Kiitos tiedoista,
MA
Terve.
Enpä osaa paremmin sanoa (joskus olen tiennytkin jotain, mutta dementia iski
täyttäessäni 16v pari kuukautta sitten :), mutta mainitsemasi aineet ainakin
ovat todella tärkeitä, eikä kertauksesta ainakaan haittaa ole LOL :)
--
Joona "Zippy" Vaisanen
Noble Air FRA Pilot #3095
Noble Air Frankfurt HUB Assistant Hub Captain
EFHK (Helsinki-Vantaa, the best airport of the year, 1999)
GSM= 050-5333490
ICQ#18696340
zi...@kolumbus.fi
Http://joona-vaisanen.tripod.com
Onneksi ne 5 miljoonaa muuta ei ryhtynyt tunnustamaan tietämättömyyttään
täällä, joten säästyttiin melkoiselta sanomasotkulta.
Siis, itse asiaan: jokos olet käynyt katsomassa seuraavan osoitteen:
Netistä löytyy asiaan viittaavilla hakusanoilla paljonkin aihetta
sivuavaa aineistoa. Ja sitten jos lentäminen alkaa ihan oikeasti
kiinnostamaan ja kaipaat asiaan liittyviä taidollisia haasteita ilman
kaikenkarvaisia pääsyvaatimuksia, niin tervetuloa harrastamaan
purjelentoa! Kesän kursseilla saattaa vielä olla tilaa.
- Tero
Juu, käyty on. Siellä ei testeistä kerrota mitään
> Ja sitten jos lentäminen alkaa ihan oikeasti
>kiinnostamaan ja kaipaat asiaan liittyviä taidollisia haasteita ilman
>kaikenkarvaisia pääsyvaatimuksia, niin tervetuloa harrastamaan
>purjelentoa!
Mikähän mahtaa olla purjelentäjän kuukausipalkka?
MA
Ei niinkään testeistä, mutta alkupeäisessä viestissä oleviin
kysymyksiisi sieltä löytyy suorat vastaukset. Mitä niihin testeihin
tulee, niin mitä niistä tarvitsee tietää? Kun täytät tietyt
perusvaatimukset, jotka vaaditaan niihin testeihin pääsemiseksi, niin
muu tulee vastaan aikanaan.
> Mikähän mahtaa olla purjelentäjän kuukausipalkka?
Palkkana on joukko ilmailullisia kokemuksia sekä hyvin tarkka
lentokäsiala. Mitä rahaan tulee, niin sitähän aina saa, mutta ei
purjelentämisestä. Tässä maailmassa on huima määrä tapoja tehdä enemmän
rahaa kuin mitä lentämällä voi koskaan tienata. Huomaa kuitenkin, että
lentäjän uran sen syvällisempi suunnittelu tuottaa helposti pettymyksen,
sillä vain noin luokkaa muutama prosentti hakijoista tulee lopulta
valituksi. Toisaalta, jos hakija katsotaan sopivaksi, hän tulee suurella
todennäköisyydellä valituksi hakijoiden määrästä riippumatta.
Oma mielipiteeni on, että kannattaisi perustaa urasuunnitelmat johonkin
sellaiseen alaan, jossa oma menestyksenhalu ja uran eteen tehty työ
määrää menestyksen ja edistymisen. Siinä rinnalla sopivassa vaiheessa
voi sitten yrittää hakea lentäjäkoulutukseen. Jos tulet valituksi, niin
tulet valituksi. Muussa tapauksessa jatkat ennalta valitsemaasi tietä,
etkä näin menetä mitään. Lentäjän uraa ei itse määrätä, siihen tullaan
valituksi. Siinä ei oma suunnittelu paljoa auta, tiettyjen
perusvalmiuksien hankkiminen kylläkin. Mutta se onkin sitten vuosien
työ, niinkuin muillakin arvostetuilla aloilla.
- Tero
Uuu, miten romanttista...Minä kun luulin aina, että
lentäjän ammatti on ammatti siinä missä muutkin...
MA
Teron kommentti oli mielestäni täyttä asiaa. On silkkaa faktaa, ettei
Suomen kokoisessa maassa ei ole liiaksi realistisia mahdollisuuksia
lentäjän ammatin harjoittamiseen. Kaikki, jotka lentäjän ammattia
pystyvät
harjoittamaan ovat tavalla tai toisella etuoikeutettuja.
Suosittelen hakemaan Finnairin koulutukseen - se opettaa.
Sietää pohtia mm. sitä, että ison F:n koulutukseen hyväksytään
kourallinen
yli tuhannesta hakijasta. Ja sitä, millaisia muita mahdollisuuksia
vastaavaan
työpaikkaan kiinni pääsemiseen on? Saattaa aueta mitä tuolla valituksi
tulemisella
tarkoitetaan.
terv, Olli
--
* Olli.K.Aalto@.Helsinki.fi //studens universitatis *
* www.helsinki.fi/~okaalto/ //Helsinkiensis *
* "I'd rather be flying" *
No se tässä on suunnitelmissakin. Threadihan lähti siitä, että kyselin
millaisia testejä siellä tehdään, noin niinkuin mielenkiinnosta. Kukaan ei
tunnu tietävän? Tai ei vaivaudu kertomaan.
>Sietää pohtia mm. sitä, että ison F:n koulutukseen hyväksytään
>kourallinen
>yli tuhannesta hakijasta.
Sama tilanne taitaa olla muillakin suosituilla aloilla, esim.
Muotoiluinstituuttiin
on vielä pienemmät mahdollisuudet päästä.
>Ja sitä, millaisia muita mahdollisuuksia
>vastaavaan
>työpaikkaan kiinni pääsemiseen on?
Juu, täällä joku suosittelikin metallimieheksi ryhtymistä...
MA
Se mun pointti oli siis se, että jos esim. käytät silmälaseja, ja niiden
vahvuus on yhtään enemmän kuin sallitut rajat, niin mahdollisuudet
tyssää täsmälleen siihen, eikä *mitään* ole tehtävissä tilanteen
korjaamiseksi.
Jos taas haluat perehtyä lentämisen saloihin tieteellisestä näkökulmasta
ja opiskella lentotekniikkaa TKK:lla, niin sun oma työpanos asian eteen
on ainoa kriteeri, joka sun edistymisen määrää. Siis ei silmälasit tai
vaikkapa se, että olet sairastanut kuppaa viimeisen vuoden aikana. Siinä
on se hiuksenhieno ero.
- Tero
Jo se, että ylipäätänsä käyttää silmälaseja saattaa olla este pääsemiseksi
koska hakijoita on niin paljon, että 'hyväsilmäisiä' on helppo valita jos
muuten pätevyys olisi samaa luokkaa...
Ja mitä testeihin tulee, niin ainakin kakskyt vuotta sitten Finskin kokeissa
oli testi jossa piti tylpillä pinseteillä nostella metallikuulia kiposta
toiseen ja sitte katottiin kaunko menee ja meneekö hermot.. ;) Enpä tiedä
onko sellasta testiä enää... ;)))
Anna
Nää, olen fyysisesti ja psyykkisesti paremmassa kunnossa kuin
useimmat ikätoverini (~25v), joten siinä ei pitäisi olla estettä.
Näkö on virheetön.
MA
Joka kerta on kurssit valittu täyteen eli kavereita on runsaasti sisään
otettu.
Paljonko se sua haittaa onko porukkaa sun selkäsi takana jonossa 1 , 1000
vai 10 000. Se kertoo vain yleisarviota alan kiinnostavuudesta mutta ei
siitä edes voi arvioida vaikeutta päästä sisään.
Lentäjäkurssia tiukempi suhde taitaa olla teatterikorkeakoulussa ja pienempi
suhde lääkiksessä. Teatterikorkeakouluun pyrkii niin paljon ylimääräisiä
koska alalla vaaditaan ulospäinsuuntautunutta itseensäuskomista ja tätä
potentiaalisissa hakijoissa riittää. Lääkis taitaa jo vieroittaa kriittisiä
hakijoitaan jo ennen papereiden lähettämistäkin. Pilottikursseille tuskin
myöskään haetaan "kepillä jäätä" periaatteella, mutta en menisi silti
tekemään suoria vaikeusastevertailuja pelkkien hakijamäärien perusteella.
Fyysisesti ja henkisesti terve, hyvin motivoitunut ja
simultaanityöskentelyyn pystyvä sekä stressiä sietävä kaveri tulee hyvin
todennäköisesti valituksi kurssille.
Tsemppiä tavoitteesi toteuttamiseksi!!
Savolainen wrote:
>
>
> Ja mitä testeihin tulee, niin ainakin kakskyt vuotta sitten Finskin kokeissa
> oli testi jossa piti tylpillä pinseteillä nostella metallikuulia kiposta
> toiseen ja sitte katottiin kaunko menee ja meneekö hermot.. ;) Enpä tiedä
> onko sellasta testiä enää... ;)))
>
> Anna
Oli testi mukana ainakin vielä muutama vuosi sitten. Eikä saanut ottaa
kyynerpäällä tukea pöydästä. Siinä sitten kuulat välillä sinkoili pitkin
lattioita ja psykologilla oli varmaan hauskaa seurata "äheltämistä" :).
t.Jake
>Paljonko se sua haittaa onko porukkaa sun selkäsi takana jonossa 1 , 1000
>vai 10 000.
Aivan:)
>Fyysisesti ja henkisesti terve, hyvin motivoitunut ja
>simultaanityöskentelyyn pystyvä sekä stressiä sietävä kaveri tulee hyvin
>todennäköisesti valituksi kurssille.
>Tsemppiä tavoitteesi toteuttamiseksi!!
Kiitoksia, taidat olla ainoa asiaan positiivisesti suhtautunut henkilö joka
kyselyyni vastasi...Mistäköhän syy moiseen? Luulisi, että muut ilmailun
harrastajat olisivat toivottaneet reilusti onnea uusille alan pariin
pyrkiville ihmisille. Oletko itse käynyt ko. kurssin?
