Miksi lentokone lentää kaikki valot päällä?
Matti Haven
laskeutumisvalot kirkkaasti loistaen,onko tuolla jokin syy?
Tänään taas kone lensi valot päällä ja kun oli mennyt ohi niin
toinen kone seurasi samaa reittiä samanlailla kaikki valot päällä.
Suunta Pohjoisesta Etelään,Lahdesta Helsinkiinpäin. klo n.21.15
Joskus talvella kun olen kiikareilla seurannut niin on näkynyt valoja:
siivissä
punaiset ja vihreät,edessä voimakas kirkas,katolla ylöspäin suunnattu.ym.
Joka suuntaan..Näytti niin kuin olis ollu lentävä joulukuusi..
En muuta tarkoitusta tuolle keksi kuin jonkin sortin pilailu
ja UFO-havaintojen lisääminen.
Jari Kaija
> laskeutumisvalot kirkkaasti loistaen,onko tuolla jokin syy?
Korkealla? No yksi syy valojen käyttöön on juuri se,
että kone _näkyy_. Kaikissa koneissa kun ei ole törmäys-
varoittimia, saatika tutkia, niin valoilla aikaansaatu joulukuusi
voi edes joissain tapuksissa pelastaa 'tilanteelta'.
Jatkuvasti palavat valot eivät niinkään herätä huomiota, mutta
kun pistetään >20 Joulen strobot vielä lisäksi, niin siinä jo
huonompikin havainnontekijä löytää koneen.
Juuri tuon syyn vuoksi omaankin härveliini strobot pistän
ja perhanan tehokkaat semmoiset, eikä mitään pilipalivilkkuja,
joita näkee yhdessä jos toisessa 'kevytkoneessa'.
Yhdet pilipalit jo rakensin ja aikani niitä tuijoteltuani
heitin roskikseen. Kesti aikansa löytää ja saada pienisäteisiä
suurtehoputkia (toissaviikolla tulivat), mutta nyt alkaa
homma jo olemaan kasassa. Pääteasteen kivet tosin
menevät vielä vaihtoon pienemmän jäähdytystarpeen toivossa...
-Jari
marko
käsittänyt että ammattiliiketeessä laskeutumis valot näpätään päälle
kiitoradalle siiryttäessä lähtöä varten kun lähtö lupa on saatu eli alutaan
ilmoittaa muille Nyt mennään Varokaa.
Laskeutumis valot laskussa laitetaan päälle hyvissä ajoin lähinnä
helpotamaan koneen havaitsemista.
Joskus lennonjohto ilmoitaa pienkoneillekin vastaan tulevasta liikenteestä
ja pilotti saattaa harkintansa mukaan silloin laittaa laskuvalon heittimen
"Fikkarin" päälle helpotaakeseen oman koneen havaitsemista. Voin vakuuttaa
että suoraan vastattaiksella suunnalla samalla korkeudella vastaan tulevaa
lentokonetta on tosi vaikea havaita. Ja kun kohtaamin nopeus on noin 350-400
km tunnissa ei sekuntteja väistöön välttämättä paljon ole.
Punainen vasemmassa ja vihreä oikealla sekä valkoinen takana on peruja meri
liikenteestä eli pimeässä valojen näkyvyydestä voi päätellä lentokoneen
suuntaa.
"Matti Haven" <m.haven@mbnet,fi> wrote in message
news:m87e9.6205$EL6....@news.kpnqwest.fi...
Matti
8000metriin.Siinä alkoi jännä ilmiö kun muutaman minuutin välein siivissä
olevat,ilmeisesti laskeutumisvalot syttyi hetkeksi,paloi n puoli minuuttia
ja sammui sitten.Aikani tuota ihmettelin kunnes huomasin että samaan aikaan
aika läheltä tuli vastaan toinen kone.Liekö pilotit moikanneet kolleegoja
vai olisi tarkoituksena tehdä oma kone näkyväksi,sitä valo showta kesti
toista tuntia kunnes aamu alkoi valjeta . Mahdoton liikenne noilla
tienoilla,varmaan 5 minuutin välein tuli kone vastaan lähes samalla
korkeudella,jonkin matkaa sivussa kumminkin.Onkohan tämä turvallisuuden
takia?
Matti
"Matti Haven" <m.haven@mbnet,fi> kirjoitti
viestissä:m87e9.6205$EL6....@news.kpnqwest.fi...
Jukka Juvankoski
"Matti" <matti.sutinen@"nospam"phnet.fi> kirjoitti
viestissä:fvpe9.6234$EL6....@news.kpnqwest.fi...
> Olin kerran Dubaihin menossa ja Bagdadin kohdilla laskeuduttiin n
> 8000metriin.Siinä alkoi jännä ilmiö kun muutaman minuutin välein siivissä
> olevat,ilmeisesti laskeutumisvalot syttyi hetkeksi,paloi n puoli minuuttia
> ja sammui sitten.Aikani tuota ihmettelin kunnes huomasin että samaan
aikaan
> aika läheltä tuli vastaan toinen kone.Liekö pilotit moikanneet kolleegoja
> vai olisi tarkoituksena tehdä oma kone näkyväksi,sitä valo showta kesti
> toista tuntia kunnes aamu alkoi valjeta .
hmmm 8000m ja yö eli oisko ollut niin että kyseessä olisi ollut se että
siipi olisi mennyt aina välillä pilveen (jolloin tuntuu siltä että valot
sammuu) ?
--
-Jukka Juvankoski-
Matti
> hmmm 8000m ja yö eli oisko ollut niin että kyseessä olisi ollut se että
> siipi olisi mennyt aina välillä pilveen (jolloin tuntuu siltä että valot
> sammuu) ?
matkustamon puoleisesta sivu valaistui ja tämän ajattelin heijastuvan
laskeutumisvaloista,kun muun aikaa ei mootttoria näkynyt pimeydestä
johtuen.Yö oli pilvetön.Lentokorkeus oli ennen Bagdadia n 10500 m siiitä
mentiin 8000metriin,ikävän kuoppainen loppumatka sitten.
