Kolmimoottorinen matkustajakone
Kaj Luukko
moottorilla?
Kaj Luukko
Kari Tuomi
Kaj Luukko wrote in message <01be1d1c$0287da20$3ef5a389@tksktl1>...
>Pysyykö kolmimoottorinen matkustajakone kuten MD-11 ilmassa yhdellä
>moottorilla?
>
>Kaj Luukko
Tankit täynnä ja muutenkin kone tupaten täynnä saattaa tehdä tiukkaa.
Vaakalento ehkä onnistuu?!? Nousussa kävis kyllä huonosti. Vai mitä sanoo
asiasta enemmän tietävät!?
Kari
Juha Karjalainen
> Pysyykö kolmimoottorinen matkustajakone kuten MD-11 ilmassa yhdellä
> moottorilla?
>
Kyllä pysyy, mutta eri asia kuinka kauan. Kaksimoottorisilla koneillahan
tilanne on se, että määräykset vaativat koneelta vielä jopa jonkinmoista
nousukykyä yhdenkin moottorin kanssa. Useampimoottorisessa tilanne on
erilainen, enkä tiedä varmuudella mitä määräykset niiltä vaativat.
Uskoisin kuitenkin että vaatimukset nousukyvystä kolmimoottorisilla
koneilla koskevat kaksimoottoritilannetta.
Lopultahan kyse on käytettävissä olevasta moottoritehosta. Lentokonehan
tarvitsee tietyn ilmanopeuden pysyäkseen ilmassa. Jos korkeutta on
käytettävissä, korkeutta voi muuttaa nopeudeksi suuntaamalla nokkaa hieman
alaspäin, eli fysikaalisesti ottaen muutetaan potentiaalienergiaa
liike-energiaksi. Tämä siksi, että nostovoiman kehittäminen siivissä
aiheuttaa aina myös liikevastusta (ilmanvastusta; ja tuleehan nopeutta
pienentämään pyrkivää ilmanvastusta toki koko ajan myös koneen rungosta
yms. osista). Riittävän nopeuden ylläpitämiseksi siis tarvitaan
moottoritehoa.
Jos yksi moottori hajoaa esim MD-11:ssa, tilanne ei vielä
ole katastrofaalinen - kotiin (tai varakentälle) päästään, mutta ehkä
hieman hitaammin. Jos kaksi hajoaa, joudutaan todennäköisesti jo laskemaan
nokkaa ja aloittamaan loiva liuku (tai saattaa olla, että tietyissä
oloissa MD-11 voi säilyttää jopa vaakalennon yhdellä moottorilla - en ole
tästä varma. Kertokoon joku joka tietää!) kohti lähintä varakenttää. Jos
taas kaikki moottorit paukahtavat (mikä on erittäin epätodennäköistä),
kone voi silti liitää reittikorkeudelta kymmeniä kilometrejä ja tehdä
hallitun pakkolaskun. Eli mitä enemmän moottoritehoa on käytettävissä
moottorivauriotapauksessa, sitä loivempi liukukulma tarvitaan
kompensoimaan menetettyä tehoa siinä tapauksessa että tehot ei enää riitä
vaakalennon ylläpitämiseen.
Nykyiset moottorit ovat kyllä varsin luotettavia verrattuna 60-luvun
isojen nelimoottoristen (esim. Constellation) suuriin tähtimoottoreihin.
Conniestakin sanottiin aikanaan sen olevan maailman paras kolmimoottorinen
lentokone - ei ollut nimittäin lainkaan harvinaista että Atlantin
ylityksen aikana yksi sen neljästä moottorista jouduttiin sammuttamaan.
Sen moottoreissa nimittäin käytettiin siihen aikaan (ja vielä nykyäänkin)
erittäin edistyksellistä turbocompound -tekniikkaa, jossa osa pakokaasujen
liike-energiasta otettiin talteen kampiakselille erityisen
pakokaasuturbiinin, viskokytkimen ja vaihteiston välityksellä. Sen ajan
materiaalitekniikka vain ei pystynyt ratkaisemaan kaikkia korkeaan
lämpötilaan liittyviä ongelmia (viruminen, voitelu yms.).
