Heikki
1. Pyörän ja ketjujen vesipesu (ei aina)
2. Ketju poikki katkaisijalla (uusimmassa ketjussani on Sachsin pikalinkki)
3. Ketju limupulloon, jossa bio rasvanpoistajaa 3 dl. Ravistusta 2 min.
4. Ketju limupulloon, jossa lamppuöljyä (ei juuri haise) 3 dl.Ravistusta 2 min.
5. Huuhtelu kuumalla vedellä.
6. Kuivaus paperilla/kankaalla.
7. Rasvaus aika tavallisen tuntuisella öljyllä (Phil Wood, ostin jenkeistä, aika
paksua). Ei mikään teflon, extra dry tms. Yksi 118 ml pullo riittä ainakin 5
vuotta.
8. Ketjun asennus jonkinverran pyyhityille rattaille (Ehkä kerran vuodessa pakka
palasiksi ja eturattaat irti kunnon puhdistusta varten).
9. Pyörittelen 1 min ketjuja taaksepäin.
10. Kaikki ylimääräinen öljy ketjujen kaikilta puolilta pois
paperilla/kankaalla.
Ketjun katkaisu ei ole ollut minkäänlainen ongelma SRAM/Sachs -ketjuilla.
Shimano katkesi pari kertaa kun en viitsinyt sijoittaa uusiin pinneihin. Sen
jälkeen en ole Shimanoa ostanut.
Kohtien 3 ja 4 pulloja käytän moneen kertaan sisälmyksineen. Ennen käytin
pelkkää 3:sta, mutta ketju ei tullut oikein puhtaaksi pelkällä ravistelulla.
Koko operaatio n. 30 min. Teen sen tosiaan 500 km välein, jolloin yleensä
alkaakin jo kuulua pientä vikinää.
Joakim
Siis onko sinulla useammat ketjut joiden käyttöä vuorottelet, vai onko ketju
käyttökelvoton 2000km jälkeen?
Kejunkatkaisuun ratkaisu on sachsin powerlinkki, jolla saa helposti
yhdistettya ja katkaistua ketjun äärettömän monta kertaa. Moni kuitenkin
saattaa epäillä sen kestävyyttä. Minulla on ollut vastaava vuoden kytössä,
eikä ole vielä katkennut. Linkkejä saa kaupoista erikseen ja ne kuulemma
sopii myös shimanon ketjuille. Niistä löytyy varmaan lisää infoa valmistajan
weppisivuilta.
sampo
... Eikä sitten viedä sitä limupulloa enää pullonpalautukseen vaan
säästetään seuraavaan kertaan ja viedään lopulta ehkä roskikseen.
Siispä olen ratkaissut ketjunpuhdistusasian seuraavasti:
1. Uudet ketjut ostaessani liotan niitä tärpätissä saadakseni
mahdollisen tehdasrasvan irti. Tärkeintä on, ettei ketju ole tahmea.
2. Voitelussa käytän aina TF-2-teflonia. Se on hyvin juoksevaa ja
sellaisenaan lähtee helposti lipettiin sateella, mutta suurimman osan
ajasta ajan kuivassa säässä...
3. Pyörän pesun yhteydessä pesen ketjut reilusti lämpimällä/kuumalla
vedellä käyttäen karkeapintaista sientä. Vesi huuhtelee ketjun myös
sisältä eikä sisään pääse tappeja kuluttavaa ryönää. Ketjusta on helppo
kuulla, koska sen sisällä on ylimääräistä tavaraa ja koska ei.
Kuivaan ketjut pitämällä ketjun ympärillä huoltoliinaa ja pyörittämällä
kampia muutamia kymmeniä kierroksia.
4. Lisätään teflonia. _Riittävästi._ (aika riittoisaa ainetta kuitenkin)
+ Ketjuun ei missään vaiheessa pääse kerääntymään päälle sellaista
likakerrosta, joka vaatisi rankempia toimenpiteitä.
+ Ketjua ei tarvitse katkaista.
+ Tämä on helppo lisätä tavalliseen pyöränpesurutiiniin.
- Sieni ei kestä tätä käyttöä hirveän pitkään.
- Jos pesun jälkeen jättää kuivauksen ja/tai öljyämisen tekemättä,
on ruostepeikko jo matkalla.
En väitä, että tämä olisi "Oikea Tapa", mutta näin olen hoitanut maasto-
ja maantiepyöräni ketjuja ja olen ollut tyytyväinen.
Lasse Räsänen
-If it wasn't for bad luck, I'd have no luck at all
-Homer Simpson