THX = kannattaako?
Teppo Perkkio
Juho Perälä (juh...@japo.fi) wrote:
: Tuli tässä vain mieleen kun juttelitte tosta ettei Star Wars tule Bris-
: toliin, niin kun en ole käynyt ainuassakaan (0kpl) hesan teatterissa,
: niin onko tuolla Bristolissa todellakin paljon parempi ääni/kuva kun
: muissa Hesan teattereissa.
No siis on. Bristol on kasittaakseni ainoita jossa voi pyorittaa 70mm
filmia (en mee takuuseen) = levea screeni. Aanentoisto on taas omaa
luokkaansa. Muiden leffalatojen amyrit kuulostaa sangen nuhaisilta
Bristoliin verrattuna. En minakaan VOI kasittaa StarWars-kammia
Finnkinolta tai kuka siita onkaan vastuussa.
Teppo
-----
Regards,
********************------------------------------>
Teppo Perkkio
Tel. 040 505 6181 "Seize the day."
teppo....@ky.hkkk.fi
********************------------------------------>
Juho Perälä
Tuli tässä vain mieleen kun juttelitte tosta ettei Star Wars tule Bris-
toliin, niin kun en ole käynyt ainuassakaan (0kpl) hesan teatterissa,
niin onko tuolla Bristolissa todellakin paljon parempi ääni/kuva kun
muissa Hesan teattereissa.
Sillä onko sillä väliä onko firma hakenut THX-sertifikaattia vai ei, jos
ääni kuva/ääni on yhtä hyvä...ja tolla THX-hyväksynnän hinnalla sais
var-
maan lisättyä laitteistoa teatteriin (en tiedä paljonko maksaa, mutta en
usko että se on ilmainen)....
Tapio Putaala
On 26 Jan 1997, Jarno Kokko wrote:
> Sit{ paitsi kuulemma Bristolkin THX-testattiin kaksi kertaa, kun Finnkinon
> remontointi oli tehty 'mist{ aita on matalin'-periaattella. Ensimm{isell{
> kerralla teatteri ei t{ytt{nyt kaikkia tiukkoja kriteerej{ kaikumisen
> ja {{nieristyksen alueilla, ja homma meni pahasti uusiksi. Eli on
> hyvin v{h{n toivoa siit{, ett{ suomessa olisi muita saleja jotka p{{sev{t
> l{hellekk{{n bristolia, sill{ THX-luokituksen vaatimukset ovat
> yksinkertaisesti _{lytt|m{n_ tiukat.
Mitenka sitten Rio, Suomen _paras_ THX-teatteri? (Oulussa) Kylla se
Bristolin hakkaa mennen tullen. (Molemmissa teattereissa on tullut
vierailtua)
-----
s-mail: Tapio Putaala e-mail: tput...@ksilta.edu.ouka.fi
Sormustie 7 phone: 08-333726
90250 Oulu, Finland gsm: 050-5678802
Jarno Kokko
Siin{ on eroa. Paljon.
THX-laattaa ei noin vain jaella, ja harva teatteri on l{hell{k{{n
sen laatuvaatimuksia. THX-laatuvaatimukset t{ytt{v{{n teatteriin
menee niin paljon rahaa remontointiin ja laitteistoon, ett{ t{ytyy
olla p{{tt{jill{ kusta p{{ss{, jos eiv{t heit{ p{{lle muutamaa kymment{
tonnia lis{{, ja hanki samalla laattaa, joka toimii eritt{in tehokkaana
mainoksena siit{, ett{ asiat ovat teatterissa todellakin kunnossa.
Sit{ paitsi kuulemma Bristolkin THX-testattiin kaksi kertaa, kun Finnkinon
remontointi oli tehty 'mist{ aita on matalin'-periaattella. Ensimm{isell{
kerralla teatteri ei t{ytt{nyt kaikkia tiukkoja kriteerej{ kaikumisen
ja {{nieristyksen alueilla, ja homma meni pahasti uusiksi. Eli on
hyvin v{h{n toivoa siit{, ett{ suomessa olisi muita saleja jotka p{{sev{t
l{hellekk{{n bristolia, sill{ THX-luokituksen vaatimukset ovat
yksinkertaisesti _{lytt|m{n_ tiukat.
Ja THX-laatta, vaikka maksaakin rahaa, ei ole elokuvateatterin remontin
hinnassa mik{{n merkitt{v{ osuus. Se on lipputuloissa painonsa
arvoinen kullassa moneen kertaan. V{it{n ett{ jopa helsingiss{, jossa
valinnanvaraa on tasan yhden THX-teatterin verran, on tukuittain ihmisi{,
jotka eiv{t yksinkertaisesti kelpuuta kuin Bristolin katselupaikakseen,
koska esityksen laatu merkitsee niin paljon.
-- Jarnis (Jarno Kokko) -------------------------------------------------
jar...@megabaud.fi / jar...@cute.cute.fi / http://www.megabaud.fi/~jarnis
-------------------------------------------------------------------------
Copyright 1997 Jarno Kokko. Microsoft Network is prohibited
from redistributing this work in any form,in whole or in part.
Distribution license for this work is available to Microsoft
for US$1000, distribution constitutes an agreement to these terms.
Permission is granted for all other distribution of this complete
work, and for personal use of this signature in whole or in part.
Miemo N Penttinen
Sat, 25 Jan 1997 20:51:07 -0800 Juho Perälä (juh...@japo.fi) wrote:
: niin onko tuolla Bristolissa todellakin paljon parempi ääni/kuva kun
: muissa Hesan teattereissa.
: Sillä onko sillä väliä onko firma hakenut THX-sertifikaattia vai ei,
: jos ääni kuva/ääni on yhtä hyvä...ja tolla THX-hyväksynnän hinnalla sais
Kokonaisuutena (kuvan ja äänen latu, kankaan koko, salin rakenne...)
ottaen Bristol1 on varmasti Helsingin paras sali, mutta vaikkapa Maxim1
ei mielestäni jää kovinkaan kauas taakse. Jotain huhuja on tosiaan
kantautunut, että Maxim1:een ei ole THX-hyväksyntää haettu juuri
kustannusyistä - laadullisesti hyväksynnän saaminen ei varmaankaan
aiheuttaisi suuria ongelmia.
Bristol1:ssä muuten katon paneelit rupeavat joskus resonoimaan ikävästi
voimakkaissa äänissä, Maximissa en ole tuollaista huomannut. Eli vaikka
B1 laadukas sali onkin, niin ei sekään sentään täydellinen ole.
--
Miemo Penttinen
mnpe...@kruuna.helsinki.fi "Look where all this talking got us"
http://www.helsinki.fi/~mnpentti/ +Live+
Miemo N Penttinen
25 Jan 1997 20:21:48 GMT Teppo Perkkio (k22...@kyyppari.hkkk.fi) wrote:
: No siis on. Bristol on kasittaakseni ainoita jossa voi pyorittaa 70mm
: filmia (en mee takuuseen) = levea screeni. Aanentoisto on taas omaa
70mm filmin näyttämiseen tarvitaan toki muutakin kuin leveä kangas.
Tarvittavat projektorit sun muut laitteet löytyvät Bristol1:n lisäksi
ainakin Maxim1:stä.
Ari Koskelin
Jarno Kokko kirjoitti:
JK>Jaaa-a... Kai se on sitten parempi kuin Bristol. En ole moisessa
JK>korvessa koskaan k{ynyt. Sen vain tied{n, ett{ kyseess{ on uudempi
JK>teatteri.
JK>Se taas miksi Finnkino j{rjesti toisen THX-sertifikaation teatterille
JK>jossain susirajan takana j{{ kai ikuisesti mysteeriksi...
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Oijoi, mikä liekkisyötti :)
No syy lienee siinä, että Finnkino ei halua kasata kaikkia THX-teattereita
Kehä III:sen sisäpuolelle. Olen antanyt itseni ymmärtää, että THX-lätkiä
tullaan näkemään teattereiden ovissa suurissa väestökasaumissa (Tampere,
Jyväskylä etc.) joskus hamassa tulevaisuudessa Finnkinon rahatilanteen
mukaan, että muuallakin saadaan nauttia kunnollisesta äänentoistosta.
Helsinkiin toista THX-teatteria tuskin ihan lähiaikoina tulee.
Riosta vielä sen verran, että sertifikaatti saatiin suhteellisen helpolla.
Sivu-/päätykaiuttimet uusittiin (muistaakseni JBL:n tuotteilla), salin
takapäätyyn lisättiin vaimennusmateriaalia, ja katon ja seinien välinen
kulma viistettiin heijastumien takia. Sali oli todella hyvä jo ennen
sertifiointia, resonansseja ei juuri ollut, ehkä johtuen siitä, että sali
on rakennettu maanpinnan alapuolelle ja seinät ovat todella vankat.
--
_____________________________________________________________________________
Ari Koskelin Sometimes,
akos...@ratol.fi there just aren't
http://www.ratol.fi/~akoskeli enough rocks.
_____________________________________________________________________________
Juho Perälä
Ano Rutanen wrote:
> Ja jotta pysyisin edes vahankaan asiassa. Mielestani THX ei ai-
> heuta kuin paansarkya ja heikentynytta kuuloaistia, voisin vaikka
> vaittaa, etta 85 desibelia ylittyy vahan valia ellei jatkuvasti
> vrt. toimintaelokuvat. Toivottavasti joku viranomainen on mitan-
> nut muuta ...Ja toisaalta onhan tama ilmio vaivannut jo ennen
> THX:aakin, joten eipa kay pelkastaan sita syyttaminen.
Mutta ei tuo nyt niin suuri paine ole ja eikä monikaan ihminen varmaan
käy leffoissa päivittän....(money problem)....saman kuulovaurion saat
normaali elämässä...
PS: Onkohan Bristolissa pyöritetty mykkäleffoja...heh heh heh...
Jarno Kokko
In article <Pine.LNX.3.95.970126...@ksilta.edu.ouka.fi>,
>> remontointi oli tehty 'mist{ aita on matalin'-periaattella. Ensimm{isell{
>> kerralla teatteri ei t{ytt{nyt kaikkia tiukkoja kriteerej{ kaikumisen
>> ja {{nieristyksen alueilla, ja homma meni pahasti uusiksi. Eli on
>> hyvin v{h{n toivoa siit{, ett{ suomessa olisi muita saleja jotka p{{sev{t
>> l{hellekk{{n bristolia, sill{ THX-luokituksen vaatimukset ovat
>> yksinkertaisesti _{lytt|m{n_ tiukat.
>
>Bristolin hakkaa mennen tullen. (Molemmissa teattereissa on tullut
>vierailtua)
>
Jaaa-a... Kai se on sitten parempi kuin Bristol. En ole moisessa
korvessa koskaan k{ynyt. Sen vain tied{n, ett{ kyseess{ on uudempi
teatteri.
Se taas miksi Finnkino j{rjesti toisen THX-sertifikaation teatterille
jossain susirajan takana j{{ kai ikuisesti mysteeriksi...
-- Jarnis (Jarno Kokko) -------------------------------------------------
Mikko Kautto
a...@stekt.oulu.fi,Usenet3 writes:
Mielestani THX ei aiheuta kuin paansarkya ja heikentynytta kuuloaistia,
voisin vaikka
vaittaa, etta 85 desibelia ylittyy vahan valia ellei jatkuvasti
vrt. toimintaelokuvat. Toivottavasti joku viranomainen on mitan-
nut muuta ...Ja toisaalta onhan tama ilmio vaivannut jo ennen
THX:aakin, joten eipa kay pelkastaan sita syyttaminen.
2 tunnissa 85dB:n hieman isompikin ylitys ei "tunnu" missään...
Kuulohäiriön saamiseen tarvitset jatkuvaa meteliä pitkän aikaa tai jonkun
kunnon "äänipiikin" korvasi vieressä.
St.Man
Ano Rutanen
Ari Koskelin (akos...@ratol.fi) told:
: Jarno Kokko kirjoitti:
: JK>Jaaa-a... Kai se on sitten parempi kuin Bristol. En ole moisessa
: JK>korvessa koskaan k{ynyt.
^^^^^^^^
:
: JK>Se taas miksi Finnkino j{rjesti toisen THX-sertifikaation teatterille
: JK>jossain susirajan takana j{{ kai ikuisesti mysteeriksi...
: ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
: Oijoi, mikä liekkisyötti :)
No en ma nyt tieda flamebaitista, kun kerta yli miljuuna ihmista
on varma siita ettei keha-III:n ulkopuolella ole elamaa. Ihan
turha edes riidella, kohtahan kaikki onkin lakkautettu keha-III:n
ulkopuolelta, silloinhan sita elamaa ei enaa taalla ole ...kait.
Lakkauttanevat yliopiston, vtt:n ja siirtavat koko teknologia-
kylan etelaan lahiaikoina. Mitapa me niilla saatikka sitten
THX:lla, kun ei taalla ole kuin porotaloutta.
Ja jotta pysyisin edes vahankaan asiassa. Mielestani THX ei ai-
heuta kuin paansarkya ja heikentynytta kuuloaistia, voisin vaikka
vaittaa, etta 85 desibelia ylittyy vahan valia ellei jatkuvasti
vrt. toimintaelokuvat. Toivottavasti joku viranomainen on mitan-
nut muuta ...Ja toisaalta onhan tama ilmio vaivannut jo ennen
THX:aakin, joten eipa kay pelkastaan sita syyttaminen.
--
___________________________________________________________
/ Ano Rutanen /a...@stekt.oulu.fi/+358-(0)8-5563412/
/ Yliopistokatu 26B110 /-----------------------------------/
/ 90570 OULU / Zed's dead, baby. /
/_FINLAND______________/____(Butch_Coolidge,_Pulp_Fiction)_/
Tuomas Huovinen
Jarno Kokko (jar...@walrus.megabaud.fi) wrote:
: Jaaa-a... Kai se on sitten parempi kuin Bristol. En ole moisessa
: korvessa koskaan k{ynyt. Sen vain tied{n, ett{ kyseess{ on uudempi
: teatteri.
:
: Se taas miksi Finnkino j{rjesti toisen THX-sertifikaation teatterille
: jossain susirajan takana j{{ kai ikuisesti mysteeriksi...
:
Noh, se on hyvä vaan, sillä jos helsinkiläiset ovat niin vitun tyhmää
sakkia etteivät näytä Star Warsseja kaupungin ainoassa THX teatterissa
niin ei sinne kyllä niitä kaivata yhtään enempää. Näyttäisivät niissäkin
vain jotain Peppi Pitkätossu-elokuvia monoäänellä. :)
Arktisia terveisiä Rovaniemeltä. :) (tännekkin tulee THX)
Hiski Haapoja
Ari Koskelin (akos...@ratol.fi) wrote:
: Kehä III:sen sisäpuolelle. Olen antanyt itseni ymmärtää, että THX-lätkiä
: tullaan näkemään teattereiden ovissa suurissa väestökasaumissa (Tampere,
: Jyväskylä etc.) joskus hamassa tulevaisuudessa Finnkinon rahatilanteen
: mukaan, että muuallakin saadaan nauttia kunnollisesta äänentoistosta.
Kuka on päättänyt että THX ja vain se = kunnollinen äänentoisto?
Itse en ole käynyt THX-teatterissa ja tulen karttamaan niitä
vastakin, koska inhoan kovaa ääntä ja pelkään kuulovammoja. Amerikassa,
jossa myöskään en ole käynyt, kuulemma yleisö mölyää koko ajan,
mikä lienee THX-äänenvoimakkuuden motiivi. Suomessa kuulisi
vähemmälläkin.
Timo Lotila
Juho Perälä wrote:
>
> Tuli tässä vain mieleen kun juttelitte tosta ettei Star Wars tule Bris-
> toliin, niin kun en ole käynyt ainuassakaan (0kpl) hesan teatterissa,
> muissa Hesan teattereissa.
>
> Sillä onko sillä väliä onko firma hakenut THX-sertifikaattia vai ei, jos
> ääni kuva/ääni on yhtä hyvä...ja tolla THX-hyväksynnän hinnalla sais
> maan lisättyä laitteistoa teatteriin (en tiedä paljonko maksaa, mutta en
> usko että se on ilmainen)....
Kun tosta THX:stä vaahdotaan niin muistutukseksi Bristol on ainoa
dolbydigital, AC-3, teatteri suomessa joka tarkoittaa sitä että
takakanavat ovat myös stereona. THX-hyväksynnän voi saada kun laitteiden
äänen laatu täyttää tietyn normin. Helpointa on täyttää normit kun ostaa
THX-hyväksytyt laitteet. THX-normissa on määritelty taajuusvaste minimit
sekä kaiuttimille määrätyt suuntaus ominaisuudet jotta äänikuva
kuulostaisi siltä kun pitäisi.
Eli joku voisi sanoa että jos et ole käynyt Bristol 1:ssä niin et ole
käynyt elokuvissa.
t. Lotsku
PS. AC-3 rules on LD
--
<......Timo Lotila Timo....@lut.fi ......>
<...Korpisuonkatu 1 B +358 40 0578400 ........>
<...53850 LAPPEENRANTA +358 5 621 2145 (LUT) ....>
<........... http://www.lut.fi/~lotila .........>
<.... End of the world is cancelled for today .......>
Juho Perälä
Jäi pari postia lukematta, joten en tiedä onko tuohta jo kommentoitu...
> Kun tosta THX:stä vaahdotaan niin muistutukseksi Bristol on ainoa
> dolbydigital, AC-3, teatteri suomessa joka tarkoittaa sitä että
> takakanavat ovat myös stereona.
AC-3 on myös suurempi kanavaerottelu, jokainen kanava toistaa koko
taajuusalueen (toisin kuten pro logicissa), erillinen sub-kanava ja
sitte
noi surroundkanavat ovat stereona...
Jukka Halttunen
Timo Lotila wrote:
> Kun tosta THX:stä vaahdotaan niin muistutukseksi Bristol on ainoa
> dolbydigital, AC-3, teatteri suomessa joka tarkoittaa sitä että
> takakanavat ovat myös stereona.
No ei tasan ole, ainakin Formia 1 ja Maxim 1 ovat myös Dolby
Digitaalisia ja niiden lisäksi muutamissa saleissa on myös
kilpaileva DTS. Jopa täällä Espoossa on Kino Tapiolassa Dolby
Digital -ääni (pitäisiköhän ruveta väittämään sitä Suomen
parhaaksi saliksi, jos vaikka syntyisi kultti).
Lisäksi AC-3 ei ole yhtä kuin Dolby Digital, se on vain
kuvalevyillä olevan signaalin nimitys (Audio Compression 3).
Kyseinen signaali on Dolby Digitalia kompressoidussa muodossa
eli se ei ole enää ihan sama asia kuin elokuvateattereissa,
vaan kotikäyttöön tarkoitettu versio.
--
"En tajua, mitä sellaiset ihmiset tekevät elokuva-
teattereissa, jotka eivät voi sietää väkivaltaa."
- Walter Hill
Tero P. Mustalahti
In article <32EDC6...@lut.fi>,
Timo Lotila <Timo....@lut.fi> writes:
> Eli joku voisi sanoa että jos et ole käynyt Bristol 1:ssä niin et ole
> käynyt elokuvissa.
Suurin piirtein yhtä järkevää, kuin jos joku olisi 30-luvun alussa
sanonut:"Jos et ole käynyt äänielokuvissa, et ole käynyt elokuvissa",
tai 40-luvulla sama värin suhteen tai 50-luvulla Cinemascopesta. Uusi
tekniikka on toki mukavaa, mutta ei takaa elokuvan laatua, joka
useimmiten tulee pääosin muista tekijöistä kuin äänimaisemasta.
