Lämpöhakuisia luoteja (oli Starship troopersin aseet???)
tje...@utu.fi
>>>mihinkään muualle kuin suoraan eteenpäin. sitäpaitsi tykin ammukset lentää
>>>PIKKAISEN hitaammin ku luotiaseen.
Jaa mistä lähtien? 130 TK murkula lähtee liikkeelle 860m/s, eli
hiukkasen nopeammin kuin .357 Magunm, joka lentelee latauksesta
riippuen noin 300-450m/s nopeudella.
>
>Kyllä ainakin pitkällä matkalla ohjautuva luoti olisi parempi.
>Se voisi korjata tuulen, kohteen liikkumisen ym. aiheuttamat virheet
>matkan aikana.
Luotiin ei kylläkään saa tuollaisia systeemejä mahtuvaan, ja vaikka
saisikin, kiin kustannukset nousisivat ja luotettavuus kärsisi.
Tykeillä osumatodennäköisyys kasvaa mm. siten, että ammus sirpaloituu
kohteen lähellä, kuten Boforsin 3P.
Tuukka
Tero P. Mustalahti
tje...@utu.fi writes:
> On Thu, 14 Mar 2002 20:43:17 GMT, spam...@a.com (Timo) wrote:
>
>>>>mihinkään muualle kuin suoraan eteenpäin. sitäpaitsi tykin ammukset lentää
>>>>PIKKAISEN hitaammin ku luotiaseen.
>
> Jaa mistä lähtien? 130 TK murkula lähtee liikkeelle 860m/s, eli
> hiukkasen nopeammin kuin .357 Magunm, joka lentelee latauksesta
> riippuen noin 300-450m/s nopeudella.
Niin, suurimmat lähtönopeudet ovat todellakin tykinammuksella,
erityisesti jos puhutaan psv-kanuunalla ammuttavista alikaliiperisista
nuoliammuksista (engl. akronyymi APFSDS). Niiden lähtönopeudet ovat
nykyisin yli 1500 m/s.
> Luotiin ei kylläkään saa tuollaisia systeemejä mahtuvaan, ja vaikka
> saisikin, kiin kustannukset nousisivat ja luotettavuus kärsisi.
Jos jotain tuollaista haluaisi väkisin kehittää, niin sopiva
lähtökohta olisi laserohjautuva panssarintorjuntaohjus, jota
pyrittäisiin miniatyrisoimaan rankemman kautta. Koska kyse olisi
rakettiaseesta, eivät kiihtyvyydet nousisi kovin korkealle, mikä
tekisi asiasta helpomman. Ei siitä silti ihan kiväärin kokoista asetta
saataisi, mutta yhden miehen kannettavan kylläkin.
Eri asia on sitten miten paljon moisella käytännössä olisi
käyttöä. Mitä ilmeisimmin ei riittävästi, että yksikään valtio olisi
viitsinyt uhrata huomattavat kehittelykulut.
Mitä tämä juttu muuten tekee elokuvaryhmässä? Viestiketjun alkupää ei
enää näkynyt minun käyttämältäni palvelimelta.
Tero P. Mustalahti
Ali K. Kiuaskoski
"Timo" <spam...@a.com> wrote in message
news:3c92bd7f...@news.saunalahti.fi...
> Ei tuo tekniikka mikään mahdoton olisi. Pohjaksihan voisi ottaa hyvin
> suurikaliiperisen kiväärin mikäli tarpeen. Kaiken elektroniikan voisi
> sulauttaa pieneen mikrosiruun, lisäksi tarvitaan pienet siivekkeet tai
> suunnattava työntökappale perään, pieni osa "polttoaineelle" ja tuo
> lämmön tunnistava osa.
Siivekkeet eivät toimi luodin tapauksessa. Luoti pyörii vinhaa vauhtia
akselinsa ympäri ainakin normaaliaseista ammuttuna.
Aki Peltola
> Kyllä ainakin pitkällä matkalla ohjautuva luoti olisi parempi.
> Se voisi korjata tuulen, kohteen liikkumisen ym. aiheuttamat virheet
> matkan aikana.
> kilometrien päästä.
Salamurhiin väkijoukon keskelle tuskin moiset luodit kävisivät,
jos tykkäisivät hakeutua lähimpään kuumana käyvään sivulliseen...
Lauri Nurmi
Niin pyörii tykin ammuskin. Tykin putkessa on rihlaus.
--
/bin/echo '0P79163@3£3M43Q$5$QS_+Q$2A5' | tr \
'O123N0_456SPAMQ789+£$' '0r1i2l3f4m5a6. n8u9k0'
Ali K. Kiuaskoski
"Lauri Nurmi" <lan...@iki.no.spam.fi> wrote in message
news:slrna93q8s....@enterprise.yok.utu.fi...
> Niin pyörii tykin ammuskin. Tykin putkessa on rihlaus.
Luodin sisälle ei taida kuitenkaan mahtua vastaanvanlaiset systeemit, joilla
pyörintä neutraloidaan? Olemattomiksi kutistuvat seinämävahvuudet
materiaalissa ovat esteenä, jos ei mikään muu.
Jarno Nurminen
> suurikaliiperisen kiväärin mikäli tarpeen. Kaiken elektroniikan voisi
> sulauttaa pieneen mikrosiruun, lisäksi tarvitaan pienet siivekkeet tai
> suunnattava työntökappale perään, pieni osa "polttoaineelle" ja tuo
> lämmön tunnistava osa.
Ja sitten vielä pähkäiltäisiin kuinka saada koko hoito kestämään itse
luodin lähdön aiheuttamat g-voimat.
> tunnistin, jolla kiväärin tähtäin näkee missä luoti menee, ja kivääri
> välittäisi luodille ohjaustiedot, kunhan ampuja vain pitää kohteen
> suunnilleen tähtäimessä. Varsinainen luotiosa metallisena voisi toimia
> antennina.
Käytännön ongelmana tuossa taas on kiväärin rekyyli, joka varmistaa sen
että luoti lähtee sekunnin murto-osassa tangentin suuntaan...Ellei homma
toimi sitten ilman luodin panosta, vaan enemmänkin singon periaatteella.
Kallista hommaa kuitenkin verrattuna 1000 luodin summittaiseen
sinnepäin-suolaamiseen ;)
Mutta miksei tuota suuntausta voisi pistää jo kivääriin itseensä? Eli
jonkinlainen tähtäyksen avustus ampujalle, samaan tyyliin mitä
helikoptereista yms. löytyy pilotin kypärästä. Taistelijan kypärään
pistetään otsaan piippu ja laukaisu tapahtuisi vaikkapa korvia
heiluttamalla. Jäisi kädet vapaaksi taskuihin/röökin polttamiseen ;)
Tero Patana
> > Siivekkeet eivät toimi luodin tapauksessa. Luoti pyörii vinhaa vauhtia
> > akselinsa ympäri ainakin normaaliaseista ammuttuna.
>
> Niin pyörii tykin ammuskin. Tykin putkessa on rihlaus.
>
asiasta, mutta minulla on sellainen muistikuva että osassa tykeistä ei ole
rihlausta nimenomaan suuren lähtönopeuden vuoksi. Joku joka oikeasti voi
sanoa tietävänsä asiasta voisi korjata/lisätä/muuten kertoa asiasta
enemmän. Itseäkin kiinnostaisi tietää mikä on totuus ja muutenkin
lisäinfoa vastaisen varalle.
Tero Patana
> > suurikaliiperisen kiväärin mikäli tarpeen. Kaiken elektroniikan voisi
> > sulauttaa pieneen mikrosiruun, lisäksi tarvitaan pienet siivekkeet tai
> > suunnattava työntökappale perään, pieni osa "polttoaineelle" ja tuo
> > lämmön tunnistava osa.
>
> Ja sitten vielä pähkäiltäisiin kuinka saada koko hoito kestämään itse
> luodin lähdön aiheuttamat g-voimat.
>
elektroniikat vissiin kestää tuollaiset 50-100 g:tä melko vaivatta.
Tämä kyllä alkaa menemään jo jonnekin .huuhaa tai .scifi_to_come
-osastolle, seuraavaksi joku varmaan alkaa ehdottamaan luodin kärkeen
propelia joka toimii tuulivoimana elektroniikalle :) Säästyy luontokin
samalla kun voi käyttää uusiutuvaa energialähdettä...
> Kallista hommaa kuitenkin verrattuna 1000 luodin summittaiseen
> sinnepäin-suolaamiseen ;)
>
Tämä kuullostaa järkevimmältä vaihtoehdolta.
Tuomo Juhani Jylkka
> Mutta miksei tuota suuntausta voisi pistää jo kivääriin itseensä? Eli
> jonkinlainen tähtäyksen avustus ampujalle, samaan tyyliin mitä
> helikoptereista yms. löytyy pilotin kypärästä. Taistelijan kypärään
> pistetään otsaan piippu ja laukaisu tapahtuisi vaikkapa korvia
> heiluttamalla. Jäisi kädet vapaaksi taskuihin/röökin polttamiseen ;)
Mikä lisäarvo tuolla saataisiin. Hintaa tuollaisilla systeemeillä on paljon.
Helikopterissa yms. käsiä tarvitaan muuhun, joten käyttö on perusteltua.
Munien kaivamisen mahdollisuus ja kädettömien rintamalle saanti ei taida
olla riittävä lisäarvo verrattuna nykyiseen :)
Jyri Korhonen
> En ole tykkimies, joten en halua yrittääkään esiintyä kuin tietäisin
> asiasta, mutta minulla on sellainen muistikuva että osassa tykeistä
> ei ole rihlausta nimenomaan suuren lähtönopeuden vuoksi.
Ei rihlattumuus lähtönopeudesta johdu vaan ammustyypistä. Ontelokranaatti
menettää liikaa tehoa, jos ammus pyörii pituusakselinsa ympäri. Siksi
monissa panssarivaunuissa on sileä putki, jolla voidaan ampua pyrstö-
vakavoituja ontelokranaatteja.
Ville Friman
lentoradan korjaukset itse? Jollen aivan väärässä ole niin rihlausta
käytetään luodin lentoradan vakauttamiseen. Korjaatkaa jos olen aivan
väärässä =)
Yama
"Tero Patana" <tpa...@mail.student.oulu.fi> wrote in message
news:Pine.SGI.4.44.0203151...@paju.oulu.fi...
