailevat lähinnä länsimaalaiset ihmiset. Japanissa keskitytään
kai sitten treenaamaan oman opettajan johdolla ja opettaja nimittää
lajiaan miten nimittää..
Papu Kaija
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
> > Ehkä olen vainoharhainen,
> Ihan hieman.
:-)
> > Sitäpaitsi nimerkki mahdollistaa myös sen, että tarpeen tullen voin
> haukkua
> > myös omaa lajiani ilman, että salilla alkaa sparratessa sattua normaalia
> > enemmän :-)
>
> Huu, jos tuollaista seuraisi omassa lajissani julkisen kritiikin
tuloksena,
> saattaisin tuntea painetta vaihtaa lajia...
En tiedä olisiko siitä seurauksia, kun ei ole vielä ollut tarvetta haukkua
omaa lajia, tai seuraa. Uskoisin kuitenkin, että ei sellaista missään
hyvällä katsottaisi. Toivottavasti ei koskaan tarvitse kokeillakaan. Tässä
on taas kyse ennakoimisesta .-)
Toni Nikkanen
> Nyrkkeily on muuten hyvä itsepuolustusmenetelmä jos pitää ulkona
> liikkuessaan nyrkkeilyhanskoja käsissään ja mahdolliset hyökkääjät eivät
Miksei nyrkkeilijä osaisi lyödä ilman hanskoja? Äh, nyt sorrun
itsekin siihen samaan mussuttamiseen mistä juuri valitin..
Jari
Eiköhän tuolla tarkoiteta sitä että
1) nyrkkeilyn puolustustekniikka (torjunnat/suojaus) perustuu lähes
täysin siihen että isot hanskat peittävät helposti koko naaman ihan
"passiivisesti" edessä pitämällä, mikä ei ole aivan yhtä helppo tapa
puolustautua paljain käsin
2) useat nyrkkeilijät jättävät kokonaan harjoittelematta ranteen
oikeaoppista kulmaa ja jäykkyyttä paljain käsin otellessa. Itsekin
tunnen nyrkkeilyä vuosia harrastaneen tyypin joka päätyi lyömään
baarirähinässä tyyppiä kasvoihin ja oma käsi kärsi eniten. Ainakin
legendojen mukaan tämä on melko tyypillistä, että kun nyrkkeilijä lyö
paljain käsin voimalla, hajoaa myös oma käsi kun ei hanskaa ja sidettä
ole suojana.
Juha Kajanen
> > > Ohjausliikkeet ovat yleensä ympyrän muotoisia, jotta vastustajaa
> > > vahingoitettaisiin mahdollisimman vähän.
> >
liittymättömästä
> > asiasta. Pyöreillä liikkeillä (siis niissä tyylisuunnissa, joissa noita
> > käytetään) ei pyritä vastustajan vähäiseen vahingoittamiseen vaan se on
> > seurausta tuon tyyppisistä liikkeistä.
>
> Lienee aika luonnollista, että en tällä foorumilla ala kirjoittamaan
> tyhjentävää selontekoa lajista.
Kyllä, tämä on aivan selvää. Aivan samoin kuin minunkin kirjoittamani lause
tuossa yläpuolella. Pyöreillä liikkeillä ei ole (ollut) tarkoitus minimoida
vastustajan vahingoittamista.
> Tuo nyt kuitenkin sattuu olemaan se
> olennainen asia, miten Aikidon tekniikoita lajin pidemmälle edenneet
> harrastajat ovat minulle kuvanneet pähkinänkuoressa. Samaa asiaa
korostetaan
> useissa lajin kuvauksissa, jotka löytyvät budolajeja käsittlelevistä
> kirjoista. Jokainen ajatteleva yksilö varmasti ymmärtää, että mitään
lajia
> ei pysty selittämään parilla lauseella.
Kyllä, näin on. Ja hyvä kun laitoitkin ne linkit mukaan. Minun
tarkoitukseni olikin antaa tähän harjoittelijan näkemys asiasta.
>Liitin mukaan linkkejä, jotka
> kertovat lajista paljon enemmän. Lukekaa ne huolella ja kertokaa sitten,
> mitä jäi puuttumaan.
Juu, onhan noita jo luettu. Jopa oltu tekemässä aikoinaan. Mutta aikido
kuten muutkin lajit muuttuvat ajan mukana ja myös käsitykset noista
kirjoitetuista teksteistä. Sen takia myös aktiivinen harjoittelu auttaa
ymmärtämään lajia.
> Katsokaa kokonaisuutta, älkää pelkästään yksittäisiä muotoseikkoja.
Elämäkin
> muuttuu ymmärrettäväksi.
Juu, eipä tässä isommin tuon kanssa ole ollut ongelmia. Asioita kannattaa
myös katsoa useammalta kantilta, niin se helpottaa elämää.
> > > enkä kovin tehokkaaseen kunnon kohotukseenkaan,
>
> > Treenaajasta kiinni.
>
> Varsin syvällinen vastaus, onneksi olkoon. Tottakai *kaikki* on viime
> kädessä treenaajasta itsestään kiinni. Lenkkipolultakin saa kuntoa, jos
sitä
> haluaa.
> Jos kuitenkin verrataan esimerkiksi Thainyrkkeilyn treenejä Aikidoon,
niin
> jälkimmäinen jää kunnonkohotuksessa lähemmäs vauvauintia kuin
> vertailukohtaansa.
Tässä kohdin homma taas repeää käsistä. En ole missään vaiheessa vertaillut
aikidon ja muiden lajien treenien tehokkuutta. Tarkoitus oli muistuttaa,
että kyllä siellä tatamilla pystyy treenaamaan varsin kovalla tahdilla, jos
vain itse haluaa. Ja löytää toisen joka haluaa tehdä samoin. 1,5 h jatkuvaa
heittotreeniä varmasti riittää vertailukohdaksi mille tahansa muillekin
lajeille. Se kuinka paljon ja usein noin tehdään, onkin sitten vetäjästä ja
itsestä kiinni.
> > > mutta
> > > henkistä kasvua ja harmoniaa etsivälle se saattaa olla juuri oikea
laji.
> >
> > Jaa...
>
> Syvälliset kommenttisi kiteytyvät.
Tuossa alla on hiukan enemmän asiasta, jotenkin meikäläisellä menee vaan
kirjoitusfiltteri päälle, kun koskaan lajia treenaamattomat ihmiset
laukovat näitä henkisyys- ja harmonialausuntoja julkisina totuuksina.
> > > Ki-Aikido on tyylisuunta, joka keskittyy vielä enemmän henkisyyteen.
> >
> > Höpöhöpö. Eipäs sotketa henkisyyttä ja mielen käyttöä toisiinsa.
>
> Tämäkin kommentti on aivan mitätön, kun et osaa perustella.
Se etten tuon enempää asiasta kirjoittanut, ei tarkoita etten osaa asiaa
perustella. Lähinnä ajanpuutteesta tuo johtui.
Henk. koht. en ole koskaan ymmärtänyt aikidon kohdalla puhetta sen
henkisyydestä. Asiat joita aikidossa käsitellään 'henkisinä' ovat varsin
pitkälti maalais-/kaupunkilaisjärjen käyttöä sekä osaltaan myös fyysisiä
harjotteita (kuten alkuverryttelyt ja hengitysharjoitukset). Tokihan
Ueshiballa oli vahva uskonnolinen pohja omassa harjoittelussaan, mutta
kyllä aikidokin on mennyt tuosta ajasta jo eteenpäin. Tohein opit
puolestaan Ki-Aikidossa ovat täysin kilpaurheilussa käytettävien
mielikuvaharjoitusten kaltaisia. Eli aikidon 'henkisyys', joka normaalisti
määritellään olevan uskomus-/uskonnollispohjaista, onkin oikeastaan mielen
ja kehon käytön optimointia.
//juha
Juha Kajanen
>
> "Juha Kajanen" <juha.k...@tekla.com> wrote in message
> news:10552235...@vanessa.tekla.fi...
> > > Mutta eihän aikidoka _halua_ vahingoittaa vastustajaa.
> >
> > Mitäs tekemistä tällä on sen kanssa, että aikidossa _on_ vaarallisia
> > tekniikoita.
>
> Jos tekniikalla ei vahingoiteta, niin sillä ei vahingoiteta. Haarukka ei
> mielestäni ole vaarallinen esine, vaikkapa esimerkiksi sinä saattaisit
> vahingossa tökätä sillä omaan silmääsi.
Tuohan on puhtaasti sinun mielipiteesi, eikä nyt ollut kysymys
mielipiteistä. Kyllä se nyt vaan on ihan faktaa, että aikidossa on monia
heittoja, joissa saattaa uken pää kolista lattiaan ikävästi, jos uke ei
pysty pitämään huolta itsestään. Tämä voi johtua joko nagen tai uken
huolimattomuudesta. Eivätkä ne tekniikat muutu muiden lajien tekniikoiksi
silloin, kun jotain sattuu.
> Monet pitävät elämääkin vaarallisena, jos tuolle linjalle lähdetään. En
ole
> samaa mieltä kanssasi.
Tämä on ihan ok.
> Tekniikka ei ole sen vaarallisempi kuin kuorimaveitsi, ennen kuin se
> kohdistetaan ihmiseen vahingoittamistarkoituksessa.
Ikävä kyllä aikidossa on tekniikoita, joissa saattaa sattua ikävästi,
vaikka tarkoitus ei olisikaan vahingoittaa vastustajaa. Lähestulkoon kaikki
heitot ovat tällaisia. Vastustaja, ympäristö, osaamattomuus jne. lisäävät
kummasti vapausasteita.
> Jos pelkäät kuorimaveitsiä, niin ymmärrän huolesi, mutta en voi auttaa.
Ei minulla ole mitään ongelmaa kuorimaveitsien tai aikidotekniikoidenkaan
suhteen. Ei myöskään sen ajatuksen, että päällekävijää saattaa sattua, jos
hyökkää jonkun kimppuun. Ei aikidossa kielletä vastustajan
vahingoittamista, se ei vaan ole päätarkoitus. Ideana on minimoida
vahingot. Joskus se vaatii enemmän kontaktia kuin joskus toiste.
> > Toimii erittäin hyvin ilmankin, kts atemi.
>
> Nyrkkeilijät eivät muuten edes tiedä mitä atemi tarkoittaa.
Juuei, nyrkkeilyssä puhuttaneen hämäyksestä tai vastaavasta. Toimii ihan
samoilla periaatteilla. Tästä minä puhuin, allaoleva kertookin sinun
kirjoittaneen jostain muusta.
> Nythän on
> käynnissä keskustelu tietyn lajin tekniikoiden vaarallisuudesta.
> Menepä esittelemään nyrkkeijälle atemia, niin saat saman tien testata
> todellisen itsepuolustus valmiutesi ;-)
Kirjoitin siis nyrkkeilijän mahdollisuudesta käyttää
atemia/harhautuslyöntejä/miksikäsitähalutaankaankutsua ottelussa. Tätähän
nuo tekevät koko ajan ja näyttähään se toimivan.
> Itse en suuresti perusta atemista (tai kyushosta, kuten muualla asia
> ilmaistaan) ja uskoni niiden toimivuuteen on heikolla tolalla.
Kuten yllä kirjoitin, puhuin atemista lähinnä hämäyksenä ja harhautuksena.
Mikäli osaa, niin kyllä se toimii. Tahallaan ei kukaan juokse ojennettuun
nyrkkiin.
> Raivopäinen hyökkääjä ei pienistä kivuista piittaa (huumehörhöinen ei
välitä
> luun murtumisestakaan), mutta kun valot sammuvat päästä, niin uhka on
> torjuttu.
> Jos tätä ei ymmärrä ja tiedosta, niin sanoisin, että itsepuolustusvalmius
on
> vielä hyvin lähellä nollaa.
Näin on, mutta tuossa aiemmin ei kyllä puhuttukaan tästä.
> > > Kyllä kaikissa lajeissa harjoitellaan turvallisesti...
> >
> > Pääsääntöisesti, ainakin tarkoitus olisi.
>
> Ihailen tarkkanäköisyyttäsi ja henkeviä kommenttejasi.
Pata kattilaa, jne. Tästä kirjoitin jo toisaalla. Kirjoitusfiltteri iskee
pahasti päälle, kun tulee noita 100 % faktakommentteja. Mutta harvinaisen
pitkä säie tästä syntyi, hyvää vaihtelua hiljaiselle listalle.
//juha
Mika Mantere
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
> Jos pistäisi vaikka koukkulyöntivastausskenaarion, jossa aikidoka torjuu
> lyönnin, tempaisee nyrkillä tauluun tai kämmensyrjällä kurkkuun ja sitten
> sangen sähäkästi vielä lukottaa kyynärpään nurin...no, tuo on sangen
> vaarallinen juttu hyökkääjälle. Ja jutut löytyvät ihan suoraan aikidon
> kurrikulumista, vieläpä päivittäistreenistä. Se, että moni opettaja ei
> valitettavasti opeta näitä juttuja efektiivisellä tavalla (ja mm. lyömisen
> opetus on lapsenkengissä), ei tarkoita sitä etteikö aikidon sisältö
> mahdollistaisi tätä.
Olen tuosta samaa mieltä. Näissäkin keskusteluissa on ylipäätään vähän
liikaa
aina keskitytty kaiken maailman hienoihin vastatekniikoihin, jotka voivat
yleensä
tapahtua vasta onnistuneen väistön ja/tai torjunnan jälkeen. Ei ole minkään
valta-
kunnan seksuaalista merkitystä sillä tekeekö jonkun vastatekniikkalukotuksen
kipuun tai nivelen murskaantumiseen asti, jos siihen pisteeseen pääsemiselle
ei
ole realistisia edellytyksiä.
Valitettavasti aikidon kohdalla täytyy sanoa, että niissä harjoitteissa mitä
olen nähnyt
(Suomen ulkopuolellakin) harjoiteltavan, lyöntihyökkäystä simuloi aina joko
vasara-
tyyppinen kopautus päähän tai poskilintsari, potkuhyökkäyksien torjuntoja en
ole
nähnyt ensimmäistäkään (ovat muutenkin aika vaativia). Tarttumaotteista sen
sijaan
harjoitellut aikidoka yleensä omannee varsin hyvät vapautumismahdollisuudet,
noin
niinkuin lajitekniikan tarjonnan puolesta.
Mika
Papu Kaija
> Sen takia myös aktiivinen harjoittelu auttaa
> ymmärtämään lajia.
Ylläoleva pitää erittäin hyvin paikkansa, enkä alunperin (enkä
myöhemminkään) pyrkinytkään antamaan tyhjentävää selvitystä lajin saloista.
Ainoastaan vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen, aika harva aikidoka tällä
foorumilla kuitenkaan tuntuu olevan innokas vastaamaan potentiaalisen uuden
harrastajan kysymyksiin.
Pääasiassa energiaa hukataan nipottamalla teknisistä muotoseikoista.
Oman harrastuksen pohjalta minun on yhä vaikea suhtautua aikidon
tekniikoihin kovinkaan vaarallisina. Se ei vielä riitä, että heitossa
hyökkääjä _saattaa_ satuttaa päänsä (vaikka myönnänkin, että vaarallistahan
se loppujen lopuksi on). Itse olen harrastanut hokutoryuta, thainyrkkeilyä
(siinä sivussa myös nyrkkeilyä) ja tällä hetkellä kyokushinkaita. Näissä
lajeissa tekniikoiden vaarallisuus ei jätä tulkinnan varaa. Nivellukot ja
jäsenten sijoiltaan menemiset sekä pienet murtumat eivät mielestäni vielä
mitenkään vaarallisia ole. Ne sattuvat, mutta harvemmin aiheuttavat pysyvää,
loppuelämän pilaavaa vahinkoa. Esimerkiksi isku päähän voi lopettaa elämän
kertaheitolla.
Koska olen aiemminkin harrastanut vertauksia, niin lisään tähänkin yhden.
Tliastojen mukaan palloilulajit ovat loukkaatumisten kärkipäässä ja
esimerkiksi jalkapallossa voi kaatua ja nyrjäyttää niskansa. Törmäyksessä
voi saada vakavan päävamman. Silti en millään muotoa osaa pitää jalkapalloa
edes auttavasti vaarallisena. Jonkun junioripelaajan äiti voi olla toista
mieltä. Mielipide-erot ovat luonnollisia ja ne toki sallittakoon - myös
kamppailulajeissa.
> > > > henkistä kasvua ja harmoniaa etsivälle se saattaa olla juuri oikea
> laji.
> Tuossa alla on hiukan enemmän asiasta, jotenkin meikäläisellä menee vaan
> kirjoitusfiltteri päälle, kun koskaan lajia treenaamattomat ihmiset
> laukovat näitä henkisyys- ja harmonialausuntoja julkisina totuuksina.
Absoluuttisen totuuden julistus on hyvin kaukana lauseesta, jossa sanotaan
"saattaa olla". Tästä emme _voi _olla eri mieltä ???
> Henk. koht. en ole koskaan ymmärtänyt aikidon kohdalla puhetta sen
> henkisyydestä. Asiat joita aikidossa käsitellään 'henkisinä' ovat varsin
> pitkälti maalais-/kaupunkilaisjärjen käyttöä sekä osaltaan myös fyysisiä
> harjotteita (kuten alkuverryttelyt ja hengitysharjoitukset). Tokihan
> Ueshiballa oli vahva uskonnolinen pohja omassa harjoittelussaan, mutta
> kyllä aikidokin on mennyt tuosta ajasta jo eteenpäin. Tohein opit
> puolestaan Ki-Aikidossa ovat täysin kilpaurheilussa käytettävien
> mielikuvaharjoitusten kaltaisia. Eli aikidon 'henkisyys', joka normaalisti
> määritellään olevan uskomus-/uskonnollispohjaista, onkin oikeastaan mielen
> ja kehon käytön optimointia.
Itse käytän tekstissäni henkisyyttä fyysisyyden vastakohtana, mitä se
mielestäni tarkoittaakin.
Uskonnollisuudesta puhun tarvittaessa uskonnollisuutena.
Se on selkeämpää (näin ainakin luulisi) ;-)
A.M
Mihinköhän perustat tuon väittämäsi?
Oma "pätemättömyytesi" ei kyllä ole todiste siitä mistä luulet.
Yritähän uudelleen.
A.M
Hienoa logiikkaa sinulla siinä.
Annas kun koitan itse:
Aikido on muuten hyvä itsepuolustusmenetelmä jos pitää ulkona
liikkuessaan hametta päällä ja mahdolliset hyökkääjät käyvät kiinni
kuin robotit.
Despina Julkkis
>> Miksei nyrkkeilijä osaisi lyödä ilman hanskoja? Äh, nyt sorrun
>> itsekin siihen samaan mussuttamiseen mistä juuri valitin..
>
> Eiköhän tuolla tarkoiteta sitä että
>
> 1) nyrkkeilyn puolustustekniikka (torjunnat/suojaus) perustuu lähes
> täysin siihen että isot hanskat peittävät helposti koko naaman ihan
> "passiivisesti" edessä pitämällä, mikä ei ole aivan yhtä helppo tapa
> puolustautua paljain käsin
Juuri sitä tarkoitin ja huomasin sen thainyrkkeilyä harrastaessani. Lisäksi
isot hanskat on helppo blokata isoilla hanskoilla.
> 2) useat nyrkkeilijät jättävät kokonaan harjoittelematta ranteen
> oikeaoppista kulmaa ja jäykkyyttä paljain käsin otellessa. Itsekin
> tunnen nyrkkeilyä vuosia harrastaneen tyypin joka päätyi lyömään
> baarirähinässä tyyppiä kasvoihin ja oma käsi kärsi eniten. Ainakin
> legendojen mukaan tämä on melko tyypillistä, että kun nyrkkeilijä lyö
> paljain käsin voimalla, hajoaa myös oma käsi kun ei hanskaa ja sidettä
> ole suojana.
Hanskassahan nyrkki ei ole kunnolla nyrkissä vaan on yleensä aivan päin
helvettiä koska peukaloa ei saa oikeaan asentoon.
Despina Julkkis
>>> En suosittelisi Aikidoa itsepuolustustarkoituksiin (ellei ole aikaa
>>> odotella kymmentä vuotta), enkä kovin tehokkaaseen kunnon
>>> kohotukseenkaan, mutta henkistä kasvua ja harmoniaa etsivälle se saattaa
>>> olla juuri oikea laji. Ki-Aikido on tyylisuunta, joka keskittyy vielä
>>> enemmän henkisyyteen.
>>
>>Pöh, aikido nyt on yksi niistä harvoista lajeista jotka toimivat
>>käytännössäkin. Veljeni treenasi pari-kolme vuotta aika ahkeraan ja kyllä
>>sen huomasi kun yritti (säälittävästi) äijää naruttaa.
>>
>
> Mihinköhän perustat tuon väittämäsi?
> Oma "pätemättömyytesi" ei kyllä ole todiste siitä mistä luulet.
> Yritähän uudelleen.
Ääliö.
Siinä sulle yritys.
Pelkästään aikidokasta kiinni saaminen ilman että löytää oman kätensä
perseestään on jo työn takana.
A.M
Haha
Älä nyt viitsi.
Harjoittelen lukkopainia ja olen myös harjoitellut usean BJJ:ta
harrastavan kanssa GI päällä. Kas kummaa, onnistuin ottamaan kaikista
kiinni ilman että kukaan laittoi kättäni perseeseeni. Tosin ne
Aikidokat!!! Huh! Semmoisia mestareita kaikki että ei heitä voi
tosiaan edes verrata lukkopainia tai BJJ:ta harrastaviin.
Papu Kaija
"Despina Julkkis" <despinak45j8dvgå@no-more-spam.net.invalid> wrote in
message news:bc7evc$mva$2...@news1.songnet.fi...
> Lisäksi
> isot hanskat on helppo blokata isoilla hanskoilla.
Tottakai se helpottaa asiaa, mutta perustekniikka pysyy samana. Itse en
koskaan perusta suojaustani peklästään hanskojen nostamiseen naaman eteen.
Kyllähän salilla joskus sellaista on nähnyt, mutta ei edistyneempien
harrastajien keskuudessa. Se on aika laiskaa touhua...
> > 2) useat nyrkkeilijät jättävät kokonaan harjoittelematta ranteen
> > oikeaoppista kulmaa ja jäykkyyttä paljain käsin otellessa.
Hanskat tai ei hanskoja, ranteen on oltava suora ja jäykkä osumahetkellä -
muuten iskussa ei ole tehoa. Nyrkkeilijöiden iskuissa on tehoa.
