Kuinka korkealle pääsee
Esa Pappila
toiminta vuoristoalueilla, eli mihin korkeuteen asti Helikopteri on
käytettävissä.
Esa
Ilari Lehtinen
http://records.fai.org/rotorcraft/current.asp?id1=112&id2=1&id3=2
Altitude without payload : 12 442 m
Date of flight: 21/06/72
Pilot: Jean BOULET (France)
Course/place: Aérodrome d'Istres (France)
Rotorcraft:
SA 315 Lama (1 Turboméca Artouste III B, 735 kW)
.. Ei huono ottaen huomioon että Lama taisi olla ensimmäisiä (ellei
ensimmäinen?) turbiinivetoisia tehosekoittimia :)
-Ilari
"Esa Pappila" <esa.p...@taosoft.pp.fi> wrote in message
news:6nwf8.11080$zZ5.2...@news.kpnqwest.fi...
Jouni Laukkanen
>
> FAI:n ennätykset helien osalta (turbiinikoneilla varustetut):
>
> http://records.fai.org/rotorcraft/current.asp?id1=112&id2=1&id3=2
>
> Altitude without payload : 12 442 m
>
> Date of flight: 21/06/72
> Pilot: Jean BOULET (France)
> Course/place: Aérodrome d'Istres (France)
>
> Rotorcraft:
> SA 315 Lama (1 Turboméca Artouste III B, 735 kW)
>
> .. Ei huono ottaen huomioon että Lama taisi olla ensimmäisiä (ellei
> ensimmäinen?) turbiinivetoisia tehosekoittimia :)
Tais olla niin, että ensin oli ainakin SA.3130 eli
Alouette II, jota Suomen siviilirekisterissä oli
yksi kappale (OH-HIS) ja ilmailuvoimien puolella 2
(HA-1 ja HA-2). Alouetten ongelmana oli tehon
riittämättömyys vuoristo-olosuhteissa, jolloin
tehtiin samaan runkoon tehokkaammalla moottorilla
toimiva vispilä, joka sai nimekseen Lama.
J.
Mikko Pietilä
<spi...@nospam.focused.wox.org> wrotf:
>
>Altitude without payload : 12 442 m
>
>Date of flight: 21/06/72
>Pilot: Jean BOULET (France)
>Course/place: Aérodrome d'Istres (France)
>
>Rotorcraft:
>SA 315 Lama (1 Turboméca Artouste III B, 735 kW)
Samalla lennolla tehtiin myös autorotaation korkeusennätys. Koneesta
oli painon säästämiseksi irroitettu akku ja käynnistetty
maavirtalähteellä. Huippukorkeudessa sitten tehoja vähennettäessä
moottori otti ja sammui ja alas tultiin laskuun asti puhtaassa
autorotaatiossa.
Muutenkin hurjaa hommaa, nousun aikana koneen kuplamallinen ohjaamon
lasitus huurtui läpinäkymättömäksi ja kuski piti pulkkaa
minuuttikaupalla pystyssä huurtuneen pleksin läpi kuultavan auringon
antaman asentoreferenssin avulla. (mittaristo oli tietysti painon
säästämiseksi riisuttu välttämättömimpään).
Alkuperäiseen kysymykseen; Hyvin usein hekojen lentokäsikirja sallii
toiminnan vain esim. 10 000 jalan korkeuteen, jonka yläpuolella
toiminta vaatisi happilaitteet. Rajoittavana tekijänä voi olla myös
esim. lämpötila, jolloin tietyn lämpötilan alapuolella valmistaja ei
takaa polttoainejärjestelmän luotettavaa toimintaa, tai tiheyskorkeus,
jolloin esim. leijunnassa pyrstöroottorin teho ei riitä takaamaan
koneelle sertifioituja sivutuulirajoja.
Koneen lentokäsikirja määrittelee
lentoonlähtö(=leijunta-)lakikorkeudet HOGE-(leijunta maavaikutuksen
ulkopuolella) ja HIGE-(leijunta maavaikutuksessa) tilanteille. Niissä
rajoittavana tekijänä on usein käytettävissä oleva moottoriteho
tietyllä marginaalilla.( Korkeuden noustessa leijuntaan tarvittava
teho jonkinverran nousee samalla kun moottorista saatava teho
pienenee.)