Terv Matti
Juza Erti
news:m87e9.6205$EL6....@news.kpnqwest.fi...
>
>
> Joskus talvella kun olen kiikareilla seurannut niin on näkynyt valoja:
> siivissä
> punaiset ja vihreät,edessä voimakas kirkas,katolla ylöspäin suunnattu.ym.
> Joka suuntaan..Näytti niin kuin olis ollu lentävä joulukuusi..
> En muuta tarkoitusta tuolle keksi kuin jonkin sortin pilailu
> ja UFO-havaintojen lisääminen.
Et kerro viestissäsi tarkemmin, että kuinka korkealla näkemäsi koneet
suunnilleen olivat, etkä myöskään arvioitua konetyyppiä.
Tuo ylöspäin suunnattu staattinen (valkoinen) valo on todennäköisesti ns.
"logo light", jonka tarkoitus on valaista sivuperäsimessä oleva lentoyhtiön
logo. Osassa konetyypeistä valo heijastetaan siiven kärjistä (esim. MD-80)
ja osassa se heijastetaan korkeusperäsimen pinnasta, johon ne ovat
upotettuina (esim. A340). Esimerkiksi A340:ssa (ja myös A320:ssa) logo-valon
saa toimimaan automaattisesti siten, että valo palaa aina kun kone on maassa
tai kun kone on ilmassa ja laskusiivekkeet ovat ulkona 15 astetta tai yli.
Eli, jos kone on "tulossa laskuun", niin logo-valot kytkeytyvät
automaattisesti päälle. Jos siis näkemäsi kone oli suhteellisen matalalla,
niin syy voisi "ylöspäin osoittavaan" valoon voisi olla tämä.
Siivissä olevia punaisia ja vihreitä (staattisia) valoja kutsutaan nimellä
"navigation lights", eli suomeksi kaiketi "purjehdusvalot" (?). Nämä tulee
olla päällä aina lennolla yöaikaan. Käytetään useimmiten myös päivällä ja
joskus jopa lentoasemien plaatalla lisäämään huomioarvoa.
Punainen (välähtelevä) valo koneen pohjassa ja katolla on "anti-collision
light", eli huonolla suomella käännettynä "estevalo" (?). Tämä pitää olla
päällä aina kun kone liikkuu ja/tai käy. Se laitetaan päälle ennen
käynnistystä tai ennen kuin konetta lähdetään hinaamaan paikasta toiseen.
Koneen rungossa olevat valonheittimet ovat jotakin seuraavista :
- Flood lights : käytetään valaisemaan asematasoa koneen ympärillä
(osoittavat rungosta sivuille)
- Ice detection lights : käytetään valaisemaan siipeä tai moottoria, jotta
jään havaitseminen olisi helpompaa.
- Runway turn-off lights : Käytetään rullauksen, nousun tai laskun
yhteydessä (sijaitsevat nokkatelineessä ja osoittavat suoraan eteen)
- Nose lights : Käytetään lähinnä lentoonlähdössä valaisemaan kiitotietä ja
pelottamaan mahdolliset linnut pois edestä (sijaitsevat nokkatelineessä ja
osoittavat n. 35-40 astetta oikealle ja vasemmalle).
- Landing lights : Varsinaiset laskuvalonheittimet, jotka pidetään päällä
nousussa ja laskussa (sijaitsevat yleensä siivissä, joko upotettuina tai
uloskääntyvinä).
Huomioitavaa on myös se, että yleensä lentoonlähdössä ja laskussa Flood
lightit pidetään päällä huomioarvon lisäämiseksi.
Koko lennon suorittamisesta "kaikki valot päällä" en tiedä, mutta ainakin
MD-80 - sarjan koneiden lentokäsikirja rajoittaa siipien laskeutumisvalojen
käytön, paikoillaan ollessa, 5 minuuttiin lämmön vuoksi. Sama koskee myös
nokkatelineen valonheittimen kirkkainta asetusta. Tästä voisi tulkita, että
välttämättä tehokkaiden valonheittimien jatkuva käyttö ei ole kovin järkevää
vaikka ollaankin lennolla ja tuo kuumeneminen ei ole suurin ongelma.
Kyllähän ne lamppujen käyttötunnit raksuttavat aina kun ne ovat päällä ;-).
T: Juza
Jan-Erik Andelin
> olevat,ilmeisesti laskeutumisvalot syttyi hetkeksi,paloi n puoli minuuttia
>.Onkohan tämä turvallisuuden takia?
Kyllä varmasti on. Kun on syytä olettaa, että joku kone ei ole oletetulla reitillä, ensimmäisiä keinoja on laittaa täydet valot päälle, jotta koneet saisivat mahdollisimman helposti näköyhteyden. Näin myös IFR-liikenteessä.
Tutkalennonjohtamisesta huolimatta näköyhteys muihin koneisiin on silti tärkeätä. Ensimmäiselle kysyjälle vastauksena, että eri lentoyhtiöiden menetelmistä riippuen ei ole tavatonta että laskeutumisvalot ovat päällä
10,000 jalkaan asti.
Erkki
www.md80.net
Matti Haven
viestissä:aldmfj$r3j$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Et kerro viestissäsi tarkemmin, että kuinka korkealla näkemäsi koneet
> suunnilleen olivat, etkä myöskään arvioitua konetyyppiä.
>
Luulisin että joku matkustajakone,valkoinen ja iso.
Ei olleet kovinkaan korkealla,kuitenkin normaalilla lentokorkeudella.
Sanoisin että hieman pilvien alapuolella tai samalla korkeudella.