MA
: Joka kerta on kurssit valittu täyteen eli kavereita on runsaasti sisään
: otettu.
Kolme vuotta sitten muistaakseni kurssin koko pieneni sillä määrällä,
joka karsiutui näköennusteessa.
Vaikka tuntee tai tietää olevansa fyysisesti hyvässä kunnossa ja terve,
voi testeissä löytyä hylkäämiseen riittäviä perusteita. Esimerkiksi
näköennusteessa tutkitaan tulevan ikänäön suuruus. Näön tarkkuus voi
testattaessa olla ilman silmälaseja vaikkapa 2,5 (alin rivi joissain c-
tai e-tauluissa), mutta ikänäön taittovirhe tulee silti ylittämään
Finnairin asettamat rajat.
Kannattaa hakea kurssille, niin voi tulla valituksi!
Timo
Varmasti sisäänpääsy on vaikeaa muihinkin oppilaitoksiin ja
korkeakouluihin.
Kuitenkin valtaosaan esim. korkeakoulujen koulutusohjelmiin hakiessa
pystyy
itse omalla työpanoksellaan vaikuttamaan sisäänpääsymahdollisuuksiinsa.
Lentäjäkoulutukseen pääsemisessä arvioidaan yksilö useilla sellaisilla
kriteereillä joille ei voi yksinkertaisesti tehdä mitään.
terv, Olli
--
* Olli.K.Aalto@.Helsinki.fi //studens universitatis *
* www.helsinki.fi/~okaalto/ //Helsinkiensis *
* "Siinä on speksi - mikset jo koodaa?" *
Kyllä se vieläkin esim. visuaalilähestymisissä, tai kun pitää nähdä toinen
kone ilmassa.
Esim. kun lennonjohto vaikkapa ilmoittaa:
"Finnair 883, traffic is a HEAVY 11 o'clock, range six miles, four
thousand."
--
Joona "Zippy" Vaisanen
Noble Air FRA Pilot #3095
Noble Air Frankfurt HUB Assistant Hub Captain
EFHK (Helsinki-Vantaa, the best airport of the year, 1999)
GSM= 050-5333490
ICQ#18696340
zi...@kolumbus.fi
Http://joona-vaisanen.tripod.com
----------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------
--------
Jari Ikonen <jari....@lmf.ericsson.se> kirjoitti
viestissä:38E9D6CE...@hotmail.com...
Olen lueskellut mielenkiinnolla näitä terveyteen liittyviä juttuja ja
mieleeni juolahti eräs kysymys. Tarvitaanko todellakin nykypäivänä vielä
noin tiukkoja määritelmiä näölle? Jotenkin olen saanut käsityksen, että
nykyajan liikennekoneissa on sellaiset systeemit ettei lentäjän edes juuri
tarvitse ulos katsella, pienkoneet on tietenkin erikseen, onko tämä näön
tarkkuuden määritelmä peräisin ajalta jolloin lennettiin vielä visuaalisten
havaintojen perusteella? Sotilaslentäjät ovatkin tietinkin ihan eri sarjassa
joten tämä juttu ei käsitä niitä.
Terveisin
Jari
Psykologista kuntoa on aika vaikea määritellä ellei ole ammattilainen, eikä
ole todella henkisesti sairas. Onnea pyrkimisiin, mutta voin tässä vaiheessa
todeta että asenteellasi tehtävä voi olla sangen kivikkoinen. Viestejäsi
lukiessa tulee aika selväksi että hakusi lähtökohtana on suuri ansiotaso.
Muiden ammattien aliarvostaminen tuskin edesauttaa millään uravalinnallasi.
Kaikesta huolimatta, hyviä jatkoja.
.JM.
Kyllä, siitä on ammattilais(t)en arvio.
>Onnea pyrkimisiin, mutta voin tässä vaiheessa
>todeta että asenteellasi tehtävä voi olla sangen kivikkoinen. Viestejäsi
>lukiessa tulee aika selväksi että hakusi lähtökohtana on suuri ansiotaso.
??????????????? Olenko maininnut rahaa MISSÄÄN viestissäni?
Ei, minulla on jo ammatti, mutta mielelläni tekisin työkseni jotain, josta
pidän!
Anteeksi vain herra JM, mutta onnistuitte loukkaamaan minua tuolla
kommentillanne.
>Muiden ammattien aliarvostaminen tuskin edesauttaa millään uravalinnallasi.
>Kaikesta huolimatta, hyviä jatkoja.
Sinulla huono päivä? Missäköhän viestissä aliarvioin muita ammatteja?
Kommenttini metallimiehestä juontaa juurensa seuraavaan, tässä ote viestistä
threadista "pääsykokeet"
kirjoittajana J. Kuusisto.
---------------
Iso metallifirma ostaa sorvin, firma kouluttaa sorvarin tähän koneeseen.
Maksaa hyvää palkkaa, sen jälkeen antaa jatkuvaa hyväpalkkaista työtä.
---------------
Tokaisuni purjelentäjän kuukausiansioista johtui siitä, että olin
kiinnostunut lentäjän AMMATISTA, ja minulle tarjottiin purjelentoa
HARRASTUKSEKSI. Jos sinua kiinnostaa ammattiautoilu, en minä tarjoa sinulle
mikroautoilua VAIHTOEHDOKSI, vaikka se olisikin ehkä "kivempaa" puuhaa.
Te ilmailijat olette ilmeisen sisäänpäinlämpiävää porukkaa...
Kaikesta huolimatta, hyvää loppupäivää sinullekin, JM
MA
Aikoinaan (dinosaurukset olivat kyllä jo kuolleet) kun olin hyvin lähellä
sinun nykyistä tilannettasi, muuan ammattilentäjä tokaisi että ilmailu on
erinomainen harrastus mutta kivinen ammatti.
Uskoisin että sitä samaa tuossa purjelentoehdotuksessa vihjailtiin.
Vastaavasti, eräällä postilistalla kertoi saksalainen lääkisopiskelija
tulleensa valituksi Lufthansan ohjaajakurssille ja lopettaneensa
lääkärinopinnot. Muu lista vastasi jotenkin siihen tyyliin että "Stick to
the straight&level. Flying is up&down profession!"
Lyhyesti: älä lannistu näistä listapuheista. Tähtää huipulle, siellä
ongelmat ovat mahdollisesti pienimmillään. Jollet kuitenkaan satu
Finnairille pääsemään, älä jää postilentäjäksi vaan pysy muilla tavoin
lähellä ilmailua. On vain valitettavasti niin että tehokkain tapa sammuttaa
kiinnostus on tehdä harrasteesta ammatti, oli sitten vaikka
posliininmaalauksesta kysymys.
Avoin mieli löytää aina ratkaisun!
>Te ilmailijat olette ilmeisen sisäänpäinlämpiävää porukkaa...
>
Täyttymättömät toiveet, näyttämisen halu ja raha. Niistä ei puhuta, mutta
niistä tuo saamasi vaikutelma johtuu. Ei se onneksi ole kokonaan noin!
Parhain terveisin,
Petri
Anna
Kenties olet ollut epävarma psykologisesta kunnostasi kun olet hankkinut
moisen arvion? Samapa se...
> ??????????????? Olenko maininnut rahaa MISSÄÄN viestissäni?
> Ei, minulla on jo ammatti, mutta mielelläni tekisin työkseni jotain, josta
> pidän!
> Anteeksi vain herra JM, mutta onnistuitte loukkaamaan minua tuolla
> kommentillanne.
-------------------
> Ja sitten jos lentäminen alkaa ihan oikeasti
>kiinnostamaan ja kaipaat asiaan liittyviä taidollisia haasteita ilman
>kaikenkarvaisia pääsyvaatimuksia, niin tervetuloa harrastamaan
>purjelentoa!
Mikähän mahtaa olla purjelentäjän kuukausipalkka?
MA
------------------
No enpä tiedä millaisen käsityksen muut saavat edellisesta lainauksesta,
mutta itselleni tulee ensimmäisenä mieleen että lentäminen ei itsessään
kiinnosta koska tyrmäsit ehdotetun purjelentämisen vaan se että lentäjillä
on kohtalainen tulotaso. Voin olla väärässäkin...
> Sinulla huono päivä? Missäköhän viestissä aliarvioin muita ammatteja?
> Kommenttini metallimiehestä juontaa juurensa seuraavaan, tässä ote
viestistä
> threadista "pääsykokeet"
> kirjoittajana J. Kuusisto.>
> ---------------
> Iso metallifirma ostaa sorvin, firma kouluttaa sorvarin tähän koneeseen.
> Maksaa hyvää palkkaa, sen jälkeen antaa jatkuvaa hyväpalkkaista työtä.
> ---------------
No ehkä käytin hieman kärkevää ilmaisua, jäi vain sellainen kuva että
metallimies on metallimies ja lentäjämies on erimies.
> Tokaisuni purjelentäjän kuukausiansioista johtui siitä, että olin
> kiinnostunut lentäjän AMMATISTA, ja minulle tarjottiin purjelentoa
> HARRASTUKSEKSI. Jos sinua kiinnostaa ammattiautoilu, en minä tarjoa
sinulle
> mikroautoilua VAIHTOEHDOKSI, vaikka se olisikin ehkä "kivempaa" puuhaa.
No kaukaa viisaana ennenkuin kyselisin edes mistään ammattiautoilun
ammatista olisin varmaankin käynyt kokeilemassa esim. mikroautoilua. Kenties
itsekin olet harrastanut lentämistä, en tiedä, mutta et ainakaan ole sitä
julki tuonut. Vähän jäi vain p-maku suuhun jos joku ehdottaa sulle
purjelentoa niin viitsit kommentoida paljonko siitä maksetaan, vaikkakaan
purjelento ei sinällään liity mitenkään siihen mitä alkuperin tiedustelit
tällä kanavalla.
> Te ilmailijat olette ilmeisen sisäänpäinlämpiävää porukkaa...