--------------------------------------------------------------------
Juha Karjalainen jpka...@hit.fi www.hit.fi/~jpkarjal
Mikko Sokero
<kaj.l...@hke.fi> wrote:
> Pysyykö kolmimoottorinen matkustajakone kuten MD-11 ilmassa yhdellä
> moottorilla?
>
> Kaj Luukko
Painoista riippuen MD11 jopa nousee yhdellä moottorilla. "Yllättävänkin
hyvin. Simussa on kokeiltu usein", sanoi kaverini, joka on MD11-kippari.
Hän sanoi myös, että jos ei tiedä mitä tekee, koneen saa vastaavasti
tonttiin melko mallikkaasti. Luojan kiitos yksimoottoritila MD11:llä tai
DC10:llä on harvinainen...
MS
Tapio Linkosalo
: > Pysyykö kolmimoottorinen matkustajakone kuten MD-11 ilmassa yhdellä
: > moottorilla?
: >
: Kyllä pysyy, mutta eri asia kuinka kauan. Kaksimoottorisilla koneillahan
: tilanne on se, että määräykset vaativat koneelta vielä jopa jonkinmoista
: nousukykyä yhdenkin moottorin kanssa. Useampimoottorisessa tilanne on
: erilainen, enkä tiedä varmuudella mitä määräykset niiltä vaativat.
: Uskoisin kuitenkin että vaatimukset nousukyvystä kolmimoottorisilla
: koneilla koskevat kaksimoottoritilannetta.
Ei pysy, kuin korkeintaan tyhjänä. Käytännössä siis tulleen loivasti
alaspäin, kunnes maa tulee vastaan. Lentokonehan pystyy toki lentämään
vaikka ilman moottoreita, alamäkeen.
Määräykset sanovat, että matkustajakoneen tulee pystyä täydellä lastilla
vaakalentoon yksi moottori rikki, eli MD-11:n kahdella moottorilla, MD-82:n
yhdellä moottorilla jne. Tästä syystä jotkut pitävät kaksimoottorisia
turvallisempina: esim. lentoonlähdössä on käytössä 200% vaakalentoteho, kun
nelimoottorisella on vain 133%. Siksi MD-82:t nousevat reippaammin kuin jotkut
jumbot...
-Tapio-
Risto Paajanen
> Painoista riippuen MD11 jopa nousee yhdellä moottorilla. "Yllättävänkin
> hyvin. Simussa on kokeiltu usein", sanoi kaverini, joka on MD11-kippari.
> Hän sanoi myös, että jos ei tiedä mitä tekee, koneen saa vastaavasti
> tonttiin melko mallikkaasti. Luojan kiitos yksimoottoritila MD11:llä tai
> DC10:llä on harvinainen...
>
> MS
Katsoin pikaisesti MD-11 manuaalista, niin 260 tonnin painoisena eli n.
20 tonnia alle maksimi lentoonlähtöpainon se pysyy vaaakalennossa 1000
jalan korkeudessa std. lämpötilassa.
Maksimi laskupainossa n.210 tonnisena se pysyy vaakalennossa (100ft/min
nousuvaatimus) 13 000 jalan korkeudessa.
140 tonnisena se lentää pinnalla 230 eli 23000 jalkaa. Siis kyllä se
kevyenä nousee, mutta maksimi lähtöpainossa polttoaineen dumppaus on
aloitettava heti jos kaksi moottoria sammuu ilmassa.
risto p
Reino F.
Kaj Luukko <kaj.l...@hke.fi> wrote in article
<01be1d1c$0287da20$3ef5a389@tksktl1>...
> Pysyykö kolmimoottorinen matkustajakone kuten MD-11 ilmassa yhdellä
> moottorilla?