(havainnon aikana ei vaan ollut pilviä.)
> Eli, jos kone on "tulossa laskuun", niin logo-valot kytkeytyvät
> automaattisesti päälle. Jos siis näkemäsi kone oli suhteellisen matalalla,
> niin syy voisi "ylöspäin osoittavaan" valoon voisi olla tämä.
Ei voinut olla laskeutumassa,oli Lahden kaupungin yllä..
Eikä täällä ole tietääkseni lentokenttää.(isoa)
Vesivehmaalla on kyllä pienkonekenttä (n.25km päässä)
Kone oli kyllä lentänyt jo hyvän matkaa tuon ohi.
> Siivissä olevia punaisia ja vihreitä (staattisia) valoja kutsutaan nimellä
> "navigation lights", eli suomeksi kaiketi "purjehdusvalot" (?). Nämä tulee
> olla päällä aina lennolla yöaikaan. Käytetään useimmiten myös päivällä ja
> joskus jopa lentoasemien plaatalla lisäämään huomioarvoa.
Joo nuo ovat kyllä veneistä tutut.
> - Flood lights : käytetään valaisemaan asematasoa koneen ympärillä
> (osoittavat rungosta sivuille)
> - Ice detection lights : käytetään valaisemaan siipeä tai moottoria, jotta
> jään havaitseminen olisi helpompaa.
> - Runway turn-off lights : Käytetään rullauksen, nousun tai laskun
> yhteydessä (sijaitsevat nokkatelineessä ja osoittavat suoraan eteen)
> - Nose lights : Käytetään lähinnä lentoonlähdössä valaisemaan kiitotietä
ja
> pelottamaan mahdolliset linnut pois edestä (sijaitsevat nokkatelineessä ja
> osoittavat n. 35-40 astetta oikealle ja vasemmalle).
> - Landing lights : Varsinaiset laskuvalonheittimet, jotka pidetään päällä
> nousussa ja laskussa (sijaitsevat yleensä siivissä, joko upotettuina tai
> uloskääntyvinä).
Tuosta viim. siipivalosta en ole varma mutta
minusta sillä oli kaikki nuo muut päällä.
> välttämättä tehokkaiden valonheittimien jatkuva käyttö ei ole kovin
järkevää
> vaikka ollaankin lennolla ja tuo kuumeneminen ei ole suurin ongelma.
> Kyllähän ne lamppujen käyttötunnit raksuttavat aina kun ne ovat päällä
;-).
>
Niinpä, kyllä tuo hieman oudolta tuntuu.
Josko tuossa olisi sitten kyse siitä että varmasti huomataan..
Tarvitaanko noita silloinkin kun lentävät peräkkäin?
Muita koneita samalla suunnalla ei näkynyt.
Yksi lensi myöhemmin reittiin verrattuna poikittain eri korkeudella.
Ari Siltavuori
> viestissä:m87e9.6205$EL6....@news.kpnqwest.fi...
> > Olen jo vuosia seurannut kun koneet lentävät ilmeisesti
> > laskeutumisvalot kirkkaasti loistaen,onko tuolla jokin syy?
>
> 8000metriin.Siinä alkoi jännä ilmiö kun muutaman minuutin välein siivissä
> olevat,ilmeisesti laskeutumisvalot syttyi hetkeksi,paloi n puoli minuuttia
> ja sammui sitten.Aikani tuota ihmettelin kunnes huomasin että samaan
aikaan
> aika läheltä tuli vastaan toinen kone.Liekö pilotit moikanneet kolleegoja
> vai olisi tarkoituksena tehdä oma kone näkyväksi,sitä valo showta kesti
> toista tuntia kunnes aamu alkoi valjeta . Mahdoton liikenne noilla
> tienoilla,varmaan 5 minuutin välein tuli kone vastaan lähes samalla
> korkeudella,jonkin matkaa sivussa kumminkin.Onkohan tämä turvallisuuden
> takia?
> Matti
>
lentokieltoalueella, niin siinäpä voi olla selityskin.
ari
Matti
"> Ei voinut olla laskeutumassa,oli Lahden kaupungin yllä..
> Eikä täällä ole tietääkseni lentokenttää.(isoa)
miksi sitä sanotaankaan
Korkeutta koneilla on arviolta 1000-2000 metriä ,parikymmentä kotimaan
lentoa ja ainakin Pekingistä tuleva MD-11 menee siitä.
Ne menee varsin hiljaisesti,olisko moottorit tyhjäkäynnillä tai pienemmillä
tehoilla , jos on liikenteen tms melua niin lentokoneen ääntä ei kuulu
laisinkaan.On tullut aurinkotuolista suoritettua ilmavalvontaa parin kesän
ajan.Ajallisesti tuo matka Helsinki-Vantaalle on vain10 minuutin paikkeilla.
Matti
Tuula Rantala
> Olen jo vuosia seurannut kun koneet lentävät ilmeisesti
> laskeutumisvalot kirkkaasti loistaen,onko tuolla jokin syy?
Entäpä miksi sisävalot sammutetaan nousun/laskun ajaksi sekä
himmennetään lennon aikana. Onko kyseessä joku turvamääräys
vaiko peräti ajatus palvella matkustajia paremman ulkonäkymän
tarjoamisella. Haittaako mahdollinen ikkunoista ulos kajastava
valo joissain tapauksissa lentäjien toimintaa vai mikä ihme
on syynä tähän käytäntöön?
--
tr
Marko Lappeteläinen
> Entäpä miksi sisävalot sammutetaan nousun/laskun ajaksi sekä
> himmennetään lennon aikana. Onko kyseessä joku turvamääräys
> vaiko peräti ajatus palvella matkustajia paremman ulkonäkymän
> tarjoamisella. Haittaako mahdollinen ikkunoista ulos kajastava
> valo joissain tapauksissa lentäjien toimintaa vai mikä ihme
> on syynä tähän käytäntöön?
