Metsäpalojen sammutus lentokoneesta
Erkki Mikola
palavan metsän päälle tai reunaan.
Tiedättekö, mitä ko.aine on? Sammuttaako se jo palavaa metsää, vai
pyritäänkö sillä estämään tulen leviämistä
Minkälaisesta koneesta jauhe pudotetaan?
Ilmeisesti annos pitää saada purettua (tai pommitettua) kohteen päällä aika
nopeasti.
Ja olisiko Suomessa valmiuksia samanlaiseen sammutusmenetelmään
(lentokoneita, lentäjiä, sammutusainetta)?
Isoja metsäpalojahan on ollut meilläkin. Ainakin entisaikaan. Ja ilmeisesti
myös tulevaisuudessa, jos maaseutu autioituu nykyistä vauhtia.
--
erkki mikola
Mikko Palosvirta
"Erkki Mikola" <erkki....@kotiportti.fi> kirjoitti viestissä
news:ae418e$lle$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Ja olisiko Suomessa valmiuksia samanlaiseen sammutusmenetelmään
> (lentokoneita, lentäjiä, sammutusainetta)?
> Isoja metsäpalojahan on ollut meilläkin. Ainakin entisaikaan. Ja
ilmeisesti
> myös tulevaisuudessa, jos maaseutu autioituu nykyistä vauhtia.
Sammutusaineesta en tiedä - meilläpäin käytössä pääsääntösesti vesi. Lähin
lentokone löytyy käsittääkseni Ruotsista, eli tulee melko ripeästi.
Kotimaassa on jokusia helikoptereita säkkeineen, joten ei me aivan
riippuvaisia naapureista olla.
Kohtuullisen harvoin on onneksi niin isoja metsä-/maastopaloja, jotka
lentokalustoa tarvitsevat(*. Tästäkin saamme pitkälti kiittää
lentotoimintaa - moni maastopalo on ensimmäiseksi huomattu lentokoneesta,
jolloin pitkät kehittymisajat ovat lyhentyneet.
*) No Helsinkihän sammutti jopa rakennuspaloja hekolla, mutta se onkin jo
asia erikseen ;-)
MP
Juho Sjöberg
> palavan metsän päälle tai reunaan.
>
> Tiedättekö, mitä ko.aine on? Sammuttaako se jo palavaa metsää, vai
> pyritäänkö sillä estämään tulen leviämistä
Taitaa kyseinen aine olla jotain kemiallista seosta jolla pyritään yleensä
nimenomaan rajaamaan tulipaloa (itse olen nähnyt televisiossa montaa eri
väriä tätä ainetta)... metsäpalohan yleensä ensin rajataan ja vasta sitten
käydään itse tulipesäkkeiden kimppuun.
> Minkälaisesta koneesta jauhe pudotetaan?
> Ilmeisesti annos pitää saada purettua (tai pommitettua) kohteen päällä
aika
> nopeasti.
> Ja olisiko Suomessa valmiuksia samanlaiseen sammutusmenetelmään
> (lentokoneita, lentäjiä, sammutusainetta)?
> Isoja metsäpalojahan on ollut meilläkin. Ainakin entisaikaan. Ja
ilmeisesti
> myös tulevaisuudessa, jos maaseutu autioituu nykyistä vauhtia.
http://194.89.205.3/sm/pelastus/arkisto/kirjeet/dokumentit/kirje31032000samm
utus.html
Nähtävästi tuossa sisäasiainministeriön pelastusosaston kirjeessä
(30.3.2001) mainitaan että tuolloin kokeilussa oli neljä sammutuskonetta
(Kaikki ilmeisesti Canadair CL-215 N -koneita) ja johtokone jotka on/olivat
sijoitettu Jyväskylään, Euraan, Lappeenrantaan ja Varkauteen/Naarijärvelle.
--
Juho Sjöberg
Petri Nygren
> (Kaikki ilmeisesti Canadair CL-215 N -koneita) ja johtokone jotka
on/olivat
> sijoitettu Jyväskylään, Euraan, Lappeenrantaan ja
Varkauteen/Naarijärvelle.
>
No ei kai. Konekorhonen se on pyörittänyt lantakoneista koostunutta
sammutuslentuetta. Agwagoneita ja Pawnee Brave siis ainakin. Viime vuonna
oli TV:ssäkin kuvaa sammutusharjoituksista Suomessa joissa ilmeisesti
ruotsalainen PZL "Rometaari" rumpsautti lastin pitkin kangasta.
Tuollaisen CL-215:n satuin näkemään Espanjassa ilmasta käsin. Mieleen jäi
lähinnä hitaus.
Petri
Erkki Mikola
"Juho Sjöberg" <juho.s...@surfeu.fi> kirjoitti
> Taitaa kyseinen aine olla jotain kemiallista seosta jolla pyritään yleensä
> nimenomaan rajaamaan tulipaloa (itse olen nähnyt televisiossa montaa eri
> väriä tätä ainetta)... metsäpalohan yleensä ensin rajataan ja vasta sitten
> käydään itse tulipesäkkeiden kimppuun.
Suomessa ilmaisesti aiotaan turvautua pelkkään veteen?
>
http://194.89.205.3/sm/pelastus/arkisto/kirjeet/dokumentit/kirje31032000samm
> utus.html
>
> Nähtävästi tuossa sisäasiainministeriön pelastusosaston kirjeessä
> (30.3.2001) mainitaan että tuolloin kokeilussa oli neljä sammutuskonetta
> (Kaikki ilmeisesti Canadair CL-215 N -koneita) ja johtokone jotka
on/olivat
> sijoitettu Jyväskylään, Euraan, Lappeenrantaan ja
Varkauteen/Naarijärvelle.
Kiitos tuosta CL-215 N -nimestä
Sen avulla löytyi aika paljon juttua metsäpalojen aioitusta
lentosammutuksesta Suomessa
http://194.89.205.3/sm/pelastus/lehdet/496/
tosin vuodelta 1996
Minusta yksi kone kannattaisi kyllä pitää Helsingissäkin (=tietysti Malmilla
:-) Saariin on paha mennä paloautoilla, mutta niissäkin on paljon metsää ja
mökkejä, joita helsinkiläiset eivät halua menettää.
--
Erkki Mikola
http://www.dlc.fi/~mikolat/erkki/erkki.html
Oletko jo allekirjoittanut? http://pelastamalmi.org/
Erkki Mikola
Hakemalla CNN:n sivuilta jutun tuosta Coloradon metsäpalosta, pääsee
amerikkalaisen metsäpalojen sammutustekniikan ääreen:
http://edition.cnn.com/2002/US/06/11/colorado.wildfire/index.html
http://www.nifc.gov/joint_fire_sci/index.html
http://www.nifc.gov/faq.html
ja siellä esim. kysymys: "What kinds of aircraft are used in fire
suppression activities?"
------------------------
Helicopters - In a typical year, there are 15-20 "heavy" and "medium"
helicopters under contract in the United States for wildland firefighting
purposes. Also, there are an additional 175 under contract on a "call when
needed" basis. Helicopters support firefighters on the ground by dropping
water, foam or retardant on flaming trees, brush and even structures to cool
hot spots and prevent a fire from spreading.
Airtankers - Airtankers are large planes fitted with tanks for transporting
and dropping fire retardant or water. Their capability ranges from 2,000
gallons to the larger aircraft that are capable of delivering 3,000 gallons.
Airtankers drop their load in a long string, creating a line of retardant.
The purpose of the retardant is to slow the fire down in order to give
ground support forces the opportunity to build firelines. A pink dye is
added to give the pilot an idea of where the drop landed. In a typical year,
40-50 airtankers are under contract to state and federal agencies for
wildland firefighting purposes.
Modular Airborne Fire Fighting System (MAFFS) - A MAFFS unit is a
pressurized 3,000 gallon tank system containing either water or a
water-based retardant designed to fit into a C-130 aircraft. MAFFS units can
only be utilized when there is imminent danger to life and property and
other aerial resources are exhausted or committed.
Lead Planes - These planes are used to "lead" the airtankers to and through
their retardant drops and are also used for aerial reconnaissance of fire
areas.
Infrared Aircraft - These are aircraft equipped with highly specialized
infrared mapping systems. The Infrared scanners locate hot spots inside and
outside a fire's perimeter. Infrared scanners can pinpoint a 6-inch hot spot
from an altitude of 8,000 feet (1.5 miles) above ground level and can cover
almost one million acres in one hour. Flights are generally flown after
sunset and before sunrise when temperatures between the terrain and the fire
differ the most, making it easier to pinpoint heat sources.
--------------------------
Erkki Mikola
Jenkit taitavat käyttää nyt C-130 Herculeksia kantamaan vettä ja
retardanttia
http://www.af.mil/news/n20020607_0918.shtml
ILMAILU-lehti
> Taitaa kyseinen aine olla jotain kemiallista seosta jolla pyritään yleensä
> nimenomaan rajaamaan tulipaloa (itse olen nähnyt televisiossa montaa eri
> väriä tätä ainetta)... metsäpalohan yleensä ensin rajataan ja vasta sitten
> käydään itse tulipesäkkeiden kimppuun.
>
Pääsin taannoin Suomessa vierailleen kanadalaisen Canadair
415 -sammutuskoneen kyytiin sen demotessa kykyjään Kruunuvuorenselällä.
Koneessa oli vesitankkien lisäksi myös pienempi säiliö, josta sekoitettiin
kemikaalia sammutusveteen. Ymmärsin niin, että sen päätehtävä oli alentaa
veden pintajännitystä eli vesi siten tunkeutuu paremmin palavaan aineeseen.
Eikös pelastuslaitoksilla edelleen käytetetä sankoruiskuja, joihin on
luikautettu hiukan Fairyä saman efektin aikaansaamiseksi?
Canadairin tankkaus vauhdissa veden pintaa viistäen oli muuten melko huimaa
hommaa - tuntui ettei sen mitenkään pääse ylös ennen vastarantaa. Mutta
puikoissa oli pelimiehiä, jotka olivat tehneet vuosikausia sammutushommia.
Periaatteessa 5300 litraa vetävät tankit täyttyvät 560 metrin matkalla -
tilaa tarvitaan kokonaisuudessaan 1200 metriä.
Aiheesta on artikkeli ILMAILU-lehdessä 12/1993.
Tero Tuominen
ILMAILU
Mv
> pyritäänkö sillä estämään tulen leviämistä
Suomessa ja ilmeisesti muuallakin käytetään yleisimmin veteen sekoitettua
rautaoksidia jonka pääfunktio on visuaalinen efekti.
Varsinainen palonesto-lisäaine pumpataan meilläkin kulloisenkiin satsiin
pienestä lisäsäiliöstä ennen pudotusta.
>
> Minkälaisesta koneesta jauhe pudotetaan?
Meillä käytetään Agtruckkeja ja Bravea. Ruotsissa mm. Herculesta.
Baltex-harjoituksessa 6/2000 Heinävedellä vieraili puolalaisten Dromader
joka pudottaa kerrallaan jopa kolmisen kuutiota. Pojat eivät halunneet
yrittää mielestään ahtaalta Sapun kentältä ja tulivatkin reilun vartin
matkan päästä Joensuusta.
> Ilmeisesti annos pitää saada purettua (tai pommitettua) kohteen päällä
aika
> nopeasti.
Puolalaiset pyrkivät saamaan vesipatsaan "pommittamalla". Meillä
paloviranomaisten mukaan saadaan parempi tulos vetämällä vaakalennosta
alhaalta siivu yleensä rintaman etenemispuolelle.
>
> Ja olisiko Suomessa valmiuksia samanlaiseen sammutusmenetelmään
> (lentokoneita, lentäjiä, sammutusainetta)?
Käytössä on kevyenpuoleinen päivystysjärjestelmä johon liittyy koulutettuja
kuskeja tällä hetkellä puolisen tusinaa.
> Isoja metsäpalojahan on ollut meilläkin. Ainakin entisaikaan. Ja
ilmeisesti
> myös tulevaisuudessa, jos maaseutu autioituu nykyistä vauhtia.
Juu.
Ja maaseutu autioituu edelleen kiihtyvällä vauhdilla vielä vuosia!
Jouko Anttila
Jari Kielinen
<ilm...@ROSKATPOISilmailuliitto.fi> wrote:
>Pääsin taannoin Suomessa vierailleen kanadalaisen Canadair
>415 -sammutuskoneen kyytiin sen demotessa kykyjään Kruunuvuorenselällä.
>Koneessa oli vesitankkien lisäksi myös pienempi säiliö, josta sekoitettiin
>kemikaalia sammutusveteen. Ymmärsin niin, että sen päätehtävä oli alentaa
>veden pintajännitystä eli vesi siten tunkeutuu paremmin palavaan aineeseen.