Enpä osaa sanoa, mutta mainittakoon, että muistaakseni 3 moottorisesta
Tristar matkustajakoneesta on USA:ssa kerran sammunu kaikki moottorit
teknisen vian takia, mutta yksi tai kaksi käynnistettiin ja kone sai
laskeuduttua.
Asian pitäisi olla hyvin epätodennäköinen, kuten ydinvoimaonnettomuudenkin
piti olla. Syynä taisi olla jonkinlaisten öljyproppujen asentamisen
kaikkiin moottoreihin ilman tiivisterengasta, jolloin öljy tai jokin neste
valui kaikista moottoreista ulos yhtaikaa.
Sama huoltovirhe voidaan tehdä kaikkiin moottoreihin, jolloin moottorimäärä
ei auta.
Reino F.
Kalle Rantanen
Kari Tuomi kirjoitti viestissä <740pfq$2b7$1...@cubacola.tninet.se>...
>Tankit täynnä ja muutenkin kone tupaten täynnä saattaa tehdä tiukkaa.
>Vaakalento ehkä onnistuu?!? Nousussa kävis kyllä huonosti. Vai mitä sanoo
>asiasta enemmän tietävät!?
>
lukuunottamatta, joten uskoisin, että yhdellä moottorilla pystyy ainakin
pitämään korkeuden.
-----------------------------------------------------------
Kalle Rantanen
email: tomc...@sci.fi
Si vis pacem para bellum
----------------------------------------------------------
Kaj Luukko
> Määräykset sanovat, että matkustajakoneen tulee pystyä täydellä lastilla
> vaakalentoon yksi moottori rikki, eli MD-11:n kahdella moottorilla,
MD-82:n
> yhdellä moottorilla jne. Tästä syystä jotkut pitävät kaksimoottorisia
> turvallisempina: esim. lentoonlähdössä on käytössä 200% vaakalentoteho,
kun
> nelimoottorisella on vain 133%. Siksi MD-82:t nousevat reippaammin kuin
jotkut
> jumbot...
Tämän takia olenkin ihmetellyt asiaa. Ei ole kauan siitä, kun
kaksimoottorisella ei saannut lentää Atlantin yli. Bussi lienee ensimmäinen
joka sai siihen luvan. Nyt kuitenkin jos asiaa perustellaan moottereiden
lukumäärällä, niin voidaan miettiä todennäköisyyksiä: Mitä enemmän
moottoreita, sen todennäköisempää on että yksi niistä sammuu. Jos vain yksi
saa sammua niin kolminoottorinen joutuu todennäköisemmin siihen
tilanteeseen kuin kaksimootorinen.
Toisaalla tässä viestiketjussa todettiin, että kolmimoottorinen lentää
yhdelläkin. Näin ollen se olisi kuitenkin luotettavampi.
Kaitsu.
Juha Karjalainen
>
> : > Pysyykö kolmimoottorinen matkustajakone kuten MD-11 ilmassa yhdellä
> : > moottorilla?
> : >
> : Kyllä pysyy, mutta eri asia kuinka kauan. Kaksimoottorisilla koneillahan
>
> Ei pysy, kuin korkeintaan tyhjänä. Käytännössä siis tulleen loivasti
> alaspäin, kunnes maa tulee vastaan. Lentokonehan pystyy toki lentämään
> vaikka ilman moottoreita, alamäkeen.
>
> -Tapio-
Jos olisit lukenut selostusta vähän pidemmälle, niin olisit huomannut että
tarkoitin juuri tuota loivaa liukua "alamäkeen". Liu'un kesto taas riippuu
käytettävissä olevasta moottoritehosta. Eli kone siis ei tipu
kuin kivi kun joku moottori feilaa. Kts. edellinen artikkelini. Ja kuten
tähän tulleessa follarissa todettiin, MD-11 pystyy kuulemma jopa nousuun
yhdellä moottorilla kun on tarpeeksi kevyt.