> Osaako joku sanoa paljonko on esim. kiväärin lähdössä g-voimat? Pikku
> elektroniikat vissiin kestää tuollaiset 50-100 g:tä melko vaivatta.
Kaipa tuo onnistuisi. Jo 2. maailmansodassa massavalmistettiin
tutkasytytteisiä it-kranaatteja (käytännössä pieni tutka tykinammuksen
sisällä). Ja silloin elettiin sentään putkiaikaa.
Jossain (jenkit kai) ovat kyllä oikeasti suunnitelleet sellaista 30mm (esim
tst-helikoptereihin) tykinammusta, jonka muoto voi muuttua lennon aikana
(ammuksen kärki koostuu ikäänkuin sauvoista) ja jolla olisi tällöin
rajoitettu ohjattavuus. Ja jos rihlauksesta luovutaan niin kai eväohjauskin
onnistuisi.
Jyri Korhonen
> Ja jos rihlauksesta luovutaan niin kai eväohjauskin onnistuisi.
Miksi rihlauksesta pitäisi luopua? Niin kuin tässä ryhmässä jokin
aika sitten mainittiin, ovat venäläisten 122H63- ja 130K54-tykkien
ontelokranaattiammukset pyrstövakavoituja, vaikka putkissa onkin
rihlat.
Risto Tammela
> Ja jos rihlauksesta luovutaan niin kai eväohjauskin
> onnistuisi.
Ei evät sinällään vaadi rihlauksen poistamista. Piipussa/putkessa evien
päällä voisi olla ohjainosat, kuten alikalilaukauksissa.
t:rike
Ali K. Kiuaskoski
> Miksei mahdu jos vain tekee pienempänä?
Johan vastasin siihen. Luepa uudestaan. Olemattomaan reikään on mahdonta
saada mahtumaan *mitään*.
Ali K. Kiuaskoski
"Ville Friman" <vfr...@cc.hut.fi.invalid> wrote in message
news:3C920030...@cc.hut.fi.invalid...
> Mutta mitä varten piipussa olisi rihlaus jos kerran luoti hoitaa
> lentoradan korjaukset itse? Jollen aivan väärässä ole niin rihlausta
> käytetään luodin lentoradan vakauttamiseen. Korjaatkaa jos olen aivan
> väärässä =)
Ei piipussa tarvitse toki ollakaan rihlausta, jos siivekkeet hoitavat
vakautuksen. On tuollaisia aseita jopa tehty.
Vaan vitsi onkin siinä, että koko nykyasekalusto menisi uusiksi yhden
lämpöluodin vuoksi, joka tarjoaa kuitenkin varsin marginaalisen lisäedun
nykyiseen ballistiikkaan nähden.
Ali K. Kiuaskoski
> Jos vertaa että ammutaan läjittäin kranaatteja jonnekin metikköön, tai
> tuollaisia luoteja jotka etsivät tiensä oksiston ym. läpi ja
> parhaimmillaan saavat lähes 100 % osumatarkkuuden.
Tätähän sodankäynnin nykyään luullaan olevan, kun tietokonepelejä pelaillut
sukupolvi astuu remmiin. Luullaan sotatekniikan olevan idioottivarmaa.
Panssarivaunuja ei voi muka sokaista tai vahingoittaa pysyvästi sangen
alkeellisinkin menetelmin. Niin vaan tuhoutui Merkavakin simppelillä
pommilla ja ikivanhalla taktiikalla, vaikka em. tankki on pitäisi olla
maailman edistyksellisimpiä.
Sodankäynti ei ole eikä tule olemaan ainakaan minun elinaikanani pelkkää
joystickin vääntely koordinaattipöydän ääressä, jossa smart-luodit
viuhahtelevat kohteisiinsa.
Risteilyohjukset harhautuvat hyvinkin helposti. USAF:n lentopommit menevät
Kiinan lähetystöön (tai väärään maaliin). Maalinosoittajakin on
havaittavissa ja tapettavissa, kunhan vastameneltelmän kehittämiseen
paneudutaan. Stealth-pommari on alasammuttavissa, kunhan vain halutaan
organisoida ilmapuolustus, joka ei luota pelkästään tutkaan
maalinosoituksessa (kuten Ruotsilla esim. on).
Lämpöohjautuvat luodit eivät löydä oksiston läpi *mitään* vaan paukkuvat
oksiin ja menevät harakoille. Vaikka ne jonkin maalin sieltä lehvikön takaa
löytäisivätkin, on kyseessä todennäköisesti auringon lämmittämä kivi tms.
Hemmetin hienoa, kun ne 1000 luotia ropisevat johonkin hirviemään, joka on
muuten lämmin aika monta tuntia. Mistä ne luodit tietävät, että hirviemä on
kuollut jo? Vai näkevätkö ne jollain sci-fi-tekniikalla, että hirven aivojen
sähkökäyrä piirtää suoraa viivaa? :) Entä miten ne kommunikoivat keskenään,
jotta kaikki 1000 luotia eivät lennä samaan kiveen tai hirveen? (vaan jotta
viereisen nuotion hiiletkin saavat omansa :)
Ali K. Kiuaskoski
"Risto Tammela" <ri...@verso.st.jyu.fi> wrote in message
news:a6tlp8$9dg$1...@mordred.cc.jyu.fi...
> Ei evät sinällään vaadi rihlauksen poistamista. Piipussa/putkessa evien
> päällä voisi olla ohjainosat, kuten alikalilaukauksissa.
Mikäli edelleen puhumme luodeista (<20 mm), niin ei kyllä onnistu. Se on
siinä ja siinä, onnistutko nävertämään mitään järkevää 19 millisen kudin
sisään ja jos ruvetaan alikalipeeripakkaamaan schablottien kanssa, niin
käytettävissä oleva tila kutistuu nollaksi. (Seinämiä ei voi kovin ohueksi
jättää, vaarana on luodin manttelin repeäminen)
Jouni Merikari
epämääräinen joukko muutamalla AK-47:lla ja kertasingolla, kuin yksi kaveri
jollain satojatuhansia maksavalla hilavitkuttimella. Suurvallat on sitten
erikseen, mutta kyllä nekin numeroita tottelevat.
--
Jouni Merikari, +358503859843
----------------------------------------------------------------------
The difference between reality and fiction? Fiction has to make sense.
- Tom Clancy, Larry King Live on CNN
Mixu Lauronen
> Eihän sen tarvitse hakeutua lähimpään vaan siihen jota tähdättiin.
> Jos lämpötähtäimessa on useita lämpimiä kohteita, niin keskittyy
> siihen oikeaan johon ampuja laukaisuhetkellä tähtäsi.
>
...ja miten sen tunnistaa? Paikasta? Lämmöstä? Liikkeestä? DNAsta?
Vastaus: viimeinen on lähimpänä varmaa keinoa. Kaikki muut sekoittuvat,
jos kohteen lähellä on haittatekijöitä.
> Eihän sitä mikään varsinaisesti vedä lämpöä kohti vaan tietokone ohjaa
> sen sinne.
>
Niin, minne?
Mitä yksinkertaisempi ase, sen tehokkaampi. Kuristussiima (garrote) on
täydellinen ase.
--
If electricity comes from electrons...does morality come from morons?
-- Mika-Petri "Mixu" Lauronen, mpla...@paju.oulu.fi
Risto Tammela
> Mikäli edelleen puhumme luodeista (<20 mm), niin ei kyllä onnistu. Se on
> siinä ja siinä, onnistutko nävertämään mitään järkevää 19 millisen kudin
> sisään ja jos ruvetaan alikalipeeripakkaamaan schablottien kanssa, niin
> käytettävissä oleva tila kutistuu nollaksi. (Seinämiä ei voi kovin ohueksi
> jättää, vaarana on luodin manttelin repeäminen)
Sveitsillä on kiväärin alikalilaukauksia.
t:rike
Lasse
> siinä ja siinä, onnistutko nävertämään mitään järkevää 19 millisen kudin
> sisään ja jos ruvetaan alikalipeeripakkaamaan schablottien kanssa, niin
> käytettävissä oleva tila kutistuu nollaksi. (Seinämiä ei voi kovin ohueksi
> jättää, vaarana on luodin manttelin repeäminen)
20 mm mötikkään saa jo nyt jotain mahdutettua. H&K:lla on tarjota
prototyyppi 20mm heittimen ja rynnäkkökiväärin yhdistelmästä, jossa
kranaatti voidaan ohjelmoida rähähtämään tietyllä etäisyydellä.
Uskoisin, että ammuksen saisi myös hakeutuman halutessaan, mutta
en kyllä keksi mitä hyötyä siitä muka olisi. Kannattaa katsoa
millainen härveli on kyseessä:
Lasse Ukkonen
Kari P. Hartikainen
>Osaako joku sanoa paljonko on esim. kiväärin
>lähdössä g-voimat? Pikku elektroniikat vissiin
>kestää tuollaiset 50-100 g:tä melko vaivatta.
Esimerkkiaseena tavallinen hirvikivääri.
Luodin nopeus piipun suulla 800 m/s, piipun pituus 600 mm.
Oletetaan kiihtyvyys tasaiseksi, jolloin aikaa kuluu piipussa
0,6 / 400 s eli 1,5 millisekuntia. Kiihtyvyys on 800 / 0,0015
eli pyöreästi 500000 m/s2. Siis 50000 g.
Ja kun tätä on vaikea ensinäkemältä uskoa, niin lasketaanpa
sama energian kautta. 13 gramman luodin energia on
800 m/s nopeudella noin 4000 J. 600 mm piipussa tähän
tarvitaan 6700 N suuruinen kiihdyttävä voima, joka vastaa
670 kg suuruisen massan painoa. Tämä taas on 50000
kertaa luodin massa, m. o. t.
Aika reipas lähtö, varsinkin kun todellinen kiihtyvyys
piipussa vaihtelee ja sen huippu ylittää tuon teoreettisen
arvon. Tosin maalissa luodin nopeus voi muuttua
vieläkin räväkämmin.
Kari P.
Miikka Lehtonen
news:Xns91D3D44E811Djo...@192.89.123.233...
> Puhumattakaan siitä, että on takuulla paljon kustannustehokkaampaa aseistaa
> epämääräinen joukko muutamalla AK-47:lla ja kertasingolla, kuin yksi kaveri
> jollain satojatuhansia maksavalla hilavitkuttimella. Suurvallat on sitten
> erikseen, mutta kyllä nekin numeroita tottelevat.
Aivan. Tuon yhden scifi-miehen tappamiseen kun riittää, että joku genee-
rinen nurmipora hillottaa kerran häntä omalla low-tech-pyssyllään. Tai
hakkaa hänen päänsä sisään kivellä. Ei sellaista high-techiä olekaan, ettei
vanha kunnon iso kivi-metodi toimi :)
Tero P. Mustalahti
"Miikka Lehtonen" <m...@paranoia.tuug.fi> writes:
Niinpä. Kerro se kaikille niille heimosotureille, jotka aikoinaan
saivat tuntea Hiram Maximin scifiaseen nahoissaan. Tosiasia on, että
mitä suurempi teknologinen ero, sitä pienemmäksi teknologisen
altavastaajan asemassa olevan mahdollisuudet käyvät. Tiettyyn rajaan
asti lukumäärällä ja suosiollisilla olosuhteilla (ennenkaikkea maasto)
voi kompensoida, mutta ei rajattomasti (olettaen tietysti
lukumääräisen ylivoiman olevan rajallinen...). Tästä syystä nuijat,
miekat, keihäät, jouset, varsijouset, musketit ja pulttilukkoiset
kiväärit eivät enää ole käytössä, samoin kuin ratsuväki, sotavaunut,
heittokoneet jne. Kaikki ne olivat aikoinaan tehokkaita aseita, mutta
nykyaikaista vihollista vastaan niillä ei tekisi enää juuri mitään
muuta kuin harvinaisissa erikoistilanteissa.
Nyt joku tietysti sanoo, että pulttilukkokiväärit ovat vielä ihan
hyodyllisiä ja ovathan ne joissakin tapauksissa (kuten yllä juuri
väitänkin), mutta armeijan aseistaminen niillä ei enää olisi järkevää,
koska niidenkin käyttökelpoisuus ajanmukaista vihollista vastaan on jo
huomattavasti rajallisempi kuin 100 vuotta sitten. Vielä parempi
esimerkki teknologian merkityksestä on pimeätoiminta, jossa jo
1960-luvun alkupuolen suurvalta-armeija olisi erittäin heikoilla
nykyaikaista vihollista vastaan, eikä tarvitse todellakaan mennä edes
mihinkään varsinaisiin teknisiin aselajeihin vaan puhutaan ihan
jalkaväestä.
Kun tämä nyt kerran menee elokuvaryhmäänkin, niin suuresti minua ovat
aina huvittaneet ID4:n kaltaiset alienien invaasiosta kertovat
tarinat, joissa ihmiskunta kovasti pistää hanttiin tähtienväliseen
matkustukseen kykeneville muukalaisille. Todellisuudessahan muu kuin
sissitoimintaan perustuva vastarinta murskattaisiin muutamassa
päivässä tai luultavimmin tunnissa, eikä siihen edes tarvittaisi
mitään magic tech -suojakilpiä. Ei sellaisia ole modernissa
sota-aluksessakaan, mutta yritäpä pommittaa sitä toisen maailmasodan
aikaisella pommikoneella, niin saat selville, miten pitkälle oveluus
ja hyvä motivaatio riittävät.
Tero P. Mustalahti
Ano
"Ali K. Kiuaskoski" <e...@lue.postia> wrote in message
news:a6tq7q$iu7$1...@green.tninet.se...
>
Ja mistähän löytyy se mies joka ampuu näitä 20mm luoteja? On meinaan
kohtuullinen rekyyli vrt. Aimo Lahti ja pst-kivääri.
Ano
> On Fri, 15 Mar 2002 05:25:23 GMT, tje...@utu.fi wrote:>
> esim. metsäalueella tms. tuo olisi erittäin tehokas.
Et ole tainnut ampu "metsäalueella", ei tarvita kummoistakaan pientä kräkiä
luodin tielle, niin suunta voi muuttua kymmeniä asteita, tai luoti hajota.
Ja milläs se kiertäisi kaikki pienet näreet?
Ano
> On Fri, 15 Mar 2002 14:53:43 +0200, Tero Patana
> <tpa...@mail.student.oulu.fi> wrote:
> > >Osaako joku sanoa paljonko on esim. kiväärin lähdössä g-voimat? Pikku
> >elektroniikat vissiin kestää tuollaiset 50-100 g:tä melko vaivatta.
> >
Hehe! Nythän ei ilmeisesti puhuttu ritsasta, vaan KIVÄÄRISTÄ.
Jouni Merikari
> Ja on toinen asia kuka haluaa mennä sotaan ison kiven kanssa ja saada
> kaatuneita 20 omaa 1tä vihollista kohti.
Karua puhua näin, mutta parinkymmenen mortin ja vanhan rynnäkkökiväärin
menettäminen ei varmasti ole yhtä iso tappio, kuin yhden supersotilaan ja
huippukalliiden varusteiden.
--
Jouni Merikari, +358503859843
----------------------------------------------------------------------
So, Lone Starr, now you see that evil will always triumph, because good
is dumb. - Lord Dark Helmet, Spaceballs
Jouni Merikari
> Miksi lämpöön ohjaava luoti tormäisiin kylmempään oksaan?
Siksi kun metsissä on oksia. Vai osaako se lämpöohjautuva luoti väistellä
oksatkin matkalla?
--
Jouni Merikari, +358503859843
----------------------------------------------------------------------
Anyone who says he can see through a woman is missing a lot.
- Groucho Marx (1895 - 1977)
Lauri Nurmi
>>Lämpöohjautuvat luodit eivät löydä oksiston läpi *mitään* vaan paukkuvat
>>oksiin ja menevät harakoille.
Siksi, että ne oksat ovat olemassa. Ei luodin ohjattavuus voi olla niin
hyvä, että se voisi esim. puolen metrin matkalla kääntää suuntaansa 20
astetta.
Ilkka Karaila
lentää hyrränä, joka pyrkii säilyttämään sen asennon kuin sen
pituusakseliilla oli jättäessään piipun/putken.
--IK--
Mikko Leho
news:Pine.SGI.4.44.0203160...@paju.oulu.fi:
> ...ja miten sen tunnistaa? Paikasta? Lämmöstä? Liikkeestä? DNAsta?
> Vastaus: viimeinen on lähimpänä varmaa keinoa. Kaikki muut sekoittuvat,
> jos kohteen lähellä on haittatekijöitä.
Sitten kun keksittäisiin miten tieto DNA:sta saataisiin suurella nopeudella
liikkuvaan luotiin. Sähkömagneettisella säteilyllähän tätä ongelmaa ei ole,
mutta kun keksitään miten ja millaisessa väliaineessa nukleiinihapot
saadaan liikkumaan halutulla tavalla, teknologia on auttamatta ajanut
projektiiliaseiden ohi.
--
Aksho Kharneth Akhash | Khorne shall be called with blood
Aksho Slaaneth K'Khaa | Slaanesh shall be called with anguish
Aksho Tzeeneth Phaos | Tzeentch shall be called with fire
Aksho Nurgleth Dh'Akh | Nurgle shall be called with death
Ksy'Iakash Dhaos | The door is unlocked
Akhamshy'y Khaos Aksho'mi! | Daemons of Chaos, I call thee forth!
Ilkka Karaila
luoti, joita voidaan ampua suurin määrin johonkin maaliin.
Esim. Gatling tykit ja konekiväärit ampuvat jotain 6000 laukausta/min. A 10
koneessa on uraanisydämisiä ammuksia ampuva Gatling-tykki. Sillä sahaa läpi
kaikista tunnetuista panssareista.
Panssarivaunujen pääaseen (100-125 mm kanuuna) kranaateissa on jo
mahdollista olla elektroninen aikautin sirpalekranaateissa. Se saa
aika-asetuksensa tähtäimen laser-etäisyysmittarilta automaattisesti ja
ammuttu sirpalekranaatti osuu alle metrin etäisyydelle henkilömaalista
kilometrin päästä ammuttuna. 100+ mm sirpalekranaatin räjähdys alle metrin
päässä henkilöstä tekee aivan varmasti uuden marttyyrin tai vastaavan. :)
Technology rules...
--IK--
Mixu Lauronen
> > Ja on toinen asia kuka haluaa mennä sotaan ison kiven kanssa ja saada
> > kaatuneita 20 omaa 1tä vihollista kohti.
>
> Karua puhua näin, mutta parinkymmenen mortin ja vanhan rynnäkkökiväärin
> menettäminen ei varmasti ole yhtä iso tappio, kuin yhden supersotilaan ja
> huippukalliiden varusteiden.
>
Niin, varsinkin jos maat ovat esim. Kiina ja USA...
Mixu Lauronen
> Tuota noin. Pienikaliiperisten aseiden kanssa on edullisin edelleen halpa
> luoti, joita voidaan ampua suurin määrin johonkin maaliin.
> Esim. Gatling tykit ja konekiväärit ampuvat jotain 6000 laukausta/min. A 10
> koneessa on uraanisydämisiä ammuksia ampuva Gatling-tykki. Sillä sahaa läpi
> kaikista tunnetuista panssareista.
>
Ei ihme, että USA:n sotilasbudjetti on niin käsittämättömän suuri. Uraani
on aika jumalattoman kallista. 6000 uraanisydämistä luotia minuutissa...
Huh huh.
Jaakko Pulkkinen
"Mixu Lauronen" <mpla...@mail.student.oulu.fi> wrote in message
news:Pine.SGI.4.44.0203172...@paju.oulu.fi...
> > > Ja on toinen asia kuka haluaa mennä sotaan ison kiven kanssa ja saada
> > > kaatuneita 20 omaa 1tä vihollista kohti.
> >
> > Karua puhua näin, mutta parinkymmenen mortin ja vanhan rynnäkkökiväärin
> > menettäminen ei varmasti ole yhtä iso tappio, kuin yhden supersotilaan
ja
> > huippukalliiden varusteiden.
> >
> Niin, varsinkin jos maat ovat esim. Kiina ja USA...
Taikka Somalia ja USA, jossa vastaava luku oli n. 50.
Ali K. Kiuaskoski
"Tero P. Mustalahti" <term...@strangelove.yok.utu.fi> wrote in message
news:a71t03$24pf$2...@bowmore.utu.fi...
> Nyt joku tietysti sanoo, että pulttilukkokiväärit ovat vielä ihan
> hyodyllisiä ja ovathan ne joissakin tapauksissa (kuten yllä juuri
> väitänkin), mutta armeijan aseistaminen niillä ei enää olisi järkevää,
Pulttilukkokiväärillä tappaa silti aivan siinä kuin rynkylläkin. Useimmiten
sarjatulta ei edes tarvita mihinkään vaan tähdätyt yksittäislaukaukset ovat
sitä parasta tulta. (Toki en tarkoita, että rynkyt pitäisi vaihtaa
Ukko-pekkoihin, mutta totean vain, että ukko-pekka joukkuekin on vielä yhtä
tappava kuin se oli 1939.)
> koska niidenkin käyttökelpoisuus ajanmukaista vihollista vastaan on jo
> huomattavasti rajallisempi kuin 100 vuotta sitten. Vielä parempi
> esimerkki teknologian merkityksestä on pimeätoiminta, jossa jo
> 1960-luvun alkupuolen suurvalta-armeija olisi erittäin heikoilla
> nykyaikaista vihollista vastaan, eikä tarvitse todellakaan mennä edes
> mihinkään varsinaisiin teknisiin aselajeihin vaan puhutaan ihan
> jalkaväestä.
Pimeätoiminnassa on aivan totta tapahtunut huomattavaa kehitystä. Toisaalta
1960-luvun armeija voi tasata puntteja varsin tehokkaasti. Mikään ei estä
valaisemasta maasto hyökkäyksen aikana aivan kuten 1960. Tällöin vastapuolen
hienoista pimeävehkeistä ei ole mitään hyötyä heille. Pimeätähtäimet eivät
muutenkaan muuta yötä päiväksi. Ellet ole koskaan sellaisen läpi
tihrustellut, niin kannattaa joskus uhrata pari yötä sillä leikkimiseen.
Esimerkiksi oikein naamoituja kohteita on pimeätähtäimin lähes mahdotonta
havaita. Ainoastaan liikkuvat maalit ja riittävän vähäinen kasvillisuus tms.
ovat kunnolla erottuvia pimeätähtäimissä (pl. aivan lyhyen etäisyyden
havainnot).
Kun tätä luetaan maanpuolustuksessakin, niin yhteenvetona voisi todeta, että
mikäli puutteellisella pimeävarustuksella toimiva sotajoukko joutuu
kosketuksiin vihollisen hitech-yksikön kanssa (todennäköisesti muuten
commandoja tai muita erikoisjoukkoja), niin valopanokset kehiin vain.
Tällöin pimeätähtäimistä tulee lähinnä rasite vastapuolelle.
Tero P. Mustalahti
Mixu Lauronen <mpla...@mail.student.oulu.fi> writes:
> Ei ihme, että USA:n sotilasbudjetti on niin käsittämättömän suuri. Uraani
> on aika jumalattoman kallista. 6000 uraanisydämistä luotia minuutissa...
Ammuksissa käytetty köyhdytetty eli lähinnä uraani-238:ia sisältävä
uraani saadaa uraanin jalostusprosessin sivutuotteena ja se on
hinnaltaan selvästi halvempaa kuin ominaisuuksiltaan lähin (mutta
hieman heikompi) ei-radioaktiivinen metalli eli volframi (jota jopa
Prisman idioottitoimittaja joskus "tungsteeniksi" kutsui sen
englanninkielisen nimen mukaan). Volframia käytetään ammuksissa
sellaisissa maissa, joissa köyhdytetyn uraanin käyttö ei poliittisesti
ole mahdollista (ennenkaikkea Saksa). Noita volframia sisältäviä
ammuksia on Suomellakin tiettävästi käytössä panssarivaunuissa
(ammusten tarkka tyyppi lienee salainen, päinvastoin kuin
suurvalta-armeijoilla, älä kysy miksi, Suomessa kun niitä ei edes
valmisteta) ja jos ei vielä ole niin Leopard 2A4:n mukana tulee.
Niin, ja sanottakoon nyt vielä, ettei A-10:n uraaniammuksilla suinkaan
sahata läpi "kaikista tunnetuista panssareista". Tuo 30 mm ammus
läpäisee modernin taistelupanssarivaunun panssarin vain ylhäältä- tai
takaapäin, mikä tosin lentokoneen ollessa kyseessä on täysin riittävä.
Mitä tulee USA:n sotilasbudjettiin, niin sillä saadaan: laivasto,
jonka taisteluarvo on suurempi kuin muun maailman yhteensä;
iskukyvyltään selvästi maailman tehokkaimmat ilmavoimat (vaikkakaan
ylivoima ei ole aivan niin suuri kuin laivaston puolella) ja N-liiton
hajoamisen jälkeen myös selvästi maailman tehokkaimmat
maavoimat. Yhdysvallat on maailman ainoa globaali suurvalta eli
supervalta, miksi sitten haluatkin sitä kutsua. Tämä tosin pätee myös
muussa kuin sotilaallisessa mielessä. Toisaalta juuri siksi jenkit
niin hermostuivatkin siitä, että pienehkö terroristijoukko saattoi
aiheuttaa heille niin suuret vahingot.
Tero P. Mustalahti
Ali K. Kiuaskoski
> Itseasiassa parhaissa tietokonepeleissä on nykyään jo melko
> realistisesti käyttäytyvät aseet, ja kehitys etenee jatkuvasti.
Arvasin, että olet <20 vuotias tietokonepelifriikki. Realistisuudesta olen
eri mieltä. Tietokonepeleissä aseet eivät breikkaa. Tuli on 100% tarkkaa,
mitä se ei ole millään asella. Ohjukset ei tarvitse kuin osoittaa kaverin
perseeseen ja kuollutta tulee. Ei se niin kuule oikeassa sodassa mene.
Teknologia pettää. Tästä on kokemuksia jo yli 100 vuoden ajalta.
> Varsinkin lentosimulaattorit ovat aika todenmukaisia.
Saattavat ollakin, niissäkin on silti vikana, että aseet toimivat aivan
astronomisella varmuudella, mitä ei todellisuudessa tapahdu!
> No kai se tuhoutuu jos ajaa pommin päälle. Ei kai tuo mikään ihme ole
> että riittävän suuri räjähde menee pohjasta läpi.
Kyllä sitä ihmeenä vielä jokin aika sitten pidettiin.
> Miksi lämpöön ohjaava luoti tormäisiin kylmempään oksaan?
Kommenttisi osoittaa, että ymmärrä kyllä asiasta yhtään mitään :)
> Ei tuon pitäisi kovin suuri ongelma olla.
> Jo ihan yksinkertainen satunnaisuuden lisääminen estää suurimman osan
> em ongelmista.
Kerropa nyt miten se estää sen?
> Mutta maalinetsintä riippuu tietenkin ihan toteutuksesta. (esim miten
> paljon tekniikkaa on itse luodeissa)
Mitenköhän paljon sinne pikkuriikkiseen luotiin sitä tosiaan mahtuu?
> Esim lennokissa oleva tai erikseen ammuttu tähtäin voi auttaa
> huomattavasti.
Auttaa mihin? Minä tahdon nähdä kun sinä suunnittelet ja toteutat systeemin,
joka ohjaa 1000 m/s lentävää luotia reaaliaikaisesti jostain lennokista :)
> Ja tuskin sinne 1000 luotia tuosta vaan kylvetään, jos hintaa on esim
> 1000 euroa kappale.
Ei varmaankaan. Se romuttaakin teoriasi satunnaisuudesta viimeistään.
Ali K. Kiuaskoski
> Mistä ne oksat siihen eteen yhtäkkiä tulevat?
Tuuli heilautti? (tai jokin muu lukemattomista vaihtoehdoista)
Luoti ei muuten lennä mitään lasersädettä pitkin vaan *putoaa* ja kaartuu
rotaationsa suuntaan. Lisäksi tapahtuu nutaatiota ja kaikenlaista muuta
kivaa huojuntaa. (Suosittelen fysiikan ja ballistiikan opintoja)
> Jos kerran kohteesta tulee luotia kohti lämpösäteilyä niin luodin ja
> kohteen välillä on silloin suht vapaa reitti, eikö?
Kohdeko ei liiku?
> Jos taas on paksu oksisto välissä ei sitä lämpösäteilyä tule
> alunperinkään ja luoti valitsee jonkun toisen kohteen.
Luoti putoaa 2 cm ja väliin tulee oksa. Tällöinkö luoti kaartaa 90 astetta
ja lähtee uusiin seikkailuihin? (mistä muutokseen tarvittava energia
muuten?)
Ali K. Kiuaskoski
"Mixu Lauronen" <mpla...@mail.student.oulu.fi> wrote in message
news:Pine.SGI.4.44.0203172...@paju.oulu.fi...
> on aika jumalattoman kallista. 6000 uraanisydämistä luotia minuutissa...
> Huh huh.
Ei se kallista ole. USA käyttää noihin ammuksiin ydinvoimaloista saatua ns.
jäteuraania. Vaihtoehtona olisi em. uraanin (kallis) loppusäilytys jossain
turvasäilössä. Nyt se ammutaan kätevästi kehitysmaihin riesaksi.
Ali K. Kiuaskoski
> Sveitsillä on kiväärin alikalilaukauksia.
Varmasti. Jo Lahti-Saloranta panssarintorjuntakivääriin oli
alikaliiperikudit. Vaan onko Sveitsillä sinne luodin sisälle näverrettynä
jotakin elektroniikkaa, siivekkeitä yms. Siitähän tässä keskusteltiin. Minä
väitän, että sinne ei saa tilaa sen vertaa.
(Muuten, LS PTK:n luoti oli wolframsydäminen...)
Ali K. Kiuaskoski
"Lasse" <lasse_...@hotmail.com> wrote in message
news:5663eee5.02031...@posting.google.com...
> 20 mm mötikkään saa jo nyt jotain mahdutettua. H&K:lla on tarjota
20 mm ei ole enää luoti. Laskepa mukaan vielä alikalipeerisuuden aiheuttama
hoikennus (useita millejä)
Mika Rantanen
> muutenkaan muuta yötä päiväksi. Ellet ole koskaan sellaisen läpi
> tihrustellut, niin kannattaa joskus uhrata pari yötä sillä leikkimiseen.