Sitäpaitsi, jos rannetta pitää lyödessä 'väärässä asennossa', tai tai
löysänä, luita murtuu, tai ranne menee sijoiltaan (paitsi jos lyö kuin
mummot).
Tämä ranteen asento on ensimmäisiä asioita, joita opetetaan.
> Hanskassahan nyrkki ei ole kunnolla nyrkissä vaan on yleensä aivan päin
> helvettiä koska peukaloa ei saa oikeaan asentoon.
Omat hanskani kyllä vievät peukalon ikään kuin väkisin oikeaan asentoon. Ei
kannata ostaa halpaa roskaa...
Papu Kaija
"juha" <ju...@invalid.none.com> wrote in message
news:0creev0q1hk9auroq...@4ax.com...
> Ei se säkkihanska tue juuri ollenkaan rannetta.
Itseasiassa usein ihan päinvastoin. Rystysillä lyödessä osumapinta on suora,
kun taas hanskoissa osumapinta on pyöristetty. Ranteen ollessa löysä, hanska
ohjaa ranteen ääriasentoon ja seuraa ilkeän kuuloinen rusahdus. Tämän vuoksi
ranteissa käytetään siteitä, mutta eivät ne surkeasta tekniikasta johtuvia
loukkantumisia estä.
Jos ei halua opetella lyömään oikein, niin kannattaa vaihtaa sitten vaikka
(heh heh) aikidoon :-)
-
> jäsenten sijoiltaan menemiset sekä pienet murtumat eivät mielestäni vielä
> mitenkään vaarallisia ole. Ne sattuvat, mutta harvemmin aiheuttavat
pysyvää,
> loppuelämän pilaavaa vahinkoa. Esimerkiksi isku päähän voi lopettaa elämän
> kertaheitolla.
Tulihan se vihdoinkin, oliko se niin vaikeaa? Löytyikö sanakirjasi
"punaisine autoineen"?
Onneksi niskankaan "sijoiltaan meneminen" ei ole vaarallista, ei tarvitse
sitäkään enää varoa.
Ja kohta tulee taas itkemistä "teknisiin muotoseikkoihin" takertumisesta.
Papu Kaija
"-" <fa...@fake.com> wrote in message news:3ee743af$1...@news.dnainternet.net...
> Tulihan se vihdoinkin, oliko se niin vaikeaa?
Ei tämä minulle mitenkään vaikeaa ole. Sinusta olisin huolissani, jos
tuntisimme läheisemmin.
Huomaathan, että pyysit määritelmää ? Sellaista en ole vieläkään tarjonnut.
> Löytyikö sanakirjasi
> "punaisine autoineen"?
Kerro sinä, sinulle se on tarkoitettu ? Kuten seuraavassa osoitan,
ymmärrysvaikeudet ovat sinun erikoisalaasi.
> Onneksi niskankaan "sijoiltaan meneminen" ei ole vaarallista, ei tarvitse
> sitäkään enää varoa.
Viittaatko tällä johonkin minun kirjoittamaani, vai oletko todella
menettämässä otteen elämästä ?
Lainaus omasta tekstistäni:
"Se ei vielä riitä, että heitossa hyökkääjä _saattaa_ satuttaa päänsä
(vaikka myönnänkin, että vaarallistahan
se loppujen lopuksi on"
Ja toinen:
"esimerkiksi jalkapallossa voi kaatua ja nyrjäyttää niskansa. Törmäyksessä
voi saada vakavan päävamman. Silti en millään muotoa osaa pitää jalkapalloa
edes auttavasti vaarallisena. Jonkun junioripelaajan äiti voi olla toista
mieltä."
Katso samalla siitä sanakirjasta mitä tarkoittaa sana "saattaa" ja selvitä
myös "voi"-verbin salaisuudet, tai hanki, hyvä mies, jostain ikioma
äidinkielen opettaja.
Huomaa toki myös se, että en todellakaan kiellä niskojen nyrjäyttämisen
vaarallisuutta (päinvastoin, kuten huomaaat jos oikein todella-todella
yrität ja pinnistät). Totesin vain, että näistä haviävän epätodennäköisistä,
mutta mahdollisista skenaarioista huolimatta, en osaa pitää jalkapalloa
vaarallisena. Lauseet muodostavat kokonaisuuden, jota et valitettavasti
millään tajua. Voi sääli, niin helppoa kuin se meille toisille onkaan....
> Ja kohta tulee taas itkemistä "teknisiin muotoseikkoihin" takertumisesta.
Tämä sinun touhusi ylittää (totta puhuen 'alittaminen' vastaa paremmin
suoritustasi) jo muotoseikat ja teknisyydenkin. Sille on omat terminsä,
mutta joku voisi kokea niiden käytön loukkaavana.
Enemmänkin pistäisin merkille sen, että kehut harrastaneesi aikidoa 15
vuotta. Et ilmeisesti ole kuitenkaan saavuttanut mitään siitä, mihin
aikidokat pyrkivät (lue niiltä weppisivuilta, minä en jaksa alkaa asiasta
uutta peitsenvääntöä). Onko opettajasi huono, vai löytyykö vika muualta ?
Vai valehteletko minkä ehdit ?
En koe itkeneeni (kuinka henkisesti ala-arvoinen kommenttisi onkaan...)
huomauttaessani teknisistä muotoseikoista, mutta itkisin, jos olisin
opettajasi (aikidon, tai äidinkielen, ihan kummin vaan...).
Marko Kosunen
> Pelkästään aikidokasta kiinni saaminen ilman että löytää oman kätensä
> perseestään on jo työn takana.
Auttaako oman käden perseestään löytäminen jotenkin aikidokasta
kiinnisaamisessa? Vai tarkoitatko, että kun löytää ensin kätensä omasta
perseestään, niin sen toivottavasti älyää ottaa sieltä myös pois, ja
kaksin käsin hyökkääminen onkin sitten jo helpompaa.
Onko siis käsi ensin työnnettävä perseeseen, vai ajautuuko se sinne
ikäänkuin vahingossa? Itselläni ei ole ajautunut, joten kyse lienee
työntämisestä. Kokeilenkin heti ensi treeneissä.
Mikäköhän tämän hyökkäysmuodon nimi mahtaa japaniksi olla, ja
treenataanko tätä laajemminkin liiton kesäleirillä?
-Pikkis
Juha Kajanen
>
> "Juha Kajanen" <juha.k...@tekla.com> wrote in message
> news:10553118...@vanessa.tekla.fi...
> > Sen takia myös aktiivinen harjoittelu auttaa
> > ymmärtämään lajia.
>
> Ylläoleva pitää erittäin hyvin paikkansa, enkä alunperin (enkä
> myöhemminkään) pyrkinytkään antamaan tyhjentävää selvitystä lajin
saloista.
Tuskin sitä tässä tapauksessa kysyjä halusikaan. Lähinnä otinkin kiinni
siihen, että pelkän kirja- ja kuulotiedon varassa saattaa lajista jäädä
hiukan todellisuudesta poikkeava kuva. Sinänsä ihan asiallinenhan se
ensimmäinen vastaus oli.
> Ainoastaan vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen, aika harva aikidoka
tällä
> foorumilla kuitenkaan tuntuu olevan innokas vastaamaan potentiaalisen
uuden
> harrastajan kysymyksiin.
Eiköhän noihin "mitä alan treenaamaan?" -kysymyksiin joku aina vastaa.
Ehdit pistämään vaan sen ensimmäisen postin, joka ajoi kirjoituksia hiukan
sivuun kysymyksestä.
> Pääasiassa energiaa hukataan nipottamalla teknisistä muotoseikoista.
> Oman harrastuksen pohjalta minun on yhä vaikea suhtautua aikidon
> tekniikoihin kovinkaan vaarallisina.
Ok, tässä on vaan selkeä mielipide-ero asiasta.
> Se ei vielä riitä, että heitossa
> hyökkääjä _saattaa_ satuttaa päänsä (vaikka myönnänkin, että
vaarallistahan
> se loppujen lopuksi on). Itse olen harrastanut hokutoryuta,
thainyrkkeilyä
> (siinä sivussa myös nyrkkeilyä) ja tällä hetkellä kyokushinkaita. Näissä
> lajeissa tekniikoiden vaarallisuus ei jätä tulkinnan varaa.
Siis lyönnit ja potkut miellät vaarallisiksi, mutta heittoja et. (Onhan
tietysti jujutsussakin heittoja, mutta kun nuo eivät oikeastaan eroa
aikidon/judon/jne heitoista, niin tuosta ylläolevasta saa aikalailla
ylläolevan kuvan.) _Minun_ taas on vaikea pitää lyöntejä/potkuja sen
vaarallisempina kuin heittojakaan.
> Nivellukot ja
> jäsenten sijoiltaan menemiset sekä pienet murtumat eivät mielestäni vielä
> mitenkään vaarallisia ole. Ne sattuvat, mutta harvemmin aiheuttavat
pysyvää,
> loppuelämän pilaavaa vahinkoa.
Jäykistyneet nivelet + myöhemmällä iällä tulevat kivut ovat kyllä jossain
määrin ainakin elämänlaatua pilaava seikka. Etenkin polvet ovat pitkään
treenaavilla kovilla. Tunnen ja tiedän näitä tapauksia useita. Onneksi omat
polvat on potkittu hajalle jo junnuiässä jalkapallossa, eipähän tarvitse
miettiä asiaa sen enempää.
> Esimerkiksi isku päähän voi lopettaa elämän
> kertaheitolla.
Niin myös heitto ja voisin väittää, että suuremmalla todennäköisyydellä
kuin lyönti. Näitä kaatui, löi päänsä ja kuoli -juttuja tulee vastaan
lehdissä aika usein. (Ei, en ole kaivanut esiin tilastoja, enkä aio
kaivaakaan, ei tämä niin paljoa kiinnosta.)
> Koska olen aiemminkin harrastanut vertauksia, niin lisään tähänkin yhden.
Mielestäni ei kovin osuva vertaus, koska kamppailulajien tarkoitus on
enemmän tai vähemmän vahingoittaa vastustajaa, jalkapallon ei. Tosin kun
nykyjalkapalloa katselee/pelaa, niin asenteet ovat kyllä muuttuneet
ikävästi.
> Tliastojen mukaan palloilulajit ovat loukkaatumisten kärkipäässä ja
Tiedän varsin hyvin, kokemuksen syvällä rintaäänellä.
> esimerkiksi jalkapallossa voi kaatua ja nyrjäyttää niskansa. Törmäyksessä
> voi saada vakavan päävamman.
Näitä tulee muutama vuosittain.
>Silti en millään muotoa osaa pitää jalkapalloa
> edes auttavasti vaarallisena. Jonkun junioripelaajan äiti voi olla toista
> mieltä. Mielipide-erot ovat luonnollisia ja ne toki sallittakoon - myös
> kamppailulajeissa.
Näin on, mielipiteet sallittakoot. Mutta yritetään esittää ne myös
mielipiteinä.
> > > > > henkistä kasvua ja harmoniaa etsivälle se saattaa olla juuri
oikea
> > laji.
>
> > Tuossa alla on hiukan enemmän asiasta, jotenkin meikäläisellä menee
vaan
> > kirjoitusfiltteri päälle, kun koskaan lajia treenaamattomat ihmiset
> > laukovat näitä henkisyys- ja harmonialausuntoja julkisina totuuksina.
>
> Absoluuttisen totuuden julistus on hyvin kaukana lauseesta, jossa
sanotaan
> "saattaa olla". Tästä emme _voi _olla eri mieltä ???
Tästä kirjoitin enemmän siinä aiemmassa postissa. Tarkoitus ei ollut ottaa
kiinni mitenkään tuohon yhteen kohtaan, vaan hiukan yleisemmin. Eikä
erityisemmin edes sinun kirjoitukseesti, kunhan selitin, että tuon
kaltaiset lauseet aiheuttavat näppäimistölukon päällemenoa.
> Itse käytän tekstissäni henkisyyttä fyysisyyden vastakohtana, mitä se
> mielestäni tarkoittaakin.
Useimmiten aikido-keskusteluissa se tarkoittaa juuri sitä
uskonnollishörhöilyhäröilyä, ei fyysisen vastakohtaa. Etenkin nyysseissä.
> Uskonnollisuudesta puhun tarvittaessa uskonnollisuutena.
> Se on selkeämpää (näin ainakin luulisi) ;-)
Onhan se.
//juha
Papu Kaija
"Marko Kosunen" <Marko....@ecdl.hut.fi.remove.invalid> wrote in message
news:bc95mb$5rbuk$1...@midnight.cs.hut.fi...
> Mikäköhän tämän hyökkäysmuodon nimi mahtaa japaniksi olla, ja
> treenataanko tätä laajemminkin liiton kesäleirillä?
Minäkään en lajiin ole tutustunut aiemmin, mutta googlettamalla löysin
loputtoman paljon erilaisia linkkejä. Laji on siis etenkin
englanninkielisissä maissa suosittu. Googleen hakusana: ass fisting ja
sopivaa seuraa etsimään. Tekniikat ovat täysin erilaisia kuin mitkään
aiemmin oppimani ;-)
Papu Kaija
> Lähinnä otinkin kiinni
> siihen, että pelkän kirja- ja kuulotiedon varassa saattaa lajista jäädä
> hiukan todellisuudesta poikkeava kuva. Sinänsä ihan asiallinenhan se
> ensimmäinen vastaus oli.
Kiitos. kirjoitukseeni alkoi tulla heti sen verran kärkeviä kommentteja
(kirjoituksesta sävyä on vaikea tulkita, joten meidän on oltava
varovaisempia näiden asioiden kanssa), että kevytmoottoripyörä pääsi
villiintymään.
> Eiköhän noihin "mitä alan treenaamaan?" -kysymyksiin joku aina vastaa.
> Ehdit pistämään vaan sen ensimmäisen postin, joka ajoi kirjoituksia hiukan
> sivuun kysymyksestä.
Ehkäpä tilanne lopulta normalisoituu, mutta pelkään pahoin, että
"budokulttuurimme" ajoi taas yhden potentiaalisen harrastajan autuaammille
harrastuslaitumille.
> Siis lyönnit ja potkut miellät vaarallisiksi, mutta heittoja et. (Onhan
> tietysti jujutsussakin heittoja, mutta kun nuo eivät oikeastaan eroa
> aikidon/judon/jne heitoista, niin tuosta ylläolevasta saa aikalailla
> ylläolevan kuvan.) _Minun_ taas on vaikea pitää lyöntejä/potkuja sen
> vaarallisempina kuin heittojakaan.
Itse lyön ja potkin aika pirun kovaa, joten helppo minun on pitää kyseisiä
tekniikoita vaarallisina. Heitoissa on toki omat vaaransa ja voikin olla,
että "asennevammaisuuteni" johtuukin siitä, että osaan kyllä tehdä kauniin
ukemin alastullessa. Niilo Nakkikioskiräyhääjä ei välttämättä kovin
pehmeästi heitosta laskeudu, joten hänelle saattaa koitua tekniikasta
enemmän vahinkoa. Myönnettäköön.
Esimerkiksi myös heittoihin kuuluva painijoiden tekniikka, yliolanheitto (se
missä vastustajaa tartutaan takaapäin vyötäröstä ja paiskataan tämä
taaksepäin suorittajan itsensä yli, siten että heitettävän laskeutuminen
tapahtuu suoraan keski-pää tai takaraivo edellä molskille. Eräänlainen
uhrautumisheitto taaksepäin, siis.Tämä selvitys siksi, että termi saattaa
olla vähäisen painiterminologiantuntemukseni johdosta väärä), on
pelonsekaista kunnioitusta herättävä. Tämähän oli juuri se, mitä Karelinin
vastustajat pelkäsivät vellit pöksyissä. Aikidoon se ei kuitenkaan taida
kuulua ? Hyvä niin, koska sillä on vaikea olla tappamatta vastustajaa...
> Jäykistyneet nivelet + myöhemmällä iällä tulevat kivut ovat kyllä jossain
> määrin ainakin elämänlaatua pilaava seikka.
Tässä iässä alkaa vanheneminen itsessäänkin tuntua elämää pilaavalta
seikalta. Palautuminen on hidasta, venähtämiset ja revähtämiset vaanivat
koko ajan nurkan takana, joten verryttelemiseen täytyy kuluttaa ikuisuus,
jos haluaa treenata hampaat irvessä. Ja niin päinpois...
> Etenkin polvet ovat pitkään
> treenaavilla kovilla. Tunnen ja tiedän näitä tapauksia useita. Onneksi
omat
> polvat on potkittu hajalle jo junnuiässä jalkapallossa, eipähän tarvitse
> miettiä asiaa sen enempää.
Tell me about it :-)
> Niin myös heitto ja voisin väittää, että suuremmalla todennäköisyydellä
> kuin lyönti. Näitä kaatui, löi päänsä ja kuoli -juttuja tulee vastaan
> lehdissä aika usein. (Ei, en ole kaivanut esiin tilastoja, enkä aio
> kaivaakaan, ei tämä niin paljoa kiinnosta.)
Toki. Itse tosin olisin taipuvainen uskomaan, että nämä 'takaraivo
asfalttiin ja kuolema' -tapaukset pääsääntöisesti ovat seurauksena päähän
osuneista lyönneistä ja siitä seuranneesta kaatumisesta. Tämä tietysti jo
siitäkin syystä, että katutappeluissa huitaisu vastustajan kaaliin lienee se
käytetyin tekniikka. Jonkin näköisen lyönninhän osaa tehdä lähes kuka
tahansa, mutta heiton pelkkä yrittäminenkin vaatii jo jotain tietoa
(mielellään vielä taitoakin).
> Mielestäni ei kovin osuva vertaus, koska kamppailulajien tarkoitus on
> enemmän tai vähemmän vahingoittaa vastustajaa, jalkapallon ei.
Aah, ympyrä uhkaa sulkeutua ikävällä tavalla. Olenhan kuitenkin jo mennyt
väittämään, että aikidossakaan ei ole tarkoitus vahingoittaa vastustajaa.
Pidetään kuitenkin se aihe suljettuna, jotta emme pian löydä itseämme
oravanpyörästä :-)
> > Itse käytän tekstissäni henkisyyttä fyysisyyden vastakohtana, mitä se
> > mielestäni tarkoittaakin.
>
> Useimmiten aikido-keskusteluissa se tarkoittaa juuri sitä
> uskonnollishörhöilyhäröilyä, ei fyysisen vastakohtaa. Etenkin nyysseissä.
Tätä en voinut tietää. Ateistina se muutenkin tuntuu minusta oudolta, sillä
henkisiä arvoja on paljon muitakin kuin pelkkä uskonnollisuus.
Tästä väärinkäsityksestä syytän ihan pokkana niitä, jotka aiemmissa
keskusteluissaan ovat antaneet tilanteen kehittyä tähän suuntaan.
Väärään totuuteen, tai ymmärrykseen perustuva käytäntö ei ole kovin kestävä
perustelu ;-)
Jussi Häkkinen
> Kyllä nyrkkeilyssä harjoitellaan erittäin paljon väistöjä, ja ilman
> hanskoja harjoiteltiin myös tulevan lyönnin blokkaamista, vaikka käsi
> ei teekään siinä yhtä hidasta, suurieleistä ja tehotonta liikettä kuin
> monissa itämaisissa lajeissa. Enemmänkin vain läppäistään tuleva
> nyrkki sivuun jommallakummalla niistä naaman edessä olevista käsistä,
> ehkä yhdistettynä samalla väistöön.
Itämaisten lajien torjunnat ovat abt. samanlaiset kuin nyrkkeilyn
hanskattomat torjunnat, kun etäisyys ja torjuntatilanne ovat samat kuin
nyrkkeilyssä. Kuvauksesi kuvasi erinomaisesti mm. karaten torjuntamallia.
Myös lyöntitekniikka on periaatteeltaan jotakuinkin identtistä.
> Ilmeisesti et ole koskaan hiekkasäkkiin koskenut säkkihanskat kädessä
> jos kuvittelet ettei siinä ole ranteen "oikeaoppisella kulmalla" ja
> jäykkyydellä väliä. Ei se säkkihanska tue juuri ollenkaan rannetta.
Ei tue, ei. Siksi treenaan itsekin säkkitreenini mieluiten ilman hanskoja.
Jussi
Despina Julkkis
>> Mikäköhän tämän hyökkäysmuodon nimi mahtaa japaniksi olla, ja
>> treenataanko tätä laajemminkin liiton kesäleirillä?
>
> Minäkään en lajiin ole tutustunut aiemmin, mutta googlettamalla löysin
> loputtoman paljon erilaisia linkkejä. Laji on siis etenkin
> englanninkielisissä maissa suosittu. Googleen hakusana: ass fisting ja
> sopivaa seuraa etsimään. Tekniikat ovat täysin erilaisia kuin mitkään
> aiemmin oppimani ;-)
Joo mulla on noita filmejä paljon. Niistä oppii.
Despina Julkkis
>>Pelkästään aikidokasta kiinni saaminen ilman että löytää oman kätensä
>>perseestään on jo työn takana.
>>
> Haha
>
> Älä nyt viitsi.
>
> Harjoittelen lukkopainia ja olen myös harjoitellut usean BJJ:ta
> harrastavan kanssa GI päällä. Kas kummaa, onnistuin ottamaan kaikista
> kiinni ilman että kukaan laittoi kättäni perseeseeni. Tosin ne
> Aikidokat!!! Huh! Semmoisia mestareita kaikki että ei heitä voi
> tosiaan edes verrata lukkopainia tai BJJ:ta harrastaviin.
Jep.
Despina Julkkis
>> Hanskassahan nyrkki ei ole kunnolla nyrkissä vaan on yleensä aivan päin
>> helvettiä koska peukaloa ei saa oikeaan asentoon.
>
> Omat hanskani kyllä vievät peukalon ikään kuin väkisin oikeaan asentoon.
> Ei kannata ostaa halpaa roskaa...
Mitkähän ovat tällaiset hanskat jossa käden saa nyrkkiin kuten ilman
hanskaa?
Mulla on ollut Nahka-Saket ja Blue Cornerit.
Nahka-Sakeissa on peukalossa vielä sellainen välilirpuke jolla se on
liitetty muuhun hanskaan ettei se taittuisi lyödessä. Ja aivan taatusti on
käsi "neidisti" nyrkissä...=)
Despina Julkkis
>>Pelkästään aikidokasta kiinni saaminen ilman että löytää oman kätensä
>>perseestään on jo työn takana.
>>
> Haha
>
> Älä nyt viitsi.