Reino F.
koska lentokoneessa on siivet luomassa nostovoimaa. "Putoaminen" tapahtuu
sakkaustilassa tai syöksykierteessä, jolloin koneen nokkaa on yleensä
nostettu liian ylös "väkisisin".
Jopa lähes siivetön avaruussukkula pystyy liitämään ilman konevoimaa ilman
suoraa putoamista.
Reino F.
Juha Karjalainen <jpka...@hit.fi> wrote in article
<Pine.SGI.4.05.981202...@tiistai.hit.fi>...
Kalle Rantanen
Reino F. kirjoitti viestissä <01be1e18$fe79dc00$737ee5c1@default>...
>Mikään lentokone ei luonnollisestikaan "putoa kuin kivi" ilman moottoreita,
>koska lentokoneessa on siivet luomassa nostovoimaa. "Putoaminen" tapahtuu
>sakkaustilassa tai syöksykierteessä, jolloin koneen nokkaa on yleensä
>nostettu liian ylös "väkisisin".
>Jopa lähes siivetön avaruussukkula pystyy liitämään ilman konevoimaa ilman
>suoraa putoamista.
Ei avaruussukkula ole läheskään siivetön. Lisäksi runkokin tuottanee
nostetta.
Reino F.
keskustelunaihe. Sanoisen ko. suureen olevan hävittäjällä melko pieni eli
nopeus loppuu hitaasti, koska hävittäjä on suunniteltu pienen
ilmanvastuksen omaavaksi.
Jos hävittäjä esim. on n. 20 asteen syöksyssä ja vieressä on samalla
nopeudella
liikkuva esim.pikku Cessna ja vaikka DC-9 ja moottorit sammutetaan
kaikista, hävittäjän nopeus pienemmän vastuksen omaavana "loppuu"
hitaimmin.
Reino F.
Kalle Rantanen <tomc...@sci.fi> wrote in article
<7460ok$2cm$1...@tron.sci.fi>...
Tapio Linkosalo
: "Hävittäjän nopeuden loppumisen nopeus" lienee uusi mielenkiintoinen(?)
: keskustelunaihe. Sanoisen ko. suureen olevan hävittäjällä melko pieni eli
: nopeus loppuu hitaasti, koska hävittäjä on suunniteltu pienen
: ilmanvastuksen omaavaksi.
Keskustelu kaiketi liittyy siihen, pysyvätkö lentokoneet ilmassa ilman
moottoria? Tähän haluaisin lisätä anekdoottina kuulemani kommentin, että jos
olet lentämässä JaK-26:lla (se venäläisten tähtimoottorinen taitolentokone),
ja moottori sammuu ilmassa, niin kannattaa vakavasti harkita laskuvarjoa.
Syynä tähän lienee se, että koneen siipikaari on suunniteltu nimenomaan
taitolentoa silmälläpitäen, siinä on pyöreä etureuna 25% asti leveydestä, ja
siitä taaksepäin suora (kolmiomainen) pinta terävään jättöreunaan. Moinen
kaari sakkaa helposti (se on tarkoituskin), ja on siksi inhottava
liidettävä.
-Tapio-
Happonen Timo
>"Hävittäjän nopeuden loppumisen nopeus" lienee uusi mielenkiintoinen(?)
>keskustelunaihe. Sanoisen ko. suureen olevan hävittäjällä melko pieni eli
>nopeus loppuu hitaasti, koska hävittäjä on suunniteltu pienen
>ilmanvastuksen omaavaksi.
>nopeudella
>liikkuva esim.pikku Cessna ja vaikka DC-9 ja moottorit sammutetaan
>kaikista, hävittäjän nopeus pienemmän vastuksen omaavana "loppuu"
>hitaimmin.
>Reino F.
Mutta täytyy muistaa, että nostovoima ja ilmanvastus kulkevat käsikädessä.
Jos siivellä on suuri nostovoima suhteessa ilmanopeuteen, on myös sen
ilmanvastus suhteellisen suuri.
