Paikkaliimaa isompina tuubeina?
Timo Ikola
tuubin liimaa ja pienen nipun paikkoja. Etolasta olen ostanut pelkkiä
paikkoja, kun jouduin parsimaan lasten puhallettavaa uima-allasta. Seuraava
ongelma on liima, joka on yleensä se ensimmäinen joka loppuu tai kuivuu
putkiloonsa. Saisiko jostain liimaa isompina tuubeina, etten olisi noiden
olemattomien rasioiden orja. Toinen vaihtoehto on toki ostaa iso nippu
pelkkiä pieniä liimatuubeja kerralla, joka toki voi olla järkevää tavaran
kuivumisen kannalta. Toisaalta ainakin Bike Discountissa ei se tuubin hinta
nyt ihan olematon ollut - isompi voisi olla halvempi.
Siis mistä saan hankittua pelkkää liimaa ilman paikkasarjaa?
timo
ps. Tietysti tämä johtaa keskusteluun kannattaako paikkaaminen ylipäänsä.
Minusta kannattaa, mutta sehän on jo mielipidekysymys. Varsinkin kun minun
ajatus on hoitaa paikkaaminen kotona. Varakumi on aina mukana ja sillä
hoidetaan matkalla tapahtunut rikkoutuminen ja sitten itse paikkaus kotona,
sen isomman tuubin kanssa.
Pauli Perälä
> Siis mistä saan hankittua pelkkää liimaa ilman paikkasarjaa?
Ainakin Etralla on ollut:
http://www.etra.fi/fi/yhteystiedot/myyntiyksikot/
Tip-toppia vieläpä ja ainkain kolmessa eri koossa. On niillä paikkojakin
irtomyynnissä. Paikkarasiassa kun on yleensä pari-kolme sopivan kokoista ja
loput liian isoja.
- Pauli
Timo Ikola
>http://www.etra.fi/fi/yhteystiedot/myyntiyksikot/
>Tip-toppia vieläpä ja ainkain kolmessa eri koossa. On niillä paikkojakin
>irtomyynnissä. Paikkarasiassa kun on yleensä pari-kolme sopivan kokoista ja
>loput liian isoja.
Pitää paikkansa. Olen ostanut nuo irtopaikat Suutarilan myymälästä, mutta
kun viimeksi kävin liiman osalta myytiin ei oota. Tosin sillä maininnalla
että onhan sitä meillä ollut. En ole käynyt siellä nyt tänä keväänä, mutta
se Etolan myymälä on se ainoa toivo mikä minullakin on. Ja nimenomaan se
teollisuusmyymälä (Etra) ei se muoviämpärimyymälä (Etola), joka samassa
rakennuksessa samalla konsernilla on. Tämä oikea on auki vain virka-aikaan.
Käyn tarkastamassa tilannteen ensi viikolla.
timo
Timo Ikola
viimeisen normaalin 5ml tuubin, jolla täydennetään vanha paikkarasia.
http://www.etra.fi/fi/yhteystiedot/myyntiyksikot/suutarila/
timo
Jukka
<timo.eiroskaa.ik...@kolumbus.eiroskaa.fi> wrote:
> Etrassahan sitä oli. 9,15 EUR sellainen isompi 50ml tuubi.
Pidä sitten sitä jossain tiiviissä muovipussissa avaamisen jälkeen.
Kääri tiukasti pussin sisään, jättäen mahdollisimman vähän ilmatilaa.
Tuon aineen liuotin on niin hätäisesti haihtuvaa tavaraa, että se
haihtuu myös korkin ohitse. Muuten voi tulla huono ostos, jos iso
tuubi tyhjenee itsekseen.
Jukka
Mikko Jarvinen
> ps. Tietysti tämä johtaa keskusteluun kannattaako paikkaaminen ylipäänsä.
Tästä tulee tietysti mieleen väite "renkaan voi paikata 3M:n
teipillä". Jos joku olisi niin nyysseissä väittänyt, olisin
suhtautunut väitteeseen kohtalaisen humoristisesti. Mutta kun Park
Tool väitti. Pakkohan se oli kokeilla, kun Super Patcheja oli LBS:ssä
(ostovaiheessa en tiennyt että pakkauksessa on teippiä). On se pitänyt
jo pari viikkoa. Nurkka-ajossa 26" matalapaineisessa
kruiserirenkaassa. Mutta on pitänyt.
Tosin vertailun vuoksi on todettava, että vaihdettaessa kesärenkaita
löytyi Marathon Wintereista ylimääräinen nasta. Sellainen
taulumallinen. Piti sekin ilmaa kunnes sen repi pois.
Timo Ikola
>Kääri tiukasti pussin sisään, jättäen mahdollisimman vähän ilmatilaa.
>Tuon aineen liuotin on niin hätäisesti haihtuvaa tavaraa, että se
>haihtuu myös korkin ohitse. Muuten voi tulla huono ostos, jos iso
>tuubi tyhjenee itsekseen.
Hyvä ohje - voi olla että järkevin ostos on ne irto 5ml pikkuttubit, jonka
hinta taisi olla siinä vajaan parin euron luokassa. Tuo muovipussikikkahan
on sama, jolla maalipensselit saa säilymään tuoreina seuraavaan päivään
rakennustyömaalla. Noudatan ohjetta ja katsotaan onnistuiko ostos.
timo
nospam
<timo.eiroskaa.ik...@kolumbus.eiroskaa.fi> wrote:
> Siis mistä saan hankittua pelkkää liimaa ilman paikkasarjaa?
>
http://www.antishop.fi/kauppa/product_info.php?currency=EUR&products_id=8167&osCsid=mimc5mklghvifku4tq12l8mdd1
http://www.aprilli.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=5934
:-)
Timo Salmi
> Tästä tulee tietysti mieleen väite "renkaan voi paikata 3M:n
> teipillä". Jos joku olisi niin nyysseissä väittänyt, olisin
> suhtautunut väitteeseen kohtalaisen humoristisesti.
Hätätilassa tilapäisesti vaikka sisärenkaan ympärikietaistulla
tavallisella eristysnauhalla. Kokeiltu on, pakon sanelemana.
>Mutta kun Park
> Tool väitti. Pakkohan se oli kokeilla, kun Super Patcheja oli LBS:ssä
Minulla on kahdessa eri renkaassa (eri ajokeissa, toisessa 4bar,
toisessa niinkin paljon kuin 7bar) Super Patch kestänyt jo yli vuoden.
Tarkkana saa kuitenkin olla, sillä jos paikkausvaiheessa tulee hiemankin
tuhrua, kestävyys kärsii oleellisesti. Työ tekijänsä opettaa.
Ensimmäisellä käyttökerrallani muutama vuosi sitten piti vain pari
viikkoa, mutta nyt mennään siis jo toista vuotta.
terv., Timo
--
Prof. Timo Salmi, Vaasa
http://www.netikka.net/tsanvi/kotisivuts.php
http://www.netikka.net/tsneti/info/TimoFillari.php
Timo Ikola
>http://www.antishop.fi/kauppa/product_info.php?>currency=EUR&products_id=8167&osCsid=mimc5mklghvifku4tq12l8mdd1
>http://www.aprilli.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=5934
Mielenkiintoisia tuotteita - noitahan saa 5 litran purkeissa. Myös tuon
ensimmäisen mukana liikkuvat oheistuotteet vaikuttavat kiinnostavilta.
Mitähän sillä kumiliimalla oikeasti tehdään?