>
> Harjoittelen lukkopainia ja olen myös harjoitellut usean BJJ:ta
> harrastavan kanssa GI päällä. Kas kummaa, onnistuin ottamaan kaikista
> kiinni ilman että kukaan laittoi kättäni perseeseeni. Tosin ne
> Aikidokat!!! Huh! Semmoisia mestareita kaikki että ei heitä voi
> tosiaan edes verrata lukkopainia tai BJJ:ta harrastaviin.
Enkä muuten edes verrannut.
Tässähän puhuttiin alunperin itsensä puolustamisesta eikä Batman vs.
Superman asetelmasta, jota vauhdilla taas lähestytään.
Kuinka todennäköistä on että kimppuun hyökkää esim. lukkopainin harrastaja?
Papu Kaija
"Despina Julkkis" <despinak45j8dvgå@no-more-spam.net.invalid> wrote in
> > Omat hanskani kyllä vievät peukalon ikään kuin väkisin oikeaan asentoon.
> > Ei kannata ostaa halpaa roskaa...
>
> Mitkähän ovat tällaiset hanskat jossa käden saa nyrkkiin kuten ilman
> hanskaa?
Merkkiä en muista, mutta muistelisin, että Mustosen veljekset toivat ne
aikoinaan Thaimaasta. Merkki saattaa olla MB, tai sitten ei. Ne on kymmenen
vuotta sitten hankittu, joten en muista niin tarkkaan. Hyvät hanskat ovat,
pirun hyvin ovat kestäneetkin.
Jos haluat hanskan, jossa käden saa nyrkkiin tismalleen kuten ilman hanskaa,
haet mahdottomia (tai lapasta), mutta jos oikea peukalon asento (ja
muutenkin ihan oikeaoppinen nyrkki) riittää, niin kyllä sellaisia pitäisi
löytyä. Ensimmäisiä vastaantulevia ei missään nimessä kannata ostaa. Hyvät
hanskat maksavat vähintään toistasataa euroa, joten harkintaa kannattaa
käytää. Ei niitä montaa paria vuodessa viitsi ostaa. Hanskoissa, kuten
käsissäkin on eroja, joten kokeilemalla oma hanska löytyy.
Itse suosin ainakin mahdollisimman painavia hanskoja (väh 16oz). Niillä kun
oppii lyömään nopeasti, niin paljain käsin ei tahdo pysyä oman käden
perässä. Samoin kun niillä totuttelee pitämään suojausta ylhäällä, ei ilman
hanskoja ala nyrkit ihan heti painaa, vaikka joutuisi kovia iskuja ja
potkuja plokkailemaankin.
> Mulla on ollut Nahka-Saket ja Blue Cornerit.
Blue Corner ei ole tuttu, mutta ainakaan Nahka-Saken säkkihanskoilla en
paukuttaisi säkkiä kuin hätätilassa. Eivät ainakaan minun moukareihini istu
millään ja tuntuvat enemmänkin uunikintailta. N-S:n ottelu-/sparrihanskoja
en ainakaan muista käyttäneeni.
> Nahka-Sakeissa on peukalossa vielä sellainen välilirpuke jolla se on
> liitetty muuhun hanskaan ettei se taittuisi lyödessä. Ja aivan taatusti on
> käsi "neidisti" nyrkissä...=)
Ainakaan säkkihanskoissa tuo peukalon asento ei _missään nimessä_ saisi olla
ongelmana. Peukalon kohdalla voi ihan hyvin olla jopa reikä.
Säkkiä/pistareita hakatessahan tekniikoita on hyvä hakea omaan tahtiin
tehokkaiksi ja toimiviksi. Sparritreenissä olennaisinta on ajoituksen ja
matsisilmän kehittäminen (tekniikka kuitenkaan väheksymättä).
Papu Kaija
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
> Itämaisten lajien torjunnat ovat abt. samanlaiset kuin nyrkkeilyn
> hanskattomat torjunnat, kun etäisyys ja torjuntatilanne ovat samat kuin
> nyrkkeilyssä. Kuvauksesi kuvasi erinomaisesti mm. karaten torjuntamallia.
> Myös lyöntitekniikka on periaatteeltaan jotakuinkin identtistä.
Näin etenkin ottelutilanteissa. Perustekniikoissa voi olla yllättävänkin
isoja eroja.
Käytännön tilanteissa tekniikat luonnollisesti lähestyvät dramaattisesti
toisiaan.
Periaatteessa (huom. periaatteessa, kun on kyse perustekniikasta) karatessa
lyöntejä harjoitellaan siten, että oma massa pidetään tukevasti jalkojen
varassa maassa ja lyönnin voimaa haetaan voimakkaasta lantiosta.
Nyrkkeilyssä lyöntitekniikka on viety pidemmälle (luonnollisesti, eihän ne
muuta teekään :-)). Lyönti lähtee samoin lantiosta (jotkut budo-oppaat
väittävät virheellisesti, että nyrkkeilyssä suurin voima lähtee hartioista.
Tämä on kuitenkin todella kaukana totuudesta ja osoittaa ylimalkaisen
välinpitämätöntä suhtautumista tuohon jaloon lajiin), mutta lyönnin
osumahetkellä vartalon koko painon on tarkoitus olla lyönnin takana (tai
pikemminkin voidaan ajatella sen olevan menossa samaan suuntaan kuin lyönnin
voima). Se vaatii hitonmoista treeniä ja hyvää opettajaa (nyrkkeilyssä
puhutaan tietysti valmentajasta), että tekniikan oppii (asia ei varmasti ole
selvä läheskään kaikille nyrkkeilyn harrastajillekaan). Fysiikkaa lukeneet
kuitenkin heti ymmärtävät, miten paljon tällainen massan käyttö tuo lyöntiin
lisää punchia.
Käytännön tilanteissa homma muuttuu paaaaljon vaikeammaksi ja liikkuvaan
maaliin 'täydellistä' lyöntiä on vaikea saada osumaan täydellisenä. Niinpä
käytännön tasolla eroja ei _tunnu_ olevan niinkään paljon. Karatekatkin kun
otteluharjoittelussa käyttävät varsin normaalia otteluasentoa.
Perustekniikkaa harjoitellessa esimerkiksi asennot ja torjuntojen liikeradat
ovat liioiteltuja. Käytännössä tuskin kukaan matsaa kyykyssä, munat
suojaamatta, peukalot kainaloissa ;-)
No, mitäpä minä tässä karatesta jauhamaan, etköhän sinäkin tuon tiedä ihan
hyvin :-)
> > Ei se säkkihanska tue juuri ollenkaan rannetta.
>
> Ei tue, ei. Siksi treenaan itsekin säkkitreenini mieluiten ilman hanskoja.
Jos on pehmeä säkki ja rannesiteet, niin voi välillä hakata ilman
säkkihanskojakin, mutta vähänkin kovempaa ja painavaa säkkiä (muussa ei
minun mielestäni ole kyllä mieltäkään) hakatessa ainakin minun on pakko
käyttää hanskoja ja siteitä. Ranteet ovat varsin lujilla säännöllisessä
säkkitreenissä. Kerran viikossa ei välttämättä tuhoa ranteita, mutta kun
_osaa_ lyödä kovaa (tarkoitan siis oikeasti _kovaa_), niin päivittäinen
säkkitreeni ilman hanskoja ja siteitä tuhoaa ranteet hyvin nopeasti.
Säkkihanskoja käytetään ihan puhtaasti siksi, että ne vaimentavat ranteen
kokemaa tärähdystä. Siellä on paljon pieniä herkkiä luita, joihin syntyy
hiusmurtumia ennen pitkää. Treenatessa täytyy aina pitää pää kylmänä ja
järki kädessä, sekä tutustua huolellisesti yksinkertaisiltakin vaikuttaviin
asioihin (ennen kuin on myöhäistä). Jos ei lyö kovaa, niin ei asialla sitten
varmaan niin väliä ole, mutta mitäs järkeä siinä taas on...?
Miika Laine
Papu Kaija <_n_o__s_p_a...@hotmail.com> kirjoitti viestissä ...
käsittääkseni maksimaalisessa voimantuotossa esim. takakäden lyönnissä liike
lähtee jaloista, voimaa tuotetaan siis koko keholla jalkojen, vartalon ja
käsien lihaksilla. (eli lantio itsessään ei tässä ole mikään avain tekijä)
ainkaan karatessa :) Ja mitä olen muutaman kymmentä vuotta itse treenannut
ja seurannut niin kaikissa tehokkaissa harjoitus tavoissa joissa lyödään
voimaa tuotetaan samalla viisiä.........
>
>Käytännön tilanteissa homma muuttuu paaaaljon vaikeammaksi ja liikkuvaan
>maaliin 'täydellistä' lyöntiä on vaikea saada osumaan täydellisenä. Niinpä
>käytännön tasolla eroja ei _tunnu_ olevan niinkään paljon. Karatekatkin kun
>otteluharjoittelussa käyttävät varsin normaalia otteluasentoa.
>Perustekniikkaa harjoitellessa esimerkiksi asennot ja torjuntojen
liikeradat
>ovat liioiteltuja. Käytännössä tuskin kukaan matsaa kyykyssä, munat
>suojaamatta, peukalot kainaloissa ;-)
Kyllä käytäntö muuttaa tekniikkaa "suppeammaksi" "ihanteellisesta
perustekniikasta"
karateka kun olen en voi olla sanomatta, että karaten perustekniikka ei
monestikkaan vastaa kilpa-ottelutilannetta vaan suurin osa tekniikoista on
tarkoitettu itsepuolustukseen, (ei kehässä ottelemiseen)!
Ehkä tästä johtuu virheellinen käsitys.......... karaten perustekniikan
toimivuudesta.
>
>No, mitäpä minä tässä karatesta jauhamaan, etköhän sinäkin tuon tiedä ihan
>hyvin :-)
>
>> > Ei se säkkihanska tue juuri ollenkaan rannetta.
>>
>> Ei tue, ei. Siksi treenaan itsekin säkkitreenini mieluiten ilman
hanskoja.
>
>Jos on pehmeä säkki ja rannesiteet, niin voi välillä hakata ilman
>säkkihanskojakin, mutta vähänkin kovempaa ja painavaa säkkiä (muussa ei
>minun mielestäni ole kyllä mieltäkään) hakatessa ainakin minun on pakko
>käyttää hanskoja ja siteitä. Ranteet ovat varsin lujilla säännöllisessä
>säkkitreenissä. Kerran viikossa ei välttämättä tuhoa ranteita, mutta kun
>_osaa_ lyödä kovaa (tarkoitan siis oikeasti _kovaa_), niin päivittäinen
>säkkitreeni ilman hanskoja ja siteitä tuhoaa ranteet hyvin nopeasti.
>Säkkihanskoja käytetään ihan puhtaasti siksi, että ne vaimentavat ranteen
>kokemaa tärähdystä. Siellä on paljon pieniä herkkiä luita, joihin syntyy
>hiusmurtumia ennen pitkää. Treenatessa täytyy aina pitää pää kylmänä ja
>järki kädessä, sekä tutustua huolellisesti yksinkertaisiltakin vaikuttaviin
>asioihin (ennen kuin on myöhäistä). Jos ei lyö kovaa, niin ei asialla
sitten
>varmaan niin väliä ole, mutta mitäs järkeä siinä taas on...?
Asiaa, treenissä pitää olla järki mukana, poikamaisella näennäisen kovuuden
etsimisellä ei ole pitkässä juoksussa mitään muuta kuin haitallisia
vaikutuksia. (esim. hakkaa jatkuvasti säkkiä ilman hanskoja, ja siten omalla
toiminnallaan rikkoo paikat.)
Kuinka moni onkaan lopettanut kamppailulajinsa treenaamisen sillä kun paikat
ovat menneet rikki???........ ja kuinka monesti rikkimenot olisi pystytty
estämään järkevällä ja asiantuntevalla treenimetodeiden hallinnalla ja
ammttmaisella ohjauksella/valmennuksella/opettamisella?
Kamppailujajeissa olkoon sitten Itä-maisia tai vaikka Austraalialaisia niin
pätee samat fysiikan ja luonnon lait!
M.Laine
Jussi Häkkinen
>
> "Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in
message
> news:bc9t5d$288l$1...@bowmore.utu.fi...
> > Itämaisten lajien torjunnat ovat abt. samanlaiset kuin nyrkkeilyn
> > hanskattomat torjunnat, kun etäisyys ja torjuntatilanne ovat samat kuin
> > nyrkkeilyssä. Kuvauksesi kuvasi erinomaisesti mm. karaten
torjuntamallia.
> > Myös lyöntitekniikka on periaatteeltaan jotakuinkin identtistä.
>
> Näin etenkin ottelutilanteissa. Perustekniikoissa voi olla yllättävänkin
> isoja eroja.
> Käytännön tilanteissa tekniikat luonnollisesti lähestyvät dramaattisesti
> toisiaan.
Perustekniikka on perusperiaatteiden oppimista varten, tällä opitaan
muutamia kehonkäytön periaatteita (ajattele eräänlaisena aapisena). Sitten
aletaankin muodostaa sanoja ja lauseita, joissa aapisen oppeja
sovelletaankin ihan kunnolla - ja joskus jopa rikotaan.
Jännä kyllä, monet lukevat "perustekniikoihin" vain ne isot liikkeet mitä
yleisimmin näkyy, mutta esim. erilaisten katojen pienet torjunnat jätetään
huomioimatta. Ehkä syy on katasovelluksien huonossa tuntemuksessa tai
"finn-karate" -taustassa?
> Periaatteessa (huom. periaatteessa, kun on kyse perustekniikasta)
karatessa
> lyöntejä harjoitellaan siten, että oma massa pidetään tukevasti jalkojen
> varassa maassa ja lyönnin voimaa haetaan voimakkaasta lantiosta.
Oma massa siirretään kohti vastustajaa lyönnin aikana, jalkojen ja lantion
kierron voima (samoin kuin kaikki muukin käyttöön saatava) sidotaan
lyöntiin.
> Nyrkkeilyssä lyöntitekniikka on viety pidemmälle (luonnollisesti, eihän ne
> muuta teekään :-)). Lyönti lähtee samoin lantiosta (jotkut budo-oppaat
> väittävät virheellisesti, että nyrkkeilyssä suurin voima lähtee
hartioista.
Minun käsitykseni ei ole koskaan ollut, että nyrkkeilyssä suurin voima
lähtee hartioista. Olen kyllä nähnyt isohkon määrän nyrkkeilijöitä jotka
(valitettavasti) eivät anna painoa koulunyrkkeilylle ja perustekniikan
hallinnalle. Mestariporukalla on sitten järkiään lyönti kohdallaan.
> Tämä on kuitenkin todella kaukana totuudesta ja osoittaa ylimalkaisen
> välinpitämätöntä suhtautumista tuohon jaloon lajiin), mutta lyönnin
> osumahetkellä vartalon koko painon on tarkoitus olla lyönnin takana (tai
> pikemminkin voidaan ajatella sen olevan menossa samaan suuntaan kuin
lyönnin
> voima).
Tämä on asia karatenkin kohdalla. Jo ihan perustekniikkatreeni lähtee tästä.
Tekniikka on hieman liioiteltu (silti käytettävissä oleva sellaisenaankin)
juuri näiden perusseikkojen opettamiseksi.
> Se vaatii hitonmoista treeniä ja hyvää opettajaa (nyrkkeilyssä
> puhutaan tietysti valmentajasta), että tekniikan oppii (asia ei varmasti
ole
> selvä läheskään kaikille nyrkkeilyn harrastajillekaan). Fysiikkaa lukeneet
> kuitenkin heti ymmärtävät, miten paljon tällainen massan käyttö tuo
lyöntiin
> lisää punchia.
Kyllä, puhutaan edelleen samasta asiasta. =)
> Käytännön tilanteissa homma muuttuu paaaaljon vaikeammaksi ja liikkuvaan
> maaliin 'täydellistä' lyöntiä on vaikea saada osumaan täydellisenä. Niinpä
> käytännön tasolla eroja ei _tunnu_ olevan niinkään paljon. Karatekatkin
kun
> otteluharjoittelussa käyttävät varsin normaalia otteluasentoa.
...joka elää tilanteen mukaan. Ottelutekniikka kuitenkin on sangen kaukana
itsepuolustustekniikasta (jo senkin takia, että ottelussa on vastassa
suunnilleen saman kurrikulumin puitteissa toimiva jässikkä). Asentotreenille
tulee joltisenkin verran lisää järkeä kun aletaan tehdä nimenomaan
itsepuolustussovellusta.
Liikkuvaan maaliin voi saada tällin osumaan täydellisenä kun alkaa lukea ja
ohjata sitä maalin liikettä. :-)
> Perustekniikkaa harjoitellessa esimerkiksi asennot ja torjuntojen
liikeradat
> ovat liioiteltuja. Käytännössä tuskin kukaan matsaa kyykyssä, munat
> suojaamatta, peukalot kainaloissa ;-)
>
> No, mitäpä minä tässä karatesta jauhamaan, etköhän sinäkin tuon tiedä ihan
> hyvin :-)
Kilpailukaratesta en tiedä hirveän hyvin, perinteisestä
itsepuolustuskaratesta kokolailla paljon. Otteluasentoni saliottelussa on
aika lähellä mm. kyokushinkaijannujen asentoa - käsiasennon riippuessa
huomattavan paljon etäisyydestä. Yleisesti räpylät ovat hieman kauempana ja
alempana kuin mm. nyrkkeilijöillä - nimenomaan hieman.
> > Ei tue, ei. Siksi treenaan itsekin säkkitreenini mieluiten ilman
hanskoja.
>
> Kerran viikossa ei välttämättä tuhoa ranteita, mutta kun
> _osaa_ lyödä kovaa (tarkoitan siis oikeasti _kovaa_), niin päivittäinen
> säkkitreeni ilman hanskoja ja siteitä tuhoaa ranteet hyvin nopeasti.Ø
Lyön oikeasti aika kovaa. Treenaan säkin kanssa parisen kertaa viikossa -
ison ja raskaan säkin kanssa. Ei ongelmia. Tuntuma sanelee tässä paljon -
hanskojen kanssa ei meinaa saada oikeaa fiilistä lyöntiin.
Samaa asiaa sitä treenataan, oli pyjama tahi ei. Vielä kun pyjamaposse
muistaa että laji on opetusjärjestelmä lakikokoelman sijaan, ollaan jo
paljon pidemmällä. Ja vielä kun muu sakki muistaa, että pyjamaposse vain
opettelee samoja asioita hieman eri tavalla, tullaan siinäkin vastaan
kivasti.
On muuten ollut joskus hilpeää kun on demonstroinut ns. uuslajien
immehisille mm. Naifanchi-katan sovelluksia. Tulee kommenttia että "täähän
on kuin krav magaa"...
...niinpä.
Jussi
Papu Kaija
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
> Oma massa siirretään kohti vastustajaa lyönnin aikana, jalkojen ja lantion
> kierron voima (samoin kuin kaikki muukin käyttöön saatava) sidotaan
> lyöntiin.
> > mutta lyönnin
> > osumahetkellä vartalon koko painon on tarkoitus olla lyönnin takana (tai
> > pikemminkin voidaan ajatella sen olevan menossa samaan suuntaan kuin
> lyönnin
> Tämä on asia karatenkin kohdalla. Jo ihan perustekniikkatreeni lähtee
tästä.
> Tekniikka on hieman liioiteltu (silti käytettävissä oleva sellaisenaankin)
> juuri näiden perusseikkojen opettamiseksi.
Nyrkkeilyssä puhdas täydellinen lyönti (seuraava koskee vain suoria) saa
*koko* vartalon voiman taakseen vain, jos koko vartalo on osumahetkellä
jännitetty ja (tämä on tärkeää) etujalka on täysin suora. Lyönnin suunta
(hartialinja) on tietysti myös oltava oikein suunnattu, ettei voima kulje
kohteen sivuitse ja osuman suurin teho mene harakoille- muutenkin kaikki
lyönnin perusperiaatteet pätevät. En ole vielä törmännyt samaan karatessa,
enkä muissakaan lajeissa (edes thainyrkkeilyssä asiaa ei opetettu ihan noin
tarkkaan, vaikka valmentajat olivatkin mm. nyrkkeilyn SM-pronnsimitalisteja.
Heidän kauttaan sitten löytyikin nyrkkeilyvalmentaja, joka oli sairaan
hyvä). Jos etujalka on koukistettu, niin iso osa kehon massasta menee
väkisinkin maan vetovoiman suuntaan. Tämä ei ole varmaankaan ihan itsestään
selvä juttu kovinkaan monille, mutta asiaa kannattaa miettiä ja kokeilla
ajan kanssa, koska kyllä se tuo sairaasti lisää tehoa lyönteihin ja avartaa
näkemystä. Itsepuolustusmielessä se on tietysti harkinnanvarainen tekniikka,
sillä asento ei ole turhan tukeva, jos lyönti humahtaakin ohi. Toisaalta
osaava nyrkkeilijä ei siitä häkelly, vaan jatkaa...
Huomautettakoon tässä yhteydessä, että karateharrastukseni on täysin
alkuvaiheissa. Ei minulla ole aavistustakaan, mitä se vielä tuo tullessaan.
Saattaahan tuo sama asia tulla sielläkin vastaan, mutta se onkin sitten
positiivinen yllätys.
> Liikkuvaan maaliin voi saada tällin osumaan täydellisenä kun alkaa lukea
ja
> ohjata sitä maalin liikettä. :-)
Jo toki, mutta se ei olekaan enää pelkkää tekniikkaa. On myös oltava ripaus
ottelusilmää ja ajoitusta :-)
> Lyön oikeasti aika kovaa. Treenaan säkin kanssa parisen kertaa viikossa -
> ison ja raskaan säkin kanssa. Ei ongelmia. Tuntuma sanelee tässä paljon -
> hanskojen kanssa ei meinaa saada oikeaa fiilistä lyöntiin.
No minäpä innostuin tänään kokeilemaan ja paukutin vähän aikaa suhteellisen
kunnolla säkkiä ilman hanskoja. Rystysistä lähti nahka (kulunut paska säkki)
ja ihan komea mustelmakin tuli toisen käden rystysiin.... no mitäpä tuosta.
Ei tuo yksi kerta vielä ranteissa tunnu, mutta jonkin verran järki kuitenkin
käski pidätellä iskuja.
Eipä ollut tullut vuosiin kokeiltua :-)
> Samaa asiaa sitä treenataan, oli pyjama tahi ei.
snip
> Ja vielä kun muu sakki muistaa, että pyjamaposse vain
> opettelee samoja asioita hieman eri tavalla, tullaan siinäkin vastaan
> kivasti.