> Esimerkiksi oikein naamoituja kohteita on pimeätähtäimin lähes mahdotonta
> havaita. Ainoastaan liikkuvat maalit ja riittävän vähäinen kasvillisuus
tms.
> ovat kunnolla erottuvia pimeätähtäimissä (pl. aivan lyhyen etäisyyden
> havainnot).
Joskus intissä tuli kuultua tornihuhu jostain nohevasta
tiedustelija-koksusta, joka olisi kävellyt päin metsään pysäköityä Pasia
tiedusteluoperaation aikana.
- Mika Rantanen
Mika Rantanen
tiedustelija-koksusta, joka olisi kävellyt päin metsään pysäköityä Pasia
valonvahvistimella.
- Mika Rantanen
Yama
"Tero P. Mustalahti" <term...@strangelove.yok.utu.fi> wrote in message
news:a71t03$24pf$2...@bowmore.utu.fi...
> "Miikka Lehtonen" <m...@paranoia.tuug.fi> writes:
> > Aivan. Tuon yhden scifi-miehen tappamiseen kun riittää, että joku genee-
> > rinen nurmipora hillottaa kerran häntä omalla low-tech-pyssyllään. Tai
> > hakkaa hänen päänsä sisään kivellä. Ei sellaista high-techiä olekaan,
ettei
> > vanha kunnon iso kivi-metodi toimi :)
>
> Niinpä. Kerro se kaikille niille heimosotureille, jotka aikoinaan
> saivat tuntea Hiram Maximin scifiaseen nahoissaan.
Mmmm. Englantilaisten tulivoimaiset aseet olivat yllätystekijä. Briteillä
oli suuria vaikeuksia zulusodassa (hävisivät Islandlawhanissa) ja jos
zuluilla olisi ollut pari neuvonantajaa kertomassa heille kiväärien
tulivoimasta, britit olisivat voineet menettää koko sotajoukkonsa.
Matabele-sodassa jossa noita Maximeita käytettiin ensi kertaa tilanne oli
juuri sama. Mutta sen jälkeen kun britit olivat lyöneet matabelejen impit
konekivääreillä, nämä siirtyivät sissisotaan eivätkä britit saaneet heitä
sotilaallisesti voitettua.
> Nyt joku tietysti sanoo, että pulttilukkokiväärit ovat vielä ihan
> hyodyllisiä ja ovathan ne joissakin tapauksissa (kuten yllä juuri
> väitänkin), mutta armeijan aseistaminen niillä ei enää olisi järkevää,
> koska niidenkin käyttökelpoisuus ajanmukaista vihollista vastaan on jo
> huomattavasti rajallisempi kuin 100 vuotta sitten.
Jalkaväen kiväärin laatu ei vain ole juuri sotia ratkaissut sitten vuoden
1866. Tietenkin on hyvä että se olisi paras mahdollinen koska
tilastollisesti sillä voidaan vaikuttaa tappioihin, mutta sitäkin voidaan
muilla aseilla ja koulutuksella kompensoida. Saksalaisille ei 2.
maailmansodassa ollut suurtakaan haittaa siitä että heidän jalkaväellään oli
lähes kauttaaltaan pulttilukkokiväärit kun amerikkalaisilla ja venäläisillä
oli paljon enemmän puoliautomaatteja ja konepistooleja, koska heidän
taktiikkansa keskittyivät konekiväärien ympärille.
>Vielä parempi
> esimerkki teknologian merkityksestä on pimeätoiminta, jossa jo
> 1960-luvun alkupuolen suurvalta-armeija olisi erittäin heikoilla
> nykyaikaista vihollista vastaan, eikä tarvitse todellakaan mennä edes
> mihinkään varsinaisiin teknisiin aselajeihin vaan puhutaan ihan
> jalkaväestä.
Oikeastaan olen sitä mieltä että jalkaväkitaistelussa pimeänäkölaitteiden
merkitys on pienempi. Mekanisoidussa taistelussa sen merkitys kasvaa.
> Kun tämä nyt kerran menee elokuvaryhmäänkin, niin suuresti minua ovat
> aina huvittaneet ID4:n kaltaiset alienien invaasiosta kertovat
> tarinat, joissa ihmiskunta kovasti pistää hanttiin tähtienväliseen
> matkustukseen kykeneville muukalaisille. Todellisuudessahan muu kuin
> sissitoimintaan perustuva vastarinta murskattaisiin muutamassa
> päivässä tai luultavimmin tunnissa, eikä siihen edes tarvittaisi
> mitään magic tech -suojakilpiä.
Heh heh. ID4:ssä muu olisi ehkä vielä mennyt mutta nauratti alieneiden
heikko osumatarkkuus. ("Only the Imperial Stormtroopers are this
inaccurate")
Eikä ollut jenkkien taktiikassa kehumista. Kohde on kaupunkin kokoinen,
joten tietty sitä ammutaan Amraameilla! Just.
Stormtroopereista puheenollen, mitähän virkaa mahtaa olla heidän
haarniskoillaan? Todistettavasti se ei suojaa paitsi blastereilta, ei edes
keveiden linkojen kiviltä ja pieniltä nuijilta ja kivikirveiltä.
Keskiajankin teknologialla tehtiin parempia haarniskoja.
Ei sellaisia ole modernissa
> sota-aluksessakaan, mutta yritäpä pommittaa sitä toisen maailmasodan
> aikaisella pommikoneella, niin saat selville, miten pitkälle oveluus
> ja hyvä motivaatio riittävät.
Onnistuisihan tuo tiettyyn rajaan. Stuka sekoittaisi itsensä
siviililentoliikenteeseen, sitten vain äkkiä pintoihin, satamaan ja
liukupommihyökkäys ankkuroituun sotalaivaan. No ei varmaan toimisi kuin
kerran. Argentiinalaisten Skyhawkit eivät olleet hirveästi kummempia kuin
2MS rynnäkkökoneet, ja kyllä niillä useampi brittilaiva upposi. Nykyään tuo
ehkä ei enää onnistuisi, mutta se johtuu pitkälti siitä että siihen on
varauduttu. Vielä 1982 britit luulivat että "lenskari tulee ja pudottaa
pommeja sotalaivaan" on aikaa vanhentunut merisodankäynnin muoto...
Kerran huvikseni pohdin skenaariota jossa vastakkain olisi 3000 Jak-3:sta ja
100 F-22:sta. Tulin siihen tulokseen että Jakit luultavasti voittaisivat (ja
tekisivät sen mahdollisesti halvemmalla), elleivät etäisyydet olisi kovin
suuret jolloin F-22:t voisivat käyttää hyväkseen toimintasädeylivoimaansa.
Pilottien värväys voisi tosin olla probleema.
Mika Rantanen
> haarniskoillaan? Todistettavasti se ei suojaa paitsi blastereilta, ei edes
> keveiden linkojen kiviltä ja pieniltä nuijilta ja kivikirveiltä.
> Keskiajankin teknologialla tehtiin parempia haarniskoja.
Ne suojaavat vaihtelevilta ympäristöolosuhteilta.
Storm troopereita voidaan juuri tuon erikoissuunnitellun, ääriolosuhteita
kestävän panssarointinsa ansiosta käyttää mitä erilaisimmissa maastoissa.
Ja olisi luultavaa, että Star Warsin maailmassa olisi kehitetty aseita,
jotka läpäisisivät Imperiumin sotilaiden henkilökohtaiset panssaroinnit...
- Mika Rantanen
Jarno Nurminen
> > Mutta miksei tuota suuntausta voisi pistää jo kivääriin itseensä? Eli
> > jonkinlainen tähtäyksen avustus ampujalle, samaan tyyliin mitä
> > helikoptereista yms. löytyy pilotin kypärästä. Taistelijan kypärään
> > pistetään otsaan piippu ja laukaisu tapahtuisi vaikkapa korvia
> > heiluttamalla. Jäisi kädet vapaaksi taskuihin/röökin polttamiseen ;)
> Mikä lisäarvo tuolla saataisiin. Hintaa tuollaisilla systeemeillä on paljon.
> Helikopterissa yms. käsiä tarvitaan muuhun, joten käyttö on perusteltua.
> Munien kaivamisen mahdollisuus ja kädettömien rintamalle saanti ei taida
> olla riittävä lisäarvo verrattuna nykyiseen :)
No pistetään se suuntaus sitten vaikkapa jonkinmoiseen miniguniin,
siinähän sitä olisi todellinen terminaattori ja rambo taistelijaksi,
suolaisi tukevasta haara-asennosta 10000 kutia ja juuri oikeaan paikkaan
;)
Tietenkin vapailla käsillä voisi pitää oksankarahkoita kypärän vierellä,
ja täten naamioida yksittäinen taistelija hirevksi. Tosin tällöin pitää
toivoa vastapuolen olevan vegaani, tai muuten vain haluton riistapataa
syömään ;)
Jarno Nurminen
> Ongelmana voisi olla lähinnä jos kaksi tai useampi ihmistä on
> peräkkäin, eli päällekkäin luodin tulosuuntaan kohti, mutta silloinkin
Ei tämä ole ongelma. Pienikaliberisella ja suurenergisellä luodilla
lävistää kyllä parikin henkilöä kerralla. Lapsia enemmän kuin aikuisia.
Ei kai tuollaisissa hommissa tarvi olla niin nökönuuka sen suhteen ketä
siinä sivussa heittää lusikan nurkkaan?
Sami Jumppanen
"Mika Rantanen" <ash...@saunalahti.fi.invalid.remove> wrote in message
news:a733dk$7l6$1...@tron.sci.fi...
No, myönnetään että Pasin naamiointi välineet ovat huippuluokkaa, vai oliko
se naamioimaton?
Markus Stolt
> Luoti putoaa 2 cm ja väliin tulee oksa. Tällöinkö luoti kaartaa
> 90 astetta ja lähtee uusiin seikkailuihin?