Tero P. Mustalahti
Herranen Henrik
In article <32EDC6...@lut.fi> Timo Lotila <Timo....@lut.fi> writes:
Kun tosta THX:stä vaahdotaan niin muistutukseksi Bristol on ainoa
dolbydigital, AC-3, teatteri suomessa joka tarkoittaa sitä että
takakanavat ovat myös stereona.
On DTS:ssäkin diskreetit takakanavat. Seuraava väite...
- Leopold
--
http://www.cs.tut.fi/~leopold/Ld/FAQ/index.html -> alt.video.laserdisc FAQ
http://www.cs.tut.fi/~leopold/Ld/VideoFormats.html -> comparison of video fmts
http://www.cs.tut.fi/~leopold/Ld/FilmToVideo/index.html -> for info about
aspect ratios, video transfers, pan&scan, widescreen, anamorphic, etc...
Henri R Helanto
Timo Lotila <Timo....@lut.fi> writes:
>Kun tosta THX:stä vaahdotaan niin muistutukseksi Bristol on ainoa
>dolbydigital, AC-3, teatteri suomessa joka tarkoittaa sitä että
>takakanavat ovat myös stereona.
Siis, jospa puhutaan nyt asioista niiden oikeilla nimillä.
Dolby Digital (josta vieläkin jotkut käyttävät työnimikettä
AC-3, peruja ajalta ennenkuin Dolby laboratories sen speksit
lopullisesti vahvisti) on _kotikäyttöön_ tarkoitettu ääni-
järjestelmä jossa äänikanavat - eli 5 + subwoofer - on pakattu
4.3Mbit/s (4-5Mbit/s, muistaakseni 4.3) datastreamiksi jonka
dekooderi purkaa kuuteen erilliseen kanavaan. 70 ja 35mm fil-
miltä löytyvä ääniraita on nykyään Dolby Stereo SR tai SR*D
joka niinikään koostuu kuudesta erillisestä kanavasta, mutta
sillä ei ole hevonhitonhumppaa tekemistä ns. AC-3:n kanssa.
(Tai no, molemmat ovat saman firman lanseeraamia elokuvaäänen
pakkausstandarderja ;)
Lisää infoa: www.dolby.com
>THX-hyväksynnän voi saada kun laitteiden
>äänen laatu täyttää tietyn normin. Helpointa on täyttää normit kun ostaa
>THX-hyväksytyt laitteet. THX-normissa on määritelty taajuusvaste minimit
>sekä kaiuttimille määrätyt suuntaus ominaisuudet jotta äänikuva
>kuulostaisi siltä kun pitäisi.
Lucasfilmin THX-speksit ovat loppujenlopuksi varsin vaatimattomat
ja takaavat vain sen että aivan mitä tahansa paskaa ei 'THX-
hyväksyttynä' voi myydä.
Lisää infoa: www.thx.com
>Eli joku voisi sanoa että jos et ole käynyt Bristol 1:ssä niin et ole
>käynyt elokuvissa.
Njaa... Universal Cityn ja Oahun IMAX-teatterit lienevät _suht_
hyvä korvike pikku Bristol-pahaselle ;-)
Suomen mittakaavassa B1 on kyllä todella jees, parempaakaan ei
ole.
>PS. AC-3 rules on LD
Totta tuokin. Sääli vaan että AC-3 -materiaalia ei kovin paljon
ole saatavilla ja uusintapainokset vanhemmista leffoista DD
-ääniraidalla tuppaavat olemaan 'keräilykamaa' ja hinnat sen
mukaiset :-( (Okei, Highlander director's cut widescreen-boxi
DD-ääniraidalla OLI pakko-ostos, mutta... ;)
-Henri
--
###### Henri Helanto ### he...@muncca.fi / hhel...@vipunen.hut.fi
##### Architecture Major #### Nissan Skyline GT-R 'Janspeed Special'
#### Net Admin ##### '71 LS-6 454 Corvette Coupe
### Sports Car Enthusiast ###### Subaru Legacy Turbo STW (my wife's car ;-)
Tapio Keihanen
ki...@sci.fi (Hiski Haapoja) writes:
> Itse en ole käynyt THX-teatterissa ja tulen karttamaan niitä
> vastakin, koska inhoan kovaa ääntä ja pelkään kuulovammoja. Amerikassa,
Olisikohan kellään jäljellä sitä postausta, jossa joku kertoi
mitanneensa äänenvoimakkuuksia Bristolissa. Olivat pysyneet aika
lailla koko ajan alle 85 desibelin.
--
Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/personal.html
"This is your life, this is your time Ronnie
What if the flame won't last forever? James
This is your here, this is your now - let it be magical" Dio 1996
Juho Perälä
Jukka Halttunen wrote:
> Lisäksi AC-3 ei ole yhtä kuin Dolby Digital, se on vain
> kuvalevyillä olevan signaalin nimitys (Audio Compression 3).
> Kyseinen signaali on Dolby Digitalia kompressoidussa muodossa
> eli se ei ole enää ihan sama asia kuin elokuvateattereissa,
> vaan kotikäyttöön tarkoitettu versio.
Tuo oli mulle ihan uusi juttu. Eli tuo AC-3 on ns. pakattu versio
Dolby Digitalista ja se on hieman huonompi versio kun aito Digitali.
PS. Onko niissä huomattavissa mitään eroa?
Pentti J Lajunen
ki...@sci.fi (Hiski Haapoja) writes:
> Itse en ole k{ynyt THX-teatterissa ja tulen karttamaan niit{
> vastakin, koska inhoan kovaa {{nt{ ja pelk{{n kuulovammoja.
Heh, se kivuliain {{nentoisto ei tosiaankaan l|ydy
varmaan noista THX-saleista, vaan ihan muualta,
kuten Hesan monet teatterit ovat todistaneet. THX
ei merkitse "lujempaa kuin naapurilla", vaikka
kotiteatteridemot ovat asian usein v{{rin ymm{rt{neetkin.
Tasokkaampi {{nentoisto tosin voi mahdollistaa lujempaa
luukuttamisen (ilman ett{ kokemus muuttuu ep{miellytt{v{ksi).
Edelleen olen sit{ mielt{, ett{ Bristolin {{nentoisto
ei ole liian lujalla. Kuuloni ei liene mennyt, koska
k{rsin suuresti monissa muissa saleissa, varsinkin trailereiden
aikana, kadulla stressaannun suuresti liikenteen hirvitt{v{n
kovasta metelist{ ja kierr{n rock-konsertit edelleen kaukaa.
Sis{tilabileiss{ olen alkanut suosimaan eareita... juntti mik{
juntti, joo, mut herkk{korvainen sellainen. Viinallakin
voi korvansa turruttaa, mut tuo on kai petollisempi keino.
> Amerikassa,
> jossa my|sk{{n en ole k{ynyt, kuulemma yleis| m|ly{{ koko ajan,
Jep, ja kuolaavat ja paskantavat saliin.
> mik{ lienee THX-{{nenvoimakkuuden motiivi. Suomessa kuulisi
> v{hemm{ll{kin.
Taloudellisen motiivin lis{ksi THX:n laatutaemotiivi on kyll{ ihan
paikallaan ja todellinen. Tietty jos ei ole v{li{ edes sill{ onko
{{ni stereona vai tuleeko se jonkun jugurtti-purkin
pohjan kautta moduloituna, niin THX:ll{k{{n tuskin on
mit{{n v{li{.
Ilman THX:kin voi {{ni olla hyv{, mutta vois olettaa
ett{ tuolloin se on ainakin paremmin kohdallaan kuin
jonkun maalaiskunnan huoltoasema+ruokakauppa+leffateatteri
yksityisyritt{j{n vapaa-aikanaan askartelema pikkusali.
Anssi Lehtinen
Hiski Haapoja wrote:
> Kuka on päättänyt että THX ja vain se = kunnollinen äänentoisto?
> vastakin, koska inhoan kovaa ääntä ja pelkään kuulovammoja. Amerikassa,
> mikä lienee THX-äänenvoimakkuuden motiivi. Suomessa kuulisi
> vähemmälläkin.
Ei se THX-sertifikaatti sentään pelkästään äänenvoimakkuudesta riipu.
Itselläni ei ole ikinä ollut Bristolissa ongelmia äänien kanssa, kun
taas joissain muissa saleissa on saanut pidellä korvia kun laatua
yritetään korvata määrällä. Erityisesti häiritsee riipivä diskantti kun
ei tajuta ettei niistä paskoista bassotaajuuksia irtoa vaikka kuinka
huudattaisi.
Jorma Kokkonen
Timo Lotila wrote:
>
> > Sillä onko sillä väliä onko firma hakenut THX-sertifikaattia vai ei, jos
> > ääni kuva/ääni on yhtä hyvä...ja tolla THX-hyväksynnän hinnalla sais
> > var-
> > maan lisättyä laitteistoa teatteriin (en tiedä paljonko maksaa, mutta en
> > usko että se on ilmainen)....
> -----
> Kun tosta THX:stä vaahdotaan niin muistutukseksi Bristol on ainoa
> dolbydigital, AC-3, teatteri suomessa joka tarkoittaa sitä että
Hop, hop. Kyllä dolbydigital (AC-3) -teattereita Suomenmaassa piisaa,
Jyväskylän kokoisessa kyläpahasessakin niitä on kaksin kappalein ;-)
THX-hyväksytyt onkin sitten vähemmässä. Se Bristol siellä puolen kehä
kolmosta ja Oulusta löytyy toinen. (Oli ihan pakko...)
> Eli joku voisi sanoa että jos et ole käynyt Bristol 1:ssä niin et ole
> käynyt elokuvissa.
Tai jos et ole käynyt Bristol 1:ssä niin et ole käynyt elokuvissa
Bristol 1:ssä. (maalaisen mielipide)
> t. Lotsku
>
> PS. AC-3 rules on LD
I agree.
--
------------------------------------------------------------------
Hymyile...
ja maailma hymyilee takaisin
pieraise...
ja hymyt hyytyy koj...@cc.jyu.fi
------------------------------------------------------------------
Pentti J Lajunen
hhel...@cc.hut.fi (Henri R Helanto) writes:
> Njaa... Universal Cityn ja Oahun IMAX-teatterit lienev{t _suht_
> hyv{ korvike pikku Bristol-pahaselle ;-)
Niskathan tollasessa menee jos yritt{{ katsoa tavallista
laajakangaselokuvaa...
Pentti J Lajunen
term...@strangelove.yok.utu.fi (Tero P. Mustalahti) writes:
> Suurin piirtein yht{ j{rkev{{, kuin jos joku olisi 30-luvun alussa
> sanonut:"Jos et ole k{ynyt {{nielokuvissa, et ole k{ynyt elokuvissa",
> tai 40-luvulla sama v{rin suhteen tai 50-luvulla Cinemascopesta. Uusi
> tekniikka on toki mukavaa, mutta ei takaa elokuvan laatua, joka
> useimmiten tulee p{{osin muista tekij|ist{ kuin {{nimaisemasta.
Fifty-fifty. Teos on tasantarkkaan kuvaa, {{nt{, {{nt{ ja kuvaa.
Eiv{t mykk{elokuvatkaan t{ysin mykki{ ole koskaan olleet.
Herranen Henrik
In article <hhelanto....@vipunen.hut.fi> hhel...@cc.hut.fi (Henri R Helanto) writes:
Siis, jospa puhutaan nyt asioista niiden oikeilla nimillä.
No puhutaan.
Dolby Digital (josta vieläkin jotkut käyttävät työnimikettä
AC-3, peruja ajalta ennenkuin Dolby laboratories sen speksit
lopullisesti vahvisti) on _kotikäyttöön_ tarkoitettu ääni-
järjestelmä jossa äänikanavat - eli 5 + subwoofer - on pakattu
4.3Mbit/s (4-5Mbit/s, muistaakseni 4.3) datastreamiksi jonka
dekooderi purkaa kuuteen erilliseen kanavaan.
Yli dekadilla pieleen: kuvalevyillä DD-datavirran leveys on 384 kbit/s.
Ennen pakkausta datavirta on tuon 4-5 Mbit/s:n tasoa.
Herranen Henrik
In article <32EEDD...@japo.fi> Juho Perälä <juh...@japo.fi> writes:
> Lisäksi AC-3 ei ole yhtä kuin Dolby Digital, se on vain
> kuvalevyillä olevan signaalin nimitys (Audio Compression 3).
> Kyseinen signaali on Dolby Digitalia kompressoidussa muodossa
> eli se ei ole enää ihan sama asia kuin elokuvateattereissa,
> vaan kotikäyttöön tarkoitettu versio.
Tuo oli mulle ihan uusi juttu. Eli tuo AC-3 on ns. pakattu versio
Dolby Digitalista ja se on hieman huonompi versio kun aito Digitali.
Väärin. Dolby Digital on aina kompressoitu formaatti, jossa kanavia
voi olla yhdestä jopa viiteen (+subbari), ja jossa datavirran leveys
voi vaihdella 32 kbit/s ja 640 kbit/s välillä. Elokuvateattereissa
käytetään datanopeutta 320 kbit/s ja kuvalevyillä 384 kbit/s. Eli
teoriassa (ja ehkä käytännössäkin) kuvalevyillä on saatavissa himpun
parempi ääni.
PS. Onko niissä huomattavissa mitään eroa?
Tuskin.
Mikko Suomela
Timo Lotila (Timo....@lut.fi) wrote:
> Kun tosta THX:stä vaahdotaan niin muistutukseksi Bristol on ainoa
> dolbydigital, AC-3, teatteri suomessa joka tarkoittaa sitä että
> takakanavat ovat myös stereona.
Jaa-a, Oulussa RIO:ssa oli tämä dolby digital AC-3 jo ennen
THX-sertifikaattia, joten panee hieman väitteesi epäilyttämään.
Ja Oulussa oli jo RIO:ssa vuonna kypärä erittäin hyvä aanenlaatu
ja THX:n saaminen oli sinne lähinnä muodollinen juttu, toisin kuin
Bristolissa.
> Eli joku voisi sanoa että jos et ole käynyt Bristol 1:ssä niin et ole
> käynyt elokuvissa.
Olen käynyt.
--
Mikko Suomela
Mail: Mikko....@oulu.fi
Mikko Suomela
Jarno Kokko (jar...@walrus.megabaud.fi) wrote:
> Eli on
> hyvin v{h{n toivoa siit{, ett{ suomessa olisi muita saleja jotka p{{sev{t
> l{hellekk{{n bristolia, sill{ THX-luokituksen vaatimukset ovat
> yksinkertaisesti _{lytt|m{n_ tiukat.
Oulussa on ollut RIO:ssa jo pari vuotta THX-luokitus.
Kalle Salminen
> Kuka on päättänyt että THX ja vain se = kunnollinen äänentoisto?
> Itse en ole käynyt THX-teatterissa ja tulen karttamaan niitä
> vastakin, koska inhoan kovaa ääntä ja pelkään kuulovammoja.
Tuskin tulee kuulovammoja, jos käy elokuvissa vain silloin tällöin.
> Amerikassa,
> jossa myöskään en ole käynyt, kuulemma yleisö mölyää koko ajan,
> mikä lienee THX-äänenvoimakkuuden motiivi. Suomessa kuulisi
> vähemmälläkin.
Kyllä totta on. Tosin ei se THX:ää vaadi että ääni on kovalla.
Kovalla se on joka tapauksessa. Ja jos ei ole kovalla niin sitten
on subwooferi pois päältä tms. - taitavat luulla että hiljentäminen
vaatii bassojen leikkausta...
>
+-------------------------------------------------------------+
| KALLE SALMINEN Tampere Polytechnic University |
| mes...@tpu.fi Machine Automation & Software Engineering |
| W3: |
| http://www.tpu.fi/~mesaka Tel. +358 3 3620131 |
+ ------------------------------------------------------------+
Kalle Salminen
> Kun tosta THX:stä vaahdotaan niin muistutukseksi Bristol on ainoa
> dolbydigital, AC-3, teatteri suomessa joka tarkoittaa sitä että
> takakanavat ovat myös stereona.
On Tampereellakin digitaaliääni Hällässä ja Adamsissa.
Kalle Salminen
> Jaa-a, Oulussa RIO:ssa oli tämä dolby digital AC-3 jo ennen
> THX-sertifikaattia, joten panee hieman väitteesi epäilyttämään.
> Ja Oulussa oli jo RIO:ssa vuonna kypärä erittäin hyvä aanenlaatu
> ja THX:n saaminen oli sinne lähinnä muodollinen juttu, toisin kuin
> Bristolissa.
THX-sertifikaatista on kuitenkin sitä hyötyä että se panee
elokuvateatterin henkilöstön myös ylläpitämään hyvää äänenlaatua
- subwooferit eivät unohdu pois päältä (kun ei jaksa painaa nappia)
tms. kuten Tampereella tuntuu toisinaan tapahtuvan. Varsinkin
BioBiossa ei bassoa kuulu vaikka oikealla puolella salia näyttäisi
olevan iso torvisubwoofer (ja pääkaiuttimia ei ole tietystikään
suunniteltu toistamaan bassoa, joten sitä ei kuulu jos subbari
puuttuu).
Tero P. Mustalahti
In article <nf7d8up...@alpha.hut.fi>,
Ei sentään, elokuvassa on kuvallinen elementti, teatterillinen
(kirjallinen) elementti ja äänellinen elementti. Äänen osuus on siis
periaatteessa 33%. Lisäksi tuo ääni jakautuu äänimaisemaan (tehosteet,
taustaäänet) ja musiikkiin. THX:n ja kumppaneiden tarkoituksena on
_lähinnä_ parantaa äänimaisemaa, joskin kuulostaahan musiikkikin
niiden kautta ihan mukavalta. Elokuvan painotuksista on aika paljon
kyse, kun arvioidaan äänimaiseman ja sitä tietä erilaisten
äänentoistosysteemien merkitystä. Monille elokuville riittää aivan
hyvin normaali hyvälaatuinen stereotoisto (monoelokuville mono...),
mutta on toki niitäkin, joissa THX, DTS tms. ovat eduksi.
Tero P. Mustalahti
Kalle Salminen
> Lisäksi AC-3 ei ole yhtä kuin Dolby Digital, se on vain
> kuvalevyillä olevan signaalin nimitys (Audio Compression 3).
Dolbyn webbisivulla sanottiin että Audio Coding 3 eikä compression.
> Kyseinen signaali on Dolby Digitalia kompressoidussa muodossa
> eli se ei ole enää ihan sama asia kuin elokuvateattereissa,
> vaan kotikäyttöön tarkoitettu versio.
On se minun käsittääkseni pakattua myös teattereissa. Katso
vaikka Dolby Laboratoriesin kotisivulta.
Herranen Henrik
In article <32EEB2...@japo.fi> Juho Perälä <juh...@japo.fi> writes:
Jäi pari postia lukematta, joten en tiedä onko tuohta jo kommentoitu...
> Kun tosta THX:stä vaahdotaan niin muistutukseksi Bristol on ainoa
> dolbydigital, AC-3, teatteri suomessa joka tarkoittaa sitä että
> takakanavat ovat myös stereona.
AC-3 on myös suurempi kanavaerottelu, jokainen kanava toistaa koko
taajuusalueen (toisin kuten pro logicissa), erillinen sub-kanava ja
sitte
noi surroundkanavat ovat stereona...