En nyt väitä tietäväni tätä mutta jostain olen lukenut että jos matkustamon
valot olisi nousun/laskun aikana normaali "teholla" niin mahdollinen
evakuointi vaikeutuisi, eli siis kun on hämärää koneen sisällä niin silmä
tottuu hämärään ja pystyisi sitten hätätilanteessa suoriutumaan paremmin,
näin muistan jostain lukeneeni.
Marko Lappeteläinen
http://koti.welho.com/mlappete
Jukka Juvankoski
"Marko Lappeteläinen" <lap...@welho.com> kirjoitti
viestissä:algfag$es0$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Marko Lappeteläinen
> http://koti.welho.com/mlappete
Kävin katsomassa hienoja kuviasi, mutta ensin ihmettelin miksi ei näy kuin
tekstit, eli ei yhtään kuvaa. Mutta ongelma oli ainostaan Netscapen 7 ja 6.2
ja 4.78 com.
selaimilla taas ie 6 toimi vallan hyvin.
Ajattelin vain kertoa, jos et sitä vielä tiennyt. Mutta ei ongelma ollut
mikään iso, kun ie:llä pystyin kuvat katsomaan hienosti.
Matti Kemppainen
<matti.sutinen@"nospam"phnet.fi> says...
>
> Kyllä siinä n15km Lahdesta itään on paljon käytetty laskeutumis polku vai
> miksi sitä sanotaankaan
Kyllä ne lähestyvät sitä Lahden länsipuoleltakin. Itse asun kuuden
kilometrin päässä Lahden keskustasta, Hollolassa (länteen siis). Tästä
pyyhkii yli kaukoidän koneita väylällä UN624 ja Antonin kautta lähteviä
koneita Vantaalta. Koneita menee yli myös etelään päin, kohti Vantaata.
Yleisimmillään 15 on käytössä joten koneet varmaankin saavat
suuntavektorin tai DCT HYV (arvailua), mutta on tästä muulloinkin menty
yli (DCT HEL?).
T. Lajunen
klippeti.
>Siivissä olevia punaisia ja vihreitä (staattisia) valoja kutsutaan nimellä
>"navigation lights", eli suomeksi kaiketi "purjehdusvalot" (?). Nämä tulee
>olla päällä aina lennolla yöaikaan. Käytetään useimmiten myös päivällä ja
>joskus jopa lentoasemien plaatalla lisäämään huomioarvoa.
Ja lisäksi taaksepäin siipien kärjissä ja mahdollisesti perässä
osoittavat valkoiset valot, kuulunevat purjehdusvaloihin.
Sitten kun lisätään siipien kärjissä joka suuntaan vilkkuvat valkoiset
strobot, niin aletaan olla aika lähellä täydellistä valolistaa.
Pienemmissä koneissa ei välttämättä ole punaisia anti-collisioneita,
vaan on korvattu valkoisilla stroboilla (esim atr-72)
>T: Juza
T: TL
T. Lajunen
Ymmärtääkseni asia on juuri näin.
-TL, vahvistaa käsitystä.
Kyösti Isosaari
Kysyin samaa asiaa, ollessani tekemässä juttua lentopelkoisille
järjestettävistä kursseista. Kyse on kuulema todellakin mahdollisesta
evakuoinnista. Kun valot ovat sammutettuna, pimeällä tapahtuvassa
hätätilanteessa ihmisten mahdollisuudet toimia nopeasti ovat paremmat,
kun silmän ei tarvitse sopeutua niin paljon uuteen valaistustilanteeseen.
Kössi
"Marko Lappeteläinen" <lap...@welho.com> wrote in
news:algfag$es0$1...@nyytiset.pp.htv.fi:
Juza Erti
news:tHNe9.6270$EL6....@news.kpnqwest.fi...
Eli, jos laskemme tosiasiat yhteen :
o pilvikatto (esim. 10 000ft = n. 3 km)
+
o lentoreitti n. 1000-2000m korkeudessa (= lentokone on hyvinkin alle
pilvien)
+
o osittaisessa laskuasussa oleva lentokone (Laipat 15 astetta ulkona?
Logo-valo automaattisesti päällä?)
------------
= lentokone, jossa on valot päällä n. 10 min kuluttua tapahtuvaa laskua
varten
Kuulostaako aivan järjettömältä?
T: Juza
Juza Erti
news:3d7c2389....@news.kolumbus.fi...
>
> Ja lisäksi taaksepäin siipien kärjissä ja mahdollisesti perässä
> osoittavat valkoiset valot, kuulunevat purjehdusvaloihin.
>
> Sitten kun lisätään siipien kärjissä joka suuntaan vilkkuvat valkoiset
> strobot, niin aletaan olla aika lähellä täydellistä valolistaa.
>
> Pienemmissä koneissa ei välttämättä ole punaisia anti-collisioneita,
> vaan on korvattu valkoisilla stroboilla (esim atr-72)
>
Kiitos tarkennuksista ja lisäyksistä! =)
Ihan mielenkiinnosta vielä : nyt kun en ihan ulkoa muista noiden ATR-72:n
anti-collision lightejä korvaavien strobejen paikkoja, niin kerrotko vielä,
että missä kohdissa ne tarkalleen ovat? Onko ATR:ssä vielä erikseen
valkoiset strobet siiven kärjissä? Onko näille molemmille eri
"strobe-ryhmille" erilliset käyttökytkimet? (= ts. voidaanko ATR:ssä käyttää
vain anti-collision strobeja tai vain siipi-strobeja vai vilkkuvatko kaikki
yhtä-aikaa ja yhden namiskan takaa?)