Esimerkkinä EC-135 kopterin HOGE-käyrä lentoonlähtötehoilla, joka
löytyi nopeasti Eurocopterin www-sivuilta: (arvot ovat nykyaikaiselle
kopterille varmaan ihan tyypillisiä)
-Tiheyskorkeus on rajoitettu 15000 jalkaan (ts. sen yläpuolella ei saa
toimia)
-ISA-olosuhteissa kone leijuu 15000 ft korkeudella 2320 kg:n massalla
-Maksimilentoonlähtöpainolla 2720 kg ISA-olosuhteissa maksimi
HOGE-korkeus on 10200 ft
Eteenpäinlennossa kone todennäköisesti nousisi täydelläkin massalla
tuonne 15000 rajoittavaan korkeuteen asti.
MPi
p.s. Jos joku tietää jonkun suomalaisen käyneen todistetusti hekolla
yli 20 000 jalan korkeudessa, olisin kiinnostunut kuulemaan
yksityiskohdat.
Jussi Heikkilä
> toiminta vuoristoalueilla, eli mihin korkeuteen asti Helikopteri on
> käytettävissä.
Kävin tänään katsomassa Heurekan Verne teatterissa Everest (dokumentti)
elokuvan. Siinä joukko kiipeilijöitä joutuu (1996) lumimyrskyyn kahdeksan ja
puolen kilometrin korkeudessa. Myrskyyn menehtyy hiton monta kiipeilijää,
mutta eräs jo kuulleeksi luultu kiipeilijä tuleekin tajuihinsa ja lähtee
väkisin tallustamaan alaspäin vaikka muun muassa miehen molemmat kädet ovat
jäätyneet. Yläleirissä porukoilla on ihmettelemistä kun kuollut mies
tallustaa aivan kuoleman kielissä takaisin leiriin.
Kiipeilijät päättävät että tänään on jo kuollut niin monta kiipeilijää että
tätä miestä ei kuolema korjaa ja he väkisin taluttavat miehen kuuden
kilometrin korkeuteen, josta Tiibetin armeijan eversti käy miehen
helikopterilla pelastamassa. Kyseessä oli ainakin elokuvan mukaan kaikkien
aikojen korkein SAR keikka. Kerran aikaisemmin moista on elokuvan mukaan
yritetty, mutta tuolloin homma jäi yritykseksi eikä pilotti ole enää tässä
maailmassa kertomassa mikä meni pieleen.
Jukka Juvankoski
Jussi Heikkilä wrote:
> Kävin tänään katsomassa Heurekan Verne teatterissa Everest (dokumentti)
> elokuvan. Siinä joukko kiipeilijöitä joutuu (1996) lumimyrskyyn kahdeksan ja
> puolen kilometrin korkeudessa.....
Taisi olla hyvä pätkä???
Taidankin mennä katsomaan, oliko hieno elämys tuo 90 astetta oleva
elokuva vai esitettiinkö tuo siellä puolipallossa?
--
- Jukka Juvankoski -
mailto:ju...@juvankoski.com
Jussi Heikkilä
> > elokuvan. Siinä joukko kiipeilijöitä joutuu (1996) lumimyrskyyn
kahdeksan ja
> > puolen kilometrin korkeudessa.....
>
> Taisi olla hyvä pätkä???
>
> Taidankin mennä katsomaan, oliko hieno elämys tuo 90 astetta oleva
> elokuva vai esitettiinkö tuo siellä puolipallossa?
90 astetta? Niin ehkä pystysuunnassa. Sivusuunnassa 180 astetta. Syksyllä
kävin katsomassa sen toisen Heurekassa pyörivän elokuvan auringosta. Se oli
ihan surkea. Suurin osa materiaalista heijastettiin vain etusektoriin
kolmella videotykillä ja koko puolipalloa hyödynnettiin vain silloin tällöin
stillien muodossa. Tämä Everest oli ihan toista maata. Kyllä siinä toden
tuntu on aikamoinen kun vuorenhuippuja sai katsella niska kenossa. Täytyy
vaan hattua nostaa niille jotka ovat raahanneet 70 millisen kameran
Everestin rinteille. Sehän ei ole mikään pieni peli.
tomppa tuominen
> elokuvan. Siinä joukko kiipeilijöitä joutuu (1996) lumimyrskyyn kahdeksan ja
> puolen kilometrin korkeudessa. Myrskyyn menehtyy hiton monta kiipeilijää,
> mutta eräs jo kuulleeksi luultu kiipeilijä tuleekin tajuihinsa ja lähtee
> väkisin tallustamaan alaspäin vaikka muun muassa miehen molemmat kädet ovat
> jäätyneet. Yläleirissä porukoilla on ihmettelemistä kun kuollut mies
> tallustaa aivan kuoleman kielissä takaisin leiriin.