DTS:ssäkin on kaikissa viidessä diskreetissä pääkanavassa käytössä
koko taajuusvaste ja stereo-surround. Seuraava väite.
Antti Kaariainen
In article <5chqq1$c...@pinta.kolumbus.fi> Ari Koskelin wrote:
> Helsinkiin toista THX-teatteria tuskin ihan lähiaikoina tulee.
Jaa-a. Saapa nähdä kuin käy, kun Finnkino rakentaa lähivuosina
paikkakunnalle 15 katsomoa lisää, ja skandinaavinen kilpailija tulee
markkinoille 10 katsomon voimin. Oma veikkaukseni on, että Finnkino
joutuu kilpailutilanteessa panostamaan nimenomaan Helsinkiin.
X
X Kauppalehteä ja runoja pitää lukea paskalla, että tietää
X mitä maailmassa tapahtuu.
X
X - Hannu Taanila -
XX
XX <a href="http://www.helsinki.fi/~akaariai"> antti kääriäinen </a> XX
Juho Perälä
Hiski Haapoja wrote:
> Hitchcock sanoi, että tarina
> on osattava kertoa niin, että yleisö pysyy kärryillä vaikka
> teatterista menisi ääni.
Onko toi teksti verrannollinen eli että tarina on osattava
kertoa niin että yleisö pysyy kärryillä, vaikka teatterista
menisi kuva.....tuli vaan mieleen ku monesti tulee seurattua
tv:tä niin ettei näe kuvaa.....
Kalle Salminen
> Minä en ole koskaan huomannut eroa monon ja stereon välillä, eikä
> korvissani ole havaittu mitään vikaa.
Sitten sinun ei kannata käydä elokuvissa, koska pääset mono-tv:llä
kotona samaan tunnelmaan. Halvaksi tulee. Joku taas on sitä
mieltä että hän ei ole koskaan nähnyt mitään eroa värillisen
ja mustavalkoisen välillä. Sitä kyllä nimitetään värisokeudeksi.
Ja onhan sellaisiakin ihmisiä, joilta puuttuu näköaisti, vaikka
heidän silmissään ei olisi mitään vikaa.
> Ääntä tarvitaan siksi että
> puhe ja musiikki kuuluisivat, muut äänet ovat yleensä joutavia.
Niinpä kai... Eipä ole kovin luonnollisuushakuiset tavoitteet.
> Kuva
> nousevasta lentokoneesta ei kaipaa nousevan lentokoneen ääntä,
Elokuvan teossa tehtäisiin huomattavat säästöt, mikäli sinun
kriteerisi otettaisiin huomioon.
Kuitenkin olet poikkeus, sillä useimmat ihmiset kuulevat
eron stereon ja monon ja jopa 6 kanavaisen digitaaliäänen välillä.
>
K.S.
Hiski Haapoja
Kalle Salminen (mes...@tpu.fi) wrote:
: Sitten sinun ei kannata käydä elokuvissa, koska pääset mono-tv:llä
: kotona samaan tunnelmaan.
Teatterissa näkyy koko kuva (paitsi milloin tyhmä koneenkäyttäjä
näyttää vanhan filmin ilman näyttelijöiden päitä). Ei mainoskatkoja,
vähemmän sensuurin poistoja yleensä. Olen nähnyt monta teatterissa
näkemääni elokuvaa uudestaan tv:ssä, ja etenkin alastonkohtauksia
pätkitään jenkki- ja brittikuvien tv-versioissa surutta.
: > Ääntä tarvitaan siksi että
: > puhe ja musiikki kuuluisivat, muut äänet ovat yleensä joutavia.
: Niinpä kai... Eipä ole kovin luonnollisuushakuiset tavoitteet.
Todellisuus on luonnollinen, elokuvien ei tarvitse olla. Ja
reaalimaailmassa kuulee mitä moninaisimpia ääniä.
Kalle Salminen
> Ei se THX-sertifikaatti sentään pelkästään äänenvoimakkuudesta riipu.
Totta, olen aivan samaa mieltä.
> Itselläni ei ole ikinä ollut Bristolissa ongelmia äänien kanssa, kun
> taas joissain muissa saleissa on saanut pidellä korvia kun laatua
> yritetään korvata määrällä.
Tätä tapahtuu Tampereella koko ajan.
> Erityisesti häiritsee riipivä diskantti
Adamsissa diskantti riipii tosi kovaa. Onkohan kuulovaurioinen
ihminen ollut säätämässä vähän taajuuskorjaimella...
> kun
> ei tajuta ettei niistä paskoista bassotaajuuksia irtoa vaikka kuinka
> huudattaisi.
Nimenomaan. Se muuten on kummaa kun bassoja irtoaa Tampereella
Hällässä joskus ja joskus ei. Esim. 007 - Golden Eye filmissä
bassoja ei ollut paljon yhtään kun taas Apollo 13 täristi aikoinaan
teatteria varsin kivasti. Samoin Eraserista bassot puuttuivat
kun taas Independence Dayssa niitä taas oli kohtalaisesti.
Star Trek - Generations filmissä oli myös Hällässä bassot kohdallaan.
Adams on muuten tuntunut olevan tasalaatuisempi, mutta siellä
diskantit raastaa korvia. Jokainen s-kirjain puheessakin sihahtaa
niin että korvia vihloo - 4000...8000 hertsin taajuudet tuntuvat
tulevan kovaa.
Pentti J Lajunen
term...@strangelove.yok.utu.fi (Tero P. Mustalahti) writes:
> >> Suurin piirtein yht{ j{rkev{{, kuin jos joku olisi 30-luvun alussa
> >> sanonut:"Jos et ole k{ynyt {{nielokuvissa, et ole k{ynyt elokuvissa",
> >> tai 40-luvulla sama v{rin suhteen tai 50-luvulla Cinemascopesta. Uusi
> >> tekniikka on toki mukavaa, mutta ei takaa elokuvan laatua, joka
> >> useimmiten tulee p{{osin muista tekij|ist{ kuin {{nimaisemasta.
> > Fifty-fifty. Teos on tasantarkkaan kuvaa, {{nt{, {{nt{ ja kuvaa.
> > Eiv{t mykk{elokuvatkaan t{ysin mykki{ ole koskaan olleet.
>
> Ei sent{{n, elokuvassa on kuvallinen elementti, teatterillinen
> (kirjallinen) elementti ja {{nellinen elementti.
Mut eiks kirjallinen elementti jakaudu kahtia juuri kuvalliseen
(puhuvat p{{t aka. n{yttelij{t) ja {{nelliseen (puhe)? Tuota
kai tarkoitit kirjallisella. Kaikki muutkin elokuvan 7 symbioitua
taiteenlajia (mitk{ ne nyt sit olikaan, ken muistas) redusoituu
toistaseks {{neen ja kuvaan. Hajua tai muita aisteja ei ole
viel{ merkitt{v{ss{ m{{rin hyv{ksik{ytetty muualla kuin nykytaiteen
n{yttelyiss{. (poikkeuksena jotkut 50-70 luvun kokeilut,
Smell-O-Rama, Rumbl-O-Rama, vai mit{ niit{ nyt sit olikaan).
Onkohan t{ss{ menny nyt hiukan vaahtokarkit ja perunat sekasin, mut
jatketaan:
[{nen osuus on siis
> periaatteessa 33%. Lis{ksi tuo {{ni jakautuu {{nimaisemaan (tehosteet,
> tausta{{net) ja musiikkiin.
Nope. [{nimaisema jakautuu tehoste{{niin ja musiikkiin ja on
siis niiden summa.
Esitystekniset laajennukset luovat lis{mahiksia taitelijalle.
Stereo{{ni mahdollistaa tilavaikutelman luomisen, surround
sit{kin paremmin. V{rikuva antaa enemm{n mahdollisuuksia kuin
mustavalkokuva. (Jotkut ohjaajat, Kubrick etunen{ss{ (ainoat
stereofilkat Spartacus ja 2001), eiv{t k{yt{ stereo{{nen
lis{mahdollisuuksia teoksissaan). Cinemascope kuuluu t{h{n
ryhm{{n.
THX ei ole esitystekninen laajennus, vaan hienos{{t|. Se antaa
mahdollisimman "l{pin{kyv{n" kanavan ihmisille nauttia teoksista.
Koko THX-ohjelman pointtihan on standardoida teattereiden laatu-
vaatimukset. "Paskainen" tai puutteellinen kanava lis{{ teokseen
"kohinaa" ja siten takaa ainakin teoksen "laadun" v{henemisen,
jos ei "laatua."
> THX:n ja kumppaneiden tarkoituksena on
> _l{hinn{_ parantaa {{nimaisemaa,
_Tekij|iden_ tarkoituksena on luoda mahdollisimman hyv{ {{nimaisema.
Tekniikka tarjoaa vain mahdollisuudet levitt{{ sit{, se voi ainoastaan
huonontaa, ei parantaa {{nimaisemaa. Ehk{ joitain pervoja
onnenkantamoisia lukuunottamatta.
joskin kuulostaahan musiikkikin
> niiden kautta ihan mukavalta. Elokuvan painotuksista on aika paljon
> kyse, kun arvioidaan {{nimaiseman ja sit{ tiet{ erilaisten
> {{nentoistosysteemien merkityst{. Monille elokuville riitt{{ aivan
> hyvin normaali hyv{laatuinen stereotoisto (monoelokuville mono...),
> mutta on toki niit{kin, joissa THX, DTS tms. ovat eduksi.
Aivan. Alasp{in yhteensopivuudesta ei kuitenkaan ole mit{{n haittaa.
Super{{nitoistosysteemill{ voi aina simuloida alempia systeemeit{
kohinoineen kaikkinensa.
Hmm, niin se alkuper{inen kysymys... oikeastaan {{ni on
voimakkaampi vaikutin elokuvassa. Sill{ voi
k{{nt{{ kohtausten tunnelman ja merkityksen p{{laelleen.
Pentti J Lajunen
Antti Kaariainen <akaa...@cc.Helsinki.FI> writes:
> Jaa-a. Saapa n{hd{ kuin k{y, kun Finnkino rakentaa l{hivuosina
> paikkakunnalle 15 katsomoa lis{{, ja skandinaavinen kilpailija tulee
> markkinoille 10 katsomon voimin. Oma veikkaukseni on, ett{ Finnkino
> joutuu kilpailutilanteessa panostamaan nimenomaan Helsinkiin.
Paljon saleja joo. Hesassa on kuitenkin vain muutama sali
jossa kehtaa elokuvia katsoa (suuret salit joissa p{{see
l{helle isoa kangasta), ainakin nykyhinnoilla. Jos nuo
15 uutta salia ovat yht{ pieni{ kuin Forumin pommisuojat,
niin eip{ noista paljoa iloa ole. Toivottavasti kuitenkin
lis{tarjonta on v{h{n friikimp{{ kuin kassamagneettiroskan
j{t|kset, jotka aikaisemmin eiv{t ehtineet py|r{ht{{ teattereissa
ennen videolle tuloaan.
Kalle Salminen
> Ei sentään, elokuvassa on kuvallinen elementti, teatterillinen
> (kirjallinen) elementti ja äänellinen elementti. Äänen osuus on siis
> periaatteessa 33%.
Psykologisesti ääni on elokuvan eniten vaikuttava elementti. Se
mitä eroa on eri elokuvateattereilla on lähinnä äänenlaatu -
kuvanlaatu on huonossakin teatterissa melko hyvä. Ääni on se mikä
maksaa ja missä ne erot näkyvät (kuuluvat).
> Lisäksi tuo ääni jakautuu äänimaisemaan (tehosteet,
> taustaäänet) ja musiikkiin. THX:n ja kumppaneiden tarkoituksena on
> _lähinnä_ parantaa äänimaisemaa,
THX ei paranna ääntä vaan on Lucasfilmin määritys laatutasolle.
Laatusertifioitu teatteri soi hyvin ja jos ei soi, otetaan sertifikaatti
pois.
> joskin kuulostaahan musiikkikin
> niiden kautta ihan mukavalta. Elokuvan painotuksista on aika paljon
> kyse, kun arvioidaan äänimaiseman ja sitä tietä erilaisten
> äänentoistosysteemien merkitystä. Monille elokuville riittää aivan
> hyvin normaali hyvälaatuinen stereotoisto
Ei todellakaan pidä missään tapauksessa paikkaansa. Stereoäänen
luoma äänimaisema on ehdottomasti tilaköyhä.
> (monoelokuville mono...),
Jos elokuvateatterin ääni olisi mono, en kävisi _KOSKAAN_
elokuvateatterissa. Huonokuuloiset tietystikään eivät
eroa kuule jos keskialue on korvista vaimentunut.
> mutta on toki niitäkin, joissa THX, DTS tms. ovat eduksi.
Kaikissa elokuvissa digitaaliääni on eduksi. THX kylläkään
ei kuulu samaan joukkoon kuin DTS, Dolby Digital, Dolby Stereo.
THX on vähän sama kuin ISO9001 sertifikaatti jossakin
teollisuuslaitoksessa.
>
K.S.
Hiski Haapoja
Juho Perälä (juh...@japo.fi) wrote:
: Onko toi teksti verrannollinen eli että tarina on osattava
: kertoa niin että yleisö pysyy kärryillä, vaikka teatterista
: menisi kuva.....tuli vaan mieleen ku monesti tulee seurattua
: tv:tä niin ettei näe kuvaa.....
Kotimaiset (ja englantilaiset) tv-tuotteet ovat usein niin
dialogin varassa että ne voisi esittää radiossa, tai näyttämöllä.
Ei hyvä.
Hiski Haapoja
Kalle Salminen (mes...@tpu.fi) wrote:
: Psykologisesti ääni on elokuvan eniten vaikuttava elementti. Se
Kyllä esim. pornossa tai splatterissa kuva on se mistä maksetaan,
äänen voi vääntää kokonaan pois. Hitchcock sanoi, että tarina
on osattava kertoa niin, että yleisö pysyy kärryillä vaikka
teatterista menisi ääni - eikä hän ajatellut suomalaista
teatteria, jossa on tekstit.
: Jos elokuvateatterin ääni olisi mono, en kävisi _KOSKAAN_
: elokuvateatterissa. Huonokuuloiset tietystikään eivät
: eroa kuule jos keskialue on korvista vaimentunut.
Minä en ole koskaan huomannut eroa monon ja stereon välillä, eikä
korvissani ole havaittu mitään vikaa. Ääntä tarvitaan siksi että
puhe ja musiikki kuuluisivat, muut äänet ovat yleensä joutavia. Kuva
nousevasta lentokoneesta ei kaipaa nousevan lentokoneen ääntä, se
ei lisää mitään. Jos sen sijaan nousevaa lentokonetta tuetaan
musiikilla tai vaikka sammakon kurnutuksella, silloin kuvaan
lisätään uutta.
Kalle Salminen
> : > Ääntä tarvitaan siksi että
>
>
> Todellisuus on luonnollinen, elokuvien ei tarvitse olla. Ja
Elokuvien äänimaailman tulee olla hyvä useimpien ihmisten mielestä.
Et voi yleistää että kaikki myöntyvät ajatukseesi. Äänet ovat
mielestäsi ehkä joutavia, mutta et voi vaatia että tämä olisi
kaikkien mielipide. Onneksi elokuvantekijöillä ei ole samanlaisia
mielipiteitä...
>
K.S.
samu kallio
Henri R Helanto wrote:
> Lucasfilmin THX-speksit ovat loppujenlopuksi varsin vaatimattomat
> ja takaavat vain sen että aivan mitä tahansa paskaa ei 'THX-
> hyväksyttynä' voi myydä.
jos kriteerit ovat "varsin vaatimattomat" niin miksi speksit täyttäviä
teattereja/laitteita on niin vähän ?
> Njaa... Universal Cityn ja Oahun IMAX-teatterit lienevät _suht_
> hyvä korvike pikku Bristol-pahaselle ;-)
> Suomen mittakaavassa B1 on kyllä todella jees, parempaakaan ei
> ole.
Tarkoittanee etta "helsingin mittakaavassa" ?
(Hauska seurata keskustelua, jossa helsinkiläiset eivät ole
huomanneet että suomessa on muitakin kaupunkeja...)
-samu
Pentti J Lajunen
ki...@sci.fi (Hiski Haapoja) writes:
> Kalle Salminen (mes...@tpu.fi) wrote:
> : Psykologisesti {{ni on elokuvan eniten vaikuttava elementti. Se
>
> Kyll{ esim. pornossa tai splatterissa kuva on se mist{ maksetaan,
> {{nen voi v{{nt{{ kokonaan pois.
Miksi sitten jotkut soittelevat pornopuhelimiin jos sielt{ ei
{{nen lis{ksi muuta irtoa, ihmettelen. Noh, ihmettelen muutenkin.
Pornossa ja splatterissakin maksetaan kokonaisvaltaisesta
kokemuksesta, johon erottamattomasti kuuluu {{ni. Jos oletetaan
elokuva taideteokseksi, niin miss{ menee se raja, jolloin
{{nill{ ei ole teoksen ilmeeseen en{{ oleellista vaikutusta.
Jos redusoit elokuvan pelk{ksi tarinaksi, jonka voi ymm{rt{{
rationaalisesti ilman tunnepuolta, tarinan voi kertoa my|s
pelk{ll{ tekstill{kin (kirja). Taiteeseen kuuluu my|s
fiilispuoli ja {{nell{ on eritt{in suuri vaikutus tuohon.
Ehk{ n{{ kirjojen elokuvasovitusten vertailijat/arvostelijat
eiv{t koskaan ole ymm{rt{neet tota perusjuttua.
> Hitchcock sanoi, ett{ tarina
> on osattava kertoa niin, ett{ yleis| pysyy k{rryill{ vaikka
> teatterista menisi {{ni - eik{ h{n ajatellut suomalaista
> teatteria, jossa on tekstit.
Toivottavasti Hitch puhui tosiaan pelk{st{ tarinasta eik{
koko elokuvasta. Muutoin miehell{ oli tosi kapea k{sitys
v{lineest{{n... ja osoittautuu siten tosi yliarvostetuksi
tyypiksi.
BTW, Hitch my|s aikoi tehd{ Psykostaan pelk{n tv-sarjansa
jakson, kunnes Herrmann v{{nsi kuuluisan jousekkaan
musiikkitaustansa.
> : Jos elokuvateatterin {{ni olisi mono, en k{visi _KOSKAAN_
> : elokuvateatterissa. Huonokuuloiset tietystik{{n eiv{t
> : eroa kuule jos keskialue on korvista vaimentunut.
>
> Min{ en ole koskaan huomannut eroa monon ja stereon v{lill{, eik{
> korvissani ole havaittu mit{{n vikaa.
Aika ihmeellist{... oletko koskaan miettinyt voisko vika korvien
sijasta olla niiden v{liss{? (onks muuten kukaan tutkinut
kuin rajuja eroja eri ihmisten stereokuulossa on? jotain eroa
lienee kuten jotkut ovat parempia arvioimaan syvyysvaikutelmaa
stereon{|ll{ kuin toiset...)
Kokeile kuulokkeita ja jotain {{nitett{ joka on miksattu
tosi leveeksi... eik|h{n eroja ala tulla esiin.
> [{nt{ tarvitaan siksi ett{
> puhe ja musiikki kuuluisivat, muut {{net ovat yleens{ joutavia. Kuva
> nousevasta lentokoneesta ei kaipaa nousevan lentokoneen {{nt{, se
> ei lis{{ mit{{n. Jos sen sijaan nousevaa lentokonetta tuetaan
> musiikilla tai vaikka sammakon kurnutuksella, silloin kuvaan
> lis{t{{n uutta.
