Paikalliset sinnepäin kilometritolpat ja muut mittarin kalibroinnin
viritelmät kyllä tunnen oikeastaan läpikotaisin. Kysymys ei siis ole nyt
niistä, vaan nimenomaan mahdollisesta paikallisesta mittaradasta tai,
mieluiten, varmistetusta mittauspisteparista maantiellä kyseisellä alueella.
All the best, Timo
--
Prof. Timo Salmi ftp & http://garbo.uwasa.fi/ archives 193.166.120.5
Department of Accounting and Business Finance ; University of Vaasa
mailto:t...@uwasa.fi <http://www.uwasa.fi/~ts/> ; FI-65101, Finland
Timo's Finnish bike page: http://www.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html
Minä olen joskus käynyt kalibroimassa urheilukentällä. Sisäradan
sisäreuna on aika tarkkaan 400m.
--
Kai
En tiedä antaako käytännössä olikean tuloksen mutta miten olisi
pyörän pyörittäminen fillari ylösalaisin käännettynä ja samalla
laskeminen kuinka monta kierrosta pyörii tietyssä ajassa ja sitten
mittaa tarkan pyörän halkaisjan jolloin saanee aika tarkan tuloksen.
Pinnaheijastimesta voisi myös ottaa valokennoon sykäykset ja sitten
laskimelle jos ei itse viitsi manuaalisesti laskeä kierroksia.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Jonkinlainen listaus löytyy:
http://www.moottoripyora.org/cgi-bin/palsta/ikonboard.cgi?act=ST;f=23;t=22717
Aika vanhaa tietoa, mutta saattaa pitää paikkansa. Itse olen luottanut
renkaan ympärysmitan mittaamiseen työntämällä pyörää yhden kierroksen
eteenpäin.
Olen mittaillut pyörän kulkemaa matkaa normaalilla kuormituksella
asfalttitiepätkällä suoraan kulkien tietyn määrän pyörän kierroksia. Jos
mittausmatka on esim. noin 30 metriä ja jos toistetaan mittausta muutaman
kerran, voidaan laskea tulosten keskihajonta. Jos matka olisi nelinkertainen
eli 120 m ja mittauskertoja yhtä monta, niin keskivirhe menisi
puolikkaaseen. Jos taas vielä matka nelinkertaistetaan 480 metriin, niin
taas virhe puolittuu. Näin puolen kilometrin monen kerran mittailussa
voidaan saada 'mittausvirhe' putoamaan neljännekseen 30 m mittapaikasta
(vain!). Harkitsisin näin ollen lyhyehkön pätkän mittaamista itse tarkasti
teräsmitalla, ja sitten monta mittauskertaa huolellisesti. Jos tuota
useammin tarvitsisi toistaa, niin ehkäpä ottaisin muutaman sadan metrin
pätkän kotinurkilta kalibrointipaikaksi.
Kyllähän mittarin saa kalibroitua vaikka miten, mutta tässähän kysyttiin,
löytyykö pk-seudulta tarkkaa mittausrataa. Onko sinulla siihen vastausta?
Kysyjähän nimenomaan mainitsi, että tuntee kalibrointitavat läpikotaisin.
- k
> En tiedä antaako käytännössä olikean tuloksen mutta miten olisi
> pyörän pyörittäminen fillari ylösalaisin käännettynä ja samalla
> laskeminen kuinka monta kierrosta pyörii tietyssä ajassa ja sitten
Kiitos kovasti vastauksestasi. Kaikkihan ovat tervetulleita. Siksi on
tietysti taholtani hieman epäkohteliasta, mutta silti aiheellista
harmitella, ettet näköjään lukenut tai ymmärtänyt kysymystäni.
Joten kysyn uudelleen, onko jossain pääkaupunkiseudulla mittauspistettä?
En etsi muita vastaustauksia, koska ne tiedän itsekin.