T: Juza
T. Lajunen
>> vaan on korvattu valkoisilla stroboilla (esim atr-72)
>Kiitos tarkennuksista ja lisäyksistä! =)
>Ihan mielenkiinnosta vielä : nyt kun en ihan ulkoa muista noiden ATR-72:n
>anti-collision lightejä korvaavien strobejen paikkoja, niin kerrotko vielä,
>että missä kohdissa ne tarkalleen ovat? Onko ATR:ssä vielä erikseen
>valkoiset strobet siiven kärjissä? Onko näille molemmille eri
>"strobe-ryhmille" erilliset käyttökytkimet? (= ts. voidaanko ATR:ssä käyttää
>vain anti-collision strobeja tai vain siipi-strobeja vai vilkkuvatko kaikki
>yhtä-aikaa ja yhden namiskan takaa?)
>
>T: Juza
Jotenkin mulla on sellainen kuva, että valkoiset strobet on
sivuvakaajan huipussa, sekä pohjassa jossain. Siipien kärjissä en
muista nähneeni. Muut voi tarkentaa, mikäli tietävät paremmin.
-tl
Bellen
Botniaa.
Eli on kaksi syytä.
1) Silmät ovat tottuneet hämärään evakuoinin sattuessa
2) Henkilökunta havaitsee merkkivalot helpommin/varmemmin
Ja osittain myös lattiassa olevat poistumis valot näkyvät paremmin.
T: Michael
"Marko Lappeteläinen" <lap...@welho.com> wrote in message
news:algfag$es0$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Tapani Kunnas
matalammalla joskus korkeammalla... Oulusta tullaan suoraan Lahden yli ja
Orimattilan majakalta käännytään Vantaata kohti.
/tapani
"Matti Haven" <m.haven@mbnet,fi> wrote in message
news:u6Ne9.6267$EL6....@news.kpnqwest.fi...
Matti Haven
viestissä:Arof9.248$gM5....@read2.inet.fi...
> Oulusta Helsinkiin lennettäessä ollaan Lahden kohdalla jo laskussa, joskus
> matalammalla joskus korkeammalla...
No sitten ainakin laittavat ajoissa laskeutumisvalot päälle..
On tästä helsinkiin vielä vajaa100km,ilmeisesti ei kuitenkaan
lentokoneelle ole mikään pitkä matka.
Taitaa 100 kilsaa mennä lentäen aika nopeasti?
> Oulusta tullaan suoraan Lahden yli ja
> Orimattilan majakalta käännytään Vantaata kohti.
Ei ollut menossa Orimattilaan päin.
Juza Erti
>
> Taitaa 100 kilsaa mennä lentäen aika nopeasti?
>
Noh, nopea ja karkea laskutoimenpide kertoo jotakuinkin seuraavaa :
Lentonopeus alle 10 000 ft =< 250 KTS
250 kts * 1.852 = 463 km/h
100 km / 463 = n. 0,216
60 min * 0.216 = 12,9 min
Eli, siis karkeasti100 kilometrin lentoaika olisi n. 13 minuuttia, mutta
nythän täytyy huomioda nopeuden hiljentäminen ennen Helsingin finaalia
tuonne 130 - 150 KTS paikkeille. Toisekseen laskukierros Helsingin päässä
vie oman aikansa. Väittäisin, että todellinen lentoaika laskuun saakka on n.
15-20 minuuttia, ehkä jopa hieman enemmän.
T: Juza
Antti Laukkanen
"Juza Erti" <ju...@housefunky.com.nospam> wrote in message
news:allnij$te5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Kun lähdetään siitä, että henkilökohtainen ennätykseni Hesan ja Savonlinnan
välillä on maasta maahan 17 minuuttia, lienee 15-20 min Lahdesta laskussa
aika lailla liikaa, vaikka hyvä myötätuulikin huomioitaisiin. Välin tulee
Arrowillakin reilussa parissakymmenessä...Jos kone on tulossa pohjoisesta
esim. 15:lle tekee se harvoin sen suurempaa laskukierrosta, peruksen kautta
ehkä, mutta usein myös suoraan finaaliin.
Tähdennettäköön, että "ennätyslennollani" olin matkustaja ja koneena firman
DC-9.
Matti
kohdilla,tästä oli 30min lentoaika Helsinki-Vantaalle(MD-11/Peking),aikahan
piti paikkansa.
Matti
Agent User
Keski-Euroopasta tullessa, kun koneen vasemman puolen ikkunasta on
Lohjan kaupunki kohdalla, on lentoaika aika jämt 12 min 04 ja 15
laskuun, pari minuuttia enemmän 22:lle. (n on noin 50 :)
On Wed, 11 Sep 2002 07:13:18 GMT, "Matti"
<matti.sutinen@"nospam"phnet.fi> wrote:
>Yks esimerkki linnuntien nopeudesta,tultiin Suomen ilmatilaan Joensuun
>kohdilla,tästä oli 30min lentoaika Helsinki-Vantaalle(MD-11/Peking),aikahan
>piti paikkansa.
>Matti
>
kartsa
> henkilökohtainen ennätykseni Hesan ja Savonlinnan
> välillä on maasta maahan 17 minuuttia
>
Jos Helsinki-Vantaalta Savonlinnan kentälle on matkaa viivasuoraan
n.143NM, niin huimaa on ollut kyyti. Pitääpä oikein laskea, miten
kovaa Antti on konetta matkustajana lentänyt.
Ensimmäinen ja viimeinen minuutti lentoajasta on lennetty
keskinopeudella
160kts(TAS). Toinen ja toiseksi viimeinen minuutti lentoajasta on
lennetty
keskinopeudella 260kts(TAS). Näistä oletuksista tuskin ysillä paljoa
voi
nipistää, vaikka miten hurjastelisi. Koko loppu lentoaika onkin sitten
lennetty ihan älyttömän kovaa, jotta on päästy 17 minuutin
kokonaislentoaikaan.
Kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä minuuttia kuluttavat yhteensä
neljä
minuuttia koko 17 minuutin lentoajasta. Yllä mainituilla
keskinopeuksilla
matkaa taittuu tyynessä ilmassa yhteensä 14NM. Matkaa jää jäljelle
enää
129NM ja sen taittamiseen jää aikaa ruhtinaalliset 13 minuuttia.
Kyseiset 13
minuuttia pitää lentää tyynessä ilmassa tosi-ilmanopeudella 595kts,
jotta
homma onnistuu.
Koska ysin maksimi myötätuulikomponentti lentoonlähdössä ja laskussa
lienee
kymmenen solmua, ei nopeus ensimmäisen ja viimeisen minuutin aikana
voi
kovin hurjasti lisääntyä myötätuulen johdosta. Pannaan näille parille
minuutille laskelmiin 20 solmua keskimääräistä myötätuulta, jolloin
ensimmäinen ja viimeinen minuutti lennetään keskimääräisellä
maanopeudella
180kts. Matkaa taittuu nyt myötätuulessa näiden kahden minuutin aikana
6NM.
Toinen ja toiseksi viimeinen minuutti ollaan sitten jo vähän ylempänä,
jolloin keskimääräinen myötätuulikomponentti on jo huimat 60kts.
Maanopeutta
saadaan 260+60=320kts. Näiden kahden minuutin aikana kone tekee matkaa
myötätuulessa yhteensä 11NM.
Lopuille 13 minuutille jää tällöin matkaa enää 143-6-11=126NM. Jotta
126 NM
voidaan lentää 13 minuutissa, pitää keskinopeuden olla 582kts.
Kahden minuutin lennon jälkeen on lasissa 340kts(TAS). Maksimissaan
käväistään lentopinnalla 250 lentämässä 0.80 Machia joka vastaa
standardi-ilmakehässä 481kts:n tosi-ilmanopeutta (ja 338kts:n
IAS-nopeutta).
Alaspäin tullessa sama homma, tietysti ikään kuin toisin päin.
Arvioidaan
keskimääräiseksi tosi-ilmanopeudeksi armeliaasti 410kts. Ysin
suorituskyky
ei läheskään riitä näihin oletuksiin, joten keskinopeuden ei pitäisi
olla
alakanttiin valittu.
Jotta päästään vaadittavaan 582kts:n maanopeuteen, pitää
keskimääräisen
myötätuulikomponentin olla 13 minuutin reittiosuuden aikana 172kts.
Kysymyksessä on hirmuisen voimakas jettivirtaus, joka on tullut
hirmuisen matalalle puhaltelemaan.
En tiedä, suoriutuisiko Concorde EFHK-EFSA-reitistä 17 minuutissa,
mutta
Hornetti saattaisi suoriutua. Tavallisella ysillä sitä vastoin ei ole
oikeasti laskelmieni mukaista suorituskykyä ilman lisätyöntövoimaa
antavia
apuraketteja. Oliko teillä raketit siipien alla? Ja palatakseni siihen
alkuperäiseen kysymykseen, miksi lentokone lentää valot päällä: ysi
lentää
Helsingistä Savonlinnaan melkein valon nopeudella, jolloin valo ei
ehkä
suhteellisuusteorian mukaan ehdi sammua, vaikka valonappulasta kääntää
(tämä
oli kylläkin oma tulkintani, en ole ihan täysin sisäistänyt
suhteellisuusteoriaa, epäilyttää vähän koko teoria).
t. kartsa
Antti Laukkanen
"kartsa" <rotv...@hotmail.com> wrote in message
news:1a2ae21e.02091...@posting.google.com...
> En tiedä, suoriutuisiko Concorde EFHK-EFSA-reitistä 17 minuutissa,
> mutta
> Hornetti saattaisi suoriutua. Tavallisella ysillä sitä vastoin ei ole
> oikeasti laskelmieni mukaista suorituskykyä ilman lisätyöntövoimaa
> antavia
> apuraketteja. Oliko teillä raketit siipien alla? Ja palatakseni siihen
> alkuperäiseen kysymykseen, miksi lentokone lentää valot päällä: ysi
> lentää
> Helsingistä Savonlinnaan melkein valon nopeudella, jolloin valo ei
> ehkä
> suhteellisuusteorian mukaan ehdi sammua, vaikka valonappulasta kääntää
> (tämä
> oli kylläkin oma tulkintani, en ole ihan täysin sisäistänyt
> suhteellisuusteoriaa, epäilyttää vähän koko teoria).
>
> t. kartsa
Juu, lievä vittuilu on aina poikaa silloin tällöin...Koska olet perustanut
vastauksesi noinkin tarkoille tieteellisille faktoille ja olen ymmärtänyt
koulutuksesi kattavan sekä matemaattis-luonnontieteellisiä kuin myös
ilmailullisia opintoja, rohkenen epäillä ettet ole ehkä aivan väärässäkään
väitteissäsi. Uskallan myös tunnustaa, että saatanpa olla suorittanut
virheen kellon katsomisessa (tai sitten aika on suhteellisuusteorian mukaan
hidastunut koneen lennettyä niin älyvapaalla nopeudella?). Olen kaikesta
huolimatta ollut ihan oikeasti tässä vakaassa uskossa useita vuosia tämän
lennon jälkeen. Se on herättänyt kummastusta, koska proppikalustolla aikaa
on tahtonut kulua kolmisen varttia ja suihkuputkillakin puolisen tuntia. En
ole aivan varma oliko kyseessä se lento, jolloin istuin jumpparilla vaiko
joku toinen. Jos istuin, kävimme vain pinnalla 170, emme siis 250:ssa
lainkaan. Tämä pudottaisi sen jetin vieläkin alemmas. Toisaalta olen myös
kertaalleen lentänyt myötäisessä Föhn-tuulessa kutakuinkin 75 kts:n
myötätuulikomponetilla vain 4000 ft:n korkeudessa, notta kyllä se puhuri
joskus on mitä melkoisin, kun sille päälle sattuu. Onhan tuosta toki vielä
satakunta mutkaa petrattavaa...