Kuva nousevasta lentokoneesta antaa aivan toisenlaisen vaikutelman
ilman {{nt{ kuin {{nen kanssa. Nousevan lentokoneen {{ni ei
informaatioarvoltaan ole pelkk{ "nouseva lentokone" vaan
sinne sis{ltyy my|s esim. lenskarin massavaikutelma. Kaikki
nousevat lenskarit eiv{t kuulosta samanlaisilta (paitsi
ehk{ elokuvissa). Edelleen: onks elokuva teoksena erilainen ilman
tota {{nt{ ja sen kanssa? Millainen ero on ja onko se jotain
elokuvalle ominaislaatuista, jolla ei olis niink{{n v{li{ jollekin
muulle v{lineelle (kirja, sarjakuva)?
Katse on muuten yliarvostettu muiden aistien kustannuksella.
Elokuvatirkistelij|iden joukossa kenties viel{kin enemm{n.
Kuulo v{litt{{ ymp{rist|st{ helvetin paljon informaatiota,
kunhan vain osaa kuunnella. Kysy kenelt{ tahansa sokealta. N{kev{n{
ihmisen{ mulla on (poikkeuksellinen?) tapa esim. ylitt{{
kadut usein pelk{n kuulon perusteella turhia p{{t{ k{{ntelem{tt{
(toki ruuhka-aikana Mannerheimintiell{ katsetta tarvii, ellei
sit anna tekniikan hoitaa hommaa (liikennevalojen piippari)).
Tero P. Mustalahti
In article <nf74tg0...@alpha.hut.fi>,
Pentti J Lajunen <plaj...@alpha.hut.fi> writes:
>> Ei sent{{n, elokuvassa on kuvallinen elementti, teatterillinen
>> (kirjallinen) elementti ja {{nellinen elementti.
>
> Mut eiks kirjallinen elementti jakaudu kahtia juuri kuvalliseen
> (puhuvat p{{t aka. n{yttelij{t) ja {{nelliseen (puhe)? Tuota
> kai tarkoitit kirjallisella.
Näyttelijoiden puheen toistamiseen ei _todellakaan_ tarvita mitään
surround-systeemiä, jotta kaikki äänensävyt ja painotukset tulevat
esille. Toistoltaan hyvälaatuinen stereo- tai monoääni riittää vallan
hyvin. Surround-järjestelyn lisäetu tässä tapauksessa lähestyy nollaa.
> [{nen osuus on siis
>> periaatteessa 33%. Lis{ksi tuo {{ni jakautuu {{nimaisemaan (tehosteet,
>> tausta{{net) ja musiikkiin.
>
> Nope. [{nimaisema jakautuu tehoste{{niin ja musiikkiin ja on
> siis niiden summa.
Tietysti asian voi ajatella noinkin. Musiikun tehtävä on kuitenkin
luoda tunnelmaa ja se tapahtuu pääosin sävellysteknisin keinoin, ei
hienon surround-toiston avulla. On tietenkin myös sellaisia elokuvia,
joissa musiikki on tavallista tärkeämmässä osassa. Tällöin jokaisen
nyanssin mahdollisimman luonnonmukaisella toistolla voi olla
merkistystä. Kuitenkin stereo riittää siihen hyvin.
Oletteko surround-miehet muuten koskaan ihmetelleet, miksi
laitteisiinsa kymmeniä tuhansia syytävät high end -hifistit lähes
poikkeuksetta sylkevät kaikenlaisten surroundsysteemien päälle? Yhteen
aikaan kokeiltiin quadrophonisia systeemejä, mutta ne eivät oikein
ottaneet tulta alleen. Osittain kyse on tietenkin siitä, ettei
normaalissa stereoäänityksessä ole kuin kaksi kanavaa ja sen takia
surround joudutaan toteuttamaan "kikkailemalla". Kuitenkin, vaikka
kanavia saataisiin lisääkin, niin äänitykseen liittyvät ongelmat ovat
yhä täysin ratkaisematta. Elokuvien hyvin keinotekoisessa äänikentässä
surroundilla saattaa olla paikkansa, mutta luonnonmukaisen toiston
(eli hifin) puolella sen aika ei ole ainakaan vielä.
Eli musiikin toistamiseen ei tarvita surroundia...
> Esitystekniset laajennukset luovat lis{mahiksia taitelijalle.
Periaatteessa totta, mutta...
> _Tekij|iden_ tarkoituksena on luoda mahdollisimman hyv{ {{nimaisema.
Ainakin toistaiseksi surroundin tuomia mahdollisuuksia on käytetty
lähinnä vain taiteellisessa mielessä apulantaa olevissa elokuvissa,
kuten ID4, GoldenEye ja kumppanit. Osittain tämä ehkä johtuu siitä,
että hyvät elokuvaohjaajat ovat useimmiten joko visuaalisesti tai
kirjallisesti suuntautuneita, joskus jopa molempia. Musiikkiakin
ymmärtäviä löytyy, mutta musiikin toistossa surround ei ole mikään
ratkaiseva etu.
Äänitehosteita tuntuvat suuressa määrin arvostavan
vain megakaupallisten megaelokuvien tekijät. Juuri tästä syystä en
mielestäni häviä paljoakaan, vaikka nämä digitaalisurroundsysteemit
eivät hirveästi yleistyisikään. Olen ehkä vähemmistössä, mutta
enemmistö ei ansaitse eikä tarvitse sääliä tai sympatiaa vähemmistöltä...
> Aivan. Alasp{in yhteensopivuudesta ei kuitenkaan ole mit{{n haittaa.
> Super{{nitoistosysteemill{ voi aina simuloida alempia systeemeit{
> kohinoineen kaikkinensa.
Kohinoita en toki kaipaa, mutta en lisäkanaviakaan 2:n jälkeen...
> Hmm, niin se alkuper{inen kysymys... oikeastaan {{ni on
> voimakkaampi vaikutin elokuvassa. Sill{ voi
> k{{nt{{ kohtausten tunnelman ja merkityksen p{{laelleen.
Kuten myös kuvalla, tietenkin. Kuva on primaarinen elementti, jonka
antamaa vaikutelmaa äänen avulla modifioidaan. Elokuva on eloKUVAA, ei
ääntä varustettuna visuaalisilla efekteillä. Lisäksi on tietenkin se
kirjallinen elementti (tarina & dialogi), joka voi ratkaisevasti
vaikuttaa ajattevan ihmisen elokuvasta saamaan vaikutelmaan.
Tero P. Mustalahti
Jorma Kokkonen
Ja tuossa mentiin jo aikalailla kauas varsinaisesta otsikosta. Meni kai
hiukka herne nenään. Sori.
--
------------------------------------------------------------------
Hymyile...
ja maailma hymyilee takaisin
pieraise...
ja hymyt hyytyy koj...@cc.jyu.fi
------------------------------------------------------------------
Henri R Helanto
samu kallio <samu....@ntc.nokia.com> writes:
>jos kriteerit ovat "varsin vaatimattomat" niin miksi speksit täyttäviä
>teattereja/laitteita on niin vähän ?
Yksi sana: lisenssimaksut. THX-lätkän tällääminen teatterin
seinään maksaa muistaakseni 10% brutto-lipputuloista (sic!)
suoraan Lucasfilmille, äänentoistolaitteissa 15% laitteen
nettohinnasta. Juuri tuosta johtuen monet valmistajat ovat
enemmän tahi vähemmän haistattaneet pitkät THX-lätkille
(Yamaha, Sony, Adcom, Krell...) ja erityisesti DSP-tekniikan
pioneerit (kuten erityisesti Yamaha) ovat vuosikausia valmis-
taneet äänenlaadultaan ja tekniikaltaan THX-speksit reilusti
ylittäviä laitteita.
Noh, tietysti, jos välttämättä haluaa pidentää elintään sillä
että äänentoistolaitteissa kiiltää pieni kullanvärinen lätkä
niin omapahan on asiansa.
>Tarkoittanee etta "helsingin mittakaavassa" ?
>(Hauska seurata keskustelua, jossa helsinkiläiset eivät ole
>huomanneet että suomessa on muitakin kaupunkeja...)
Onko niitä muka?-) ...tai toisaalta, onko edes Helsinki?
(Ei tartte vastata, kiitos vaan ;-)
-Henri
--
###### Henri Helanto ### he...@muncca.fi / hhel...@vipunen.hut.fi
##### Architecture Major #### Nissan Skyline GT-R 'Janspeed Special'
#### Net Admin ##### '71 LS-6 454 Corvette Coupe
### Sports Car Enthusiast ###### Subaru Legacy Turbo STW (my wife's car ;-)
Jorma Kokkonen
Tero P. Mustalahti wrote:
>
> > Mut eiks kirjallinen elementti jakaudu kahtia juuri kuvalliseen
> > (puhuvat p{{t aka. n{yttelij{t) ja {{nelliseen (puhe)? Tuota
> > kai tarkoitit kirjallisella.
>
> Näyttelijoiden puheen toistamiseen ei _todellakaan_ tarvita mitään
> surround-systeemiä, jotta kaikki äänensävyt ja painotukset tulevat
> esille. Toistoltaan hyvälaatuinen stereo- tai monoääni riittää vallan
> hyvin. Surround-järjestelyn lisäetu tässä tapauksessa lähestyy nollaa.
Niin, jos tykkää käydä katselemassa elokuvia, joissa ei ole muuta kuin
puhetta.
> > Nope. [{nimaisema jakautuu tehoste{{niin ja musiikkiin ja on
> > siis niiden summa.
>
> Tietysti asian voi ajatella noinkin. Musiikun tehtävä on kuitenkin
> luoda tunnelmaa ja se tapahtuu pääosin sävellysteknisin keinoin, ei
> hienon surround-toiston avulla. On tietenkin myös sellaisia elokuvia,
> joissa musiikki on tavallista tärkeämmässä osassa. Tällöin jokaisen
> nyanssin mahdollisimman luonnonmukaisella toistolla voi olla
> merkistystä. Kuitenkin stereo riittää siihen hyvin.
Ai niinkuin miten? Menepä joskus konserttiin kuuntelemaan elävää
musiikkia. Esitystilan akustiikka muodostaa aika olennaisen osan
kokemuksesta. Riittäisikö sun mielestäs kaksi kaiutinta toistamassa
äänitettä ja se korvais kokonaisen orkesterin tuottamat sävelet, niiden
kaiut jne.
> Oletteko surround-miehet muuten koskaan ihmetelleet, miksi
> laitteisiinsa kymmeniä tuhansia syytävät high end -hifistit lähes
> poikkeuksetta sylkevät kaikenlaisten surroundsysteemien päälle? Yhteen
Onko high end -hifisti, jos syytää useamman kymppitonnin laitteisiinsa?
Sillähän saa vasta kohtuullisen videotykin :) Ja sen lisäksi tarvitsee
olla vielä muitakin laitteita. Minun mielestäni mitä useampi kanava,
sitä lähempänä ollaan luonnollista äänentoistoa (siihen luonnolliseen
äänentoistoonhan high end -hifistitkin pyrkivät?). Ei luonnossakaan
äänimaisema muodostu yhdestä tai kahdesta äänestä. Eivätkä äänet tule
yhdestä tai kahdesta suunnasta.
Osittain kyse on tietenkin siitä, ettei
> normaalissa stereoäänityksessä ole kuin kaksi kanavaa ja sen takia
> surround joudutaan toteuttamaan "kikkailemalla". Kuitenkin, vaikka
No niin, siis itse asiassa vika onkin äänitystavassa? Ei ole mitään
väärin, jos siitäkin yritetään saada mahdollisimman paljon irti. Eikä
surroundiin tarvita mitään kikkailua. Monet äänitteet, jotka on
äänitetty jopa ennen kuin surround on keksittykään, toimivat vallan
mainiosti surroundin läpi toistettuna. (Muistaakseni Opus 3 on yksi
esimerkki)
> kanavia saataisiin lisääkin, niin äänitykseen liittyvät ongelmat ovat
> yhä täysin ratkaisematta. Elokuvien hyvin keinotekoisessa äänikentässä
> surroundilla saattaa olla paikkansa, mutta luonnonmukaisen toiston
> (eli hifin) puolella sen aika ei ole ainakaan vielä.
>
> Eli musiikin toistamiseen ei tarvita surroundia...
Ei tarvita. Ei tarvita stereotakaan, kuuluuhan se mononakin. Jos haluaa
musiikista nauttia ja haluaa lähemmäs luonnollista äänentoistoa,
surroundille on paikkansa. (Ainakin minun olohuoneessani)
> > _Tekij|iden_ tarkoituksena on luoda mahdollisimman hyv{ {{nimaisema.
>
> Ainakin toistaiseksi surroundin tuomia mahdollisuuksia on käytetty
> lähinnä vain taiteellisessa mielessä apulantaa olevissa elokuvissa,
> kuten ID4, GoldenEye ja kumppanit. Osittain tämä ehkä johtuu siitä,
Suurin osa nykyään valmistettavista elokuvista on koodattu surroundiksi.
> ymmärtäviä löytyy, mutta musiikin toistossa surround ei ole mikään
> ratkaiseva etu.
Hyvin äänitetyssä musiikissa kuitenkin huomattava parannus.
> Äänitehosteita tuntuvat suuressa määrin arvostavan
> vain megakaupallisten megaelokuvien tekijät.
Ja me kaikki surround-friikit ;-)
Mr. DeSoto
Jorma Kokkonen wrote:
>
> Hiski Haapoja wrote:
> >
> > Jorma Kokkonen (koj...@cc.jyu.fi) wrote:
> > : Ai niinkuin miten? Menepä joskus konserttiin kuuntelemaan elävää
> > : musiikkia. Esitystilan akustiikka muodostaa aika olennaisen osan
>
> > yleensä liian kovalla ja jotenkin puuromaista (koska sitä ei ole
> > uusittu niin monesti että kaikki on kohdallaan).
Live keikalla puuromaista?? Herää pahvi!!
Itse useita kymmeniä konsertteja läpikäyneenä voin sanoa, että
äänentoisto on yleenä huippuluokkaa. Tarkoitan siis huippubändeillä,
puurot ja mantelitkin on kyllä silloin jääneet jonnekkin muualle.
MM. Rollig Stones, Tom Jones, David Bowie, U2, Tina Turner etc...
Bassotkin yleensä niin mahtavat, että ensi soundilla meinaa tulla paskat
housuihin, eikä johdu äänen voimakkuudesta, vaan toiston puhtaudesta ja
mataluudesta.
Terv. M. Pätsikkä
LIETO
mailto:eih...@utu.fi
http://www.utu.fi/~eihapa/
PS. MIKÄÄN EI KOSKAAN KORVAA _ELÄVÄÄ_ MUSIIKKIA, EI KOSKAAN...........
Kalle Salminen
>
> Näyttelijoiden puheen toistamiseen ei _todellakaan_ tarvita mitään
> surround-systeemiä, jotta kaikki äänensävyt ja painotukset tulevat
> esille. Toistoltaan hyvälaatuinen stereo- tai monoääni riittää vallan
> hyvin. Surround-järjestelyn lisäetu tässä tapauksessa lähestyy nollaa.
Puheen osuus elokuvaäänentoistosta on hyvin pieni. Monikanavaäänen
hyöty kuuluu musiikilla ja äänitehosteilla ja niihin sitä käytetäänkin.
Ja jos ei käytettäisi, elokuvan musiikki ja äänitehosteet olisivat
yhtä kärsimystä. Monona ei musiikkia voi todellakaan kuunnella ellei
korvissa todella ole jotain pahasti pielessä tai ole sattumalta
1-korvainen. Tämä on vähän samanlaista keskustelua kuin että
keskusteltaisiin siitä että silmiä tarvitaan vain yksi...
> >
> > Nope. [{nimaisema jakautuu tehoste{{niin ja musiikkiin ja on
> > siis niiden summa.
>
> Tietysti asian voi ajatella noinkin. Musiikun tehtävä on kuitenkin
> luoda tunnelmaa ja se tapahtuu pääosin sävellysteknisin keinoin, ei
> hienon surround-toiston avulla.
Sävellystekniset keinot eivät auta jos ääni on kärsimystä aiheuttavan
huono eli mono tai stereo. Minulle mono tarkoittaa sitä että
ääni on erittäin masentavan kuuloinen.
> On tietenkin myös sellaisia elokuvia,
> joissa musiikki on tavallista tärkeämmässä osassa. Tällöin jokaisen
> nyanssin mahdollisimman luonnonmukaisella toistolla voi olla
> merkistystä. Kuitenkin stereo riittää siihen hyvin.
Ei pidä paikkaansa, koska stereo ei ole luonnollinen toisto missään
tapauksessa.
>
> Oletteko surround-miehet muuten koskaan ihmetelleet, miksi
> laitteisiinsa kymmeniä tuhansia syytävät high end -hifistit lähes
> poikkeuksetta sylkevät kaikenlaisten surroundsysteemien päälle?
Syy on se että todellinen monikanavaääni ei ole vielä yleistynyt
ja usein luullaan että monikanavaääni = dolby surround, mikä ei
pidä paikkaansa. Dolby surround on viritelmä, digitaaliset systeemit,
joissa kanavat ovat diskreettejä (DTS, Dolby Digital jne.) eivät ole.
> surround joudutaan toteuttamaan "kikkailemalla".
Ei jouduta kun kyseessä on todellinen monikanavaääni eikä dolby surround.
Todellisessa monikanavaäänessä voidaan käyttää omaa suuntaavaa mikrofonia
joka kanavalle.
> kanavia saataisiin lisääkin, niin äänitykseen liittyvät ongelmat ovat
> yhä täysin ratkaisematta.
Äänityksissä on kyllä edelleen parantamisen varaa. Esim. DTS ja
Dolby Digital mahdollistavat yhtä paljon äänessä olevat takakanavat
kuin etukanavatkin. Kuitenkin ne säädetään dolby surroundiin tottuneina
hyvin hiljaisiksi - aivan kuin ne olisivat vain kaikukanavia kuten DS
systeemissä. Pitäisi myös huomata että huoneessa tapahtuvassa
keskustelukohtauksessa jotkut ihmiset saattavat puhua myös takana päin.
Elokuvissa ei juuri koskaan ole otettu tällaista huomioon. Vika
ei ole monikanavaäänessä vaan elokuvan tekijöissä.
> Elokuvien hyvin keinotekoisessa äänikentässä
> surroundilla saattaa olla paikkansa, mutta luonnonmukaisen toiston
On syytä muistaa että stereo ei ole luonnonmukainen. Käy vaikka
konsertissa kuuntelemassa. Mitkään kaapelit tai kaiuttimet eivät
auta siihen että kanavia on vain kaksi. Todellisuudessa ääniä
tulee vähän muualtakin kuin edestä. Edestä tuleva ääni konserttisalin
korvikkeena on erittäin epäluonnollinen.
> (eli hifin) puolella sen aika ei ole ainakaan vielä.
Ei ollut vähän aikaa sitten kun ei ollut muuta kuin Dolby Surround,
mutta uudet digitaaliset äänisysteemit tulevat valtaamaan alaa
DVD-soittimien yleistymisen myötä muutaman vuoden kuluttua. Esim.
DVD:n 96 kHz, 24 bit, 8 kanavaa audio on hifiä ja jos ei ole,
miten sitten?!
>
> Eli musiikin toistamiseen ei tarvita surroundia...