> Jonkinlainen listaus löytyy:
> http://www.moottoripyora.org/cgi-bin/palsta/ikonboard.cgi?act=ST;f=23;t=22717
Kiitos. Juuri tuon tyyppistä tietoa hain pääkaupunkiseudulta.
> Aika vanhaa tietoa, mutta saattaa pitää paikkansa.
Todettakoon muuten, että Vaasan tiepiirin osalta 8-tien ainakin yksi
mittausväli on edelleen paikoillaan Sepänkylän ja Koivulahden välillä.
Vähän Boxin jälkeen Porvooseen päin löytyy aika suoralla tienpätkällä.
Olikos se tienro 170...
Toinen löytyy vanhan Lahdentien varresta heti Kuusijärven jälkeen.
_harppa
> Toinen löytyy vanhan Lahdentien varresta heti Kuusijärven jälkeen.
Jeps. No siellähän se tosiaan oli. Vähän piilossa. Sen lisäksi saman,
Mäntsälää kohti vievän tien varrella on näköjään toinenkin. Heti
Järvenpään ensimmäisen risteyksen jälkeen.
Ajoratatarkistus oli sinänsä mielenkiintoinen vertailutesti
peruskonstein laittamalleni lukemalle. Heittoa oli noin neljä, viisi
metriä, eli 0.5 prosentin luokkaa (näytti liian vähän). Molemmat
mittaradat antoivat muuten ihan vastaavat tulokset, joten niiden välillä
ei ollut heittoa. Nyt pitäisi olla kalibrointi niin kohdallaan kuin sen
ajoradalla saa.
Vaikka oletkin itsensä presidentin professorin kunnianarvoisaan
virkaan eliniäksesi nimetty virkamies, on edelleen ilmiselvää että
et ole mikään varsinainen auktoriteetti muun muassa
mittaustarkkuuden alueella.
Vuodesta toiseen jaksat kuitenkin esittää omia näkemyksiäsi asiasta.
Absoluuttisena totuutena. Tottakai. Professorin arvovallalla.
Mittaradoille, ainakin silloin kun niitä vielä itse pystyttelin,
luvataan metrin tarkkuus per pylväs. Tämän perusteella rata on siis
998-1002 metrinen. Useimpiin tarpeisiin riittävän hyvä.
Tarkkuus on luokkaa 2000ppm.
Virhe renkaan säteessä yli 4mm
Aiemmin esittämäsi GPS-tarkistuksen tarkkuus on luokkaa 3-30 metriä.
Käytännössä määritys menee näköjään uusillakin Garminin laitteilla
heikoimmillaan yli sadan metrin päähän.
Tarkkuus on (1km matkalla)luokkaa 60000ppm.
Virhe renkaan säteessä yli 15mm
Useaan kertaan ehdottamallani ketsuppitestillä [ketsuppia
renkaaseen, mitataan täplien väli tiestä] saadaan mittanauhan avulla
jopa köpelöimmän tarkastelijan avulla tarkkuus yhdellä
pyörähdyksellä niin tarkasti kuin se voidaan laitteisiin syöttää
Tarkkuus on (1 pyörähdys) luokkaa 15 ppm.
Virhe renkaan säteessä 0.03mm
Mittauksia voi tehdä useampia ja ottaa näistä keskiarvon (yleensä
kannattaa kovin heittelevät tulokset jättää kokonaan laskuista pois)
tai ottaa tulokset useammasta pyörähdyksestä. Jos vaikka jaksaa
tehdä 10 täplän (tarvitaan 25m mitta) mittauksia 10 kpl saadaan
Tarkkuus (10 pyörähdystä 10 toistoa) 0.22 ppm
Virhe renkaan säteessä <0.0005mm
--
Sampo firstname...@Oulu.fi
Vaikka oletkin itsensä presidentin professorin kunnianarvoisaan
virkaan eliniäksesi nimeämä virkamies, on edelleen ilmiselvää että
> Vaikka oletkin itsensä presidentin professorin kunnianarvoisaan
> virkaan eliniäksesi nimeämä virkamies, on edelleen ilmiselvää että et
> ole mikään varsinainen auktoriteetti muun muassa mittaustarkkuuden
> alueella.