Mitä tulee kysymykseesi raketeista siipien alla, ei, ei lainkaan. Kyseessä
olivat aivan tavalliset PW JT8D-17A-tyypiset pannut, kaksin kappalein siis.
En muista olivatko ne vielä silloin hush-kitatut, voi olla. Ehkä kuitenkaan
ei. Muisteleisin kyseessä olleen OH-LYS-tunnuksin Suomen
ilma-alusrekisteriin merkitystä DC-9-51-tyyppisestä
matkustajalentokoneesta - ymmärtääkseni ihan vakiovarustein. Saatan tietysti
olla väärässä tuosta rekkaristakin, mutta se heittää korkeintaan viimeisen
kirjasimen verran.
Pahoittelen toki, jos olen aiheuttanut pahennusta ja levittänyt fysiikan
lakien mukaan mahdotonta informaatiota, mutten edelleenkään varauksetta
myönnä tehneeni näin. Olen tuntenut kellotaulun sentään yli
neljännesvuosisadan. Sitä paitsi - kaikki on suhteellista...
-A-
Kartsa
> Jos istuin, kävimme vain pinnalla 170, emme siis 250:ssa
> lainkaan.
Se kuulostaa todennäköisemmältä, mutta pudottaa suurinta
tosi-ilmanopeuttanne selvästi. Koneen lentäessä VMO-nopeudellaan ainoa keino
saada TAS:ia kasvamaan on nousta ylemmäs tuolta pinnalta 170.
Suihkuvirtaukset löytyvät yleensä noin kymmenen kilometrin korkeudesta,
joten kovin alhaalla on pitänyt tämän jetin olla.
> Olen tuntenut kellotaulun sentään yli
> neljännesvuosisadan. Sitä paitsi - kaikki on suhteellista...
Kertaus on opintojen äiti. Kannattaa ehkä kerrata ohjekirjan kanssa ja
käytännön harjoitusten avulla sitä kellon käyttöä, nykyajan kelloista osa on
kovin vaikeaselkoisia. Suhteellistahan kaikki on ja suhteellisen kovia
tuulia on joskus tullut vastaan, mutta ei koskaan tuollaisia. Innostuin
laskeskelemaan, kun väitteesi kuulosti vähän samalta kuin Pravda-lehden
raportoimat sosialismin ihmeet aikoinaan. Kapitalistisessa järjestelmässä
sellaisiin ihmeisiin ei päästä millään, se on yksi kapitalismin suurista
heikkouksista.
t. kartsa
Antti Laukkanen
"Kartsa" <rotv...@hotmail.com> wrote in message
news:am4bd6$sj3$1...@nntp.hut.fi...
> "Antti Laukkanen"
>
> > Jos istuin, kävimme vain pinnalla 170, emme siis 250:ssa
> > lainkaan.
>
> Se kuulostaa todennäköisemmältä, mutta pudottaa suurinta
> tosi-ilmanopeuttanne selvästi. Koneen lentäessä VMO-nopeudellaan ainoa
keino
> saada TAS:ia kasvamaan on nousta ylemmäs tuolta pinnalta 170.
> Suihkuvirtaukset löytyvät yleensä noin kymmenen kilometrin korkeudesta,
> joten kovin alhaalla on pitänyt tämän jetin olla.
Niinpä, olen tietoinen näistä seikoista. Siksi olenkin asiaa hämmästellyt.
No, minä olen taipuvainen myöntämään tekeväni virheitä. Tässä tapauksessa se
lienee vaikea todentaa jälkikäteen absoluuttisen varmasti. Ei varmaan ole
helppoa löytää lokiakaan, kun edes vuodesta ei ole tarkkaa varmuutta. Ei
siitä nyt kuitenkaan ole kuin vissiin kolme kesää.
>
> > Olen tuntenut kellotaulun sentään yli
> > neljännesvuosisadan. Sitä paitsi - kaikki on suhteellista...
>
> Kertaus on opintojen äiti. Kannattaa ehkä kerrata ohjekirjan kanssa ja
> käytännön harjoitusten avulla sitä kellon käyttöä, nykyajan kelloista osa
on
> kovin vaikeaselkoisia.
Mulla on ollut pidempään vain tällaisia perinteisiä; 12 ylhäällä, 3
oikealla, 6 alhaalla ja 9 vasemmalla. Itse asiassa tässä nykyisessäni
kolmosen kohdalla onkin päivyri. Viisarit pyörivät myötäpäivään. No, minulle
on kyllä uran aikana sattunut joskus pieniä matemaattisia virheitä.
Saattahan se olla vaikka 27 minuuttia sitten tuolta pohjalta, mutta en
allekirjoita sitä ehkä koskaan...
Suhteellistahan kaikki on ja suhteellisen kovia
> tuulia on joskus tullut vastaan, mutta ei koskaan tuollaisia.
Niin, ei se päivä kyllä maassa mitenkään erityisen tuuliselta vaikuttanut
eikä kyyti ollut raakaa muutenkaan.
>Innostuin
> laskeskelemaan, kun väitteesi kuulosti vähän samalta kuin Pravda-lehden
> raportoimat sosialismin ihmeet aikoinaan. Kapitalistisessa järjestelmässä
> sellaisiin ihmeisiin ei päästä millään, se on yksi kapitalismin suurista
> heikkouksista.