Tulee ihan mieleen kilpaurheiluaikani silloin menneisyydessä. Apteekista sai
Trafuril linimenttiä pieninä pulloina, mutta isot pojat olivat löytäneet
hevosille tarkoitettua Hiitti linimenttiä litran pulloina. Yksikköhinta
hevostuotteissa oli ylivertainen samoin kuin tömäkkä linimentin haju.
timo
nikke
>
> T�st� tulee tietysti mieleen v�ite "renkaan voi paikata 3M:n
> teipill�". Jos joku olisi niin nyysseiss� v�itt�nyt, olisin
> suhtautunut v�itteeseen kohtalaisen humoristisesti. Mutta kun Park
> Tool v�itti. Pakkohan se oli kokeilla, kun Super Patcheja oli LBS:ss�
> (ostovaiheessa en tiennyt ett� pakkauksessa on teippi�). On se pit�nyt
> jo pari viikkoa. Nurkka-ajossa 26" matalapaineisessa
>
> Tosin vertailun vuoksi on todettava, ett� vaihdettaessa kes�renkaita
> l�ytyi Marathon Wintereista ylim��r�inen nasta. Sellainen
> taulumallinen. Piti sekin ilmaa kunnes sen repi pois.
Paikkaustarrat taitaa olla yht� vanha keksint� kuin erillinen liima +
paikka.
nikke
> Py�r�n sisukumin paikat myyd��n paikkarasioina, jotka sis�lt�v�t pienen
> tuubin liimaa ja pienen nipun paikkoja. Etolasta olen ostanut pelkki�
> paikkoja, kun jouduin parsimaan lasten puhallettavaa uima-allasta.
> tai kuivuu putkiloonsa. Saisiko jostain liimaa isompina tuubeina, etten
> olisi noiden olemattomien rasioiden orja. Toinen vaihtoehto on toki
> j�rkev�� tavaran kuivumisen kannalta. Toisaalta ainakin Bike
> Discountissa ei se tuubin hinta nyt ihan olematon ollut - isompi voisi
> olla halvempi.
>
>
> timo
>
> ps. Tietysti t�m� johtaa keskusteluun kannattaako paikkaaminen
> Varsinkin kun minun ajatus on hoitaa paikkaaminen kotona. Varakumi on
> sitten itse paikkaus kotona, sen isomman tuubin kanssa.
>
Paremmin varustelluista py�r�liikkeist� voi kysell� erillisi� paikkoja
ja liimatuubeja.
Jos paikka-l�pysk� on luonnonkumia, tulos ei olekaan niin ilmatiivis
kuin pit�isi. Jos paikat on butyyli�, tarttuvuus heikkenee, mutta tulos
on k�yt�nn�ss� sinet�ity. Jotkut tekee omat paikkalaput uhraamalla
sis�kumin tarkoitukseen, mutta minulla ei ole t�st� kokemusta.
Itse liima on bensiinin ja luonnonkumin seos. Bensiinin haihduttua
kumimassa kuivuu kumiksi.
Kerran paikattu rengas on parempi kuin paikkaamaton. Tehtaan j�ljilt�
niihin tuppaa j��m��n ns. heikkoja kohtia. Tosi harrastajat antaa
sis�renkaiden vanhentua ennen k�ytt��nottoa, mutta lieneek� t�ss� mit��n
etua, se on minulle mysteeri. Huomautus: sis�renkaat pit�isi s�ilytt��
pime�ss�, auringonvalo on niille myrkky�.
Aika monet on niin uusavuttomia, etteiv�t osaa paikata rengasta. Sen
sijaan ostetaan heti uusi.
JiiHoo
> Aika monet on niin uusavuttomia, etteiv�t osaa paikata rengasta. Sen sijaan
> ostetaan heti uusi.
Vanha juttu, mutta aihe ei vanhene koskaan.
Kun sis�kumi maksaa tarjouksessa 2 euroa ja on viel� Michelinin
laatukamaa, niin ei se paikkaus v�ltt�m�tt� niin fiksua ole. Ellei nyt
ole kumi jatkuvasti puhki.
Ja jos olisi, niin hommaisin renkaiksi Marathon plussan mik�li ei
mik��n muu tepsisi. Jossain olen kyll� n�hnyt ihan umpikumirenkaankin,
mik� olisi sitten ihan oiva peli, jos t�ytyy piikkimaton p��ll� ajella.
--
#######################################
K��k! Oletko n�hnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Pasi Pikkupeura
> Kun sisäkumi maksaa tarjouksessa 2 euroa ja on vielä Michelinin
> laatukamaa, niin ei se paikkaus välttämättä niin fiksua ole. Ellei nyt ole
> kumi jatkuvasti puhki.
Niinpä. Varsinkin jos tilailee osia ulkomailta, niin usein pakettiin
kannattaa heittää parit sisurit vaikka ei sillä hetkellä tarvitsisikaan.
Johonkin kolmeen euroon pitäisi irrota Continentalin ja Schwalben
peruskumeja vähän kaupasta kuin kaupasta. Kevyitä maantiekumejakin
5-6 eurolla ja latekseja alle kympillä.
Tämä tarkoittaa sitä, ettei samaa sisuria viitsi ainakaan kahta keraa
useammin paikata.
> Ja jos olisi, niin hommaisin renkaiksi Marathon plussan mikäli ei mikään
> muu tepsisi. Jossain olen kyllä nähnyt ihan umpikumirenkaankin, mikä olisi
> sitten ihan oiva peli, jos täytyy piikkimaton päällä ajella.
Marathon plussilla ajellessa tuntuma ei paljon umpikumirenkaista eroa... :)
Mutta kun on pitänyt paineet kohdillaan, niin eipä ole tarvinnut
sisureitakaan
paikkailla - mikä on hyvä, sillä nuo on aika vattumaiset renkaat vääntää
vanteelle.
Seuraavaksi kokeillaan arkifillariin 25-millisiä Durano Plussia. Tilaus
tehtiin eilen illalla, tänään postitettu, 26.90 e / kpl + 5 euroa postikulut
(bike-discount.de). Verrokki:
http://shop.bikenet.fi/product_details.php?p=206
...
Se on kyllä jännä, miten tilanne voi Suomessa olla se, että Saksasta
tilattuna rengaspari voi tulla postikuluineenkin halvemmaksi kuin yksi
rengas paikalliselta ostettuna.
Tai maahantuojastahan se johtuu, mutta eikö liikkeillä tosiaankaan voi
olla omaa maahantuontia vai lisääkö esim. saksalainen rengasvalmistaja
hintoihin vientilisää kun kyseessä on ulkomaalainen jälleenmyyjä?
Kauppiaiden kanssa joskus jutellut, niin he vain pyörittelevät päätään,
että hankala on kilpailla. Heille sisäänostohintakin kun on kalliimpi kuin
millä kuluttaja saa renkaat saksalaisesta nettikaupasta.
JiiHoo
> "JiiHoo" kirjoitti:
>> Ja jos olisi, niin hommaisin renkaiksi Marathon plussan mikäli ei mikään
>> muu tepsisi. Jossain olen kyllä nähnyt ihan umpikumirenkaankin, mikä olisi
>> sitten ihan oiva peli, jos täytyy piikkimaton päällä ajella.