En tiedä yritätkö olla hauska vai mikä sinua todellisuudessa nyppii.
Pyöräilyharrastuksellani ei ole mitään tekemistä ammattini kanssa. Miksi
olisi?
> Vuodesta toiseen jaksat kuitenkin esittää omia näkemyksiäsi asiasta.
> Absoluuttisena totuutena. Tottakai. Professorin arvovallalla.
Päätit siis pistää paremmaksi. Absoluuttisen varmat mielipiteet eivät
ole ollenkaan minun yksinoikeuteni.
> Useaan kertaan ehdottamallani ketsuppitestillä [ketsuppia renkaaseen,
> mitataan täplien väli tiestä] saadaan mittanauhan avulla
Joka sisältyy myös niihin omiin sivuihini.
> jopa köpelöimmän tarkastelijan avulla tarkkuus yhdellä pyörähdyksellä
> niin tarkasti kuin se voidaan laitteisiin syöttää
Saat (hieman) eri tuloksen pyörän päällä istuen kuin sitä taluttaen.
Mikään ei ole ehdotonta.
> Mittauksia voi tehdä useampia ja ottaa näistä keskiarvon (yleensä
Toki. Ja tässä on sen verran monta eri itsekin vaihtoehtoa käytetty,
että eiköhän tämä ole ihan riittävä.
Ja jokainen tulkoon autuaaksi omalla uskollaan. Hyviä pyöräilyjä sinulle
ja muille toivottaen.
> Vaikka oletkin itsensä presidentin professorin kunnianarvoisaan
> virkaan eliniäksesi nimeämä
> Tarkkuus on luokkaa 2000ppm.
> Virhe renkaan säteessä yli 4mm
> Jos vaikka jaksaa
> tehdä 10 täplän (tarvitaan 25m mitta) mittauksia 10 kpl saadaan
> Tarkkuus (10 pyörähdystä 10 toistoa) 0.22 ppm
> Virhe renkaan säteessä <0.0005mm
No jo on juttua. En oikein ymmärrä, mitä pahaa siinä on, että mies on
professori (no okei, professorit ovat hajamielisiä, mutta haitanneeko tuo
mitään, kun ei tarvitse semmoisen kanssa elää tai tehdä töitä jatkuvasti,
hajamielisyys on herttaisen inhimillistä). Salmen jutut ovat olleet aina
ymmärrettäviä ja järkeenkäyviä, eivätkä tippaakaan pahantahtoisia. Ihminen
se on professorikin, ja hänellä on yhtäläinen oikeus polkupyöräilyyn kuin
meillä koulupudokkaillakin. Jos ei meille ole professorin titteleitä jaeltu,
se johtuu meidän omien kykyjemme tai yrityksemme puutteesta, ei professorien
polkupyöräharrastuksesta.
Täytyy sanoa, että en ymmärrä yhtään mitään noista ylle lainatuista Sampon
lopullisista totuuksista, toisin kuin Salmen kirjallisesta ilmaisusta, joka
on maallikolle ymmärrettävää. Ilmeisesti professuureja ei jaeta
vaikeaselkoisen ilmaisun meriiteistä? Tämä menee nyt off-topiciksi, mutta
omat kokemukseni ovat, että tohtorin arvolla "siunatut" osaavat aina kertoa
kansantajuisesti, mitä tutkivat, mitä tekevät, miten, ja minkä takia, kun
taas wannabe-tiedemiehet pystyvät usein ilmaisemaan itseään niin hienolla
oman alansa jargonilla, että kuulija jää hölmistyneenä äimistelemään, että
mistähän se oikein höpisi.