Musiikki hyötyy elokuvissa eniten surroundista. Äänitehosteet
tulevat etupäässä edestä kuten myös puhe. Musiikki ja sen
tilavaikutelma on se, mihin surroundia tarvitaan ja enimmäkseen
käytetään. Äänitehosteet tulevat vain ajoittain takaa.
> > _Tekij|iden_ tarkoituksena on luoda mahdollisimman hyv{ {{nimaisema.
>
> Ainakin toistaiseksi surroundin tuomia mahdollisuuksia on käytetty
> lähinnä vain taiteellisessa mielessä apulantaa olevissa elokuvissa,
Kyse ei ole siitä että hyvässä elokuvassa kuuluu olla huono ääni.
Pilaako hyvä toteutus taiteellisuuden? Onko taiteellisuus teknisesti
aina roskaa?
> että hyvät elokuvaohjaajat ovat useimmiten joko visuaalisesti tai
> kirjallisesti suuntautuneita, joskus jopa molempia. Musiikkiakin
> ymmärtäviä löytyy, mutta musiikin toistossa surround ei ole mikään
> ratkaiseva etu.
Digitaalinen surround on. Suurimmat ongelmat ovat äänityksissä -
ja vieläpä äänitysten tekijöissä, ei tekniikassa.
> Äänitehosteita tuntuvat suuressa määrin arvostavan
> vain megakaupallisten megaelokuvien tekijät. Juuri tästä syystä en
> mielestäni häviä paljoakaan, vaikka nämä digitaalisurroundsysteemit
> eivät hirveästi yleistyisikään.
Miten niin eivät yleistyisikään kun ovat yleistyneet jo. Useimmissa
uusissa elokuvissa on digitaaliääni. Suurimmissa kaupungeissa
on digitaaliäänellä varustetut elokuvateatterit.
> Kohinoita en toki kaipaa, mutta en lisäkanaviakaan 2:n jälkeen...
Et sitten pidä luonnollisesta äänentoistosta. 2 kanavaa ei vastaa
todellisuutta missään mielessä.
> > Hmm, niin se alkuper{inen kysymys... oikeastaan {{ni on
> > voimakkaampi vaikutin elokuvassa. Sill{ voi
> > k{{nt{{ kohtausten tunnelman ja merkityksen p{{laelleen.
Nimenomaan. Elokuvan tunnelma voidaan saavuttaa toisinaan jopa
silmät suljettuna jos äänimaisema on tarpeeksi hyvin tehty.
> antamaa vaikutelmaa äänen avulla modifioidaan. Elokuva on eloKUVAA, ei
Elokuva on elokuvaa, mutta se on ELOkuvaa eli todellisuuden tavoittelu
on kyseessä. Äänet ovat osa todellisuutta.
>
Loppujen lopuksi: On syytä ihmisten muistaa että todellisuus ei
ole stereo eikä stereo kuvaa todellisuutta. Todellisuudessa kahdella
korvalla ihminen aistii hyvin tarkasti äänen suunnan vaikka ääni
tulisikin muualta kuin edestä. Surroundsysteemitkään eivät voi
täysin korvata todellisuutta, mutta todellisella monikanavaäänellä
voidaan hyvin äänittämällä ja hyvillä toistolaitteilla varmasti
päästä parempaan lopputulokseen kuin monolla tai stereolla jos
tavoitteena on mahdollisimman luonnonmukainen ääni.
Kalle Salminen
mes...@tpu.fi
Hiski Haapoja
Jorma Kokkonen (koj...@cc.jyu.fi) wrote:
: Ai niinkuin miten? Menepä joskus konserttiin kuuntelemaan elävää
: musiikkia. Esitystilan akustiikka muodostaa aika olennaisen osan
: äänitettä ja se korvais kokonaisen orkesterin tuottamat sävelet, niiden
: kaiut jne.
Jos noissa on jotain eroa, se on radion hyväksi. Elävä musiikki on
yleensä liian kovalla ja jotenkin puuromaista (koska sitä ei ole
uusittu niin monesti että kaikki on kohdallaan).
: äänentoistoonhan high end -hifistitkin pyrkivät?). Ei luonnossakaan
: äänimaisema muodostu yhdestä tai kahdesta äänestä. Eivätkä äänet tule
: yhdestä tai kahdesta suunnasta.
Elokuvateatterissa minua ärsyttää, jos äänet tulevat milloin mistäkin
suunnasta. Turhaa temppuilua.
Kalle Salminen
> > Lucasfilmin THX-speksit ovat loppujenlopuksi varsin vaatimattomat
> > ja takaavat vain sen että aivan mitä tahansa paskaa ei 'THX-
> > hyväksyttynä' voi myydä.
>
> teattereja/laitteita on niin vähän ?
Itse olen katsellut joitakin kriteerejä osoitteesta http://www.thx.com
eivätkä nämä vaatimukset niin vaatimattomilta näyttäneet.
Ville Forss
In article <Pine.SOL.3.95.970130162233.3857B-100000@newton>,
mes...@tpu.fi says...
>> Minä en ole koskaan huomannut eroa monon ja stereon välillä, eikä
>> korvissani ole havaittu mitään vikaa.
>Sitten sinun ei kannata käydä elokuvissa, koska pääset mono-tv:llä
>kotona samaan tunnelmaan. Halvaksi tulee. Joku taas on sitä
Onko elokuvateatterin ainoa ero tv:hen nähtynä siis "parempi"
ääni? Taitaa siellä kuitenkin sentään nähdä useammin niitä
laajakangaselokuvia kuin kotonansa.
>Kuitenkin olet poikkeus, sillä useimmat ihmiset kuulevat
>eron stereon ja monon ja jopa 6 kanavaisen digitaaliäänen välillä.
Mainittakoon nyt että minä en kovin kummoista eroa huomaa stereo-
ja monoäänen välillä.
Enkä ymmärrä sellaisia henkilöitä joille ääni on elokuvissa kaikki
kaikessa. Olen tottunut katsomaan elokuvia 14-tuumaisesta mono-
televisiosta(nykyään on tosin vähän isompi stereotelevisio), ja
pystyin nauttimaan elokuvista vaikka niitä moisesta toosasta
katsoikin. Jos elokuvan hyvyys perustuu pelkästään sille, että
äänentoisto ja kuva ovat huippuluokkaa, ei elokuva taidakaan olla
niin hyvä.
--
Ville Forss
vfo...@icenet.fi
http://www.icenet.fi/~vforss/
Jorma Kokkonen
Hiski Haapoja wrote:
>
> Jorma Kokkonen (koj...@cc.jyu.fi) wrote:
> : Ai niinkuin miten? Menepä joskus konserttiin kuuntelemaan elävää
> : musiikkia. Esitystilan akustiikka muodostaa aika olennaisen osan
> Jos noissa on jotain eroa, se on radion hyväksi. Elävä musiikki on
> yleensä liian kovalla ja jotenkin puuromaista (koska sitä ei ole
> uusittu niin monesti että kaikki on kohdallaan).
On eri asia käydä hyvässä konserttisalissa kuuntelemassa musiikkia kuin
täyteen survotussa pubissa, jossa (kilo)wattien Marshallit tunkee
meteliä niin per#¤%!&sti, ettei kuule omia ajatuksiaan.
Rock-konserteissa on yleensä meteli liian kova ja ääni puuromainen,
koska esiinnytään ravintoloissa ja pubeissa, joiden suunnittelussa ei
ole satsattu aklustiikaltaan kunnolliseen äänentoistoon. Mutta kun
esitystilan akustiikka saadaan kohdalleen, ei tarvitse luukuttaa niin
kovalla, että perälläolijatkin kuulevat musiikin.
Ja sitten musiikkia voikin ruveta kuuntelemaan ja nauttimaan
kuulemastaan kun ei tarvitse olla huolissaan, vieläkö huomennakin kuulee
50 Hz:n tv:n vingunnan.
> Elokuvateatterissa minua ärsyttää, jos äänet tulevat milloin mistäkin
> suunnasta. Turhaa temppuilua.
>
> Hiski
Jaa, ärsyttääkö kun linnunlauleskelukin tulee luonnossa missä suunnassa
sattuu? Kyllä on murheet vähissä.
Osmo Ronkanen
In article <Pine.SOL.3.95.970130162233.3857B-100000@newton>,
Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> wrote:
>> Minä en ole koskaan huomannut eroa monon ja stereon välillä, eikä
>> korvissani ole havaittu mitään vikaa.
>
>Sitten sinun ei kannata käydä elokuvissa, koska pääset mono-tv:llä
>kotona samaan tunnelmaan. Halvaksi tulee.
Mono TV on harvoin yhtä suuri kuin valkokangas. Lisäksi sieltä ei tule
uusimpia elokuvia. Onko niin outoa että on ihmisiä, jotka eivät ole niin
vaativia äänen suhteen. Itselleni riittää että ääni on selkeä ja
häiriätön. Sensijaan efekteistä, joissa ääni tulee esim salin takaa on
vain haittaa, koska ne vievät huomion pois elokuvasta.
Kyllä minä eron huomaan monon ja steteon välilä vertaamalla, mutta ei se
minua paljoa paina kumpi on päällä.
>
>Kuitenkin olet poikkeus, sillä useimmat ihmiset kuulevat
>eron stereon ja monon ja jopa 6 kanavaisen digitaaliäänen välillä.
Dokumentoipa toi väite!
Osmo
Osmo Ronkanen
In article <5ci0cp$a...@ousrvr3.oulu.fi>, Ano Rutanen <a...@stekt.oulu.fi> wrote:
>
>Ja jotta pysyisin edes vahankaan asiassa. Mielestani THX ei ai-
>heuta kuin paansarkya ja heikentynytta kuuloaistia, voisin vaikka
>vaittaa, etta 85 desibelia ylittyy vahan valia ellei jatkuvasti
>vrt. toimintaelokuvat. Toivottavasti joku viranomainen on mitan-
>nut muuta ...Ja toisaalta onhan tama ilmio vaivannut jo ennen
>THX:aakin, joten eipa kay pelkastaan sita syyttaminen.
>
Ei kai toi 85 desibeliä mikään maaginen raja ole. Käsittääkseni se on
katsottu rajaksi, jta ihminen kestää 8 tuntia vuorokaudessa. Tietysti
asiat ovat yksilöllisiä mutta ei 85 desibelin ylitys sinänsä ole mikään
töysin tuomittava seikka. Kuitenkin riippumatta desibeleistä äänet esim,
Twisterissä olivat Bristolissa epämielyttävän kovat.
Osmo
Mikael Willberg
In article <5ci0cp$a...@ousrvr3.oulu.fi>, Ano Rutanen <a...@stekt.oulu.fi> wrote:
>Ja jotta pysyisin edes vahankaan asiassa. Mielestani THX ei ai-
>heuta kuin paansarkya ja heikentynytta kuuloaistia, voisin vaikka
>vaittaa, etta 85 desibelia ylittyy vahan valia ellei jatkuvasti
>vrt. toimintaelokuvat. Toivottavasti joku viranomainen on mitan-
>nut muuta ...Ja toisaalta onhan tama ilmio vaivannut jo ennen
>THX:aakin, joten eipa kay pelkastaan sita syyttaminen.
Yksi mittaustulos vuoden takaa (kyllaps aika rientaa 8-)
Kirjoittaja sanoo tekevansa (tehneensa) aiheesta WWW-sivun, mutta itse
sita en tieda ja verkkoyhteydet patkivat sen verran pahasti etten paase
etsimaan sita. Olettaisin etta kirjoittajan kotisivu on osoitteessa
http://www2.occuphealth.fi/~erai/
Taysin muuttamaton artikkeli, mita nyt on ajettu metamail:in lapi
joten rivien maara on voinut muuttua...
---------------------------------------------------------------------
>From er...@occuphealth.fi Tue Jan 9 21:30:20 EET 1996
>Article: 7166 of sfnet.harrastus.elokuvat
>Path: news.eunet.fi!news.csc.fi!usenet
>From: Erkko Airo <er...@occuphealth.fi>
>Newsgroups: sfnet.harrastus.elokuvat
>Subject: Re: Voluumi Bondissa... ja melua muutenkin
>Date: 4 Jan 1996 09:22:16 GMT
>Organization: Centre for Scientific Computing
>Lines: 136
>Message-ID: <4cg688$a...@ankka.csc.fi>
>References: <30e5...@somerbx.nullnet.fi>
>NNTP-Posting-Host: u_jpek.occuphealth.fi
>Mime-Version: 1.0
>Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
>Content-Transfer-Encoding: quoted-printable
>X-Mailer: Mozilla 1.2N (Windows; I; 16bit)
---Executing: shownonascii
This message contains non-ASCII text, which can only be displayed
properly if you are running X11. What follows
may be partially unreadable, but the English (ASCII) parts
should still be readable.
Alkuperäinen artikkeli Ismo Suihkolta lipsahti ohi silmieni, joten tämä on jo
kertaalleen lainattua, mutta toivottavasti menee oikein:
>-=> Quoting Ismo Suihko to All <=-
>
> IS> From: isu...@cs.joensuu.fi (Ismo Suihko)
>
> IS> Hyvin yksilöllistä tuo melunsietokyky. 80 dB on raja, jota 95 %
> IS> ihmisistä sietää 8 tuntia viitenä päivänä viikossa. Ja 90 % sietää 85
> IS> dB:ä (toivottavasti muistin luvut oikein). No kuitenkin, kun äänenpaine
> IS> kaksinkertaistuu, vähenee aika puoleen, eli 83 dB ja 4 tuntia,
> IS> 86 dB ja 2 tuntia, 89 dB ja 1 tunti.
> IS> Tai jos lähdetään tuosta 85 dB:stä, niin 90 % ihmisistä sietäisi 94
> IS> dB:n melua yhden tunnin ilman ongelmia. Mutta joka kymmenennellä olisi
> IS> tuossa kuitenkin jo ongelmia.
Annetut luvut on jotakuinkin oikein ymmärtämykseni mukaan, mutta lisäksi on
muistettava, että nimenomaan melun aiheuttaman kuulovaurion syntyyn tarvitaan
vuosien jatkuva altistus, mihin IS viittaakin 8h päivittäisellä sietämisellä.
Yksittäisen ylimeluisan leffakäynnin painoarvo on siis melko vähäinen.
Vaikkapa myös jonkinasteinen vaurio on mahdollinen myös kerralla, jos
äänitasot ovat hyvin korkeat.
Lainauksen viimeistä lausetta voisi ehkä jatkaa: Mutta joka kymmenennellä
olisi tuossa kuitenkin jo ongelmia, jos hän käy altistuu mainitulla tavalla
joka päivä 10-30 vuoden ajan.
Yleensä meluannosta tarkastellaan nimittäin 8 tunnin päivittäis- tai 40 tunnin
viikoittaisen ekvivalenttiannoksen (likimäärin = äänienergian keskiarvo)
pohjalta, ja lisäksi riskiä arvioidaan 10, 20, 30 jne vuoden jatkuvan
altistuksen jälkeen.
ISO 1999:1990 standardista löytyy pari esimerkkiä:
Altistus 85 dB / 8 tuntia päivässä, 5 päivää viikossa
Annetut kuulon alenemalukemat on 0,1 fraktiilille, mikä tarkoittaa sitä, että
90% ihmisistä on vaurio vähäisempi. Ja 10% tuo mainittu tai pahempi
Korkeammille meluille altistumista voi arvioida siten, että 3 dB (tai
joidenkin tulkintojen mukaan 5 dB) lisää äänitasoon ja riskiennusteen voi
kertoa kahdella (likimäärin).
Altistusaika/vuotta: 10 20 30
taajuus Hz ennustettu max. kuulon alenema 90% väestöstä
500 0 0 0
1000 0 0 0
2000 1 2 2
3000 5 6 7
4000 7 8 9
6000 4 5 6
Ja kuten kaikki tietänevät on tuo 85 dB se raja, joka esimerkiksi Suomessa on
lain kirjaimella hyväksytty suojaamattoman melualtistuksen ylärajaksi työssä.
Kysymys ei ole mistään absoluuttisen riskittömyyden rajasta, vaan siitä mille
olemassaolevalle riskille valtaosa väestöstä on katsottu kohtuulliseksi
altistaa tässä yhteiskunnassa. Fiksu suojaa kuulonsa jo vähemmässäkin melussa.
Jossakin muualla hyväksytään korkeampi riski (esim. USA 90 dB) ja toisalta
tulevaisuudessa täällä todennäköisesti tullaan rajoja tiukentamaan 80 dB:in
joskus ensi vuosituhannen vaihteessa...
Ja koskapa otsikossa puhutaan Bondista (ja koska tämä on elokuvaryhmä) niin
kerrottakoon, että kävin katsomassa Kultaisen silmän Bristol 1ssä
meluannosmittari seuranani. Istuin permannon 5. rivillä melko lähellä reunaa,
sillä olin hieman viimetipassa liikkeellä.
Mittari kertoo seuraavaa:
File............. BRISTOL
Record number.... 1
From............. Mon Dec 18 18:29:22 1995 -> Mon Dec 18 20:49:25 1995
Elapsed time..... 02:20.03
Place............ BRISTOL 1
User............. ERKKO AIRO
Note............. 007 JA KULTAINEN SILMA
Input weighting.. A
Detector......... SLOW <- olisi pitänyt olla FAST; ei vaikuta
ekvivalenttitasoihin, mutta Lmaxiin kylläkin
Threshold ....... 70.0 dB
Exchange Rate.... 3 dB
Criterion Level.. 85.0 dB
Criterion Time... 8 Hr
Dose............. 14.1 % <- Meluannos kun 100% = 8h 85dBssä ("riskiraja")
Projected Dose... 48.4 % <- Meluannos jos sama melu olisi jatkunut 8 tuntia
2h20minuutin asemesta
TWA.............. 81.8 dBA <- aikapainotettu keskiarvotaso
SEL.............. 121.1 dBA <- Jos sama määrä ääntä olisi lykätty korvaani 1
sekunnin aikana 2h20minuutin sijaan
Leq.............. 81.9 dBA <- ekvivalenttinen äänitaso, eli jos äänitaso
olisi ollut sama koko 2h20minuutin ajan.
Lmax............. 95.6 dBA <- suurin hetkellinen äänitaso
Lmin.............< 70.0 dBA
SE............... 0.1 PaSqHr
L5 .............. 89.6 dBA <- äänitaso esityksessä ylitti tämän rajan 5%
ajasta
L10.............. 86.7 dBA <- tämä puolestaan ylittyi 10 % ajasta
L50.............. 72.7 dBA <- jne.
L90..............< 70.0 dBA
L95..............< 70.0 dBA
Eli mitä se tarkoittaa (vapaamuotoista tulkintaa):
Hetkellisesti tasot ovat kovin korkeita ja iskuäänissä hypitään pahimmillaan
120 dB hujakoilla (mikä ei näy edellisessä datassa). Paikoitellen subjektiivin
vaikutelma äänen voimakkuudesta oli epämiellyttävä.
Mutta meluannoksena 81.9 dB Leq ei ole äärimmäisen suuri. Vaikutus satunnaisen
leffassakävijän kuulolle, joka ei muuten altistu jatkuvasti melulle, on
vähäinen (mutta ei olematon).
Sen sijaan hyvin aktiiviselle elokuvissakävijälle, joka altistuu työssään tai
muissa harrastuksissaan myös muulle melulle on tuo jo yksi lisätekijä
kuulovaurion riskille. (Varsinkin jos vielä on meluherkkä persoona).