Se on sellaista. Kumpi järjestelmä sitten päätyy voittajaksi ja millähän
ihmeen perusteella?! Jäänee ikuiseksi arvoitukseksi?
>
> t. kartsa
>
-A-
Kartsa
>
> Niin, ei se päivä kyllä maassa mitenkään erityisen tuuliselta vaikuttanut
> eikä kyyti ollut raakaa muutenkaan.
Kertaakaan oman ilmailu-urani aikana ei ole taivaalla vastaan tullut
sellaisia tuulia, jotka voisivat kiidättää ysin Helsingistä Savonlinnaan 17
minuutissa.
> Saattahan se olla vaikka 27 minuuttia sitten tuolta pohjalta, mutta en
> allekirjoita sitä ehkä koskaan...
Totuus ei pala tulessakaan. Pravda edustaa totuutta. Kun tarpeeksi uskoo
omaan asiaansa, se ehkä muuttuu todeksi.
t. kartsa
Mikko Hyvarinen
> "Antti Laukkanen"
> >
> > Niin, ei se päivä kyllä maassa mitenkään erityisen tuuliselta vaikuttanut
> > eikä kyyti ollut raakaa muutenkaan.
>
> Kertaakaan oman ilmailu-urani aikana ei ole taivaalla vastaan tullut
> sellaisia tuulia, jotka voisivat kiidättää ysin Helsingistä Savonlinnaan 17
> minuutissa.
Ei se mahdotontakaan ole. Nimimerkillä Oulusta Helsinkiin kerran 30 minuutissa. Ja
lentoonlähtö oli sentään 30:lta Oulussa.
Alien
wrote:
Eiköhän sovita että, kapteeni Laukkasen antama selvitys asiassa
katsotaan tässä vaiheessa riittäväksi ja siirretään tapaus
"X-fileihin" Agent Mulderin tutkittavaksi....
Alien
Kartsa
> > >
> >
> > ...ysin Helsingistä Savonlinnaan 17
> > minuutissa.
>
> Ei se mahdotontakaan ole.
Valokuvaaja nappasi minua kerran hihasta ja antoi kuvan, jossa olin
lentokoneella matkalla kuuhun. Kuvassa olin koneineni jo melkein kuussa,
vaikka lentoonlähdöstäni oli kulunut tuskin kymmentä minuuttia. Elettiin
kahdeksankymmentäluvun lopun aikaa, kun valuuttamarkkinat Suomessa olivat
vapautuneet ja kaikki oli mahdollista.
Noina vuosina kaikki oli mahdollista ihmisille, jotka lensivät lentokoneiden
matkustamoissa. Jokaisella trendikkäällä ja riskinottokykyisellä
herrasmiehellä oli uskomattomilta näyttävät mahdollisuudet, joita vanhat
lainalaisuudet eivät tuntuneet rajoittavan.
Lentäjät joutuivat (tarkoitan siis lentäjillä niitä, jotka istuivat koneen
ohjaimissa, ei matkustamossa) noinakin hulppeina vuosina lentämään
luonnonlakien ja luonnonvoimien ehdoilla. Kone kulki karttaan piirrettyä
aikamittakaavaa pitkin esimerkiksi 17 minuutissa sen matkan, minkä se
laskennallisestikin eteni tosi-ilmanopeutensa ja tuulen mukaan laskettuna.
Polttoaineen riittäminen piti määrittää sen mukaan, paljonko tankissa oli
tavaraa ja paljonko kone kulutti.
Lentäjien luonnonlait olivat tällaiselle tavalliselle pulliaiselle paljon
ymmärrettävämpiä kuin rahamarkkinoiden virtuaaliomaisuuksilla kikkailevien
suihkuseurapiirien ajatuskuviot. Sittemmin kävi kuitenkin ilmi, että ilma on
ilmaa niin rahamarkkinoilla kuin taivaallakin. Hengissä säilyneet lentäjät
ymmärsivät sen myös noina hulluina vuosina, suihkuseurapiiriläisistä sen oli
sisäistänyt pienempi osa ja siitä seurasi sittemmin kiusallisia ongelmia.
Nyt taidetaan taas elää sellaista aikaa, että matkustajakoneiden matkustajat
kokevat luonnonlakien vastaisia ihmeitä tapahtuvan, kaikki eivät ilmeisesti
ole vielä menettäneet uskoaan uuteen talouteen ja sen mullistaviin uusiin
lainalaisuuksiin. Sen verran voin vinkkinä kertoa, että lentämäni (tarkoitan
siis lentämisellä ohjaimissa, ei matkustamossa istumista) koneet lentävät
edelleen ihan samojen luonnonlakien mukaan kuin ennen kasinovuosia,
kasinovuosina ja niiden jälkeen. Lentokone ei edelleenkään lennä kuin sen
matkan, minkä sen nopeus ja lentämiseen käytetty aika mahdollistavat.
Anttia ja Mikkoa ehkä jäi vielä mietityttämään, että käviköhän se kartsa
oikeasti lentokoneella kuussa. En käynyt, vaikka saamaani valokuvaa
katsomalla äkkinäinen ilmailuun ja kuumatkailuun perehtymätön voisi helposti
niin kuvitella. Kuuhun oli todellisuudessa vielä pitkä matka, vaikka
millimetrimitalla mitettuna kuu oli valokuvassa ihan vieressä.
t. kartsa
P.S. Pidän kyllä kovasti juustosta, olisi ollut upeaa päästä kuuta
maistamaan!
Mikko Hyvarinen
> Valokuvaaja nappasi minua kerran hihasta ja antoi kuvan, jossa olin
> lentokoneella matkalla kuuhun. Kuvassa olin koneineni jo melkein kuussa,
Kannattaisi vaihtaa lääkitystä tai jättää sienten syönti vähemmälle.
Maqu
kommentoimatta
ja poistun taka-alalle
M