Tämä tarkoittaa sitä että mainitsemasi hävittäjän siiven sakkausnopeus
on huomattavasti suurempi kuin esim pikku Cessnan siivellä.
Näin ollen moottorien sammuessa hävittäjän hidastuvuus ilmanvastuksen
vuoksi on kylläkin pienempi, kuin Cessnan, mutta todellisuudessa
hävittäjän vauhti loppuu nopeammin kuin Cessnan, koska se tulee
tonttiin huomattavasti aikaisemmin kuin Cessna. Hävittäjillä ei
ole juurikaan liito-ominaisuuksia, vaan ne pysyvät ilmassa raa'an
työntövoiman avulla.
Timo Happonen
jourait
Otetaan esimerkiksi Hornet. Liitosuhde sille on hieman yli 11:1
(en tiedä kummin päin tuo pitäisi ilmoittaa, mutta tässä 11 tarkoittaa
matkaa ja 1 korkeutta). Siispä 10 kilometrin korkeudesta kone pystyy
liitelemään 110 kilometrin matkan (nopeudella 200-250 solmua). Eli jonkin
näköiset liito-ominaisuudet hävittäjilläkin on.
Sakkausnopeus Hornetille noin 98-125 solmua (riippuu moottorin työntövoimasta).
Cessnan ominaisuuksista minulla ei ole mitaan tietoa.
-----------
Tietoa simulaattori-yritelmästäni löytyy osoitteesta
http://www.jyu.fi/~jourait/f18/f18.html
alar...@ncsbsr03ou.ntc.nokia.com
> > Painoista riippuen MD11 jopa nousee yhdellä moottorilla. "Yllättävänkin
> > hyvin. Simussa on kokeiltu usein", sanoi kaverini, joka on MD11-kippari.
ri...@iki.fi wrote:
> Katsoin pikaisesti MD-11 manuaalista, niin 260 tonnin painoisena eli n.
> 20 tonnia alle maksimi lentoonlähtöpainon se pysyy vaaakalennossa 1000
> jalan korkeudessa std. lämpötilassa.
>
> Maksimi laskupainossa n.210 tonnisena se pysyy vaakalennossa (100ft/min
> nousuvaatimus) 13 000 jalan korkeudessa.
>
> 140 tonnisena se lentää pinnalla 230 eli 23000 jalkaa. Siis kyllä se
> kevyenä nousee, mutta maksimi lähtöpainossa polttoaineen dumppaus on
> aloitettava heti jos kaksi moottoria sammuu ilmassa.
>
> risto p
Esitit Risto arvokasta tietoa. Manuaalisi varmaan tarkoittaa tilannetta,
jossa vain joko ykkös- tai kolmosmoottori toimii (ja aiheuttaa kierto-
momenttia)ja lentämistä sileänä? Asettaako koneen paineistaminen mitään
rajaa?
MD-11:n 1- ja 3-moottorit ovat n. 8,1 metrin päässä koneen keskilinjasta.
Polttoainetta voidaan ymmärtääkseni siirtää vapaasti kaikkien tankkien
välillä (siivissä, rungossa, pyrstössä). Painopistettä, koneen hallitta-
vuutta ja suorituskykyä voitaisiin parantaa, mikäli ehjän moottorin
puoleiseen siipitankkiin jätettäisiin täysi määrä ja muihin tilanteen
mukaisesti. Ehkä näin on edellisissä tilanteissa kuviteltukin tehtävän.
Seppo
-----------== Posted via Deja News, The Discussion Network ==----------
http://www.dejanews.com/ Search, Read, Discuss, or Start Your Own
Risto Paajanen
>
> Esitit Risto arvokasta tietoa. Manuaalisi varmaan tarkoittaa tilannetta,
> jossa vain joko ykkös- tai kolmosmoottori toimii (ja aiheuttaa kierto-
> momenttia)ja lentämistä sileänä? Asettaako koneen paineistaminen mitään
> rajaa?