> Kiipeilijät päättävät että tänään on jo kuollut niin monta kiipeilijää että
> tätä miestä ei kuolema korjaa ja he väkisin taluttavat miehen kuuden
> kilometrin korkeuteen, josta Tiibetin armeijan eversti käy miehen
> helikopterilla pelastamassa. Kyseessä oli ainakin elokuvan mukaan kaikkien
> aikojen korkein SAR keikka. Kerran aikaisemmin moista on elokuvan mukaan
> yritetty, mutta tuolloin homma jäi yritykseksi eikä pilotti ole enää tässä
> maailmassa kertomassa mikä meni pieleen.
Joo, totta puhut. Luettuani ton tarkistin vielä Veikalta
(Gustavssonilta siis) naapurihuoneesta faktat:
Veikka oli mukana tolla pelastusreissulla ja kertasi tapahtumat
lyhyesti näin (jutteli pilotin kanssa):
- Korkeutta oli 6100 metriä, ei siis 8 km
- Sotkulista oli poistettu kaikki ylimääräinen peräpojan penkkiä
myöten
- Lento oli kuulemma villin näköistä, heti kun vehje oli ilmassa
syöksyi se alas vuorenrinnettä, eikä kuulemma muutenkaan oikein
tahtonut "pysyä ilmassa"
että silleen...villiä hommaa
Tomppa Tuominen
SLK Ry
Seikkailu Oy
Juza Erti
>
> Joo, totta puhut. Luettuani ton tarkistin vielä Veikalta
> (Gustavssonilta siis) naapurihuoneesta faktat:
> Veikka oli mukana tolla pelastusreissulla ja kertasi tapahtumat
> lyhyesti näin (jutteli pilotin kanssa):
> - Korkeutta oli 6100 metriä, ei siis 8 km
> - Sotkulista oli poistettu kaikki ylimääräinen peräpojan penkkiä
> myöten
> - Lento oli kuulemma villin näköistä, heti kun vehje oli ilmassa
> syöksyi se alas vuorenrinnettä, eikä kuulemma muutenkaan oikein
> tahtonut "pysyä ilmassa"
>
> että silleen...villiä hommaa
Varmasti on villiä hommaa, mutta tuli tässä vaan mieleeni, että onko jokin
syy mikä estää jonkin (esim. Harrier-tyyppisen) suihkusuuntauskoneen käytön
korkealla tapahtuvissa pelastusoperaatioissa? Käsittääkseni leijuminen on
mahdollista suihkumoottorin "varassa" myös todella korkealla... kallista
lystiähän se on, mutta voiko ihmishenkiä mitata rahassa? Miksi tällaista ei
ole vielä käytössä?
T: Juza
T. Lajunen
: syy mikä estää jonkin (esim. Harrier-tyyppisen) suihkusuuntauskoneen
käytön
: korkealla tapahtuvissa pelastusoperaatioissa? Käsittääkseni leijuminen on
: mahdollista suihkumoottorin "varassa" myös todella korkealla... kallista
: lystiähän se on, mutta voiko ihmishenkiä mitata rahassa? Miksi tällaista
ei
: ole vielä käytössä?
:
: T: Juza
Miten siihen saataisiin kiinni vinssi? Ja miten se pelastustaso käyttäytyisi
vaakalennossa tai alaspäin suuntautuvien perin voimakkaiden suihkuvirtausten
vaikutuksen alla?
Ja nyt mä tajusin, että kyseessähän olisi luonnollisesti pelastusoperaatio
laskeutumalla.
Noo.. Harrierin ohjaus leijunnassa ei ole ihan simppeli juttu. Monta konetta
menetetty sen takia. Sitten lisätään vielä vuoriston tuulet.. Ja se ongelma,
että miten sen potilaan saa kyytiin siihen värkkiin..
Ehkä se helikopteri on parempi.. ei tosin täysin kehityskelvoton idea mun
mielestä.
Vakiokopteriin alaspäin suunnattavat suihku-/rakettimoottorit? Saisi lisää
nostovoimaa?
Juza, kehitellään ideaa eteenpäin, rikastutaan vaikka patentinhaltijoina :)
-T.Lajunen
Antero
"Jussi Heikkilä" <ros...@nic.fi> wrote in message
news:a5tueo$qb5$1...@news1.song.fi...
> 90 astetta? Niin ehkä pystysuunnassa. Sivusuunnassa 180 astetta. Syksyllä
> kävin katsomassa sen toisen Heurekassa pyörivän elokuvan auringosta. Se
oli
> ihan surkea. Suurin osa materiaalista heijastettiin vain etusektoriin
> kolmella videotykillä ja koko puolipalloa hyödynnettiin vain silloin
tällöin
> stillien muodossa. Tämä Everest oli ihan toista maata. Kyllä siinä toden
> tuntu on aikamoinen kun vuorenhuippuja sai katsella niska kenossa. Täytyy
> vaan hattua nostaa niille jotka ovat raahanneet 70 millisen kameran
> Everestin rinteille. Sehän ei ole mikään pieni peli.
>
Jokaiselle josku vuoristossa vähän korkeamma käyneelle elokuva
on totaalinen pettymys. Jäävirrat, railot, maisemat yms. ovat
tuotu esille tosi surkeesti. IMAX _mahdollistaisi_ muutakin...
Verneteatterin kuvantoisto mättää kuvan heilunnan vuoksi.
Lisäksi suomenkielisessä duppauksessa Tensingin osuudet esittää
kaveri, joka vaivoin osaa suomea, kun taasen Ed ja espanjan gimma
puhuvat puhdasta suomea. Rasisimia, vähä-älyisyyttä?
Elbrusille, euroopan korkeimalle topille (hiukan alle 6 kilsaa)
pääsee kivuttomasti venäläisten kopterilla (mikä lie kasi se nyt
olikaan). Flapaflapaan mahtuu normaalist 20 henkeä+ varusteet,
topille ottavat mukaan vain 8-10, eli alkaa paino rassaamaan.
Suomen pojat tihrustavat manuaalia ja sen mukaan ko. kopterilla
voi sudittaa muistaakseni 4 kilsaan. (happilaitteilla täkäläiseen
tyyliin). Tukoin tehdään korkeintaan perushuollon jälkeisellä
testikeikalla.
Juza Erti
>
> Miten siihen saataisiin kiinni vinssi? Ja miten se pelastustaso
käyttäytyisi
> vaakalennossa tai alaspäin suuntautuvien perin voimakkaiden
suihkuvirtausten
> vaikutuksen alla?
No, kai se pitäisi jotenkin modifioida siten, että pelastustaso olisi
tarpeeksi alhaalla (= pitkän vaijerin päässä) ja muodoltaan sellainen, että
se tykkää mahdollisimman vähän pahaa suihkuvirtauksista. Tai sitten pitäisi
suunnitella kokonaan uusi pelastustarkoituksiin tehty suurempi
suihkusuuntauskone (=rahaa, rahaa, rahaa, vaivaa, virittelyä...)... No joo,
tämä nyt on tällaista "parannetaan maailma yhdessä"-spekulointia.... ;-)
> Ja nyt mä tajusin, että kyseessähän olisi luonnollisesti
pelastusoperaatio
> laskeutumalla.
Ei paha idea. Jos vaan on paikka mihin laskeutua. Mutta, mun pääpointti
kuitenkin oli se, että tuo suihkusuuntaus-ratkaisu voisi poistaa tuon
korkeusongelman.
> Noo.. Harrierin ohjaus leijunnassa ei ole ihan simppeli juttu. Monta
konetta
> menetetty sen takia. Sitten lisätään vielä vuoriston tuulet.. Ja se
ongelma,
> että miten sen potilaan saa kyytiin siihen värkkiin..