Uskomattoman paljon lajien välisiä ennakkoluuloja kuitenkin löytyy. Jotkut
voivat syntyä syystäkin, mutta muutamaa lajia harrastaneena pikkasen
naurattaa pukuhuoneiden asiantuntijalausunnot lajista kuin lajista. Ei siinä
sinänsä mitään syntisen pahaa ole, mutta turhaahan se kuitenkin on - ja
täysin budohengen vastaista.
Jussi Häkkinen
> Uskomattoman paljon lajien välisiä ennakkoluuloja kuitenkin löytyy. Jotkut
> voivat syntyä syystäkin, mutta muutamaa lajia harrastaneena pikkasen
> naurattaa pukuhuoneiden asiantuntijalausunnot lajista kuin lajista. Ei
siinä
> sinänsä mitään syntisen pahaa ole, mutta turhaahan se kuitenkin on - ja
> täysin budohengen vastaista.
Näinpä. Mutta toisaalta, todennäköisimmin menneiden aikojen
kamppailukoulujen aktiot toisia kouluja kohtaan olisivat nekin olleet
nykyisen, idealistisen "budohengen" vastaisia...ennakkoluuloja oli
silloinkin. Eikä tilanne mikään uusi ole. Toisaalta, olen ihan oikeasti sitä
mieltä, että treenaamani laji on paras laji - tottakai, muuten treenaisin
muuta. Ja muut saavat olla eri mieltä ja etsiä itselleen parhaat setit. =)
Ja no, myönnänpä hymyileväni tietyille ryhmille ihan avoimesti. Hymy
kuitenkin johtuu ns. paskapuheesta, joilla markkinointia hoidetaan
muutamassa lafkassa. Rehellisesti hommaansa tekevät eivät pahemmin virnuilua
aiheuta.
(Onneksi en treenaa budokaratea, niin ei tarvitse ottaa budohenkistressiä)
;)
Jussi
Ps: Rystyset tottuvat hommaan ajan kanssa. Päivittäinen rystyspunnertelu
jeesaa kovasti. Alkuun mustelmat ovat kyllä hilpeitä ja ihon rikkoutuessa
kannattaa pitää paussi. Ehkäpä siirtymävaiheeseen voisi (jos reaktio on
noinkin radikaali) suositella vaikkapa hyvin ohutta kangashansikasta tms.
hiertymäsuojaa? Käsittääkseni nyrkkeilyhanskojen alle tulevia (nauhasiteen
korvaavia) hansikkaita on olemassa, niitä voisit koettaa?
Pps: Suorajalka-asento tunnetaan mm. Pinan-katoissa (alunperin nimenomaan
tehtiin pääosa asennoista suorille jaloille zenkutsudachin sijaan) nimellä
choku dachi. Täysin samaa mieltä kyseisenlaisen kehonkäytön edusta en
kanssasi ole, mutta nillityksessä mentäisiin jo sille puolelle, että
ruvettaisiin viilaamaan pilkkuja ihan kunnolla. Periaatteen ymmärrän
erinomaisesti.
Papu Kaija
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
> Mutta toisaalta, todennäköisimmin menneiden aikojen
> kamppailukoulujen aktiot toisia kouluja kohtaan olisivat nekin olleet
> nykyisen, idealistisen "budohengen" vastaisia...ennakkoluuloja oli
> silloinkin.
Silloinhan oli toki nykyhetkeä selkeämmin kyse henkiinjäämisestä (jos
tarpeeksi kauaksi mennään), joten otteet olivat varmaankin kovempia vähän
joka asiassa... ?
Ennakkoluulot tuntuvat muutenkin kyllä kuuluvan ihmisluontoon. Psykologeilla
on tuosta varmaan hienoja teorioita ja niin minullakin, mutta eivät ne ihan
tänne kuulu.
>Eikä tilanne mikään uusi ole. Toisaalta, olen ihan oikeasti sitä
> mieltä, että treenaamani laji on paras laji - tottakai, muuten treenaisin
> muuta. Ja muut saavat olla eri mieltä ja etsiä itselleen parhaat setit. =)
Nimenomaan, joku laji jota minä en missään nimessä edes ilmaiseksi
treenaisi, saattaa jollekin toiselle olla jotain todella hienoa.
Meitähän on moneen junaan :-)
> (Onneksi en treenaa budokaratea, niin ei tarvitse ottaa budohenkistressiä)
Minä en oikein tiedä vielä, joten täytyy olla varovainen :-)
> Ehkäpä siirtymävaiheeseen voisi (jos reaktio on
> noinkin radikaali) suositella vaikkapa hyvin ohutta kangashansikasta tms.
> hiertymäsuojaa? Käsittääkseni nyrkkeilyhanskojen alle tulevia (nauhasiteen
> korvaavia) hansikkaita on olemassa, niitä voisit koettaa?
Ääh, mustelmat tekee hyvää ja nahka lähti siksi, kun säkki oli todella
kauhtunut ja pinta oli kuin hiekkapaperia. Eihän sitä siinä hetkessä loppuun
asti tullut mietittyä, että kannattaako tuota säkkiä lyödä paljaalla
kädellä. Sitten kuitenkin, kun haluan hampaat irvessä säkkiä laulattaa, niin
laitan kyllä hanskat käteen.Varmuuden vuoksi.
Aki Lamber
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
>
> "Papu Kaija" <_n_o__s_p_a...@hotmail.com> wrote in message
> news:Je6Ga.1959$_71....@reader1.news.jippii.net...
>
> > Uskomattoman paljon lajien välisiä ennakkoluuloja kuitenkin löytyy.
Jotkut
> > voivat syntyä syystäkin, mutta muutamaa lajia harrastaneena pikkasen
> > naurattaa pukuhuoneiden asiantuntijalausunnot lajista kuin lajista. Ei
> siinä
> > sinänsä mitään syntisen pahaa ole, mutta turhaahan se kuitenkin on - ja
> > täysin budohengen vastaista.
>
> Näinpä. Mutta toisaalta, todennäköisimmin menneiden aikojen
> kamppailukoulujen aktiot toisia kouluja kohtaan olisivat nekin olleet
> nykyisen, idealistisen "budohengen" vastaisia...ennakkoluuloja oli
> silloinkin. Eikä tilanne mikään uusi ole. Toisaalta, olen ihan oikeasti
sitä
> mieltä, että treenaamani laji on paras laji - tottakai, muuten treenaisin
> muuta. Ja muut saavat olla eri mieltä ja etsiä itselleen parhaat setit. =)
Onko lajisi miestäsi paras sinulle vaiko (sinun mielestäsi) myös kaikille?
> Ja no, myönnänpä hymyileväni tietyille ryhmille ihan avoimesti. Hymy
> kuitenkin johtuu ns. paskapuheesta, joilla markkinointia hoidetaan
> muutamassa lafkassa. Rehellisesti hommaansa tekevät eivät pahemmin
virnuilua
> aiheuta.
>
> (Onneksi en treenaa budokaratea, niin ei tarvitse ottaa budohenkistressiä)
> ;)
>
>
>
> Jussi
>
>
> Ps: Rystyset tottuvat hommaan ajan kanssa.
Mikä sen ihon rikkoutumisen aiheuttaa ellei hiertävä, epäpuhdas osuma?
Ranteen rikkoutuminen aiheutuu mielestäni väärin "kasatusta" ranteesta.
Lyönti on kokonaisuus, jossa mm. ranteen asennon ja vartalon taakse tuonnin
pitää olla myös balanssissa. Ei ole iloa lyödä raskaasti massaa käyttäen,
jos ranne (tai muu osa omasta kropasta) ei sitä kestä. Tämä korostuu
erityisesti lyötäessä erilaisilla nyrkeillä.
> Päivittäinen rystyspunnertelu
> jeesaa kovasti. Alkuun mustelmat ovat kyllä hilpeitä ja ihon rikkoutuessa
> kannattaa pitää paussi.
>
> Ehkäpä siirtymävaiheeseen voisi (jos reaktio on
> noinkin radikaali) suositella vaikkapa hyvin ohutta kangashansikasta tms.
> hiertymäsuojaa? Käsittääkseni nyrkkeilyhanskojen alle tulevia (nauhasiteen
> korvaavia) hansikkaita on olemassa, niitä voisit koettaa?
>
> Pps: Suorajalka-asento tunnetaan mm. Pinan-katoissa (alunperin nimenomaan
> tehtiin pääosa asennoista suorille jaloille zenkutsudachin sijaan) nimellä
> choku dachi. Täysin samaa mieltä kyseisenlaisen kehonkäytön edusta en
> kanssasi ole, mutta nillityksessä mentäisiin jo sille puolelle, että
> ruvettaisiin viilaamaan pilkkuja ihan kunnolla. Periaatteen ymmärrän
> erinomaisesti.
Tämä 'suora etujalka' ajatus on kyllä aika käsittämätön (?). Onko väliä onko
se etukäden tai takakäden lyönti? Voitteko hieman valaista miten _vain_ tämä
mahdollistaa koko vartalon voiman saamisen lyönnin taakse?
Aki
Budon harrastaja
Veli Vekkuli
....
>
> > Siis lyönnit ja potkut miellät vaarallisiksi, mutta heittoja et. (Onhan
> > tietysti jujutsussakin heittoja, mutta kun nuo eivät oikeastaan eroa
> > aikidon/judon/jne heitoista, niin tuosta ylläolevasta saa aikalailla
> > ylläolevan kuvan.) _Minun_ taas on vaikea pitää lyöntejä/potkuja sen
> > vaarallisempina kuin heittojakaan.
Minusta lyönnit, potkut ja heitot ovat kaikki yhtä potentiaalisia
vastustajan vahingoittamistekniikoita. Lopputulos on paljon myös tuurista
kiinni. Lajivertailua: Kovin lyönti kuitenkin on pesäpallossa!
> Itse lyön ja potkin aika pirun kovaa, joten helppo minun on pitää kyseisiä
> tekniikoita vaarallisina. Heitoissa on toki omat vaaransa ja voikin olla,
> että "asennevammaisuuteni" johtuukin siitä, että osaan kyllä tehdä kauniin
> ukemin alastullessa.
En ole asiantuntija aikidon heitoista puhuttaessa, mutta jos yllä olevalla
tarkoitit heittoja noin yleisesti niin viimeinen lauseesi kuullostaa
naurettavalta. Alla kuitenkin myönnät, että ainakin painissa on heitto, joka
on "pelonsekaista kunnioitusta herättävä". Tarkoittaako, ettet siihen
pystykään tekemään "kauniin ukemin alastullessa". Kuvaamasi painiheitto
saattaisi olla kyllä katuolosuhteissa kuolettava myöskin tekijälleen. Sen
vähän, mitä olen aikidoa nähnyt, niin ukemit ovat olleet mahdollisia. En
tiedä opetetaanko/harjoitellaanko heillä lainkaan tapoja heittää, missä uken
on mahdollisimman vaikeata tehdä turvallista ukemia (="tarkoitus
vanhingoittaa vastustajaa" vrt. aiemmin threadissa )
> Niilo Nakkikioskiräyhääjä ei välttämättä kovin
> pehmeästi heitosta laskeudu, joten hänelle saattaa koitua tekniikasta
> enemmän vahinkoa. Myönnettäköön.
> Esimerkiksi myös heittoihin kuuluva painijoiden tekniikka, yliolanheitto
(se
> missä vastustajaa tartutaan takaapäin vyötäröstä ja paiskataan tämä
> taaksepäin suorittajan itsensä yli, siten että heitettävän laskeutuminen
> tapahtuu suoraan keski-pää tai takaraivo edellä molskille. Eräänlainen
> uhrautumisheitto taaksepäin, siis.Tämä selvitys siksi, että termi saattaa
> olla vähäisen painiterminologiantuntemukseni johdosta väärä), on
> pelonsekaista kunnioitusta herättävä. Tämähän oli juuri se, mitä Karelinin
> vastustajat pelkäsivät vellit pöksyissä. Aikidoon se ei kuitenkaan taida
> kuulua ? Hyvä niin, koska sillä on vaikea olla tappamatta vastustajaa...
>
> > Jäykistyneet nivelet + myöhemmällä iällä tulevat kivut ovat kyllä
jossain
> > määrin ainakin elämänlaatua pilaava seikka.
>
> Tässä iässä alkaa vanheneminen itsessäänkin tuntua elämää pilaavalta
> seikalta. Palautuminen on hidasta, venähtämiset ja revähtämiset vaanivat
> koko ajan nurkan takana, joten verryttelemiseen täytyy kuluttaa ikuisuus,
> jos haluaa treenata hampaat irvessä. Ja niin päinpois...
Niinpä. Ehkä onkin jo nyt nuorempana paikallaan miettiä mitä ja miten
treenaa. Puhumattakaan, että miksi treenaa.
...
>
> > Niin myös heitto ja voisin väittää, että suuremmalla todennäköisyydellä
> > kuin lyönti. Näitä kaatui, löi päänsä ja kuoli -juttuja tulee vastaan
> > lehdissä aika usein. (Ei, en ole kaivanut esiin tilastoja, enkä aio
> > kaivaakaan, ei tämä niin paljoa kiinnosta.)
>
> Toki. Itse tosin olisin taipuvainen uskomaan, että nämä 'takaraivo
> asfalttiin ja kuolema' -tapaukset pääsääntöisesti ovat seurauksena päähän
> osuneista lyönneistä ja siitä seuranneesta kaatumisesta. Tämä tietysti jo
> siitäkin syystä, että katutappeluissa huitaisu vastustajan kaaliin lienee
se
> käytetyin tekniikka. Jonkin näköisen lyönninhän osaa tehdä lähes kuka
> tahansa, mutta heiton pelkkä yrittäminenkin vaatii jo jotain tietoa
> (mielellään vielä taitoakin).
Hieman saivartelua, mutta miten määrittelette "heiton"? Miten se eroaa
kaadosta?
> > Mielestäni ei kovin osuva vertaus, koska kamppailulajien tarkoitus on
> > enemmän tai vähemmän vahingoittaa vastustajaa, jalkapallon ei.
Alunperin, kyllä. Ja yleensä enemmän.
> Aah, ympyrä uhkaa sulkeutua ikävällä tavalla. Olenhan kuitenkin jo mennyt
> väittämään, että aikidossakaan ei ole tarkoitus vahingoittaa vastustajaa.
> Pidetään kuitenkin se aihe suljettuna, jotta emme pian löydä itseämme
> oravanpyörästä :-)
_Harjoituksissa_ on varsin suotavaa, ettei loukkaantumisia satu. Tämä ei
kuitenkaan tee lajissa harjoiteltavista tekniikoista vaarattomampia vaan on
riippuvainen harjoittelumetodeista. Muutenhan jalkapallo ja pyöräily
olisivat vaarallisimmat ööö... vahingoittamis/vahingoittumislajit.
Onnettomuustilanteita vertailemalla ei voi vertailla eri kamppailulajien
tehokkuutta.
> > > Itse käytän tekstissäni henkisyyttä fyysisyyden vastakohtana, mitä se
> > > mielestäni tarkoittaakin.
> >
> > Useimmiten aikido-keskusteluissa se tarkoittaa juuri sitä
> > uskonnollishörhöilyhäröilyä, ei fyysisen vastakohtaa. Etenkin
nyysseissä.
>
> Tätä en voinut tietää. Ateistina se muutenkin tuntuu minusta oudolta,
sillä
> henkisiä arvoja on paljon muitakin kuin pelkkä uskonnollisuus.
Aivan totta. Aika harvaan lajiin on sotkettu varsinaisesti mitään uskontoa,
vaikka joitakin uskonnollisia piirteitä ja vaikutteita löytyykin.
> Tästä väärinkäsityksestä syytän ihan pokkana niitä, jotka aiemmissa
> keskusteluissaan ovat antaneet tilanteen kehittyä tähän suuntaan.
>
> Väärään totuuteen, tai ymmärrykseen perustuva käytäntö ei ole kovin
kestävä
> perustelu ;-)
Veli V
Jussi Häkkinen
"Aki Lamber" <akilamber@hotmail_NOSPAM_.com> wrote in message
news:bcb1bk$b2g$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Onko lajisi miestäsi paras sinulle vaiko (sinun mielestäsi) myös kaikille?
Minulle paras - ja osa tästä "parhaudesta" on muodostunut ajan kanssa ja
lajin sisällön ymmärtämisen myötä. Näkemykseni mukaan jokainen voi löytää
oman juttunsa - ja kunnioitan oman jutun löytämistä.
> Tämä 'suora etujalka' ajatus on kyllä aika käsittämätön (?). Onko väliä
onko
> se etukäden tai takakäden lyönti? Voitteko hieman valaista miten _vain_
tämä
> mahdollistaa koko vartalon voiman saamisen lyönnin taakse?
Henkilökohtaisesti en ole "vain tämä" -ajatuksen kannalla, lisäksi hahmotan
kehodynamiikan (ihan fysiikan lakien mukaan) vähän eri tavalla, ymmärrän
kuitenkin sen, mitä hra/rva Kaija ajaa takaa. Choku dachi-asennon ideassa
suorajalkaisuus ei sinällään lisää lyönnin tehoa.
Jussi
Papu Kaija
"Veli Vekkuli" <ve...@veli.veli> wrote in message
news:bcb3sv$fji$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Itse lyön ja potkin aika pirun kovaa, joten helppo minun on pitää
kyseisiä
> > tekniikoita vaarallisina. Heitoissa on toki omat vaaransa ja voikin
olla,
> > että "asennevammaisuuteni" johtuukin siitä, että osaan kyllä tehdä
kauniin
> > ukemin alastullessa.
>
> En ole asiantuntija aikidon heitoista puhuttaessa, mutta jos yllä olevalla
> tarkoitit heittoja noin yleisesti niin viimeinen lauseesi kuullostaa
> naurettavalta.
Onko mielestäsi naurettavaa, että tunnustan oman ennakkoluuloni ?
Itse ajattelin sen olevan kaikkea muuta kuin naurettavaa. Olen syvästi
pettynyt.
> Alla kuitenkin myönnät, että ainakin painissa on heitto, joka
> on "pelonsekaista kunnioitusta herättävä".
Jos tarkkaan seuraat keskustelua, niin huomaat, että kyse on ollut
pääasiassa aikidon tekniikoista. Paini ei ole aikidoa. Käytin kuitenkin
painin kammottavaa heittoa esimerkkinä siitä, että olen vain pieni ihminen,
joka voi erehtyä asiassa, jos toisessakin. Itse pitäisin suuressa arvossa
sitä, jos joku toinen pystyisi myöntämään ennakkoluulonsa ja erehdyksensä,
enkä alkaisi heti pilkata häntä siitä. Pakko sanoa, että mielestäni
arvomaailmasi on pahasti vinksallaan.
> Tarkoittaako, ettet siihen
> pystykään tekemään "kauniin ukemin alastullessa".
> Kuvaamasi painiheitto
> saattaisi olla kyllä katuolosuhteissa kuolettava myöskin tekijälleen. Sen
> vähän, mitä olen aikidoa nähnyt, niin ukemit ovat olleet mahdollisia
Tutustupa ensin kyseiseen tekniikkaan tarkemmin, ennen kuin jatketaan. Sitä
käyttävät painijoiden lisäksi paljon myös japanilaiset
shootfighting-ottelijat.
Ukemi on toki periaatteessa mahdollinen, mutta äärimmäisen vaikea, enkä ole
koskaan nänhyt ammattitaistelijoidenkaan siinä onnistuvan. Oikein
suoritettuna tekijällä ei ole vaaraa, ellei sitten satu kaatumaan pystyssä
olevan puukon päälle tms. Korostan nyt erityisesti vielä, että aikidolla
tuskin on mitään tekemistä tämän kanssa.
> _Harjoituksissa_ on varsin suotavaa, ettei loukkaantumisia satu. Tämä ei
> kuitenkaan tee lajissa harjoiteltavista tekniikoista vaarattomampia vaan
on
> riippuvainen harjoittelumetodeista.
Tästähän tässä on muutaman päivän kättä väännetty :-)
Mika Mantere
"Jussi Häkkinen" <unin...@NOSPAMFORMEhotmail.com.invalid> wrote in message
> Jännä kyllä, monet lukevat "perustekniikoihin" vain ne isot liikkeet mitä
> yleisimmin näkyy, mutta esim. erilaisten katojen pienet torjunnat jätetään
> huomioimatta.
No mutta Jussi, etkö olekaan valaistunut, "there are no blocks in kata"...
;-)
Mika
Papu Kaija
"Aki Lamber" <akilamber@hotmail_NOSPAM_.com> wrote in message
news:bcb1bk$b2g$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Vastaan tässä nyt Jussin puolesta, vaikka hän jo itsekin oli ehtinyt
vastata, mutta minä ainakin löysin ji viittamastasi kommentista vastauksen
tähän kysymykseen. Rivien välistä.
> Mikä sen ihon rikkoutumisen aiheuttaa ellei hiertävä, epäpuhdas osuma?
Huomasitko, että mainitsin säkin pinnan olleen kuin hiekkapaperia (siellä
nimittäin lukee niin). Paukutapa varttitunti hiekkapaperia rystysillä, niin
huomaat omankin tekniikan virheet :-)
Mikä näissä ihmisissä on, eivätkö ne osaa lukea ? Mitä siellä peruskoulussa
nykyisin tehdään ? Meitä opetettiin koulussa lukemaan ja painoa pistettiin
myös sille, että ymmärrretään se mitä luetaan...
> Tämä 'suora etujalka' ajatus on kyllä aika käsittämätön (?). Onko väliä
onko
> se etukäden tai takakäden lyönti? Voitteko hieman valaista miten _vain_
tämä
> mahdollistaa koko vartalon voiman saamisen lyönnin taakse?
Niinhän kirjoitinkin, että harvoille tämä asia on selvä (edes
nyrkkeilijöille). Vartalon voiman sijasta, tarkemmin sanottuna, on kyse sen
massasta.
Fysiikan lakien mukaan (tämä fysiikan laki on nyt sitten sellainen asia,
jossa ei todellakaan ole mitään tulkinnan varaa). Lyönnin teho perustuu
(fysiikassa puhutaan törmäyksen voimakkuudesta, tjsp) liikemäärään, joka
muodostuu ainoastaan nopeuden ja massan yhteisvoimasta (liikemäärä = nopeus
x massa). Tämä on loppujen lopuksi erittäin yksinkertaista. Fysiikan lait
myös määräävät voimien (tarkoitan siis yhä massaa) suunnat. Kun seistessä
jalat ovat koukussa (tai jalka, jos koko paino on vain toisen jalan varassa,
kuten tähän tekniikaan kuuluu) suuri osa vartalon massasta ohjautuu
väkisinkin maan vetovoiman suuntaan (nämä kaikki asiat on tavalla tai
toisella opetettu koulussakin, jos on jaksanut kuunnella). Tässä on siis
ikään kuin tarkoitus hetkellisesti kumota maan vetovoiman vaikutus. Ei ole
tarkoitus leijua ilmassa tietenkään, mutta ehkä ajatusta voi selventää
tilanteella, jossa hetkellisesti voitat maan vetovoiman hyppäämällä
ylöspäin.
Maksimaalisen voimakkaaseen lyöntiin pitää saada koko vartalon massa
kohdistumaan iskupinnan taakse. Kuten jo sanoin, asiaa kannattaa miettiä
rauhassa, niiin se saattaa avartaa näkemystä. Näitä asioita on vähän typerä
selvittää juurta jaksain, kun ne voi omalla pohdiskelulla ymmärtää itsekin
ja tällöin siitä saavutetaan suurempi hyöty.
On syytä korostaa, että pelkkä suora etujalka ei todellakaan riitä. Myös
vartalon, jalkojen ja käsien koordinaation on oltava saumaton. Lyönnin on
oltava teknisesti täysin puhdas, jotta maksimaalinen teho saavutetaan. Itse
olen vain harrastaja, en valmentaja, joten kehoitan ottamaan yhteyttä
johonkin ammattivalmentajaan, joka opettaa perusteet oikein (fysiikan
perusteita he tuskin alkavat selvittää, ne asiat voi selvittää vaikka jonkun
yliopiston fysiikan laitokselta, jos jää epäselvää. Minä kuitenkin
yksinkertaistan asioita, koska en ole fyysikko).
Näin ei tietenkään ole mikään pakko lyödä ja kyllä kaverille mustelman saa
muutenkin, mutta ihan vilpittömästi, jos yhtään kiinnostaa, suosittelen
miettimään asiaa kunnolla. Samalla voi itsekseen kokeilla ja hakea sitä
ideaa, joka tässä ajatuksessa piilee. Sama vartalon massan vaikutus pätee
muuten tietenkin myös potkuihin (käytännön sovellus tietysti eroaa suuresti
lyönnistä). Liikemäärä koskee kaikkiä törmäyksiä. Fysiikan lait ovat
kuitenkin kiistattomia.(tähän jää saivartelulle sellainen paikka, että
huomautan vielä, että jotkut fysiikan lait ovat vielä kehittelyasteella ja
muuttuvat tieteen kehittyessä, mutta tämä liikemäärä on jo loppuun
käsitelty).
Jussi Häkkinen
"Mika Mantere" <mika.m...@nokia.com> wrote in message
news:YngGa.38076$ws6.7...@news2.nokia.com...
> No mutta Jussi, etkö olekaan valaistunut, "there are no blocks in kata"...
Uskon tuon lauseen lausahtaneen valaistuvan useasti
eräänlaisten...hmm..."salamamaisten" välähdysten seurauksena, mikäli
uskaltautuu testaamaan lausettaan. Tällaista välähdystä voi seurata pitkä
pimeys...
Hyvä vitsi kyllä. Ja todistaa alkuperäisen väittäjänsä täydellisen
tietämättömyyden siitä, mitä katan sisältö on. :-)
Jussi
Jussi Häkkinen
<baph...@delete-this.tuomi.oulu.fi> wrote in message
news:bcce47$cbt$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> "Jussi Häkkinen" <unin...@nospamformehotmail.com.invalid> wrote:
> Oma/omat lajit ovat yleensä ne parhaat tai sitten ei ole mahdollisuutta
> harrastaa "parhaana" pitämäänsä lajia. Esimerkiksi siis pienemmillä
> paikkakunnilla.
Aloitin itse pienellä paikkakunnalla, mutta lajivalinta oli muodostunut jo
itse aloittamista ennen - monista lähteistä ja jälkikäteen katsoen
hauskoillakin periaatteilla. Hillitöntä tuuria oli, että tämän pienen
paikkakunnan ainoa kamppailulaji oli se, joka oli jo kauan kiinnostanut.
Jälkikäteen toki on tullut vierailtua monien paikkakuntien monilla saleilla
(pääharrastuksen ohessa) ja katsottua meininki - ja mukava on ollut todeta,
että muutkin nauttivat, sisältö on samojen periaatteiden mukaista (erilailla
opetettuna, toki) ja että oma juttu on vieläkin minun tarpeisiini paras.
Onpa jopa käynyt - nyt isommalla paikkakunnalla asuessani - mielessäni, että
esim. täällä tarjolla oleva määrä olisi tehnyt valinnan hirveän vaikeaksi -
ja altistanut ehkä lajishoppailuun, turtumiseen ja lopettamiseen. En voi
tietää miten asiat olisivat, jos täällä olisin koko ajan asunut.
> Mutta pidätkö treenaamaasi lajia _täydellisenä_ ? IMHO parhaana pitäminen
> on luonnollista, mutta jos joku pitää mitä vaan lajia täydellisenä, niin
> sitten katsotaan liian tiukasti yhteen pisteeseen eikä nähdä metsää
puilta.
Pidän sitä hyvänä pakettina. Täydellisenä? Mihin? Mikäli mukaan lasketaan
monituiset aseuhat ja muu vastaava, en missään nimessä. Mielestäni
harrastamani laji kattaa hyvin oman alueensa ja toimii erinomaisesti
kehonkäytöllisten periaatteiden opetusjärjestelmänä, tarjoten näiden
käyttöön myös hyvän esimerkkipohjan.
En minä enää täydellisiä etsi. Minulle riittää, että on hyvä paketti, ehjät
juuret ja mukavasti taustaa kaiveltavaksi. Sopivasti fyysisyyttä jotta pysyy
kunnossa, sopivasti "postimerkkeilymeininkiä" että pysyy mielenkiinto yllä,
sopivan terveellinen setti noin kokonaisuutena. Lisäksi koen viehättäväksi
sen, että laji/tyyli on vanhaa karatea puhtaimmillaan - ja syitä tähän on
monia.
Minä vain pidän tästä.
Jussi Häkkinen
Wanha Karate
Veli Vekkuli
>
> "Veli Vekkuli" <ve...@veli.veli> wrote in message
> news:bcb3sv$fji$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > > Itse lyön ja potkin aika pirun kovaa, joten helppo minun on pitää
> kyseisiä
> > > tekniikoita vaarallisina. Heitoissa on toki omat vaaransa ja voikin
> olla,
> > > että "asennevammaisuuteni" johtuukin siitä, että osaan kyllä tehdä
> kauniin
> > > ukemin alastullessa.
> >
> > En ole asiantuntija aikidon heitoista puhuttaessa, mutta jos yllä
olevalla
> > tarkoitit heittoja noin yleisesti niin viimeinen lauseesi kuullostaa
> > naurettavalta.
>
> Onko mielestäsi naurettavaa, että tunnustan oman ennakkoluuloni ?
> Itse ajattelin sen olevan kaikkea muuta kuin naurettavaa. Olen syvästi
> pettynyt.
Ennakkoluulojen tunnustamisessa ei ole mielestäni mitään naurettavaa. Ehkä
ymmärsin väärin kirjoituksesi. Oliko asennevammasi/ennakkoluulosi siis se,
että "osaat tehdä kauniin ukemin" vai se, että "et pidä heittoja niin
vaarallisena kuin lyöntejä", koska mielestäsi tosiaan osaat tehdä kauniin
ukemin?
> > Alla kuitenkin myönnät, että ainakin painissa on heitto, joka
> > on "pelonsekaista kunnioitusta herättävä".
>
> Jos tarkkaan seuraat keskustelua, niin huomaat, että kyse on ollut
> pääasiassa aikidon tekniikoista.
Huomasin ja siksi kirjoitinkin kuten kirjoitin.
> Paini ei ole aikidoa. Käytin kuitenkin
> painin kammottavaa heittoa esimerkkinä siitä, että olen vain pieni
ihminen,
> joka voi erehtyä asiassa, jos toisessakin. Itse pitäisin suuressa arvossa
> sitä, jos joku toinen pystyisi myöntämään ennakkoluulonsa ja erehdyksensä,
> enkä alkaisi heti pilkata häntä siitä.
Tarkoitukseni ei ollut pilkata.
> Pakko sanoa, että mielestäni
> arvomaailmasi on pahasti vinksallaan.
No niihän se mielestäsi voi olla. Pakko sitä ei kuitenkaan ollut sanoa. Se
oli oma valintasi.
> > Tarkoittaako, ettet siihen
> > pystykään tekemään "kauniin ukemin alastullessa".
> > Kuvaamasi painiheitto
> > saattaisi olla kyllä katuolosuhteissa kuolettava myöskin tekijälleen.
Sen
> > vähän, mitä olen aikidoa nähnyt, niin ukemit ovat olleet mahdollisia
>
> Tutustupa ensin kyseiseen tekniikkaan tarkemmin, ennen kuin jatketaan.
Sitä
> käyttävät painijoiden lisäksi paljon myös japanilaiset
> shootfighting-ottelijat.
> Ukemi on toki periaatteessa mahdollinen, mutta äärimmäisen vaikea, enkä
ole
> koskaan nänhyt ammattitaistelijoidenkaan siinä onnistuvan.
En ole väittänyt, että siihen pystyisiinkään tekemään "kaunista ukemia".
Luulin (ilmeisesti virheellisesti) sinun tarkoittaneen itseäsi, kun sanoit
heitoissa siihen pystyväsi. Tarkoititkin vain aikidon heittoja. Niistähän
tunnustinkin jo tietämättömyyteni.
> Oikein
> suoritettuna tekijällä ei ole vaaraa, ellei sitten satu kaatumaan pystyssä
> olevan puukon päälle tms. Korostan nyt erityisesti vielä, että aikidolla
> tuskin on mitään tekemistä tämän kanssa.
Joo. Threadin otsikosta on jo ajauduttu aika kauas, mutta niinhän se
keskustelu monesti etenee.
> > _Harjoituksissa_ on varsin suotavaa, ettei loukkaantumisia satu. Tämä ei
> > kuitenkaan tee lajissa harjoiteltavista tekniikoista vaarattomampia vaan
> on
> > riippuvainen harjoittelumetodeista.
>
> Tästähän tässä on muutaman päivän kättä väännetty :-)
Aa. Minä sain sen kuvan että te olisitte vääntäneet aikidon tekniikoiden
vaarallisuudesta ja sitä kautta sen soveltuvuudesta itsepuolustukseen.
Ajoitko siis sitä takaa, että pitäisi treeneissä loukkaantua, jotta lajia
tai tekniikoita voisi sanoa vaaralliseksi? Kummallista logiikkaa.
Veli V
Jari
> Hyvä vitsi kyllä. Ja todistaa alkuperäisen väittäjänsä täydellisen
> tietämättömyyden siitä, mitä katan sisältö on. :-)
Kuinka sinä jussi sitten ymmärrät karaten torjunnat? Jollain tapaa
hentoina sivuun ohjauksina vai olenko missannut jotain. Itselleni
opetettiin joskus aikanaan tuo "no blocks in kata" siten että jokainen
torjunta tehdään "täysillä" ajatuksena "hyökätä hyökkääjän kättä
vastaan" eli sen sijaan että torjunta olisi jokin passiivinen blockki,
tai hento "uudelleenohjaus", se tehdään voimalla tavoitteena "rikkoa
hyökkäävä käsi". Eli vaikkapa sitten "jodan uke" ei ole "ylätorjunta"
vaan "hyökkäys ylös tunkeutuvan käden tuhoamiseksi". Näin tuo lause
minulle joskus opetettiin. Sumtin' wrong with that?
Jussi Häkkinen
"Jari" <kara...@winning.com> wrote in message
news:696fb5ef.03061...@posting.google.com...
Näkisin niin, että torjunnan primääritarkoitus on nimenomaan torjua
kohtituleva tekniikka. Mikäli sillä saadaan aikaan jotain muutakin, se on
plussaa. Hentoa sivuunohjausta en itsekään suosi ja torjuntaharjoittelussa
vahvistetaankin luonnollisen torjuntareaktion voimakkuutta.
Tokihan on ns. isot torjunnat (jodanuke, gedanbarai, chudanuket, shuto-uke
jne.) joiden osalla tuo "plussavaikutus" on oleellisempi (ja helpompi saada
mukaan), mutta niissäkin on primäärisenä ideana torjua. I.e. välttää
kohtitulevan raajan perillepääsy.
Pieniä torjuntoja - joissa nimenomaan tarkoitus on sivuunohjaus,
kiinnisieppaus tai sitten muu vastaava - on sitten niitäkin katat pullollaan
(mm. Wansu-katasta löytyy iskun kanssa yhdenaikainen, jopa hyvin
nyrkkeilymäinen kämmentorjunta). Näkisin, että suuret torjunnat ovat myös
näitä "first cause" -juttuja (joissa torjuntapinta-ala on laaja - koko
ranne-kyynärpää -väli - ja jotka eivät vaadi samanlaista finesseä kuin
pienet torjunnat) jotka lähtevät ihmisen sangen luonnollisista reaktioista
ja ovat omimmillaan esim. yllättävän lyönnin tullessa (itse käytän aina
liioittelevaa verrokkia nurkan takaa tulevasta jannusta joka huitaisee
heti). Pienet torjunnat ovat sitten kohdallaan tilanteen jatkuessa kun
tilanteeseen on orientoiduttu ja on mahdollisuus vähän tarkempaan
torjumiseen.
Hyvä esimerkki "first cause" -tyyppisestä torjunnan käytöstä löytyy
Naifanchi-katan aloitusliikkeestä. Olmi heittää heijarikoukun kohti päätä.
Puolustautuja toimittaa käsivartensa kohti tulevaan käsivarteen ja astahtaa
samalla hieman lähemmäksi (tämä painonsiirtoliike voi horjuttaa hyökkääjää -
tai sitten ei, ajoituksesta kiinni paljon). Tämän jälkeen puolustautuja
nappaa torjuntakädellään (koska se lähellä hyökkääjää sattuu olemaan)
niskasta ja junttaa toisen kätensä kyynärpään torjuntakätensä kämmeneen
kiinni. Ja siinä välissä on tietenkin sen hyökkääjän pää.
(Ja tottakai, koska katasta on kysymys, kyseinen toiminto on vain
esimerkinomainen. Primääritoimi on torjuminen, sen jälkeen voi tehdä tarpeen
mukaan mitä tahansa - katan kaavassa ei tarvitse pysyä. Katassa on vain
tuonkaltainen "torju sen lyönti ja liiku niin se voi horjahtaa, sitten vedä
pataan vaikka näin" -sekvenssi". Ja tietenkin tuosta voisi jatkaa kiltisti
lisätälleillä ja vaikka - etäisyyden ollessa sopiva ja käsienkin jo päässä
kiinni - reippaalla "pää alas ja polvia naamaan" -tanssilla).
Torjunta voi kyllä sattua kohti tulevaan käsivarteen - ja onpa joissakin
torjunnoissa mahdollinen murtoelementti mukana (mm. Pinan Shodanin toinen
liike, Wansun liike ennen samanaikaista lyönti-potku -tekniikkaa, Chintosta
löytyvä samainen liike...ja monia muita), mutta torjuntaliikkeen
primääritarkoitus on aina suojautuminen. Eli siis torjunta.
Jussi
Papu Kaija
"Veli Vekkuli" <ve...@veli.veli> wrote in message
> Ennakkoluulojen tunnustamisessa ei ole mielestäni mitään naurettavaa. Ehkä
> ymmärsin väärin kirjoituksesi. Oliko asennevammasi/ennakkoluulosi siis se,
> että "osaat tehdä kauniin ukemin" vai se, että "et pidä heittoja niin
> vaarallisena kuin lyöntejä", koska mielestäsi tosiaan osaat tehdä kauniin
> ukemin?
Asennevammani tullee siitä, että olen toki nuorempana vuosia harjoitellut
heittoja ja ukemeita (jujutsussa).
Eipä tullut silloin vastaan sellaista heittoa, mistä en nätisti
(=loukkaantumatta) pystyisi tulemaan alas.
Sitten myönsin itselleni, että enhän minä voi kaikkea tietää ja heitin vielä
yleiseksi esimerkiksi sen painiheiton.
> > Pakko sanoa, että mielestäni
> > arvomaailmasi on pahasti vinksallaan.
>
> No niihän se mielestäsi voi olla. Pakko sitä ei kuitenkaan ollut sanoa. Se
> oli oma valintasi.
Sisäinen pakko. Ei toisia ihmisiä saa loukata. Ei saa.
> En ole väittänyt, että siihen pystyisiinkään tekemään "kaunista ukemia".
> Luulin (ilmeisesti virheellisesti) sinun tarkoittaneen itseäsi, kun sanoit
> heitoissa siihen pystyväsi. Tarkoititkin vain aikidon heittoja. Niistähän
> tunnustinkin jo tietämättömyyteni.
Yleisesti keskustelu on käsitellyt aikidon heittoja. Tämä painiheittohan oli
nimenomaan esimerkki heitosta, johon ainakaan minä _en osaa_ tehdä ukemia.
Tuskin kukaan muukaan ?
> Ajoitko siis sitä takaa, että pitäisi treeneissä loukkaantua, jotta lajia
> tai tekniikoita voisi sanoa vaaralliseksi? Kummallista logiikkaa.
Nyt en voi muuta kuin nostaa kädet pystyyn ja sanoa: "TÄH?".
Mistä tämä nyt esiin pomppasi ? Oletko seurannut tätä keskustelua lainkaan.
Olen kuitenkin aiemmin kirjoittanut, että kaikissa lajeissa treenataan
turvallisesti (tjsp). Tästä on sittemmin keskusteltu ja niin on myös
tekniikoiden vaarallisuudesta. Miksi se nyt pitäisi uudestaan aloittaa, ja
ennen kaikkea: mistä ihmeestä kuvittelet minun ajavan takaa tuota
käsittämätöntä, jopa jakomielistä ajatusta, joka päähäsi on putkahtanut ???
Sanoudun jyrkästi moisesta ääliömäisyydestä kauaspois.
Aki Lamber
>
> "Aki Lamber" <akilamber@hotmail_NOSPAM_.com> wrote in message
> news:bcb1bk$b2g$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Onko lajisi miestäsi paras sinulle vaiko (sinun mielestäsi) myös
kaikille?
>
> Vastaan tässä nyt Jussin puolesta, vaikka hän jo itsekin oli ehtinyt
> vastata, mutta minä ainakin löysin ji viittamastasi kommentista vastauksen
> tähän kysymykseen. Rivien välistä.
Jussin maileja lukeneena näin itsekin arvelin, enkä muiden kirjoittamana
tähän välttämättä olisi tarkennusta pyytänytkään.
> > Mikä sen ihon rikkoutumisen aiheuttaa ellei hiertävä, epäpuhdas osuma?
>
> Huomasitko, että mainitsin säkin pinnan olleen kuin hiekkapaperia (siellä
> nimittäin lukee niin). Paukutapa varttitunti hiekkapaperia rystysillä,
niin
> huomaat omankin tekniikan virheet :-)
>
> Mikä näissä ihmisissä on, eivätkö ne osaa lukea ? Mitä siellä
peruskoulussa
> nykyisin tehdään ? Meitä opetettiin koulussa lukemaan ja painoa pistettiin
> myös sille, että ymmärrretään se mitä luetaan...
Mailit tulivat niin yhtäaikaisesti, etten ollut vielä sinun mailiasi
lukenut. Huomasitkin sen jo varmaan.
Peruskoulussa tehdään varmaan aikalailla samoja asioita kuin ennenkin.
Tarkemman vastauksen saamiseksi kysymys kannattaa lähettää johonkin toiseen
foorumiin.
> > Tämä 'suora etujalka' ajatus on kyllä aika käsittämätön (?). Onko väliä
> onko
> > se etukäden tai takakäden lyönti? Voitteko hieman valaista miten _vain_
> tämä
> > mahdollistaa koko vartalon voiman saamisen lyönnin taakse?
>
> Niinhän kirjoitinkin, että harvoille tämä asia on selvä (edes
> nyrkkeilijöille).
Niin kirjoititkin. Kuulun siihen sakkiin, joka ei ymmärrä.
> Vartalon voiman sijasta, tarkemmin sanottuna, on kyse sen
> massasta.
Hyvin sanottu. Tämä on oman lajinikin kautta enemmän kuin tuttua.
> Fysiikan lakien mukaan (tämä fysiikan laki on nyt sitten sellainen asia,
> jossa ei todellakaan ole mitään tulkinnan varaa). Lyönnin teho perustuu
> (fysiikassa puhutaan törmäyksen voimakkuudesta, tjsp) liikemäärään, joka
> muodostuu ainoastaan nopeuden ja massan yhteisvoimasta (liikemäärä =
nopeus
> x massa). Tämä on loppujen lopuksi erittäin yksinkertaista. Fysiikan lait
> myös määräävät voimien (tarkoitan siis yhä massaa) suunnat.
Tämäkin tuntuu tutulta.
> Kun seistessä jalat ovat koukussa (tai jalka, jos koko paino on vain
toisen jalan varassa,
> kuten tähän tekniikaan kuuluu) suuri osa vartalon massasta ohjautuu
> väkisinkin maan vetovoiman suuntaan (nämä kaikki asiat on tavalla tai
> toisella opetettu koulussakin, jos on jaksanut kuunnella).
Tätä en ymmärrä. Ei meille koulussa opetettu, että miten _seistessä_ jalan
koukussa tai suorana oleminen vaikuttaa massan ohjautumiseen. Kokeilin tätä
henkilövaa'alla ja kyllä se samaa näytti, oli jalka koukussa tai suorana.
> Tässä on siis
> ikään kuin tarkoitus hetkellisesti kumota maan vetovoiman vaikutus. Ei ole
> tarkoitus leijua ilmassa tietenkään, mutta ehkä ajatusta voi selventää
> tilanteella, jossa hetkellisesti voitat maan vetovoiman hyppäämällä
> ylöspäin.
Hmmm... Jos etujalka on suorassa ja lyödään sen päältä/yli eteenpäin, niin
tuntuisi aika vaikealta takajalka maassa. (?)
Vartalon liikesuunta (koko massa ja sen suunta) ja se nyrkin taakse
asettuminen tuntuu olennaiselta ja sen ymmärtämisessä ei ole vaikeuksia.
Karrikoiden voisi ajatella, että helpoin tapa saada koko massa mukaan olisi
lyödä suoraan alaspäin (pompata yhden käden seisontaan :-). Jos sitä
muutetaan hieman järjellisempään suuntaan olisi hypätä Teräsmiehenä
eteenpäin siten, että taas koko vartalo on lyönnin takana. Ja jos edetäään
tätä kautta seisten tapahtuvaan etukäden lyöntiin, jossa vartalo (ja koko
sen massan liike) on mahdollisimman hyvin lyönnin takana, niin ajattelisin
tärkeintä olevan takajalan olevan mahdollisimman tukevasti maassa. Tavallaan
etujalkahan voisi olla vaikka ilmassa, ellei tarvitsisi ajatella lyönnin
jälkiseuraamuksia.
Kuten sanottua. Näiden kuvausten tarkka selostaminen on puuduttavaa ja ehkä
tosiaan typerääkin. Pitääpä mennä salille katsomaan.
> Maksimaalisen voimakkaaseen lyöntiin pitää saada koko vartalon massa
> kohdistumaan iskupinnan taakse. Kuten jo sanoin, asiaa kannattaa miettiä
> rauhassa, niiin se saattaa avartaa näkemystä. Näitä asioita on vähän
typerä
> selvittää juurta jaksain, kun ne voi omalla pohdiskelulla ymmärtää itsekin
> ja tällöin siitä saavutetaan suurempi hyöty.
Totta. Iskun tehokkuutta voi vielä lisätä pienentämällä osumapinta-alaa.
Edelleen tuttua fysiikasta.
> On syytä korostaa, että pelkkä suora etujalka ei todellakaan riitä. Myös
> vartalon, jalkojen ja käsien koordinaation on oltava saumaton. Lyönnin on
> oltava teknisesti täysin puhdas, jotta maksimaalinen teho saavutetaan.
Itse
> olen vain harrastaja, en valmentaja, joten kehoitan ottamaan yhteyttä
> johonkin ammattivalmentajaan, joka opettaa perusteet oikein (fysiikan
> perusteita he tuskin alkavat selvittää, ne asiat voi selvittää vaikka
jonkun
> yliopiston fysiikan laitokselta, jos jää epäselvää. Minä kuitenkin
> yksinkertaistan asioita, koska en ole fyysikko).
Valmennusapua en koe tarvitsevani. Ko. tekniikan varsinainen toteutus
oikeasti on vain hämärän peitossa. Kai olen niitä jollaisina nähnytkin, jos
niitä nyrkkeilyssä käytetään. Onko ko. lyönnissä tässä suorassa olessa
etujalassa jalkaterä kohti vastustajaa vai jotenkin sivuun? Onko lyöjän
painopiste tämän suoran etujalan etu- tai takapuolella vai onko se sen
päällä? Onko takajalka koukussa suorassa. Onhan se kuitenkin se ponnistava
jalka, onhan?
P.S. Kuva ois kiva :-)
> Näin ei tietenkään ole mikään pakko lyödä ja kyllä kaverille mustelman saa
> muutenkin, mutta ihan vilpittömästi, jos yhtään kiinnostaa, suosittelen
> miettimään asiaa kunnolla. Samalla voi itsekseen kokeilla ja hakea sitä
> ideaa, joka tässä ajatuksessa piilee.
Usko pois. Olen miettinyt ja kokeillutkin, mutta kun ei tunnu tulevan oikein
mitään järkevää. En siis ollenkaan epäile ettetkö ole aivan oikeassa tässä
asiassa. Mielikuva vain puuttuu.
> Sama vartalon massan vaikutus pätee
> muuten tietenkin myös potkuihin (käytännön sovellus tietysti eroaa
suuresti
> lyönnistä). Liikemäärä koskee kaikkiä törmäyksiä. Fysiikan lait ovat
> kuitenkin kiistattomia.(tähän jää saivartelulle sellainen paikka, että
> huomautan vielä, että jotkut fysiikan lait ovat vielä kehittelyasteella ja
> muuttuvat tieteen kehittyessä, mutta tämä liikemäärä on jo loppuun
> käsitelty).
>
Aki
Papu Kaija
"Aki Lamber" <akilamber@hotmail_NOSPAM_.com> wrote in message
> Tätä en ymmärrä. Ei meille koulussa opetettu, että miten _seistessä_ jalan
> koukussa tai suorana oleminen vaikuttaa massan ohjautumiseen. Kokeilin
tätä
> henkilövaa'alla ja kyllä se samaa näytti, oli jalka koukussa tai suorana.
Tästä ilmeisesti jäi puuttumaan massan liike johonkin suuntaan. Niin kauan
kun olet paikallasi maan vetovoima pitää sataprosennttisesti huolta
massastasi :-)
Tärkeintähän oli saada koko body sen iskun suuntaan, eli liikkeeseen. Kun
jalat ovat koukussa, vartalon painopiste laskee ja niin edelleen... Tämä
selviää parhaiten kokeilemalla. Mutta ehkä asiaa voisi ajatella seuraavasti.
Massahan on vakio, eli se ei voi vaikuttaa samaan aikaan koko painolla
alaspäin ja koko painolla eteenpäin. Fifty-fifty tms. onnistuu, mutta
jotenkin massan on jakauduttava. Kun painopiste on alhaalla, niin silloinhan
massaa menee myös alaspäin, eikä sinne minne esim takakäden suora on menossa
> Hmmm... Jos etujalka on suorassa ja lyödään sen päältä/yli eteenpäin, niin
> tuntuisi aika vaikealta takajalka maassa. (?)
Itselläni se on korkeintaan päkiän varassa, jos lainkaan. Aika harvoin tulee
enää hierottua suoria peilin edessä.
> Kuten sanottua. Näiden kuvausten tarkka selostaminen on puuduttavaa ja
ehkä
> tosiaan typerääkin. Pitääpä mennä salille katsomaan.
Kyllä itsekin sitä aika kauan valmentajan kanssa sain hieroa...
Vaikea sitä on tuon tarkemmin etäopetuksena selittää, etenkin kun en mikään
urheiluvalmetaja tai fyysikko ole :-)
> Valmennusapua en koe tarvitsevani. Ko. tekniikan varsinainen toteutus
> oikeasti on vain hämärän peitossa. Kai olen niitä jollaisina nähnytkin,
jos
> niitä nyrkkeilyssä käytetään.
Harvoin niitä ainakaan matseissa näkee, tai ainakaan ehdi nähdä. Kaikkihan
tapahtuu lähes silmänräpäyksen aikana.
> Onko ko. lyönnissä tässä suorassa olessa
> etujalassa jalkaterä kohti vastustajaa vai jotenkin sivuun? Onko lyöjän
> painopiste tämän suoran etujalan etu- tai takapuolella vai onko se sen
> päällä? Onko takajalka koukussa suorassa. Onhan se kuitenkin se ponnistava
> jalka, onhan?
(Takakäden suorassa) takajalka ponnistaa normaalisti lantion vauhtiin.
Suurin piirtein samaan aikaan etujalka suoristuu, painopiste siirtyy
eteenpäin....ja pam.
Etujalan jalkaterä on suoraan eteenpäin rintamalinjan suuntaan. Etuköden
tekniikka on luonnollisesti vähän erilainen, mutta periaate sama.
> P.S. Kuva ois kiva :-)
Eipä löytynyt ainakaan kovin helposti Googlella :-)
Miklu
> Voiko Aikidota/kannattaako sitä harkita jos haluaa itsepuollustus lajin?
>
Pitkästä aikaa muutaman rivin vois kirijootella. Itellä taustaa
aikidosta kai jotain 8 vuotta ja siinä samalla on tullu treenailtua
kaikenlaista muutaman vuoden pidempäänkin.
Lähdetään liikkeelle vaikkapa siitä että yksikään laji ei tarjoa
itsepuolustustaitoa. Moni laji/tyyli/systeemi/what-ever tarjoaa
teknisiä temppuja hanskata tilanne ts. "lähitaistelumenetelmiä".
Oma mielipiteeni on, että tämä tekninen kikkailu ynnä muu on
korkeintaan 1/3 kokonaisuudesta, jota voi nimittää itsepuolustukseksi.
Loppuosa on sitten tietämystä (kokemusta joistakin hankala hankkia...)
mm. sellaisista asioista kuin laki, sykolookia, stressireaktiot,
"taistelun rituaalit", mikä saa rikollisen mielen toimimaan & mikä
johtaa hyökkäykseen, mitä välttää mikäli vältetävissä on ja tietysti
se kuuluisa maalaisjärki. (Entäpä pitäisikö ensiapu ja valehtelemisen
jalo taito kuulua listalle?)
Tekniseltä kannalta tulee mieleen että tehokkain tapa on kanniskella
ampumavalmista konepislaria + hommata parit bodyguardit. Tai jos
haluaa olla ilman tuliaseita (lupakin pitää yleensä saada (tai ostaa
torilta) ja toisaalta kalliitakin ovat)) niin pukkoja on rautakaupat
täynnä. Näissä tietysti piilee yksi iso mutta. Lainsäädäntö, joka on
syystäkin olemassa jotein jokainen vouho moria kanniskele (paljonpa
hidastaa pahojapokia).
Näissä on tietysti se ongelma että noiden työkalujen käytttämisestä
kiinni jäädessä tulee palkkioksi iloisia suihkuhetkiä valtion
vankeinhoitolaitoksessa.
Entäpä jos vetäis vain turpiin? Niinku naama ruttuun? Ei edellenkään
kuullosta hyvältä ("minä vain löyin sitä kasvoihin ja se kumautti
päänsä sillain hassusti petonipossuun"...).
Aina ei ole mahdollisuutta valita. Aikidon idea on siinä että se antaa
vastapuolelle mahdollisuuden(moni antaa vääränlaisen). Ja tämä on se
missä lajia tuntemattomilla (+niillä aikidokaajilla, jotka eivät
IP-asioita huomioiden treenaa) tulee onkelmia ajatella asiaa. Se kun
on vastapuolesta kiinni käyttääkö hän tilaisuuden hyväkseen ja jättää
tyhmyydet sikseen. Aikidotekniikoiden luonne on sellainen, että toki
ne ovat pehmeitä käyttäjän näkökulmasta mutta ne ovat usein kovia
siitä joka on vastaanottavassa päässä. Siis jos päällekarkaaja ei
tajua, että hänelle tarjotaan mahdollisuutta poistua tilanteesta.
Rumaa jälkeä seuraa kovasti helposti.
Aikidon tekniseen kurrikulumniin kuuluu paljon myös tekniikoita, jotka
ovat pehmeitä myös "kohteelle". Ja nyt tuleekin miettiä mikä on se
todenäköisin IP-tilanne. Onko useinkaan vaara niin suuri että pitää
päästellä täysillä toisesta lävite niin että lihan riekaleet
roiskuvat? Tuskin. Siis Suomessa. Kaivakaa tilastot esiin (varsinkin
näiden tilanteiden osalta joissa on jouduttu puolustamaan
perhettä/läheisiä/ystäviä/lemmikkieläimiä etc...).
Entäpä nämä "nakkikoppi/taksijonohommat"? Ei ne mitään ip-tilanteita
ole! Ne on pelleilyä! Pelkkää egojen tappelua nelimetrin maapläntistä
("Olin pakotettu katkaisemaan Ala-Röykiän käsivarren ja suorittamaan
harjoituksissa opetellun lopetuslyönnin, koska minun oli pakko
puolustaa asfalttiplänttiä"). Ennakoinnilla niistä selviää.
Mutta entä-jos -tilanteethan ne meitä eniten kiinnostaa, eikö? Mitä
jos se lyö tai mitä jos sillä on kavereita ja puukkoja! Tai ne on
valepukuisia ninjpja. Helppo vastaus. Silloin kuolet. Ainut hyöty mitä
taistelulajistasi (miehekästä!) on, on se että kuolet keskimääräistä
parempikuntoisena ja tod.näk. itsevarmempana kuin harrastamaton
tyyppi.
Onko se luovuttamista vai onko se tosiasioiden myöntämistä? Vai
olisiko niin että oikeat välineet oikeaan paikkaan?
Ja sitten aikidosta ja sen harjoittelusta IP:n kannalta. Kuten
todettua, harjoituksissa käsitellään vain sitä yhtä kolmasosaa.
Teknistä osaa. Se riippuu seurasta ja tietysti opettajasta +
harrastajasta, että millä tolalla asia on. Itse olen onnekas. Moni ei
ole mutta aikidon piirissä sitä IP-taidottomuutta ei pidetä pahana. Se
ei ole oleellista, sanovat. Jossain määrin se pitääkin paikkansa mutta
ei piä luulla etteikö aikidoa voisi harjoitella (ja omasta mielestä
myäs tulisi) niin että se toimii. Toimivuus on ikäänkuin lähtökuhta
mutta siitä ei tarvitse hössöttää kun tajuaa mitä hommaa harjoittelee.
Myöhemmin sillä ei ole enää väliä siitä yksinkertaisesta syystä että
siitä toimivuudesta tulee niin luonnollinen asia ettei sillä tarvitse
enää päteä.
Hikisitä hommaakin tuo aikidon harjoittelu saattaa olla. Itse
kuitenkin jättäisin kuntopiirit ynnä muut jumpat omalle ajalle ja
keskittyisin harjoittelmaan varsinaista asiaa harjoituksissa. Ja niin
usein aikidon parissa tehdäänkin. (Sekaan sitten erilaisia
harjoitteita ynnä, eräänlaista puoli-sparria yms. vinkeää&veikeää.)
BTW väitän että IP-tilanteessa tuollainen 3 sekuntia on maksimi aika
ja sen jälkeen pitää päästä irti tilanteesta. Siitä voi sitte
laskeskella kuinka kauan pitää käsiä pitää ylhäällä suojauksessa.
Tietysti voi kysyä ehtiikö niitä oikeassa tilanteessa sinne edes
nostaa? (siis kun kaikki on mennyt pieleen eikä ole saanut ennakoitua
tilannetta)
Toivottavasti kukaan ei kuvittele että todellinen haiseva paikka on
joku sparrimatsi tjms? 3 sekkaa maks. Sillä on kuitenki niitä
kavereita ja puukkoja (+ne oli niitä valeasuisia ninzoja).
Mutta mutta, jotain aikidosta puuttuu. Tai ei aikidosta mutta
harjoittelusta suloisessa Suomessa. Tämä on törkeä yleistys mutta
muistetaan että todellisia aikidokoita ei montaa löydy. Suurinosa on
aloittelijoita. Ja nimenomaan sellaisia aloittelijoita jotka
treenaavat ensimäistä nahistelulajitouhuilua.
Kun niitä lyöntejä ei jostain syystä opeteta niin niitä ei sitte
osata. Probleemi ei ole se että atemit ei lähde vaan se että ukena
ollessa ei pystytä tarjoamaan kunnon hyökkäystä nagelle! (tyypillinen
esimerkki: uke hyökkää lyönnillä ja jää ihmettelemään paikalleen kun
lyönti ei osu jolloin nage voi kikkailla rauhassa uken lyönnin jälkeen
paikalleen jäänen käden kanssa...)
Toisteaan kaikki yhdessä:
"Laadukas hyökkäys vaatii laadukkaan vastatekniikan."
-Miklu
Mutta kysymyksessä ei ole vain aikidon ongelma vaan samaa valheellista
kuvitelmaa oman lajin "paremmuudesta/toimivuudesta" esiintyy
kaikkialla.
Aikido on hyvä laji. Vaatii vain aivan erilaista suhtautumista ja
paaaljon kotiläksyjä.
Miika Laine
Hirveen syvällisesti ja teoreettisesti ala pohtia asioita (oman korteni
kekoon kannan kuitenkin) mutta jos ihan jonkinmoisen esimerkin valossa...
Suora jalka ei sinällään edesauta mitenkään voimantuottamista esim.
takakkäden suoraan lyöntii. Mutta jos etummainen jalka on lyönnin
osumahetkellä LÖYSÄ niin se vaikuttaa voiman siirtymiseen....tai siihen
että osa "voimasta" saataa karata lötkön jalan kautta harakoille.....
Siinä mielessä etummaisella jalalla on tärkeä rooli lyönnissä.......vaikka
muut asiat olisivat kunnossa niin etummainen jalka on juuri se joka
ratkaisee voimantuoton suunnan!
Keihäänheittäjä heittää keihästä ns. pönkä jalan yli..käsittääkseni
pituushypyssäkin kammetaan kroppa lentoon pönkäjalan yli......
lyöntilajeissa homma on heiman monimutkaisempi johtuen monestakin syystä.
1. lyönti yleensä palautetaan.....
2. tasapaino pyritään säilyttämään.....
3.lyöntiä ohjataan eteenpäin ei taivaaseen......
ym........
Ehkä juuri siksi monessa kamppailulajissa puhutaan lantion
käytöstä.......rotaatiomaisesti.....ei pönkäämisestä
kaksi erilaista tapaa....joissa kuitenkin samoja voimantuotto elementteja
liikkeen alussa .....
((sivuhuomautus meidänkin karate treeneissä käy keihäänheittäjiä :))
Nyrkeilyssä ottelu asento on erilainen (säännöt).....ei tarvii huomioida
esim. tasapainoa samalla lailla kuin ip-tilanteessa...ym. se saattaa
vaikuttaa osaltaan lyönnin alkuasennon erilaisuuteen....seistään jalat
suorempana ja jalkojen keskinäinen etäisyys suht lyhyt.
Ideana takakäden lyönnissä on kuitenkin se että kun etummainen jalka on
polvesta taivutettu koukuun niin se on lyönnin osumahetkellä
jännitetty........ei löysä!!
Koukku jalkakin on tukeva jos osaa käyttää kroppaansa oikein. Karatessa ja
monessa muussakin lajissa puhutaan osumahetkellä maksimaalisesta KIMESTÄ.
=jännittämisestä....( ja se onkin sitten toinen juttu.....monesti niin
väärin ymmärretty..... Ja voin kerto että vaatii todella harjoittelua!!! ei
onistu nettiä selaamalla.)
viellä voiman suuntaamisesta.... ja etujalasta ..... koukussa olevan
etujalan polvi ohjaa voiman suuntaa. sinne se voima menee minne polvi
näyttää. Pönkä jalassa asia ei ole näin....... eri filosofia.......
pönkajalan vaarana on se että kun takimmianen jalka suoristuu ja kääntää
lyöntikäden lantiota hieman eteenpäin etummainen polvi meneekin taaksepäin
vaikka sen pitäisi mennä eteenpäin tai vähintäänkin olla
paikallaan.....jotta lyönnin teho olisi lyöjän itsensä tuottamana
maksimaalisen voimakas......=> massan pitäisi mennä eteen ei osittain
taakse.
Tämä sama ilmiö voi tulla esiin yhtälailla koukkujalalla toimittaessa.
Harjoittelija ei ole vain ymmärtänyt kroppansa toimintaa ja ideaa oikein.
Opetus on ollut vain mallioppimista, oma prosessointi ja miettiminen on
jäännyt vähemmälle.....JA OPETTAMISTA EI OLE TAPAHTUNUT...riittävästi. Eli
kun mennään eteenpäin sillon mennään eteenpäin! ei niin että takajalka
työntää saman puolen lantiota eteen ja vastakkainen lantio puolisko pakittaa
lähtöasetelmasta taaksepäin... :)
No meneehän se lantio perkule taaksepäin mutta ei sillä tavalla että
ETUJALAN POLVI LIIKKUU TAAKSEPÄIN!
JOOOO
m.laine
nythän puheenaiheena.... oli........ maksimaalisen voimantuottamisesta
kamppailussa.......otsikko tais olla Aikido.......ja vähän muukin :)))
Miika Laine
jos lyödäänkinliikkeestä kaksi takakäden lyöntiä peräkkäin....eri käsillä
:)))) tulee rotaatiota ja pönkkää :)
Joo filosofia ja käytäntö pitää vaan sovittaa yhteen.......
m.laine
Jussi Häkkinen
tarkoituksen ymmärsin. :-)
...ja jep, onhan tämä nyt jo aika radikaalistikin "ja vähän
muustakin" -tavaraa, mutta news-keskusteluna ihan tyypillinen. :-D
JH
Papu Kaija
"Miika Laine" <miika...@pp2.inet.fi> wrote in message
news:E2fHa.61$D57...@read3.inet.fi...
> Suora jalka ei sinällään edesauta mitenkään voimantuottamista esim.
> takakkäden suoraan lyöntii. Mutta jos etummainen jalka on lyönnin
> osumahetkellä LÖYSÄ niin se vaikuttaa voiman siirtymiseen....tai siihen
> että osa "voimasta" saataa karata lötkön jalan kautta harakoille.....
Itselläni on vaikeuksia uskoa, että jalan suoruudella ei olisi
vaikutusta....
Etujalan ollessa koukussa painopiste on alempana ja maasan suunta on
osittain alaspäin. Näin minulle opetettiin koulussa ja käytännössä asiaa
tuntuu vahvasti olevan näin.
Nyrkkeilyn suorissa ideana on saada _koko_ massa lyönnin taakse. En oikein
ymmärrä, miten se onnistuu jalka koukussa ?
Eli en varsinaisesti väitä vastaa, mutten kyllä uskokaan...
Onhan tämä vähän akateemista pohdiskelua, käytännön tilanteissa monet syyt
vaikuttavat tekniikoiden suorituksiin - nyrkkeilyssäkin.
> Ideana takakäden lyönnissä on kuitenkin se että kun etummainen jalka on
> polvesta taivutettu koukuun niin se on lyönnin osumahetkellä
> jännitetty........ei löysä!!
Samahan koskee tietty koko bodya. Lyönnin voima voi kadota aika moneen
paikkaan.
> Koukku jalkakin on tukeva jos osaa käyttää kroppaansa oikein.
Varmasti tukevampi kuin suora etujalka ja asento on paljon parempi, jos
sattuu humauttamaan ohi, mutta itse olen keskittynyt puhumaan
maksimaalisesta voimasta.
Painopiste näyttelee siinä suurta osaa.
> nythän puheenaiheena.... oli........ maksimaalisen voimantuottamisesta
> kamppailussa.......otsikko tais olla Aikido.......ja vähän muukin :)))
Vähän tässä keskustelu polveilee :-)
Jari Renko
jos olen oikein käsittänyt niin palstalla on nyt väännetty lähemmäs
sata viestiä aiheesta "onko Aikidossa vaarallisia tekniikoita". Noh,
onhan täällä kummemmistakin aiheista jaksettu vääntää...