Sampon teksti oli lähinnä esimerkki tuosta jälkimmäisestä. "tarkkuus
2000ppm"? Pyörähdystä per metri? "Virhe renkaan säteessä yli 4 mm"? Mikä
hiivatin virhe renkaan säteessä? Mitä tekemistä "renkaan säteen virheellä"
on sen kanssa, että halutaan tietää, kuinka pitkän matkan pyörä kulkee
yhdellä pyörähdyksellä, eli halutaan tietää etenemismatka ja mitataan
etenemismatkaa pyörähdystä kohti? Eikö ole aivan samantekevää, onko virhe
renkaan säteessä 1 vai 10 mm, jos mitataan nimenomaan etenemismatkaa
pyörähdystä kohti, ja ollaan kiinnostuneita juuri tuosta mitattavasta
suureesta?
Sitten tehdään pyörähdyksiä ja toistoja, ja taas mitataan renkaan sädettä,
ja lasketaan virherajoja pyörähdyksinä per metri ja virheenä renkaan
säteessä? Mihin tuo kaikki oikein liittyy? Johonkin labraharjoitukseen,
jossa harjoituksen tekijä ei ole lainkaan ymmärtänyt, mitä on mittaamassa,
mutta on osannut vääntää siitä huolimatta hienoja
osittaisdifferentiaaliyhtälöitä, joiden tuloksista on ylpeä, kun
laskutoimitukset olivat niin monimutkaisia, että maallikko ei ymmärrä niistä
mitään?
Itse ajattelin tässä alkaa suunnitella pyöräretken valmistelua, loma alkoi
justiinsa. Mittari on asennettu, mutta kalibroitu vain yhden pyörähdysmatkan
mittauksen perusteella. Viimeksi tuli virhettä suurin piirtein 20 %, mutta
luulen sen johtuneen paremminkin siitä, että tulkitsin yhden vaaksan matkan
kartalla vähän liian optimistisesti, ja tie mutkitteli enemmän kuin olin
arvellut. Jokaisesta suunnitellusta sadasta kilometristä tuntui tulevan
mittariin 120 km. En usko, että virhe johtui mittarin kalibrointivirheestä
kuin marginaaliselta osin, mutta toisaalta osittaisdifferentiaalit olivat
kyllä jääneet laskematta. Miten nuo ppm-arvot lasketaan ja syötetään
mittariin? Vastaisiko vaaksa kartalla tarkemmin miljoonaa vaaksaa
maantiellä, jos säätäisin ppm-arvot kohdilleen?
Hyvää pyöräilykesää,
Juha
> Viimeksi tuli virhettä suurin piirtein 20 %, mutta
> luulen sen johtuneen paremminkin siitä, että tulkitsin yhden vaaksan matkan
> kartalla vähän liian optimistisesti, ja tie mutkitteli enemmän kuin olin
> arvellut.
> Vastaisiko vaaksa kartalla tarkemmin miljoonaa vaaksaa maantiellä,
> jos säätäisin ppm-arvot kohdilleen?
Voisiko virhe johtua siitä, että mittarisi näyttää matkan jalkoina
vaaksojen sijaan?
:-)
--
M. Tavasti / tava...@iki.fi / +358-40-5078254
Poista sähköpostiosoitteesta molemmat x-kirjaimet
Remove x-letters from my e-mail address
> Sampon teksti oli lähinnä esimerkki tuosta jälkimmäisestä. "tarkkuus
> 2000ppm"? Pyörähdystä per metri? "Virhe renkaan säteessä yli 4 mm"? Mikä
> hiivatin virhe renkaan säteessä? Mitä tekemistä "renkaan säteen virheellä"
> on sen kanssa, että halutaan tietää, kuinka pitkän matkan pyörä kulkee
> yhdellä pyörähdyksellä, eli halutaan tietää etenemismatka ja mitataan
> etenemismatkaa pyörähdystä kohti? Eikö ole aivan samantekevää, onko virhe
> renkaan säteessä 1 vai 10 mm, jos mitataan nimenomaan etenemismatkaa
> pyörähdystä kohti, ja ollaan kiinnostuneita juuri tuosta mitattavasta
> suureesta?
ppm:llä voidaan kuvata esim. mitattavaa massatarkkuutta esim.