Eipä mitenkään. Täytyisi tehdä kokonaan uusi kone tai sitten kehitellä
pelastustaso sellaiseksi, että potilas voi olla sen sisällä koko paluulennon
ajan (= suljettu + lämmitetty arkku).
> Vakiokopteriin alaspäin suunnattavat suihku-/rakettimoottorit? Saisi lisää
> nostovoimaa?
>
> Juza, kehitellään ideaa eteenpäin, rikastutaan vaikka patentinhaltijoina
:)
Asia sovittu! Ilmailun historiassa on ollut paljon suuria
lentokonesuunnittelijoita ja -tehtaita. Tässä niistä suurimpia ja
menestyneimpiä : Boeing, Douglas, BaE, Aerospatiale, Airbus, Erti-Lajunen...
;-)
T: Juza
Ari Vaulo
<ju...@housefunky.com.nospam> wrote:
Kuljetustehtäviä varten hävittäjäkoneisiin on kehitteillä erilaisia
kuljetussäiliöitä. Esimerkiksi AVPRO EXINT -säiliö mahdollistaa tavara-
ja henkilökuormien nopean haun tai viemisen. Säiliö kiinnitetään
hävittäjäkoneen siipiripustimeen ja se on varustettu ilmatyynyillä ja
laskuvarjolla mahdollista pudotusta varten. Tosin pelastuskäytössä
varmaan harvemmin säiliötä pudotettaisiin.
Säiliön varsinaiseksi käyttötarkoituksiksi mainitaan pitkän matkan
Combat-SAR, täsmäpelastusoperaatiot ja erikoisjoukkojen vienti/nouto.
Säiliöitä voi olla koneen ominaisuuksista riippuen 1-4 kappaletta ja
oletusmääräksi mainitaan 2 säiliötä/kone.
Koneiksi mainitaan F-15, Tornado, Harrier, JFS ja AH-64 Apache.
Lähde: Warplanes of the Future, David Olivier&Mike Ryan, Salamander
Books, ISBN 0-7603-0904-3
--Ari
PS. Aika villin näköistä touhua. Ihan ensimmäiseksi ei tule mieleen
moisen kokeilu kotona (tai muutenkaan.)
John Öström
"Juza Erti" <ju...@housefunky.com.nospam> kirjoitti
viestissä:a608jt$362$1...@tron.sci.fi...
>
> Varmasti on villiä hommaa, mutta tuli tässä vaan mieleeni, että onko jokin
> syy mikä estää jonkin (esim. Harrier-tyyppisen) suihkusuuntauskoneen
käytön
> korkealla tapahtuvissa pelastusoperaatioissa? Käsittääkseni leijuminen on
> mahdollista suihkumoottorin "varassa" myös todella korkealla... kallista
> lystiähän se on, mutta voiko ihmishenkiä mitata rahassa? Miksi tällaista
ei
> ole vielä käytössä?
Eipä taida Harrierissa riittää moottorin työntövoima leijuntaan kovin
korkealla, saati sitten kuorman kantamiseen. Tavanomaisen hävittäjäkoneissa
käytetyn ohivirtaussuihkumoottorin työntövoima putoaa alle puoleen
korkeudella 10km verrattuna merenpinnan tasoon. Enpä usko että Harrier
pystyisi leijuttamaan edes 5km korkeudessa tankitkaan lähes tyhjinä.
Harrierissa ei muutenkaan hirveästi ole työntövoimareserviä
leijuntatilanteessa. Tuon idean voi siis unohtaa heti alkuunsa...
Pieni esimerkki Harrierin vähäisestä tehomarginaalista (ja siitä kuinka
paljon työntövoimaa VTO-toiminta vaatii):
Max T-O weight:
435 m (1427 ft) STO: 14,061 kg (31,000 lb)
S/L VTO, ISA: 9342 kg (20,595 lb)
> T: Juza
John
Petri Nygren
> > kilometrin korkeuteen, josta Tiibetin armeijan eversti käy miehen
> > helikopterilla pelastamassa.
>
> (Gustavssonilta siis) naapurihuoneesta faktat:
Tsekkaatko Veikalta vielä että tarkoittihan tuo "Tiibetin armeija" Nepalin
asevoimia. Tuskinpa nyt Kiinan Tiibetin joukkoja sentään.