Mielestäni paniikkiäläkkään eikä suunnattomaan elämöintiin ole aihetta, mutta
omia aktiviteettejään voi hieman ynnäillä.
Tässä käsitellyn tapauksen lisäksi olen käynyt katsomassa myös Ed Woodin
mittari matkassani. Teen näistä kahdesta käynnistä lähiaikoina todennäköisesti
WWW -sivun, jolloin saan myös mittarin tuottamaa graafista dataa esimerkiksi
melutasojen aikavaihteluista näkyviin.
Sekavasti teidän,
Erkko Airo
er...@occuphealth.fi
p.s: kirjoitan aiheesta siksi, että olen kiinnostunut sekä melusta/äänestä
että leffoista. Työni teen melun ja ääniympäristön tutkijana Uudenmaan
aluetyöterveyslaitoksessa. Tämä artikkeli on vapaan ajan tuote.
---------------------------------------------------------------------
Mig
--
** Mikael Willberg *** "Oh dear", says God, "I hadn't thought of that" *****
* * and promptly vanishes in a puff of logic. *
* Radio Sata * (Douglas Adams) *
****** Finland ********** http://www.sata.fi/~mig/ *************************
Mikael Willberg
In article <gizlo9d...@delta.hut.fi>, Tapio Keihanen <d...@iki.fi> wrote:
>Olisikohan kellään jäljellä sitä postausta, jossa joku kertoi
>mitanneensa äänenvoimakkuuksia Bristolissa. Olivat pysyneet aika
>lailla koko ajan alle 85 desibelin.
Pahus. En ehtinyt lukea artikkeleita ihan nain pitkalle viela.
Postasin juuri hetki sitten tuon ko. artikkelin tahan threadiin,
toivottavasti loydat sen.
Mikael Willberg
In article <5d1i11$r...@kruuna.Helsinki.FI>,
Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>In article <Pine.SOL.3.95.970130162233.3857B-100000@newton>,
>Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> wrote:
>>
>>Sitten sinun ei kannata käydä elokuvissa, koska pääset mono-tv:llä
>>kotona samaan tunnelmaan. Halvaksi tulee.
>
>Mono TV on harvoin yhtä suuri kuin valkokangas. Lisäksi sieltä ei tule
>uusimpia elokuvia. Onko niin outoa että on ihmisiä, jotka eivät ole niin
>vaativia äänen suhteen. Itselleni riittää että ääni on selkeä ja
>häiriätön. Sensijaan efekteistä, joissa ääni tulee esim salin takaa on
>vain haittaa, koska ne vievät huomion pois elokuvasta.
Hetkinen, vievat huomion POIS elokuvasta ? Yleensa elokuvan
aanet liittyvat jotenkin siihen kuvaan. Ehkapa elokuvan
aanisuunnittelu oli huono tai sitten et vain elaytynyt
tarpeeksi elokuvaan.
Voisitko kertoa joitakin esimerkkeja (elokuva,kohtaus) missa
tallaisin hairitsevia efekteja olet huomannut ?
Omasta mielestani eripuolilta salia kuuluvat sipsipussien
rapistelut ovat HUOMATTAVASTI hairisevampia. Lahinna minua
alkaa hairita mikali mina EN kuule elokuvassa aania myos
takaa/ymparilta.
Tero P. Mustalahti
In article <32F240...@cc.jyu.fi>,
Jorma Kokkonen <koj...@cc.jyu.fi> writes:
> Tero P. Mustalahti wrote:
> Ai niinkuin miten? Menepä joskus konserttiin kuuntelemaan elävää
> musiikkia. Esitystilan akustiikka muodostaa aika olennaisen osan
> kokemuksesta. Riittäisikö sun mielestäs kaksi kaiutinta toistamassa
> äänitettä ja se korvais kokonaisen orkesterin tuottamat sävelet, niiden
> kaiut jne.
On käyty, montakin kertaa. Se on muuten yhä ainoa kunnon tapa
kuunnella musiikkia ja hyvien hifilaitteiden hinnalla (surround tai
ei) käy konsertissa jo aika monta vuotta...
> Onko high end -hifisti, jos syytää useamman kymppitonnin laitteisiinsa?
> Sillähän saa vasta kohtuullisen videotykin :)
Aivan. Puhuin kuitenkin lähinnä pelkän äänen toistosta. Kyllä
innokkaimmat high end -miehet laittavat laitteisiinsa henkilöauton
hinnan muutaman vuoden välein. Sellaisia ei tosin Suomessa liene kuin
muutama kymmenen henkilöä, loput tyytynevät hieman vaatimattomampaan.
> Ja sen lisäksi tarvitsee
> olla vielä muitakin laitteita. Minun mielestäni mitä useampi kanava,
> sitä lähempänä ollaan luonnollista äänentoistoa (siihen luonnolliseen
> äänentoistoonhan high end -hifistitkin pyrkivät?). Ei luonnossakaan
> äänimaisema muodostu yhdestä tai kahdesta äänestä. Eivätkä äänet tule
> yhdestä tai kahdesta suunnasta.
Periaatteessa aivan totta. Kuten sanoin, kaikki nykyiset äänitteet
ovat kuitenkin kaksikanavaisia, eikä useampikanavaisen äänitteen
tekemisestä ole kovinkaan paljon kokemuksia. Stereoäänityksienkin
kanssa on olemassa useita erilaisia koulukuntia... Tarkoitan
tietenkin akustista musiikkia, studiossa koostetut kevyen musiikin
äänitteet ovat asia erikseen, eikä niissä edes voida puhua mistään
luonnonmukaisuudesta. Minä en ainakaan hifilaitteisiini halua mitään
surroundia niin kauan, kun äänitteissä ei ole sille tukea.
> Osittain kyse on tietenkin siitä, ettei
>> normaalissa stereoäänityksessä ole kuin kaksi kanavaa ja sen takia
>> surround joudutaan toteuttamaan "kikkailemalla". Kuitenkin, vaikka
>
> No niin, siis itse asiassa vika onkin äänitystavassa? Ei ole mitään
> väärin, jos siitäkin yritetään saada mahdollisimman paljon irti. Eikä
> surroundiin tarvita mitään kikkailua. Monet äänitteet, jotka on
> äänitetty jopa ennen kuin surround on keksittykään, toimivat vallan
> mainiosti surroundin läpi toistettuna.
Mutta luonnonmukaisuuden kanssa sillä "toimivuudella" ei ole mitään
tekemistä.
>> Eli musiikin toistamiseen ei tarvita surroundia...
>
> Ei tarvita. Ei tarvita stereotakaan, kuuluuhan se mononakin. Jos haluaa
> musiikista nauttia ja haluaa lähemmäs luonnollista äänentoistoa,
> surroundille on paikkansa. (Ainakin minun olohuoneessani)
Ehkäpä, jos joskus saadaan myös äänitteisiin tuki surroundia varten
äänitys- ja miksausvaiheesta lähtien.
>> Ainakin toistaiseksi surroundin tuomia mahdollisuuksia on käytetty
>> lähinnä vain taiteellisessa mielessä apulantaa olevissa elokuvissa,
>> kuten ID4, GoldenEye ja kumppanit. Osittain tämä ehkä johtuu siitä,
>
> Suurin osa nykyään valmistettavista elokuvista on koodattu surroundiksi.
En tarkoittanut tätä, vaan sitä, ettei surroundin mahdollisuuksia ole
hyödynnetty ääniä suunniteltaessa.
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
In article <Pine.SOL.3.95.970201095041.10683B-100000@newton>,
Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> writes:
> Monona ei musiikkia voi todellakaan kuunnella ellei
> korvissa todella ole jotain pahasti pielessä tai ole sattumalta
> 1-korvainen. Tämä on vähän samanlaista keskustelua kuin että
> keskusteltaisiin siitä että silmiä tarvitaan vain yksi...
Musiikkia voi kuunnella aivan hyvin monona. Ainakin minä muodostan
käsitykseni musiikista sävellyksen rakenteen, melodioiden,
innovatiivisuuden ym. puhtaasti musiikillisten seikkojen
perusteella. Esityksen nyanssit tulevat esille jos toisto on häiriötön,
sekä koko ihmisen kuuloalueen kattava. Vasta näiden seikkojen jälkeen
alan kiinnittään huomiota tilavaikutelmaan, joka kieltämättä voi
parantaa musiikin antamaa vaikutelmaa, mutta ei tee huonosta
sävellyksestä hyvää tai hyvästä huonoa.
>> Tietysti asian voi ajatella noinkin. Musiikun tehtävä on kuitenkin
>> luoda tunnelmaa ja se tapahtuu pääosin sävellysteknisin keinoin, ei
>> hienon surround-toiston avulla.
>
> Sävellystekniset keinot eivät auta jos ääni on kärsimystä aiheuttavan
> huono eli mono tai stereo.
Ilmeisesti et siis kuuntele kotonasi laisinkaan musiikkia, koska edes
stereo ei kelpaa sinulle? Minä en ainakaan ole nähnyt kaupassa
monikanavaäänitteitä joitakin 70-luvulla tehtyjä quadrofoniakokeiluita
lukuun ottamatta, jotka tällä hetkellä ovat jo keräilykappaleita.
> Minulle mono tarkoittaa sitä että
> ääni on erittäin masentavan kuuloinen.
Ääni on vain pieni osa musiikista... Musiikki koostuu äänistä, mutta
on aina enemmän kuin ääniensä summa, varsinkin hyvä musiikki. Tämä ei
ole kovinkaan paljon riippuvainen toiston laadusta ainakaan sen
jälkeen, kunhan tietty perustaso on ylitetty.
> Ei pidä paikkaansa, koska stereo ei ole luonnollinen toisto missään
> tapauksessa.
Ei ole luonnollinen, mutta parempaakaan ei ole kotikäyttöön
toistaiseksi tarjoilla.
> Syy on se että todellinen monikanavaääni ei ole vielä yleistynyt
> ja usein luullaan että monikanavaääni = dolby surround, mikä ei
> pidä paikkaansa. Dolby surround on viritelmä, digitaaliset systeemit,
> joissa kanavat ovat diskreettejä (DTS, Dolby Digital jne.) eivät ole.
Hyvä, että sentään myönnät dolby surroundin olevan viritelmä.
> Ei jouduta kun kyseessä on todellinen monikanavaääni eikä dolby surround.
> Todellisessa monikanavaäänessä voidaan käyttää omaa suuntaavaa mikrofonia
> joka kanavalle.
Eipä ole näkynyt kaupoissa moisia äänitteitä... Eikä ihan heti rupea
näkymäänkään.
>> (eli hifin) puolella sen aika ei ole ainakaan vielä.
>
> Ei ollut vähän aikaa sitten kun ei ollut muuta kuin Dolby Surround,
> mutta uudet digitaaliset äänisysteemit tulevat valtaamaan alaa
> DVD-soittimien yleistymisen myötä muutaman vuoden kuluttua. Esim.
> DVD:n 96 kHz, 24 bit, 8 kanavaa audio on hifiä ja jos ei ole,
> miten sitten?!
Jospa nuo nyt sitten todella yleistyvät. Uuden systeemin ajaminen läpi
markkinoilla, kun nykyisen CD-formaatin läpilyönnistä on vasta vajaa
kymmenen vuotta voi olla hyvin vaikeaa. LP-levyt olivat sitä ennen
käytössä 30-vuotta, ja C-kasetille ei ole vieläkään korvaajaa, vaikka
MidiDisc onkin hitaasti yleistymässä. Minulla ei periaatteessa ole
mitään oikeaa minikanavasysteemiä vastaan, joskaan en jaksa siitä
hirveästi innostua, koska huono monikavatoisto on varmasti huonompi
kuin hyvä stereo ja äänitystekniikoiden hiomiseen mennee useita
vuosia. Toinen asia on sitten se, että monikanavainen kotisysteemi
tulee stereota kalliimmaksi ja jos haluaa hifitasoisen toiston, niin
on maksettava entistä enemmän. Otan mieluummin 30-20000 Hz stereona
kuin 500-8000 Hz surroundina, kiitos.
>> Eli musiikin toistamiseen ei tarvita surroundia...
>
> Musiikki hyötyy elokuvissa eniten surroundista.
Ei. Musiikki hyötyy eniten hyvästä sävellyksestä ja tulkinnasta...
> Äänitehosteet
> tulevat etupäässä edestä kuten myös puhe. Musiikki ja sen
> tilavaikutelma on se, mihin surroundia tarvitaan ja enimmäkseen
> käytetään.
Ei ainakaa megaelokuvissa, koska niissä on useimmiten huono ja banaali
musiikki.
> Kyse ei ole siitä että hyvässä elokuvassa kuuluu olla huono ääni.
> Pilaako hyvä toteutus taiteellisuuden? Onko taiteellisuus teknisesti
> aina roskaa?
Ei. Mutta käytännön syistä tekninen toteutus ei ole useinkaan aivan
yhtä hyvä kuin "suuren yleisön" elokuvissa. Elokuvan tekeminen on
todella kallista puuhaa ja äänentoisto ja äänisuunnittelu eivät
useimmilla ohjaajilla ole prioriteeteissa ensimmäisenä. Musiikkiin
kiinnitetään usein enemmän huomiota, mutta juuri sävellykseen, ei
toiston tekniseen laatuun.
> Digitaalinen surround on. Suurimmat ongelmat ovat äänityksissä -
> ja vieläpä äänitysten tekijöissä, ei tekniikassa.
Tekijöissä siinäkin mielessä, ettei parempiakaan ole, koska metodeja
ei ole vielä riittävästi kokeiltu ja hiottu.
> Miten niin eivät yleistyisikään kun ovat yleistyneet jo. Useimmissa
> uusissa elokuvissa on digitaaliääni. Suurimmissa kaupungeissa
> on digitaaliäänellä varustetut elokuvateatterit.
Niin on, ja niissä esitetään suuren yleisön elokuvia, joissa on
valitettavan usein banaali musiikki ja äänitehosteet ovat musiikkia
tärkeämmät. Oletko huomannut, millä näitä DTS:iä mainostetaan elokuvan
alussa?
>> Kohinoita en toki kaipaa, mutta en lisäkanaviakaan 2:n jälkeen...
>
> Et sitten pidä luonnollisesta äänentoistosta. 2 kanavaa ei vastaa
> todellisuutta missään mielessä.
Valokuvakaan ei vastaa todellisuutta. Silti valokuvaus voi olla taidetta...
>> antamaa vaikutelmaa äänen avulla modifioidaan. Elokuva on eloKUVAA, ei
>
> Elokuva on elokuvaa, mutta se on ELOkuvaa eli todellisuuden tavoittelu
> on kyseessä. Äänet ovat osa todellisuutta.
Realismi sopii ehkä kirjallisuuteen, elokuvissa se on useimmiten
rasite. Äänet ovat toki todellisuutta, mutta elokuvan ei kuulu
toisintaa todellisuutta, vaan herättää tunteita ja ajatuksia, sekä
antaa elämyksiä, useimmiten sellaisia, joita et muuten voisi
kokea. Keinot tämän saavuttamiseksi ovat hyvin
moninaiset. Todellisuuden kokee parhaiten todellisuudessa...
> tulisikin muualta kuin edestä. Surroundsysteemitkään eivät voi
> täysin korvata todellisuutta, mutta todellisella monikanavaäänellä
> voidaan hyvin äänittämällä ja hyvillä toistolaitteilla varmasti
> päästä parempaan lopputulokseen kuin monolla tai stereolla jos
> tavoitteena on mahdollisimman luonnonmukainen ääni.
Tuossa on kaksi hyvin kyseenalaista kohtaa, joista ensimmäinen
(äänitys) ei nykyisin toteudu juuri koskaan ja toinenkin (hyvät
laitteet) vain silloin tällöin.
Tero P. Mustalahti
Miemo N Penttinen
31 Jan 1997 11:54:11 GMT Tero P. Mustalahti (term...@strangelove.yok.utu.fi) wrote:
: Äänitehosteita tuntuvat suuressa määrin arvostavan
: vain megakaupallisten megaelokuvien tekijät. Juuri tästä syystä en
Megaelokuvissa on tietysti megaäänet, mutta vähän hienovaraisempaa mutta
silti/juuri siksi erittäin tehokasta äänitehosteiden käyttöä löytyy mm.
David Lynchin elokuvista. Pelkästään Eraserheadin ääniraidassa riittäisi
tutkimista ja tulkittavaa ainakin saman verran kuin koko elokuvastakin.
Ja Lynch vastaa itse hyvin pitkälle myös äänipuolesta, eli kyllä noita
myös äänipuolen tärkeyden ymmärtäviä ohjaajia löytyy.
Niin, ja Se7enissä oli mielestäni todella hienot äänet. Jatkuvasti
valuvan sateen ropina toistui surround-järjestelmän läpi tyylikkäästi...
--
Miemo Penttinen
mnpe...@kruuna.helsinki.fi "Look where all this talking got us"
http://www.helsinki.fi/~mnpentti/ +Live+
Kalle Salminen
> > huono eli mono tai stereo.
>
> Ilmeisesti et siis kuuntele kotonasi laisinkaan musiikkia, koska edes
> stereo ei kelpaa sinulle? Minä en ainakaan ole nähnyt kaupassa
> monikanavaäänitteitä joitakin 70-luvulla tehtyjä quadrofoniakokeiluita
> lukuun ottamatta, jotka tällä hetkellä ovat jo keräilykappaleita.
Dolby koodattuja CD-levyjä on kaupassa vaikka kuinka. Esim. Telarc
Digitalin klassiset levyt ovat DS yhteensopivia (vaikka ovatkin
koodattuja Circle Sound enkooderilla.
> > joissa kanavat ovat diskreettejä (DTS, Dolby Digital jne.) eivät ole.
>
> Hyvä, että sentään myönnät dolby surroundin olevan viritelmä.
Totta kai se on viritelmä ja luo ääneen epätarkkuutta.
> > Ei jouduta kun kyseessä on todellinen monikanavaääni eikä dolby surround.
> > Todellisessa monikanavaäänessä voidaan käyttää omaa suuntaavaa mikrofonia
> > joka kanavalle.
>
> Eipä ole näkynyt kaupoissa moisia äänitteitä... Eikä ihan heti rupea
> näkymäänkään.
DVD:llä on saatavilla Japanissa moisia jos kiinnostaa.
> > miten sitten?!
> tulee stereota kalliimmaksi ja jos haluaa hifitasoisen toiston, niin
> on maksettava entistä enemmän. Otan mieluummin 30-20000 Hz stereona
> kuin 500-8000 Hz surroundina, kiitos.
Kannattaa huomata että Dolby Digitalin taajuusvaste on
3-22000 Hz kaikkiin kanaviin.
> > käytetään.
>
> Ei ainakaa megaelokuvissa, koska niissä on useimmiten huono ja banaali
> musiikki.
Eikö John Williams tee hyvää musiikkia sitten (Indiana Jones, Jurassic
Park, Star Wars etc.)?
> Realismi sopii ehkä kirjallisuuteen, elokuvissa se on useimmiten
> rasite. Äänet ovat toki todellisuutta, mutta elokuvan ei kuulu
> toisintaa todellisuutta, vaan herättää tunteita ja ajatuksia, sekä
Toisaalta totta.
> antaa elämyksiä, useimmiten sellaisia, joita et muuten voisi
> kokea. Keinot tämän saavuttamiseksi ovat hyvin
> moninaiset. Todellisuuden kokee parhaiten todellisuudessa...
Mutta tämän hetken paras keinotodellisuus on elokuva.
Kalle Salminen
> Ja sitten musiikkia voikin ruveta kuuntelemaan ja nauttimaan
> kuulemastaan kun ei tarvitse olla huolissaan, vieläkö huomennakin kuulee
> 50 Hz:n tv:n vingunnan.
Näin on, mutta on syytä myös huomata että kuulovaurio tulee
ensimmäisenä puhetaajuuksille. Syvin kuoppa kuulovaurioisilla
on usein 4000 Hz tienoilla. 50 Hz:n TV:n vigunnan saattaa
toisinaan (joskus ehkä periaatteessa) kuulovaurioinenkin kuulla (no tosin
ei aina).
Kalle Salminen
mes...@tpu.fi
Kalle Salminen
> Musiikkia voi kuunnella aivan hyvin monona. Ainakin minä muodostan
> käsitykseni musiikista sävellyksen rakenteen, melodioiden,
Varsinkin vanhemmat ihmiset tykkäävät kuunnella humppamusiikkia
kelloradiosta.
> stereo ei kelpaa sinulle? Minä en ainakaan ole nähnyt kaupassa
> monikanavaäänitteitä joitakin 70-luvulla tehtyjä quadrofoniakokeiluita
Lisäystä edelliseen kommenttiini:
Monet stereoäänitteet toimivat Dolby Surroundina varsin hyvin.
Varsinkin klassinen musiikki hyötyy toisinaan dolby surroundista,
vaikka sitä ei sille olisi edes enkoodattu. Digitaalisia diskreettejä
monikanavaäänitteitä ei ole saatavilla ennen DVD:n tuloa.
> Ääni on vain pieni osa musiikista... Musiikki koostuu äänistä, mutta
> on aina enemmän kuin ääniensä summa, varsinkin hyvä musiikki. Tämä ei
> ole kovinkaan paljon riippuvainen toiston laadusta ainakaan sen
> jälkeen, kunhan tietty perustaso on ylitetty.
Musiikki on muutakin kuin melodia. Sävellyksen sointirakenne on
hyvin tärkeä ja sen mahdollisimman hyvä toistuminen ei koskaan
ole pahitteeksi. Sointiväri vääristyy huonoilla laitteilla.
>
> Ei ole luonnollinen, mutta parempaakaan ei ole kotikäyttöön
> toistaiseksi tarjoilla.
Dolby Digital on saatavissa kotikäyttöön ja useimmat hifiä
myyvät liikkeet myyvät Dolby Digital vahvistimia.
Kalle Salminen
mes...@tpu.fi
J Pekka Makela
Mr. DeSoto <eih...@utu.fi> wrote:
> MM. Rollig Stones, Tom Jones, David Bowie, U2, Tina Turner etc...
> Bassotkin yleensä niin mahtavat, että ensi soundilla meinaa tulla paskat
> housuihin, eikä johdu äänen voimakkuudesta, vaan toiston puhtaudesta ja
> mataluudesta.
Tuotaahh... sähkösoittimien kyseessä ollen toiston 'puhtaudesta' on
vähän kyseenalaista puhua. Puhdasta verrattuna mihin? Vahvistamattoman
lankkubasson soundiin (jossa ei juuri kuule kuin ylä-äänekset)?
Ja jos meinaa tulla paskat housuihin eikä normaalisti ole inkontinentti
niin sanoisin että volyymiä on vähän liikaa. Niin basisti kuin itse
olenkin.
> PS. MIKÄÄN EI KOSKAAN KORVAA _ELÄVÄÄ_ MUSIIKKIA, EI KOSKAAN...........
Tuosta olen samaa mieltä.
--
--j Pekka Mäkelä--Pekka.Makela@Helsinki.Fi--http://www.Helsinki.Fi/~jpmakela/-
--Lintupolku 9 as. 1------01450 Vantaa, Finland--------tel. +358-9-87 22 014--
------------------------------------------------------------------------------
----------Reality might be distorted: consider adjusting your attitude--------
Jorma Kokkonen
Tero P. Mustalahti wrote:
>
> On käyty, montakin kertaa. Se on muuten yhä ainoa kunnon tapa
> kuunnella musiikkia ja hyvien hifilaitteiden hinnalla (surround tai
> ei) käy konsertissa jo aika monta vuotta...
Ei käy kiistäminen. Elokuvissakin pääsee käymään välillä muutaman
kerran.
> > Onko high end -hifisti, jos syytää useamman kymppitonnin laitteisiinsa?
> > Sillähän saa vasta kohtuullisen videotykin :)
>
> Aivan. Puhuin kuitenkin lähinnä pelkän äänen toistosta. Kyllä
> innokkaimmat high end -miehet laittavat laitteisiinsa henkilöauton
Ja köyhemmät, ei ehkä vähemmän innokkaat ei-niinkään-high-end-miehet,
halvemman henkilökuljetusvälineen verran :)
> > olla vielä muitakin laitteita. Minun mielestäni mitä useampi kanava,
> > sitä lähempänä ollaan luonnollista äänentoistoa (siihen luonnolliseen
> Periaatteessa aivan totta. Kuten sanoin, kaikki nykyiset äänitteet
> ovat kuitenkin kaksikanavaisia, eikä useampikanavaisen äänitteen
> luonnonmukaisuudesta. Minä en ainakaan hifilaitteisiini halua mitään
> surroundia niin kauan, kun äänitteissä ei ole sille tukea.
Hifi-lehden surround-testilevyltä löytyy muutama musiikkikappalekin.
Lisäksi hifi-lehden numerossa 8/96 olleessa artikkelissa
"Surround-kelpoiset CD-levyt" on mainittu mm. sellainen "pikkutekijä"
musiikkibisneksessä kuin RCA, joka tuottaa surround-koodattuja levyjä.
Tosin näitä ei tuoda paljoakaan Suomeen :(
Edelleen ovat kuitenkin kaksikanavaisia äänityksiä, minkä totesit tuolla
ylempänä. Ei sillä ole minulle väliä, jos neljä kanavaa ovat käytännössä
vain summa- ja erotussignaaleja. Tulos ratkaisee.
> En tarkoittanut tätä, vaan sitä, ettei surroundin mahdollisuuksia ole
> hyödynnetty ääniä suunniteltaessa.
>
> Tero P. Mustalahti
Minä sanoisin ettei aina ja tarpeeksi.
Erik Bunn
vfo...@icenet.fi (Ville Forss) writes:
> Enkä ymmärrä sellaisia henkilöitä joille ääni on elokuvissa kaikki
> kaikessa.
Kaikki kaikessa? Miksi silloin vaivautua semmoiseen teatteriin,
jossa on tuhlattu turhia valkokankaaseen..
Tärkeä osa ääni sen sijaan on, minullekin, vaikka en niin hirveästi
käytä kuuloa täsmäaistina *grin*. Jopa aitojen hifistien kaihtama
Dolby Surround antaa aivan erilaisen tunnelman kuin monomöykkä.
Esimerkiksi Abyssissä äänimaisema on erittäin miellyttävä lisä.
//erik
--
: erik bunn - +358 40 543 3838 - AL,simulation,VR,scifi,rpg,LARP :
::. .::
:: . I don't see you when I don't exist . ::
:.::.:.:..:... .:..:.:.::.:
Pentti J Lajunen
J Pekka Makela <jpma...@cc.Helsinki.FI> writes:
> > PS. MIK[[N EI KOSKAAN KORVAA _EL[V[[_ MUSIIKKIA, EI KOSKAAN...........
>
> Tuosta olen samaa mielt{.
Live-tilaisuuksissa yleens{ joutuu k{rsim{{n eniten
riipiv{st{ soundista, oli vahvistamatonta tai ei.
Pentti J Lajunen
term...@strangelove.yok.utu.fi (Tero P. Mustalahti) writes:
> > Mut eiks kirjallinen elementti jakaudu kahtia juuri kuvalliseen
> > (puhuvat p{{t aka. n{yttelij{t) ja {{nelliseen (puhe)? Tuota
> > kai tarkoitit kirjallisella.
>
> N{yttelijoiden puheen toistamiseen ei _todellakaan_ tarvita mit{{n
> surround-systeemi{, jotta kaikki {{nens{vyt ja painotukset tulevat
> esille. Toistoltaan hyv{laatuinen stereo- tai mono{{ni riitt{{ vallan
> hyvin. Surround-j{rjestelyn lis{etu t{ss{ tapauksessa l{hestyy nollaa.
Jos olet p{{tt{nyt ett{ kuva ja puhe on sinulle kaikki mit{ elokuva
voi olla, niin sitten kai. Hedelm{t|nt{ jatkaa t{st{ pidemm{lle.
> > [{nen osuus on siis
> >> periaatteessa 33%. Lis{ksi tuo {{ni jakautuu {{nimaisemaan (tehosteet,
> >> tausta{{net) ja musiikkiin.
> >
> > Nope. [{nimaisema jakautuu tehoste{{niin ja musiikkiin ja on
> > siis niiden summa.
>
> Tietysti asian voi ajatella noinkin. Musiikun teht{v{ on kuitenkin
> luoda tunnelmaa ja se tapahtuu p{{osin s{vellysteknisin keinoin, ei
> hienon surround-toiston avulla.
Esitystilalla on suuri merkitys tunnelmaan.
> Oletteko surround-miehet muuten koskaan ihmetelleet, miksi
> laitteisiinsa kymmeni{ tuhansia syyt{v{t high end -hifistit l{hes
> poikkeuksetta sylkev{t kaikenlaisten surroundsysteemien p{{lle?
> Yhteen
> aikaan kokeiltiin quadrophonisia systeemej{, mutta ne eiv{t oikein
> ottaneet tulta alleen. Osittain kyse on tietenkin siit{, ettei
> normaalissa stereo{{nityksess{ ole kuin kaksi kanavaa ja sen takia
> surround joudutaan toteuttamaan "kikkailemalla". Kuitenkin, vaikka
No jos nyt sit aletaan puhumaan stereoista, niin nuo kalliit
stereolaitteistot on suunniteltu nimenomaan kaksikanava{{nentoistoon.
Lis{kaiuttimet vain sotkevat. Jos se pit{{ sanoa, niin ero on siin{,
ett{ surround on aidosti alusta alkaen rakennettu 4-
tai useampikanavaiseksi. Lis{ksi onhan tunnustettu alan
lehdiss{kin, ett{ esitystilan akustiikka saadaan paremmin
esille halvoillakin kajareilla, jos kanavia on useampia
tallentamaan sit{ akustiikkaa (ei, en kaipaa t{h{n v{liin huomautusta
lehdist|n ja laitevalmistajien kytk|ksist{, {h tuli sittenkin).
Kikkailuksi menee ainoastaan siin{ tapauksessa jos laitteilla
yritet{{n luoda kahden kanavan informaatiosta lis{materiaalia. Joskin
tuokin sis{lt{{ kikkailua ja Kikkailua. Parhaimmat {{nikentt{prossat
laskevat simuloidun kuuntelutilan vaikutukset {{nikentt{{n
varsin monipuolisilla funktioille. En tietenk{{n oleta
ett{ tuolla olis paskankaan arvoa puhtaan stereotoiston
nimeen vannovien joukossa, tai liittyis t{n threadin aloittaneeseen
alkuper{iseen kysymykseen (minne lie hukkunutkaan), kunhan
vain nyt mainitsen.
Tossa {{nikentt{prossatoistossa on muuten kolmen esitystilan
akustiikka p{{llekk{in: 1) {{nitystila, 2) simuloitu
akustiikka ja 3) kuunteluhuoneen oma akustiikka. Parhaiten
siis noille prossavahvareille sopis kaiuttomassa huoneessa
{{nitetty ja toistettu musiikki. T{{ viimeinen kappale
ei sit liittynyt t{h{n threadiin mitenk{{n, eik{ kaipaa
kommentointia (ainakaan t{n threadin n{k|kulmasta). Kunhan
heitin oman havainnon omista prosessorilla leikkimisist{ni...
Henri R Helanto
>Oletteko surround-miehet muuten koskaan ihmetelleet, miksi
>poikkeuksetta sylkevät kaikenlaisten surroundsysteemien päälle?
Ei tarvitse välttämättä kovin erityisesti miettiä, joskus
takavuosina kun itsekin hurahdin ns. high-end puolelle.
Mitään vikaa ei ole siinä että ko. harrastajien enemmistö
väittää kuulevansa selvän eron kaapelien - ei ainoastaan
erityyppisten kaapelien - mutta eri kaapeliyksilöiden
välillä ('...voi pahus, mun pitää käydä vaihtaan kaapelit,
se pari ei oikein matchaa keskenään, pitäis ottaa joku
kymmenen paria koekuunteluun että voi valita yhteensopivat'
; - suora lainaus kaverilta joka vuorokausi aiemmin maksoi
karvan alle 20kmk kaiutinkaapeliparista). Jos kuuntelija
väittää kuulevansa eron niin siinä tapauksessa ero on
olemassa, riippumatta siitä mitä kukaan muu uskaltaa sanoa.
(High-end on uskonto, jolla ei ole mitään tekemistä ratio-
naalisen ajattelun kanssa; kaikkeen riittää perusteluksi
'asia vain on näin', ilman vastaväitteitä, ja siksi en
erityisemmin perusta alan harrastajien mielipiteistä jotka
koskevat asioita joista he eivät välttämättä juuri mitään
tiedä.)
Se tuossa vaan hymyilyttää että puristien mielestä oikea
määrä kanavia on kaksi; miksi, sitä ei ole kukaan osannut
vedenpitävästi minulle selittää. Eikä todennäköisesti tule
osaamaankaan, mutta yrittää kyllä saa. Saas nähdä miten
mielipiteet muuttuvat nyt kun muutama arvostettu high-end
merkki (Krell, Wilson, Meridian...) on laskenut markkinoille
surround-kalustoa ;-)
> Yhteen
>aikaan kokeiltiin quadrophonisia systeemejä, mutta ne eivät oikein
>ottaneet tulta alleen. Osittain kyse on tietenkin siitä, ettei
>normaalissa stereoäänityksessä ole kuin kaksi kanavaa ja sen takia
>surround joudutaan toteuttamaan "kikkailemalla". Kuitenkin, vaikka
>kanavia saataisiin lisääkin, niin äänitykseen liittyvät ongelmat ovat
>yhä täysin ratkaisematta. Elokuvien hyvin keinotekoisessa äänikentässä
>surroundilla saattaa olla paikkansa, mutta luonnonmukaisen toiston
>(eli hifin) puolella sen aika ei ole ainakaan vielä.
Tuosta voidaan olla montaa mieltä. Äänimaisema voi kertoa
huomattavasti enemmän kuin kuvassa esitetään, joten se,
IMHO, nimenomaan ja erityisesti _parantaa_ 'luonnonmukaisuutta'.
Se että millä keinoin eri kanaviin jakautuva ääni tuotetaan
on aivan yksi ja sama jos lopputulos kuullostaa hyvältä;
väitätkö että ääniraidan editointi huonontaa em. luonnon-
mukaisuutta?
>Eli musiikin toistamiseen ei tarvita surroundia...
Ei edes stereoääntä, jos niikseen tulee.
>Ainakin toistaiseksi surroundin tuomia mahdollisuuksia on käytetty
>lähinnä vain taiteellisessa mielessä apulantaa olevissa elokuvissa,
>kuten ID4, GoldenEye ja kumppanit.
Taiteellisessa?-)
<snip>
>Äänitehosteita tuntuvat suuressa määrin arvostavan
>vain megakaupallisten megaelokuvien tekijät. Juuri tästä syystä en
>mielestäni häviä paljoakaan, vaikka nämä digitaalisurroundsysteemit
>eivät hirveästi yleistyisikään. Olen ehkä vähemmistössä, mutta
>enemmistö ei ansaitse eikä tarvitse sääliä tai sympatiaa vähemmistöltä...
Kaikella kunnioituksella 'taiteellisesti' merkittäviä elokuvia
kohtaan, minä ainakin äänestän lompakollani ja ylivoimaisesti
tärkein kriteeri minulle on elokuvan viihdearvo, tarkoitti se
sitten juonta tai erikoistehosteita. Minulla ei ole pienintäkään
aikomusta vapaaehtoisesti katsoa elokuvaa joka on ns. tylsä.
<snip>
>Kuten myös kuvalla, tietenkin. Kuva on primaarinen elementti, jonka
>antamaa vaikutelmaa äänen avulla modifioidaan. Elokuva on eloKUVAA, ei
>ääntä varustettuna visuaalisilla efekteillä. Lisäksi on tietenkin se
>kirjallinen elementti (tarina & dialogi), joka voi ratkaisevasti
>vaikuttaa ajattevan ihmisen elokuvasta saamaan vaikutelmaan.
Ääniraita on oleellinen osa elokuvaa ja olen edelleenkin vakaasti
sitä mieltä että sen toteuttamisessa voi - ja tulee - käyttää
kaikkia olemassaolevia keinoja. Stereoääni ei pysty kilpailemaan
monikanavaäänen kanssa tilavaikutelmassa.
Hiski Haapoja
Kalle Salminen (mes...@tpu.fi) wrote:
: Näin on, mutta on syytä myös huomata että kuulovaurio tulee
: ensimmäisenä puhetaajuuksille. Syvin kuoppa kuulovaurioisilla
: on usein 4000 Hz tienoilla. 50 Hz:n TV:n vigunnan saattaa
: toisinaan (joskus ehkä periaatteessa) kuulovaurioinenkin kuulla (no tosin
: ei aina).
Hm, tässäkö syy että minun on usein vaikea saada puheesta selvää
hiljaisella voimakkuudella, kun taas musiikin kuulen paremmin kuin
haluaisin? NBC Super Channel on kaikkein pahin, sitä pitää huudattaa
kuullakseen, mikä on vähän ikävää kun kanavan ainoa kiinnostava
ohjelma tulee klo 23. Jostain (Kirsti-palsta?) luin että ko.
kanava käyttää erikoista äänimenetelmää, jossa äänet on puristettu
tietylle taajuudelle tai jotain.
Herranen Henrik
In article <Pine.SOL.3.95.970203102202.24068B-100000@newton> Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> writes:
> Ja sitten musiikkia voikin ruveta kuuntelemaan ja nauttimaan
> kuulemastaan kun ei tarvitse olla huolissaan, vieläkö huomennakin kuulee
> 50 Hz:n tv:n vingunnan.
50 Hz:n TV:n vigunnan saattaa
toisinaan (joskus ehkä periaatteessa) kuulovaurioinenkin kuulla (no tosin
ei aina).
50 Hz:n ääni ei _todellakaan_ ole mikään vinkuna. Miettikää nyt vähän,
mitä sormistänne päästelette ;-) . Tarkoititte varmaan esihistoriallisten
50 Hz:n televisioiden 15625 Hz:n vinkunaa (15750 NTSC).
Minulla muuten on ystävä, jonka korvan vieressä joku ampui leikillään
jollain pyssyllä. 4 kHz hävisi sen siliän tien (hänelle tarjottiin
korvasärkyyn särkylääkettä sairaalan sijaan, ettei vaan pääse
pinnaamaan). Mutta ainakin vielä pari vuotta sitten hän pystyi
kuulemaan 7 kHz:sta alkaen aina 17 kHz:iin asti.
- Leopold
--
http://www.cs.tut.fi/~leopold/Ld/FAQ/index.html -> alt.video.laserdisc FAQ
http://www.cs.tut.fi/~leopold/Ld/VideoFormats.html -> comparison of video fmts
http://www.cs.tut.fi/~leopold/Ld/FilmToVideo/index.html -> for info about
aspect ratios, video transfers, pan&scan, widescreen, anamorphic, etc...
Jorma Kokkonen
Herranen Henrik wrote:
>
> > kuulemastaan kun ei tarvitse olla huolissaan, vieläkö huomennakin kuulee
> > 50 Hz:n tv:n vingunnan.
>
> 50 Hz:n TV:n vigunnan saattaa
> toisinaan (joskus ehkä periaatteessa) kuulovaurioinenkin kuulla (no tosin
> ei aina).
>
> 50 Hz:n ääni ei _todellakaan_ ole mikään vinkuna. Miettikää nyt vähän,
> mitä sormistänne päästelette ;-) . Tarkoititte varmaan esihistoriallisten
> 50 Hz:n televisioiden 15625 Hz:n vinkunaa (15750 NTSC).
No niinpä tarkoitinkin, toivottavasti tuo ei ollut liekitys.
Kalle Salminen
On Tue, 4 Feb 1997, Jorma Kokkonen wrote:
> Herranen Henrik wrote:
> >
>
> > > kuulemastaan kun ei tarvitse olla huolissaan, vieläkö huomennakin kuulee
> > > 50 Hz:n tv:n vingunnan.
> >
> > 50 Hz:n TV:n vigunnan saattaa
> > toisinaan (joskus ehkä periaatteessa) kuulovaurioinenkin kuulla (no tosin
> > ei aina).
> >
> > 50 Hz:n ääni ei _todellakaan_ ole mikään vinkuna. Miettikää nyt vähän,
> > mitä sormistänne päästelette ;-) . Tarkoititte varmaan esihistoriallisten
> > 50 Hz:n televisioiden 15625 Hz:n vinkunaa (15750 NTSC).
>
> No niinpä tarkoitinkin, toivottavasti tuo ei ollut liekitys.
Nimenomaan. Kun sanotaan 50 Hz:n TV:n vinkuna, se tarkoittaa että
kyseessä on 50 Hz TV, joka vinkuu. Kun sanotaan että 50 Hz ääni,
tarkoitetaan ihan toista. Sanayhteydestä asian oikeellisuuden voi
havaita eikä sanamuodon valinnassa pitäisi olla epäselvyyksiä.
Osmo Ronkanen
In article <Pine.SOL.3.95.970201143609.15083C-100000@newton>,
Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> wrote:
>>
>> Elokuvateatterissa minua ärsyttää, jos äänet tulevat milloin mistäkin
>> suunnasta.
>
Minun kohdalla ärsyttää on turhan voimakas sana. Häiritä olisi parempi.
> Yleensä äänistä piittaamattomat
>ihmiset eivät noteeraa niitä. Ärsyyntyminen on kuitenkin harvinaista.
>Kuinka selviät normaalielämästä vihastumatta kun takaakin tulee välillä
>ääniä? Onko tällainen ongelma jo pitkäänkin vaivannut sinua? Mikä
>elokuvissa takaa tulevissa äänissä oikein sitten ärsyttää?
>
Normaalielämässä tapahtumat eivät ole sidottu edessä olevaan
valkokankaaseen. Jos takaa kuuluu kiinnostavia ääniä, käännän pään ja
katson sinne. Jos Elokuvissa olisi surround kuva, ymmärtäisin surround
äänenkin.
Osmo
Osmo Ronkanen
In article <5d1rc4$1...@kirppu.sata.fi>,
Mikael Willberg <m...@kirppu.sata.fi> wrote:
>In article <5d1i11$r...@kruuna.Helsinki.FI>,
>Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>>Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> wrote:
>>>
>>>Sitten sinun ei kannata käydä elokuvissa, koska pääset mono-tv:llä
>>>kotona samaan tunnelmaan. Halvaksi tulee.
>>
>>Mono TV on harvoin yhtä suuri kuin valkokangas. Lisäksi sieltä ei tule
>>uusimpia elokuvia. Onko niin outoa että on ihmisiä, jotka eivät ole niin
>>vaativia äänen suhteen. Itselleni riittää että ääni on selkeä ja
>>häiriätön. Sensijaan efekteistä, joissa ääni tulee esim salin takaa on
>>vain haittaa, koska ne vievät huomion pois elokuvasta.
>
>Hetkinen, vievat huomion POIS elokuvasta ? Yleensa elokuvan
>aanet liittyvat jotenkin siihen kuvaan. Ehkapa elokuvan
>aanisuunnittelu oli huono tai sitten et vain elaytynyt
>tarpeeksi elokuvaan.
Huono äänisuunnittelu on oikea sana. Äänisuunnittelu on mielestäbni
huono, kun ääniä tulee esim. takaa.
>
>Voisitko kertoa joitakin esimerkkeja (elokuva,kohtaus) missa
>tallaisin hairitsevia efekteja olet huomannut ?
>
En nyt muista yksityisiä kohtauksia, mutta muistaakseni esim. ID4:ssä
oli näin.
>Omasta mielestani eripuolilta salia kuuluvat sipsipussien
>rapistelut ovat HUOMATTAVASTI hairisevampia. Lahinna minua
>alkaa hairita mikali mina EN kuule elokuvassa aania myos
>takaa/ymparilta.
Noisin snapseihin voisi panna syanidia sekaan.
>
>Mig
>
>--
>** Mikael Willberg *** "Oh dear", says God, "I hadn't thought of that" *****
>* * and promptly vanishes in a puff of logic. *
>* Radio Sata * (Douglas Adams) *
>****** Finland ********** http://www.sata.fi/~mig/ *************************
Osmo
Markus Kaarlonen
> Yksi sana: lisenssimaksut. THX-lätkän tällääminen teatterin
> seinään maksaa muistaakseni 10% brutto-lipputuloista (sic!)
> suoraan Lucasfilmille, äänentoistolaitteissa 15% laitteen
> nettohinnasta. Juuri tuosta johtuen monet valmistajat ovat
> enemmän tahi vähemmän haistattaneet pitkät THX-lätkille
> (Yamaha, Sony, Adcom, Krell...) ja erityisesti DSP-tekniikan
> pioneerit (kuten erityisesti Yamaha) ovat vuosikausia valmis-
> taneet äänenlaadultaan ja tekniikaltaan THX-speksit reilusti
> ylittäviä laitteita.
Juh, mut eihän se nyt vielä THX-luokitukseen riitä että teatterin
nurkassa lojuu kasa THX-hyväksyttyjä laitteita.. :) THX-luokitus
määrittelee myös sen _miten_ niitä laitteita käytetään ja miten ne
pitää säätää, ja kaikenlaisia itse teatteritilaan liittyviä akustisia
määrityksiä yms tms jne etc... mikä on erittäin hyvä juttu, koska
mikään ei kauhistuta enemmän kuin ajatus että teatterissa on kaikki
syschteemit ihan viimisen päälle ja on vahvistinta ja subbaria ja
vaikka mitä, mutta asianosaisten asiantuntemattomuudesta johtuen
kaikki on kytketty/säädetty päin p:tä, ja koko homma menee hukkaan.
Joten kyllä mulla ainakin on sellainen "turvallinen" fiilis kun näkee
tutun ja turvallisen THX-merkin teatterin seinässä.. tietää että
siellä on Lucasfilmin kaverit käyneet vähän mittailemassa, ja tuskin
ovat päästäneet ihan mitä tahansa läpi..
Markus "Captain" Kaarlonen "A film is - or should be - more like music
M2 Productions than like fiction. It should be a progression of moods
m2.asdf.org and feelings. The theme, what's behind the emotion, the
cap...@clinet.fi meaning, all that comes later." -- Stanley Kubrick
Kalle Salminen
> Huono äänisuunnittelu on oikea sana. Äänisuunnittelu on mielestäbni
> huono, kun ääniä tulee esim. takaa.
Ei pidä paikkaansa. Järjestelmää ei hyödynnetä oikein,
jos ääniä ei tule takaa. Useimmat pitävät monesta suunnasta
tulevista äänistä (minä mukaanlukien). En muuta omaa kokemusperäistä
mielipidettäni sen vuoksi että jonkun mielestä se on huonoa
äänisuunnittelua. Hyvä äänisuunnittelu luo loisteliaan
kolmiulotteisen äänikentän, joka täyttää koko elokuvateatterin.
Maksan äänistä käydessäni elokuvateatterissa. En kävisi
elokuvateatterissa elleivät äänet tulisi myös takaa ja alabassot
jyräisi niin että penkit heiluu. Elokuvassa pitää olla äänellistä
menoa ja meininkiä.
> >
>
> En nyt muista yksityisiä kohtauksia, mutta muistaakseni esim. ID4:ssä
> oli näin.
ID4:ssä oli kiistatta parhaasta päästä olevat efektit. Olin erittäin
tyytyväinen kuunneltuani yli 2 tuntia ID4:n loisteliaita ääniä.
Pentti J Lajunen
m...@kirppu.sata.fi (Mikael Willberg) writes:
> Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote:
> >h{iri{t|n. Sensijaan efekteist{, joissa {{ni tulee esim salin takaa on
> >vain haittaa, koska ne viev{t huomion pois elokuvasta.
>
> Hetkinen, vievat huomion POIS elokuvasta ? Yleensa elokuvan
> aanet liittyvat jotenkin siihen kuvaan. Ehkapa elokuvan
> aanisuunnittelu oli huono tai sitten et vain elaytynyt
> tarpeeksi elokuvaan.
On tossa Osmon v{itteess{ per{{kin. Muakin h{iritsi stereosurround
muutamissa leffoissa. Hyvin toteutettuna surround sitoo katsojan
entist{ lujemmin valkokankaan tapahtumiin. Erillisill{ surroundkanavilla
on helpompi vaan k{mm{t{. Ehk{ ne on oppineet tekeen nuo jipponsa
paremmin tai sit olen itse tottuneempi...
> Voisitko kertoa joitakin esimerkkeja (elokuva,kohtaus) missa
> tallaisin hairitsevia efekteja olet huomannut ?
No esim. Jurassic Parkissa luulin hetken ett{ salin takasein{n/katon
takana vesiputki katkes tai joku veti vessaa, kunnes tajusin
ett{ se olikin vain puro joka oli teht{v{ns{ kuvassa tehnyt ja
{{nileikattiin katsojan sel{n taakse. Parin sekunnin huomiokatkos
ja takaisin dinosaurusten pariin...
> Omasta mielestani eripuolilta salia kuuluvat sipsipussien
> rapistelut ovat HUOMATTAVASTI hairisevampia. Lahinna minua
> alkaa hairita mikali mina EN kuule elokuvassa aania myos
> takaa/ymparilta.
Maltti on valttia surroundissakin. Useimmiten v{hemm{n on enemm{n.
Jorma Kokkonen
Osmo Ronkanen wrote:
>
> In article <Pine.SOL.3.95.970201143609.15083C-100000@newton>,
> Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> wrote:
> >Kuinka selviät normaalielämästä vihastumatta kun takaakin tulee välillä
> >ääniä? Onko tällainen ongelma jo pitkäänkin vaivannut sinua? Mikä
> >elokuvissa takaa tulevissa äänissä oikein sitten ärsyttää?
> >
> Normaalielämässä tapahtumat eivät ole sidottu edessä olevaan
> valkokankaaseen. Jos takaa kuuluu kiinnostavia ääniä, käännän pään ja
> katson sinne. Jos Elokuvissa olisi surround kuva, ymmärtäisin surround
> äänenkin.
>
> Osmo
Jos elokuvissa olisi _surround kuva_?! Voi hyvä ihme... etkö nyt mitään
muuta perustetta keksinyt? Jos tuo nyt tarkoittaa kuvaa joka puolella,
niin millä ihmeellä pystyisit seuraamaan yhtä aikaa esim. edessä ja
takana tapahtuvia asioita?
Kuuloaistilla tuo kyllä onnistuu, mutta kun ihmisen näkökenttä on hiukka
rajoittuneempi (210 astetta, josta 120 astetta näkyy molemmilla
silmillä, eli stereonäön kattava alue) ja tarkan näön alue vielä
rankasti kapeampi. Täytyisi pyöritellä päätä aikalailla ja sillekin
liikkeelle asettaa niskanikamat omat rajoituksensa. Harvapa on
fyysisesti täysin pöllö :)
No kun menee tälle tasolle, niin eiköhän kannata lyödä piste tälle
keskustelulle. Laita vaikka kuulosuojaimet korville ensi kerralla
elokuviin, niin et erota selvästi, mistä suunnasta äänet tulevat.
Henri R Helanto
cap...@clinet.fi (Markus Kaarlonen) writes:
>Juh, mut eihän se nyt vielä THX-luokitukseen riitä että teatterin
>nurkassa lojuu kasa THX-hyväksyttyjä laitteita.. :) THX-luokitus
>määrittelee myös sen _miten_ niitä laitteita käytetään ja miten ne
>pitää säätää, ja kaikenlaisia itse teatteritilaan liittyviä akustisia
<...>
Okei, okei, mä otin nuo 'akustoitu' ja 'säädetty' -kriteerit
ehkä liiankin itsestäänselvyytenä. Siltikin: ei 'THX'
-luokituksessa mitään vikaa ole, ei todellakaan, toimii
samalla perustakeena kohtuullisille (=yleisesti riittäviksi
katsotuille) laatustandardeille, mutta ei siltikään oikein
erityisesti tee mieli maksaa Lucasfilmille siitä että ovat
määritelleet sen mikä joka tapauksessa pitää tehdä.
>Joten kyllä mulla ainakin on sellainen "turvallinen" fiilis kun näkee
>tutun ja turvallisen THX-merkin teatterin seinässä.. tietää että
>siellä on Lucasfilmin kaverit käyneet vähän mittailemassa, ja tuskin
>ovat päästäneet ihan mitä tahansa läpi..
Tuo nimenomaan on se perusidea koko hommassa. Jos lätkä löytyy
niin voi olla suht varma että äänentoisto toimii niinkuin on
tarkoitettukin, mutta lätkän puuttuminen ei missään nimessä
tarkoita sitä että jotain olisi pielessä...
Jarno Kokko
>>Joten kyllä mulla ainakin on sellainen "turvallinen" fiilis kun näkee
>>tutun ja turvallisen THX-merkin teatterin seinässä.. tietää että
>>siellä on Lucasfilmin kaverit käyneet vähän mittailemassa, ja tuskin
>>ovat päästäneet ihan mitä tahansa läpi..
>
> Tuo nimenomaan on se perusidea koko hommassa. Jos lätkä löytyy
> niin voi olla suht varma että äänentoisto toimii niinkuin on
> tarkoitettukin, mutta lätkän puuttuminen ei missään nimessä
> tarkoita sitä että jotain olisi pielessä...
>
Jaa? Minun mielest{ni on pikemminkin s{{nt| kuin poikkeus
ett{ jos l{tk{ puuttuu, niin jokin kusee. Ja jos vaikka audiopuoli
olisi suunnilleen kunnossa, niin viimeist{{n kankaan koko j{{ alle
THX-normien. Suomen teattereissa on keskim{{rin aika pienet valkokankaat,
ja muunmuassa sen takia noita THX-l{tki{ ei joka komeroon ole saatu,
kun THX sanoo jotain teatterin taaimmaiselta paikalta katsottaessa
vaadittavasta n{k|kent{st{. Kankaan pit{isi t{ytt{{ t{st{
tietty osa, jotta asiat ovat silt{ osalta kunnossa.
-- Jarnis (Jarno Kokko) -------------------------------------------------
jar...@megabaud.fi / jar...@cute.cute.fi / http://www.megabaud.fi/~jarnis
-------------------------------------------------------------------------
Copyright 1997 Jarno Kokko. Microsoft Network is prohibited
from redistributing this work in any form,in whole or in part.
Distribution license for this work is available to Microsoft
for US$1000, distribution constitutes an agreement to these terms.
Permission is granted for all other distribution of this complete
work, and for personal use of this signature in whole or in part.
Tomi Tuomela
>
> Enkä ymmärrä sellaisia henkilöitä joille ääni on elokuvissa kaikki
> televisiosta(nykyään on tosin vähän isompi stereotelevisio), ja
> pystyin nauttimaan elokuvista vaikka niitä moisesta toosasta
> katsoikin. Jos elokuvan hyvyys perustuu pelkästään sille, että
> äänentoisto ja kuva ovat huippuluokkaa, ei elokuva taidakaan olla
> niin hyvä.
>
No huh huh, mita vanhat korvat kuulevatkaan. Itse en voi katsella elokuvia
muusta kuin vahintaan 32 WIDESCREEN telkkarista ja siinakin jo resursit
jo loppuvat etta sillei, aanen toistonkin pitaa olla kunnossa elika
vahintaan AC-3 luokkaa jota itsellani ei tosin viela!!! ole.
> --
> Ville Forss
> vfo...@icenet.fi
> http://www.icenet.fi/~vforss/
>
>
>
Teemu Suikki
Jorma Kokkonen <koj...@cc.jyu.fi> writes:
>> hyvin. Surround-järjestelyn lisäetu tässä tapauksessa lähestyy nollaa.
>Niin, jos tykkää käydä katselemassa elokuvia, joissa ei ole muuta kuin
>puhetta.
Niin.. Hollywood-leffoja on minusta melko turha käydä elokuvissa
katsomassa kun ne kuitenkin tulee televisiosta (ihan Suomen kanavilta) jo
parin vuoden viiveellä. Poikkeuksia toki on, esim. Star Warsit varmasti
käyn katsomassa.
>musiikkia. Esitystilan akustiikka muodostaa aika olennaisen osan
>kokemuksesta. Riittäisikö sun mielestäs kaksi kaiutinta toistamassa
>äänitettä ja se korvais kokonaisen orkesterin tuottamat sävelet, niiden
>kaiut jne.
Kaiuttimen äänikö ei kaiu ollenkaan?
Konserttisali nimenomaan on esimerkki paikasta jossa kaikki äänet kuuluu
EDESTÄ. Mahdolliset kaiut kyllä kuuluu samalla lailla vaikka äänilähde
olisikin kaiutin..
>äänentoistoonhan high end -hifistitkin pyrkivät?). Ei luonnossakaan
>äänimaisema muodostu yhdestä tai kahdesta äänestä. Eivätkä äänet tule
>yhdestä tai kahdesta suunnasta.
Luonnossa kuva näkyy joka suunnasta. Ei ole tarvetta kuulla ääniä
kohteista joita ei ole näkyvillä, normaali stereoääni riittää hyvin
kattamaan valkokankaan alan..
>> Ainakin toistaiseksi surroundin tuomia mahdollisuuksia on käytetty
>> lähinnä vain taiteellisessa mielessä apulantaa olevissa elokuvissa,
>Suurin osa nykyään valmistettavista elokuvista on koodattu surroundiksi.
Totta tuokin, mutta yleensä siellä on vain jotain hälyääniä tms. Hyvin oli
Potterin Karaokessakin surroundia käytetty, mutta ei se nyt
katselukokemukseen sinänsä vaikuta.
--
--
/ Teemu Suikki / Delfina DSP / sui...@petsoff.pp.sci.fi /
/ Petsoff LP / DblScan 4000 / IRC: Zuikkis /
Osmo Ronkanen
In article <32F8E4...@cc.jyu.fi>, Jorma Kokkonen <koj...@cc.jyu.fi> wrote:
>Osmo Ronkanen wrote:
>>
>> In article <Pine.SOL.3.95.970201143609.15083C-100000@newton>,
>> Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> wrote:
>
>> >Kuinka selviät normaalielämästä vihastumatta kun takaakin tulee välillä
>> >ääniä? