Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Nexus 7-v
810 views
Skip to first unread message
i
Sep 22, 2011, 3:34:31 AM9/22/11
to
ilpo alkkiomäki wrote:
Onko tosiaan niin että Nexus 7-vaihteinen tuntuu huomattavasti
raskaammalta ajaa kuin avovaihteinen 24-v hybridipyörä? Tuo 7-
vaihteinen on ns. laatupyörä, kun taas 24-vaihteinen on halpispyörä ja
selvästi painavampikin.
Vai onko tuo Nexus 7-v jotenkin viallinen tai väärin säädetty? Miten
sitä voisi vetreyttää? Ja minkälainen työ olisi modifioida Nexus
vapaanapaiseksi, silloin voisi asentaa jalkajarrun tilalle
käsikäyttöisen jarrun?
Onko tosiaan niin että Nexus 7-vaihteinen tuntuu huomattavasti
raskaammalta ajaa kuin avovaihteinen 24-v hybridipyörä? Tuo 7-
vaihteinen on ns. laatupyörä, kun taas 24-vaihteinen on halpispyörä ja
selvästi painavampikin.
Vai onko tuo Nexus 7-v jotenkin viallinen tai väärin säädetty? Miten
sitä voisi vetreyttää? Ja minkälainen työ olisi modifioida Nexus
vapaanapaiseksi, silloin voisi asentaa jalkajarrun tilalle
käsikäyttöisen jarrun?
Pasi Pikkupeura
Sep 22, 2011, 4:26:42 AM9/22/11
to
"i" kirjoitti:
kuin säätöjen puutetta. Ei vaihteissa ole juuri muuta säätöjä kuin
vaihtajan asento, ja sitäkään ei tarvitse napavaihteissa miettiä.
Ketjuille hyvä harjapesu jollain kevyellä liuottimella (Pineline),
kuivaus ja kevyt öljy (TF2) - tai vaihda kokonaan uudet ketjut.
Napavaihteellisiin ketjut on melko halpoja eikä ketjunkatkaisinkaan
ole kuin muutaman euron.
Renkaisiin oikeat paineet. Paineväli löytyy renkaan kyljistä, ja
kannattaa mieluummin tähdätä sinne yläpäähän kuin alapäähän. Jos
pyörässä on dunlop-venttiilillä varustetut sisurit (se perinteinen)
vaihda tilalle schrader-venttiilillä (auto-venttiili) varustetut,
niin voit tarkastaa paineet millä tahansa huoltamolla.
Jos pyörän ikä lasketaan vuosissa, niin myös navat ja itse
vaihteetkin kaipaavat huoltoa. Jos kilometrejä ei ole hirveästi,
niin selvitään ihan aukaisulla, putsaamisella ja uusilla
vaseliineilla. Työ tosin vaatii hiukan harrastuneisuutta ja ehkä
muutamaa työkaluakin, mutta huoltoliikkeetkin on keksitty.
> Ja minkälainen työ olisi modifioida Nexus
> vapaanapaiseksi, silloin voisi asentaa jalkajarrun tilalle
> käsikäyttöisen jarrun?
Onnistuisikohan tuo ihan vain ottamalla/leikkaamalla jarrukäpälä
pois? Mutta onkos rungossa valmiiksi paikat jarrulängille? Ja
koukut vaijereiden viennille?
Minä en paljon napavaihteisista tiedä, mutta Sheldon tietää:
http://sheldonbrown.com/nexus-mech.html
> Vai onko tuo Nexus 7-v jotenkin viallinen tai väärin säädetty?
> Miten sitä voisi vetreyttää?
Jos pyörä tuntuu oudon raskaalta, niin eiköhän se ole enemmän huollon
> Miten sitä voisi vetreyttää?
kuin säätöjen puutetta. Ei vaihteissa ole juuri muuta säätöjä kuin
vaihtajan asento, ja sitäkään ei tarvitse napavaihteissa miettiä.
Ketjuille hyvä harjapesu jollain kevyellä liuottimella (Pineline),
kuivaus ja kevyt öljy (TF2) - tai vaihda kokonaan uudet ketjut.
Napavaihteellisiin ketjut on melko halpoja eikä ketjunkatkaisinkaan
ole kuin muutaman euron.
Renkaisiin oikeat paineet. Paineväli löytyy renkaan kyljistä, ja
kannattaa mieluummin tähdätä sinne yläpäähän kuin alapäähän. Jos
pyörässä on dunlop-venttiilillä varustetut sisurit (se perinteinen)
vaihda tilalle schrader-venttiilillä (auto-venttiili) varustetut,
niin voit tarkastaa paineet millä tahansa huoltamolla.
Jos pyörän ikä lasketaan vuosissa, niin myös navat ja itse
vaihteetkin kaipaavat huoltoa. Jos kilometrejä ei ole hirveästi,
niin selvitään ihan aukaisulla, putsaamisella ja uusilla
vaseliineilla. Työ tosin vaatii hiukan harrastuneisuutta ja ehkä
muutamaa työkaluakin, mutta huoltoliikkeetkin on keksitty.
> Ja minkälainen työ olisi modifioida Nexus
> vapaanapaiseksi, silloin voisi asentaa jalkajarrun tilalle
> käsikäyttöisen jarrun?
pois? Mutta onkos rungossa valmiiksi paikat jarrulängille? Ja
koukut vaijereiden viennille?
Minä en paljon napavaihteisista tiedä, mutta Sheldon tietää:
http://sheldonbrown.com/nexus-mech.html
Mikko Jarvinen
Sep 22, 2011, 6:48:30 AM9/22/11
to
Pasi Pikkupeura <pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
> pois? Mutta onkos rungossa valmiiksi paikat jarrulängille? Ja
> koukut vaijereiden viennille?
Ei siinä ihmeempiä vientikoukkuja tarvita. Laitetaan vaan koko
> pois? Mutta onkos rungossa valmiiksi paikat jarrulängille? Ja
> koukut vaijereiden viennille?
matkalle vaijerinkuori ja kuori kiinni runkoon halutunlaisella
kiinnikkeellä. On sellaista nähty uusissakin pyörissä:
http://www.traitorcycles.com/Bikes_Cutlass.cfm
Cantilever-jarru tarvitsee tietysti stopparin, kun se olettaa, että
vaijeri kiskoo ylöspäin.
Asko Ikävalko
Sep 22, 2011, 1:39:48 PM9/22/11
to
i wrote:
> Onko tosiaan niin että Nexus 7-vaihteinen tuntuu huomattavasti
> raskaammalta ajaa kuin avovaihteinen 24-v hybridipyörä?
Kun viimeksi pyörää ostin (v. 2007) olin jo kallistumassa 7-vaihteiseen
> Onko tosiaan niin että Nexus 7-vaihteinen tuntuu huomattavasti
> raskaammalta ajaa kuin avovaihteinen 24-v hybridipyörä?
sen huoltovapauden vuoksi. Minulla oli ennestään kokemusta halvasta
avovaihteesta, joka reistaili vähän väliä.
Mutta, kun eräs fillarikauppias näytti minulle 7-vaihteisen
huomattavasti suuremman kitkan, niin se jäi odottamaan seuraavaa
asiakasta ja itse ostin kalliihkon avovaihteisen.
Kitka oli sitä luokkaa, että kun takarenkaat nosti ilmaan ja pyöräytti
vauhtiin, niin kappavaihteinen pysähtyi huomattavasti nopeammin
verrattuna avovaihteiseen. Ei se kitka nyt ihan sentään laahaavaa jarrua
muistuttanut, mutta olisiko ehkä 5 sekunnissa pyörä pysähtynyt, kun
toinen rullasi 10 - 15 sekuntia.
-Asko
Matti Lehtiniemi
Sep 22, 2011, 4:06:34 PM9/22/11
to
>Onko tosiaan niin että Nexus 7-vaihteinen tuntuu huomattavasti
Mun käsittääkseni kappavaihteiset ovat selvästi raskaampia.
Oliko se niin ,että kapalla on 5% vastus kun tavallisella avopakalla 2-3%
Meikällä on 30-40 kiloa ylipainoa joten nexus-7:kani jalkajarrua tarvitaan ,enkä viitsisi edes ajatella
käsijarrullisen hankkimista.
Henrik Herranen
Sep 22, 2011, 4:37:31 PM9/22/11
to
Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> writes:
> Kitka oli sitä luokkaa, että kun takarenkaat nosti ilmaan ja pyöräytti
> vauhtiin, niin kappavaihteinen pysähtyi huomattavasti nopeammin
> verrattuna avovaihteiseen. Ei se kitka nyt ihan sentään laahaavaa
> jarrua muistuttanut, mutta olisiko ehkä 5 sekunnissa pyörä pysähtynyt,
> kun toinen rullasi 10 - 15 sekuntia.
Minun nähdäkseni homma on aika yksinkertainen: kappavaihteinen sopii
> Kitka oli sitä luokkaa, että kun takarenkaat nosti ilmaan ja pyöräytti
> vauhtiin, niin kappavaihteinen pysähtyi huomattavasti nopeammin
> verrattuna avovaihteiseen. Ei se kitka nyt ihan sentään laahaavaa
> jarrua muistuttanut, mutta olisiko ehkä 5 sekunnissa pyörä pysähtynyt,
> kun toinen rullasi 10 - 15 sekuntia.
paremmin tiiviiseen kaupunkiajoon ja avovaihteinen maantieajoon.
Perustelu on yksinkertainen: kaupunkiajossa tulee usein vastaan
tilanteita, joissa esim. auton, liikennevalojen, jalankulkijoiden jne
takia joutuu jarruttamaan tai pysähtymään nopeasti. Etenkin jos
normaali ajovauhti on reilusti yli 20 km/h. Oma kokemukseni on, että
silloin avovaihteisen kanssa tulee ongelma, koska sitä ei yllättävän
pysähtymisen jälkeen niin vain vaihdeta isolta pienelle vaihteelle.
Kappavaihteessa sen sijaan vaihteen kääntö seiskalta ykköselle hoituu
puolessa sekunnissa yhdellä ranneliikkeellä. Vastaavasti maantieajossa
yllättäviä tilanteita ei juuri tule, jolloin avovaihteiston pieni
kitka pääsee oikeuksiinsa.
Ja ennen vastaväitteitä siitä, että kaikki liikennetilanteet voi aina
ennakoida: minun kokemukseni mukaan, ja käytettyäni molemman tyyppisiä
vaihteistoja tämä ei vain pidä paikkaansa.
Muistutettakoon nyt syksyn uhkaavasti pimentyessä myös siitä, että
kokemusteni mukaan 35 watin suurpainexenonvalaisin saa autoilijat
kummasti pysähtymään parhaimmillaan jo, kun olen pyörätiellä melkein
100 metrin päässä risteyksestä. 3200 lumenia saa kummia vaikutuksia
aikaan autoilijoissa. Kannattaa siis näkyä, ja mielellään hyvin.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Message has been deleted
Heikki Kastemaa
Sep 23, 2011, 2:13:04 AM9/23/11
to
22.9.2011 23.06, Matti Lehtiniemi kirjoitti:
>> Onko tosiaan niin ett� Nexus 7-vaihteinen tuntuu huomattavasti
>
> Mun k�sitt��kseni kappavaihteiset ovat selv�sti raskaampia.
> Oliko se niin ,ett� kapalla on 5% vastus kun tavallisella avopakalla 2-3%
>
> Meik�ll� on 30-40 kiloa ylipainoa joten nexus-7:kani jalkajarrua
> tarvitaan ,enk� viitsisi edes ajatella
> k�sijarrullisen hankkimista.
>
>
Pakka vai kappa? Olen nyt kymmenen vuotta veivannut Sramin Dualdrivea,
jossa on kolme navassa ja yhdeks�n pakassa. Sit� ajetaan p��asiassa
kolmella napavaihteella, joiden vaihto on tosi nopeaa peukalolla. Jos
lasti tai maasto muuttuu, tai jos sattuu eteen jyrkemp�� vastam�ke�,
tuulta tai kuski v�s�ht��, s��det��n pakasta lis�� svingi�. En osaa
vastuksesta sanoa, mutta tyytyv�inen oon.
>> Onko tosiaan niin ett� Nexus 7-vaihteinen tuntuu huomattavasti
>
> Mun k�sitt��kseni kappavaihteiset ovat selv�sti raskaampia.
> Oliko se niin ,ett� kapalla on 5% vastus kun tavallisella avopakalla 2-3%
>
> Meik�ll� on 30-40 kiloa ylipainoa joten nexus-7:kani jalkajarrua
> tarvitaan ,enk� viitsisi edes ajatella
> k�sijarrullisen hankkimista.
>
>
Pakka vai kappa? Olen nyt kymmenen vuotta veivannut Sramin Dualdrivea,
jossa on kolme navassa ja yhdeks�n pakassa. Sit� ajetaan p��asiassa
kolmella napavaihteella, joiden vaihto on tosi nopeaa peukalolla. Jos
lasti tai maasto muuttuu, tai jos sattuu eteen jyrkemp�� vastam�ke�,
tuulta tai kuski v�s�ht��, s��det��n pakasta lis�� svingi�. En osaa
vastuksesta sanoa, mutta tyytyv�inen oon.
--
Heikki
M. Tavasti
Sep 23, 2011, 4:36:16 AM9/23/11
to
Heikki Kastemaa <hkas...@welho.com> writes:
> Pakka vai kappa? Olen nyt kymmenen vuotta veivannut Sramin Dualdrivea,
> jossa on kolme navassa ja yhdeks�n pakassa. Sit� ajetaan p��asiassa
> kolmella napavaihteella, joiden vaihto on tosi nopeaa peukalolla. Jos
> lasti tai maasto muuttuu, tai jos sattuu eteen jyrkemp�� vastam�ke�,
> tuulta tai kuski v�s�ht��, s��det��n pakasta lis�� svingi�. En osaa
> vastuksesta sanoa, mutta tyytyv�inen oon.
Kyll� min� itse ajan DualDrivell� p��s��nt�isesti napa keskimm�isell�,
suoralla vaihteella, ketjuvaihteilla jatkuvasti vaihtaen, jolloin
hy�tysuhde on sama kuin ketjuvaiteisessa, mutta tarvittaessa isompaa
hypp�yst� k�ytet��n tarvittaessa sit� napavaihdetta. Etenkin
yll�tt�viss� pys�hdyksiss� napavaihde palkitsee.
--
M. Tavasti / tava...@iki.fi / +358-40-5078254
Poista s�hk�postiosoitteesta molemmat x-kirjaimet
Remove x-letters from my e-mail address
JiiHoo
Sep 23, 2011, 8:46:27 AM9/23/11
to
Asko Ikävalko presented the following explanation :
Eipä toi toinenkaan vaihtoehto tuntunut olevan mikään
voittajakandinaatti kilpailussa, missä pyöräytetään takarengasta ja
otetaan aikaa, koska pysähtyy.
Testasin tässä omaa pyörää ja annoin hiukan takapyörälle vauhtia ja
katoin mitä tapahtui. En jaksanut odotella sen pysähtymistä, kyllä se
siinä varmaan ainakin yli minuutin olisi pyörinyt.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
voittajakandinaatti kilpailussa, missä pyöräytetään takarengasta ja
otetaan aikaa, koska pysähtyy.
Testasin tässä omaa pyörää ja annoin hiukan takapyörälle vauhtia ja
katoin mitä tapahtui. En jaksanut odotella sen pysähtymistä, kyllä se
siinä varmaan ainakin yli minuutin olisi pyörinyt.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Pasi Pikkupeura
Sep 23, 2011, 10:38:46 AM9/23/11
to
"JiiHoo" kirjoitti:
toimintaa eikä voimansiirtoa. Kun on veto päällä ja ketjut kireällä, niin
sillä ei ole mitään väliä, kuinka hyvin rengas pyörii vapaalla rullatessa.
> Eipä toi toinenkaan vaihtoehto tuntunut olevan mikään voittajakandinaatti
> kilpailussa, missä pyöräytetään takarengasta ja otetaan aikaa, koska
> pysähtyy.
Sitäpaitsi eikös tuolla testillä demonstroida enemmänkin vapaarattaan
> kilpailussa, missä pyöräytetään takarengasta ja otetaan aikaa, koska
> pysähtyy.
toimintaa eikä voimansiirtoa. Kun on veto päällä ja ketjut kireällä, niin
sillä ei ole mitään väliä, kuinka hyvin rengas pyörii vapaalla rullatessa.
Asko Ikävalko
Sep 23, 2011, 12:02:56 PM9/23/11
to
Henrik Herranen wrote:
> Perustelu on yksinkertainen: kaupunkiajossa tulee usein vastaan
> tilanteita, joissa esim. auton, liikennevalojen, jalankulkijoiden jne
> takia joutuu jarruttamaan tai pysￜhtymￜￜn nopeasti.> Perustelu on yksinkertainen: kaupunkiajossa tulee usein vastaan
> tilanteita, joissa esim. auton, liikennevalojen, jalankulkijoiden jne
Tuollaisessa tilanteessa minￜ kyllￜ arvostaisin mielummin nopeaa
pysￜhtymistￜ, kuin nopeaa liikkeellelￜhtￜￜ. Ainakin minun mielestￜ
kï¿œsikï¿œyttï¿œiset levyjarrut ovat tehokkaammat kuin jalkajarru.
Kappavaihteisissa harvoin on kï¿œsijarrua taakse ja etujarrutkin tuppaavat
olemaan melko surkeita.
> 35 watin suurpainexenonvalaisin
Kuinkas monta kiloja akkuja tuollainen vaatii, ettￜ sillￜ ajaisi noin
tunnin tyï¿œmatkan?
-Asko
Henrik Herranen
Sep 24, 2011, 4:33:11 PM9/24/11
to
Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> writes:
> Henrik Herranen wrote:
>> Perustelu on yksinkertainen: kaupunkiajossa tulee usein vastaan
>> tilanteita, joissa esim. auton, liikennevalojen, jalankulkijoiden jne
>> takia joutuu jarruttamaan tai pysähtymään nopeasti.
> Henrik Herranen wrote:
>> Perustelu on yksinkertainen: kaupunkiajossa tulee usein vastaan
>> tilanteita, joissa esim. auton, liikennevalojen, jalankulkijoiden jne
>
> Tuollaisessa tilanteessa minä kyllä arvostaisin mielummin nopeaa
> pysähtymistä, kuin nopeaa liikkeellelähtöä. Ainakin minun mielestä
> käsikäyttöiset levyjarrut ovat tehokkaammat kuin jalkajarru.
Varmasti ovat. Mutta eihän tuo liity mitenkään siihen, mitä minä
kirjoitin.
> Kappavaihteisissa harvoin on käsijarrua taakse ja etujarrutkin
> tuppaavat olemaan melko surkeita.
Omassa vuonna -99 ostetussa 7-vaihteisessa pyörässäni on kahdet
käsijarrut eikä jalkajarrua. Muiden pyöristä en taas niin välitä.
>> 35 watin suurpainexenonvalaisin
> Kuinkas monta kiloja akkuja tuollainen vaatii, että sillä ajaisi noin
> tunnin työmatkan?
4 Ah / 12 V riittää reiluun tuntiin. Jos työmatkani olisi tunnin
mittainen, tuskin pyöräilisin sitä kovinkaan usein, eikä minulla
silloin varmaan olisi ollut motivaatiota pistää valoasiaa kuntoon
edellä mainitulla overkill-menetelmällä.
Rehellisesti sanottuna paljon vähäisempikin määrä valoa olisi
riittänyt, mutta kun kunnolliset kaupalliset valaisimet (200
lumenia ja siitä ylöspäin) maksoivat enemmän kuin tuo järjetön
omaviritys, niin pitihän se tehdä.
Mikko Jarvinen
Sep 25, 2011, 10:00:15 AM9/25/11
to
Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Kappavaihteisissa harvoin on käsijarrua taakse ja etujarrutkin tuppaavat
> olemaan melko surkeita.
No, cantitapit tai reikä niissäkin kaikissa on - usein jopa takanakin.
Siihen voi vaihtaa tilalle mitä haluaa. Ei levyjarrukorvakkeiden puute
ihan suoraan tarkoita "ihan surkeaa".
> Kappavaihteisissa harvoin on käsijarrua taakse ja etujarrutkin tuppaavat
> olemaan melko surkeita.
No, cantitapit tai reikä niissäkin kaikissa on - usein jopa takanakin.
Siihen voi vaihtaa tilalle mitä haluaa. Ei levyjarrukorvakkeiden puute
ihan suoraan tarkoita "ihan surkeaa".
Mikko Jarvinen
Sep 25, 2011, 10:08:50 AM9/25/11
to
Pasi Pikkupeura <pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
> Sitäpaitsi eikös tuolla testillä demonstroida enemmänkin vapaarattaan
> toimintaa eikä voimansiirtoa. Kun on veto päällä ja ketjut kireällä, niin
> sillä ei ole mitään väliä, kuinka hyvin rengas pyörii vapaalla rullatessa.
Sehän riippuu siitä, missä se vapaaratas on. Pyörittääkö rengas
> Sitäpaitsi eikös tuolla testillä demonstroida enemmänkin vapaarattaan
> toimintaa eikä voimansiirtoa. Kun on veto päällä ja ketjut kireällä, niin
> sillä ei ole mitään väliä, kuinka hyvin rengas pyörii vapaalla rullatessa.
pyöriessään myös planeettapyörästöä aina?
Ehkäpä nuo kolmivaihteiset olisivat sulavampia. Ainakin Brompton
väittää seuraavaa:
Our gearing options mainly revolve around the reliable, compact and
efficient 3-speed hubs perfected over many decades by Sturmey Archer
and SRAM. Other hub gears on the market offer more gears but do so at
the expense of efficiency; without getting too technical, the three
gears in our hubs are achieved through one set of planetary pinions
[rotors], whereas, for example, the leading 8-speed hub on the market
channels the cyclist's energy through three sets of pinions,
inevitably resulting in greater energy loss.
http://www.brompton.co.uk/page.asp?p=3067#7
Asko Ikävalko
Sep 25, 2011, 1:11:14 PM9/25/11
to
Henrik Herranen wrote:
> Varmasti ovat. Mutta eihän tuo liity mitenkään siihen, mitä minä
> kirjoitin.
Jaa, kyllä mielestäni ihan samasta asiasta keskustelin, eli vilkkaasta
> Varmasti ovat. Mutta eihän tuo liity mitenkään siihen, mitä minä
> kirjoitin.
kaupunkiliikenteestä, jossa väistämättä sattuu yllättäviä tilanteita.
Sinä arvostat kappavaihdetta sen vuoksi, että pääset nopeammin
liikkeelle yllättävän pysähdyksen jälkeen.
Minä toin asiaan sellaisen näkökulman, että kappavaihde ei kuitenkaan
siinä itse pysähtymisessä ole tehokkain vaihtoehto. Mielestäni tämäkin
on ihan huomioimisen arvoinen asia, kun valitsee kaupunkifillaria.
-Asko
Mikko Jarvinen
Sep 25, 2011, 5:28:49 PM9/25/11
to
Asko Ik�valko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Min� toin asiaan sellaisen n�k�kulman, ett� kappavaihde ei kuitenkaan
> siin� itse pys�htymisess� ole tehokkain vaihtoehto. Mielest�ni t�m�kin
> Min� toin asiaan sellaisen n�k�kulman, ett� kappavaihde ei kuitenkaan
> siin� itse pys�htymisess� ole tehokkain vaihtoehto. Mielest�ni t�m�kin
> on ihan huomioimisen arvoinen asia, kun valitsee kaupunkifillaria.
Fiksi on k�sitt��kseni ainoa py�r�tyyppi, jonka pys�ytt�minen
voimansiirrolla on mahdollista.
Py�r�h�n pys�htyy etujarrulla, mutta jos taakse kaipaa maksimaalisen
tehon, Shimanon kasivaihteisen Alfinen saa jarrulevykiinnikkeill�.
M.E.
Sep 28, 2011, 4:44:43 AM9/28/11
to
On 22.9.2011 23:37, Henrik Herranen wrote:
> Minun nähdäkseni homma on aika yksinkertainen: kappavaihteinen sopii
> paremmin tiiviiseen kaupunkiajoon ja avovaihteinen maantieajoon.
Kyllä ainakin allekirjoittaneelle on jo selkäytimeen iskoistunut tapa
> Minun nähdäkseni homma on aika yksinkertainen: kappavaihteinen sopii
> paremmin tiiviiseen kaupunkiajoon ja avovaihteinen maantieajoon.
vaihtaa pienemmälle (eli painaa peukalolla) kun jarruttaa.
Tämä ei vaikuta jarrutustehoon mitenkään kun kämmen & sormet hoitaa
jarruttamisen (lisäksi vaihtaminen tapahtuu takajarrun puolelta tankoa).
Toki jos joutuu jarruttamaan takarenkaan lukkoon saakka niin tällöin
vaihde vaihtuu vasta kun lähtee liikkeelle, mutta valinnan voi ainakin
omassa Deoressa tehdä valmiiksi 2 vaihdetta joko alas tai ylöspäin.
Tällöin tietenkin täytyy hieman rauhallisemmin polkaista ettei ala
turhia rutisemaan.
N. 20km/h ajaessa tuollaisella 24 vaihteisella jossa on 3 kertojaa tuo
2 vaihdetta tarkoittaa yleensä joko 5->3 tai 6->4 pudotusta, ja ainakin
kolmoisella pääsee ihan nätisti liikenteeseen.
Oma ajo on lähinnä pyörätiellä ajoa taajamassa n. 6km työmatkaa ja
omasta mielestäni avovaihteisen suurempi skaala ja varsinkin kevyempi
"ykkönen" korvaa helposti kaikki muut haitat verrattuna kappavaihteiseen. ;)
--
Bibamus, moriendum est...
*VW-2.8-V6-30V-4WD (lyhenteet kunniaan) & Kartanotraktori 2.5TA*
Pasi Pikkupeura
Sep 28, 2011, 9:17:13 AM9/28/11
to
"M.E." kirjoitti viestissä:
vaihteella pitäisti päästä ihan nätisti liikkelle, vaikka joutuisi
yllättäen pysähtymäänkin. Tuohan tarkoittaa samoja välityksiä kuin
joilla ajellaan mummomankeleilla, ja niilläkin on ihan todistetusti
onnistuttu irtautumaan liikennevaloista.
Pienimmät välitykset on ylämäkiin. Kaupunkiajossa jatkuva vaihteiden
räplääminen on vain hankalaa. Jos pyörässä vaihteet on, niin voihan
sitä valoissa pykälän tai kaksi pienemmälle vaihtaa, mutta ei se
liikkeellelähtöä juurikaan tehosta, jos joutuu joka polkaisulla
napsuttelemaan pienemmälle takarattaalle.
> N. 20km/h ajaessa tuollaisella 24 vaihteisella jossa on 3 kertojaa tuo 2
> vaihdetta tarkoittaa yleensä joko 5->3 tai 6->4 pudotusta, ja ainakin
> kolmoisella pääsee ihan nätisti liikenteeseen.
Jos ajonopeudet on luokkaa 20 km/h niin millä tahansa käytetyllä
> vaihdetta tarkoittaa yleensä joko 5->3 tai 6->4 pudotusta, ja ainakin
> kolmoisella pääsee ihan nätisti liikenteeseen.
vaihteella pitäisti päästä ihan nätisti liikkelle, vaikka joutuisi
yllättäen pysähtymäänkin. Tuohan tarkoittaa samoja välityksiä kuin
joilla ajellaan mummomankeleilla, ja niilläkin on ihan todistetusti
onnistuttu irtautumaan liikennevaloista.
Pienimmät välitykset on ylämäkiin. Kaupunkiajossa jatkuva vaihteiden
räplääminen on vain hankalaa. Jos pyörässä vaihteet on, niin voihan
sitä valoissa pykälän tai kaksi pienemmälle vaihtaa, mutta ei se
liikkeellelähtöä juurikaan tehosta, jos joutuu joka polkaisulla
napsuttelemaan pienemmälle takarattaalle.
Henrik Herranen
Sep 28, 2011, 3:36:48 PM9/28/11
to
"Pasi Pikkupeura" <pa...@pikkupeura.moc.invalid> writes:
> Jos ajonopeudet on luokkaa 20 km/h niin millä tahansa käytetyllä
> vaihteella pitäisti päästä ihan nätisti liikkelle, vaikka joutuisi
> yllättäen pysähtymäänkin.
Kuulostaa ketjuvaihteiston käyttäjän epätoivoiselta puolustuspuheelta.
> Jos ajonopeudet on luokkaa 20 km/h niin millä tahansa käytetyllä
> vaihteella pitäisti päästä ihan nätisti liikkelle, vaikka joutuisi
> yllättäen pysähtymäänkin.
Ja toisekseen, kuka nopeuteen 20 km/h tyytyisi? Kirjoituksiasi
vuosikausia lukeneena arvelisin, ettet sinä ainakaan. Enkä minä, vaikka
työmatkani ei ole kuin pari hassua kilometriä.
> Pienimmät välitykset on ylämäkiin. Kaupunkiajossa jatkuva vaihteiden
> räplääminen on vain hankalaa.
laitaan vaihtaminen tapahtuu kirjaimellisesti käden käänteessä, eli
yhdellä ranneliikkeellä. Omassa 7-vaihteisella käytän suurimman osan
ajasta kutosta, mutta pysähtymisen jälkeen pariin ensi polkaisuun
ykkönen tai kakkonen on ihan kiva. Lähtee ärhäkämmin, eikä suotta
rasitu. Minulla kun pyöräilyn tarkoituksena on päästä paikasta A
paikkaan B mahdollisimman tehokkaasti, ei maksimaalinen
kuntoiluefekti.
Edelleenkin: ratasvaihde on epäilemättä energiatehokkain tapa, kun
matkat ovat pitkiä ja äkkitilanteita ei juuri tule. Sen sijaan kun
liikenne on hankalasti ennakoitavaa, pääsee kappavaihteiston
ranneliikevaihdos (jonka voi tehdä paikallaan seistessä päin vastoin
kuin ketjuvaihteen säätö) oikeuksiinsa. Tätä totuutta vastaan voi
ihan vapaasti itkeä, mutta ei se siitä miksikään muutu.
Mutta enköhän ole sanonut asiasta tarpeeksi. Kuten sanottu, asia ei
tästä muutu, sanovat uskovaiset sitten mitä tahansa. Kannattaisi
kuitenkin muistaa se pikku tosiasia, ettei se tapa, jolla itse tekee
asiat, ole välttämättä, joka tilanteessa ja joka ihmiselle se ainoa
oikea.
Pasi Pikkupeura
Sep 28, 2011, 6:10:49 PM9/28/11
to
28.9.2011 22:36, Henrik Herranen kirjoitti:
> Kuulostaa ketjuvaihteiston käyttäjän epätoivoiselta puolustuspuheelta.
> Ja toisekseen, kuka nopeuteen 20 km/h tyytyisi? Kirjoituksiasi
> vuosikausia lukeneena arvelisin, ettet sinä ainakaan. Enkä minä, vaikka
> työmatkani ei ole kuin pari hassua kilometriä.
Pari väärinkäsitystä, jotka haluan korjata.
> Kuulostaa ketjuvaihteiston käyttäjän epätoivoiselta puolustuspuheelta.
> Ja toisekseen, kuka nopeuteen 20 km/h tyytyisi? Kirjoituksiasi
> vuosikausia lukeneena arvelisin, ettet sinä ainakaan. Enkä minä, vaikka
> työmatkani ei ole kuin pari hassua kilometriä.
Ensinnäkin 20-25 km/h on ihan ok kevyen liikenteen väylillä tai
taajamien keskustoissa. "Siirtymät" on sitten erikseen. Muutenkaan en
halua alkaa keskustelemaan siitä, kuka pääsee pyörällä kovimpaa.
Toisekseen en missään nimessä halunnut dissata kappavaihteisia - aivan
päinvastoin. Itse asiassa kappavaihteet ovat minusta kaupunkiajoon ehkä
heti sinkulan jälkeen kaikkein paras vaihtoehto. Kohtalaisen
huoltovapaat ja yksinkertaiset, mutta ennen kaikkea niissä ei ole turhia
välityksiä.
Toki itsekin kunnostan juuri talvikäyttöön vanhahkoa 24-vaihteista
hybridiäni, mutta se johtuu siitä, että minulla sellainen autotallissa
oli, ja haluan investoida talvella pyörärahat johonkin aivan muuhun kuin
uuteen kaupunkipyörään (tarttis päivittää maantiekalustoa). Lisäksi
ajattelin siirtää maantiesinkulani talveksi sisätiloihin trainerin
päälle treenikäyttöön.
Mutta siihen halusin kommentoida, että tuollainen 24-vaihteinen tai
27-vaihteinen pyörä olisi hyvä kaupunkiajoon, koska siitä löytyy paljon
välityksiä.
Kokemuksesta voin sanoa, että ei ole. Kolmesta eturattaasta isointa ei
tule käytettyä kaupunkiajossa juuri ikinä, ja pienintä olen käyttänyt
joskus talvella, kun on tarvinnut kivuta nastojen kanssa Ounasvaaralle.
Jos haluaisi lähteä valoista pienimmällä välityksellä liikkeelle, niin
eihän se oikein edes onnistu, kun tuntuu että polkee tyhjää.
Suurin osa kaupunkiajosta tapahtuu keskimmäisellä eturattaalla ja
silloinkin pienin ja isoin takaratas jää käyttämättä, eli käytännössä
käytössä on vain 5-vaihteinen pyörä. Isointa eturatasta tulee käytettyä
lähinnä pitkillä tasaisilla, joita ei työmatkalta löydy, ja pienintä ei
edes retkiajossa.
Jos haluaa huolettoman työmatkapyörän, johon huolloksi riittää lähinnä
pumppaus ja ajoittainen ketjujen rasvaus ja putsaus, niin minusta mikään
ei puolla ketjuvaihteellisen (poislukien sinkula) hankintaa. Paras
vaihtoehto olisi lukkopolkimilla, levyjarruilla ja kappavaihteilla
varustettu jäykkäkeulainen menopeli.
Harrastepyörät on sitten erikseen.
JiiHoo
Sep 29, 2011, 1:31:11 AM9/29/11
to
Henrik Herranen was thinking very hard :
tähän, että vain yksivaihteinen on oikea vaihtoehto, ei tarvitse edes
miettiä vaihteita ja voi keskittyä katsomaan liikennettä, mikä on
tietenkin kaupunkipyöräilyn a ja o.
Välillä kyllä tuntuu, että jos joku vaikka kysyy neuvoa oikeanlaisen
pyörän hankkimiseen tiettyä käyttötarkoitusta varten, niin neuvoja
tulee niin paljon ja kaikki vastakkaisia, että niistä ei ole mitään
hyötyä.
Mikäköhän siinä on, että pyöräilijöiden on niin vaikea kertoa oman
kulkuvälineensä huonoista puolista verrattuna johonkin toiseen
vaihtoehtoon? Siinä sitten kysyjä voisi edes hiukan pohtia, että voiko
hän sen kanssa elää.
Yksivaihteisen huono puoli on luonnollisesti, että täytyy tehdä
kompromissi välityksen kanssa, joko nopea maantievauhti ja pulassa
mäissä tai sitten hyvä pienissä paikoissa pyörimiseen ja mäkiä ylös
kiipemiseen, mutta vauhti ei päätä huimaa. Hyvät puolet on sitten
kestävyys ja jos se vapaaratas sattuisi hajoamaan, niin 20 eurolla saa
uuden.
>
> Mutta enköhän ole sanonut asiasta tarpeeksi. Kuten sanottu, asia ei
> tästä muutu, sanovat uskovaiset sitten mitä tahansa. Kannattaisi
> kuitenkin muistaa se pikku tosiasia, ettei se tapa, jolla itse tekee
> asiat, ole välttämättä, joka tilanteessa ja joka ihmiselle se ainoa
> oikea.
Pyöräily on jostain syystä uskovaisten touhua. Minä tietenkin sanon
> Mutta enköhän ole sanonut asiasta tarpeeksi. Kuten sanottu, asia ei
> tästä muutu, sanovat uskovaiset sitten mitä tahansa. Kannattaisi
> kuitenkin muistaa se pikku tosiasia, ettei se tapa, jolla itse tekee
> asiat, ole välttämättä, joka tilanteessa ja joka ihmiselle se ainoa
> oikea.
tähän, että vain yksivaihteinen on oikea vaihtoehto, ei tarvitse edes
miettiä vaihteita ja voi keskittyä katsomaan liikennettä, mikä on
tietenkin kaupunkipyöräilyn a ja o.
Välillä kyllä tuntuu, että jos joku vaikka kysyy neuvoa oikeanlaisen
pyörän hankkimiseen tiettyä käyttötarkoitusta varten, niin neuvoja
tulee niin paljon ja kaikki vastakkaisia, että niistä ei ole mitään
hyötyä.
Mikäköhän siinä on, että pyöräilijöiden on niin vaikea kertoa oman
kulkuvälineensä huonoista puolista verrattuna johonkin toiseen
vaihtoehtoon? Siinä sitten kysyjä voisi edes hiukan pohtia, että voiko
hän sen kanssa elää.
Yksivaihteisen huono puoli on luonnollisesti, että täytyy tehdä
kompromissi välityksen kanssa, joko nopea maantievauhti ja pulassa
mäissä tai sitten hyvä pienissä paikoissa pyörimiseen ja mäkiä ylös
kiipemiseen, mutta vauhti ei päätä huimaa. Hyvät puolet on sitten
kestävyys ja jos se vapaaratas sattuisi hajoamaan, niin 20 eurolla saa
uuden.
Pasi Pikkupeura
Sep 29, 2011, 4:04:43 AM9/29/11
to
"JiiHoo" kirjoitti:
ottaa, niin siihen on helppo suhtautua intohimoisesti.
> Välillä kyllä tuntuu, että jos joku vaikka kysyy neuvoa oikeanlaisen
> pyörän hankkimiseen tiettyä käyttötarkoitusta varten, niin neuvoja tulee
> niin paljon ja kaikki vastakkaisia, että niistä ei ole mitään hyötyä.
Itse olen harrastusten myötä oppinut pyöristä kaksi asiaa, kun
tulee puhe pyörävalinnoista.
Ensimmäinen asia oli, että hybridi on niille, jotka eivät tiedä,
millaista pyörää tarvitsevat.
Hybrideissäkin on osiltaan ihan hyviä pyöriä, mutta yhdistämällä
kaksi ääripäätä (kaupunki ja maasto) saadaan pyörä, joka ei toimi
maastossa ja jonka lisäominaisuuksista ei ole mitään hyötyä
kaupungissa (poislukien ehkä levyjarrut).
Toinen oli se, että cyclocrossaria maantiekumeilla suosittelevat
ne, jotka eivät ole koskaan maantiefillarilla ajaneet, ja jotka
eivät maantiepyöristä tiedä.
Cyclocross lajina erikseen, mutta jos haluaa maantiepyörän, mutta
pelkää reitin varrelle osuvaa hiukan epätasaisempaa tietä, niin sen
takia ei kannata crossaria hankkia. Hiukan paksumpi 25-millinen
maantiekumikin vie ihan hyvin hiekkatien yli, eikä ne valmistajan
perusmaantiekiekot vielä niin herkkiä ole, etteivätkö ne iskuakin
kestäisi. Todiste: http://www.dy.fi/wt3
> Pyöräily on jostain syystä uskovaisten touhua.
Se johtuu siitä, että pyöräily on kivaa, ja kun sen harrastuksekseen
ottaa, niin siihen on helppo suhtautua intohimoisesti.
> Välillä kyllä tuntuu, että jos joku vaikka kysyy neuvoa oikeanlaisen
> pyörän hankkimiseen tiettyä käyttötarkoitusta varten, niin neuvoja tulee
> niin paljon ja kaikki vastakkaisia, että niistä ei ole mitään hyötyä.
tulee puhe pyörävalinnoista.
Ensimmäinen asia oli, että hybridi on niille, jotka eivät tiedä,
millaista pyörää tarvitsevat.
Hybrideissäkin on osiltaan ihan hyviä pyöriä, mutta yhdistämällä
kaksi ääripäätä (kaupunki ja maasto) saadaan pyörä, joka ei toimi
maastossa ja jonka lisäominaisuuksista ei ole mitään hyötyä
kaupungissa (poislukien ehkä levyjarrut).
Toinen oli se, että cyclocrossaria maantiekumeilla suosittelevat
ne, jotka eivät ole koskaan maantiefillarilla ajaneet, ja jotka
eivät maantiepyöristä tiedä.
Cyclocross lajina erikseen, mutta jos haluaa maantiepyörän, mutta
pelkää reitin varrelle osuvaa hiukan epätasaisempaa tietä, niin sen
takia ei kannata crossaria hankkia. Hiukan paksumpi 25-millinen
maantiekumikin vie ihan hyvin hiekkatien yli, eikä ne valmistajan
perusmaantiekiekot vielä niin herkkiä ole, etteivätkö ne iskuakin
kestäisi. Todiste: http://www.dy.fi/wt3
M. Tavasti
Sep 29, 2011, 4:58:14 AM9/29/11
to
Jos käsityksen muodostaa asian aktiivi-harrastajien keskuudessa, niin
näinhän se on. Sama toki pätee mihin tahansa asiaan. Ne jotka
vaivautuvat keskustelemaan asialle omistautuneelle
keskustelupalstalle, ovat asialleen omistautuneita. Sama ilmiö tulee
vastaan olipa aiheena autot, rullaluistimet, kahvakuulat tai mikä
vaan.
Itse tunnustan nojapyörä-uskoa, mutta en minä nojapyörää kaikille
kaikkeen sopivaksi väittäisi. Eli ehkä minä en ole oikea uskovainen?
Poista sähköpostiosoitteesta molemmat x-kirjaimet
näinhän se on. Sama toki pätee mihin tahansa asiaan. Ne jotka
vaivautuvat keskustelemaan asialle omistautuneelle
keskustelupalstalle, ovat asialleen omistautuneita. Sama ilmiö tulee
vastaan olipa aiheena autot, rullaluistimet, kahvakuulat tai mikä
vaan.
Itse tunnustan nojapyörä-uskoa, mutta en minä nojapyörää kaikille
kaikkeen sopivaksi väittäisi. Eli ehkä minä en ole oikea uskovainen?
Poista sähköpostiosoitteesta molemmat x-kirjaimet
JiiHoo
Sep 29, 2011, 5:44:15 AM9/29/11
to
Pasi Pikkupeura formulated on torstai :
ainoa tapa on kokeilla selvittääkseen jonkun asian soveltuvuus itselle.
Netissä etsimällä ja keskustelupalstoja lukemalla voi lähinnä yrittää
löytää sen, että mikä on hyvä komponentti tai pyörä, jota voisi
kokeilla. Ettei vain anna tuomiota jonkun asian kelvottomuudesta siksi,
että testasi kelvotonta pyörää ja paremmista osista koottu pyörä
olisikin ollut ihan ok.
Toisenkin asian mä olen oppinut, sitä tottuu tiettyihin asioihin ja voi
alkaa pitämään niitä ainoina oikeina ja jokaiselle parhaina
vaihtoehtoina.
Esimerkkinä vaikka se, että mä väänsin käyrälle tangolle tarkoitetut
jarrukahvat touring-tankoon. Se onnistui vain asentamalla tanko
tiettyyn asentoon. Lopulta sain hommattua oikeanlaiset kahvat ja tangon
asentoa sai vapaasti muuttaa. Viikon mä jaksoin kokeilla erilaisia
yhdistelmiä ja lopulta asensin tangon just samallalailla mitä se oli
ollutkin. Minä en kyllä usko, että se tanko meni ekalla kerralla
täsmälleen oikeaan asentoon mukavimman ajoasennon mahdollistamiseksi,
vaan että se oli tarpeeksi lähellä parasta asentoa ja kun vuoden tottui
ajamaan siinä asennossa, niin se alkoi tuntumaan juuri oikealta ja
muunlaiset asennot puolestaan oudoilta tai huonoilta.
> Itse olen harrastusten myötä oppinut pyöristä kaksi asiaa, kun
> tulee puhe pyörävalinnoista.
Mä olen oppinut suhteellisen lyhyen harrastamisen aikana yhden asian,
> tulee puhe pyörävalinnoista.
ainoa tapa on kokeilla selvittääkseen jonkun asian soveltuvuus itselle.
Netissä etsimällä ja keskustelupalstoja lukemalla voi lähinnä yrittää
löytää sen, että mikä on hyvä komponentti tai pyörä, jota voisi
kokeilla. Ettei vain anna tuomiota jonkun asian kelvottomuudesta siksi,
että testasi kelvotonta pyörää ja paremmista osista koottu pyörä
olisikin ollut ihan ok.
Toisenkin asian mä olen oppinut, sitä tottuu tiettyihin asioihin ja voi
alkaa pitämään niitä ainoina oikeina ja jokaiselle parhaina
vaihtoehtoina.
Esimerkkinä vaikka se, että mä väänsin käyrälle tangolle tarkoitetut
jarrukahvat touring-tankoon. Se onnistui vain asentamalla tanko
tiettyyn asentoon. Lopulta sain hommattua oikeanlaiset kahvat ja tangon
asentoa sai vapaasti muuttaa. Viikon mä jaksoin kokeilla erilaisia
yhdistelmiä ja lopulta asensin tangon just samallalailla mitä se oli
ollutkin. Minä en kyllä usko, että se tanko meni ekalla kerralla
täsmälleen oikeaan asentoon mukavimman ajoasennon mahdollistamiseksi,
vaan että se oli tarpeeksi lähellä parasta asentoa ja kun vuoden tottui
ajamaan siinä asennossa, niin se alkoi tuntumaan juuri oikealta ja
muunlaiset asennot puolestaan oudoilta tai huonoilta.
Junnu Kangas
Sep 29, 2011, 6:35:47 AM9/29/11
to
On Thu, 29 Sep 2011 11:04:43 +0300, "Pasi Pikkupeura"
<pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
>Toinen oli se, että cyclocrossaria maantiekumeilla suosittelevat
>ne, jotka eivät ole koskaan maantiefillarilla ajaneet, ja jotka
>eivät maantiepyöristä tiedä.
Monesti kyse on siitä, onko varaa/säilytystilaa niin, että on
<pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
>Toinen oli se, että cyclocrossaria maantiekumeilla suosittelevat
>ne, jotka eivät ole koskaan maantiefillarilla ajaneet, ja jotka
>eivät maantiepyöristä tiedä.
mahdollisuus hankkia useita erillisiä pyöriä eri käyttötarkoituksiin.
Jos tarkoitus on ajaa ympärivuotisesti tai lähes ympärivuotisesti
kuntoilumielessä pitempiä matkoja ja sen lisäksi työmatkoja ja joskus
tarvitsee kuljettaa enemmän tavaraa mukana ja haluaa yhdellä pyörällä
selvitä noista, niin crossari ja pari-kolme settiä erilaisia renkaita
on mielestäni ihan ok kompromissi tuossa tilanteessa.
Harrastuksen edetessä ja rahavarojen karttuessa ja säilytystilojen
kasvaessa voi sitten lisätä panostusta ja hankkia lisäksi eri
käyttötarkoituksiin spesialioituja kulkineita, kuten
maastopyörää/maantiepyörää yms., mitä nyt itse kukin katsoo
tarvitsevansa. Siis tokihan crossarillakin on spesialisoitu
käyttötarkoituksensa, mutta crossari käy kohtuullisen hyvin myös
moneen muuhun käyttöön.
Mikko Jarvinen
Sep 29, 2011, 8:17:48 AM9/29/11
to
M.E. <docw...@hotmail.com> wrote:
> Oma ajo on lähinnä pyörätiellä ajoa taajamassa n. 6km työmatkaa ja
> omasta mielestäni avovaihteisen suurempi skaala ja varsinkin kevyempi
> "ykkönen" korvaa helposti kaikki muut haitat verrattuna kappavaihteiseen. ;)
Sehän riippuu pitkälti siitä, miten pitkä varsinainen välitys siinä
> Oma ajo on lähinnä pyörätiellä ajoa taajamassa n. 6km työmatkaa ja
> omasta mielestäni avovaihteisen suurempi skaala ja varsinkin kevyempi
> "ykkönen" korvaa helposti kaikki muut haitat verrattuna kappavaihteiseen. ;)
pyörässä on. Napavaihteisessa voi olla kerrassaan lyhyt välityskin,
riippuu tietysti vähän siitä haluaako tyypillisen ajonopeuden kohdalle
sen suoran välityksen vai ei.
Pasi Pikkupeura
Sep 29, 2011, 8:31:55 AM9/29/11
to
"Junnu Kangas" kirjoitti:
eli sellaiselle henkilölle, jolla ajomatkat on pidempiä, joka jaksaa huoltaa
pyöräänsä, vaihtaat renkaa ja kiekot tarpeen mukaan jne. Minulle
sopisi varmaan ihan hyvin. Oikeastaan minun maantiesinkulan kait voisi
luokitella crossariksi, koska siihen mahtuu ihan hyvin nastatkin alle.
Mutta lähtökohtaisestihan oikea tapa on se, että yhdellä pyörällä ei
selviä kaikista tilanteista. Eihän kukaan tule töihinkään samoilla kengillä,
joilla illalla lähtee lenkille - eihän?
Arkiajoon ja tavaroiden kuljettamiseen voi hankkia jonkun rieskan, mutta
jos ihan oikeasti haluaa harrastaa, vaikka sitten cyclocrossailua, niin
jossain vaiheessa huomaa, että urheiluvälineet kannattaa hankkia
erikseen.
Itse jos olisin nyt hankkimassa ensimmäistä pyörääni tietäen, että
pyörällä tulee myös kuntoiltua, mutta samalla rahatilanne on rajallinen,
niin panostaisin rahani siihen, että saan tarpeeksi laadukkaan, juuri
lajiin sopivaan harrastuvälineen.
Työmatkalle ja terassien kiertelyyn voisi hankkia vaikka käytetyn
projektipyörän, jonka voisi hissukseen fiksailla kuntoon.
Se jos työmatkalla kulkupeli ei ole ihan viimeisen päälle ei oikeastaan
lisää aamuista vatutuksen määrää lainkaan. Mutta illalla töiden jälkeen
kun lähtee lenkille, niin se vatuttaa, jos koko ajan on tunne, että alla
on hiukan vääränlainen pyörä ja että se puhdasverinen maantie-
tai maastotykki olisi ollut sittenkin parempi valinta.
> Jos tarkoitus on ajaa ympärivuotisesti tai lähes ympärivuotisesti
> kuntoilumielessä pitempiä matkoja ja sen lisäksi työmatkoja ja joskus
> tarvitsee kuljettaa enemmän tavaraa mukana ja haluaa yhdellä pyörällä
> selvitä noista, niin crossari ja pari-kolme settiä erilaisia renkaita
> on mielestäni ihan ok kompromissi tuossa tilanteessa.
Niin noh, mikä ettei. Crossari on kait aika ok harrastajan yleispyöräksi,
> kuntoilumielessä pitempiä matkoja ja sen lisäksi työmatkoja ja joskus
> tarvitsee kuljettaa enemmän tavaraa mukana ja haluaa yhdellä pyörällä
> selvitä noista, niin crossari ja pari-kolme settiä erilaisia renkaita
> on mielestäni ihan ok kompromissi tuossa tilanteessa.
eli sellaiselle henkilölle, jolla ajomatkat on pidempiä, joka jaksaa huoltaa
pyöräänsä, vaihtaat renkaa ja kiekot tarpeen mukaan jne. Minulle
sopisi varmaan ihan hyvin. Oikeastaan minun maantiesinkulan kait voisi
luokitella crossariksi, koska siihen mahtuu ihan hyvin nastatkin alle.
Mutta lähtökohtaisestihan oikea tapa on se, että yhdellä pyörällä ei
selviä kaikista tilanteista. Eihän kukaan tule töihinkään samoilla kengillä,
joilla illalla lähtee lenkille - eihän?
Arkiajoon ja tavaroiden kuljettamiseen voi hankkia jonkun rieskan, mutta
jos ihan oikeasti haluaa harrastaa, vaikka sitten cyclocrossailua, niin
jossain vaiheessa huomaa, että urheiluvälineet kannattaa hankkia
erikseen.
Itse jos olisin nyt hankkimassa ensimmäistä pyörääni tietäen, että
pyörällä tulee myös kuntoiltua, mutta samalla rahatilanne on rajallinen,
niin panostaisin rahani siihen, että saan tarpeeksi laadukkaan, juuri
lajiin sopivaan harrastuvälineen.