>
> Kaikesta huolimatta, hyvää loppupäivää sinullekin, JM
No sitä samaa ja onnea valitsemallasi tiellä, oli se sitten se ammatti mitä
nyt harjoitat tai liikennelentäjän ura...
.JM.
Luulen, että nuorena ilmailusta toden teolla kiinnostuvat henkilöt
yleensä alkavat työstää kiinnostustaan suoraan kohti lentäjän ammattia.
Samalla jää helposti huomaamatta se, että todellinen lentäminen on ehkä
ihan jossain muualla. Siksipä laitoin sen purjelentomainoksen sinne
väliin muistuttamaan, että sitten jos/kun suuri sininen on antanut
rukkaset, niin elämässä voi edelleen olla jokin suunta ja tarkoitus.
Puhun tässä omista kokemuksistani ja virheistäni, en siitä, mitä luulen
muiden mahdollisesti luulevan.
En koskaan, siis koskaan osoita näissä keskusteluryhmissä yhtään viestiä
jollekin yhdelle tietylle henkilölle, vaan ryhmälle sellaisia ihmisiä,
joilla voisi olla jotain samanlaisia suunnitelmia/kysymyksiä/ajatuksia.
Toivon, että ne tietyt perusjutut, joista olen tämän tai jonkun muun
säikeen puitteissa kirjoitellut, on edes jollekin lentäjän ammattia
suunnittelevalle antanut edes pikkaisen uutta. Heitä pyörii täällä
paljon enemmän kuin yksi. Jos yksi heistä nyt jostain syystä luki joka
toisen rivin hieman hosuen ja tulkitsi nämä viestit jonkinlaiseksi
epäilyksi tai hyökkäykseksi, niin minkäs sille voi? Ehkäpä muutama turha
silmää iskevä hymiö olisi antanut paremmin ymmärtää, että ei mulla
mitään hänen suunnitelmiaan vastaan ole (miksi olisi?), niinkuin ei ole
varmasti kellään muullakaan. Mutta kuten sanoin, noin kolmen rivin
viesteistä ei tarkkaa diagnoosia voi tehdä liittyen kysyjän taustoihin
ja tietoihin, joten kirjoittelu jää pakostakin aika yleiselle tasolle.
Tämä on yleinen ongelma näissä keskusteluryhmissä (huom: ei
"uutisryhmissä").
No, tuskinpa kukaan on enää tänne asti lukenut, joten jääköön tähän.
- Tero
Huoh...Sanoinko, että olen hankkinut sen?
>No enpä tiedä millaisen käsityksen muut saavat edellisesta lainauksesta,
>mutta itselleni tulee ensimmäisenä mieleen että lentäminen ei itsessään
>kiinnosta koska tyrmäsit ehdotetun purjelentämisen vaan se että lentäjillä
>on kohtalainen tulotaso. Voin olla väärässäkin...
En edes tiedä, mitä lentäjät tienaavat.Eikä sillä ole niin väliä, koska
Suomen ah niin
palktsevalla verotuksella on tehty työllä rikastuminen mahdottomaksi.
Olettaisn finskin lentäjän tienaavan ~15 000/kk. Kai. Ehkä.
>No ehkä käytin hieman kärkevää ilmaisua, jäi vain sellainen kuva että
>metallimies on metallimies ja lentäjämies on erimies.
Oletat kovin paljon asioita.
>Vähän jäi vain p-maku suuhun jos joku ehdottaa sulle
>purjelentoa niin viitsit kommentoida paljonko siitä maksetaan, vaikkakaan
>purjelento ei sinällään liity mitenkään siihen mitä alkuperin tiedustelit
>tällä kanavalla.
Sarkasmi on vaikea taiteenlaji ymmärtää.
Kysyin ammattia, tarjottiin harrastusta, olin sarkastinen, olen pahoillani.
MA
Luinpas:)
Ei ollut tarkoitettu henk.kohtaiseksi se purjelentojuttu, olin vain
vastaillut vastaaviin
"ei_susta_kumminkaan_lentäjäksi_ole_ollaan_sen_verran_kovia_jätkiä" -
viesteihin, että oli tuo huumorintajuindeksi aika matalalla, sorry siitä.
Mutta totuus on se, että useimmat asiaa kommentoineet olivat sitä mieltä,
että koulutukseen en voi missään nimessä päästä, koska sinne on muitakin
hakijoita. Ja naapurihan meillä on aina parempi. Ja sen vaimo omaa
kauniimpi.
Ensimmäinen viestini oli lyhyt ja ytimekäs, silti vastattiin kaikkeen mitä
en kysynyt, ja jätettiin vastaamatta siihen, mitä kysyin. Kyllä, tiedän,
että englanti on ilmailukieli, ei, en ole teini (-75), kyllä, minullakin on
jo ammatti josta en pidä:) En halua lentää rahasta, raha on minulle
käsitteenä toisarvoinen asia. En ole ilmailufriikki, jos minut todetaan
lentokelvottomaksi, en mene narunjatkoksi. Vaari oli perustamassa Ilmojen
Huimapäitä, joten on lentäminen jotenkin tuttua.Ei sillä, että tietotaito
mitenkään periytyisi.
No, tuskinpa kukaan on enää tänne asti lukenut, joten jääköön tähän:)
MA
Luinpas {:-) x 2}
No niin, asiaan!
Toivotan puolestani paljon onnea yritykseen. Useille tuo yritys on avannut
mahdollisuuden päästä "unelma-ammattiin" - miksipä ei sinullekin? Aiempaan
keskusteluun kommentoiden; lienee tilastomatemaattisestikin selvää, että
hakijoiden määrän kasvaessa mahdollisen paikan saamisen todennäköisyys
pienenee. Finnairille hakemisessa on todellakin sellainen omituisuus, että
jollet sovi kriteereihin, et tule valituksi, vaikka olisit ainoa hakija.
Hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen erinäisillä pyykkisiä ja fyysisiä
ominaisuuksia mittaavilla testeillä. Tällöin lievätkin silmälasit laskevat
sijoitusta epäilemättä. Lopulta, jos vaatimukset täyttäviä hakijoita on
tarpeeksi, kurssi tulee täyteen.
Koulutodistus on eräs kriteeri. Heikoilla papereilla ei lentäjäksi pääse,
joskaan mitään ylivertaisia suorituksia ei haeta. Normaali keskitaso tai
hiukan sen yli riittänee. Englannin lisäksi katsotaan ainakin matematiikkaa
sekä liikuntaa. Äidinkielen hallinta kertoo hakijasta paljon, joten
siinäkään hyvistä arvosanoista ei ole haittaa.
Tutkaile "Lentävä ihminen"-kirjaa. Se kertoo paljon lentäjältä vaadittavista
ominaisuuksista ja ihmisestä yleensä.
Enpa osaa varmasti sanoa kuinka paljon lukio- ja yo-todistus vaikuttavat
F:n haussa.
Ainakin pari vuotta sitten näkemässäni hakulomakkeessa oli varsin
merkittävästi uhrattu tilaa näiden todistusten arvosanojen
selvitykselle.
Pitäisin kuitenkin vähintäänkin outona, että esimerkiksi ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittanut hakija karsittaisiin pois sen vuoksi,
että hakijan lukion päästötodistus tai yo-todistus osoittavat huonoa
koulumenestystä. Näiden kahden todistuksen keskenäinen korrelaatio on
tunnetusti mitä sattuu, puhumattakaan siitä, mitä ne oikeasti vuosien
päästä kertovat henkilöstä.
Mutta kuten todettua, kun hakijoita on paljon, voidaan karsintaa
suorittaa huoletta vaikka millaisilla vähänkään järkevillä perusteilla.
Jari Ikonen kirjoitti viestissä <38E9D6CE...@hotmail.com>...
Olen lueskellut mielenkiinnolla näitä terveyteen liittyviä juttuja ja mieleeni juolahti eräs kysymys. Tarvitaanko todellakin nykypäivänä vielä noin tiukkoja määritelmiä näölle? Jotenkin olen saanut käsityksen, että nykyajan liikennekoneissa on sellaiset systeemit ettei lentäjän edes juuri tarvitse ulos katsella,
Lentäjän tulee kuitenkin havaita erinäisiä ilmassa liikkuvia kuten muut lentokoneet, linnut jne. Myös loppulähestyminen ja lasku tehdään käsiohjauksella visuaalissa. Toinen asia on sitten hakijoiden määrä. Silloin, kun lentäjiksi hakeutuu suuri määrä yrittäjiä, niin toki automaattisesti tämä johtaa siihen, että vaatimukset "kiristyvät"... On siis suuri määrä hakijoita, joista valita, tietysti parhaat, koska varaa siihen on. Näin ollen valituiksi tulevat ovat tietenkin suuresta joukosta parhaita. Vähimmäisvaatimukset hyväksytään vasta silloin, jos hakijoita on vähän.
pienkoneet on tietenkin erikseen,
Kyllä liikennekoneitakin joudutaan lentämään paljolti näön varassa.
onko tämä näön tarkkuuden määritelmä peräisin ajalta jolloin lennettiin vielä visuaalisten havaintojen perusteella? Terveisin Jari
Kyllä se on ihan tätä päivää. Voisi oikeastaan kysyä sitäkin, että "mitä ihmeen virkaa lentäjillä yleensä lentokoneissa on?" Jos näkö olisi jotenkiin sivuseikka, niin hommahan voitaisiin hoidella täysin mekatroniikallakin, Mutta onneksi on matkustajillakin jonkunlainen sanavalta, joten monikaan ei ole valmis nousemaan sellaiseen koneeseen, jota kuljettaa robotti. Ja lentoyhtiö taas tietysti haluaa valita hakijoista parhaat päältä. Onhan se niiden oikeus.
Terv. RV
Juu, varmasti viimeinen todistus, ainakin korkeammalta asteelta painaa
hakutilanteessa, mutta koulutodistus on yksi hylkäyskriteeri. Tiedän ainakin
pari tyyppiä, jotka on hylätty tällä perusteella suoraan paperihakuvaiheessa
jollain snadisti alle seiskan keskiarvolla.
>
> Mutta kuten todettua, kun hakijoita on paljon, voidaan karsintaa
> suorittaa huoletta vaikka millaisilla vähänkään järkevillä perusteilla.
>
>
> terv, Olli
>
> --
> * Olli.K.Aalto@.Helsinki.fi file://studens universitatis *
> * www.helsinki.fi/~okaalto/ file://Helsinkiensis *
>> Näkö on virheetön.
>
Jälleen oma ilmoitus, jolla voi korkeitaan olla merkitystä hylkäävänä
tekijänä. Jokainen harrastelentäjäkin on kiinnostunut omasta
terveydentilastaan suorittaessaan lentotehtävää. Onhan pelissä sentään
mukana turvallisuus. sanottakoon nyt tässä samalla, ettei kenelläkään ole
"virheetöntä näköä", koska aina löytyisi parannettavaa.
Täällä on monikin valitellut Finnairin "liian tiukkoja" vaatimuksia. Monen
valituksen takaa on nähtävissä se, ettei lentäminen itse välttämättä
kiinnostakaan yhtä paljon kuion RAHA. Suurehko lentäjän palkka
houkuttelee.... Lentäjäksi kuitenkin pyrkii jatkuvasti eri tasoisia
harrasteilmailijoita, joilla jo on kokemusta lentämisestä vanhastaan.
Monivuotinen harrastajakokemus on iso plussa ammattilaiseksi pyrkiessä.
Näitä harrastajia riittää jopa hylkäämiseen asti puhumatta niistä, joilla ei
ole mitään aikaisempaa lentokokemusta.
Monivuotinen harrastelentotoiminta on joka tapauksessa selvä ja kiistaton
todiste ilmailun kiinnostavuudesta. Tie ilmailun ammattiin on pitkä ja
karikkoinen. Todellinen ilmailija on tavallisesti kokenut
lennokinrakentaja, lentää tai on lentänyt purjelentoa, harrastaa ehkä
moottorilentoa, ja muutenkin viettää pääosan ajastaan ilmailun piirissä. En
edes usko, että lentoyhtiö ottaisi täysin kokemattoman klopin kursseilleen
vallankin, koska innokkaita, todellisiakin harrastajia hakijoissa riittää
yllin kyllin.
(JM kirjoitti)
>Psykologista kuntoa on aika vaikea määritellä ellei ole ammattilainen, eikä
>ole todella henkisesti sairas.
>
Asia on ehdottomasti näin. Aina ei edes lääkäri pysty luotettavasti
huomaamaan lieviä psyykkisiä puutteellisuuksia. Lentäjille hyväksytäänkin
sellaiset rajoitukset, joilla ei ole merkitystä kyseessä olevaan
lentotehtävän hoitamiseen.
>Onnea pyrkimisiin, mutta voin tässä vaiheessa
>todeta että asenteellasi tehtävä voi olla sangen kivikkoinen.
>
Erikoisesti, jos aikaisempaa ilmailukokemusta ei ole.
>Viestejäsi
>lukiessa tulee aika selväksi että hakusi lähtökohtana on suuri ansiotaso.
>Muiden ammattien aliarvostaminen tuskin edesauttaa millään uravalinnallasi.
>Kaikesta huolimatta, hyviä jatkoja.
>
>.JM.
>
Jälleen kalliita sanoja. Ei ilmailuun mennä, vaan sinne päästään.
Omakohtainen sanelujärjestys ei päde, vaan tarvitaan näyttöjä. Luotettavin
näyttö voisi olla pitkäaikainen kokemus lennokkiharrastajana sekä lentäjänä.
En halua missään tapauksessa lannistaa, vaan kertoa totuuden. Totuuden
siksi, ettei ainakaan tulisi kalliita pettymyksiä. Joka tapauksessa
ilmaileminen on elämyksiä täynnä oleva harrastus, jossa viihtyy. Itsestäni
kerron tähän loppuun sen, että aloitin ilmailemisen jo viisivuotiaana,
jolloin leikkelin paperinpaloja sekä kenkälaatikkopahvia saadakseni aikaan
edes jollakin lailla lentävän liidokin. Rakennussarjoihin ei ollut varaa.
Siitä huolimatta opin sekä tekemään että suunnittelemaan mitä erilaisimpia
lennokkeja, ja siitä oli suunnaton hyöty murrosikään päästyäni, jolloin
pystyin ostamaankin erilaisia lennokkitarvikkeita. Monikymmenvuotinen
lennokkiharraste johti minut myös ultrakevytilmailuun ja siitä edelleen
moottorilentoon.
Mutta milloinkaan en ole halunnut tehdä miellyttävästä ilmailemisesta
ammattia, koska ammatti saattaa leipäännyttää. Tulee siis erilaista pakkoa
ja stressiä, joka saattaisi tuhota hyvän harrasteenkin. Tästä syystä
valitsinkin ammattini elektroniikasta. Raha ei tee ammatista mielekästä,
vaan osaaminen.
Terveisin RV
Siis todellinen ilmailija on lentänyt "OIKEALLA" lentokoneella?
Vesa
> Monivuotinen harrastajakokemus on iso plussa ammattilaiseksi pyrkiessä.
> Näitä harrastajia riittää jopa hylkäämiseen asti puhumatta niistä, joilla ei
> ole mitään aikaisempaa lentokokemusta.
...
> En edes usko, että lentoyhtiö ottaisi täysin kokemattoman klopin kursseilleen
> vallankin, koska innokkaita, todellisiakin harrastajia hakijoissa riittää
> yllin kyllin.
No mutta niin lentoyhtiö kuitenkin tekee. Luulenpa, että todelliset valintakriteerit ovat
jotain muuta kuin alan harrastus ja pitkäaikainen kiinnostus.
Kouluarvosanoista muistui mieleeni, että kun joskus junnuna tuli puhe liikennelentäjän
ammatista ja sen vaatimuksista, niin yksi aikuisten fraaseista oli ettei sinne oteta "liian
fiksuja" kavereita? Mitä mieltä tästä mahdetaan olla? Voiko joku olla liian älykäs lentäjäksi?
--
Samuli Kovanen
> Hei. Tähtäimessä olisi liikennelentäjän ura, eli koulutukseen olisi
> päästävä:)
> Millaisia testejä esim. Finnair pääsykokeissaan käyttää? Onko esim.
> matematiikan tai englanninkielen kertaamisesta jotain hyötyä?
>
> Kiitos tiedoista,
>
> MA
Terve!
Tekniikan maailman numerossa 11/1996 on juttu "Oppilaasta kippariksi:
Tie Finnairin lentäjäksi". Siinä kerrotaan melko tarkkaan, miten
hakuprosessi käytännössä menee.
Seuraavassa kuitenkin omakohtainen kokemukseni viime syksyltä, jolloin
osallistuin ensimmäistä kertaa Finnairin lentäjähakuun tulematta
kuitenkaan valituksi.
Lähetin Finnairille hakulomakkeen, lääkärintodistuksen, itse täyttämäni
ilmoituksen mahdollisista aikaisemmista sairauksista sekä pyydettyjen
koulutodistusten kopiot (YO-todistus sekä peruskoulun ja lukion
päästötodistukset). Näillä dokumenteilla osallistuin paperikarsintaan,
jossa noin 1300:sta hakemuksesta valittiin 650 jatkokäsittelyyn.
Sain kutsun esivalintakokeeseen, joka järjestettiin Tilkassa eräänä
perjantaiaamuna. Ilmavoimien luutnantti valvoi koetta, jossa tehtiin
armeijan peruskokeet P1 ja P2 sekä täytettiin muitakin papereita.
Peruskoe 1 mittaa matemaattista ja äidinkielellistä kyvykkyyttä sekä
kuvioiden hahmottamiskykyä. Matemaattinen kysymys voisi olla esim. "Mikä
on lukujonon 2, 4, 8, 16, 32 seuraava luku?" ja vastauksen voi valita
neljästä vaihtoehdosta. Äidinkieleen liittyvä kysymys voisi olla esim.
"Kuten hevonen ja kavio suhtautuvat a) pässi ja sarvi, b) pukki ja
sorkka, c) lehmä ja häntä, d) koira ja kuono". Kuviotestissä voi olla
esim. kohta, jossa 3x3-ruudukossa on joka toisessa ruudussa X ja joka
toisessa O, mutta viimeinen ruutu on peitetty, ja kysymys kuuluu, kumpi
merkki siihen tulee. Olin tehnyt vastaavanlaisen kokeen armeijassa ja
saanut täydet pisteet, vaikka en ollut ehtinyt edes tehdä kaikkia
tehtäviä annetussa ajassa. En ehtinyt tehdä niitä myöskään Finnairin
testissä, mutta mielestäni suoriuduin siitä paremmin kuin armeijassa
tekemästäni kokeesta.
Peruskoe 2 mittaa sitten näitä psykologisia asioita. Siinä kysytään mm.,
pidätkö isästäsi enemmän kuin äidistäsi, haluaisitko pukeutua tytöksi,
kuuletko ääniä, joita muut eivät kuule, tuntuuko sinusta, että
ajatuksiasi varastetaan tai luetaan päästäsi, tunnetko itsesi
onnettomaksi, kärsitkö ummetuksesta, oksennatko usein, oletko
johtajatyyppiä, tuntuuko sinusta, että sinua vainotaan, pidätkö itseäsi
muita viisaampana, epäonnistutko aina, oletko menestynyt hyvin koulussa
tai haluaisitko olla rakennusmestari tai puutarhuri. Tein kokeen
kutsunnoissa ja sain täydet pisteet, mikä on selvässä ristiriidassa sen
kanssa, ettei kokeessa muka olisi oikeita tai vääriä vastauksia.
Vastauslomake luettiin kutsunnoissa optisesti paikan päällä, ja
tuloksina tuli joko viiva (-) tai yksi tai useampia risuaitoja (#). Itse
sain viivan, ja myöhemmin selvisi, että testistä vähemmän pisteitä
saaneet saivat risuaidan tai useampia.
Esivalinnassa tehtiin myös jokin piirtämiskoe (ilmeisesti ns.
Wartegg-testi). Kuudessa postimerkin kokoisessa ruudussa oli valmiina
joitakin viivoja, jotka piti täydentää kuvioiksi haluamassaan
järjestyksessä. Järjestys piti kirjoittaa ruutujen alapuolelle, ja
lisäksi piti kirjoittaa, mitä kuvat esittivät. Tämän lisäksi toisella
lomakkeella kysyttiin tämänhetkiseen elämänvaiheeseen liittyvistä
projekteista. Lisäksi kirjoitettiin aine aiheesta "Kerro itsestäsi".
Jonkin ajan kuluttua tuli kirje, jossa pyydettiin saapumaan varsinaiseen
valintakokeeseen. Tässä vaiheessa hakijoita oli jäljellä noin 200.
Valintakoe kesti koko päivän ja se pidettiin Psykologitoimisto Cresco
Oy:n tiloissa. Meitä oli kuusi hakijaa yhtenä päivänä tekemässä koetta.
Paikalla oli psykologi sekä kaksi Finnairin lentäjää, ilmeisesti
lentokapteenia. Päivä alkoi kirjallisella psykologisella testillä, joka
oli paljolti Peruskoe 2:n kaltainen. Sen jälkeen jokainen hakija vietti
noin tunnin lentokapteenien kanssa keskustellen, ja kävi
henkilökohtaisesti psykologin puheilla.
Menin ensin lentokapteenien puheille. Keskustelu oli leppoisaa ja
ystävällistä. Aiheina olivat mm. miksi haluan lentäjäksi, mitkä ovat
hyvät ja huonot puoleni, mitkä ovat kavereideni mielestä hyvät ja huonot
puoleni, mitä ajattelen ryhmätyöstä, mitä ajattelen etenemisestä uralla,
mitä ajattelen ikävistä esimiehistä, tiedänkö, ettei Finnairilla voi
ylentyä muuten kuin virkaiän perusteella, mitä mieltä olen
siviilipalvelusmiehistä, miten varusmiespalvelukseni meni, missä asun,
mitä opiskelen, mitä harrastan, mitä tekisin DC-9:n perämiehenä, jos
kapteeni rikkoisi turvallisuusmääräyksiä ja mitä ajattelen
kannattamattoman kotimaan liikennöinnin lopettamisesta. Lentokapteenit
tekivät muistiinpanoja koko keskustelun ajan.
Sitten menin psykologin puheille. Hän otti esille laitteen, jossa
pystysuorassa oleva metallitappi kosketti metallipintaista tasoa, johon
oli tehty tietynlainen reitti raapimalla metallia pois. Sekä tasolta
että metallitapilta meni johto kellolaitteeseen. Kellolaite naksutti
hiljalleen, kun se oli käynnissä, mutta vimmattua vauhtia silloin, kun
metallitappi ei pysynyt urassaan vaan kosketti uran reunoilla olevaa
metallia. Laitetta ohjattiin siirtelemällä metallipintaista tasoa
kahdella, tasoa ja toisiaan vastaan kohtisuorassa olevalla
säätöpyörällä, joissa oli samanlainen veivi kuin trukin ratissa.
Ensin tehtäväni oli siirrellä tasoa niin, että metallitappi kulki
uraansa noin 10 cm:n matkan. Tämä onnistuikin aika hyvin, tappi osui
metallireunaan vain pari kertaa. Olin tyytyväinen, homma olisi
varmaankin ohi. Mutta ei. Seuraavaksi pitikin ajella tapilla koko rata
läpi. Pituus oli varmaankin metrin luokkaa. Radalla oli vaikka
minkälaisia mutkia ja kiemuroita. Harmittelin mielestäni todella
vastenmielistä ja turhauttavaa tehtävää, en kuitenkaan ääneen. Päätin
ottaa taktiikaksi suuren nopeuden tavoittelun ja määrätietoiset otteet
laitteen käsittelyssä. Tästä seurasi armottoman suuri määrä virheitä,
tappi oli todella usein metallissa kiinni, ja ärsyttävää tikitystään
pitävä kellolaite rääkäisi useita kertoja virheiden merkiksi. Kun testi
päättyi, psykologi kertoi sen menneen kuitenkin keskitasoa paremmin.
Olin kuitenkin hieman tyytymätön, koska en ollut tyytyväinen
suoritukseeni.
Mutta mikä kauheinta, laitteen käyttö jatkuikin edelleen! Nyt tehtäväni
oli ajaa sama rata kuin äskenkin, mutta luetella samalla lukuja 5000:sta
kolmen välein alaspäin, eli 5000, 4997, 4994, 4991 jne. Sepä menikin
vaikeaksi! Päätin, etten tee yhtään virhettä lukujen luettelemisessa.
Tämä tapahtui erittäin selvästi laitteen käsittelyn kustannuksella.
Yritin kuitenkin edelleen pitää yllä suurta nopeutta. Virheitä tuli
valtavasti. Testin päätyttyä psykologi kysyi, montako virhettä omasta
mielestäni olin tehnyt lukujen luettelemisessa. Vastasin, etten yhtään,
minkä psykologi myönsi oikeaksi. Molempien laitteella tehtyjen testien
yhteistulos oli psykologin ilmoituksen mukaan keskitasoa parempi.
Sitten psykologi pyysi minua muistelemaan, mitkä piirrokset olin
piirtänyt esivalintakokeen Wartegg-testissä. Muistin kaikki piirrokset.
Erityisesti psykologi kysyi, mitä olin kirjoittanut erään kuvan
esittämään kuorma-autoon. Noin kymmenen sekunnin miettimisen jälkeen
muistin, että olin kirjoittanut kuorma-autoon "GAZ" kyrillisin
kirjaimin. Psykologi vaikutti tyytyväiseltä, kun olin muistanut oikein.
Tämän jälkeen tein uuden Wartegg-testin psykologin tarkkaillessa minua,
vaikka hän näyttikin muka lukevan iltapäivälehteä testin aikana. Aikaa
oli 5 minuuttia, ja tein kuusi pelkistettyä piirrosta. Psykologi ei
kommentoinut testin tuloksia.
Sen jälkeen keskustelimme psykologin kanssa lentäjävalinnoista, lentäjän
työstä, harrastuksistani, ystävistäni, koulunkäynnistäni,
magneettiradalla kulkevista huippunopeista junista, perheemme koirien
iästä ja koosta, energian sähköisellä siirrolla saavutettavista eduista
sekä hiljan sattuneesta EgyptAirin onnettomuudesta. Mainitsin, että EA:n
onnettomuus oli erikoinen. "Ainutlaatuinen", korjasi psykologi. Sen
jälkeen sain luvan poistua, ja psykologi ilmoitti, että jos en tule
valituksi, voin soittaa hänelle joulukuun lopulla ja kysyä
menestymisestäni testeissä.
Joulukuun alussa sain Finnairilta kirjeen, jonka mukaan minua ei
"valitettavasti tällä kertaa valittu oppilaaksi ammattilentäjän
opintolinjalle". Soitin joulukuun lopulla psykologille, joka sanoi,
ettei tiennyt valintapisteistä, mutta että olin saanut testilaitteen
käytöstä 2,25 pistettä, kun 5 oli maksimi. Psykologi piti tulosta liian
huonona. Hän kuitenkin totesi, että kannattaa ilman muuta yrittää
uudelleen myöhemmin, koska olen niin nuori (syntynyt 1978). Psykologi
kertoi, että 200:n hakijan joukossa oli muutamia, jotka "soveltuvat
paremmin jollekin muulle alalle kuin lentäjäksi". Minä en kuulemma
kuulunut tähän joukkoon.
Tässä siis omat kokemukseni. Melkein 60 hakijaa noiden 200:n joukosta
valittiin lopulta koulutukseen. Alunperin ajattelin, että karsiudun joko
paperikarsinnassa tai valintakokeessa, kuten myös tapahtui.
Luulisin, että karsiutumiseni saattoi johtua seuraavista syistä
(tärkeysjärjestyksessä):
1. Ainoastaan keskinkertainen fyysinen kunto (en ole mikään
urheiluhullu)
2. Huono tulos psykologin luona suoritetussa laitteenkäsittelykokeessa
3. En pitänyt lentäjän uraa mitenkään ensisijaisena vaihtoehtona, vaan
sanoin mieluusti opiskelevani myös diplomi-insinööriksi
4. Minulla ei ollut ilmailukokemusta (epätodennäköinen syy)
5. Persoonallisuuteni ei ole lentäjän ammattiin sopiva (epätodennäköinen
syy)
Mainittakoon, että englanninkielen koetta ei ollut missään vaiheessa.
Kuitenkin Tekniikan maailman artikkelin mukaan sellainen oli vielä
silloin käytössä.
Sami Tikkanen
stik...@cc.hut.fi
Kiitokset Samille että jaksoit vastata. Millä kokeissa mitattiin fyysistä
kuntoa?
Entäpä näköä?
MA
: No mutta niin lentoyhtiö kuitenkin tekee. Luulenpa, että todelliset
: valintakriteerit ovat
: jotain muuta kuin alan harrastus ja pitkäaikainen kiinnostus.
Mm. Finnair, SAS, Lufthansa ja British Airways ottavat ab initio
-kursseilleen nimenomaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole aiempaa
lentokokemusta. Heille järjestetään aluksi yksityislentäjäkoulutusta
vastaava kurssi.
Jotenkin tuntuisi että pelkät ilmailuharrastukset voivat vaikuttaa
negatiivisesti ammattiin hakeuduttaessa. Kuten Rauno mainitsi, hän
valitsi toisen ammatin välttääkseen leipääntymisen ilmailuun. Eikö tämä
tarkoita sitä, että ilmailuammattiin hakeutuvilla tulisi olla lähinnä
muita harrastuksia kuin ilmailu, jotta tasapaino säilyisi näinkin päin?
Vai pitääkö aito kiinnostus ensin todistaa ilmailuharrastuksilla, jotka
sitten ammattiin päästyään on syytä vaihtaa?
Lisäksi kursseille voidaan valita henkilöitä, joilla on jotakin aiempaa
lentokokemusta. Heidän koulutuksensa suhteutetaan lähtötasoon,
esimerkiksi yksityislentäjän lupakirjan haltijat aloittavat
koulutuksensa siitä, mistä ab initio -kurssilaiset jatkavat
yksityislentäjäkoulutuksen jälkeen.
Syitä ab initio -koulutuksen suosimiseen lienee monia, mutta ainakaan
alkeista aloittavien oppilaiden mielissä ei ole välttämättä päässyt
pinttymään käsityksiä omasta erinomaisuudesta ilmailijana ja Oikeasta
Tavasta edetä ammatti-ilmailu-uralla. Itse lentokoulutuksen sisältöön
vaikuttaminen yksityislentäjävaiheessa ei voi olla pääasia, koska se
suoritetaan usein kuitenkin yksityisissä lentokouluissa lentoyhtiön
lukuun.
Mitä tulee siihen, että suuri hakijamäärä aiheuttaa rajojen
tiukkenemista ja kurssien täyttämistä parhailla yksilöillä, pitää
osittain paikkansa. Valintaprosessi Finnairilla on kuitenkin sellainen,
että esikarsinta- ja soveltuvuuskoevaiheen (sis. haastattelut)
läpäisseet valitaan alustavasti kurssille. Näille henkilöille tehdään
lääketieteelliset tutkimukset, joissa kurssilaisia ei enää aseteta
paremmuusjärjestykseen, vaan ennalta määrättyihin rajoihin eri testeissä
joko mahtuu tai ei mahdu. Jos mahtuu, pääsee kurssille; jos ei mahdu, ei
pääse kurssille, ja kurssin koko pienenee.
: Kouluarvosanoista muistui mieleeni, että kun joskus junnuna tuli puhe
: liikennelentäjän ammatista ja sen vaatimuksista, niin yksi aikuisten
: fraaseista oli ettei sinne oteta "liian fiksuja" kavereita? Mitä
: mieltä tästä mahdetaan olla? Voiko joku olla liian älykäs lentäjäksi?
Kuulostaa pikemminkin siltä, että joku on halunnut löytää lohdullisen
selityksen kurssillepääsemättömyydelleen.
Toisaalta olen kyllä kuullut saman lauseen Ilmavoimien valintapsykologin
suusta, mutta pikemminkin siinä muodossa, että lähtökohtaisesti ei
etsitä mitään huippuälykkäitä. Sen ei pitäisi siis haitata, mutta
pointti on kuitenkin se että tullakseen valituksi ei tarvitse olla
yliälykäs.
: --
: Samuli Kovanen
Timo
Eihan Finskille edes ilmavoimien pilotit paase kovin helposti, koska
vaatimukset on aivan erilaiset. Ja silla onko ennen lentanyt vai tuskin on
myoskaan mitaan valia, koska paaasia kuitenkin on se, etta kurssille valittu
henkilo soveltuu ammattiin. Olen siis tassa asiassa Ap:n kanssa samaa
mielta, ja isaani, joka on ollut Finskilla lentajan 20 vuotta, kuunneltuani
voinen myos todeta etta siltakin puolelta nain vihjaillaan.... Kuka tahansa
voi paasta liikennelentajaksi, ja olla hyva sellainen, vaikka ei ikina
lentokonetta olisi nahnytkaan...
Anna
Distribution:
In sfnet.harrastus.ilmailu rauno.v...@kolumbus.fi wrote:
> Monivuotinen harrastelentotoiminta on joka tapauksessa selvä ja kiistaton
> todiste ilmailun kiinnostavuudesta. Tie ilmailun ammattiin on pitkä ja
> karikkoinen. Todellinen ilmailija on tavallisesti kokenut
> lennokinrakentaja, lentää tai on lentänyt purjelentoa, harrastaa ehkä
> moottorilentoa, ja muutenkin viettää pääosan ajastaan ilmailun piirissä. En
> edes usko, että lentoyhtiö ottaisi täysin kokemattoman klopin kursseilleen
> vallankin, koska innokkaita, todellisiakin harrastajia hakijoissa riittää
> yllin kyllin.
Itse olen kuullut sellaistakin juttua, että sellaisen kouluttaminen voi
olla jopa helpompaa, jolla ei ole ennestään n tuntia tiimaa
purje-/pienkoneilla. Tämä siksi, että sellaisella oppilaalla ei
ole vielä vanhoja luutuneita - kenties virheellisiäkin - tapoja, jotka
pitää ensin karsia pois. Vrt. siirtyminen henkilöautosta rekan rattiin.
Miten lie todellisuudessa, en tiedä.
Muutenkin taitaa ratkaisevinta lentäjän ammatissa olla se, onko hakija
soveltuva hommaan eikä se, onko jo ennestään vuosien harrastuspohja
ilmailun piiristä. Siis vaikka kuinka olisi vääntänyt sillä purjekoneella
tuhansia tunteja, ei se silti tee automaattisesti soveliasta
liikennelentäjää.
En ota kantaa, onko lentäjän suuri (?) palka oikea motiivi alalle
hakeutumiseen "oikea" vai ei, ja liekkö sillä edes mitään väliä? Millä
tavalla siitä ilmailusta sitten pitäisi olla kiinnostunut, että saa hakea
ko. hommaa? Täytyykö olla "todellinen harrastaja"? Mitä se tarkaan ottaen
tarkoittaa? Vai käykö se vain joidenkin henkilöiden tunnolle, että
"suoraan koulunpenkiltä" tulee joku, joka ei ole taivaltanut tuota "pitkää
ja karikkoista tietä" ja pääsee jonkun "todellisen harrastajan" ohi
lentämään ja ilkeää vielä nostaa siitä palkaa?
Koska arvaan, että monella menee herne nenään yllä olevasta, niin
sanottakoon nyt tässä jo valmiiksi, että itse olen myös ollut
viisivuotiaasta asti kiinnostunut (hyvin lievä ilmaisu) ilmaisusta,
lennokkeja on tullut rakenneltua, laskuvarjolla hypättyä jne.
--
-Ap-
"If there are any questions, direct them to that brick wall
over there."
~~Network President
________________________________________________________________________
Ari-Pekka Repo (050) 5701617
ar...@mail.student.oulu.fi Välkkylä 6a 6
http://www.tol.oulu.fi/~arepo/ 90100 Oulu
ICQ:69162207
> henkilo soveltuu ammattiin. Olen siis tassa asiassa Ap:n kanssa samaa
> mielta, ja isaani, joka on ollut Finskilla lentajan 20 vuotta, kuunneltuani
> voinen myos todeta etta siltakin puolelta nain vihjaillaan.... Kuka tahansa
> voi paasta liikennelentajaksi, ja olla hyva sellainen, vaikka ei ikina
> lentokonetta olisi nahnytkaan...
>
> Anna
Ah, siis Tapsan tytär. Siinä on isot saappaat
jälkikasvun täytettäviksi. Menestystä myös sinulle
ilmailun alalla.
J.
> Eihan Finskille edes ilmavoimien pilotit paase kovin helposti, koska
> vaatimukset on aivan erilaiset. Ja silla onko ennen lentanyt vai tuskin on
> myoskaan mitaan valia, koska paaasia kuitenkin on se, etta kurssille valittu
> henkilo soveltuu ammattiin.
Mitas se sitten oli se takavuosien kohu kaikkien ilmavoimien
Hornet pilottien lahtemisesta Finnairille? Ei kai ne alkeiskurssin
kautta kaikki kayneet?
Ville
--
"The propability of someone watching you is directly
proportional to the stupidity of your action"
-Murphy's 11th law
Ei varmasti olekaan väliä henkilöiden _soveltuvuuden_ puolesta.
Kuitenkin ilmavoimien
lentäjän kouluttaminen tullee lentoyhtiölle merkittävästi halvemmaksi ja
nopeammaksi, kuin täysin pystymetsästä repäistyn, etenkin jos lasketaan
vaikka yhden kurssin kokonaiskustannuksia. Pieni rahahan tuo tosin on
lentoyhtiön budjetissa,
Tässä muutama vuosi takaperin muistan lukeneeni lehdestä, että Finnair
olisi pahimmassa pilottipulassaan rekrytoinut jollekin kurssilleen lähes
pelkästään ilmavoimien lentäjiä, vaikka muitakin hakijoita olisi ollut
yllinkyllin. Tämä sotii pahasti sitä vastaan, ettei aikaisemmalla
lentokokemuksella olisi merkitystä.
terv, Olli
--
* Olli.K.Aalto@.Helsinki.fi //studens universitatis *
* www.helsinki.fi/~okaalto/ //Helsinkiensis *
Olli K Aalto wrote:
Ilmavoimien lentäjien sopivuudesta Finnairille olen sitä mieltä, että terveytensä
puolesta ilmavoimien pilotit ovat varmasti vähintäänkin sopivia Finskin hommiin.
Psyykkiset ominaisuudetkin ovat varmaan keskimääräistä "paremmin soveltuvat" myös
liikennelentäjän ammattiin, verrattuna "pystymetsästä" tuleviin, vaikka
ilmavoimissa tietysti painotetaankin psyykkisissä ominaisuuksissa hieman erilaisia
asioita, kuin Finskillä.
Edellisillä kommenteillani tarkoitan sitä, että Finnairille on ehkä ollut
huomattavasti edullisempaa testata muutama ilmavoimien pilotti, kuin järjestää
suurelle joukolle kaikki mahdolliset testit. Ehkä Finnair on myös havahtunut liian
myöhään uhkaavaan lentäjäpulaan vanhojen ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja sitten
hädissään paikkaillut lentäjäpulaa ilmavoimien piloteilla.
Edellisvuosina Finnairin onnistuikin tavallaan värvätä lentäjiä "valtion
kustannuksella" ilmavoimista, jossa lentäjät tunsivat olevansa palkkakuopassa.
Mielestäni siis lentokokemuksesta on hyötyä haettaessa Finnairille tapauksessa,
jossa lentäjä on jo saanut esim. mittarilento- ja/tai yölentokelpuutuksia.
t.Jake
Ymmärrän asian niin, ettei olekaan aivan samantekevää, minkälaiselta
kokemuspohjalta ammattiin haetaan, koska koulutus maksaa. Alkeiskoulutuksen
säästäminen luulisi olevan pelkäksi eduksi ammattia ajatellen. Eikä
ilmavoimilta takuulla etsitä "mopoporukkaa".
Pienlentokoneilmailu kuten purjelentokin joka tapauksessa pitää yllä
tieto/taitoja, joista lentäjän ammatissa tarvitaan. Asennekasvatus,
lentosäännöt, sääoppi, lennonjohtomenetelmät, ilmailulaki yms on takuulla
pelkäksi eduksi, jos sen hallitsee jo Finnairin kurssilla. Ihmettelen
suuresti, jos lentoyhtiö ei olisi kiinnostunut siitä, minkälaisen pohjan
oppilaita se kursseilleen saavat.
>Muutenkin taitaa ratkaisevinta lentäjän ammatissa olla se, onko hakija
>soveltuva hommaan eikä se, onko jo ennestään vuosien harrastuspohja
>ilmailun piiristä.
>
Oleellisinta on juuri "sopivuus" lentäjän ammattiin.... Mutta
harrasteilmailija on jo kurssille päästyään tietoinen ilmailun laeista ja
asetuksista kuten perusteoriastakin. Harrastelentäminen on erikoisesti hyvä
asennekasvattaja, jonka luulisi olevan ensiarvoisen tärkeä osatekijä
ammattia ajatellen.
>Siis vaikka kuinka olisi vääntänyt sillä purjekoneella
>tuhansia tunteja, ei se silti tee automaattisesti soveliasta
>liikennelentäjää.
>
Liikennelentäjältä vaaditaan paljon enemmän.... Mutta jälleen... ei pidä
aliarvioida mm purjelennon kokemusta, koska ohjausoppihan siinä jo kohenee.
Asennekasvatus vaatii usein kovasti aikaa, joten en näkisi pelkkää
purjelentokokemustakin minään vähäpätöisenä asiana ammattiin siirtyvälle.
Lentäjän ammatti nimittäin ei olekaan lentämistä, vaan ehdottoman
kurinalaista ja vastuullista toimintaa.
>En ota kantaa, onko lentäjän suuri (?) palka oikea motiivi alalle
>hakeutumiseen "oikea" vai ei, ja liekkö sillä edes mitään väliä?
>
Täkäläisiä viestejä luettuani näin rivien välistä paistavan lähinnä vain, ja
pelkästään palkka-asiat.
>Millä
>tavalla siitä ilmailusta sitten pitäisi olla kiinnostunut, että saa hakea
>ko. hommaa?
>
Ilmaileminen ON kokonaisvaltainen laji. Jos minulla olisi lentoyhtiö jolle
hakisin lentäjiä, niin kyllä ainakin minä katsoisin hyvin pitkäksi plussaksi
sen, jos kaverilla olisi jo ennestään näyttöä siitä, kuka hän oikein on
miehiään....
>Täytyykö olla "todellinen harrastaja"? Mitä se tarkaan ottaen
>tarkoittaa?
"Todellinen ilmailunharrastaja" tarkoittaa sellaista henkilöä, josta jo
äsken kerroin. Siis tietää ilmailemisesta, hallitsee perusteoriaa jo
ennestään, osaa käyttää lentokonetta oikein ilmatilassa, ei ole sotajalalla
lennonjohtajien kanssa, ei ole osoittanut piittaamattomuutta säännöistä ja
määräyksistä. Kyllä luetteloa voi jatkaa paljonkin..... siis pitkä ja
karikkoinen tie joka tapauksessa. Sinäkin varmaan osaat jatkaa tätä listaa
edelleen.
>Vai käykö se vain joidenkin henkilöiden tunnolle, että
>"suoraan koulunpenkiltä" tulee joku, joka ei ole taivaltanut tuota "pitkää
>ja karikkoista tietä" ja pääsee jonkun "todellisen harrastajan" ohi
>lentämään ja ilkeää vielä nostaa siitä palkaa?
>
Kyllä, nimenomaan.... Kyllä matkustajiakin luulisi kiinnostavan se,
minkälaisen kaverin pulkkaan kulloinkin sattuu nousemaan.... Olen jo
risupartaisena harrastelentäjänä saanut nähdä mitä uskomattomampia
esimerkkejä niiltä, jotka ovat kuvitelleet osaavansa kaikkea, jopa ohi
viranomaismääräysten, asetusten, kurin, ja lento-ohjekirjan..... Voin vain
hiljaa itsekseni kuvitella, mitä joku ammattilainen on pitkän uransa aikana
saanut (joutunut) näkemään.
>Koska arvaan, että monella menee herne nenään yllä olevasta, niin
>sanottakoon nyt tässä jo valmiiksi, että itse olen myös ollut
>viisivuotiaasta asti kiinnostunut (hyvin lievä ilmaisu) ilmaisusta,
>lennokkeja on tullut rakenneltua, laskuvarjolla hypättyä jne.
>Ari-Pekka Repo
>
No, olet siis jo rakentanut , vaikka vain ne tuhat erilaista lennokkia,
jotka kaikki myös toimivat hyvin.... olet hypännyt varjolla, vaikka se
onkin "pelastusvälineen väärinkäyttöä" (kuten joku wanha purjelentäjä asian
ilmaisi kerran... lentänyt sen patituhatta tuntia purjelentoa, ja
ultrakevyellä lentokoneella ehkä parisataa tuntia... kuten jotakin
mopullakin... ja että Cessnaakin olet veivannut ehkä satakunta tuntia.....
Hyvä.. Onhan se jo hyvä alku sekin...
RV
Mikäli sellaisia henkilöitä, joilla on esim. lentolupakirja on paljon,
voidaan Finnairin lentäjänkoulutuksessa järjestää oma kurssi. Mutta hyppy
F18:sta Ysiin, on sen verran isompi kuin hyppy Cessnasta Ysiin. Tosin
lentäjänkoulutuksesssa kyllä lennetään Cessnalla, mutta on siviili-ilmailu
kuitenkin sen verran erilainen verratttuna sotilasilmailuun, että
alkeiskurssin kautta on varmasti kaikki menneet.
PS. Et tee Ysin ohjaamossa mitään sillä tiedolla, monta G:tä F18 pystyy
vetämään, tai monta eri AMRAAMia voi olla yhtäaikaa puhumattakaan siitä,
mistä napista laukaistaan ohjukset F18:ssa.
> Ville
>
> --
> "The propability of someone watching you is directly
> proportional to the stupidity of your action"
>
> -Murphy's 11th law
--
Joona "Zippy" Vaisanen
Noble Air FRA Pilot #3095
Noble Air Frankfurt HUB Assistant Hub Captain
EFHK (Helsinki-Vantaa, the best airport of the year, 1999)
GSM= 050-5333490
ICQ#18696340
zi...@kolumbus.fi
Http://joona-vaisanen.tripod.com
Tarkoitatko, puhuessassi Cessnasta ja alkeiskurssista, monimoottorikoulutusta
vai alkeiskurssia yksimoottorisella potkurikoneella?
F-18 piloteille tuskin on tarpeellista järjestää enää alkeiskoulutusta, sillä
ovathan he kaikki lentäneet peruskoulutuksen Vinkalla yö- ja
mittarikenpuutuksineen sekä lisäksi mittarit yms. Hawkilla ja sitten vielä
Hornetilla monimoottorikoulutuksen.
Hornet on monimoottorikone, joten eiköhän Hornet -koulutuksesta ole hieman
enemmän hyöty, kuin lentelystä jollakin 172:lla (sorry, jos tarkoitit
Cessnalla monimoottorikonetta!), joten eivätköhän ilmavoimien F-18 pilotit
ole siirtyneet suoraan tyyppikoulutukseen jollekin "linja-autolle"!
terv. Jake (res. sotilaslentäjätutkinnon suorittanut teekkari)
>
> PS. Et tee Ysin ohjaamossa mitään sillä tiedolla, monta G:tä F18 pystyy
> vetämään, tai monta eri AMRAAMia voi olla yhtäaikaa puhumattakaan siitä,
> mistä napista laukaistaan ohjukset F18:ssa.
>
Mä luulen, että siinä vaiheessa kun sällit siirtyy Hornetin puikkoihin niille
on opetettu hiukka muutakin, kun toi. Voi olla esimerkiksi hyvin mahdollista,
että ne on opetettu lentämään lentokoneilla.
Henri Ylinen
---
http://www.luiy.fi
Sovitaanko Joona, että heittelet tuollaisia vasta kun sulla on jotain
hajua hävittäjälentämisestä, ok? Sotilaslentäjät Suomessa operoivat
(puoli)siviilikentiltä, hoitavat myös siviililiikenteeseen liittyviä
tunnistustehtäviä ja ovat hyvin perillä myös sen puolen saloista.
Useat Hornet-pilotit ovat sitäpaitsi työnsä ohella suorittaneet
siviilipuolen ammattikelpparit. Usko pois, hävittäpoitsut ovat h e l
v e t i n m o i s i a ammattimiehiä, eikä siirtyminen
liikennelentäjäksi vaadi juuri lentoyhtiökoulutusta, company infoa ja
tyyppikelppareita kummempaa perehdytystä mikäli monimoottorikelpparit
on jo ajettu. Siviilitiekin moposta MD:hen käy AOL:lla advanced
singlen (B36) ja kovan luokan twinin (B300) kautta - hyppy moposta
bonanzaan on monille suurin askel, usko tai älä. Huomioi myös, että
suurin osa hävittäkuskien toiminnasta tapahtuu itse asiassa hyvin
lähellä MD-sarjan koneiden nopeuksia (nousut ja laskut, alisooninen
kruisailu), joten transitio lienee melko luonteva.