Ja mikäs se vispilä oli tyypiltään.
T: Petri
tomppa tuominen
No en sitä alkua kirjoittanut, joten en osaa sanoa Tiibetistä (no,
Nepalhan se oikeasti on) mitään. Asiasta on ihan kirjoitettu
puoliasiallinen kirja ja tehty suoraan sanoen paska ämeriikkalainen
leffa..
tsekkaan Veikalta josko osaisi kertoa kopterin tyypin..
Tomppa
T. Lajunen
: lentokonesuunnittelijoita ja -tehtaita. Tässä niistä suurimpia ja
: menestyneimpiä : Boeing, Douglas, BaE, Aerospatiale, Airbus,
Erti-Lajunen...
Erti-Lajunen.. Tarkoitat varmaan Lajunen-Erti?
: ;-)
;))
: T: Juza
-tl
Juza Erti
news:a62shu$5bn$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Erti-Lajunen.. Tarkoitat varmaan Lajunen-Erti?
>
> ;))
>
No, tuotanoin... mä ymmärrän kyllä että Sä tahdot idean "isänä" olla myös
nimessä ekana. Olisin kuitenkin sitä mieltä, että huomattavasti paremmin
myyvä nimi voisi olla ToJu - Aircrafts. Meidän suihkusuuntauskonemallistomme
voisi sitten olla ToJu-10, ToJu-20, ToJu-30 ... jne...
Mainoslauseemme voisi olla "ToJu - illaksi kotiin, jopa Mount Everestiltä!"
;-)
Miltäs kuulustaa?
T: Juza
T. Lajunen
Kehityskelpoiselta :)
Juza Erti
>
> Kehityskelpoiselta :)
Teillä, siellä EFHK:lla on vissiin ITTLA - aste aika pieni, kun kerkeet
tuollaisia kirjoitella... ;-)
No, nyt lopetetaan p-jauhanta. Kohta iso paha keskustelunvalvoja tulee ja
blockaa meidät molemmat ryhmästä pois... ;-)
T: Juza
PS. ITTLA = "Indicated Terrorist Threat Level on Apron", joka on
kansainvälinen, mitatattavissa oleva suure, joka kuuluu myös meidän firman
patentointia (ja ILL:n hyväksyntää) odottavien keksintöjen joukkoon ;-).
T. Lajunen
: Teillä, siellä EFHK:lla on vissiin ITTLA - aste aika pieni, kun kerkeet
: tuollaisia kirjoitella... ;-)
:
: No, nyt lopetetaan p-jauhanta. Kohta iso paha keskustelunvalvoja tulee ja
: blockaa meidät molemmat ryhmästä pois... ;-)
:
: T: Juza
:
: PS. ITTLA = "Indicated Terrorist Threat Level on Apron", joka on
: kansainvälinen, mitatattavissa oleva suure, joka kuuluu myös meidän firman
: patentointia (ja ILL:n hyväksyntää) odottavien keksintöjen joukkoon ;-).
Heh. Pakko keskustelunvalvojan uhalla vielä pistää yksi.
Mä oon kotona, ei mulla kentällä mitään nettiä ole. "Se häiritsee työtä" -
pomo.
Ja aamukuuteen töihin, eli just nukkumaan :)
-tl
Juza Erti
"John Öström" <jos...@cc.hut.fi> wrote in message
news:a61o7h$5pb$1...@nntp.hut.fi...
>
> Pieni esimerkki Harrierin vähäisestä tehomarginaalista (ja siitä kuinka
> paljon työntövoimaa VTO-toiminta vaatii):
> Max T-O weight:
>
> 435 m (1427 ft) STO: 14,061 kg (31,000 lb)
>
> S/L VTO, ISA: 9342 kg (20,595 lb)
No, nyt kun on faktaa tuon verran pöydässä, niin vaikea tuohon on muuta
sanoa, kun että jos nuo luvut pitävät edes suunnilleen paikkaansa, niin
varmaankin tämä Harrier-ehdotelma kariutuu siihen. Engelsmannit siis
pitäköön hävittäjänsä ja leijukoon Brittiensaarten tasankojen yläpuolella
mielensä mukaan.... ;-)
T: Juza