>
Moi!
En ainakaan heti löytänyt millä yhdistelmällä taulukko on laskettu,
mutta yleensä käytetään kaikkein epäedullisinta yhdistelmää eli vain
siipimoottori käy. Näin sitä simussakin aina harjoitellaan. Tämä
taulukko huomioi sen, että käyvässä moottorissa oleva ilmastointiyksikkö
on päällä, mutta jäänehkäisyä ei käytetä. Kone juu sileänä.
Polttoainetta tällaisessa tapauksessa pyritään pitämään suunnilleen
tasan molempien siipien suhteen.
risto p
Tapio Linkosalo
: Keskustelu kaiketi liittyy siihen, pysyvätkö lentokoneet ilmassa ilman
: moottoria? Tähän haluaisin lisätä anekdoottina kuulemani kommentin, että jos
: olet lentämässä JaK-26:lla (se venäläisten tähtimoottorinen taitolentokone),
P.o. tietysti Sukhoi Su-26.
-Tapio-
Kalle Rantanen
Reino F. kirjoitti viestissä <01be1ee6$fac9e7c0$ea7ee5c1@default>...
>Sanoisen ko. suureen olevan hävittäjällä melko pieni eli
>nopeus loppuu hitaasti, koska hävittäjä on suunniteltu pienen
>ilmanvastuksen omaavaksi.
kaikki hävittäjätkään ole kovin virtaviivaisia. Esim. Hornet pysähtynee kuin
seinään, jos kaasua vähentää Mach 1:n tienoilla.
Henri Ylinen
> Otetaan esimerkiksi Hornet. Liitosuhde sille on hieman yli 11:1
> (en tiedä kummin päin tuo pitäisi ilmoittaa, mutta tässä 11 tarkoittaa
> matkaa ja 1 korkeutta). Siispä 10 kilometrin korkeudesta kone pystyy
> liitelemään 110 kilometrin matkan (nopeudella 200-250 solmua). Eli jonkin
> näköiset liito-ominaisuudet hävittäjilläkin on.
> Sakkausnopeus Hornetille noin 98-125 solmua (riippuu moottorin työntövoimasta).
>
> Cessnan ominaisuuksista minulla ei ole mitaan tietoa.
>
Muistaakseni huhujen mukaan 152 Cessnan liitoluku olisi noin 1:7 ja MD-11:sta noin
1:17.
152 Cessnan parhaan liitoluvun nopeudesta en osaa sanoa, mutta MD-11:sta se on kai
jotain 300 - 400 km/h. Korjatkaa jos olen väärässä.
Henri Ylinen
Petri 'Halle' Hallberg
Kalle Rantanen wrote:
> Reino F. kirjoitti viestissä <01be1ee6$fac9e7c0$ea7ee5c1@default>...
> >Sanoisen ko. suureen olevan hävittäjällä melko pieni eli
> >nopeus loppuu hitaasti, koska hävittäjä on suunniteltu pienen
> >ilmanvastuksen omaavaksi.
> On, mutta toisaalta siipien nostovoima on pienempi kuin muissa. Eivätkä
> kaikki hävittäjätkään ole kovin virtaviivaisia. Esim. Hornet pysähtynee kuin
> seinään, jos kaasua vähentää Mach 1:n tienoilla.
Tuo ei niinkään johdu virtaviivaisuudesta, vaan siitä, että kun
saavutetaan ns. kriittinen Mach-luku (olisko Hornetilla jotain
0,8 M?) niin rungon ja siipien ympärille alkaa muodostua
shokkiaaltoja. Kokonaisilmanvastus alkaa tämän "Mach-vastuksen"
myötä kasvaa todella jyrkästi, eli yliääninopeuksiin pääsemiseen
vaaditaan reilusti voimaa.
--
Petri 'Halle' Hallberg
ha...@netti.fi / petri.h...@ntc.nokia.com / ha...@nipl.com
http://www.netti.fi/~halle/