Ilmeisesti osa kirjoittajista ei miellä heittoja ja lukkoja
"vaarallisiksi" sen takia että niitä _on mahdollista_ harjoitella
loukkaantumatta. Noh (duh), niinhän kaikkea muutakin bujutsutyyppistä
on mahdollista harjoitella loukkaantumatta. Mukaanlukien nyrkkeily ja
mannertenvälinen ohjushyökkäys. (Voinemme kaikki olla yksimielisiä
siitä että näissä molemmissa lajeissa on mukana "vaarallisia
tekniikoita"? :-) )
Enivei, "Papu Kaija" wrote:
> Asennevammani tullee siitä, että olen toki nuorempana vuosia harjoitellut
> heittoja ja ukemeita (jujutsussa).
> Eipä tullut silloin vastaan sellaista heittoa, mistä en nätisti
> (=loukkaantumatta) pystyisi tulemaan alas.
Eli harjoittelitte turvallisesti. Oikein hyvä.
Eli vastaasi ei sattunut esim. kaveria joka olisi halunnut
vahingoittaa sinua vaikkapa yllättäen yrittämällä tavallista
olkaheittoa "supermatalasti" polviltaan siten että ukemille ei jää
tilaa, vaan niskarankasi taittuu taaksepäin. Tälläisen heiton
yrittämistä itse ainakin kutsuisin "vaaralliseksi teknikaksi". Jos
yllätys ja ajoitus onnistuu napsahtamaan kohdalleen on tuloksena aika
pahaa jälkeä.
No entäs sitten Aikido? Tästä lajista en voi väittää omaavani
juurikaan asiantuntemusta, mutta itse kokisin sen sisältävän aika
paljonkin "vaarallisia tekniikoita". Suurin osa Aikidon harrastajista
vaan käsittääkseni harjoittelee (useimmiten) niin että harjoittelu on
turvallista.
Jos joku on kiivaasti toista mieltä, ehdottaisinkin vaikkapa seuraavaa
(hypoteettistä) koejärjestelyä:
Etsi käsiisi joku osaava Aikidohemmo ja pyydä sitä tekemään sinulle
vaikka seuraavat tekniikat "kovaa, runttaavasti ja mahdollisimman
vahingoittavasti läpi"
1. Nikyo
2. Iriminage (pyydä ettei päästä irti vaan tekee sen "loppuun saakka")
3. Shihonage (pyydä tekemään "vanhaan tyyliin" ulospäin kyynärvarren
linjasta)
Jos löydät Aikidomiehen joka on riittävän höveli toteuttamaan
toiveesi, niin käsittääkseni lopputulos voisi olla
(numerojärjestyksessä)
1. murtunut ranne (Ensin vähän revähtää ja sitten se pikku luu (en
muista nimeä) siinä kyynärluun päässä napsahtaa poikki
2. Niskarankavamma. Hyvällä tuurilla neliraajahalvaus.
3. Sijoiltaan lompsahtanut olkapää tai kyynärpään sisäristisidevamma
(rippuen siitä kumpi pettää ensin)
Eli kyllä lajissa on "vaarallisia tekniikoita". Kokonaan toinen juttu
sitten on paljonko löytyy esim. sellaisia osaajia jotka ovat a)
kykeneviä tai b) halukkaita tekemään tekniikoita noilla
"vaarallisilla" tavoilla. Ja ehkäpä vielä tekemään niitä kokeneelle
lukkopainihemmolle joka haluaa todistaa että tekiikat eivät ole
vaarallisia. :-)
(Kenenkään puolesta vapaaehtoiseksi ilmoittautumatta, totean että
tarinoiden mukaan esim. Jyväskylän Aikiken:istä voisi löytyä noita
pätevyysvaatimuksia täyttäviä kavereitä.) :-)
Noh, oli "vaarallisuus" Aikidon suhteen mitä vaan niin todettakoon
että yleensä kaikissa vanhoissa japanilaisissa jujutsutyyleissä on kai
aika arkipäiväistä erottaa toisistaan harjoittelutavat jossa "annetaan
ukemi" ja "ei anneta ukemia". Tämä tarkoittaa siis sitä että jos
heitto tai lukko tehdään siten että "ei anneta ukemia" uken on
erittäin vaikeaa tai mahdotonta esim. laskeutua turvallisesti. Tai
esim. että joskus oman kehon massaa ei ole vain mahdollista edes saada
liikkeelle "lähteäkseen mukaan" tekniikkaan ennenkuin jokin napsahtaa,
vaikka olisi miten ketterä jaloistaan.
Tekniikoita joissa "ei anneta ukemia" voi useimmiten harjoitella
turvallisesti vain hidastettuna tai puolittain loppuun vietynä.
Nykyään judossa ja ilmeisesti monissa "moderneissa" jujutsukouluissa
(ml. Hokutoryu) ei varsinaisesti korosteta tätä eroa ja pääosa
harjoittelusta suoritetaan yhteistyön hengessä. Eli siis esim.
heitetään aina siten että "annetaan ukemi". Tämän etuna on se että
harjoittelu voidaan pitää jatkuvasti reipastahtisena ja energisenä,
eikä tarvitse jäädä "hieromaan" ja "asettelemaan" ns. "vaarallisen
tekniikoiden" kanssa.
Näin traditionalistina täytyy kuitenkin sanoa että tämä kehitys on
kiistämättömistä eduistaan huolimatta samalla myös hieman surullista.
Sen myötä katoaa yksi merkittävä osa japanilaisiin kampailulajeihin
liittyneestä tietotaidosta ja osaamisesta.
t. Jari Renko
Papu Kaija
"Jari Renko" <Jari....@kobushikai.org> wrote in message
news:22a0bc6d.03061...@posting.google.com...
> Heps hoi,
>
> jos olen oikein käsittänyt niin palstalla on nyt väännetty lähemmäs
> sata viestiä aiheesta "onko Aikidossa vaarallisia tekniikoita". Noh,
> onhan täällä kummemmistakin aiheista jaksettu vääntää...
>
> Ilmeisesti osa kirjoittajista ei miellä heittoja ja lukkoja
> "vaarallisiksi" sen takia että niitä _on mahdollista_ harjoitella
> loukkaantumatta.
Hyvin on aiheesta ja sen vierestäkin riittänyt tekstiä. Se on sikäli hyvä,
että muutenhan tässä ryhmässä tuntuu olevan vähemmän elämää kuin
hautausmaalla.
Sinänsä ihan asiallista tekstiä heität, mutta tässähän on jo tullut virheet
ja erheet pariin otteeseenkin myönnettyä ja asiaa käännelty ja väännelty
monelta kantilta, joten kaikki alkaa olla jo sanottu. En nyt viitsinyt
lainata tekstistäsi tuon enempää, mutta koko tekstiin pätee mielestäni hyvin
pitkälle sama asia.
Ylläoleva lainaus on (usenet iskee taas kerran) irroitettu kokonaisuudesta,
jolloin merkitys tietysti jää suppeammaksi. Tunnustin olevani väärässä, mitä
muuta vielä pitää tehdä ? Leikata pikkurilli poikki ?
Aki Lamber
>
> "Miika Laine" <miika...@pp2.inet.fi> wrote in message
> news:E2fHa.61$D57...@read3.inet.fi...
> > Suora jalka ei sinällään edesauta mitenkään voimantuottamista esim.
> > takakkäden suoraan lyöntii. Mutta jos etummainen jalka on lyönnin
> > osumahetkellä LÖYSÄ niin se vaikuttaa voiman siirtymiseen....tai siihen
> > että osa "voimasta" saataa karata lötkön jalan kautta harakoille.....
>
> Itselläni on vaikeuksia uskoa, että jalan suoruudella ei olisi
> vaikutusta....
>
> Etujalan ollessa koukussa painopiste on alempana ja maasan suunta on
> osittain alaspäin.
Painovoiman suunta on alaspäin. Massan suunta sen sijaan on se, mihin
(lyönnin ollessa kyseessä) takajalka sen on ponnistanut. Massan suunta voi
olla mikä vain, vaikka siihenkin Maassa maan vetovoima koko ajan
vaikuttaakin.
Jos on tarkoitus lyödä suoraan eteenpäin ja asento on korkea, niin
silloinhan tulee suurempi kulma 'jalka-vartalo-käsi' kokonaisuuden
muodostamaan voimavektoriin, jolloin lyönnin voima hajoaa päinvastoin
ylöspäin. Ylimatalassa asennossa vastaan tulee taas jalkojen pito-ongelma,
kun seistää vaakatasossa olevalla alustalla. Oikea ratkaisu eli asennon
korkeus häämöttää asiaa tutkiville tuolla ulkona ;-)
Yritän vielä havainnollistaa vartalon teoreettisesti optimaalisinta
lyöntiasentoa rautalankaesimerkillä:
Rautalanka (vartalo) on suorana voimakkain/kestävin. Sitä voi työntää
toisesta päästä kohti kohdetta (lyönti kohti ukea) enintään niin kovaa, että
se taipuu, minkä sen jälkeen lisää työntäminen ei enää tuo lisää
työntövoimaa -> voima karkaa harakoille...
Jos rautalanka on sen sijaan ojo mutkilla... Mitä jyrkempiä mutkia
rautalangassa (vrt. 'jalka-vartalo-käsi') on, sitä vähemmän sen massa on ja
kestää työnnön voimalähteen (lyönnissä siis ponnistavan jalan) ja kohteen
välissä, vaikka työntö olisi miten voimakas tahansa. Tästä voimme johtaa:
Lyönnin voima ei ole yhtä kuin ponnistusvoima.
Eli etujalan suorana tai koukussa oleminen on tässä yhteydessä mielestäni
_täysin_ irrrelevanttia.
> Näin minulle opetettiin koulussa ja käytännössä asiaa
> tuntuu vahvasti olevan näin.
> Nyrkkeilyn suorissa ideana on saada _koko_ massa lyönnin taakse. En
oikein
> ymmärrä, miten se onnistuu jalka koukussa ?
> Eli en varsinaisesti väitä vastaa, mutten kyllä uskokaan...
> Onhan tämä vähän akateemista pohdiskelua, käytännön tilanteissa monet syyt
> vaikuttavat tekniikoiden suorituksiin - nyrkkeilyssäkin.
>
> > Ideana takakäden lyönnissä on kuitenkin se että kun etummainen jalka on
> > polvesta taivutettu koukuun niin se on lyönnin osumahetkellä
> > jännitetty........ei löysä!!
>
> Samahan koskee tietty koko bodya. Lyönnin voima voi kadota aika moneen
> paikkaan.
Kyllä. Lyönnin voima vaimenee turvatyynymäisesti, jos kropan _rakenne_ ei
ole tehokkaasti iskun takana. Tällä on mielestäni paljon suurempi merkitys
lyönnin voimakkuuteen, kuin lihasjännityksellä. Lihaksia pitää toki
jännittää sen verran, että "paketti menee ehjänä perille" :-), mutta on
kovin helppoa ylijännittää lihaksia (ja tuhlata energiaa), jotka eivät tuo
lisää tehoa lyöntiin.
> > Koukku jalkakin on tukeva jos osaa käyttää kroppaansa oikein.
Naulan kantaan!
> Varmasti tukevampi kuin suora etujalka ja asento on paljon parempi, jos
> sattuu humauttamaan ohi, mutta itse olen keskittynyt puhumaan
> maksimaalisesta voimasta.
> Painopiste näyttelee siinä suurta osaa.
Painopiste näyttelee erittäin suurta osaa. Kyllä, juuri niin. Hurraa!
> > nythän puheenaiheena.... oli........ maksimaalisen voimantuottamisesta
> > kamppailussa.......otsikko tais olla Aikido.......ja vähän muukin :)))
>
> Vähän tässä keskustelu polveilee :-)
Toivottavasti pojasta polvi paranee.
Aki
Miklu
-snipet snip-
> Eli kyllä lajissa on "vaarallisia tekniikoita". Kokonaan toinen juttu
> sitten on paljonko löytyy esim. sellaisia osaajia jotka ovat a)
> kykeneviä tai b) halukkaita tekemään tekniikoita noilla
> "vaarallisilla" tavoilla. Ja ehkäpä vielä tekemään niitä kokeneelle
> lukkopainihemmolle joka haluaa todistaa että tekiikat eivät ole
> vaarallisia. :-)
-snipet snip ends here-
Toki voi aina mietiskellä että mitenkä jonku jututn saa tehtyä
mahdollisimman tappavasti. Onahn se aika kuulia osata budotemppuja.
Entäpä jos kyseessä onkin kehitystä? Siis pyritään saattamaan
tekniikat sellaiseen muotoon että ne ei tapa tai aiheuta tarpeettomia
vammoja. Nyt sitten tähän väliin pitää laittaa ninja armeijat yms.
hypoteesit ja ajatelmat siitä että mitä sellaiselal tekniikalla tekee
yms. jne. osv.
Mitä jos harjoitteelee niin ettei pyri vahingoittamaan vastustajaa
(saatika reenikaveria (tai oikeastaan vastustajaa ei ole...) niin
voisiko se hiljalleen muokota ihmisen ajatusmaailmaa samaan suuntaan?
Oikeutettu kysymys kuuluu: Toimiiko sellainen tekniikka/tapa tehdä
tekniikkaa?
Koska jokainen (varsinkin omalta tontiltaan tarkasteltuna) keksii
lukemattomia omaan doktriiniin perustuvia selityksiä miksi ei toimi
pyrin listaamaan muutaman seikan joka tahtoo unohtua ulkopuolisilta
mutta yllättäen myös sisäpiiriläisiltä!
1) Vastustajalle pehmeää tapaa harjoitellaan paljon. Jos taidot ei
riitä niin silloin jäljestä tule rumempaa. (Jomman kumman näkökulmasta
;9)
Ts. taidon puutetta korvataan väkivallalla.
2) Koska pehemää tapaa harjoitellaan paljon niin siitä on syvällisempi
näkemys kuin niillä, jotka ei sitä harjoittele. Ooooo! Syvällistä!
Niinpä, mutta asiaa ei hoksaa ennen ku kokeilee. (BTW propleemia
löytyypi myös sitä päästä että pehmyt-osastolla (heh) ei välttämättä
taasen tiedetä mitä se kova on...)
3) Kun nyt siis tehdäänkin pehmeästi vaikkapa Jarin listaamat
tekniikat niin vastuuta siirtyy myös ukelle. Uke ratkaisee sen mitä
tapahtuu. Nage vain johdattelee. Suora lyönti (tai yritys) vasten
iriminagea on erittäin ikävä. Moni lukko muuten kiristyy vasta sitten
kun uke rimpuilee. Toki uke voi aina päästää irti ja kattoa kerkiääkö
suojaan jos vaikka nage sattuukin tietämään makeasta tieteestä jotakin
(ja jos on huono päivä). Tai mitä jos nage häipyykin juoksujalkaa
paikalta kun uke pasivoituu.
4) Uke on kontrollissa koko ajan. Parhaimmillaan jo ennen varsinaista
hyökkäyksen fyysistä ilmentymää (kuten monessa muussakin
nahistelutouhuilussa).
Kun se tekniikka tehdään pehmeästi ja siitä pääsee ukemilla "karuun"
niin missä luulettte nagen olevan valmiina ottamaan uken vastaan? Ts.
pysytään liki tai kiinni ja sidotaan tai häivytään ku vastapuoli
hankki asfaltti-ihottumaa. Niin ainakin meillä opetellaan.
Kuitenkin aina on hyvä olla bäk uppia takataskussa(ei
kirjaimellisesti).
BTW tässä taannoin oli säpinää kovastikkin tällä boardilla ja
yllripylläri, aihe oli aika lailla samanlainen... :)
Papu Kaija
"Aki Lamber" <akilamber@hotmail_NOSPAM_.com> wrote in message
> Eli etujalan suorana tai koukussa oleminen on tässä yhteydessä mielestäni
> _täysin_ irrrelevanttia.
Kiire kun tulee, niin otan tähän pikaseen vain yhden käytännön esimerkin.
Kun humautat suoran etujaka koukussa seisten samalla vaa'an päällä, niin
vaa'an viisari heilahtaa iskun aikana (jos ei heilahda, niin huonompi
homma). Kun lyöt "kunnon" iskun etujalka suorana, niin viisari pamahtaa
nollille, koska et enää ole vaa'an päällä. Bodysi koko massa on siirtynyt
lyönnin perään. Siitä se voimaa tulee. Tätä ajan takaa.
Tässä on eri läjien välillä ero Karatessa meille opetetaan, että esim.
potkut palautetaan, koska ne voivat mennä ohi. Thainyrkeilyssä 'ohipotkuja'
ei opetettu.
Matsikokemuksen kautta oppii sen, että milloin kannattaa potkaista, tai
lyödä. Eihän sitä kannata lähteä tekniikkaa tekemään, jos se voi mennä
pieleen.... Toista mahdollisuutta ei välttämättä tule. Jos impaktin takana
on kunnolla voimaa, niin se ei paljon haittaa, vaikka vihulainen sen
torjuukin. Ei sieltä nimittäin kontrata heti perään, jos lyönti ta potku on
ollut ns. 'bad ass' -suoritus. Tähän on pyrittävä, kun sille tielle
lähdetään.
Miika Laine
Papu Kaija <_n_o__s_p_a...@hotmail.com> kirjoitti viestissä ...
Joskus kamppailutilanteessa on ilmennyt tarve lyödä ja potkaista
uudelleen.............
harvemmin on tullut oteltua tässä vuosien varrella yhden iskun ja potku
tahi heiton tahi kuristuksen tahi lukon otteluita.........
...eipä niitä ole eri lajien kisoissakaan näkynyt...eikä tuolla ulkonakaan
ole tullut silmien eteen yhden siskun matsia.........
kamppailulajeissa kun puhutaan maksimaalisesta voimantuotosta johonkin
tekniikaan, niin liikutaan kuitenkin tiettyjen marginaalien sisällä....ei
laboratoriossa!
kokonaisuutena voisi puhua vaikkapa kamppailumenetelmistä....tai jopa
jostakin lajista, joissa on otettu jo vuosia tahi vuosisatoja näitä asioita
huomioon!
Toki eri asioita voi aina korostaa omassa harjoittelussa....mutta
kokonaisuutta ei pidä unohtaa....
>
Papu Kaija
> Joskus kamppailutilanteessa on ilmennyt tarve lyödä ja potkaista
> uudelleen.............
> harvemmin on tullut oteltua tässä vuosien varrella yhden iskun ja potku
> tahi heiton tahi kuristuksen tahi lukon otteluita.........
> ...eipä niitä ole eri lajien kisoissakaan näkynyt...eikä tuolla ulkonakaan
> ole tullut silmien eteen yhden siskun matsia.........
> kamppailulajeissa kun puhutaan maksimaalisesta voimantuotosta johonkin
> tekniikaan, niin liikutaan kuitenkin tiettyjen marginaalien sisällä....ei
> laboratoriossa!
> kokonaisuutena voisi puhua vaikkapa kamppailumenetelmistä....tai jopa
> jostakin lajista, joissa on otettu jo vuosia tahi vuosisatoja näitä
asioita
> huomioon!
Tismalleen. Juuri tästä syystä olen korostanut asian teoreettisuutta ja
sitä, että eipä tuo 'maksimaalisen lyöntivoiman asento' matsitilanteessa
paras mahdollinen ole.
Joskus asioista voi puhua myös teroreettisesti (ja onhan tämä minun
mielestäni käytännössäkin pätevä). Teorian tasolla asioita voi esittää
perustellummin kuin käytännössä. Älkää väheksykö teoriaa, sillä taistelussa
ylimielisyys on itsemurha.
Miika Laine
Joo o, kyllä sehän täällä palstalla on tarkoituskin. Puhua teoriaa käytännön
vinkkelistä. Vaihtaa ajatuksia ja mielipiteitä.
Jari Renko
> Ylläoleva lainaus on (usenet iskee taas kerran) irroitettu kokonaisuudesta,
> jolloin merkitys tietysti jää suppeammaksi. Tunnustin olevani väärässä, mitä
> muuta vielä pitää tehdä ? Leikata pikkurilli poikki ?
No totta maar...
Muista myös etiketti: kuva irtosormesta tulee lähettää ryhmään sfnet.tiedostot
(ja zipattuna sähköpostiliitteenä paikallisen Yakuzan kenttäjohtajalle)
Ai niin. Vielä tuommoinen -> ;-)
t. J
"Onko Int rnetkirjo ttelussa aarallisia tekniikoita?"
Papu Kaija
> Muista myös etiketti: kuva irtosormesta tulee lähettää ryhmään
sfnet.tiedostot
Homma hoidossa.
> (ja zipattuna sähköpostiliitteenä paikallisen Yakuzan kenttäjohtajalle)
Jep.
> Ai niin. Vielä tuommoinen -> ;-)
Oho, huomasin vähän liian myöhään :-)
Mika Laitinen
>"Papu Kaija"
> Joskus asioista voi puhua myös teroreettisesti (ja onhan tämä minun
> mielestäni käytännössäkin pätevä). Teorian tasolla asioita voi esittää
> perustellummin kuin käytännössä. Älkää väheksykö teoriaa, sillä
taistelussa
> ylimielisyys on itsemurha.
- Kamppailusta puhuminen on AINA teoriaa!
- Käytännössä minkä tahansa puhuminen ei tee siitä käytännössä pätevää.
- Teorian tasolla perusteluilla ei mitään virkaa käytännön kamppailussa
- Ylimielisyys ei välttämättä todellakaan ole 'itsemurhaa'
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
Papu Kaija
"Mika Laitinen" <mika.l...@pp8.inet.fi> wrote in message
news:zqkIa.349$0I3...@read3.inet.fi...
> - Kamppailusta puhuminen on AINA teoriaa!
Entä silloin kun puhutaan käytännöstä ?
> - Käytännössä minkä tahansa puhuminen ei tee siitä käytännössä pätevää.
Eikä myöskään epäpätevää.... elikä, entäs sitten ??? Tästä syystä jotkut
perustelevat väittämänsä ja teoriansa.
> - Teorian tasolla perusteluilla ei mitään virkaa käytännön kamppailussa
Mietipä tuota vielä hetki. Jos tiedät (teoriaa) etukäteen, että joku
tekniikka ei toimi (käytäntö), niin kannattaako sitä käyttää ?
Noin niinkuin käytänössä ???
> - Ylimielisyys ei välttämättä todellakaan ole 'itsemurhaa'
Todennäköisemmin on kuin ei ole. Varsinkin jos itsemurha katsotaan
nykyaikaisen kamppailun mukaisesti vaikkapa ihan vain kunnolla turpiin
saamiseksi....
Saat toki olla ylimielinen jos haluat. Se ei ole minun ongelmani :-)
Aki Lamber
>
> "Mika Laitinen" <mika.l...@pp8.inet.fi> wrote in message
> news:zqkIa.349$0I3...@read3.inet.fi...