Juuri näin! Etkö tiennyt, että jo 60-luvulla kuuluisa tiedemiesten
ryhmä nimeltään "Warrenin Komissio" onnistui todistamaan, että
kiväärin luoti voi oikeissa olosuhteissa muuttaa lentorataansa
suorassa kulmassa ja jopa jäädä hetkeksi paikalleen roikkumaan? ;-)
--
* * * * * * * * * * I wake up and I see the face of the devil * *
* MARKUS.STOLT * and I ask him: 'What time is it?' *
* @comptel.com * And he says: 'How much time do you want?' *
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Lasse
> 20 mm ei ole enää luoti. Laskepa mukaan vielä alikalipeerisuuden aiheuttama
> hoikennus (useita millejä)
H&K toimittaa mielellään aseesta 19,9mm version jolloin kyseessä
yleisen määritelmän mukaan on luoti. Missä siis oli ongelma?
En muista enää ketjun alkua, mutta miksi pitäisi käyttää
alikaliiperiammusta? Tässähän luotia olisi tarkoitus käyttää
elävää yksilömaalia kohtaan, joten 20mm, anteeksi 19,9mm mötikkä
hoitanee hommansa kivuttomasti.
Lämpöhakuiset luodit lähitulevaisuuden tekniikalla eivät kuitenkaan
pystyisi lentelemään ympyrää minkään ympärillä ja muutenkin liike
olisi varsin rajallista. Eli uskaisin ohjautuvia pystyttävän tekemään,
mutta järjestelmä olisi järjettömän kallis ja tositoimissa käyttökelvoton.
Lasse Ukkonen
Juggi
"Ali K. Kiuaskoski" <e...@lue.postia> wrote in message
> Arvasin, että olet <20 vuotias tietokonepelifriikki. Realistisuudesta olen
> eri mieltä. Tietokonepeleissä aseet eivät breikkaa. Tuli on 100% tarkkaa,
> mitä se ei ole millään asella. Ohjukset ei tarvitse kuin osoittaa kaverin
> perseeseen ja kuollutta tulee. Ei se niin kuule oikeassa sodassa mene.
> Teknologia pettää. Tästä on kokemuksia jo yli 100 vuoden ajalta.
Mä taidan olla sit Suomen armeijalle enemmän ku tärkeä tyyppi :-) Mä kun
olen pelannut läpi Longbow 2, Jane's F-15:n ja jonkun verran lennellyt
F/A-18:sta... Lisäksi laivastonhommat on täysin hanskassa, kun oon pelannu
Fleet Commandin läpi ja sit viel Delta Force ja M1A2 Abrams:kin...
Täytyy vissiin käydä hakemassa leijonat natsojen tilalle ku olen Tst-Heko-
ja Useemman eri konetyypin hävittäjälentäjä, Laivaston strategisti, tosikova
kommando ja viel kaikki hommat psv:ssakin käy...jos nuo pelit kerta on niin
realistisia *heh hee*
Ei ole tainut koskaan lukea todellisesta patrioittien osumatoarkkuudesta,
tykistön mokista 1.MS:ssä, Vietnamista tai edes Kosovosta :-) Ei taida tuo
tekniikka toimia ihan niin kyvin ku osa väittää...
T: Juggi
Ali K. Kiuaskoski
> yleisen määritelmän mukaan on luoti. Missä siis oli ongelma?
Jospa perehtyisit viestin alkuun :)
> En muista enää ketjun alkua, mutta miksi pitäisi käyttää
> alikaliiperiammusta? Tässähän luotia olisi tarkoitus käyttää
> elävää yksilömaalia kohtaan, joten 20mm, anteeksi 19,9mm mötikkä
> hoitanee hommansa kivuttomasti.
Jospa nyt perehtyisit tosiaan viestiketjuun kokonaisuudessaan, etkä tulisi
väliin huutelemaan :) 20 mm tai 19 mm ja jopa pienempikaliiperisia
räjähtäviä luoteja on ollut toki jo pitkään sotilaskäytössä, joten ei
kysymys ollut tosiaankaan siitä.
> Lämpöhakuiset luodit lähitulevaisuuden tekniikalla eivät kuitenkaan
> pystyisi lentelemään ympyrää minkään ympärillä ja muutenkin liike
> olisi varsin rajallista. Eli uskaisin ohjautuvia pystyttävän tekemään,
> mutta järjestelmä olisi järjettömän kallis ja tositoimissa käyttökelvoton.
Samaahan minä yritän koko ajan sanoa.
Markus Stolt
> Luoti putoaa 2 cm ja väliin tulee oksa. Tällöinkö luoti kaartaa 90 astetta
> ja lähtee uusiin seikkailuihin?
Juuri näin! Etkö tiennyt, että jo 60-luvulla kuuluisa tiedemiesten
Tatu Lahtela
> mitä se ei ole millään asella.
Seisot metrin päässä vihollisesta. Tähtäät päähän ja ammut. Jammed!
Salamannopeasti vaihdat asetta ja uus laukaus. ohi! Vihulainen ampuu
vanhalla revolverilla ja kaadut kuolleena maahan.
Flashback pelistä Jagged Alliance (yksi ja kaksi) sen kummemmin
realistuuteen kantaa ottamatta.
--
"Äijät nää, ei lähde täältä mihinkään
äijät nää vaan humppaa jyskyttää" -Eläkeläiset
Tatu Lahtela
Tero P. Mustalahti
wrote:
> Mmmm. Englantilaisten tulivoimaiset aseet olivat yllätystekijä. Briteillä
> oli suuria vaikeuksia zulusodassa (hävisivät Islandlawhanissa) ja jos
> zuluilla olisi ollut pari neuvonantajaa kertomassa heille kiväärien
> tulivoimasta, britit olisivat voineet menettää koko sotajoukkonsa.
Olisivat menettäneet varmasti, jos zuluilla olisi ollut muitakin kuin
ikivanhoja suustaladattavia musketteja - heillä todellakin oli
tuliaseita jonkin verran, mutta ei moderneja kivääreitä kuten elokuvassa
"Zulu" väitettiin. Eivätkä he sitäpaitsi historiallisesti olleet täysin
tietämättömiä brittien kivääreistä ja taistelun kuluessahan se niiden
tulivoima jo selvisi. Eri asia on sitten mitä zulut olisivat käytännössä
voineet tehdä brittien tulivoiman kiertämiseksi - väitän etteivät
paljoakaan, elleivät olisi onnistuneet saamaan jostain enemmän
tuliaseita itselleen.
> Matabele-sodassa jossa noita Maximeita käytettiin ensi kertaa tilanne oli
> juuri sama. Mutta sen jälkeen kun britit olivat lyöneet matabelejen impit
> konekivääreillä, nämä siirtyivät sissisotaan eivätkä britit saaneet heitä
> sotilaallisesti voitettua.
Jos vihollinen joutuu siirtymään sissisotaan on hänet jo monessakin
mielessä voitettu. Sissisota voi olla tehokasta vastustajan
poliittisessa väsyttämisessä, mutta suoranaista sotilaallista voittoa
sillä yksin ei edes voida saavuttaa.
> Jalkaväen kiväärin laatu ei vain ole juuri sotia ratkaissut sitten vuoden
> 1866. Tietenkin on hyvä että se olisi paras mahdollinen koska
> tilastollisesti sillä voidaan vaikuttaa tappioihin, mutta sitäkin voidaan
> muilla aseilla ja koulutuksella kompensoida.
Ei ole juu, mutta muuthan tässä nyt juuri puhuivat kuviosta AK+nurmipora
vastaan high tech -supersotilas. Eihän sellaista kuviota useinkaan
käytännössä ole, vaan ainakin sillä supersotilaalla on takanaan tykistö
ja ilmavoimat.
> Oikeastaan olen sitä mieltä että jalkaväkitaistelussa pimeänäkölaitteiden
> merkitys on pienempi. Mekanisoidussa taistelussa sen merkitys kasvaa.
Mahdollisesti, mutta kyllä se silti toimii hyvänä esimerkkinä
teknologian merkityksestä myös jalkaväen kehittämisessä.
> Onnistuisihan tuo tiettyyn rajaan. Stuka sekoittaisi itsensä
> siviililentoliikenteeseen, sitten vain äkkiä pintoihin, satamaan ja
> liukupommihyökkäys ankkuroituun sotalaivaan. No ei varmaan toimisi kuin
> kerran.
Ja vain rauhan aikana valmistautumatonta vihollista vastaan.
> Argentiinalaisten Skyhawkit eivät olleet hirveästi kummempia kuin
> 2MS rynnäkkökoneet, ja kyllä niillä useampi brittilaiva upposi. Nykyään
> tuo
> ehkä ei enää onnistuisi, mutta se johtuu pitkälti siitä että siihen on
> varauduttu. Vielä 1982 britit luulivat että "lenskari tulee ja pudottaa
> pommeja sotalaivaan" on aikaa vanhentunut merisodankäynnin muoto...
Onhan Skyhawk nyt ainakin selvästi nopeampi kuin 2MS pommikone.
Kieltämättä brittien puolustuksessa oli silti paha aukko, mutta
toisaalta Skyhawkien ja brittien vuoden 1982 sota-alusten välillä ei
ollut kuin 20 vuoden ero teknologiassa (Skyhawk 1950-luvun, brittilaivat
1970-luvun tuotteita).
> Kerran huvikseni pohdin skenaariota jossa vastakkain olisi 3000 Jak-3:sta
> ja
> 100 F-22:sta. Tulin siihen tulokseen että Jakit luultavasti voittaisivat
> (ja
> tekisivät sen mahdollisesti halvemmalla), elleivät etäisyydet olisi kovin
> suuret jolloin F-22:t voisivat käyttää hyväkseen
> toimintasädeylivoimaansa.
Miksi Jak-3:t voittaisivat? F-22:n ei tarvitse antautua taisteluun
niiden ehdoilla. Ainoa tapa kuinka Jak:it voisivat voittaa olisi, jos
F-22:n kenttä olisi jostain syystä niin lähellä, että Jak:it voisivat
hyökätä sitä vastaan tai F-22:lta loppuisivat ohjukset (siis myös
varastoista).
Tero P. Mustalahti
Jan-Erik Finnberg
>Stormtroopereista puheenollen, mitähän virkaa mahtaa olla heidän
>haarniskoillaan? Todistettavasti se ei suojaa paitsi blastereilta, ei edes
Ne ovat univormuja. Mikään ei näytä särmemmältä kuin marssiva
Stormtrooper-osasto, jolla on päällään vastakiillotetut haarniskat.
--
Jan-Erik Finnberg whe...@mbnet.fi ICQ:49316651
Agapio racing team sux0rs: http://www.tekniikka.turkuamk.fi/~jfinnber/agapio/
Yama
"Tero P. Mustalahti" <term...@utu.fi> wrote in message
news:termusta-6A0087...@news.utu.fi...
> In article <a732tf$a17$1...@ousrvr3.oulu.fi>, "Yama" <tj...@paju.oulu.fi>
> wrote:
> > Mmmm. Englantilaisten tulivoimaiset aseet olivat yllätystekijä.
Briteillä
> > oli suuria vaikeuksia zulusodassa (hävisivät Islandlawhanissa) ja jos
> > zuluilla olisi ollut pari neuvonantajaa kertomassa heille kiväärien
> > tulivoimasta, britit olisivat voineet menettää koko sotajoukkonsa.
>
> Olisivat menettäneet varmasti, jos zuluilla olisi ollut muitakin kuin
> ikivanhoja suustaladattavia musketteja - heillä todellakin oli
> tuliaseita jonkin verran, mutta ei moderneja kivääreitä kuten elokuvassa
> "Zulu" väitettiin.
Isandlawhanasta zulut saivat kyllä runsaan sotasaaliin, mutta niistä ei
ollut välitöntä hyötyä (eikä niitä siis käytetty Rorke's Driftissä).
Italialaisille kävi samalla tavalla kun he hyökkäsivät Etiopiaan 1896,
paitsi vielä huonommin, sota hävittiin selvästi. Mussolini otti sitten
kolmisen vuosikymmentä myöhemmin revanssia.
> tulivoima jo selvisi. Eri asia on sitten mitä zulut olisivat käytännössä
> voineet tehdä brittien tulivoiman kiertämiseksi - väitän etteivät
> paljoakaan, elleivät olisi onnistuneet saamaan jostain enemmän
> tuliaseita itselleen.
No ensinnäkin zulut olisivat voineet kokeilla yöhyökkäystä, tai
vaihtoehtoisesti blokata brittien näkökenttää vaikka savulla. Olisi ehkä
ollut myös mahdollista yrittää hyökätä brittien kimppuun kun nämä olivat
marssilla peitteisessä maastossa - pari pienempää 50-100 miehen
brittiosastoa zulut tuhosivat tällä tavoin. Sodan ratkaisutaistelussa
Ulundissa zulut kuitenkin antoivat provosoida itsensä voimakkaan brittien
neliön kimppuun avomaastossa.
Zulusodan varsinainen pointti tässä kuitenkin on se että se ei ollut mikään
läpihuutojuttu briteille tai poliisitoimi vaan siinä he kärsivät 1800-luvun
siirtomaasotien suurimmat tappionsa (buurisota pl.) ja jonkin aikaa näytti
vakavasti mahdolliselta että zulut tuhoavat Chelmsfordin joukot lähes
täysin. Isandlawhana oli vakavampi tappio kuin vaikka Little Big Horn
amerikkalaisille, ja se aiheutettiin pääasiassa keihäin ja kilvin. (LBG taas
ei ole hyvä vastaava esimerkki koska siouxeilla oli pääasiassa hyvät aseet)
> > Argentiinalaisten Skyhawkit eivät olleet hirveästi kummempia kuin
> > 2MS rynnäkkökoneet, ja kyllä niillä useampi brittilaiva upposi. Nykyään
> > tuo
> > ehkä ei enää onnistuisi, mutta se johtuu pitkälti siitä että siihen on
> > varauduttu. Vielä 1982 britit luulivat että "lenskari tulee ja pudottaa
> > pommeja sotalaivaan" on aikaa vanhentunut merisodankäynnin muoto...
>
> Onhan Skyhawk nyt ainakin selvästi nopeampi kuin 2MS pommikone.
Onhan se jonkun verran, mutta hyökkäysnopeudessa ei nyt niin kauhean suurta
eroa ole, kun kovin suurella nopeudella ei se hyökkääjäkään osu mihinkään.
> > Kerran huvikseni pohdin skenaariota jossa vastakkain olisi 3000
Jak-3:sta
> > ja
> > 100 F-22:sta. Tulin siihen tulokseen että Jakit luultavasti voittaisivat
> > (ja
> > tekisivät sen mahdollisesti halvemmalla), elleivät etäisyydet olisi
kovin
> > suuret jolloin F-22:t voisivat käyttää hyväkseen
> > toimintasädeylivoimaansa.
>
> Miksi Jak-3:t voittaisivat? F-22:n ei tarvitse antautua taisteluun
> niiden ehdoilla. Ainoa tapa kuinka Jak:it voisivat voittaa olisi, jos
> F-22:n kenttä olisi jostain syystä niin lähellä, että Jak:it voisivat
> hyökätä sitä vastaan
Tällä tavoin juuri. Jakit voisivat helposti pommittaa ja tulittaa kentän
laitteet käyttökelvottomiksi, ja vaikka F-22:t olisivatkin turvassa vaikka
bunkkereissa niin ilmaan ne eivät pääsisi, etenkin jos kiitorata on
väärällään pomminkraatereita, tai jos ilmaan olisivat nousseet niin takaisin
ei olisi tulemista. Sadankin koneen hyökkäys kyllästäisi nopeasti kentän
mahdollisen ilmatorjunnankin kapasiteetin.
Mikäli etäisyydet olisivat kovin suuria niin F-22:t voisivat tietenkin
operoida Jakin toimintasäteen ulkopuolelta (olisikohan Jak-3:n toimintasäde
ulkoisen asekuorman kanssa luokkaa 300km. Tilalle voidaan vaihtaa joku
pitempikantamaisempi kone, Jak-9 tai vaikka P-51 tarvittaessa, tosin pitkät
lentoajat kohteeseen sitten tuovat mukanaan jonkun verran muita taktisia
ongelmia).
Pineapple
Useimmiten
>sarjatulta ei edes tarvita mihinkään vaan tähdätyt yksittäislaukaukset
ovat
>sitä parasta tulta. (Toki en tarkoita, että rynkyt pitäisi vaihtaa
>Ukko-pekkoihin, mutta totean vain, että ukko-pekka joukkuekin on vielä
yhtä
>tappava kuin se oli 1939.)
Sarjatultahan ei edes suositella käytettäväksi, jos tarkoitus on muukin
kuin päitten pito alhaalla. Faktahan on että sarjasta ensimmäinen panos
osuu siinne minne tähdätään ja muut jonnekkin aivan muualle.
Lasse
> > yleisen määritelmän mukaan on luoti. Missä siis oli ongelma?
>
Selasin läpi koko ketjun, mutta en löytänyt mitään ehtoa sille,
että ohjautuvan luodin täytyisi olla alikaliiperiammus. Lienet
siis erehtynyt?
> Jospa nyt perehtyisit tosiaan viestiketjuun kokonaisuudessaan, etkä tulisi
> väliin huutelemaan :) 20 mm tai 19 mm ja jopa pienempikaliiperisia
> räjähtäviä luoteja on ollut toki jo pitkään sotilaskäytössä, joten ei
> kysymys ollut tosiaankaan siitä.
Kyse olikin ammuksen sisään mahdutettavasta elektroniikasta. 20mm
ammus voidaan nykytekniikalla ohjelmoida räjähtämään säädetyllä
etäisyydellä eikä elektroniikka tällöin edes muodosta mitenkään suurta
osaa tilavuudesta tai painosta. Ohjautuva ammus ilman räjähtävää
taistelukärkeä olisi hyvinkin mahdollinen. Ohjautuvuus ja kantama
jäisivät kuitenkin varsin rajallisiksi.
Eli väännetään vielä rautalangasta: ohjautuvat luodit on mahdollista
toteuttaa ainakin lähitulevaisuudessa. Niitä ei kuitenkaan tulla
näkemään, sillä on sodankäyntiin on olemassa ja tulee olemaan monin
verroin tehokkaampia ratkaisuja.
Lasse Ukkonen
Tero P. Mustalahti
<e...@lue.postia> wrote:
Hmm. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että "norsupyssy", eli 20 mm Lahti m/39
ei ollutkaan pst-kivääri vaan pst-tykki? ;-)
Niin, eli siis tosiasiassahan tuon 20 mm on aina ollut vähän sellainen
epämääräinen kaliiperi, ettei sen luokituksen suhteen kannata hirveästi
saivarrella, vaikka viime aikoina 20 mm asetta onkin aika vakiintuneesti
tykkinä pidetty (poikkeuksena tietysti kranaattikiväärit ja
-konekiväärit...).
Unohdit muuten saivarrella Lassen käyttämästä termistä "heitin", vaikka
OICW:n 20 mm ase on selvästi kranaattikivääri.
Tero P. Mustalahti
Ali K. Kiuaskoski
"Pineapple" <Pineap....@sci.fi.joojoo> wrote in message
news:91D669271P...@news.jyu.fi...
> Sarjatultahan ei edes suositella käytettäväksi, jos tarkoitus on muukin
> kuin päitten pito alhaalla. Faktahan on että sarjasta ensimmäinen panos
> osuu siinne minne tähdätään ja muut jonnekkin aivan muualle.
Olen kerran muuten nähnyt erään jenkkimaestron ampuvan pulttilukkokiväärillä
videolla. Ellei olisi lähikuvassa ampumisen jälkeen oikein näytetty, että
pulttilukko se oli, niin puoliautomaatiksi olisin luullut. Sen verran nopeaa
oli latausliike kaverilla. Joten kyllä pulttilukkoisellakin pystyy melko
yllättävään tulinopeuteen, kunhan viitsii opettelemaan tekniikan.
Ali K. Kiuaskoski
> että ohjautuvan luodin täytyisi olla alikaliiperiammus. Lienet
> siis erehtynyt?
Luit ilmeisesti vain minun viestini. Joku muu sitä ak-luotia (ammus? puhuit
ammuksesta? :) ehdotti rihlauksen eliminoimiseksi tai jotain sinnepäin.
> osaa tilavuudesta tai painosta. Ohjautuva ammus ilman räjähtävää
> taistelukärkeä olisi hyvinkin mahdollinen. Ohjautuvuus ja kantama
> jäisivät kuitenkin varsin rajallisiksi.
Ohjautuva ammus kyllä (ja johan niitä on tehtykin tykistölle), mutta mepä
puhuimmekin luodista. Vissi ero.
> Eli väännetään vielä rautalangasta: ohjautuvat luodit on mahdollista
> toteuttaa ainakin lähitulevaisuudessa. Niitä ei kuitenkaan tulla
> näkemään, sillä on sodankäyntiin on olemassa ja tulee olemaan monin
> verroin tehokkaampia ratkaisuja.
Eikä ole, ei ainakaan jalkaväen standardiaseisiin (mikä on tietysti
lähtökohta, muutenhan tämä on täysin älytöntä jäkerrystä, eihän kukaan lähde
erikoisaseita tuon vuoksi tekemään).
Ali K. Kiuaskoski
> Hmm. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että "norsupyssy", eli 20 mm Lahti m/39
> ei ollutkaan pst-kivääri vaan pst-tykki? ;-)
Kyllä, nimi on erheellinen, josta muutamat asehistorioitsijat ovat aikoinaan
tehneet jopa knoppeja.
> saivarrella, vaikka viime aikoina 20 mm asetta onkin aika vakiintuneesti
> tykkinä pidetty (poikkeuksena tietysti kranaattikiväärit ja
> -konekiväärit...).
20 mm on ikimuistoisista ajoista lähtien ollut jostain syystä ammuksen raja.
Varmaan siihen jokin selityskin löytyy, en vain muista mikä. :)
> Unohdit muuten saivarrella Lassen käyttämästä termistä "heitin", vaikka
> OICW:n 20 mm ase on selvästi kranaattikivääri.
Pahoittelen lipsahdusta, joskus Homeroskin nukahtaa.
Kari P. Hartikainen
>Olen kerran muuten nähnyt erään jenkkimaestron
>ampuvan pulttilukkokiväärillä videolla. Ellei olisi
>lähikuvassa ampumisen jälkeen oikein näytetty, että
>pulttilukko se oli, niin puoliautomaatiksi olisin luullut.
>Sen verran nopeaa oli latausliike kaverilla. Joten kyllä
>pulttilukkoisellakin pystyy melko yllättävään
>tulinopeuteen, kunhan viitsii opettelemaan tekniikan.
Ettei vain ollut suoravetoinen? Tulee hakematta mieleen
ampumahiihto, jossa pienoiskiväärin lyhyt latausliike
suoravetoisella tapahtuu todella näppärästi.
Mutta onnistuu se oikealla pulttilukollakin. Paljon
riippuu kääntökulmasta, patruunan pituudesta ja jopa
viritysmekanismista. Harjoiteltiin hirviporukassa
tuplalaukauksia 4,3 sekunnin juoksuun, eikä siinä ole kovin
vaikeaakaan saada kahta osumaa. Asiaan tietysti kuuluu,
että myöhemmin syksyllä metsässä sattui eteen
täsmälleen samanlainen käytännön tilanne :)
Muuan vikkeläsorminen kaveri taas ajatti hirvikuvan
ampuma-alan reunaan ja ampui seisovaan laukauksen.
Hirvi lähti tästä liikkeelle ja sai vielä kaksi osumaa
samaan juoksuun. Kyllä siinä jo käsi kävi 30-06
Tikan kammessa.
Kari P.
Sylvester DeNusso
viestissä news:a735l9$a4e$1...@tron.sci.fi...
> > Stormtroopereista puheenollen, mitähän virkaa mahtaa olla heidän
> > haarniskoillaan? Todistettavasti se ei suojaa paitsi blastereilta,
ei edes
> > keveiden linkojen kiviltä ja pieniltä nuijilta ja kivikirveiltä.
> > Keskiajankin teknologialla tehtiin parempia haarniskoja.
> Ne suojaavat vaihtelevilta ympäristöolosuhteilta.
> Storm troopereita voidaan juuri tuon erikoissuunnitellun,
ääriolosuhteita
> kestävän panssarointinsa ansiosta käyttää mitä erilaisimmissa
maastoissa.
Ihan turhaa valmistaa jokapaikanhaarniskoja, jotka eivä suojaa muulta
kuin vaihtelevalta ilmastolta. Paljon järkevämpää olisi, että jokaiseen
maastoon on oma haarniskansa. Sen valkoisen värin kanssa on metsässäkin
turhan vaikea piiloutua ;-)
Kimmo Isokoski
Sylvester DeNusso <den...@hotmail.pois.com> kirjoitti
viestissä:a78es4$i6g$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> > Storm troopereita voidaan juuri tuon erikoissuunnitellun,
> ääriolosuhteita
> > kestävän panssarointinsa ansiosta käyttää mitä erilaisimmissa
> maastoissa.
>
> Ihan turhaa valmistaa jokapaikanhaarniskoja, jotka eivä suojaa muulta
> kuin vaihtelevalta ilmastolta. Paljon järkevämpää olisi, että
jokaiseen
> maastoon on oma haarniskansa
Taitaa olla kustannuskysymys. Star Wars -universumissa on miljoonia
planeettoja ja lukemattomia eri maastoja ja storm troopereitakin taitaa
olla aika paljon, jos imperiumin joka planeetalla on varuskunta. Siinä
ei taitaisi edes Kuolontähti riittää tarvikevarastoksi.
Lasse
> "Lasse" <lasse_...@hotmail.com> wrote in message
> Luit ilmeisesti vain minun viestini. Joku muu sitä ak-luotia (ammus? puhuit
> ammuksesta? :) ehdotti rihlauksen eliminoimiseksi tai jotain sinnepäin.
Luin kaikki. Löysin maininnan ak-luodista/ammuksesta, mutta en mitään
ehtoa. Väittämääsi ehtoa ei ole koko ketjussa. Jos on niin esittänet
linkin siihen?
Luoti tai ammus, en näe maata mullistavaa eroa? Rajat on joka
tapauksessa
vedetty nykyisen tekniikan ja käytön mukaan. Kuinka tarkasti siis
'luoti' halutaan tässä määritellä? Itselleni riitti ehdoksi, että se
ammutaan olaltalaukaistavasta suorasuuntauksella toimivasta
puoliautomaattiaseesta.
> Eikä ole, ei ainakaan jalkaväen standardiaseisiin (mikä on tietysti
> lähtökohta, muutenhan tämä on täysin älytöntä jäkerrystä, eihän kukaan lähde
> erikoisaseita tuon vuoksi tekemään).
Olenko puhunut mitään halvoista standardiaseista? Olen koko ajan
sanonut,
että teknisesti ajatus ei ole täysin mahdoton, vaikka onkin
käyttökelvoton.
Mahdottomalla ohjautuvalla luotiammuksella ja järkevällä ohjautuvalla
luotiammusmötikällä on sentään jotain eroa.
Lasse Ukkonen
Ali K. Kiuaskoski
"Kari P. Hartikainen" <nom...@keyboys.com> wrote in message
news:a783pp$991$1...@news1.song.fi...
> Ettei vain ollut suoravetoinen? Tulee hakematta mieleen
> ampumahiihto, jossa pienoiskiväärin lyhyt latausliike
> suoravetoisella tapahtuu todella näppärästi.
Eipä ruveta nyt arvailemaan typeriä. Kun kirjoitin pulttilukkoinen, niin se
myös tarkoittaa sitä. Suoravetoiset ampumahiihtopiekkarit ovat asia
erikseen, tietääkseni em. lukkotyyppi ei 7,62 mm sotilaskiväärikaliiperin
rekyyliä edes kestäisi - ainakaan jatkuvassa käytössä.
Ali K. Kiuaskoski
> Luin kaikki. Löysin maininnan ak-luodista/ammuksesta, mutta en mitään
> ehtoa. Väittämääsi ehtoa ei ole koko ketjussa. Jos on niin esittänet
> linkin siihen?
Kyllähän se maar se ehto siellä on annettu ja vieläpä muiden toimesta kuin
minun. Ehto lukee jopa viestiketjun otsikossa, joten sokea mies olet kun et
löytänyt! Kun jo otsikossa puhutaan lämpöhakuisista LUODEISTA, niin eikö
tämä rajaa läpimitan <20 millimetriin?
> että teknisesti ajatus ei ole täysin mahdoton, vaikka onkin
> käyttökelvoton.
Kyllä se käytännössä on liki täysin mahdoton luotikaliiperin aseilla kunnes
toisin todistat. Julistat tietysti voittoa sillä perusteella, että luoti
siirtyy 1 millimetrin verran maaliin päin 300 metrin lentomatkalla, minkä
ehkä pystyt teknisesti jotenkin kikkailemaan. Sen sijaan sinäkään et saa
nykytekniikalla luotia kääntyilemään kulman taakse ja etsiytymään vieläpä
älykkäästi noin kaksimetrisiin maaleihin lämpökamerakuvan perusteella.
Sitähän täällä markkinoitiin ja sellaista tekniikkaa ei ole nykyään
olemassa. Eikä ihan lähitulevaisuudessa sotilaskaliiperien luoteihin tule,
sen uskallan ennustaa.
Kari P. Hartikainen
>Eipä ruveta nyt arvailemaan typeriä. Kun kirjoitin
>pulttilukkoinen, niin se myös tarkoittaa sitä.
>Suoravetoiset ampumahiihtopiekkarit ovat asia
>erikseen, tietääkseni em. lukkotyyppi ei 7,62 mm
>sotilaskiväärikaliiperin rekyyliä edes kestäisi -
>ainakaan jatkuvassa käytössä.
Tuo pitäisi sitten kertoa Sveitsin armeijalle. Käyttivät
nimittäin suoravetoista Schmidt-Rubinia vakioaseenaan
parin miespolven ja maailmansodan ajan. Patruuna
7,5 x 55 on teholtaan 308-luokkaa.
Kari P.
Aarne Heinonen
: Ali K. Kiuaskoski kirjoitti.
Myöskin Pirkan-aseessa valmistettava Lynx tarkkuuskivääri toimii
suoravetolukolla ja kalibereina:
6 mm PPC, 6,5x55, .308 Win ja .30-06
http://www.hjorth.fi/lynx.html
Että näin.
--
Aarne Heinonen
Ali K. Kiuaskoski
> Tuo pitäisi sitten kertoa Sveitsin armeijalle. Käyttivät
> nimittäin suoravetoista Schmidt-Rubinia vakioaseenaan
> parin miespolven ja maailmansodan ajan. Patruuna
> 7,5 x 55 on teholtaan 308-luokkaa.
Kummalla puolella Sveitsin armeija sotikaan maailmansodassa? :)