Työmatkalle ja terassien kiertelyyn voisi hankkia vaikka käytetyn
projektipyörän, jonka voisi hissukseen fiksailla kuntoon.
Se jos työmatkalla kulkupeli ei ole ihan viimeisen päälle ei oikeastaan
lisää aamuista vatutuksen määrää lainkaan. Mutta illalla töiden jälkeen
kun lähtee lenkille, niin se vatuttaa, jos koko ajan on tunne, että alla
on hiukan vääränlainen pyörä ja että se puhdasverinen maantie-
tai maastotykki olisi ollut sittenkin parempi valinta.
Fuji
Sep 29, 2011, 9:41:43 AM9/29/11
to
JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote in news:j60vqu$tng$1...@speranza.aioe.org:
> Mikäköhän siinä on, että pyöräilijöiden on niin vaikea kertoa oman
> kulkuvälineensä huonoista puolista verrattuna johonkin toiseen
> vaihtoehtoon?
Huonojen puolien merkitys vähenee kun hankkii useamman fillarin; maasturi,
maaantiekiituri, sinkula jne. Ja sitten vielä kotikäyttöön spinning-pyörä
talvi-iltojen iloksi.
> Mikäköhän siinä on, että pyöräilijöiden on niin vaikea kertoa oman
> kulkuvälineensä huonoista puolista verrattuna johonkin toiseen
> vaihtoehtoon?
maaantiekiituri, sinkula jne. Ja sitten vielä kotikäyttöön spinning-pyörä
talvi-iltojen iloksi.
Junnu Kangas
Sep 29, 2011, 9:48:30 AM9/29/11
to
On Thu, 29 Sep 2011 15:31:55 +0300, "Pasi Pikkupeura"
<pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
>Työmatkalle ja terassien kiertelyyn voisi hankkia vaikka käytetyn
>projektipyörän, jonka voisi hissukseen fiksailla kuntoon.
>
>Se jos työmatkalla kulkupeli ei ole ihan viimeisen päälle ei oikeastaan
>lisää aamuista vatutuksen määrää lainkaan. Mutta illalla töiden jälkeen
>kun lähtee lenkille, niin se vatuttaa, jos koko ajan on tunne, että alla
>on hiukan vääränlainen pyörä ja että se puhdasverinen maantie-
>tai maastotykki olisi ollut sittenkin parempi valinta.
Tämäkin on taas riippuvaista niistä henkilökohtaisista tarpeista.
<pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
>Työmatkalle ja terassien kiertelyyn voisi hankkia vaikka käytetyn
>projektipyörän, jonka voisi hissukseen fiksailla kuntoon.
>
>Se jos työmatkalla kulkupeli ei ole ihan viimeisen päälle ei oikeastaan
>lisää aamuista vatutuksen määrää lainkaan. Mutta illalla töiden jälkeen
>kun lähtee lenkille, niin se vatuttaa, jos koko ajan on tunne, että alla
>on hiukan vääränlainen pyörä ja että se puhdasverinen maantie-
>tai maastotykki olisi ollut sittenkin parempi valinta.
Itselläni normityömatka sujuu kävellen makkarista työhuoneeseen ja
teen yleensä vielä mutkan keittiön kautta laittaakseni teen kiehumaan
eli en varsinaisesti tarvitse työmatkapyörää erikseen.
Työreissuilla (n. joka neljäs viikko, useimmiten työviikko eli 5
päivää kerrallaan) crossari on kätevä olla mukana: töiden jälkeen voi
vaihtaa pyöräilykamat päälle, heittää läppärin ja siviilivaatteet ja
-kengät ja mahdolliset muut tarpeelliset tavarat
takalaukkuun/-laukkuihin, ajaa hotellille jonkunlaisen maantiemutkan
kautta, käydä suihkussa ja miettiä ruokahommat kuntoon ja aamulla voi
sitten fillaroida suorempaa reittiä takaisin työmaalle tarvittavat
kamat takalaukussa/-laukuissa.
Tietysti tuollainen työpäivän jälkeen tehtävä lenkki voisi olla
mukavampi ajaa maantiepyörällä ilman mitään lisäpainoja, mutta minulle
tuo systeemi on ajankäytöllisesti paljon tehokkaampi ja käytännössä
mahdollistaa sen, että reissuillakin tulee edes jonkin verran
liikuttua.
Lisäksi crossarin taakankuljetuskyky on riittävä muihin pisteestä A
pisteeseen B suuntautuviin retkiini, joilla tarvitsee olla enemmän
tavaraa mukana.
Kurakeleistä ja loskassa/lumessa ajamisesta ei liene syytä erikseen
edes puhua.
Toki ajelen myös jonkin verran maantielenkkejä pisteestä A pisteeseen
A ja siinä ajossa maantiepyörä varmasti olisi miellyttävämpi kapistus
kuin crossari.
Jos ottaa huomioon kaikki ajotarpeeni, niin tarvitsisin crossarin ja
maantiepyörän. Kun vielä huomioi budjettini, niin tällä hetkellä on
pakko tehdä valinta maantiepyörän ja crossarin välillä ja minulle se
on ihan selkeästi crossari, joka parhaiten täyttää tarpeeni. Jollain
toisella voi olla toisenlaiset tarpeet ja hän voi päätyä toisenlaiseen
valintaan.
M. Tavasti
Sep 29, 2011, 10:13:20 AM9/29/11
to
"Pasi Pikkupeura" <pa...@pikkupeura.moc.invalid> writes:
> Se jos työmatkalla kulkupeli ei ole ihan viimeisen päälle ei oikeastaan
> lisää aamuista vatutuksen määrää lainkaan. Mutta illalla töiden jälkeen
> kun lähtee lenkille, niin se vatuttaa, jos koko ajan on tunne, että alla
> on hiukan vääränlainen pyörä ja että se puhdasverinen maantie-
> tai maastotykki olisi ollut sittenkin parempi valinta.
Tuo on kai aika yksilöllistä. Joillekkin pienikin lisävastus
> Se jos työmatkalla kulkupeli ei ole ihan viimeisen päälle ei oikeastaan
> lisää aamuista vatutuksen määrää lainkaan. Mutta illalla töiden jälkeen
> kun lähtee lenkille, niin se vatuttaa, jos koko ajan on tunne, että alla
> on hiukan vääränlainen pyörä ja että se puhdasverinen maantie-
> tai maastotykki olisi ollut sittenkin parempi valinta.
työmatkapyöräilyyn voi johtaa siihen että ei mene pyörällä. Ja taas
harraste-pyöräilyyn, eihän vapaa-ajalla ole stressiä, joten sama millä
ritsalla sitä liikuskelee. Kuvaus ei päde minuun, mutta tiedän
tuollaisiakin olevan. Ei kannata kuvitella, että se mikä toimii
itselle toimii kaikille.
Pasi Pikkupeura
Sep 29, 2011, 10:51:30 AM9/29/11
to
"M. Tavasti" kirjoitti:
Toki joillekin joille liikkuminen on muutenkin henkisesti hankalaa,
on lisävastus varmasti rajoittava tekijä myös työmatkapyöräilyyn.
Mutta nämä henkilöt iltaisin tuskin satulan päälle enää
hyppäävätkään.
Mutta toisaalta jos pyöräilyä ja liikuntaa harrastaa aktiivisesti
muutenkin, niin mikäpä pakko se on pyörällä töihin enää mennä.
Pääasiahan on että ylipäätään liikkuu.
Se taas ei mielestäni ole mikään kuvitelma, että jos todella
harrastaa lajia - siis kuntoilumielessä - niin silloin välineillä on
väliä. Se edistää mukavuutta ja harrastamisen mielekkyyttä.
Ehkä joku ylimalkainen ulkona liikkuminen ja iltakävely voi olla
sellaista, että silloin ei ole niin väliä millä liikkuu, mutta silloin ei
kyllä voi puhua harrastepyöräilystäkään. Pääasia tietenkin että
ylipäätään liikkuu, mutta jos nimenomaisesti lajia harrastaa, niin
kyllähän silloin lähtökohtaisesti on kiinnostusta myös välineisiin.
> Tuo on kai aika yksilöllistä. Joillekkin pienikin lisävastus
> työmatkapyöräilyyn voi johtaa siihen että ei mene pyörällä. Ja taas
> harraste-pyöräilyyn, eihän vapaa-ajalla ole stressiä, joten sama millä
> ritsalla sitä liikuskelee.
> työmatkapyöräilyyn voi johtaa siihen että ei mene pyörällä. Ja taas
> harraste-pyöräilyyn, eihän vapaa-ajalla ole stressiä, joten sama millä
> ritsalla sitä liikuskelee.
> Ei kannata kuvitella, että se mikä toimii itselle toimii kaikille.
En purematta koko väitettä allekirjoita.
Toki joillekin joille liikkuminen on muutenkin henkisesti hankalaa,
on lisävastus varmasti rajoittava tekijä myös työmatkapyöräilyyn.
Mutta nämä henkilöt iltaisin tuskin satulan päälle enää
hyppäävätkään.
Mutta toisaalta jos pyöräilyä ja liikuntaa harrastaa aktiivisesti
muutenkin, niin mikäpä pakko se on pyörällä töihin enää mennä.
Pääasiahan on että ylipäätään liikkuu.
Se taas ei mielestäni ole mikään kuvitelma, että jos todella
harrastaa lajia - siis kuntoilumielessä - niin silloin välineillä on
väliä. Se edistää mukavuutta ja harrastamisen mielekkyyttä.
Ehkä joku ylimalkainen ulkona liikkuminen ja iltakävely voi olla
sellaista, että silloin ei ole niin väliä millä liikkuu, mutta silloin ei
kyllä voi puhua harrastepyöräilystäkään. Pääasia tietenkin että
ylipäätään liikkuu, mutta jos nimenomaisesti lajia harrastaa, niin
kyllähän silloin lähtökohtaisesti on kiinnostusta myös välineisiin.
Mikko Jarvinen
Sep 29, 2011, 11:31:39 AM9/29/11
to
Pasi Pikkupeura <pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
> Mutta lähtökohtaisestihan oikea tapa on se, että yhdellä pyörällä ei
> selviä kaikista tilanteista. Eihän kukaan tule töihinkään samoilla kengillä,
> joilla illalla lähtee lenkille - eihän?
Lähtisin oletuksena siitä, että yksi 1000 euron kompromissipyörä olisi
> Mutta lähtökohtaisestihan oikea tapa on se, että yhdellä pyörällä ei
> selviä kaikista tilanteista. Eihän kukaan tule töihinkään samoilla kengillä,
> joilla illalla lähtee lenkille - eihän?
kuitenkin parempi kuin kaksi 500 euron pyörää, jotka ovat sitten
enemmän erikoistuneita johonkin tarkoitukseen. Lisäksi yksi pyörä
mahtuu yhden pyörän tilaan, mikä on ihan bonus mikäli joutuu
säilyttämään pyörää asunnossaan. Kaikilla ei kuitenkaan ole
loputtomiin resursseja.
Mikko Jarvinen
Sep 29, 2011, 1:47:39 PM9/29/11
to
Pasi Pikkupeura <pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
> Hybrideissäkin on osiltaan ihan hyviä pyöriä, mutta yhdistämällä
> kaksi ääripäätä (kaupunki ja maasto) saadaan pyörä, joka ei toimi
> maastossa ja jonka lisäominaisuuksista ei ole mitään hyötyä
> kaupungissa (poislukien ehkä levyjarrut).
Olen kyllä sitä mieltä, että suomalainen pyörätie on myös yleensä
> Hybrideissäkin on osiltaan ihan hyviä pyöriä, mutta yhdistämällä
> kaksi ääripäätä (kaupunki ja maasto) saadaan pyörä, joka ei toimi
> maastossa ja jonka lisäominaisuuksista ei ole mitään hyötyä
> kaupungissa (poislukien ehkä levyjarrut).
eriskummallinen sekasikiö, jossa on yhdistetty tien ja maaston huonot
puolet ja jolla ajaminen ei ole niin hauskaa kuin kummassakaan
edellämainituista...
> maantiekumikin vie ihan hyvin hiekkatien yli, eikä ne valmistajan
> perusmaantiekiekot vielä niin herkkiä ole, etteivätkö ne iskuakin
> kestäisi. Todiste: http://www.dy.fi/wt3
Mikä sitten mielestäsi erottaa maantiepyörän ja cc-pyörän erot
tavalliselle käyttäjälle, joka ei aio kilpailla sekunneista jossakin
UCI:n säätelemässä lajissa? Itselläni tulee ainakin mieleen, ettei
ainoaksi pyöräksi kannata hankkia mitään, missä ei mahdu 35mm
Marathon Winter pyörähtämään.
Pasi Pikkupeura
Sep 29, 2011, 1:58:58 PM9/29/11
to
29.9.2011 18:31, Mikko Jarvinen kirjoitti:
> Lähtisin oletuksena siitä, että yksi 1000 euron kompromissipyörä olisi
> kuitenkin parempi kuin kaksi 500 euron pyörää, jotka ovat sitten
> enemmän erikoistuneita johonkin tarkoitukseen.
Periaatteessa näinkin, sillä jos pyörä tulee harrastuvälineeksi, niin
> Lähtisin oletuksena siitä, että yksi 1000 euron kompromissipyörä olisi
> kuitenkin parempi kuin kaksi 500 euron pyörää, jotka ovat sitten
> enemmän erikoistuneita johonkin tarkoitukseen.