>
> Marathon plussilla ajellessa tuntuma ei paljon umpikumirenkaista eroa... :)
Hyvin mahdollista. Siinähän taitaa olla lähemmäs sentin paksuinen
pistosuojaus. Itse tilasin varastoon Marathon racerit, niin pääsee
sitten joskus testaamaan huomaako mitään eroa vanhoihin Panaracereihin,
jotka eivät ole "speed optimized".
> Tai maahantuojastahan se johtuu, mutta eikö liikkeillä tosiaankaan voi
> olla omaa maahantuontia vai lisääkö esim. saksalainen rengasvalmistaja
> hintoihin vientilisää kun kyseessä on ulkomaalainen jälleenmyyjä?
>
> Kauppiaiden kanssa joskus jutellut, niin he vain pyörittelevät päätään,
> että hankala on kilpailla. Heille sisäänostohintakin kun on kalliimpi kuin
> millä kuluttaja saa renkaat saksalaisesta nettikaupasta.
Minun käsittääkseni liikkeen omistaja voi ihan hyvin tilailla tavaraa
yksityishenkilönä ja myydä ne liikkeessään. Verottajan ainoa vaatimus
on, että kuitit löytyy ostoksista.
Toisaalta nyt kun tuo saksalainen Rose laajentaa Suomeen, niin
mahtaneeko myydä Suomessa samaan hintaan kuin Saksassakin?
Nyt en ole kyllä ihan varma, että tuleeko tänne ihan kivijalkamyymälä,
vai voiko vain nettikaupan ongelmatilanteissa saada apua suomeksi.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Jukka Marin
> Minun käsittääkseni liikkeen omistaja voi ihan hyvin tilailla tavaraa
> yksityishenkilönä ja myydä ne liikkeessään. Verottajan ainoa vaatimus
> on, että kuitit löytyy ostoksista.
Yksityishenkilö ei voi vähentää ostostensa alveja, mikä aiheuttaisi noin
toimitettuihin tuotteisiin tupla-alvit. Ja voisi se verottaja muutenkin
vähän ihmetellä..
-jm
Pasi Ojala
> Yksityishenkilö ei voi vähentää ostostensa alveja, mikä aiheuttaisi noin
> toimitettuihin tuotteisiin tupla-alvit. Ja voisi se verottaja muutenkin
> vähän ihmetellä..
Yksityishenkilö voi ostaa tavaraa firmaan ja laskuttaa sen firmalta.
Eikö tällöin firma voi vähentää ALV:t alkuperäisten kuittien mukaan?
--
"There's only one thing more dangerous than Mr. Garibaldi
when he's loud. .. It's when he's dead silent."
-- Sheridan to Lochley in Babylon 5:"Phoenix Rising"
JiiHoo
> On 2011-08-11, Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
>> Yksityishenkilö ei voi vähentää ostostensa alveja, mikä aiheuttaisi noin
>> toimitettuihin tuotteisiin tupla-alvit. Ja voisi se verottaja muutenkin
>> vähän ihmetellä..
>
> Yksityishenkilö voi ostaa tavaraa firmaan ja laskuttaa sen firmalta.
> Eikö tällöin firma voi vähentää ALV:t alkuperäisten kuittien mukaan?
Jos nyt puhutaan, että firman omistaja tai työntekijä ostaa tavaraa
Suomesta jostain toisesta liikkeestä, niin siinä ei tarvitse kuin
laittaa kuitti ostoksista kirjanpitoon.
Ulkomailta ostaessa tulee lähinnä mieleen alv-ongelma eli mahtaneeko
saada vähennykseen? Mutta jos hinta on niin alhainen, että ilman
alvivähennystäkin on edullisempi kuin jostain maahantuojalta ostaminen,
niin mikä ettei.
Pasi Ojala
> saada vähennykseen?
Totta, ulkomailta pitää tilata VAT-numeron kanssa, jos haluaa
välttää veron.
> Mutta jos hinta on niin alhainen, että ilman
> alvivähennystäkin on edullisempi kuin jostain maahantuojalta ostaminen,
> niin mikä ettei.
Lisäksi saa maksuttoman postimyyntipalautusoikeuden ja takuuvaihdotkin
menevät vähällä byrokratialla, mikä kannattaa ottaa huomioon.
-Pasi
Jukka Marin
> On 2011-08-11, Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
>> Yksityishenkilö ei voi vähentää ostostensa alveja, mikä aiheuttaisi noin
>> toimitettuihin tuotteisiin tupla-alvit. Ja voisi se verottaja muutenkin
>> vähän ihmetellä..
>
> Yksityishenkilö voi ostaa tavaraa firmaan ja laskuttaa sen firmalta.
> Eikö tällöin firma voi vähentää ALV:t alkuperäisten kuittien mukaan?
Ei voi, koska yksityishenkilö ei ole arvonlisäverovelvollinen.
-jm
Jukka Marin
>> saada v�hennykseen?
>
> Totta, ulkomailta pit�� tilata VAT-numeron kanssa, jos haluaa
> v�ltt�� veron.
Yritykselle se on periaatteessa se ja sama, koska yritys voi v�hent��
maksamansa alvin valtiolle tilitt�m�st��n alvista. Eroa tulee siit�,
ett� eri maissa alv on eri suuruinen.
-jm
Junnu Kangas
Jos suomalainen firma on ostanut vaikkapa Saksasta ja syyst� tai
toisesta maksanut saksalaisen ALV:n, ei suomalainen firma voi t�ll�in
v�hent�� Saksaan maksamaansa ALV:a omasta myynnin ALV:staan, vaan
ostos k�sitell��n ik��n kuin verollinen hinta olisi ollut veroton
hinta. Saksalainen firma taas saa myyd� tuotteen suomalaiselle
firmalle arvonlis�verottomasti, mik�li suomalainen firma ilmoittaa
VAT-numeronsa myyj�lle.
Pasi Pikkupeura
>> Marathon plussilla ajellessa tuntuma ei paljon umpikumirenkaista eroa...
>> :)
> Hyvin mahdollista. Siinähän taitaa olla lähemmäs sentin paksuinen
> pistosuojaus. Itse tilasin varastoon Marathon racerit, niin pääsee sitten
> joskus testaamaan huomaako mitään eroa vanhoihin Panaracereihin, jotka
> eivät ole "speed optimized".
Noniin, nyt oli viikonloppuna aikaa kasata kaksi viikkoa osina ollut pyörä,
ja ottaa tyypit ilman Marathon Plussia.
Eli sama vanha uuden maalipinnan saanut sinkula, mutta tärkeimpänä
päivityksenä pyörään vaihtui hiukan kapeammat ja ehkä muutaman gramman
kevyemmät kiekot. Siinä samalla entiset Marathon Plussat vaihtuivat nyt
25-millisiin Durano Plussiin, jotka nekään eivät ole mitkään maailman
keveimmät nakit, mutta kuitenkin luokitukseltaan jo maantierenkaat.
Vaikka takana ratas pieneni 18-hampaisesta 16-hampaiseksi, niin ei
pyörä ainakaan raskaammaksi tullut. Hiukan jännäsin meidän perän mäkiä,
koska isommallakin rattaalla niissä alkoi joskus puuskuttamaan, mutta
pakko se on myöntää, että kun kiekoista lähtee noin kilon verran kumia
pois, niin ajotuntuma kevenee aivan huikeasti.
Yhteenvetona sanoisin, että tästedes en suosittele Marathon Plussia
kenellekään, ellei ole tarkoitus lähteä suurin piirtein miinakentälle
ajelemaan. Ainoa maininnan arvoinen hyvä puoli niissä on heijastinnauha,
jota syyspimeällä osaan autolla ajaessa arvostaa.
JiiHoo
> "JiiHoo" kirjoitti:
>>> Marathon plussilla ajellessa tuntuma ei paljon umpikumirenkaista eroa...
>>> :)
>> Hyvin mahdollista. Siinähän taitaa olla lähemmäs sentin paksuinen
>> pistosuojaus. Itse tilasin varastoon Marathon racerit, niin pääsee sitten
>> joskus testaamaan huomaako mitään eroa vanhoihin Panaracereihin, jotka
>> eivät ole "speed optimized".
>
> Noniin, nyt oli viikonloppuna aikaa kasata kaksi viikkoa osina ollut pyörä,
> ja ottaa tyypit ilman Marathon Plussia.
> kevyemmät kiekot. Siinä samalla entiset Marathon Plussat vaihtuivat nyt
> 25-millisiin Durano Plussiin, jotka nekään eivät ole mitkään maailman
> keveimmät nakit, mutta kuitenkin luokitukseltaan jo maantierenkaat.
Tiedätkös millainen ero noilla mahtaisi olla Marathon racereihin?
Pasi Pikkupeura
>> kevyemm�t kiekot. Siin� samalla entiset Marathon Plussat vaihtuivat nyt
>> 25-millisiin Durano Plussiin, jotka nek��n eiv�t ole mitk��n maailman
>> keveimm�t nakit, mutta kuitenkin luokitukseltaan jo maantierenkaat.
> Tied�tk�s millainen ero noilla mahtaisi olla Marathon racereihin?
Jaa-a. Ainakaan Racereita ei saa 25-millisin�, joka itselle oli yksi
kriteeri
renkaan valintaan. Mutta Schwalben sivuilta katsottuna taittuva Marathon
Racer on jopa 35-millisen� kevyempi kuin 25-millinen Durano Plus. Itse
asiassa n�ytt�� ihan asialliselta renkaalta:
http://www.schwalbe.co.uk/c2-1070-schwalbe-tires-marathon-racer.html
http://www.schwalbe.co.uk/c2-1023-schwalbe-tires-durano-plus.html
Ei-taittuvana Durano plus onkin jo melkoinen j�tikk�:
http://www.schwalbe.co.uk/c2-1316-schwalbe-tires-durano-plus.html
...
Yksi pitk��n harkinnassa ollut rengas oli Contin 4-season (Velo-Motionista
hintaan 24 euroa nakki). Kovasti kehuttu ja painokin alkaa olemaan jo
sit� luokkaa mit� maantierenkaalta vaaditaan:
http://www.conti-online.com/generator/www/de/en/continental/bicycle/themes/race/racetyres/grand_prix_4_season/gp4season_en.html
tai: http://dy.fi/yh9
Mutta ainakin toistaiseksi p��dyin viel� pomminvarmoihin Duranoihin.
Ehk� jos talvella l�yd�n uudeksi projektiksi jonkun hienon ter�srunkoisen
ranskattaren, niin voisin ensi kes�ksi hifistell� renkailla lis��.
JiiHoo
> "JiiHoo" kirjoitti:
>>> kevyemmät kiekot. Siinä samalla entiset Marathon Plussat vaihtuivat nyt
>>> 25-millisiin Durano Plussiin, jotka nekään eivät ole mitkään maailman
>> Tiedätkös millainen ero noilla mahtaisi olla Marathon racereihin?
>
> Jaa-a. Ainakaan Racereita ei saa 25-millisinä, joka itselle oli yksi kriteeri
> renkaan valintaan. Mutta Schwalben sivuilta katsottuna taittuva Marathon
Itselleni taas vaatimuksena on 28-32mm leveys. Olen antanut itselleni
kertoa, että 22 millin renkaat ovat aivan onnettomat epätasaisella
tiellä ja paineiden täytyy olla aivan maksimissa tai iskee läpi
vanteelle jossain kadunreunan ylityksessä. Pitäisi varmaan vaihtaa
vanteetkin kapeampiin, jos pitäisi laittaa alle 28 millistä alle.
> Itse
> asiassa näyttää ihan asialliselta renkaalta:
Mä taas pähkäilin pitkään, että ostaisko jonkun kestävämmän
racing-luokan maantierenkaan vai sitten nopeimman touring-luokan
renkaan. Nyt on sitten nuo Marathon racerit odottamassa, kun tulee
renkaanvaihdon aika.
Vuoden 2008 Fillari-lehdessä on mielenkiintoinen renkaiden
rullaustesti. Siinä karkealla asvaltilla (simuloitu) rullausvastus
parhaimmilla renkailla oli 40 km/h nopeudessa n. 38 wattia (+-2
wattia). Kärjessä oli luonnollisesti kalleimpia kilparenkaita tyyliin
Vittoria Open Corsa ja Michelin Pro3 race.
Testin huonoimman renkaan vastus oli 56 wattia, joka oli Continental
Ultra sport.
Eli jos tosta jotain voisi päätellä, niin noiden ns.harjoitusrenkaiden
vastus olisi tuollaista 60 watin luokkaa. Tuohon luokkaan varmaan
menisi tavallinen Durano ja se on sitten arvauksen varassa kuinka
paljon vastusta lisää plus-mallin parempi suojaus. Ehkäpä se olisi
jossain 70 watin tienoilla.
Mutta olisi kiva tietää, että mihin tuo Marathon racer oikein
sijoittuisi, olisiko se peräti parhaiden harjoitusrenkaiden tasoa, vai
huiteleeko sen vastus jossain 100 watin tienoilla?
Entä kuinka paljon vastusta mahtaakaan olla normi touring-renkaalla ja
noilla extrasuojatuilla kumeilla?
Miksi tällaista kivaa tietoa ei ole helposti googletettavissa? Luulisi
nyt jonkun lehden tai harrastajan tällaisia asioita mitanneen ihan
mielenkiinnosta.
Sekin olisi mielenkiintoista tietää, että onko vierintävastusta saatu
paljonkin alemmas sitten vuoden 2008:n.
Pasi Pikkupeura
> Itselleni taas vaatimuksena on 28-32mm leveys. Olen antanut itselleni
> kertoa, että 22 millin renkaat ovat aivan onnettomat epätasaisella tiellä
> ja paineiden täytyy olla aivan maksimissa tai iskee läpi vanteelle jossain
> kadunreunan ylityksessä.
No enpä nyt tiedä. Lauantaina tuli taas vajavat 150 km 23-millisillä,
vajaan 9 barin paineilla ja paikoin suht. epätasaisella asfaltilla. Ainoat
missä ne todellakin on ihan vehkeestä on kadunreunojen ylitykset. Siksipä
ei tule paljon pyöräteitä ajeltua.
Tasaisella ja hyvällä asfaltilla voisin pitää korkeampiakin paineita, mutta
hiukan kuluneemmalla tiellä ne alkavat täristämään sen verran, että olen
itselle huomannut ehkä karvan vajaan 9 baria olevan hyvä kompromissi.
Nyt tuossa sinkulassa taisin pumpata hiukan leveämmät renkaan johonkin
reiluun 7 bariin.
Kovaltahan ne tuntuu mutta siis... Tottumis- ja ajotapakysymys myöskin.
> Eli jos tosta jotain voisi päätellä, niin noiden ns.harjoitusrenkaiden
> vastus olisi tuollaista 60 watin luokkaa. Tuohon luokkaan varmaan menisi
> tavallinen Durano ja se on sitten arvauksen varassa kuinka paljon vastusta
> lisää plus-mallin parempi suojaus. Ehkäpä se olisi jossain 70 watin
> tienoilla.
Jaa-a. Tuota on tällä kalustolla aika vaikea arvoida. Ajotapa, -nopeus ja
-tarkoitus vaikuttaa niin paljon. Maantiefillarilla lähdetään urheilemaan
kun taas sinkulalla poljeskellaan töihin tai terassille. Maantiefillarilla
haluaa myös etsiä ne vattumaisimmat ylämäet kun taas sinkulalla etsii
kaikkein tasaisimmat reitit.
Itsellä on maantiepyörässä välillä alla Vittoria Open Corsat ja enimäkseen
ajelen Ultremo ZX:illä, eli todella hyvin rullaavilla renkailla, enkä osaa
näillä ajoilla verrata niitä ristiin Durano Plussiin. Pitäisi vaihtaa
päittäin.
Mutta sen minkä "kisarenkaissa" olen rullaavuudesta huomannut, niin
niiden erot alkavat tulemaan selvemmin esille vasta nopeuksien
kasvaessa. Noilla sinkulanopeuksilla Durano Plussat tuntuvat mukavasti
rullaavilta, vähän pehmeämmiltä maantierenkailta.
> Sekin olisi mielenkiintoista tietää, että onko vierintävastusta saatu
> paljonkin alemmas sitten vuoden 2008:n.
Ultremoissa ainakin valmistaja kehuu, että ZX-mallissa on saatu
vierintävastusta 15-prosenttia pienemmäksi edelliseen R1-malliin
verrattuna. Pistosuojaakin olisi parannettu.
Olisikohan nyt tänä kesänä reilu pari tonnia ZXillä ajettuna ja yksi paha
kylkiviilto sekä yksi pienempi reikä tullut. Kylkiviillossa ajoin alamäessä
jonkin metallin tai lasin päältä ja pienempi reikä tuli viime viikolla
vesisateessa. Joku roska oli kait tarttunut pintaan kiinni. Open Corsat
taas on ottanut damagea aika hyvin, tai sitten on vain käynyt hullu tuuri
ja vältytty fläteiltä.
JiiHoo
> Mutta sen minkä "kisarenkaissa" olen rullaavuudesta huomannut, niin
> niiden erot alkavat tulemaan selvemmin esille vasta nopeuksien
> kasvaessa. Noilla sinkulanopeuksilla Durano Plussat tuntuvat mukavasti
> rullaavilta, vähän pehmeämmiltä maantierenkailta.
Tuostakin olisi mukava saada jotain mitattua tietoa. Oma nopeuteni
sinkulalla on kyllä lähempänä 25 km/h kuin 40 km/h.
Siinä olikin yllättävän kova etsiminen, että lopulta löytyi oikea
välitys sinkulaan. Ei tässä silloin aikoinaan ummikkona osannut oikein
mitään sanoa välityksiin kun pyörän hankin ja annoin liikkeen itse
laittaa mielestään hyvät rataskombinaatiot.
Siellä oli sitten edessä 48 ja takana 16. Toisella puolella takana oli
sitten 18.
Tuollainen on kyllä jonkun kilpaurheilijan välitys, tasaisellakin saa
tehdä töitä ja pienessäkin ylämäessä loppuu voimat.
Sitten mä vedin siitä toiseen ääripäähän ja aivan liian lyhyeen
välitykseen. Nurkissa pyöriessä ihan mainio, mutta vähänkin pitemmällä
matkalla alkoi kyrsiä kun ei tuntunut pääsevän mihinkään kun jalat
pyöri tyhjää tasaisella. Mäet kyllä nousi mukavasti.
Nyt sitten on oikein sopiva välitys, 45 edessä ja 17 takana. Tasaisella
tuntuu, että saisi olla hieman pitempi ja mäissä että saisi olla hieman
lyhyempi.
Kumma juttu, kun 80 kierroksen pyörityksellä laskettuna nopeus noiden
kahden välityksen kanssa on vain vajaa 4 km/h, mutta silti toinen oli
aivan mahdoton. Tosin on tässä huomannut, että jalkoihin on tullut
pirusti lisää kestävyyttä ja varmaan hiukan voimaakin pyöräillessä.
Ehkä tuo raskaampi välitys saattaisi jopa toimia nykykunnossa.
Pasi Pikkupeura
> Nyt sitten on oikein sopiva välitys, 45 edessä ja 17 takana. Tasaisella
> tuntuu, että saisi olla hieman pitempi ja mäissä että saisi olla hieman
> lyhyempi.
Minä en edes muista montako hammasta minulla on edessä. Se on
kuitenkin vanha Cressu, jossa alkuperäiset kammet ja siitä se pienempi
eturatas, jonka jätin paikoilleen. Olisiko peräti 38T? Tai 40T?
> Kumma juttu, kun 80 kierroksen pyörityksellä laskettuna nopeus noiden
> kahden välityksen kanssa on vain vajaa 4 km/h, mutta silti toinen oli
> aivan mahdoton. Tosin on tässä huomannut, että jalkoihin on tullut pirusti
> lisää kestävyyttä ja varmaan hiukan voimaakin pyöräillessä. Ehkä tuo
> raskaampi välitys saattaisi jopa toimia nykykunnossa.
Itse olen varta vasten opetellut ja pyrkinyt pitämään kadenssia sadan
hujakoilla. Se on hyvä ja kaiketi paikoin huonokin asia. Lenkillä tuli
kokeneelta kisakuskilta vinkkiä, että ainakin peesissä ajaessa voisi
kokeilla vähän hitaampaa pyöritystä. Polttaa vain turhaa energiaa, jos
koko ajan nakuttaa kuin singeri. Putkelta ajaessa sama, että taakse vain
rohkeammin pienempää ratasta.
Mutta mitä piti sanomani, niin tuo 4 km/h on ainakin keskinopeuksissa
todella paljon. Esimerkkinä samojen kokeneempien pyöräilijöiden
neuvoina rentovauhtinen pitkä pk-lenkki pitäisi tehdä tuon noin 4 km/h
hiljaisemmalla nopeudella vauhtilenkkeihin verrattuna. Käytännössä
tuon luokan vauhdin pudotus tuntuu jos ei hitaalta niin hyvin rennolta.
Peruskestävyyttä ja voimaa pyöräilystä on tullut, mutta verrattuna siihen
aikaan kun tuli vielä harrastettua juoksemista, niin kimmoisuus on kyllä
jaloista häipynyt. Saattaa tosin olla lajitreenin puutettakin. Sen jälkeen
kun tuli maantiepyörä talliin, niin ei ole juuri Adidaksia jalkaan kiskottu.
JiiHoo
> Mutta mitä piti sanomani, niin tuo 4 km/h on ainakin keskinopeuksissa
> todella paljon. Esimerkkinä samojen kokeneempien pyöräilijöiden
> neuvoina rentovauhtinen pitkä pk-lenkki pitäisi tehdä tuon noin 4 km/h
> hiljaisemmalla nopeudella vauhtilenkkeihin verrattuna. Käytännössä
> tuon luokan vauhdin pudotus tuntuu jos ei hitaalta niin hyvin rennolta.
Toi on muuten tosi kumma juttu. Itselläni siis 25 km/h on oikein mukava
matkavauhti. Jos siitä nostaa 30 km/h, niin sitä on aika äkkiä ihan
sippi, sitten taas toisaalta joku 20 km/h menee lähes itsestään.
Keskinopeuksissa nuo erot ovat vielä suuremmat, jos jonkun 30 kilsan
lenkin keskinopeutta yrittää nostaa 2 km/h, niin siinä saa sotkea ihan
perskuleesti lujempaa.
JiiHoo
> Mutta ainakin toistaiseksi päädyin vielä pomminvarmoihin Duranoihin.
> Ehkä jos talvella löydän uudeksi projektiksi jonkun hienon teräsrunkoisen
> ranskattaren, niin voisin ensi kesäksi hifistellä renkailla lisää.
Tähän liittyen, mulla on nyt huuto.netissä myynnissä maantietanko,
ohjainkannatin ja jarrukahvat. Halvalla lähtee, ei ole hintavarausta.
Hakusanalla "maantietanko" löytyy helposti.
Juhani Simola
> Mutta olisi kiva tietää, että mihin tuo Marathon racer oikein
> sijoittuisi, olisiko se peräti parhaiden harjoitusrenkaiden tasoa, vai
> huiteleeko sen vastus jossain 100 watin tienoilla?
Tarkkaa tietoa ei ole minullakaan, mutta kun aikoinaan laitoin
retkipyörään Marathon Racerit Continental Ultra Gatorskinien tilalle,
keskinopeudet tippuivat välittömästi 2-3 km/h:lla ja ajaminen muuttui
kerralla paljon ankeammaksi. Ne ultragatoritkin ovat maantierenkaiden
huonoiten rullaavasta päästä, mutta Marathon Racerien hitaus on vielä
aivan omaa luokkaansa.
Nykyisin minulla on samassa pyörässä Michelin Dynamicit. Ne puhkeavat
toisinaan kuten puhkesivat Marathon Raceritkin, mutta ajettavuus on ihan
toista luokkaa.
Juhani
JiiHoo
> JiiHoo <jii...@kof.fi> writes:
>
>> Mutta olisi kiva tiet��, ett� mihin tuo Marathon racer oikein
>> sijoittuisi, olisiko se per�ti parhaiden harjoitusrenkaiden tasoa, vai
>> huiteleeko sen vastus jossain 100 watin tienoilla?
>
> Tarkkaa tietoa ei ole minullakaan, mutta kun aikoinaan laitoin
> keskinopeudet tippuivat v�litt�m�sti 2-3 km/h:lla ja ajaminen muuttui
> kerralla paljon ankeammaksi.
No joo. Nyt tein kriittisen haun etsien niit� Marathonin haukkujia ja
ilmeisesti tilanne on se, ett� perusmarathon on aivan sairaan hidas
rengas ja kun siit� kehitet��n racingversio, niin se on edelleen hidas.
Ilmeisesti t�ss� k�vi niin, ett� kun mun piti testata hiukan nopeampaa,
mutta mahdollisesti heikompaa rengasta, niin tapahtui ihan p�invastoin.
Racer on todenn�k�isesti kest�v�mpi ja hitaampi. Luulen ett� j�t�n
racerit kaappiin varalle ja hommaan jotkut oikeat maantierenkaat
testiin. Jos puhkeilevat liikaa, niin sitten on kest�v�t renkaat
varalla.
Ongelmaksi tuli kyll�, ett� mun vanteiden virallinen leveys on 22,5 mm
ja Sheldon Brownin talukon perusteella 35mm leve�t renkaat olisivat jo
minimiss�. Outoa kyll�, koska liikkeess� olisi kyll� laitettu
oletusarvoisesti 28mm alle.
Pasi Pikkupeura
> Ongelmaksi tuli kyllä, että mun vanteiden virallinen leveys on 22,5 mm ja
> Sheldon Brownin talukon perusteella 35mm leveät renkaat olisivat jo
> minimissä. Outoa kyllä, koska liikkeessä olisi kyllä laitettu
> oletusarvoisesti 28mm alle.
Hops, melko leveät... Olethan kuiteskin mitannut vanteen leveyden
vanteen sisä- etkä ulkoreunasta?
Sheldonilla varmasti sama taulukko kuin Schwalbella, ja ainaskin
näissä mitoissa se on sisäreuna, jonka mukaan vanteen leveys
katsotaan: http://www.schwalbetires.com/tech_info/tire_dimensions
Junnu Kangas
>Juhani Simola was thinking very hard :
>> JiiHoo <jii...@kof.fi> writes:
>>
>>> Mutta olisi kiva tietää, että mihin tuo Marathon racer oikein
>>> sijoittuisi, olisiko se peräti parhaiden harjoitusrenkaiden tasoa, vai
>>> huiteleeko sen vastus jossain 100 watin tienoilla?
>>
>> Tarkkaa tietoa ei ole minullakaan, mutta kun aikoinaan laitoin
>> retkipyörään Marathon Racerit Continental Ultra Gatorskinien tilalle,
>> keskinopeudet tippuivat välittömästi 2-3 km/h:lla ja ajaminen muuttui
>> kerralla paljon ankeammaksi.
>
>No joo. Nyt tein kriittisen haun etsien niitä Marathonin haukkujia ja
>ilmeisesti tilanne on se, että perusmarathon on aivan sairaan hidas
>rengas ja kun siitä kehitetään racingversio, niin se on edelleen hidas.
Ai hitto, tästä tulee itselle buustia, kun käytössä on 28 millin
Marathon Plussat ja voi leikitellä ajatuksella, että "jos alla olis
kunnon kumit, niin nopeudet olisivat ihan toista". Tosin verrattuna 35
mm nappulallisiin cyclocross-kumeihin nuo Marathon Plussat tuntuvat
nopeilta ja kevyesti rullavilta... No, ehkä jonain päivänä minullakin
on kokemusperäistä tietoa paremmasta.:)
JiiHoo
> "JiiHoo" kirjoitti:
>> Ongelmaksi tuli kyllä, että mun vanteiden virallinen leveys on 22,5 mm ja
>> Sheldon Brownin talukon perusteella 35mm leveät renkaat olisivat jo
>> minimissä. Outoa kyllä, koska liikkeessä olisi kyllä laitettu
>> oletusarvoisesti 28mm alle.
>
> Hops, melko leveät... Olethan kuiteskin mitannut vanteen leveyden
> vanteen sisä- etkä ulkoreunasta?
Mä en siis ole mitannut niitä, vaan se on valmistajan oma ilmoitus.
Ulkopuolelta mitattuna leveys on 24mm. Siitä jarrutuskohdan kohdalta.
Mikäköhän mahtaa olla materiaalipaksuus?
Mulla siis on nämä vanteet:
http://salsacycles.com/components/delgado_cross/
Pasi Pikkupeura
> Mä en siis ole mitannut niitä, vaan se on valmistajan oma ilmoitus.
> Ulkopuolelta mitattuna leveys on 24mm. Siitä jarrutuskohdan kohdalta.
> Mikäköhän mahtaa olla materiaalipaksuus?
> Mulla siis on nämä vanteet:
> http://salsacycles.com/components/delgado_cross/
Materiaalin paksuus pitäisi olla yhteensä noin viitisen milliä. Valmistaja
on
ilmoittanut koon melko veikeästi, mutta voisin lyödä vaikka oluen vetoa,
että
noiden vanteiden sisäleveys on 19 milliä eli yleinen ei-maantievanteiden
leveys.
JiiHoo
> "JiiHoo" kirjoitti:
>> Ulkopuolelta mitattuna leveys on 24mm. Siit� jarrutuskohdan kohdalta.
>> Mik�k�h�n mahtaa olla materiaalipaksuus?
>> Mulla siis on n�m� vanteet:
>> http://salsacycles.com/components/delgado_cross/
>
> Materiaalin paksuus pit�isi olla yhteens� noin viitisen milli�. Valmistaja on
> ilmoittanut koon melko veike�sti, mutta voisin ly�d� vaikka oluen vetoa, ett�
> noiden vanteiden sis�leveys on 19 milli� eli yleinen ei-maantievanteiden
> leveys.
Olet varmaankin oikeassa. Se on kyll� oikea vitsaus, kun mitat
ilmoitetaan v�h�n miten sattuu.
Kyseess�h�n on jenkkivalmistaja, joten ei varmaan ole mik��n ihme, jos
millien kanssa tulee sekoiltua.
JiiHoo
Tämä onki iso ongelma. Kannattaako vain haaveilla siitä viisi
kilometriä tunnissa korkeammasta matkavauhdista, joka tulee ihan
itsestään kun laittaa vaan jotkut huippunakit alle vai todella vaihtaa
kumit ja pettyä katkerasti, kun vauhtia ei tullut tippaakaan lisää?
Junnu Kangas
Äh, jos totta puhutaan, niin en ole huomannut pyöräillessä vauhdin tai
minkään muun ns. hyvän jutun tulevan itsestään, vaan aina
helvetillisen hikoilun ja ponnistelun seurauksena jos silloinkaan.
Ehkä se tästä helpottaa, kun kilometrejä jää lisää taakse. Tai sitten
ei.
JiiHoo
> On Wed, 24 Aug 2011 18:46:40 +0300, JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote:
>
>
>> Kyseess�h�n on jenkkivalmistaja, joten ei varmaan ole mik��n ihme, jos
>> millien kanssa tulee sekoiltua.
> Casseroll-mallissa on nuo mainitut vannekeh�t ja Panaracerin
> 32-levyiset renkaat...
> http://salsacycles.com/bikes/casseroll/
Sattumalta tied�n asian, koska sellainen on alla. Tosin ovat n�k�j��n
uudistaneet Casserollin. Mulla on vanhempi malli alla.
T�ss� olen hiljalleen kyll� vaihdellut osia ja varmaan jossain
vaiheessa ei ole j�ljell� kuin runko. Osissa ei ole sin�ns� ollut
mit��n vikaa, mutta vaihtelu virkist�� ja olen s��t�nyt ajoasentoa
pystymm�ksi stemmill� ja touring tangolla.
Voin sanoa, ett� en ymm�rr� tuon k�yr�n maantietangon hyvyytt�. Siin�
ei ole kuin yksi ajoasento eli yl�ote ja jarruihin on aina kauhea
kurotus.
Mun sel�ll� ei alaotteella ajella.
Pasi Pikkupeura
> Voin sanoa, ett� en ymm�rr� tuon k�yr�n maantietangon hyvyytt�. Siin� ei
> ole kuin yksi ajoasento eli yl�ote ja jarruihin on aina kauhea kurotus.
> Mun sel�ll� ei alaotteella ajella.
Eih�n ala- tai yl�otteelta muutenkaan juuri ajella, vaan varmaankin noin
90% ajosta menee kahvoilta. Pit�isi kyll� k�ytt�� enemm�n alaotetta,
koska siin� s��st�isi energiaa ainakin yksin ajaessa. Ja vastatuulessa.
Mutta kahvoilta kuitenkin suurin osa ajosta, ja siin�h�n on k�yt�nn�ss�
koko ajan pari sormea jarruvivun p��ll�.
Yl�otteellehan voisi krossarityyliin viritt�� lis�jarrukahvat.
Mutta mutta... Jos ei k�yr�� tankoa halua, niin turha kait se on pakosta
yritt�� sellaisella ajaa.
JiiHoo
> Mutta mutta... Jos ei k�yr�� tankoa halua, niin turha kait se on pakosta
> yritt�� sellaisella ajaa.
T�m�h�n on t�ysin omakohtaista. En vaan ymm�rr� noiden vanhojen j��rien
mielipidett�, ett� joku on tyhm�, jos laittaa maantiepy�r��n mit��n
muuta kuin k�yr�n tangon.
Timo Salmi
> Pasi Pikkupeura used his keyboard to write :
>> pakosta yrittää sellaisella ajaa.
> Tämähän on täysin omakohtaista.
Yes.
> En vaan ymmärrä noiden vanhojen jäärien
> mielipidettä, että joku on tyhmä, jos laittaa maantiepyörään mitään
> muuta kuin käyrän tangon.
Olkiukko?
All the best, Timo
--
Prof. Timo Salmi, Vaasa
http://www.netikka.net/tsanvi/kotisivuts.php
Timo's bike page: http://www.netikka.net/tsneti/info/TimoFillari.php
JiiHoo
> On 25.08.2011 20:01 JiiHoo wrote:
>> Pasi Pikkupeura used his keyboard to write :
>>> Mutta mutta... Jos ei käyrää tankoa halua, niin turha kait se on pakosta
>>> yrittää sellaisella ajaa.
>
>> Tämähän on täysin omakohtaista.
>
> Yes.
>
>> En vaan ymmärrä noiden vanhojen jäärien mielipidettä, että joku on tyhmä,
>> jos laittaa maantiepyörään mitään muuta kuin käyrän tangon.
>
> Olkiukko?
Fillarifoorumia mä olen hieman lueskellut ja kyllä siellä vähän tuntuu
sellainen henki olevan, että kaikki muut kuin käyrät tangot ovat
hanurista.
Pasi Pikkupeura
> Fillarifoorumia m� olen hieman lueskellut ja kyll� siell� v�h�n tuntuu
> sellainen henki olevan, ett� kaikki muut kuin k�yr�t tangot ovat hanurista.
Seh�n nyt tietenkin on ihan totta, ett� kaikki muut kuin k�yr�t tangot
on hanurista, mutta jos oikeasti harrastajam��ri� katsoo, niin kyll�h�n
se on kurapy�r�ily (maastopy�r�ily), joka Suomessa vet�� suurimmat
massat. Valitettavasti kippurasarviset maantiekiit�j�t eiv�t t��ll�
houkuttele ihan keskisemm�n ja etel�isemm�n Euroopan tapaan.
Tietenkih�n kyse on my�s olosuhteista. Esimerkiksi t��ll� meid�n
perukoilla maastopy�r�ilij�ille on valmista reitist�� aivan huikeat
m��r�t. Latua, kelkkauraa ja muuta merkattua polkua l�ytyy varmasti jo
tuhansia kilometrej�.
Maantiell� sen sijaan voi valita ilmansuunnan johon l�hdet��n ja sen
j�lkeen saa menn� suoraa tiet� sata kilometri� yhteen suuntaan, k��nty�,
ja tulla samaa suoraa tiet� takaisin.
JiiHoo
> 27.8.2011 9:07, JiiHoo kirjoitti:
>> sellainen henki olevan, että kaikki muut kuin käyrät tangot ovat hanurista.
>
> hanurista, mutta jos oikeasti harrastajamääriä katsoo, niin kyllähän se on
> kurapyöräily (maastopyöräily), joka Suomessa vetää suurimmat massat.
> Valitettavasti kippurasarviset maantiekiitäjät eivät täällä houkuttele ihan
> keskisemmän ja eteläisemmän Euroopan tapaan.
>
> Tietenkihän kyse on myös olosuhteista. Esimerkiksi täällä meidän perukoilla
> maastopyöräilijöille on valmista reitistöä aivan huikeat määrät. Latua,
> kelkkauraa ja muuta merkattua polkua löytyy varmasti jo tuhansia kilometrejä.
>
> Maantiellä sen sijaan voi valita ilmansuunnan johon lähdetään ja sen jälkeen
> saa mennä suoraa tietä sata kilometriä yhteen suuntaan, kääntyä, ja tulla
> samaa suoraa tietä takaisin.
Olettaisin että tuollainen ns. hyötypyöräily on se lukumäärältään
suurin eli kauppa-, työ- ja koulupyöräily. Siihenkään tyylisuuntaan ei
oikein istu tyypillinen maantiepyörä, johan ei saa edes tavaratelinettä
kiinni.
Tosin mitä on katsonut koululaisten menopelejä, niin maastopyörä on
yllättävän suosittu peli. Kenelläkään en ole nähnyt kippurasarvista
maantiepyörää.
Kerran ajoin lenkkiä ja ihmettelin kun edessä joku koululainen välillä
poiki seisaaltaa ja sitten taas istui pikku pätkän kunnes taas vauhti
stoppasi ja polki seisaaltaan. Sillä oli sellainen BMX-pyörä. On
varmaan tosi käytännöllinen peli koulumatkoilla...
Timo Salmi
> Tosin mitä on katsonut koululaisten menopelejä, niin maastopyörä on
> yllättävän suosittu peli. Kenelläkään en ole nähnyt kippurasarvista
> maantiepyörää.
Tuo on oikeastaan itsestään selvää. Sen lisäksi, että muodin
yhtenäistämispaine on koululaisilla vielä kovempi kuin aikuisilla,
tuohon on myös järkisyitä. Maastopyörä kestää ja muutoinkin sopii
paremmin siihen rynkytykseen ja ajotilanteisiin, joihin se koululaisella
joutuu. Eikä maantiepyörä muutoinkaan ole se helpoin hallittava. Eikä
järkevin vaihtoehto koulukamojen kanssa kulkemiseen, eikä lyhyille
matkoille.
En ole minäkään nähnyt kippurasarvista maantiepyörää koululaisilla.
Oletko koskaan myöskään nähnyt esimerkiksi lukkopolkimia? Miksi
olisimmekaan? Eikä koululainen varmaankaan mieti ajoasentoja ja niiden
vaikutusta ilmanvastukseen, vaikka joskus heillä onkin coolia roikkua
tangon yli.
P.S. Koulujen taas alettua, on tullut jälleen havaittua kuinka meillä
aikuisilla on suuri syy erityiseen varovaisuuteen koulujen
läheisyydessä, myös pyöräillessämme.
terv., Timo
Mikko Jarvinen
> Olettaisin että tuollainen ns. hyötypyöräily on se lukumäärältään
> suurin eli kauppa-, työ- ja koulupyöräily. Siihenkään tyylisuuntaan ei
> oikein istu tyypillinen maantiepyörä, johan ei saa edes tavaratelinettä
> kiinni.
Cyclocrossareita ja niiden sukuisia pyöriä on sitten liikkunutkin
enempi - en nyt edes yritä arvailla mikä joku Kona Dew Drop on
luokitukseltaan, itsehän myyvät sitä englanniksi "commuter bikena"
vaan.
Mutta joo, ehdottomasti, jokainen voi laittaa pyöräänsä minkälaisen
stongan nyt sattuu haluamaan. Ja nostaa sen ihan niin korkealle kuin
haluaa ja teknisesti mahdollista.
Bullhornia ovat jonkinlaisena kompromissina kehuneet monet.
Pasi Pikkupeura
> En ole minäkään nähnyt kippurasarvista maantiepyörää koululaisilla.
> Oletko koskaan myöskään nähnyt esimerkiksi lukkopolkimia?
Ei tästä hirveän kauaa aikaa ole (Noh, vielä silloin kun itse olin
nuori) kun kippurasarvinen "retkipyörä" oli melkoisen normi valinta
pyöräksi.
Olihan ne melko kaukana oikeista maantiepyöristä, mutta siltikin
kippurasarvi oli aikanaan hyvinkin yleinen koululaisten parissa.
Sitten myöhemmin joku keksi, että suoratankoinen, isorunkoinen,
42-millisillä renkailla varustettu, 27-vaihteinen ja yli 15-kiloa
painava metallimöykky - toisin sanoen hybridi - on hyvä kaupunkipyörä.
Lätkäistään kaupanpäälle vielä halvin mahdollinen joustokeula, niin
johan lähti myymään.
JiiHoo
Mun pyörä painaa just nyt ton 15-kiloa täydessä ajovarustuksessa.
Riisuttuna se painoi n. kymmenen kiloa, mutta lukko, pumppu,
satulalaukku työkaluineen ja varasisäkumilla, tavarateline laukkuineen
nostaa painoa yllättävästi.
En kyllä sanoisi Tunturin RX300 huonoksi.
http://www.tunturi-bicycles.com/etusivu/tuotteet/hybrid/hybrid-m/rx300/
Yhellä tutulla on tuollainen ja kyllä se joustokeula aika mukavasti
pehmentää huonon tien töyssyt.
Junnu Kangas
Monesti joku viisi kiloa on sellainen, että se on helpompi ja pirun
paljon halvempi keventää omalta vyötäröltä kuin pyörästä.:)
Pasi Pikkupeura
> Monesti joku viisi kiloa on sellainen, että se on helpompi ja pirun
> paljon halvempi keventää omalta vyötäröltä kuin pyörästä.:)
Näinkin useimmiten kyllä.
Rungon grammojen hinkaaminen on vähän niin ja näin, mutta erityisesti
kaikella pyörivällä massalla (renkaat ja kiekot lähinnä) on huomattavaa
merkitystä, jos pyörällä on tarkoitus kiihdyttää, jarruttaa ja joskus
jopa kivuta ylämäkeä. Tasaisella vauhdilla ja pitkällä tasaisella
suoralla lisämassa voi inertian ansiosta jopa tasoittaa menoa, mutta
sellaiseen ajoon harvemmin pääsee - varsinkaan niissä ylämäissä, joissa
ajo väkisinkin nykii.
Normi työmatkaajalle pyörän kokonaismassa vaikuttanee eniten pyörän
käsittelyyn. On aivan eri asia kallistaa, nostaa telineelle tai
hyppäyttää jalkakäytävän korokkeelle lähemmäs kaksikymmentä kuin
lähemmäs kymmenen kiloa painavaa pyörää.
Ammattilaisilla on omat tarpeensa. He joutuvat oikeasti miettimään
lisäkilojen tuomaa lisävastusta ja kasvaneita tehontarpeita, mutta
amatöörin vinkkelistä kaikkea ei aina voi mitata kellosta tai
nopeusmittarista.
Ainakin maantiepuolella tarkoituksenmukaiset kevyemmät välineet tuovat
usein myös lisämukavuutta ja parempaa ajettavuutta. Esimerkiksi rungon
hiilikuituosat tai lateksiset sisäkumit vähentävät maantiestä välittyvää
tärinää, joka toki osaltaan nostaa nopeutta mutta samalla parantaa
mukavuutta. Omalla mukavuudella on väliä, kun harrastus on sillä
mallilla, että pyörän päällä vietetään useita tunteja yhteen soittoon.