Eka Blyyray
Turo Juurakko
blyyray-levyni. Kolmannen asteen yhteys, jonka speksit olivat sen verran
hyvin kohdallaan, etten malttanut olla korjaamatta talteen, vaikkei mulla
ole vielä soitintakaan. Sisältää elokuvan kaikki kolme eri versiota (1977
orkku, 1980 spesiaali ja dir cut). Kuva 1080/24p ja äänet pakkaamattomina
TrueHD 5.1 ja DTS HD 5.1. Eli ns. "lopullinen julkaisu", jonka jälkeen ao.
elokuvaan ei tarvitse enää tuhlata rahaa.
Olinkin jo jonkin aikaa miettinyt, mikä leffa mahtaa saada kunnian olla eka
hankinta hd-formaatissa. Perinne sai näin jatkoa, sillä mä hankin aikoinaan
myös ekat dvd:t ja cd:t ennen soitinta. DVD:llä ensimmäisiä taisivat olla
muistaakseni R1-julkaisut John Carpenterin Prince of Darknessista ja Robert
Zemeckisin Contactista. Tais siinä satsissa olla joku kolmaskin. CD:llä eka
levy oli Todistajan (Witness) soundtrack, Filmifriikistä (RIP)
postikuluineen 150 markan pintaan.
--
mukavan tiukkaa
Turo Juurakko
Öh, ei suinkaan Filmifriikistä, vaan Diskeristä... Filmifriikki kai elää ja
potkii edelleen.
--
mukavan tiukkaa
Tomi Jaskari
+0300:
>> (1977 orkku, 1980 spesiaali ja dir cut). Kuva 1080/24p ja
>> äänet pakkaamattomina TrueHD 5.1 ja DTS HD 5.1. Eli ns.
>> "lopullinen julkaisu", jonka jälkeen ao. elokuvaan ei tarvitse
>> enää tuhlata rahaa.
Kivaa teknolätinää tällaiselle, joka taistelee sen kanssa, että saa telkun
näkyviin putkelleen. Mitä ihmettä ovat:
a) TrueHD
b) DTS HD
5.1 kertoo ilmeisesti kanavien määrän. Ja pliis, ei mitään linkkejä
wikipediaan vaan nopea ympäripyöreähkö? vastaus.
--
/*. Käytössä Opera 9.xx: http://www.opera.com/
O>'O________________________________________________
Homepage: http://www.kolumbus.fi/tomijaskari/
Turo Juurakko
> Turo Juurakko <tj...@valid.invalid> kirjoitti Sat, 05 Apr 2008
> 15:52:42 +0300:
>
>>> (1977 orkku, 1980 spesiaali ja dir cut). Kuva 1080/24p ja
>>> äänet pakkaamattomina TrueHD 5.1 ja DTS HD 5.1. Eli ns.
>>> "lopullinen julkaisu", jonka jälkeen ao. elokuvaan ei
>>> tarvitse enää tuhlata rahaa.
>
> Kivaa teknolätinää tällaiselle, joka taistelee sen kanssa,
> että saa telkun näkyviin putkelleen. Mitä ihmettä ovat:
>
> a) TrueHD
> b) DTS HD
>
> 5.1 kertoo ilmeisesti kanavien määrän. Ja pliis, ei mitään
> linkkejä wikipediaan vaan nopea ympäripyöreähkö? vastaus.
Toinen tai molemmat noista on häviöttömästi pakattuja ääniformaatteja, eli
sisältää saman laadun kuin alkuperäinen ääniraita (miinus saivartelu
analogisen äänen digitoinnista syntyvästä laatuerosta).
--
mukavan tiukkaa
Tomi Jaskari
+0300:
>>>> (1977 orkku, 1980 spesiaali ja dir cut). Kuva 1080/24p ja
>>>> äänet pakkaamattomina TrueHD 5.1 ja DTS HD 5.1. Eli ns.
>> a) TrueHD
>> b) DTS HD
> Toinen tai molemmat noista on häviöttömästi pakattuja ääniformaatteja,
> eli sisältää saman laadun kuin alkuperäinen ääniraita (miinus saivartelu
> analogisen äänen digitoinnista syntyvästä laatuerosta).
Hyvä että kysin, kuvittelin HD:n ilmaisen supertarkkaa kuvaa ála High
Definition, mutta kai ilmaisua voi soveltaa ääneenkin.
Mikko J
"Tomi Jaskari" <Tomij...@kolumbus.fi> wrote in message
news:op.t85e5cm7gwex2v@tomin...
> Turo Juurakko <tj...@valid.invalid> kirjoitti Sat, 05 Apr 2008 19:37:42
> +0300:
>
>>>>> (1977 orkku, 1980 spesiaali ja dir cut). Kuva 1080/24p ja
>>>>> äänet pakkaamattomina TrueHD 5.1 ja DTS HD 5.1. Eli ns.
>>> a) TrueHD
>>> b) DTS HD
>> Toinen tai molemmat noista on häviöttömästi pakattuja ääniformaatteja,
>> eli sisältää saman laadun kuin alkuperäinen ääniraita (miinus saivartelu
>> analogisen äänen digitoinnista syntyvästä laatuerosta).
>
Nyt vaan odottelemaan ensimmäisiä 200 euron blu-ray-kotiteatterisarjoja
hd-äänillä :) Tuli vain mieleen että kun taannoin tein vertailukuunteluita
eri ääniformaattien välillä useilla kaiutin/kotiteatterisarjoilla niin tuli
harvinaisen selväksi että tästä paremmasta äänestä ei kyllä ihan heppoisilla
kotiteatterivärkeillä päästäkään nauttimaan. Eli siinä mielessä nämä
ääniuutuudet jäänevät aika lailla varjoon verrattuna kuvan huimaan
parannukseen.
Vertaus CD vs. SACD = DD vs. Dolby TrueHD ei välttämättä ole kovin kaukaa
haettua.
Mikko
Mikael Willberg
Turo Juurakko <tj...@valid.invalid> wrote:
>
>Toinen tai molemmat noista on häviöttömästi pakattuja ääniformaatteja, eli
>sisältää saman laadun kuin alkuperäinen ääniraita (miinus saivartelu
>analogisen äänen digitoinnista syntyvästä laatuerosta).
Kun tätä vaihtia ollaan menossa teknisessä laadussa eteenpäin niin
kauanko elokuvateatterit enää pysyvät pystyssä ? Kohtuullisella
hinnalla pääsee jo aikas lähelle teatterin teknistä tasoa, joissain
tapauksessa ylikin eikä tarvi kaivaa koravatulppia eikä
karkkipussinrapinakaan ole enää ongelma.
Mig
--
**** Mikael Willberg ********************************************************
* * Sekalaista taravaa myytävänä *
* Tampere * Various items for sale *
******** Finland **************** http://www.hyper.fi/~mig/forsale/ *********
JiiHoo
Mikael Willberg <m...@hyper.fi> kirjoitti...
> In article <65po6hF...@mid.individual.net>,
> Turo Juurakko <tj...@valid.invalid> wrote:
> >
> >Toinen tai molemmat noista on häviöttömästi pakattuja ääniformaatteja, eli
> >sisältää saman laadun kuin alkuperäinen ääniraita (miinus saivartelu
> >analogisen äänen digitoinnista syntyvästä laatuerosta).
>
> Kun tätä vaihtia ollaan menossa teknisessä laadussa eteenpäin niin
> kauanko elokuvateatterit enää pysyvät pystyssä ?
Veikkaan että niin kauan kuin elokuvia ylipäätään tehdään. Aina se
elokuvateatteri on kotisysteemejä edellä ja pari kertaa elokuvan on jo
pitänyt kuolla, mutta aina se on selvinnyt.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Mikko J
"JiiHoo" <jii...@kof.fi> wrote in message
news:Sq3Kj.321994$cF5.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> Mikael Willberg <m...@hyper.fi> kirjoitti...
>> In article <65po6hF...@mid.individual.net>,
>> Turo Juurakko <tj...@valid.invalid> wrote:
>> >
>> >Toinen tai molemmat noista on häviöttömästi pakattuja ääniformaatteja,
>> >eli
>> >sisältää saman laadun kuin alkuperäinen ääniraita (miinus saivartelu
>> >analogisen äänen digitoinnista syntyvästä laatuerosta).
>>
>> Kun tätä vaihtia ollaan menossa teknisessä laadussa eteenpäin niin
>> kauanko elokuvateatterit enää pysyvät pystyssä ?
>
> Veikkaan että niin kauan kuin elokuvia ylipäätään tehdään. Aina se
> elokuvateatteri on kotisysteemejä edellä ja pari kertaa elokuvan on jo
> pitänyt kuolla, mutta aina se on selvinnyt.
Teknisestihän hyvä kotiteatteri jyrää elokuvateatterin ihan mennen ja tullen
kun sen tekee huolella, mutta aika harva on valmis laittamaan 10ke+ summaa
elokuvien katsomiseen ja massa on se mikä määrää. Eli en usko että
kotiteatterit nyt tai tulevaisuudessakaan tulevat elokuvateattereita
kaatamaan.
Mikko
JiiHoo
Mikko J <mikko.j...@iki.fi> kirjoitti...
> > elokuvateatteri on kotisysteemejä edellä ja pari kertaa elokuvan on jo
> > pitänyt kuolla, mutta aina se on selvinnyt.
>
> Teknisestihän hyvä kotiteatteri jyrää elokuvateatterin ihan mennen ja tullen
> kun sen tekee huolella, mutta aika harva on valmis laittamaan 10ke+ summaa
> elokuvien katsomiseen ja massa on se mikä määrää. Eli en usko että
> kotiteatterit nyt tai tulevaisuudessakaan tulevat elokuvateattereita
> kaatamaan.
Mites se kotisysteemi hakkaa hyvän elokuvateatterin? Tietenkin jokainen
voi rakentaa varmaan oman elokuvateatterin, mutta käsittääkseni silloin
puhutaan 100ke+ luvuista ja luulisi sen hinnan jossain näkyvän, ainakin
pirun paljon suurempana kankaana.
Hantte
> Mikko J <mikko.j...@iki.fi> kirjoitti...
>> "JiiHoo" <jii...@kof.fi> wrote in message
>>> Veikkaan että niin kauan kuin elokuvia ylipäätään tehdään. Aina se
>>> elokuvateatteri on kotisysteemejä edellä ja pari kertaa elokuvan on jo
>>> pitänyt kuolla, mutta aina se on selvinnyt.
>> Teknisestihän hyvä kotiteatteri jyrää elokuvateatterin ihan mennen ja tullen
>> kun sen tekee huolella, mutta aika harva on valmis laittamaan 10ke+ summaa
>> elokuvien katsomiseen ja massa on se mikä määrää. Eli en usko että
>> kotiteatterit nyt tai tulevaisuudessakaan tulevat elokuvateattereita
>> kaatamaan.
>
> Mites se kotisysteemi hakkaa hyvän elokuvateatterin? Tietenkin jokainen
> voi rakentaa varmaan oman elokuvateatterin, mutta käsittääkseni silloin
> puhutaan 100ke+ luvuista ja luulisi sen hinnan jossain näkyvän, ainakin
> pirun paljon suurempana kankaana.
>
Ihan uteliaana ihmettelen, mihin sen 100ke+ saa oikein törsättyä
kotiteatteriin? Tietysti jos pitää ensin ostaa se koti, mutta ei kai
siitä ole kyse?
Toisaalta kun lähdetään hifistelemään, niin perfektionistit eivät saa
edes kaiuttimia tuolla rahalla....
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
@arvaa.loput Pekka Leinonen
wrote:
>> Mites se kotisysteemi hakkaa hyvän elokuvateatterin? Tietenkin jokainen
>> voi rakentaa varmaan oman elokuvateatterin, mutta käsittääkseni silloin
>> puhutaan 100ke+ luvuista ja luulisi sen hinnan jossain näkyvän, ainakin
>> pirun paljon suurempana kankaana.
>>
>
>Ihan uteliaana ihmettelen, mihin sen 100ke+ saa oikein törsättyä
>kotiteatteriin? Tietysti jos pitää ensin ostaa se koti, mutta ei kai
>siitä ole kyse?
>Toisaalta kun lähdetään hifistelemään, niin perfektionistit eivät saa
>edes kaiuttimia tuolla rahalla....
Puhe oli kääntynyt jo omaan elokuvateatteriin, ei kotiteatteriin... Kyllähän se
vaatis tuommoiset 100m2 pinta-alaa ja 3-4m korkeutta.
JiiHoo
Hantte <han...@invalido.lehmussaari.com> kirjoitti...
Mä puhuin nyt jos oikein tekee elokuvateatterin. Mun käsittääksäni
tuossa 100k ei ole mukana rakennusta, vaan pelkät laitteet, tyyliin
valkokangas, projektori, kajarit, vahvistimet jne.
Mitäs se Helsingin THX-sertifikaatin saanut sali aikoinaan maksoi?
Siitähän taisi olla aika yksityiskohtainen esittely TM:ssä eikä ollut
silloinkaan halpa, tuskin hyvät systeemit ovat nykyään yhtään sen
halvempia.
Turo Juurakko
Isot salit ja katsojajoukot tuovat omat haasteensa sekä äänentoistoon että
kuvan projisointiin ja se maksaa. Kotioloissa pääsee pienemmillä
investoinneilla samaan lopputulokseen. Kasvavat kuvaruudut ja laadullisesti
paranevat videojulkaisut varmasti laskevat intoa lähteä kaupallisiin
teattereihin, varsinkin kun leffojen levityksen viive teatterista levylle on
koko ajan pienentynyt. Kaupallisilla saleilla on kuitenkin jatkossakin yksi
etu puolellaan ja se liittyy katselutilojen akustointiin ja
äänenvoimakkuuksiin. Tavalliset siviilikämpät ovat tässä mielessä
rajoitettuja.
--
mukavan tiukkaa
Kari Jokinen
-elokuvaan joka esitettiin Rexissä Sensurroundilla pystyisi
kotiteatterissa toteuttamaan - no jaa, kyllä SORMUSTEN HERRASSA se kohta
kun Frodo ja kumppanit kiipesivät kallioseinällä Minas Morgulin
yläpuolella antoi aika kovat pauhut kotiteatterissakin....
Jouko Holopainen
> Joo, tuskin sellaista pauhua mikä liittyi esmes MIDWAYN TAISTELU
> -elokuvaan joka esitettiin Rexissä Sensurroundilla pystyisi
> kotiteatterissa toteuttamaan
Ei tuollainen vaadi mitään ihmeellistä kotiteatterissa. Tonnin parin
(max, riippuen siitä mitä "pauhulla" tarkoittaa taikka kaipaa)
subbarille ei ole mikään ongelma. 10k€+ (pari) pääkaiuttimillekkaan ei
ole ongelma (ja subbarin tarpeellisuus on sitten hifistelyn asteesta
kiinni).
--
@jhol
Petrik Salovaara
news:47f8b590$0$23831$4f79...@news.tdc.fi:
> Kun tätä vaihtia ollaan menossa teknisessä laadussa eteenpäin niin
> kauanko elokuvateatterit enää pysyvät pystyssä ?
Elokuvateatteri on paljon muutakin kuin teknistä laatua.
Turo Juurakko
Enemmänkin mulla oli mielessä naapureiden pinnan kestävyys kun toin esiin
keskiverto siviilikämppien rajoitukset näissä asioissa.
--
mukavan tiukkaa
Sauli Kaskipelto
> Turo Juurakko wrote:
>> soundtrack, Filmifriikistä (RIP) postikuluineen 150 markan
>> pintaan.
>
> Öh, ei suinkaan Filmifriikistä, vaan Diskeristä... Filmifriikki kai elää ja
> potkii edelleen.
Filmifriikki potkii hyvin. Ainakin viime torstaina oli vielä pystyssä
kun kävin ostamassa vihdoin suomalaisen tekstityksen kera julkaistun
Babylon 5 -sarjan 2. tuotantokauden.
-SK
Mikko Järvinen
>> Kun tätä vaihtia ollaan menossa teknisessä laadussa eteenpäin niin
>> kauanko elokuvateatterit enää pysyvät pystyssä ?
> Elokuvateatteri on paljon muutakin kuin teknistä laatua.
Niinhän sehän on myös meluavaa yleisöä, yhteensopimattomia
aikatauluja, uusimmista Hollywood -elokuvasta koostuvaa valikoimaa ja
indie-tuotantoa, joka ei tullut teattereihin kuin pääkaupunkiseudulle.
--
Mikko Järvinen - ech at iki dot fi - http://www.iki.fi/ech/
Antti Alhonen
> Mä puhuin nyt jos oikein tekee elokuvateatterin. Mun käsittääksäni
> tuossa 100k ei ole mukana rakennusta, vaan pelkät laitteet, tyyliin
> valkokangas, projektori, kajarit, vahvistimet jne.
Eikä unohdeta myöskään sitä että tosimieshän ei mihinkään videotykkiin
tyydy, oli kuinka FullHD tahansa, vaan kyllä se pitää 35 mm projektori
olla - ja siihen tietenkin metsästetään mahdollisimman hyväkuntoisia
printtejä.
--
Antti Alhonen.
mikko
> Käväsinpä pyörähtämässä tossa Hulluilla päivillä ja mukaan lähti ensimmäinen
> blyyray-levyni. Kolmannen asteen yhteys, jonka speksit olivat sen verran
> hyvin kohdallaan, etten malttanut olla korjaamatta talteen, vaikkei mulla
> ole vielä soitintakaan. Sisältää elokuvan kaikki kolme eri versiota (1977
> orkku, 1980 spesiaali ja dir cut). Kuva 1080/24p ja äänet pakkaamattomina
> TrueHD 5.1 ja DTS HD 5.1. Eli ns. "lopullinen julkaisu", jonka jälkeen ao.
> elokuvaan ei tarvitse enää tuhlata rahaa.
Toiveajattelu tuollainen. Nyt jos versio on 1080p/24, niin tämä vastaa
suunnilleen esityskopion tarkkuutta leffateatterissa eli 2k.
Alkuperäisellä filmillä tarkkuus on taas jopa luokkaa 4k eli noin
nelinkertainen.
Usko tai älä, mutta kyseisestä leffasta tullaan julkaisemaan vielä
ensi vuosikymmenellä taas uusi versio kuluttajille myytäväksi jossa
tarkkuus on parempi kuin blue-rayllä.
Normaali ihmisille sillä ei ole pienintäkään väliä kotikäytössä onko
leffa 2k vai 4k, mutta ei ole yhtään vaikea kuvitella sellaista
tilannetta, että esimerkiksi vannoutuneille star wars faneille ei
saisi myytyä taas uudet versiot entistä paremmalla tarkkuudella
vanhoista leffoista. Hollywoodissa ovatkin keksineet aika nerokkaan
bisneksen kun yksi ja sama leffa voidaan myydä ensin VHS:llä/betalla,
sitten laserdiskillä, sitten DVD:llä, sitten bluerayllä ja sitten
vielä jollakin ultraHD-formaatilla. Luonnollisesti kaikista medioista
tulee myyntiin ensin joku tavallinen versio, sitten joku
erikoisversiot ja sen jälkeen vielä dir cut. Tuohon päälle sitten
vielä ne epäonnistuneet julkaisut joissa kuva on sumea tms.
Seuraavaksi UltraHD:n jälkeen päästäänkin myymään taas samaa leffaa
jonain keinotekoisena 3D-versiona.
Turo Juurakko
> On 5 huhti, 15:48, "Turo Juurakko" <t...@valid.invalid> wrote:
>> Käväsinpä pyörähtämässä tossa Hulluilla päivillä ja mukaan
>> lähti ensimmäinen blyyray-levyni. Kolmannen asteen yhteys,
>> jonka speksit olivat sen verran hyvin kohdallaan, etten
>> malttanut olla korjaamatta talteen, vaikkei mulla ole vielä
>> soitintakaan. Sisältää elokuvan kaikki kolme eri versiota
>> (1977 orkku, 1980 spesiaali ja dir cut). Kuva 1080/24p ja
>> äänet pakkaamattomina TrueHD 5.1 ja DTS HD 5.1. Eli ns.
>> "lopullinen julkaisu", jonka jälkeen ao. elokuvaan ei
>> tarvitse enää tuhlata rahaa.
>
> Toiveajattelu tuollainen. Nyt jos versio on 1080p/24, niin
> tämä vastaa suunnilleen esityskopion tarkkuutta
> leffateatterissa eli 2k.
Mikä on kotioloihin täysin riittävä. Ellet aio perustaa kotiisi kaupallista
salia 200 katsojapaikalla, 4K-kopioille ei ole tarvetta.
>
> Alkuperäisellä filmillä tarkkuus on taas jopa luokkaa 4k eli
> noin nelinkertainen.
>
> Usko tai älä, mutta kyseisestä leffasta tullaan julkaisemaan
> vielä ensi vuosikymmenellä taas uusi versio kuluttajille
> myytäväksi jossa tarkkuus on parempi kuin blue-rayllä.
En minä sitä epäile. Tarkoitin, että minulle kyseinen levy on kevyesti
laadullisesti lopullinen julkaisu. Riittävän lähellä lähdemateriaalia. Jos
jotain teknistä kaunistelua tapahtuisi, niin pikemminkin kuvasuhteessa, eikä
resoluutiossa, jos joskus tulee natiivisuhteeltaan 2.35:1 näyttöjä ja niille
optimoituja julkaisuja. Eikä tuollakaan olisi kuin lähinnä periaatteellista
merkitystä.
>
> Normaali ihmisille sillä ei ole pienintäkään väliä
> kotikäytössä onko leffa 2k vai 4k, mutta ei ole yhtään vaikea
> kuvitella sellaista tilannetta, että esimerkiksi
> vannoutuneille star wars faneille ei saisi myytyä taas uudet
> versiot entistä paremmalla tarkkuudella vanhoista leffoista.
Ei vois vähempää kiinnostaa. Star Wars on mennyttä.
> Hollywoodissa ovatkin keksineet aika nerokkaan bisneksen kun
> yksi ja sama leffa voidaan myydä ensin VHS:llä/betalla, sitten
> laserdiskillä, sitten DVD:llä, sitten bluerayllä ja sitten
> vielä jollakin ultraHD-formaatilla. Luonnollisesti kaikista
> medioista tulee myyntiin ensin joku tavallinen versio, sitten
> joku erikoisversiot ja sen jälkeen vielä dir cut.
Ei tossa mitään nerokasta ole. Ihan luonteva seuraus teknisestä
kehityksestä. Löytyy niitä muitakin syitä kuin Hollywoodin salaliitto sille,
ettei elokuvia julkaistu suoraan blu raylle jo 80-luvun alusta lähtien.
Toisaalta lähdemateriaali asettaa tekniselle laadulle katon, joten ei noilla
voi loputtomiinkaan lypsää.
--
mukavan tiukkaa
Mika Pirhonen
>> Mites se kotisysteemi hakkaa hyvän elokuvateatterin? Tietenkin
>> jokainen voi rakentaa varmaan oman elokuvateatterin, mutta
>> käsittääkseni silloin puhutaan 100ke+ luvuista ja luulisi sen hinnan
>> jossain näkyvän, ainakin pirun paljon suurempana kankaana.
>
> Ihan uteliaana ihmettelen, mihin sen 100ke+ saa oikein törsättyä
> kotiteatteriin? Tietysti jos pitää ensin ostaa se koti, mutta ei kai
> siitä ole kyse?
> Toisaalta kun lähdetään hifistelemään, niin perfektionistit eivät saa
> edes kaiuttimia tuolla rahalla....
Tähän on saatu törsättyä:
http://www.damnfunnypictures.com/html/Ultimate-Home-Theater.html
--
Mika
Valvo aina pienten lasten syömistä.
- BaBy:CarrOTS - miniPOrKKanOiTa iLman LiSäaineiTa -pakkauksen seloste
Paul Keinanen
FullHD resoluutio on sentään suunnillen 2k resoluutio.
Kuinka moni Suomen rannoille ajatuva kopio mahtaa useampien
kopiointivaiheiden jälkeen (mm. tekstitys) päästä tuohon resoluutioon.
Jos 35 mm filmiä on ajettu muutaman kerran tavanomaisen projektorin
lävitse, mikähän mahtaa olla sen resoluutio sen jälkeen :-), varsinkin
jos huomioidaan kuluneen reijityksen aiheuttama kuvaportin värinä.
Paul
Tomi Jaskari
00:11:40 +0300:
> Tähän on saatu törsättyä:
> http://www.damnfunnypictures.com/html/Ultimate-Home-Theater.html
REndausaikaa joo.
Antti Alhonen
> FullHD resoluutio on sentään suunnillen 2k resoluutio.
>
> Kuinka moni Suomen rannoille ajatuva kopio mahtaa useampien
> kopiointivaiheiden jälkeen (mm. tekstitys) päästä tuohon resoluutioon.
Asiastahan on tehty tutkimus, joten ei tarvitse edes mutuilla:
http://www.cst.fr/IMG/pdf/35mm_resolution_english.pdf
Koko ketjun nega->interposi->internega->esitysprintti->esitys
teatterissa läpi lopputoteamus on: "The average resolution in
the sharpest part of their screen of the six movie theaters
was about 750 lines/PH." eli tyypillisellä 1,5 muunnoskertoimella
1125 pikseliä pystysuunnassa. Suunnilleen samoissa lukemissa siis ollaan
FullHD:n kanssa. Tarkkaavainen katsoja (eli se mainitsemani "tosimies"
:-)) huomaa aina hieman enemmän yksityiskohtia, sillä esityskopion MTF
poikkeaa nollasta vielä 1500 viivassa/korkeus, jossa FullHD:n tai 2K:n
MTF on taatusti tasan 0.
Kuva on kuitenkin muutakin kuin pikseleitä ja resoluutiota.
> Jos 35 mm filmiä on ajettu muutaman kerran tavanomaisen projektorin
> lävitse, mikähän mahtaa olla sen resoluutio sen jälkeen :-)
Ei se resoluutio siitä mihinkään muutu, kuvaan tulee vaan päälle
naarmuja ja roskia.
> varsinkin
> jos huomioidaan kuluneen reijityksen aiheuttama kuvaportin värinä.
Identtinen kuva esitetään 2 tai 3 kertaa ja kuva vaihtuu vain 24
kertaa sekunnissa; silmä ehtii mukaan tähän filmin huojuntaan eikä
se blurraa kuvaa sitä kautta. Tää on ihan perusteita.
--
Antti Alhonen.
Turo Juurakko
Filmiprojektori ei pärjää kaikissa suhteissa edes lcd-koneelle. LCD ei
välky, toisin kuin filmikone. Johtuneeko tottumisesta lcd:n välkkymättömään
kuvaan vai teatterikohtaisista projektorin säädöistä, mutta viimeksi kun
olin Kinopalatsissa katsomassa Coeneiden Menetettyä maata, kuvan välkkyminen
lähinnä häiritsi koko ajan. Kuvan kirkkaus kai vaikuttaa siihen, miten
paljon välkyntä tulee esiin ja kyseisessä näytöksessä kuva oli vähän
turhankin kirkas. Eikä filmiltä pohjamustan tasokaan ole silmämääräisesti
arvioituna yhtään lcd-konetta parempi. Ehkä kotioloissa, pienemmällä kuvalla
ja pienitehoisemmalla lampulla voisi olla. Joka tapauksessa äänieristetyn
projektorihuoneenhan se kuitenkin tarvitsisi, toisin kuin videotykki. Eikä
sillä sit katsottaisi mitään muuta kuin filmille printattuja ohjelmia, selvä
puute mm. suorien tv-lähetysten kannalta. Mutta oikean koulukunnan
tosijäärähän katsoisi uutisetkin uutiskatsauksina filmiltä ennen illan
elokuvaa, kuten vuosikymmeninä ennen television tuloa.
Ne ominaisuudet, joissa filmiprojektori pärjää, liittyvät juuri kaupallisten
salien ja isojen katsojajoukkojen vaatimuksiin, eivätkä niinkään
kuvanlaatuun. Iso kuva (tehokas lamppu) ja laitteen mekaaninen kestävyys.
Kotikäyttöön tarkoitetulla tonnin rimpulalla tuskin pyöritettäisiin pitkään
useampaa näytöstä päivässä viikosta ja kuukaudesta toiseen.
--
mukavan tiukkaa
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Ja vähemmän. Kuinka moni menisi/toisi ensitreffeillä jonkun
yksityiskotiin?
--
Kaj
JiiHoo
<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti...
Hyvä idis. Mennäänks leffaan? Ja sitten tuo bimbon omaan kotiteatteriin
ja katsotaan John Holmesin uudelleenmasteroituja klassikoita.
juhana
"JiiHoo" <jii...@kof.fi> kirjoitti
viestissä:afIKj.323038$OD1.2...@reader1.news.saunalahti.fi...
>> Kuinka moni menisi/toisi ensitreffeillä jonkun
>> yksityiskotiin?
>
> Hyvä idis. Mennäänks leffaan? Ja sitten tuo bimbon omaan kotiteatteriin
> ja katsotaan John Holmesin uudelleenmasteroituja klassikoita.
Toiveajattelua....
.... siis se että Holemsin tuotanto saataisiin remasteroituna
teräväpiirtona myyntiin
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> <kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti...
>> In sfnet.keskustelu.kuluttaja Petrik Salovaara <eipost...@example.invalid> wrote:
>> > m...@hyper.fi (Mikael Willberg) wrote in
>> > news:47f8b590$0$23831$4f79...@news.tdc.fi:
>>
>> >> Kun tätä vaihtia ollaan menossa teknisessä laadussa eteenpäin niin
>> >> kauanko elokuvateatterit enää pysyvät pystyssä ?
>>
>> > Elokuvateatteri on paljon muutakin kuin teknistä laatua.
>>
>> Ja vähemmän. Kuinka moni menisi/toisi ensitreffeillä jonkun
>> yksityiskotiin?
> Hyvä idis. Mennäänks leffaan? Ja sitten tuo bimbon omaan kotiteatteriin
> ja katsotaan John Holmesin uudelleenmasteroituja klassikoita.
..Nyt kyllä haluttaa, mutta kulta, missä se on?
--
Kaj
Jouko Holopainen
Jep. Mullakin voisi tulla kuumat oltavat jos menisin treffeille
elokuviin mutta aivan varmasti tupenrapinat jos toisin kotiin...
--
@jhol
Tomi Jaskari
17:39:22 +0300:
> Jep. Mullakin voisi tulla kuumat oltavat jos menisin treffeille
> elokuviin mutta aivan varmasti tupenrapinat jos toisin kotiin...
En tiedä voiko tämän pohjalta esittää minusta jonkun loppupäätelmän, mutta
minusta leffa on aivan väärä paikka treffeille; siinä joutuu kamppailemaan
huomiosta ja ei silti välttämättä sitä saa jos on kovin kiinnostava raina.
Ja huomion jakaminen moneen asiaan ei ole rentouttavaa. Ehkä jo pidemmälle
ehtineelle parille, mutta silloinkin rahat menevät hieman haaskuuseen.
Henrik Herranen
> Vertaus CD vs. SACD = DD vs. Dolby TrueHD ei välttämättä ole kovin kaukaa
> haettua.
Vertaus menee kuitenkin tärkeässä kohdassa metsään.
Tietääkseni ei vieläkään ole kyetty osoittamaan, että _kukaan_
pystyisi kuulemaan eroa tarkalleen samoille tasoille
masteroidun CD:n ja SACD:n välillä. 16 bittiä ja 44.1 kHz ei
vielä ole joutunut huolella järjestetyissä sokkotesteissä
antautumaan millekään.
Sen sijaan Dolby Digitalissa on ainakin yksi vakava suunnitteluvirhe,
joka aivan oikeasti huonontaa ääntä. Se liittyy nk. lyhyisiin
kompressiolohkoihin. Lyhyet lohkot on ilmeisesti lisätty formaattiin
todella viime tingassa, koska ne esiintyvät aina pareittain, ja
ääniongelmilta suojaava ikkunointi ei ota lyhyitä lohkoja mitenkään
huomioon. Näin kahden peräkkäisen lyhyen lohkon välillä voi esiintyä
(ja esiintyykin) napsahdus.
DD:ssä on kaksi vaihtoehtoa: lyhyitä lohkoja ei ole pakko käyttää
lainkaan, mutta silloin tulee ongelmia etenkin elokuvateattereissa,
joissa joudutaan käyttämään alhaista bittinopeutta 320 kbit/s (kotona
yleensä kai esim. 448 kbit/s). Esiintyy ilmiö nimeltä pre-echo,
jolloin esim. juuri ennen kuin joku taputtaa käsiään, pystyy
kaiuttimista kuulemaan vaimean sssSSUP-äänen.
Jos taas lyhyitä lohkoja käyttää tällaisissa transienttikohdissa,
tulee niiden kohdalle lähes poikkeuksetta pieni napsahdus. Ikkunointi,
jota siis käytetään _kaikissa_ häviöllisissä kompressioissa, suojaa
napsahduksilta, paitsi tässä tapauksessa, kun kerran se on ilmeisen
tahallisesti väärin suunniteltu (speksissä ainakin perustellaan
tätä mokaa tyyliin "kyllä se siittä, vaikka se väärin onkin"). Yleensä
tätä ei ihan helposti viisikanavakaiutintoistossa huomaa, mutta
minulla on parikin musiikki-DVD:tä, joita ei juuri viitsi kuulokkeilla
kuunnella, koska usein ennen iskua kuuluu selvä, pieni
digitaalinapsahdus.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Henrik Herranen
> Koko ketjun nega->interposi->internega->esitysprintti->esitys
> teatterissa läpi lopputoteamus on: "The average resolution in
> the sharpest part of their screen of the six movie theaters
> was about 750 lines/PH." eli tyypillisellä 1,5 muunnoskertoimella
> 1125 pikseliä pystysuunnassa.
Nykyään, kun meillä on lomittelemattomia TrueHD-näyttöjä ja
lomittelematonta kuvaa tarjoavia datalähteitä, ei Kell-kerrointa
tarvitse enää ottaa mukaan laskuihin. Että antaa sen 750:n vaan
olla pikseleissäkin 750, tai korkeintaan 800 ja risat. Sitten
täytyy vielä ottaa huomioon kohta: "in the sharpest part of their
screen". Eli teatterit olivat oikeastaan huonompia kuin tuo luku.
http://en.wikipedia.org/wiki/Kell_factor
Paul Keinanen
Et tainnut edes lukea tuota antamaasi viitettä. Kellin kerroinhan ei
suinkaan johdu lomituksesta vaan käytännön tarpeesta rajata
taajuuskaista pienemmäksi kuin fs/2 (näytteenottotaajuuden puolikas).
Jos input signaalissa on taajuuskomponentteja tasan fs/2 taajuudella,
siis esim. 288 valkomustaa viivaparia (576 eri viivaa)
standardiresoluution (576p tai 576i) kameran edessä, joskus voidaan
toistaa kaikki 288 viivaparia (ainakin jos resoluutiota ei
keinotekoisesti rajoiteta lomitettujen CRT näyttöjen takia). Toisaalta
jos kuvaa siirretään puoli viivaleveyttä ylöspäin, silloin saman
juovan alueelle sattuu puolet mustasta viivasta ja puolet valkoisesta
viivasta, jolloin kamerasta saadaan ulos harmaa signaali kaikista
juovista. Jos siis testitaulua siirretään hitaasti ylös tai alaspäin,
kuvassa on välillä tarkka viivasto, välillä kuva on kokonaan harmaa,
aivan kuten sälekaihdinta käännettäisiin jatkuvasti. Jo tämän takia
taajuuden tulisi olla pienempi kuin fs/2 (ei siis pienempi tai yhtä
suuri kuin fs/2).
Kysymys on sitten se, kuinka paljon aikaisemmin taajuusvastetta pitää
pudottaa. Yleensä linssin piirtokyky (esim. MTF funktiolla mitaten)
kauniisti vaimentaa hienoimmat yksityiskohdat ja esiintyjien rypyt,
eikä tuota taajuusrajoitusta tarvinnut paljon miettiä. Putkikameroilla
lukeva elektronisäde on sen verran leveä, että taajuusvaste tippuu jo
reilusti alle fs/2, joten Kell sai nimeään kantavalle "kertoimelle"
melko alhaisen arvon 0,64.
CCD kennoilla tilanne on parempi, mutta siinäkin jos pikselit ovat
kiinni toisissa kylki kyljessä fs/2 taajuudella tulee vaimennusta 4 dB
(apertuurivirhe), joten joku 0,9 voisi olla aika hyvä Kellin kerroin.
Tuolloin siis vaadittaisiin 750 vaakaviivan esittämiseen vähintäin 833
näkyvää juovaa (lomitettuna tai lomittamattomana), joka kai sitten on
800 ja risat.
Se on sitten eri asia, että historiallisista syistä (lomitettujen
näyttöjen 25/30 Hz välkynnän takia) jo kuvaustilanteissa pudotetaan
usein edelleenkin pystysuuntaista taajuusvastetta. En kuitenkaan
ymmärrä mitä järkeä tätä olisi tehdä esim. 1080i järjestelmässä, koska
katselijan digiboksi voi aivan hyvin tehdä tämän suodatuksen, jos
sille kerrotaan, että boksiin on kytketty 50 tai 60 Hz CRT näyttö.
Käytännössähän useimmat jenkeissä myydyt 1080i CRT:t ovat 540p
näyttöjä, koska eri kenttien elektronisäde pyyhkii saman
fosforipisteen ylitse, jolloin tuo 30 Hz välkyntä vältetään. Aidot
1080i näytöt, joissa fosforipisteen koko on riittävän pieni,
fokusointi riittävän tiukka ja elektronisäde pyyhkii eri kohtaan eri
kentissä ovat aika harvassa, joten tuotantopuolella tuota
pystyresoluution rajoittamista ei pitäisi harrastaa.
Voidaan myös sanoa, että Kellin kerroin kummittelee myös
audiopuolella. CD järjestelmässä fs=44,1 kHz, jolloin fs/2 on 22,05
kHz ja kun järjestelmän nimellinen kaistaleveys on 20 kHz, päästään
20/22,05 = 0,9 "Kell kertoimeen" :-).
Paul
Antti Alhonen
> Filmiprojektori ei pärjää kaikissa suhteissa edes lcd-koneelle. LCD ei
> välky, toisin kuin filmikone. Johtuneeko tottumisesta lcd:n välkkymättömään
Tämähän on tunnettu tosiseikka, että eri ihmiset ovat kovin eri
herkkyisiä kuvan välkkymiselle. Vetäisin hatusta tekemieni
kyselyarvioiden perusteella, että muutamaa prosenttia elokuvan
välkkyminen häiritsee jonkin verran tai enemmän. Suurin valtaenemmistö
ei edes huomaa välkkymistä; itse taas kuulun siihen ryhmään, joka sen
selvästi huomaa mutta jota se ei mitenkään haittaa. Pienenpieni
ryhmä ei mielellään edes suostu katsomaan elokuvaa välkkymisen vuoksi.
Joskus teattereissa käytetään myös 72 Hz taajuutta, jolloin välkkyminen
ei erotu niin selvästi.
Syy siihen, miksi välkyntä tulee niin selvästi esille, on suurikokoinen
kuva. Näkökentän reuna-alueet ovat erityisen herkkiä välkkymiselle.
50 hertsin kuvaputkitelevisio jossain olkkarinnurkassa osuu keskelle
näkökenttää eikä sitä välttämättä aina katsota pimeässä. LCD ei toki
välky lainkaan.
Muihin höpinöihisi en edes jaksa kommentoida koska osaan ennalta
arvata mikä on lopputulema... Olen jonkin sortin asiantuntija (joskin
harrastaja- sellainen) alalla enkä jaksa ruveta vääntämään asioista
jotka ovat minulle selviä, ellei vastapuolella ole joku joka haluaa
rehellisesti oppia :-). Nyyssiväittelyt sitten erikseen jostain
vähemmän tutuista aiheista ;-).
--
Antti Alhonen.
Henrik Herranen
> Et tainnut edes lukea tuota antamaasi viitettä.
On se hyvä, että täällä on ihmisiä, jotka tietävät, mitä olen
tehnyt ja mitä en.
Teen signaalinkäpistelyä työkseni, enkä ole siinä aivan huono.
Jos nyt vaikka sovitaan, että tässä maassa ei loppujen lopuksi
ihan hirveän montaa sellaista ihmistä ole, jotka tietävät
minua enemmän näytteistystaajuuksista ja niiden muunnoksista
niin teoriassa kuin etenkin käytännössä.
> CCD kennoilla tilanne on parempi, mutta siinäkin jos pikselit ovat
> kiinni toisissa kylki kyljessä fs/2 taajuudella tulee vaimennusta 4 dB
> (apertuurivirhe), joten joku 0,9 voisi olla aika hyvä Kellin kerroin.
> Tuolloin siis vaadittaisiin 750 vaakaviivan esittämiseen vähintäin 833
> näkyvää juovaa (lomitettuna tai lomittamattomana), joka kai sitten on
> 800 ja risat.
Tuossa kohtaa pitkää vuodatustasi onnistuit kertomaan saman,
minkä sanoin muutamalla sanalla. Hyvin heiluteltu käsiä 70
lisärivin verran. Jos haluat esittää etevää, kannattaa se tehdä
jonkun muun kanssa.
Näkemiin tältä erää.
Turo Juurakko
> Turo Juurakko wrote:
>> Filmiprojektori ei pärjää kaikissa suhteissa edes
>> lcd-koneelle. LCD ei välky, toisin kuin filmikone. Johtuneeko
>> tottumisesta lcd:n välkkymättömään
>
> Tämähän on tunnettu tosiseikka, että eri ihmiset ovat kovin eri
> herkkyisiä kuvan välkkymiselle.
Annat itsestäsi lähinnä tyhmän vaikutelman kun kirjoitat olettaen, että muut
eivät ole kertomistasi asioista koskaan kuulleetkaan.
> Syy siihen, miksi välkyntä tulee niin selvästi esille, on
> suurikokoinen kuva.
Kyseisessä näytöksessä kuvan välkyntä oli kylläkin ihan kuvan ja näkökentän
keskellä, joten se siitä.
Olen sitä mieltä, että ihmisten herkkyys huomata kuvatekniikan artifakteja
riippuu paljon myös tottumuksesta. Muutokset laadussa havaitaan helpommin
kuin jos vertailukohtaa ei ole lainkaan. Siksi ennustan, että ihmiset
alkavat kiinnittämään enemmän huomiota filmikopioidenkin puutteisiin (kuvan
huojunta, roskat, rakeisuus) kunhan digiprojarit yleistyvät teattereissa ja
huomaavat, ettei se filmin kuvanlaatu (esityskopion tasolla) lopulta olekaan
niin tavattoman ylivoimainen.
> Muihin höpinöihisi en edes jaksa kommentoida koska osaan
> ennalta arvata mikä on lopputulema... Olen jonkin sortin
> asiantuntija (joskin harrastaja- sellainen) alalla enkä jaksa
> ruveta vääntämään asioista jotka ovat minulle selviä, ellei
> vastapuolella ole joku joka haluaa rehellisesti oppia :-).
Et kuulosta kovin vakuuttavalta, mutta ehkä tarkoituksesi olikin vain
vakuuttaa itsesi.
--
mukavan tiukkaa
Antti Alhonen
> Annat itsestäsi lähinnä tyhmän vaikutelman kun kirjoitat olettaen, että muut
> eivät ole kertomistasi asioista koskaan kuulleetkaan.
>
> vakuuttaa itsesi.
Kiitos että osoitit epäilykseni aivan oikeaksi.
--
Antti Alhonen.
Turo Juurakko
"Antti Alhonen" <antti.alhonen@tut_poista_tama.fi.invalid> wrote in message
news:ftlbb6$78a$1...@news.cc.tut.fi...
Ai, että olet pölkky, joka kerjää typerällä kirjoittelutyylillään vain verta
nenästään? Eipä kestä, ole hyvä vaan.
Tomi Jaskari
+0300:
> Ai, että olet pölkky, joka kerjää typerällä kirjoittelutyylillään vain
> verta nenästään? Eipä kestä, ole hyvä vaan.
Oma Peilisi on epäkunnossa. Jakelu 3 ryhmään ja kaikki ihan asian vierestä
tässä vaiheessa. Näitä henkilökohtaisia kannanottoja (asian vierestä)
kannattaisi yrittää vältellä. Ymmärrän kyllä, että tietty tarve kinastella
ja osoittaa omat tunteensa ja kommentoida toisen tölväisyä löytyy, mutta
nyyssit on sen verran hidas viestintätapa, että kaikkea törkyä ei
kannattaisi päästää muiden näkyville. Sinullekkaan ei voi yksityisesti
kommentoida, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää julkinen huutaminen. Olet
sen kyllä mielestäni jo ansainnut. Artikkeleistasi toki paistaa
tietynlainen elokuva-alan osaaminen aina hetkittäin - älä hukkaa sitä!
Ohjaan nyyssietikettiä sivuavan kommenttini ja siihen kenties saapuvan
palautteen nyyssiryhmään. Ehkä joku jopa innostuu puolustamaan kevyitä (ja
kipeitä) heittoja nyysseihin? Alunperinkin kolmen ryhmän käyttö
huomioonottaen viestisi kepeyden osoitti huonoa harkintaa. Pitää vaan olla
äänessä?
Mikko J
"Henrik Herranen" <leo...@jolt.modeemi.cs.tut.fi> wrote in message
news:vmylk3n8x...@jolt.modeemi.cs.tut.fi...
> "Mikko J" <mikko.j...@iki.fi> writes:
>> Vertaus CD vs. SACD = DD vs. Dolby TrueHD ei välttämättä ole kovin kaukaa
>> haettua.
>
> Vertaus menee kuitenkin tärkeässä kohdassa metsään.
Totta, nopeasti kirjoitettu ja ei aivan loppuun asti ajateltu vertaus.
Korjaan siis että Dolby True HD:n ja Dolby Digitalin välille saadaan kyllä
merkittäviä eroja kunhan laitteisto on riittävän tasokas. Yksinkertainen
syyhän tähän on DD:ssä käytetty voimakas pakkaus. CD:n ja SACD:n välillä ei
välttämättä riitä vaikka laitteisiin laittaisi rahaa miljoonan. Sacd:n edut
tulevat monikanavaisuudessa, ei kaksikanavaäänen parantumisessa.
Satunnaiset virheet ovat sitten ihan oma lukunsa.
Mikko
Mikko J
"Kari Jokinen" <kip...@komentosilta.net> wrote in message
news:qiaKj.322264$Kt.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
> Turo Juurakko kirjoitti:
>> JiiHoo wrote:
>>> Hantte <han...@invalido.lehmussaari.com> kirjoitti...
>>>> On 06/04/08 21:02, JiiHoo wrote:
>>>>> Mikko J <mikko.j...@iki.fi> kirjoitti...
>>>>>> "JiiHoo" <jii...@kof.fi> wrote in message
>>>>>>> Veikkaan että niin kauan kuin elokuvia ylipäätään tehdään.
>>>>>>> Aina se elokuvateatteri on kotisysteemejä edellä ja pari
>>>>>>> kertaa elokuvan on jo pitänyt kuolla, mutta aina se on
>>>>>>> selvinnyt.
>>>>>> Teknisestihän hyvä kotiteatteri jyrää elokuvateatterin ihan
>>>>>> mennen ja tullen kun sen tekee huolella, mutta aika harva
>>>>>> on valmis laittamaan 10ke+ summaa elokuvien katsomiseen ja
>>>>>> massa on se mikä määrää. Eli en usko että kotiteatterit nyt
>>>>>> tai tulevaisuudessakaan tulevat elokuvateattereita
>>>>>> kaatamaan.
>>>>> Mites se kotisysteemi hakkaa hyvän elokuvateatterin?
>>>>> Tietenkin jokainen voi rakentaa varmaan oman
>>>>> elokuvateatterin, mutta käsittääkseni silloin puhutaan
>>>>> 100ke+ luvuista ja luulisi sen hinnan jossain näkyvän,
>>>>> ainakin pirun paljon suurempana kankaana.
>>>>>
>>>> Ihan uteliaana ihmettelen, mihin sen 100ke+ saa oikein
>>>> törsättyä kotiteatteriin? Tietysti jos pitää ensin ostaa se
>>>> koti, mutta ei kai siitä ole kyse?
>>>> Toisaalta kun lähdetään hifistelemään, niin perfektionistit
>>>> eivät saa edes kaiuttimia tuolla rahalla....
>>> käsittääksäni tuossa 100k ei ole mukana rakennusta, vaan
>>> pelkät laitteet, tyyliin valkokangas, projektori, kajarit,
>>> vahvistimet jne.
>>>
>>> maksoi? Siitähän taisi olla aika yksityiskohtainen esittely
>>> TM:ssä eikä ollut silloinkaan halpa, tuskin hyvät systeemit
>>> ovat nykyään yhtään sen halvempia.
>>
>> Isot salit ja katsojajoukot tuovat omat haasteensa sekä äänentoistoon
>> että kuvan projisointiin ja se maksaa. Kotioloissa pääsee pienemmillä
>> investoinneilla samaan lopputulokseen. Kasvavat kuvaruudut ja
>> laadullisesti paranevat videojulkaisut varmasti laskevat intoa lähteä
>> kaupallisiin teattereihin, varsinkin kun leffojen levityksen viive
>> teatterista levylle on koko ajan pienentynyt. Kaupallisilla saleilla on
>> kuitenkin jatkossakin yksi etu puolellaan ja se liittyy katselutilojen
>> akustointiin ja äänenvoimakkuuksiin. Tavalliset siviilikämpät ovat tässä
>> mielessä rajoitettuja.
>>
> Joo, tuskin sellaista pauhua mikä liittyi esmes MIDWAYN
> TAISTELU -elokuvaan joka esitettiin Rexissä Sensurroundilla pystyisi
> kotiteatterissa toteuttamaan - no jaa, kyllä SORMUSTEN HERRASSA se kohta
> kun Frodo ja kumppanit kiipesivät kallioseinällä Minas Morgulin
> yläpuolella antoi aika kovat pauhut kotiteatterissakin....
REXissä on nimen omaan kuultu aina "pauhua", ei koskaan laadukasta ja
luonnollista bassotoistoa. Betoniputken akustiikka on aina ollut ns.
"hanurista".
On uskomatonta mitä olohuonemittakaavassa saa aikaan parilla 15-18"
subbarilla, kunhan ne säätää ja sijoittaa oikein. Naapurisopu on sitten taas
oma lukunsa :)
Mikko
Mikko Saukkoriipi
>>>
>> Joo, tuskin sellaista pauhua mikä liittyi esmes MIDWAYN
>> TAISTELU -elokuvaan joka esitettiin Rexissä Sensurroundilla pystyisi
>> kotiteatterissa toteuttamaan - no jaa, kyllä SORMUSTEN HERRASSA se kohta
>> kun Frodo ja kumppanit kiipesivät kallioseinällä Minas Morgulin
>> yläpuolella antoi aika kovat pauhut kotiteatterissakin....
>
> REXissä on nimen omaan kuultu aina "pauhua", ei koskaan laadukasta ja
> luonnollista bassotoistoa. Betoniputken akustiikka on aina ollut ns.
> "hanurista".
>
> On uskomatonta mitä olohuonemittakaavassa saa aikaan parilla 15-18"
> subbarilla, kunhan ne säätää ja sijoittaa oikein. Naapurisopu on sitten taas
> oma lukunsa :)
>
Kun tuli R&A-festareiden aikana taas käytyä REXissä niin yhdessäkin
leffassa piti pistää Shuret korviin että sai edes jonkinlaista
kuulosuojausta. Ja samaa ongelmaa on tullut vastaan Tennispalatsissa.
Volat yhdessätoista ja äänentoistolla resurssit vähissä niin kajareista
tulee ulos lähinnä kidutusta. Kyllä noilla teattereilla tehoa ja THX:ää
löytyy, mutta tiedä häntä kuinka hyvät pisteet tulee jos pistetään
Eräpuu kuuntelemaan.