500 eurolla ei saa ainakaan uutena mitään sellaista, mikä kestäisi
oikeaa käyttöä, ja jossa komponentit olisivat sitä tasoa, että niitä
kannattaisi vaihtamisen sijaan huoltaakin.
Nämähän on toki painotusasioita, mutta itse lähtisin siitä, että ensin
valitsee sen erikoistumisalan, ja laittaa siihen tarkoitukseen vaikka
900 euroa. Sitten ostaa 50 eurolla jonkin ritsan, johon tekee 50 eurolla
vähän remppaa ja polkee sitten sillä töihin ja terassille.
Oikein fiksu henkilö menisi esim. Fillaritorille katselemaan, mitä
kaikkea hiukan käytettyä 900 eurolla saattaisi saada.
Kompromissipyörä on kompromissipyörä, joka ei ole hyvä oikein missään.
On paljon mukavampaa, kun on edes yksi pyörä, joka on oikeasti hyvä
johonkin tarkoitukseen.
Pasi Pikkupeura
Sep 29, 2011, 2:30:18 PM9/29/11
to
29.9.2011 20:47, Mikko Jarvinen kirjoitti:
> Olen kyllä sitä mieltä, että suomalainen pyörätie on myös yleensä
> eriskummallinen sekasikiö, jossa on yhdistetty tien ja maaston huonot
> puolet ja jolla ajaminen ei ole niin hauskaa kuin kummassakaan
> edellämainituista...
Parempiakin meidän pyörätiet voisivat olla, mutta kun ei purista
> Olen kyllä sitä mieltä, että suomalainen pyörätie on myös yleensä
> eriskummallinen sekasikiö, jossa on yhdistetty tien ja maaston huonot
> puolet ja jolla ajaminen ei ole niin hauskaa kuin kummassakaan
> edellämainituista...
rystyset valkoisena tangosta ja vähän nostaa isoimmissa töyssyissä
takapuolta satulasta, niin kyllä niillä tähän saakka on pärjännyt. Ja
silloin kun ei pärjää, niin siirrytään maantien puolelle.
> Mikä sitten mielestäsi erottaa maantiepyörän ja cc-pyörän erot
> tavalliselle käyttäjälle, joka ei aio kilpailla sekunneista jossakin
> UCI:n säätelemässä lajissa?
crossariinkin saa hankittua kevyemmät kiekot, kapeat ja sileät
maantierenkaat, maantielukkopolkimet ja ajoasentoakin voi joissain
rajoissa säätää ainakin matalammaksi ja tottumuksen myötä pidemmäksi,
mutta eikö silloin olisi ollut sama laittaa suoraan maantiepyörä?
Sekunneistahan ei ole kyse vaan siitä, että kuntoilu on paljon
mukavampaa silloin, kun alla (ja päällä) on välineet, jotka on siihen
lajiin tarkoitettuja.
Crossarissa sinänsä ei mitään vikaa kun sitä käytetään siihen mihin
crossari on tehtykin. Suomestakin löytyy paljon hyväpintaista soratietä,
joka suurin piirtein vastaa Keski-Eurooppalaisia puistokäytäviä.
> Itselläni tulee ainakin mieleen, ettei
> ainoaksi pyöräksi kannata hankkia mitään, missä ei mahdu 35mm
> Marathon Winter pyörähtämään.
vapaa-ajalla, niin talliin ei kannata ottaa vain yhtä pyörää, vaikka ne
kaikki olisivat pelkkiä crossareita.
Yksi huomioitava asia on pyörien huolto. Jos ei meidän perän tiet ole
aina suosiolliset, niin ei ole myös säätkään. Kun pyörässä alkaa olemaan
vähän parempaa komponenttia, niin sitä ei miellään lähtisin tunnin parin
lenkille niillä samoilla paskoilla, jotka aiemmin päivällä tuli
työmatkalla kerättyä. Ja illalla uusi pesu, että pääsee taas aamulla
töihin, ilman että hiekka rihisee rattaissa.
Siksi on mukavampi, että arkipyörä on vähän joutavanpäiväisempi, että
sitä ei tarvitse olla joka välissä puunaamassa.
Sitten on tottumuksen myötä muuttuva ajoasento. Työmatkalle tai
yleisemmin kaupunkiajoon haluaa rennomman ajoasennon, mutta kun
lähdetään kuntoilemaan on meno ajoasentoa myöden "sporttisempi".
Asko Ikävalko
Sep 29, 2011, 3:27:02 PM9/29/11
to
Pasi Pikkupeura wrote:
> hybridi on niille, jotka eivät tiedä,
> millaista pyörää tarvitsevat.
Minä tiesin ihan tasan tarkkaan, että haluan sellaisen ajoasennon, josta
> hybridi on niille, jotka eivät tiedä,
> millaista pyörää tarvitsevat.
näkee kaupungissa ympärilleen ja sellaisen tavaratelineen, joka kestää
läppärilaukun. Kauaa ei tarvinut sitäkään asiaa miettiä, että lokasuojat
pitää fillarissa olla.
Renkaiden leveyskin oli valmiiksi mietitty, että pitää asvaltin lisäksi
pärjätä myös kuoppaisilla hiekkateillä, mutta ei sentään
juurakkopoluilla. Pääasia ajosta kuitenkin asvaltilla, joten ei mitään
ihan läskirenkaitakaan.
Kun vielä paneuduin levyjarrujen ja ulkovaihteiden hyviin puoliin, jäi
perinteiset 7-vaihteiset Oivat kauppaan ja valinta kallistui hybridiin.
Muuten olen ollut valintaani tyytyväinen, mutta vähän turhan paljon
puhdistusta ja rasvailua tuo ulkovaihde vaatii toimiakseen kivuttomasti.
Ja vaijerit tuppaa talvella jäätymään.
-Asko
M. Tavasti
Sep 30, 2011, 2:27:51 AM9/30/11
to
"Pasi Pikkupeura" <pa...@pikkupeura.moc.invalid> writes:
> Se taas ei mielestäni ole mikään kuvitelma, että jos todella
> harrastaa lajia - siis kuntoilumielessä - niin silloin välineillä on
> väliä. Se edistää mukavuutta ja harrastamisen mielekkyyttä.
Itselle se välineiden toimivuus & sopivuus on jokseenkin yhtä tärkeää
> Se taas ei mielestäni ole mikään kuvitelma, että jos todella
> harrastaa lajia - siis kuntoilumielessä - niin silloin välineillä on
> väliä. Se edistää mukavuutta ja harrastamisen mielekkyyttä.
olipa kyseessä harrastus tai työmatka.
> Ehkä joku ylimalkainen ulkona liikkuminen ja iltakävely voi olla
> sellaista, että silloin ei ole niin väliä millä liikkuu, mutta silloin ei
> kyllä voi puhua harrastepyöräilystäkään. Pääasia tietenkin että
> ylipäätään liikkuu, mutta jos nimenomaisesti lajia harrastaa, niin
> kyllähän silloin lähtökohtaisesti on kiinnostusta myös välineisiin.
harrastavat. On paljon (etenkin naisia) jotka käyvät pyörälenkillä,
eivätkä todellakaan ole mitään välineurheilijoita.
Pasi Pikkupeura
Sep 30, 2011, 2:51:57 AM9/30/11
to
30.9.2011 9:27, M. Tavasti kirjoitti:
> Itselle se välineiden toimivuus& sopivuus on jokseenkin yhtä tärkeää
itse kyllä suosittelisin panostamaan ensin harrasteisiin. Mutta sitähän
se ei estä, etteikö halvempi ja käytetty arkipyöräkin voisi olla
huollettu, sopiva ja toimiva.
> No, se on sinun määritelmäsi että vain välineuskovaiset
> harrastavat. On paljon (etenkin naisia) jotka käyvät pyörälenkillä,
> eivätkä todellakaan ole mitään välineurheilijoita.
Jos niitä paljon olisi, niitä näkisi iltaisin paljon liikenteessäkin,
mutta eipä vaan näe...
Mutta onhan niitä liikkujia. He käyvät "juoksemassa" ja pälättävät
samalla koko ajan kännykään tai sauvakävelyn sijaan ulkoiluttavat
kävelysauvoja. Mutta tuossakin aivan sama, pääasia on että liikkuu edes
jotenkin. Tuo on juuri sitä iltakävely-tyyppistä ulkona oloa, jossa ei
varsinaisesti lajia harrasteta vaan nautiskellaan siitä, että saadaan
olla ehkäpä kaverin kanssa ulkona. Silloin ei kalustolla tosiaan ole väliä.
> Itselle se välineiden toimivuus& sopivuus on jokseenkin yhtä tärkeää
> olipa kyseessä harrastus tai työmatka.
Toki. Mutta jos resursseja ei ole käytettävissä kaikkeen kalustoon, niin
itse kyllä suosittelisin panostamaan ensin harrasteisiin. Mutta sitähän
se ei estä, etteikö halvempi ja käytetty arkipyöräkin voisi olla
huollettu, sopiva ja toimiva.
> No, se on sinun määritelmäsi että vain välineuskovaiset
> harrastavat. On paljon (etenkin naisia) jotka käyvät pyörälenkillä,
> eivätkä todellakaan ole mitään välineurheilijoita.
mutta eipä vaan näe...
Mutta onhan niitä liikkujia. He käyvät "juoksemassa" ja pälättävät
samalla koko ajan kännykään tai sauvakävelyn sijaan ulkoiluttavat
kävelysauvoja. Mutta tuossakin aivan sama, pääasia on että liikkuu edes
jotenkin. Tuo on juuri sitä iltakävely-tyyppistä ulkona oloa, jossa ei
varsinaisesti lajia harrasteta vaan nautiskellaan siitä, että saadaan
olla ehkäpä kaverin kanssa ulkona. Silloin ei kalustolla tosiaan ole väliä.
Timo Salmi
Sep 30, 2011, 3:27:41 AM9/30/11
to
On 30.09.2011 09:51 Pasi Pikkupeura wrote:
> Toki. Mutta jos resursseja ei ole käytettävissä kaikkeen kalustoon, niin
> itse kyllä suosittelisin panostamaan ensin harrasteisiin. Mutta sitähän
> se ei estä, etteikö halvempi ja käytetty arkipyöräkin voisi olla
> huollettu, sopiva ja toimiva.
Huollettu ja sopiva toki. Toimivuuden kanssa on kuitenkin niin, että
> Toki. Mutta jos resursseja ei ole käytettävissä kaikkeen kalustoon, niin
> itse kyllä suosittelisin panostamaan ensin harrasteisiin. Mutta sitähän
> se ei estä, etteikö halvempi ja käytetty arkipyöräkin voisi olla
> huollettu, sopiva ja toimiva.
ellei mennä aivan kilpapuolen painonviilaukseen, osien laatu ja hinta
korreloivat. Huonommin toimivista osista ja kokonaisuudesta on herkästi
jatkuvaa riesaa. Siksi aloittelevankin kannattaa hieman panostaa
laatuun, ettei into heti tyssähdä.
Jokaisella on mieltymyksensä. Omiani voisi luonnehtia helpoimmin
renkaiden koolla. 25mm ja 37 mm. Edellinen vain kunnon maantielle. Mutta
hieman lisämukavuutta, siihen mitä kilpapyörässä on. Lähinnä rapasuojat
ja tavarateline. Jälkimmäinen taas monipuolisiin olosuhteisiin ja
mukavuuteen. Hintaluokka molemmissa on suunnilleen sama.
http://www.facebook.com/photo.php?fbid=196064070461390&l=ff2f0824c1
http://www.facebook.com/photo.php?fbid=155270444540753&l=f21b415c2d
Talviajoon napavaihteineen en ota kantaa, kun en itse silloin aja.
terv., Timo
--
Prof. (emer.) Timo Salmi, Vaasa
http://www.netikka.net/tsanvi/kotisivuts.php
Timo's bike page: http://www.netikka.net/tsneti/info/TimoFillari.php
Pasi Pikkupeura
Sep 30, 2011, 4:01:04 AM9/30/11
to
"Timo Salmi" kirjoitti:
samalla rahalla käytettyä kuin halvinta markettipyörää.
Tai jos kuitenkin uutta haluaa, niin sitten karsii ominaisuuksia ja
ostaa mahdollisimman mutkattoman peruspyörän.
> http://www.facebook.com/photo.php?fbid=196064070461390&l=ff2f0824c1
> http://www.facebook.com/photo.php?fbid=155270444540753&l=f21b415c2d
Noista kuvista tuli mieleen, että haluttaisi itsellekin laittaa jokin
menevä brevet-pyörä.
Brevet-pyörissähän ei varsinaisesti ole sääntöä että millainen
pyörä sen pitää olla. Periaatteessa vanha Nishikini siihen kävisi,
kun sain siihen juuri vaihdettua perhostangonin, mutta onhan se
painava, eikä ajoasento uudesta tangostakaan huolimatta ole
mukava ultrapitkille matkoille.
Sellainen enemmän maantiepeli olisi mukava. Joko jokin
kunnostettavissa oleva hyvin säilynyt teräsrunkoinen ranskatar
taikka sitten cyclocrossari. Niihin molempiin kun todennäköisesti
saa asennettua vähän laukkuja ja huoltokalustoakin.