Hieman enemmän perspektiiviä kommentteihin ens kerralla, jooko ;-).
Yst.terv.,
Tami
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mika Tamminiemi
f1m...@uta.fi
http://www.uta.fi/~f1mita
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Distribution:
In sfnet.harrastus.ilmailu rauno.v...@kolumbus.fi wrote:
> Liikennelentäjältä vaaditaan paljon enemmän.... Mutta jälleen... ei pidä
> aliarvioida mm purjelennon kokemusta, koska ohjausoppihan siinä jo kohenee.
> Asennekasvatus vaatii usein kovasti aikaa, joten en näkisi pelkkää
> purjelentokokemustakin minään vähäpätöisenä asiana ammattiin siirtyvälle.
> Lentäjän ammatti nimittäin ei olekaan lentämistä, vaan ehdottoman
> kurinalaista ja vastuullista toimintaa.
Luonnollisesti kokemuksesta on etua, ainakin ammattiin opiskelevalle, kun
on jo ne perusasiat muistissa. En koitakaan kieltää tätä. Mutta ei se
silti tarkoita sitä, että harrastusilmailija olisi automaattisesti
myös parempi valinta liikennelentäjäksi. Suoraan koulun penkiltä voi tulla
aivan yhtä hyvää ainesta hommaan.
> >En ota kantaa, onko lentäjän suuri (?) palka oikea motiivi alalle
> >hakeutumiseen "oikea" vai ei, ja liekkö sillä edes mitään väliä?
> >
> Täkäläisiä viestejä luettuani näin rivien välistä paistavan lähinnä vain, ja
> pelkästään palkka-asiat.
No, itse luin varmaan hieman eri tavalla.
> >Millä
> >tavalla siitä ilmailusta sitten pitäisi olla kiinnostunut, että saa hakea
> >ko. hommaa?
> >
> Ilmaileminen ON kokonaisvaltainen laji. Jos minulla olisi lentoyhtiö jolle
> hakisin lentäjiä, niin kyllä ainakin minä katsoisin hyvin pitkäksi plussaksi
> sen, jos kaverilla olisi jo ennestään näyttöä siitä, kuka hän oikein on
> miehiään....
Tarkoitin tuolla sitä, että jotenkin jäi joistain viesteistä sellainen
kuva, että finskille pyrkiminen on suorastaan rikos ja kuoleman vakava
loukkaus "todellisia harrastajia" kohtaan, jos ei ole riittävää
harrastepohjaa. Jos olen joskus rakentanut lennokin ja sitä vielä
lennättänytkin, voinko hakea lentäjäksi? Vai pitääkö olla n tuntia
monimoottori/mittari jne kokemusta? Missä menee raja?
> >Täytyykö olla "todellinen harrastaja"? Mitä se tarkaan ottaen
> >tarkoittaa?
> "Todellinen ilmailunharrastaja" tarkoittaa sellaista henkilöä, josta jo
> äsken kerroin. Siis tietää ilmailemisesta, hallitsee perusteoriaa jo
> ennestään, osaa käyttää lentokonetta oikein ilmatilassa, ei ole sotajalalla
> lennonjohtajien kanssa, ei ole osoittanut piittaamattomuutta säännöistä ja
> määräyksistä. Kyllä luetteloa voi jatkaa paljonkin..... siis pitkä ja
> karikkoinen tie joka tapauksessa. Sinäkin varmaan osaat jatkaa tätä listaa
> edelleen.
Eli finskille ei kannata hakea, jos ei ole kaikkea tuota jo koettu?
Jotenkin tulee mieleen työpaikkailmoitukset, joissa hakijalta vaaditaan
kolmea korkeakoulututkintoa, 10 vuoden työkokemusta, alle 25 vuoden ikää,
7 eri kielen sujuvaa hallinta jne.
> >Vai käykö se vain joidenkin henkilöiden tunnolle, että
> >"suoraan koulunpenkiltä" tulee joku, joka ei ole taivaltanut tuota "pitkää
> >ja karikkoista tietä" ja pääsee jonkun "todellisen harrastajan" ohi
> >lentämään ja ilkeää vielä nostaa siitä palkaa?
> >
> Kyllä, nimenomaan.... Kyllä matkustajiakin luulisi kiinnostavan se,
> minkälaisen kaverin pulkkaan kulloinkin sattuu nousemaan.... Olen jo
Aivan. Sitäpä juuri sanoinkin. Aivan sama minulle, onko se pilotti
aloittanut uransa lennokkeja kasaamalla vai ei, kunhan on hommaan sopiva
ja osaa asiansa, eli _liikennekoneen_ lentämisen.
> risupartaisena harrastelentäjänä saanut nähdä mitä uskomattomampia
> esimerkkejä niiltä, jotka ovat kuvitelleet osaavansa kaikkea, jopa ohi
> viranomaismääräysten, asetusten, kurin, ja lento-ohjekirjan..... Voin vain
> hiljaa itsekseni kuvitella, mitä joku ammattilainen on pitkän uransa aikana
> saanut (joutunut) näkemään.
Niin siis mitä? Että nämä "suoraan koulunpenkiltä" tulleet
liikennelentäjät ovat jotain tuollaista tehneet? Jaa, en tiedä, juurikaan
en ole tuollaisesta kuullut, otan vastaan lisäinfoa jos löytyy.
> No, olet siis jo rakentanut , vaikka vain ne tuhat erilaista lennokkia,
> jotka kaikki myös toimivat hyvin.... olet hypännyt varjolla, vaikka se
> onkin "pelastusvälineen väärinkäyttöä" (kuten joku wanha purjelentäjä asian
En ole rakentanut tuhatta lennokkia eivätkä kaikki ole toimineet hyvin.
Varjoakin olen käyttänyt vasta muutaman kerran. (Kenttä oli järkyttävän
kaukana, nyt onneksi lähempänä)
> ilmaisi kerran... lentänyt sen patituhatta tuntia purjelentoa, ja
> ultrakevyellä lentokoneella ehkä parisataa tuntia... kuten jotakin
> mopullakin... ja että Cessnaakin olet veivannut ehkä satakunta tuntia.....
> Hyvä.. Onhan se jo hyvä alku sekin...
Kuuluisikohan tuohon smiley?
En ole koskaan ollut oikean koneen puikoissa, edes purjekoneen. Enkä kai
sitä väittänytkään? Ilmeisesti en ole mielestäsi todellinen ilmailun
harrastaja, tai riittävästi siitä kiinnostunut. Voinko silti hakea vielä
ammattilentäjäksi, vai olenko liian huono ihminen?
Peace & Love ;)
Anna, joka on hyvällä tuulella saavuttuaan juuri kotiin lomalle ja
Helsingissä paistaa aurinko!
Tami
Itseasiassa ainakin erään Siivet-lehden artikkelin (jokin -98 lehti, artikkelin
nimi oli muistaakseni "Hävittäjälentäjien koulutus ja rekrytointi", kirjoittaja
muistaakseni FTA) mukaan kyseessä oli pikemminkin aika- kuin rahakysymys. Samaisen
artikkelin mukaan ilmavoimien immeiset oli neuvonu jo aikasemmin Finskiläisiä,
ettei pitäis vähentää koulutusta. Muutenkin oli kovin mielenkiintoinen artikkeli.
> Tässä muutama vuosi takaperin muistan lukeneeni lehdestä, että Finnair
> olisi pahimmassa pilottipulassaan rekrytoinut jollekin kurssilleen lähes
> pelkästään ilmavoimien lentäjiä, vaikka muitakin hakijoita olisi ollut
> yllinkyllin. Tämä sotii pahasti sitä vastaan, ettei aikaisemmalla
> lentokokemuksella olisi merkitystä.
En tiedä, miten on liikennelentäjienpuolella on, mutta meillä kävi koulussa kaks
ilmavoimien lentäjäkoulutuksessa olevaa (toinen oli päässy tänä vuonna ja toinen
oli kadettikurssilla piakkoin alottamassa HN-koulutustaan) miestä, jotka sanoivat
semmosta, että aiemmasta lentokokemuksesta ei ainakaan sinne ilmavoimiin
alkeiskurssille pyrkiessä ole hyötyä, ehkä pikemminkin haittaa juuri aiemmin
mainittujen, kenties haitallistenkin tapojen takia, jotka on joskus hyvinkin
vaikeita karsia.
Uskon jos kerran sanotaan, että Finnair on lähettäny erinäisille kerhoille
kyselyjä mahdollisesta lentäjämateriaalista, mutta mä luulen, että se on johtunu
just siitä että ne lopetti koulutuksen hetkeks kokonaan (tälläisen käsityksen olen
saanut, korjatkoon joku, jos on erilaista infoa) ja sitten kun taas
matkustajamäärät on noussu, ja olis ollu suurta tarvetta piloteille, ei olekkaan
ollu sieltä Porin ilmailukoulusta valmistuneita lentäjiä ja on tullut eteen
tenkkapoo, että mistäs nyt sitten pilotteja niiden sijalle, jotka vaikkapa jää
eläkkeelle, vaihtaa yhtiötä tms. Elikä väitän siis edelleen, että kyseessä on
pikemminkin aikakun rahakysymys.
Ja toisaalta, kyselin mm. lentokokemuksen tärkeydestä Finnairilta tässä kuluneen
talven aikana ja sieltä tulleessa vastauksessa sanottiin, että ei sillä ole
kovinkaan suurta merkitystä. Yritän löytää kyseisen viestin ja lähetän tänne, jos
ehkäsen jostain löydän.
Nina Niskanen