massaspektrometrissa. Tästä soveltaen arvaan, että kirjoittaja
varmaankin on ppm:llä tarkoittanut virhettä: ppm = parts per million eli
10^-6
2000ppm olisi siten 2000x10^-6 eli 0,002,nyt vaan pitäisi tietää
yksikkö, mm? %? vai jotain muuta
Off-topics:
Renkaan säteen mittaamisessa oleva virhe vaikuttaa, laskutavasta
riippuen, mittarin "kalibrointiin". Tosin eihän noita fillarin
matkamittareita voi kai kalibroida sanan varsinaisessa merkityksessä
vaan jos mitattu matka eroaa todellisesta matkasta, niin mittarille
annataan hieman eri kerroin, jolla se laskee pyörähdyksestä kuluvan matkan.
Tarkan matkan mittaamiseen pitäisi varmaan ottaa huomioon ulkoinen
ilmanpaine ja lämpötila, koska ne vaikuttavat siihen miten lytyssä
rengas on. Samoin voima, joka painaa renkaan sivuja kasaan ja saa aikaan
renkaan lämpenemisen voi vaikuttaa. Entäs kun takapyörä oikaisee
mutkissa, jotta missä se mittari pitäisi olla ja mistä se kulkema matka
mitataan; keskiöstä vai jostain...
Jopas menee vaikeaksi mutta tästähän voi saada aikaiseksi oikein
mainion mielipiteen vaihdon ja miksi emme puuhastelisi hyvän
harrastuksen parissa.
/vm ollilainen
ennemmin, ajakaa pyörillänne.
>> Sampon teksti oli lähinnä esimerkki tuosta jälkimmäisestä. "tarkkuus
>> 2000ppm"?
> ppm:llä voidaan kuvata esim. mitattavaa massatarkkuutta esim.
> massaspektrometrissa. Tästä soveltaen arvaan, että kirjoittaja varmaankin
> on ppm:llä tarkoittanut virhettä: ppm = parts per million eli 10^-6
No juu, voihan se varmasti jossain yhteydessä tarkoittaa miljoonasosaa,
jossain paikallispuhelumaksua, jossain pyörähdystä per metri, jossain jotain
muuta. En ymmärrä, miksi pitäisi sanoa 2000 ppm, jos tarkoitetaan kahta
promillea, mutta enpä ymmärrä kaikkea muutakaan. En tiennyt pyöräilyn olevan
noin monimutkaista, omassa mielessäni näen yksinkertaisuuteen pyrkimisen
suurena hyveenä, etenkin silloin, kun sillä ei menetetä yhtään mitään.
Pyöräily on pyrkimystä perusasioiden äärelle, omin voimin luonnossa
liikkumista. Totta kai on hyväksi ymmärtää asiaan liittyvät fysikaaliset ja
fysiologiset perusteet, mielellään mahdollisimman hyvin, mutta jos ne
ymmärtää hyvin, ne saa kuulostamaan ja näyttämään yksinkertaisilta.
> 2000ppm olisi siten 2000x10^-6 eli 0,002,nyt vaan pitäisi tietää yksikkö,
> mm? %? vai jotain muuta
Ei taida tietää alkuperäisten laskelmien esittäjä itsekään.
Tieteislaskimesta saadut tulokset on yhdistetty satunnaisista lähdeteoksista
löydettyihin yksiköihin, ja toivottu osumaa, tai jotain. Yleensä ei osu.
Itse yritin joskus lujuusopin laskuharjoituksessa tarjota vastaukseksi
graafis-visuaalista tarkastelua, että lujalta näyttää, ja kyllä kestää, kun
olin ensin sählännyt sivun mittaisen yhtälön annetusta tehtävästä, eikä
ollut aavistustakaan, miten se ratkaistaisiin. Nolla pistettä. Ei sykkinyt
lujuusopin guruilla sydän visuaalisille arvoille. Panen sen nollan nyt
kiertämään, tuo selostus ppm:istä ja säteen virheistä oli niin täyttä
tuubaa, että nollaa enempää ei irtoa.