> Huollettu ja sopiva toki. Toimivuuden kanssa on kuitenkin niin, että
> ellei mennä aivan kilpapuolen painonviilaukseen, osien laatu ja hinta
> korreloivat. Huonommin toimivista osista ja kokonaisuudesta on herkästi
> jatkuvaa riesaa.
Näin kyllä. Siksi jos raha on rajallista, niin mieluummin katselee
> ellei mennä aivan kilpapuolen painonviilaukseen, osien laatu ja hinta
> korreloivat. Huonommin toimivista osista ja kokonaisuudesta on herkästi
> jatkuvaa riesaa.
samalla rahalla käytettyä kuin halvinta markettipyörää.
Tai jos kuitenkin uutta haluaa, niin sitten karsii ominaisuuksia ja
ostaa mahdollisimman mutkattoman peruspyörän.
> http://www.facebook.com/photo.php?fbid=196064070461390&l=ff2f0824c1
> http://www.facebook.com/photo.php?fbid=155270444540753&l=f21b415c2d
Noista kuvista tuli mieleen, että haluttaisi itsellekin laittaa jokin
menevä brevet-pyörä.
Brevet-pyörissähän ei varsinaisesti ole sääntöä että millainen
pyörä sen pitää olla. Periaatteessa vanha Nishikini siihen kävisi,
kun sain siihen juuri vaihdettua perhostangonin, mutta onhan se
painava, eikä ajoasento uudesta tangostakaan huolimatta ole
mukava ultrapitkille matkoille.
Sellainen enemmän maantiepeli olisi mukava. Joko jokin
kunnostettavissa oleva hyvin säilynyt teräsrunkoinen ranskatar
taikka sitten cyclocrossari. Niihin molempiin kun todennäköisesti
saa asennettua vähän laukkuja ja huoltokalustoakin.
JiiHoo
Sep 30, 2011, 8:51:19 AM9/30/11
to
Pasi Pikkupeura explained on 30.9.2011 :
mistä kirjoitin vähän aikaan sitten. Harrastaja alkaa kuvittelemaan,
että juuri itselleen mieluisin kulkuväline on paras vaihtoehto
jokaiselle.
Itse voin todeta, että jos saisin vapaasti valita millaisen pyörän
itselleni teetän ilmaiseksi ja siinä olisi ehtona etten saa myydä sitä,
vaan minun on itse sitä käytettävä, niin se ei ikinä olisi mikään
täysiverinen maantiepyörä nokka asvaltissa ajogeometrialla.
Ainakin kaksi ehtoa siinä olisi, alle saa halutessaan leveämmät kumit
eli vähintään 35mm (tämä rajaakin sitten varmaan kaikki perinteiset
kilpapyörät ulos) ja että ohjaustangon korkeus on samalla tasolla kuin
satulakin.
> 30.9.2011 9:27, M. Tavasti kirjoitti:
>> Itselle se välineiden toimivuus& sopivuus on jokseenkin yhtä tärkeää
>> olipa kyseessä harrastus tai työmatka.
>
> Toki. Mutta jos resursseja ei ole käytettävissä kaikkeen kalustoon, niin itse
> kyllä suosittelisin panostamaan ensin harrasteisiin. Mutta sitähän se ei
> estä, etteikö halvempi ja käytetty arkipyöräkin voisi olla huollettu, sopiva
> ja toimiva.
Minusta nyt kovasti tuntuu, että sinä menet nyt just siihen ansaan
>> Itselle se välineiden toimivuus& sopivuus on jokseenkin yhtä tärkeää
>> olipa kyseessä harrastus tai työmatka.
>
> Toki. Mutta jos resursseja ei ole käytettävissä kaikkeen kalustoon, niin itse
> kyllä suosittelisin panostamaan ensin harrasteisiin. Mutta sitähän se ei
> estä, etteikö halvempi ja käytetty arkipyöräkin voisi olla huollettu, sopiva
> ja toimiva.
mistä kirjoitin vähän aikaan sitten. Harrastaja alkaa kuvittelemaan,
että juuri itselleen mieluisin kulkuväline on paras vaihtoehto
jokaiselle.
Itse voin todeta, että jos saisin vapaasti valita millaisen pyörän
itselleni teetän ilmaiseksi ja siinä olisi ehtona etten saa myydä sitä,
vaan minun on itse sitä käytettävä, niin se ei ikinä olisi mikään
täysiverinen maantiepyörä nokka asvaltissa ajogeometrialla.
Ainakin kaksi ehtoa siinä olisi, alle saa halutessaan leveämmät kumit
eli vähintään 35mm (tämä rajaakin sitten varmaan kaikki perinteiset
kilpapyörät ulos) ja että ohjaustangon korkeus on samalla tasolla kuin
satulakin.
Pasi Pikkupeura
Sep 30, 2011, 10:51:35 AM9/30/11
to
"JiiHoo" kirjoitti:
on oikea pyörätyyppi kenellekin.
Itse toki harrastan maantiepyöräilyä, joten harrastekalusto on sen
mukainen, ja asia on saattanut tulla korostetusti esille.
Mutta se on aivan sama mikä harrastettu pyöräilyn alalaji on,
niin siitä mielipiteestä en luovu, että harrastekalusto ja arkinen
käyttökalusto on hyvä olla erikseen. Jos on mahdollisuus panostaa
kunnolla vain toiseen, niin mieluummin harrastekalustoon.
Ja sinänsä minulle sama mitä muut tekevät. En ole siitä ketään
tuomitsemassa, vaikka joku pyöräilyasioissa väärin toimisikin.
> Minusta nyt kovasti tuntuu, että sinä menet nyt just siihen ansaan mistä
> kirjoitin vähän aikaan sitten. Harrastaja alkaa kuvittelemaan, että juuri
> itselleen mieluisin kulkuväline on paras vaihtoehto jokaiselle.
Nope. Minä olen ainakin yrittänyt olla ottamatta kantaa siihen, mikä
> kirjoitin vähän aikaan sitten. Harrastaja alkaa kuvittelemaan, että juuri
> itselleen mieluisin kulkuväline on paras vaihtoehto jokaiselle.
on oikea pyörätyyppi kenellekin.
Itse toki harrastan maantiepyöräilyä, joten harrastekalusto on sen
mukainen, ja asia on saattanut tulla korostetusti esille.
Mutta se on aivan sama mikä harrastettu pyöräilyn alalaji on,
niin siitä mielipiteestä en luovu, että harrastekalusto ja arkinen
käyttökalusto on hyvä olla erikseen. Jos on mahdollisuus panostaa
kunnolla vain toiseen, niin mieluummin harrastekalustoon.
Ja sinänsä minulle sama mitä muut tekevät. En ole siitä ketään
tuomitsemassa, vaikka joku pyöräilyasioissa väärin toimisikin.
Junnu Kangas
Sep 30, 2011, 7:26:59 PM9/30/11
to
On Thu, 29 Sep 2011 20:58:58 +0300, Pasi Pikkupeura
<pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
>29.9.2011 18:31, Mikko Jarvinen kirjoitti:
>> Lähtisin oletuksena siitä, että yksi 1000 euron kompromissipyörä olisi
>> kuitenkin parempi kuin kaksi 500 euron pyörää, jotka ovat sitten
>> enemmän erikoistuneita johonkin tarkoitukseen.
>
>Periaatteessa näinkin, sillä jos pyörä tulee harrastuvälineeksi, niin
>500 eurolla ei saa ainakaan uutena mitään sellaista, mikä kestäisi
>oikeaa käyttöä, ja jossa komponentit olisivat sitä tasoa, että niitä
>kannattaisi vaihtamisen sijaan huoltaakin.
>
>Nämähän on toki painotusasioita, mutta itse lähtisin siitä, että ensin
>valitsee sen erikoistumisalan, ja laittaa siihen tarkoitukseen vaikka
>900 euroa. Sitten ostaa 50 eurolla jonkin ritsan, johon tekee 50 eurolla
>vähän remppaa ja polkee sitten sillä töihin ja terassille.
En kyllä yhdy tuohonkaan näkemykseen, vaan edelleen olen sitä mieltä,
<pa...@pikkupeura.moc.invalid> wrote:
>29.9.2011 18:31, Mikko Jarvinen kirjoitti:
>> Lähtisin oletuksena siitä, että yksi 1000 euron kompromissipyörä olisi
>> kuitenkin parempi kuin kaksi 500 euron pyörää, jotka ovat sitten
>> enemmän erikoistuneita johonkin tarkoitukseen.
>
>Periaatteessa näinkin, sillä jos pyörä tulee harrastuvälineeksi, niin
>500 eurolla ei saa ainakaan uutena mitään sellaista, mikä kestäisi
>oikeaa käyttöä, ja jossa komponentit olisivat sitä tasoa, että niitä
>kannattaisi vaihtamisen sijaan huoltaakin.
>
>Nämähän on toki painotusasioita, mutta itse lähtisin siitä, että ensin
>valitsee sen erikoistumisalan, ja laittaa siihen tarkoitukseen vaikka
>900 euroa. Sitten ostaa 50 eurolla jonkin ritsan, johon tekee 50 eurolla
>vähän remppaa ja polkee sitten sillä töihin ja terassille.
että henkilökohtaiset tarpeet ratkaisevat ja ne tarpeet voivat olla
laajemmat kuin joku yksittäinen "erikoistumisala".
Käytän jälleen itseäni esimerkkinä. Kuten aiemmin kerroin, itselläni
periaatteessa olisi käyttöä maantiepyörälle ja crossarille
Ajokilometreistäni kesäaikaan ehkä 2/3 tai enemmänkin on
maantienlaitaa paikasta A paikkaan A ilman tarvetta pakkauksille ja
muutenkin kyseessä on selkeä maantiepyöräkäyttö. Loput on sitten
pakkausten kanssa ajamista. Lisäksi näin syksylläkin näyttää tulevan
ajeltua ja ehkä tätä jatkuu talvellakin - aika näyttää.
Jos olisin pyörää ostaessani satsannut neuvojesi mukaan
maantiepyörään, mikä on kuitenkin se "erikoistumisalani" määrällisesti
ajateltuna ja olisin ajellut loput ajoni vanhalla markettipyörälläni,
niin matka-ajot paikasta A paikkaan B sekä työreissuajoni olisivat
jääneet kokonaan tekemättä, koska a) maantiepyörällä en olisi saanut
kätevästi roudattua kaikkea tarpeellista tavaraa mukanani ja b)
markettipyörälläni ajaminen alkaa tuottaa henkistä tuskaa 20
kilometrin jälkeen ja fyysistä tuskaa 40 kilometrin jälkeen. Lisäksi
c) kurakeli- ja mahdolliset talviajot olisivat jääneet/jäisivät
ajamatta kokonaan tai suurelta osin, koska
maantiepyörällä/markettipyörällä ei onnistu tai homma on epämukavaa ja
markettipyörällä huonon ajomukavuuden vuoksi jopa vammautumisriskiä
melkoisesti kasvattavaa.
Toki, jos olisin hankkinut crossarin sijaan maantiepyörän, luokkaa 99%
ajoistani olisi ollut maantieajoa ja sillä olisi helppo osoittaa, että
maantiepyörä on juuri oikea ratkaisu minulle, mutta ajojen
kokonaismäärä olisi paljon nykyistä pienempi ja oltaisiin kädet
kyynärpäitä myöten tekemisissä "jos sinulla on vain vasara, kaikki
ongelmat näyttävät nauloilta"-logiikan kanssa.
Vaikka SINUN tarpeistasi lähtien ehkä onkin järkevää satsata "kaikki
yhteen suppeaan erikoistumisalaan"-tyyppisesti, niin MINUN on omien
tarpeideni pohjalta paljon järkevämpää satsata monipuoliseen
fillariin, jolla pystyn tyydyttävästi suoriutumaan kaikista niistä
ajotarpeista, joita minulla on ja miettiä sitten lottovoiton jälkeen
erikoistuneempien välineiden hankintaa.
>Kompromissipyörä on kompromissipyörä, joka ei ole hyvä oikein missään.
>On paljon mukavampaa, kun on edes yksi pyörä, joka on oikeasti hyvä
>johonkin tarkoitukseen.
epämukavaa, jos olisi hyvän kompromissipyörän sijaan valittavissa
olisi vain "kauniin kesäkelin hipopyörä" ja surkea markettiräiskä
sitten kaikkiin muihin keleihin ja vuodenaikoihin.
JiiHoo
Oct 1, 2011, 12:08:24 AM10/1/11
to
Junnu Kangas formulated on lauantai :
Se on kanssa siitä kiinni, että mitä tavoittelee. Kompromissittoman
pyörän speksit voivat olla myös, että mahdollisimman mukava vehje,
jolla voi viettää tien päällä tuntikausia ongelmitta. Sellainen voisi
olla "täysjousto" vehje, jossa on jousitettu keula, satula,
satulatolppa ja renkaina jotain 40mm "mukavuuskumit". Olen nähnyt
jossain kuvan maantiepyörästä, missä on takajousituskin. Hieman joutuu
ehkä etsimään, mutta sitten olisi myös sellainen vehje, jollaista ei
ihan heti tule nurkan takaa vastaan.