> > - Kamppailusta puhuminen on AINA teoriaa!
>
> Entä silloin kun puhutaan käytännöstä ?
Se on silti pelkkää _puhetta_. Ei käytäntöä.
> > - Käytännössä minkä tahansa puhuminen ei tee siitä käytännössä pätevää.
>
> Eikä myöskään epäpätevää.... elikä, entäs sitten ???
Niin juuri. So what? Vaikka puhetta piisaa, se ei todista mitään puoleen
eikä toiseen.
> Tästä syystä jotkut
> perustelevat väittämänsä ja teoriansa.
Puhetta, puhetta... ja vaikka peräti osoittaisivatkin, niin se ei antaisi
takeita seuraavalle kerralle.
> > - Teorian tasolla perusteluilla ei mitään virkaa käytännön kamppailussa
>
> Mietipä tuota vielä hetki. Jos tiedät (teoriaa) etukäteen, että joku
> tekniikka ei toimi (käytäntö), niin kannattaako sitä käyttää ?
> Noin niinkuin käytänössä ???
No mutta kun et tiedä. Et vaikka kuinka teoretisoisit käytäntöä.
> > - Ylimielisyys ei välttämättä todellakaan ole 'itsemurhaa'
>
> Todennäköisemmin on kuin ei ole.
Lause, jonka voinet perustella :-)
> Varsinkin jos itsemurha katsotaan
> nykyaikaisen kamppailun mukaisesti vaikkapa ihan vain kunnolla turpiin
> saamiseksi....
Miten nykyaikainen kamppailu eroaa muinaisesta kampppailusta? Minusta ei
mitenkään, jos puhutaan 'itsepuolustuksesta'.
> Saat toki olla ylimielinen jos haluat. Se ei ole minun ongelmani :-)
Sanoiko joku haluavansa olla ylimielinen? Ei myöskään ongelmia, jos
haluaakin.
Aki
Papu Kaija
"Aki Lamber" <akilamber@hotmail_NOSPAM_.com> wrote in message
> > Entä silloin kun puhutaan käytännöstä ?
>
> Se on silti pelkkää _puhetta_. Ei käytäntöä.
Sitli kirjoittelet tähän ryhmään ???
Parempi sitäpaitsi esimerkiksi katutappelusta on puhua teoriassa kuin
kokeilla käytännössä. Siinä tapauksessa käytäntö on halveksittavaa.
> Niin juuri. So what? Vaikka puhetta piisaa, se ei todista mitään puoleen
> eikä toiseen.
Ja kuitenkin yhä kirjoitat tähän ryhmään ???
Ja olen yhä sitä mieltä, että viisas ihminen ei kokeile kaikkea käytännössä
(tämä koskee muutakin kuin sukurutsaa ja kansantansseja)
> > Tästä syystä jotkut
> > perustelevat väittämänsä ja teoriansa.
>
> Puhetta, puhetta... ja vaikka peräti osoittaisivatkin, niin se ei antaisi
> takeita seuraavalle kerralle.
Hellurei, jos sinä käytännön ihailijana menet ja isket jonkun kanveesiin, ei
se takaa, että se sama onnistuu myös seuraavalla kerralla.
Tyhjää puhetta, tyhjää puhetta.
Jos sama asia ei onnistu kahta kertaa, niin teoria on hyvä väline selvittää
mikä meni pieleen. Ensi kerralla olet sitten viisaampi. Toki voit mennä
suoraan käytäntöön, jos viisaus ei kuulu asearsenaaliisi.
> No mutta kun et tiedä. Et vaikka kuinka teoretisoisit käytäntöä.
Puhu vain omasta puolestasi.
Teorian ja käytännön yhdistäminen on toki vahvempi yhdistelmä kuin pelkkä
käytäntö.
Jos nyt vähänkin runsaammin on harjoitellut, niin tämän pitäisi olla
itsestään selvää - olettaen, että harjoittelu on mennyt perille.
Sfnetissä vain teoria on mahdollista, käytännön harjoitteet on suoritettava
muualla. Jos teoria ei kiinnosta, niin osaat varmaan olla lukematta tätä
ryhmää ?
> > > - Ylimielisyys ei välttämättä todellakaan ole 'itsemurhaa'
> >
> > Todennäköisemmin on kuin ei ole.
>
> Lause, jonka voinet perustella :-)
Jos suhtaudut vastustajaan ylimielisesti, niin joko yliarvioit itseäsi, tai
aliarvioit vastustajaa (jos tuo on noin vaikea ymmärtää, niin tod.näk.
molempia).
On uskomatonta, ettei tuo alkuperäinen lause pienellä miettimisellä aukea.
Sehän kuuluu samuraiden mottoihin.
> Miten nykyaikainen kamppailu eroaa muinaisesta kampppailusta? Minusta ei
> mitenkään, jos puhutaan 'itsepuolustuksesta'.
Voi sentään....
En ole tainnut koskaan nähdä täällä Helsingissä kaveria, joka hilluu katana
vyöllään keskellä Mannerheimintietä. En edes itäkeskuksessa. Veitsiä ja
aseita on jonkun verran, mutta koska laki kieltää ne, niitä on vahemmän kuin
ennen. Tappava ase muuttaa tilannetta *hieman*. Pääasiassa kamppailut
käydään nykypäivänä paljain nyrkein, ei asein. On tuossa ehkä pientä eroa,
jos sen huomaa...
> > Saat toki olla ylimielinen jos haluat. Se ei ole minun ongelmani :-)
>
> Sanoiko joku haluavansa olla ylimielinen? Ei myöskään ongelmia, jos
> haluaakin.
Ei sanonut. Minä sanoin, että saahan sitä olla, jos haluaa olla. Ei kai
siinä mitään outoa ?
Aki Lamber
lainauksia kokonaisuudestaan. Eiköhän nuo alkuperäiset kommentit kuitenkin
selviä, kun selailee taaksepäin threadia. Lisäsin noita (snip)-merkintöjä
kohtiin, joista olit poistanut tekstiä.
"Papu Kaija" <_n_o__s_p_a...@hotmail.com> wrote in message
news:j_zIa.1316$r71...@reader1.news.jippii.net...
>
> "Aki Lamber" <akilamber@hotmail_NOSPAM_.com> wrote in message
> news:bctgrh$jc6$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
(snip)
> > > Entä silloin kun puhutaan käytännöstä ?
> >
> > Se on silti pelkkää _puhetta_. Ei käytäntöä.
>
> Sitli kirjoittelet tähän ryhmään ???
Kyllä kirjoittelen. Enkä ole väittänyt, että olisi mahdollista kirjoittaa
muuten kuin teoreettisesti. Sinä sen sijaan kirjoitit: "Joskus asioista voi
puhua myös teroreettisesti..."
Kyllä olen Mika Laitisen kanssa samoilla linjoilla, että se kamppailusta
puhuminen/kirjoittaminen on AINA teoreettista, vaikka käytännöstä
puhuttaisiinkin.
> Parempi sitäpaitsi esimerkiksi katutappelusta on puhua teoriassa kuin
> kokeilla käytännössä. Siinä tapauksessa käytäntö on halveksittavaa.
Parempi puhua kuin tapella? No niinhän se on, jos valita saa.
(snip)
> > Niin juuri. So what? Vaikka puhetta piisaa, se ei todista mitään puoleen
> > eikä toiseen.
>
> Ja kuitenkin yhä kirjoitat tähän ryhmään ???
Niin kirjoitan. Vaan en yritä täällä todistella, miten jokin käytännössä
toimii tai ei toimi. Se ei mielestäni ole mahdollista.
> Ja olen yhä sitä mieltä, että viisas ihminen ei kokeile kaikkea
käytännössä
> (tämä koskee muutakin kuin sukurutsaa ja kansantansseja)
Olen tästä asiasta aivan samaa mieltä kanssasi. :-)
(snip)
> > > Tästä syystä jotkut
> > > perustelevat väittämänsä ja teoriansa.
> >
> > Puhetta, puhetta... ja vaikka peräti osoittaisivatkin, niin se ei
antaisi
> > takeita seuraavalle kerralle.
>
> Hellurei, jos sinä käytännön ihailijana menet ja isket jonkun kanveesiin,
ei
> se takaa, että se sama onnistuu myös seuraavalla kerralla.
Käytännön ihailija tai ei, mutta juuri tätähän minä edellisessä
postauksessani sanoin!
> Tyhjää puhetta, tyhjää puhetta.
Ei vaan täyttä aisaa :-) Ei kuitenkaan käytäntöä. Vain puhetta. Tyhjääkö?
Papu Kaija kirjoitti aikaisemmin:
>>> Mietipä tuota vielä hetki. Jos tiedät (teoriaa) etukäteen, että joku
>>> tekniikka ei toimi (käytäntö), niin kannattaako sitä käyttää ?
>>> Noin niinkuin käytänössä ???
>>>
>>> > No mutta kun et tiedä. Et vaikka kuinka teoretisoisit käytäntöä.
> Puhu vain omasta puolestasi.
No niin puhunkin. Aina. (Tästäkään ei enää threadia seuraamaton voisi
ymmärtää, mihin viittaat, mutta päteehän tuo noin yleiselläkin tasolla)
> Jos sama asia ei onnistu kahta kertaa, niin teoria on hyvä väline
selvittää
> mikä meni pieleen. Ensi kerralla olet sitten viisaampi. Toki voit mennä
> suoraan käytäntöön, jos viisaus ei kuulu asearsenaaliisi.
Hyväkään teoria ei kuitenkaan anna takeita. Valitettavasti. Et voi siis
_tietää_, toimiiko joku tekniikka (noin niinkuin käytännössä).
Pitäisi ilmeisesti valita joku "helppo laji", jos ei salli itselleen
harjoituksissakaan tuota kahta epäonnistumista enempää. Voipi tuo
asearsenaali jäädä aika suppeaksi, vaikka olisi kuinka viisas.
Käytännössä jos epäonnistuu, niin ei ehkä tarvitse jälkikäteen teoretisoida.
> Teorian ja käytännön yhdistäminen on toki vahvempi yhdistelmä kuin pelkkä
> käytäntö.
Ja varsinkin pelkkää teoriaa vahvempi.
> Jos nyt vähänkin runsaammin on harjoitellut, niin tämän pitäisi olla
> itsestään selvää - olettaen, että harjoittelu on mennyt perille.
> Sfnetissä vain teoria on mahdollista, käytännön harjoitteet on
suoritettava
> muualla.
Nyt sinäkin alat olla samaa mieltä.
> Jos teoria ei kiinnosta, niin osaat varmaan olla lukematta tätä
> ryhmää ?
Kyllä.
> > > > - Ylimielisyys ei välttämättä todellakaan ole 'itsemurhaa'
> > >
> > > Todennäköisemmin on kuin ei ole.
> >
> > Lause, jonka voinet perustella :-)
>
> Jos suhtaudut vastustajaan ylimielisesti, niin joko yliarvioit itseäsi,
tai
> aliarvioit vastustajaa (jos tuo on noin vaikea ymmärtää, niin tod.näk.
> molempia).
En kaivannut selitystä siihen, mitä on ylimielisyys, vaan siihen miten se on
(todennäköisemmin) itsemurha. Ei tarvitse enää vaivautua.
> On uskomatonta, ettei tuo alkuperäinen lause pienellä miettimisellä
aukea.
> Sehän kuuluu samuraiden mottoihin.
En ole samurai. Saatan kyllä aavistaa, mitä ylimielisyydestä
julistamisellasi tarkoitat. Se ei kuitenkaan mitenkään automaattisesti ole
itsemurha. Sen vaikutus on suhteellista. En tarkoita, että ylimielisyys
olisi toivottava ominaisuus ihmisellä (war or peace), mutta käyttäisin
tuollaisia "tämä on aina näin" tyyppisiä lopullisia lausahduksia harkiten.
> > Miten nykyaikainen kamppailu eroaa muinaisesta kampppailusta? Minusta ei
> > mitenkään, jos puhutaan 'itsepuolustuksesta'.
>
> Voi sentään....
> En ole tainnut koskaan nähdä täällä Helsingissä kaveria, joka hilluu
katana
> vyöllään keskellä Mannerheimintietä. En edes itäkeskuksessa. Veitsiä ja
> aseita on jonkun verran, mutta koska laki kieltää ne, niitä on vahemmän
kuin
> ennen. Tappava ase muuttaa tilannetta *hieman*. Pääasiassa kamppailut
> käydään nykypäivänä paljain nyrkein, ei asein. On tuossa ehkä pientä eroa,
> jos sen huomaa...
>
> > > Saat toki olla ylimielinen jos haluat. Se ei ole minun ongelmani :-)
> >
> > Sanoiko joku haluavansa olla ylimielinen? Ei myöskään ongelmia, jos
> > haluaakin.
>
> Ei sanonut. Minä sanoin, että saahan sitä olla, jos haluaa olla. Ei kai
> siinä mitään outoa ?
Höh. Eipä siinä ole mitään outoa. Saahan niin sanoa. Minä kysyin, että
sanoiko joku haluavansa olla sellainen. Ei kai siinäkään ole mitään outoa?
Hyvää Juhannusta!
Aki
- Kannattaa harkita "aina" ja "ei koskaan"-sanojen sanomista, koska
ikuisuus on niin pirun pitkä aika. -
Mika Laitinen
autetaanpa nyt vielä...
>"Papu Kaija" wrote
> > "Mika Laitinen" <mika.l...@pp8.inet.fi> wrote in message
> > - Kamppailusta puhuminen on AINA teoriaa!
> Entä silloin kun puhutaan käytännöstä ?
Puhuminen kamppailun käytännöstäkin on aina _teoriaa_.. huoh ei kai se
noin vaikeaa ole hahmottaa.
> > - Käytännössä minkä tahansa puhuminen ei tee siitä käytännössä pätevää.
> Eikä myöskään epäpätevää.... elikä, entäs sitten ??? Tästä syystä jotkut
> perustelevat väittämänsä ja teoriansa.
Mene hyviin harjoituksiin.
> > - Teorian tasolla perusteluilla ei mitään virkaa käytännön kamppailussa
> Mietipä tuota vielä hetki. Jos tiedät (teoriaa) etukäteen, että joku
> tekniikka ei toimi (käytäntö), niin kannattaako sitä käyttää ?
> Noin niinkuin käytänössä ???
Mutta kun et tiedä. Tietysti jotain voi etukäteenkin päätellä ... esim.
samuraimiekalla on turha yrittää vastaiskua ellei sellaista ole missään
läheisyydessäkään
(kun kerta noita miekkoja tässä mainittiin)...;-) Mutta tyyliin millaisella
lyönnillä
puolustaudut yllättävässä tilanteessa ymv. -pohdiskelu täällä on sangen
typerää ja jopa vaarallista.
Parempi pohtia asiaa harjoituksissa - eikö?
> > - Ylimielisyys ei välttämättä todellakaan ole 'itsemurhaa'
> Todennäköisemmin on kuin ei ole.
HAH! Kerropas nyt tieteellinen todennäköisyyden arvosi tähän
perusteluineen
niin mietitään onko syytä tarkentaa lausahdustani... epäilenpä.
> Saat toki olla ylimielinen jos haluat. Se ei ole minun ongelmani :-)
Saat toki tulkita maailman erilaiset - itsestäsi poikkeavat mielipiteet -
vaikka ylimielisiksi.
Mika Laitinen
Bujinkan Budoka
P.S. Miksi niin monet kokevat pakonomaista tarvetta kirjoittaa tänne (heh)
mutta eivät uskalla tehdä sitä omissa nimissään? Ai tästä taisikin olla oma
threadinsa pitääkin kysyä siellä.
Mika Laitinen
> > "Aki Lamber"
> > >"Papu Kaija"
> > > Entä silloin kun puhutaan käytännöstä ?
> > Se on silti pelkkää _puhetta_. Ei käytäntöä.
> Sitli kirjoittelet tähän ryhmään ???
Budosta tmv. voi tietyllä tasolla puhua hyvinkin hedelmällisestikin.
Kivisiä buddhia on maailmassa sitäaitsi aivan liikaa. Jos tiedät jotain mikä
voi auttaa kanssatallaajaa niin minusta on ok opastaa häntä. Threadien
aloittaja kannattaa myös aina katsoa - jos joku kirjoittaa esim. jotain
epätotta niin minusta on hyvä jonkun korjata asia totuutta paremmin
vastaavaksi.
> Parempi sitäpaitsi esimerkiksi katutappelusta on puhua teoriassa kuin
> kokeilla käytännössä. Siinä tapauksessa käytäntö on halveksittavaa.
Tarkoitatko että katutappelu on halveksittavaa? Jos jonkun päälle kadulla
syyttä hyökätään niin katutappelussa ei minusta ole mitään väärää jos
tilanne on eskaloitunut niin pitkälle ettei muuta ulospääsyä enää ole -
jokaisella on minusta velvollisuus puolustaa itseään.
Jos haluat tietoa katutappelusta niin se oppi tulee valitettavasti
rehellisenä vain itse hommasta. En todellakaan suosittele - monestakaan
syystä. Ja jos esim. hakeudut moisiin tahallasi (vaikka oppimismielessä)
niin uskoisin todella monen asiantuntevan opettavan epäävän pääsysi oikeaan
oppiin jatkossa.
Muistutan vaan että katutappelusta puhuminen ilman linkkiä todellisuuteen
on vaarallista - vaikka se ei hämäisi itseäsi niin se voi hämätä muita
lukijoita!
> > Niin juuri. So what? Vaikka puhetta piisaa, se ei todista mitään puoleen
> > eikä toiseen.
> Ja kuitenkin yhä kirjoitat tähän ryhmään ???
Jep. Katsos kun fiksut ihmiset eivät tarvitse etukäteen pureksittua
totuutta vaan ainoastaan jyviä siitä löytääkseen sen itse. Kuten budossa -
elämässäkin, se tie on se päämäärä. Jyvä kerrallaan - jyvä kerrallaan...
> Hellurei, jos sinä käytännön ihailijana menet ja isket jonkun kanveesiin,
ei
> se takaa, että se sama onnistuu myös seuraavalla kerralla.
> Tyhjää puhetta, tyhjää puhetta.
Ei todellakaan! Syvempää ymmärrystä Aki minusta tuossa osoittaa. Akihan
ei väittänytkään omaavansa mitään takeita tuosta. Tuohan juuri on oikean
taistelun opiskelun tärkeimpiä ajatuksia - Ei takeita.
> Jos sama asia ei onnistu kahta kertaa, niin teoria on hyvä väline
selvittää
> mikä meni pieleen. Ensi kerralla olet sitten viisaampi. Toki voit mennä
> suoraan käytäntöön, jos viisaus ei kuulu asearsenaaliisi.
Jos ryssit pahasti 'kyllä tämä toimii kun viimeksikin
toimi' -harjoitteesi kadulla - voi olla että analysointi jaa
ruumiinavaajalle.
> > No mutta kun et tiedä. Et vaikka kuinka teoretisoisit käytäntöä.
> Puhu vain omasta puolestasi.
Hälyttävää jos itse koet puhuvasi muiden puolesta (keiden muiden - onko
nekin jotain lintuja niinkuin papu kaija?). Jokainen puhuu omasta
puolestaan! Ei kannata rakentaa itselleen korkeaa jalustaa koska pudotus on
siten korkeampi.
> Teorian ja käytännön yhdistäminen on toki vahvempi yhdistelmä kuin pelkkä
> käytäntö.
> Jos nyt vähänkin runsaammin on harjoitellut, niin tämän pitäisi olla
> itsestään selvää - olettaen, että harjoittelu on mennyt perille.
Hahah - harjoitellut mitä? Teoretisointia?
> Sfnetissä vain teoria on mahdollista, käytännön harjoitteet on
suoritettava
> muualla. Jos teoria ei kiinnosta, niin osaat varmaan olla lukematta tätä
> ryhmää ?
Kaikki kai sen osaavat - kysymyksesi on omituinen. Eihän teorioissa
mitään pahaa sinänsä ole - vaarallisia niistä tulee kun niille asetetaan
liikaa painoarvoa!
> > > > - Ylimielisyys ei välttämättä todellakaan ole 'itsemurhaa'
> > > Todennäköisemmin on kuin ei ole.
> > Lause, jonka voinet perustella :-)
> Jos suhtaudut vastustajaan ylimielisesti, niin joko yliarvioit itseäsi,
tai
> aliarvioit vastustajaa (jos tuo on noin vaikea ymmärtää, niin tod.näk.
> molempia).
Mutta missä on se tietellinen fakta tämän 'todenääköisyyden' perusteeksi?
> On uskomatonta, ettei tuo alkuperäinen lause pienellä miettimisellä
aukea.
> Sehän kuuluu samuraiden mottoihin.
Hahah - olitko paikalla? Tämä vika kirjoitetussa tekstissä on - ihmiset
tulkitsevat sitä puutteellisin kilometrein.
> > Miten nykyaikainen kamppailu eroaa muinaisesta kampppailusta? Minusta ei
> > mitenkään, jos puhutaan 'itsepuolustuksesta'.
> Voi sentään....
> En ole tainnut koskaan nähdä täällä Helsingissä kaveria, joka hilluu
katana
> vyöllään keskellä Mannerheimintietä. En edes itäkeskuksessa. Veitsiä ja
> aseita on jonkun verran, mutta koska laki kieltää ne, niitä on vahemmän
kuin
> ennen. Tappava ase muuttaa tilannetta *hieman*. Pääasiassa kamppailut
> käydään nykypäivänä paljain nyrkein, ei asein. On tuossa ehkä pientä eroa,
> jos sen huomaa...
Ei - en todellakaan huomaa. Välineet ovat vain välineitä ja niitä on aina
ollut ja tulee olemaan niin kauan kuin on ihmisiäkin, mutta ne eivät ole
tärkeintä asiassa. Se että et ymmärrä miten taistelu on samaa nykyisinkin on
minusta outua.
> > > Saat toki olla ylimielinen jos haluat. Se ei ole minun ongelmani :-)
> > Sanoiko joku haluavansa olla ylimielinen? Ei myöskään ongelmia, jos
haluaakin.
> Ei sanonut. Minä sanoin, että saahan sitä olla, jos haluaa olla. Ei kai
siinä mitään outoa ?
Voi hyvänen aika - no saathan toki olla aasi jos haluat. Se ei ole minun
ongelmani. Ja turha kitistä - sanoin että saat olla jos haluat. Ei kai siinä
mitään outoa ole. Huoh.
Mika Laitinen
Shikin Haramitsu Daikomyo