> Off-topics:
> Renkaan säteen mittaamisessa oleva virhe vaikuttaa, laskutavasta riippuen,
> mittarin "kalibrointiin".
Ei vaikuta minun mittarissani, tuskin vaikuttaa monen muunkaan mittarissa.
Mittari haluaa tietää, kuinka pitkän matkan polkupyörä etenee, kun pyörä
pyörähtää yhden kierroksen. Jos pystyn määrittämään mittarille tarkalleen,
kuinka pitkän matkan polkupyörä yhdellä pyörän pyörähdyksellä kulkee,
mittari näyttää oikein. Renkaan sädettä ei tarvitse tietää kenenkään.
Tässähän keskityttiin koko ajan mittaamaan polkupyörän etenemismatkaa,
kukaan ei ollut mittaamassa renkaan sädettä, koska sitä tietoa ei tarvita
mihinkään. Säteen mittausvirheellä ei ole merkitystä tämän asian suhteen,
kunhan ei erehdy käyttämään sädettä laskentaperusteena, mikä ei olisi
erityisen viisasta.
> Entäs kun takapyörä oikaisee mutkissa, jotta missä se mittari pitäisi olla
> ja mistä se kulkema matka mitataan; keskiöstä vai jostain...
No joo, ostin juuri uuden satelliittinavigaattorin. Sitten kävin ostamassa
junalipun, jotta saan fillarin pois pääkaupunkiseudulta, ja pääsen
aloittamaan pyöräretken raikkaassa maalaisilmassa. Kiinnitän
satelliittinavigaattorin mahdollisimman lähelle retkikuormassa
kuljettajineen olevan polkupyöräni massakeskipistettä, ja panen sen
mittaamaan matkaa siinä. Samalla etupyörän pinnassa oleva magneetti lähettää
sykäyksiä fillarin mittarille. Minulla on myös sykemittari, ja rannekello,
joka näyttää myös lämpötilaa ja ilmanpainetta, mutta on vielä epävarmaa,
käytänkö niitä. Varminta kai olisi käyttää, mutta lämpömittarikello pitäisi
tällöin ottaa pois kädestä, ja panna paikkaan, jossa auringon säteilylämpö
ei lämmitä sitä. Toisaalta sen pitäisi myös olla paikassa, jossa ilmavirta
ei pääse aiheuttamaan virhettä staattisen paineen mittaukseen. Ehkä olisi
myös syytä huomioida tiheyskorkeuden muutokset, tulisiko minun kenties
taltioida gps-korkeutta staattisen paineen lisäksi, jotta tietäisin, milloin
on kysymyksessä korkeudenmuutoksesta johtuva ilmanpaineen muutos, ja milloin
muista ilmakehän ilmiöistä johtuva. Ja entäpä sitten ilmankosteus?
En tiedä, alkaa ahdistaa. Ehkä kuitenkin lähden polkemaan
tarkkuuskalibroimattoman matka/nopeusmittarin ja paperikartan kanssa.
Ilmansuuntia voi arvailla kellon ja auringon avulla, tuskin toki kovin monen
ppm:n tarkkuudella, mutta luultavasti kuitenkin niin, että tietää, meneekö
itään vai pohjoiseen. Junalle pitäisi huomenna joutua kvartsikellon
tarkkuudella, mutta junasta nousun jälkeen ei sitten ehkä ole niin tarkkaa,
meneekö matkaan neljä vai kahdeksan tuntia. Menee, mikä menee, ja sitten
toivottavasti odottaa rantasauna ja kylmä olut. Kaunis kesäilta, ei kiirettä
minnekään, takana mukava pyörämatka, suunnilleen vaaksa kartalla, luonnossa
paljon enemmän. Seuraavana päivänä taas fillarin selkään ja kohti uutta
määränpäätä, ja niin edelleen. Hyvää kesää, mittailkaahan vehkeitänne!
Juha
> Onko p��kaupunkiseudulla jossain kilometrin virallista mittausp�tk��?
Saman kysymys, mutta Tampereen seudulla?
--
M. Tavasti / tava...@iki.fi / +358-40-5078254
Poista s�hk�postiosoitteesta molemmat x-kirjaimet
Ei omallanikaan, jota en juuri siksi pidä newseissä esillä.
Mittaustarkkuudesta sensijaan olen jonkin verran jyvällä.
>> Useaan kertaan ehdottamallani ketsuppitestillä [ketsuppia renkaaseen,
>> mitataan täplien väli tiestä] saadaan mittanauhan avulla
>
> Joka sisältyy myös niihin omiin sivuihini.
No hyvä jos näin on.
>> jopa köpelöimmän tarkastelijan avulla tarkkuus yhdellä pyörähdyksellä
>> niin tarkasti kuin se voidaan laitteisiin syöttää
>
> Saat (hieman) eri tuloksen pyörän päällä istuen kuin sitä taluttaen.
> Mikään ei ole ehdotonta.
Siis talutitko pyöräsi noiden kilometrin testiratojen päästä päähän,
vai mihin tuo liittyy?
Tottakai pyörällä pystyy ajamaan vaikka renkaassa on ketsuppitahra.
>> Mittauksia voi tehdä useampia ja ottaa näistä keskiarvon (yleensä
>
> Toki. Ja tässä on sen verran monta eri itsekin vaihtoehtoa käytetty,
> että eiköhän tämä ole ihan riittävä.
Ja kun vahingossa leikkasit pois edellisen postaukseni pääasian niin
lisätään se tänne loppuun.
Kalibrointimenetelmien tarkkuudet (ppm [part per million] mitä
pienempi luku, sitä tarkempi)
GPS 60000
testirata 2000
ketsuppi 15
ketsup.10*10 0.22
--
Sampo firstname...@Oulu.fi
Kiitos nimimerkin suojista täräytetystä, henkilöön käyvästä,
70-rivisestä postauksestasi, jonka asiasisällön lainaan tähän alle:
> Täytyy sanoa, että en ymmärrä yhtään mitään noista ylle lainatuista Sampon
> lopullisista totuuksista,
Jos et ymmärrä jotakin, niin ei siitä kannata pillastua.
Renkaan kalibrointi tapahtuu seuraavasti: Ruiskaus ketsuppia
renkaaseen, aja asfalttia eteenpäin, mittaa täplien väli ja syötä
saamasi tulos mittariisi.
> mitä pahaa siinä on, että mies on professori (no okei, professorit
> ovat hajamielisiä, mutta haitanneeko tuo mitään
Tiedät kaikista suomen 2741 professorista että he ovat hajamielisiä?
Vai uskotko vain professori Salmen postauksia helpommin, koska
jokaisessa hänen postauksessaan muistetaan mainta että hän on
professori.
> omat kokemukseni ovat, että tohtorin arvolla "siunatut" osaavat
> aina kertoa kansantajuisesti, mitä tutkivat, mitä tekevät, miten
Olen tohtori.
> Viimeksi tuli virhettä suurin piirtein 20 %, mutta luulen sen
> johtuneen paremminkin siitä
No näyttäähän tuo kalibrointi sujuvan jotenkuten myös
arvailupohjalta.
--
Sampo firstname...@Oulu.fi
> Tästä soveltaen arvaan, että kirjoittaja varmaankin on ppm:llä
> tarkoittanut virhettä: ppm = parts per million eli 10^-6
Kyllä. Juurikin näin.
> 2000ppm olisi siten 2000x10^-6 eli 0,002,nyt vaan pitäisi tietää
> yksikkö, mm? %? vai jotain muuta
Tätä taas ei tarvitse tietää [välttämättä]:
Mittaradan 2000 ppm on joka tapauksessa isompi virhe kuin
ketsuppitahran 15 ppm.
Huomasin näköjään mokanneeni hieman postauksessani
<slrng7o5ki...@cobra.local> . Olen kirjoittanut Virhe renkaan
säteessä, kun olen laskenut ja mielessäni tarkoittanut
ympärysmitassa.
> Tarkan matkan mittaamiseen pitäisi varmaan ottaa huomioon ulkoinen
> ilmanpaine ja lämpötila, koska ne vaikuttavat siihen miten lytyssä
> rengas on.
Totta. Tarkka kaveri virittää rengaspainetta reaaliaikaisesti
loggaavan systeemin.
> Samoin voima, joka painaa renkaan sivuja kasaan ja saa
> aikaan
Ja tämäkin vielä. Kuskin massa ei tietenkään ole pyörälenkillä
vakio. Pystyisiköhän joustosatulatolpasta virittämään tarkkuusvaa'an
jolla kuski punnittaisiin vaikkapa 5 minuutin välein.
> renkaan lämpenemisen voi vaikuttaa.
Painemittarin yhteyteen voinee samalla laittaa termolelementin.
> Entäs kun takapyörä oikaisee
Mittari ilman muuta molempiin pyöriin.
Datan analysoimiseksi "Mikä on pyöräilijän kulkema matka" tulisi
hakea ja perustaa EU-rahoitteinen poikki- ja monitieteellinen
tutkimuskonsortio.
--
Sampo firstname...@Oulu.fi
Porintien, valtatie 11, alkupuolelta löytyy yksi. Ajat Kankaantaan
teollisuusalueen risteyksen ohi kohti Poria noin kilometrin verran.
Pyydän anteeksi, jos koit sen henkilöön käyväksi, ja ymmärrän, että koit.
Tarkoitus oli sanoa, että lukijaa ei haittaa, jos joku haluaa kertoa
itsestään allekirjoituksessaan enemmän kuin nimensä. Jos joku haluaa kertoa
olevansa tohtori tai rehtori, kertokoon kaikin mokomin, se auttaa usein
lukijaa panemaan viestin oikeanlaisiin kehyksiin. Tällaiset pelkän etunimen
takaa kirjoitetut viestit eivät kehyksiä ansaitse, saati oikeutta "käydä
henkilöön", jos se nyt muutenkaan on kovin tyylikästä, saati hedelmällistä.
Juuri tuon "henkilöön käymisen" oli tarkoitus olla arvosteluni kohteena, ei
kenenkään henkilön. Ja toisena arvostelun kohteena oli hämmästyttävä esitys
siitä, miten mittausvirheet vaikuttavat renkaan säteeseen, tai jotain. Jos
yksinkertaiseen kysymykseen kilometrin mittaradan sijainnista saa tuollaisen
vastauksen, vaikka on jo kysymyksessään kertonut tuntevansa muut
kalibroinnin menetelmät, ja kertonut, ettei hae sellaista vastausta, niin
olihan tuo vastaus mielestäni aika erikoinen ja "henkilöön käyvä".
Itse olen mitannut renkaan pyörähdyksen käyttäen teippimerkkiä niin maassa
kuin renkaassakin. Vaikuttaisi osuneen hyvin oikeaan, päätellen siitä, että
kilometrin mittaradalla tulee mittariin kilometri, ja gps mittaa vastaavia
matkoja kuin mittarikin. Ei ole tarvinnut laskea renkaan halkaisijaa tai
sädettä, saati niiden virheitä. Mielestäni tällaiseen asiaan ei suuria
tieteellisiä meriittejä vaadita. Pyydän anteeksi aiheuttamaani mielipahaa,
ja pyrin vastaisuudessa valitsemaan sanani paremmin. Mutta älköön sitä
tuomittako, joka kertoo allekirjoituksessaan myös ammattinsa, jos tiedot
ovat oikeita.
Juha
OK.
Kiitos hämmentävän suoraselkäisestä vastauksestasi. Omien
hairahduksien myöntäminen vaatii sisua. En muista että olisin
aiemmin nähnyt kenenkään ei-koko-nimellään-esiintyvän moista
tehneen. Hienoa.
--
Sampo firstname...@Oulu.fi