Kun tarkoituksena on nauttia ulkoilmasta pyöräillen eikä se vauhti ole
pääasia, niin tuossa voisi olla jonkun unelmapyörä.
pyörän speksit voivat olla myös, että mahdollisimman mukava vehje,
jolla voi viettää tien päällä tuntikausia ongelmitta. Sellainen voisi
olla "täysjousto" vehje, jossa on jousitettu keula, satula,
satulatolppa ja renkaina jotain 40mm "mukavuuskumit". Olen nähnyt
jossain kuvan maantiepyörästä, missä on takajousituskin. Hieman joutuu
ehkä etsimään, mutta sitten olisi myös sellainen vehje, jollaista ei
ihan heti tule nurkan takaa vastaan.
Kun tarkoituksena on nauttia ulkoilmasta pyöräillen eikä se vauhti ole
pääasia, niin tuossa voisi olla jonkun unelmapyörä.
nospam
Oct 3, 2011, 10:56:38 AM10/3/11
to
On 29 syys, 16:41, Fuji <f...@moto.com> wrote:
>
> Huonojen puolien merkitys vähenee kun hankkii useamman fillarin; maasturi,
> maaantiekiituri, sinkula jne. Ja sitten vielä kotikäyttöön spinning-pyörä
> talvi-iltojen iloksi.
Minulla on hyvä idea kakkospyöräksi. Bilteman taittuvarunkoinen mahtuu
>
> Huonojen puolien merkitys vähenee kun hankkii useamman fillarin; maasturi,
> maaantiekiituri, sinkula jne. Ja sitten vielä kotikäyttöön spinning-pyörä
> talvi-iltojen iloksi.
pieneen tilaan ja vaikka pikkuautonkin tavaratilaan kokonaan
hattuhyllyn alle piiloon. Ei maksa paljoa, ja mikä vaan ykköspyörä
tuntuu taatusti paremmalta ajaa kuin ennen.
20" renkaat, lyhyt ja korkea runko tekee ajon aika kiikkeräksi. Tuli
tuollakin ajeltua lasten kanssa 30-70 km pätkää viime kesänä useaan
kertaan. Kolme vaihdetta riittää kyllä tuolle hyvin. Jyrkässä mäessä 1-
vaihteella keulii, ellei nojaa tangon päällä, ja alamäessä pitää
jarrutella, ettei nopeus nouse liikaa, eli isompaakaan vaihdetta ei
kaipaa. Hätäjarrutus isommasta nopeudesta alamäessä kun on sen verran
kiikkerää, ettei lisää vauhtia tee mieli polkea.
Toisaalta, tuo on kätevä auton kaverina. Auton voi viedä huoltoon ja
jatkaa matkaa fillarilla tai ajaa 5 km takaisin kotiin ja taas
hakemaan autoa. Voi jättää auton parkkiin muutaman kilsan säteellä
määränpäästä, tai vaihdella autoa ja fillaria kahden kuskin välillä,
jolloin säästää helposti sekä aikaa, että bensaa ja parkkirahaa.
Tuolla jaksaa ajaa Taka-Töölöstä tai Lauttasaaresta Kamppiin, jolloin
ruuhka-aikaan säästää myös aikaa ja hermoja parkkirahan lisäksi.
Nojoo.. tuli ostettua tuollainen ainoaksi fillariksi pitkän
pyöräilytauon jälkeen. Nyt alkaa olla taas ikävä oikeaa fillaria.
Tuolla 5 km on aika lailla mukavuusraja ilman auton käyttöä. Mutta
tuli kyllä yllätyttyä kesällä, että tuollaisellakin jaksaa ajaa lasten
perässä vähän pidempääkin matkaa, kunhan ei pidä kiirettä.
Joakim Majander
Oct 4, 2011, 6:07:35 AM10/4/11
to
On 22 syys, 23:06, "Matti Lehtiniemi" <matti.lehtini...@remove-
me.kolumbus.fi> wrote:
> >Onko tosiaan niin että Nexus 7-vaihteinen tuntuu huomattavasti
>
> Mun käsittääkseni kappavaihteiset ovat selvästi raskaampia.
> Oliko se niin ,että kapalla on 5% vastus kun tavallisella avopakalla 2-3%
Tässä on varsin tarkat mittaukset usealla eri vaihdesysteemillä eri
vaihteilla: http://www.ihpva.org/HParchive/PDF/hp52-2001.pdf
Kappavaihteisillä keskihyötysuhde 90-91% ja 27-vaihteisella 93% 150 W
teholla. Huonoimmalla vaihteella 7+ vaihteisilla kappavaihteilla
hyötysuhde 85% ja parhaalla 93%, vastaavasti 27-vaihteisella 91-95%
edelleen 150 W teholla.
Hyötysuhteista ei oltu korjattu mittauslaitteen häviöllä, joka oli n.
1% 150 W teholla.
Jos siis laitat polkimiin 150 W tehon, saat renkaalle asti 128-143 W.
Nopeuksiksi muutettuna esimekkipyörällä: 150: 28,44 km/h, 143: 27,92
ja 128: 26,73 km/h. Ei siis mitään järkyttäviä eroja.
Joakim
me.kolumbus.fi> wrote:
> >Onko tosiaan niin että Nexus 7-vaihteinen tuntuu huomattavasti
>
> Mun käsittääkseni kappavaihteiset ovat selvästi raskaampia.
> Oliko se niin ,että kapalla on 5% vastus kun tavallisella avopakalla 2-3%
Tässä on varsin tarkat mittaukset usealla eri vaihdesysteemillä eri
vaihteilla: http://www.ihpva.org/HParchive/PDF/hp52-2001.pdf
Kappavaihteisillä keskihyötysuhde 90-91% ja 27-vaihteisella 93% 150 W
teholla. Huonoimmalla vaihteella 7+ vaihteisilla kappavaihteilla
hyötysuhde 85% ja parhaalla 93%, vastaavasti 27-vaihteisella 91-95%
edelleen 150 W teholla.
Hyötysuhteista ei oltu korjattu mittauslaitteen häviöllä, joka oli n.
1% 150 W teholla.
Jos siis laitat polkimiin 150 W tehon, saat renkaalle asti 128-143 W.
Nopeuksiksi muutettuna esimekkipyörällä: 150: 28,44 km/h, 143: 27,92
ja 128: 26,73 km/h. Ei siis mitään järkyttäviä eroja.
Joakim
Matti Lehtiniemi
Oct 5, 2011, 5:23:59 AM10/5/11
to
>vaihteilla: http://www.ihpva.org/HParchive/PDF/hp52-2001.pdf
Hämmästyttävää miten lähellä Nexus 7 ja Rohloff 14 ovat tuossa tutkimuksessa.
Nexus 7:n hyötysuhde on siinä 90% tuntumassa.
Jaa, luulin että ero olisi suurempi avopakan eduksi.
TV:ssä on ollut pari mielenkiintoista ohjelmaa polkemalla saavutetuista nopeuksista. Naisten ennätys
oli 108 km/h ja miesten 137 km/h .
(kaivetaanpas kuva googlella)
http://www.fundistraction.com/2007/06/worlds-fastest-bicycle.html
Vai onko tuo joku alamäkinopeus ? (ei kai sentään)
Ilmanvastushan muuttuu isoksi tekijäksi varmaan jo 50 km/h nopeuksissa, joten jos siitä halutaan ylöspäin
niin pitää optimoida se pois.
Matti
Hämmästyttävää miten lähellä Nexus 7 ja Rohloff 14 ovat tuossa tutkimuksessa.
Nexus 7:n hyötysuhde on siinä 90% tuntumassa.
Jaa, luulin että ero olisi suurempi avopakan eduksi.
TV:ssä on ollut pari mielenkiintoista ohjelmaa polkemalla saavutetuista nopeuksista. Naisten ennätys
oli 108 km/h ja miesten 137 km/h .
(kaivetaanpas kuva googlella)
http://www.fundistraction.com/2007/06/worlds-fastest-bicycle.html
Vai onko tuo joku alamäkinopeus ? (ei kai sentään)
Ilmanvastushan muuttuu isoksi tekijäksi varmaan jo 50 km/h nopeuksissa, joten jos siitä halutaan ylöspäin
niin pitää optimoida se pois.
Matti
M. Tavasti
Oct 5, 2011, 5:41:29 AM10/5/11
to
"Matti Lehtiniemi" <matti.le...@remove-me.kolumbus.fi> writes:
> Jaa, luulin että ero olisi suurempi avopakan eduksi.
Mitähän hyötysuhde mahtaa olla huonommilla osilla, etenkin likaisena
> Jaa, luulin että ero olisi suurempi avopakan eduksi.
ja huoltamattomana? Napavaihteita ei kovin usein tarvitse huoltaa,
ketjuvaihteita vähän useammin.
> TV:ssä on ollut pari mielenkiintoista ohjelmaa polkemalla
> saavutetuista nopeuksista. Naisten ennätys oli 108 km/h ja miesten
> 137 km/h .
>
> http://www.fundistraction.com/2007/06/worlds-fastest-bicycle.html
>
> Vai onko tuo joku alamäkinopeus ? (ei kai sentään)
Nuo kaikki ennätykset ajetaan samassa paikassa, Battle Mountain, USA.
>
> Vai onko tuo joku alamäkinopeus ? (ei kai sentään)
1400 metriä merenpinnasta, että ilma on ohuempaa. Lisäksi paikalla on
lievä alamäki (0.6%). Eihän moinen alamäki pienissä nopeuksissa paljoa
tunnu, mutta noissa nopeuksissa tekee jo jonkinlaisen eron (tyyliin
120->130 km/h samalla polkemisteholla)
Aiheesta keskustelua: http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=6&t=2065
Mikko Jarvinen
Oct 5, 2011, 6:23:43 AM10/5/11
to
Matti Lehtiniemi <matti.le...@remove-me.kolumbus.fi> wrote:
> Vai onko tuo joku alamäkinopeus ? (ei kai sentään) Ilmanvastushan
> muuttuu isoksi tekijäksi varmaan jo 50 km/h nopeuksissa, joten jos
> siitä halutaan ylöspäin niin pitää optimoida se pois.
Ei toki, kyllähän virtaviivainen luoti (jonka kaikki saumatkin on
> Vai onko tuo joku alamäkinopeus ? (ei kai sentään) Ilmanvastushan
> muuttuu isoksi tekijäksi varmaan jo 50 km/h nopeuksissa, joten jos
> siitä halutaan ylöspäin niin pitää optimoida se pois.
teipattu) kulkee polkemalla tuota sataa. Viittäkymppiä ajoi sentään
huiput ovat ajaneet tunnin verran ihan "peruspyörälläkin".
Fred Rompelberg polki suola-aavikolla lähes 270 km/h, mutta hänen
edessään ajoikin kilpa-auto, jonka perään oli viritelty pienen
pakettiauton keulan näköinen ja kokoinen ilmanohjain.
Matti Lehtiniemi
Oct 5, 2011, 5:28:21 PM10/5/11
to
> Nuo kaikki ennätykset ajetaan samassa paikassa, Battle Mountain, USA.
> 1400 metriä merenpinnasta, että ilma on ohuempaa. Lisäksi paikalla on
> lievä alamäki (0.6%). Eihän moinen alamäki pienissä nopeuksissa paljoa
> tunnu, mutta noissa nopeuksissa tekee jo jonkinlaisen eron (tyyliin
> 120->130 km/h samalla polkemisteholla)
Jaa että alamäkeä ja ohutta ilmaa. Ilmankos tuo 137 km/h tuntui meikäläisenkin mutu-arvion mukaan
> 1400 metriä merenpinnasta, että ilma on ohuempaa. Lisäksi paikalla on
> lievä alamäki (0.6%). Eihän moinen alamäki pienissä nopeuksissa paljoa
> tunnu, mutta noissa nopeuksissa tekee jo jonkinlaisen eron (tyyliin
> 120->130 km/h samalla polkemisteholla)
liian suurelta.
Se pitäisi juuri tehdä niinkuin autojen kohdalla että parin-kolmen tunnin sisään uusi yritys toiseen suuntaan.
M
Pasi Pikkupeura
Oct 5, 2011, 6:06:04 PM10/5/11
to
6.10.2011 0:28, Matti Lehtiniemi kirjoitti:
> Jaa että alamäkeä ja ohutta ilmaa. Ilmankos tuo 137 km/h tuntui
> meikäläisenkin mutu-arvion mukaan liian suurelta.
Noh, jos hiukan mutua syvemmälle menee, niin ei se itse asiassa
> Jaa että alamäkeä ja ohutta ilmaa. Ilmankos tuo 137 km/h tuntui
> meikäläisenkin mutu-arvion mukaan liian suurelta.
suhteettoman suurelta nopeudelta vaikuta.
Lihasvoimin toteutetussa "vapaan tyylin" tunnin ajossa ennätys on
91,562 kilometriä. Ennätys ajettiin Eurospeedwayn reilun 5 kilometrin
testiovaalilla.
Sisäradalla taas tunnin ajossa ratapyörällä ajettu ennätys on
56,375 kilometriä. Sisäradalla 200 metrin lentävän lähdön ennätys
taas on 9,572 sekuntia eli 75,219 km/h, joka on reilut 33% nopeampaa
kuin tunnin ajon keskari.
Tuosta jos laskisi, niin reilut 33% nopeampaa tunnin "vapaan tyylin"
ennätykseen verrattuna olisi päälle 122 km/h sekin.
0 new messages