Jos erikoisemmat vesipommittajat kiinnostavat, kannattaa tutustua
seuraaviin sivuihin:
http://www.martinmars.com/
http://www.city.port-alberni.bc.ca/fire/marshist.htm
2 kpl tuollaisia kellui vuonna 1996 Sproat Lake:lla Vancouverin
saarella British Columbiassa Kanadassa ja ilmeisesti koneet ovat
vieläkin käytössä. Hämmentävän kokoinen härveli.
Jari
Jussi
> "Erkki Mikola" <erkki....@kotiportti.fi> kirjoitti viestissä
> >
> > Kiitos tuosta CL-215 N -nimestä
>
> Jenkit taitavat käyttää nyt C-130 Herculeksia kantamaan vettä ja
> retardanttia
> http://www.af.mil/news/n20020607_0918.shtml
Tässä paikallinen artikkeli kansalliskaartin C130 toiminnasta.
http://www.dailycamera.com/bdc/state_news/article/0,1713,BDC_2419_1203499,00.html
Punainen sotku on vettä, ammoniumnitraattia ja väriainetta. TV:n mukaan
sammutustouhuissa on neljä konetta ja kahdeksan hekoa, jotka voivat
pudottaa kolme kuutiota kerrallaan.
Tähän mennessä ymmärtääkseni sammutuskoneet ovat olleet Forest Servicen omia.
Jussi
Jussi
> >
> > Kiitos tuosta CL-215 N -nimestä
>
> Jenkit taitavat käyttää nyt C-130 Herculeksia kantamaan vettä ja
> retardanttia
> http://www.af.mil/news/n20020607_0918.shtml
Tässä paikallinen artikkeli kansalliskaartin C130 toiminnasta.
rausyr-1
Malmilla
>:-) Saariin on paha mennä paloautoilla, mutta niissäkin on paljon metsää ja
>mökkejä, joita helsinkiläiset eivät halua menettää.
Kiinteäsiipistä sammutuskonetta ei Helsingissä ilmeisesti ole, mutta ainakin
rajavartiolaitoksen kopteriin on varmaankin palovarustus käyttökunnossa
Helsingissäkin. Kiinteäsiipisten organisointi palontorjuntaan (siis
toimimaan säiliöautoin varustetuista maantietukohdista) vaikuttaa näin
maallikosta aika paljon hankalammalta operaatiolta, kuin helikopterien
käyttö, jossa vesi haetaan lähimmästä järvestä (joka Suomessa on useimmiten
aika lähellä).
Ciao
Yrjö Rauste
Jouni Laukkanen
> Kiinteäsiipisten organisointi palontorjuntaan (siis
> toimimaan säiliöautoin varustetuista maantietukohdista) vaikuttaa näin
> maallikosta aika paljon hankalammalta operaatiolta, kuin helikopterien
> käyttö, jossa vesi haetaan lähimmästä järvestä (joka Suomessa on useimmiten
> aika lähellä).
Tilanne onkin toinen, jos lentokentän vieressä on
paikka, josta saadaan pumpulla vettä. Suomessa on
tehty tutkimus noin 400 metsälentopaikasta, jossa
on huomioitu kyseinen asia.
J.
T. Lajunen
: 415 -sammutuskoneen kyytiin sen demotessa kykyjään Kruunuvuorenselällä.
: Koneessa oli vesitankkien lisäksi myös pienempi säiliö, josta sekoitettiin
: kemikaalia sammutusveteen. Ymmärsin niin, että sen päätehtävä oli alentaa
: veden pintajännitystä eli vesi siten tunkeutuu paremmin palavaan
aineeseen.
:
: Eikös pelastuslaitoksilla edelleen käytetetä sankoruiskuja, joihin on
: luikautettu hiukan Fairyä saman efektin aikaansaamiseksi?
Kyseinen lisäaine on käytännössä aika lähellä pesuainetta, tehovaikutus
perustuu siihen, että se muodostaa kalvon palavan aineen pinnalle, jolloin
sen hapensaanti estyy.
-T. Lajunen
Mv
"Jouni Laukkanen" <jouni.l...@dlc.fi> kirjoitti viestissä
news:3D086EE7...@dlc.fi...
On maamme köyhä ja siksi jää (ja kesällä -vesi)
Hinta kiinteäsiipisellä on toki huomattavasti halvempi myös kannettua
vesilitraa kohti. Eikä nopeudessa ole paljoakaan hävitty. Tankkaus kestää
parikymmentä sekuntia eikä lentopaikkoja ole kaukaa tarvinnut hakea.
J.A.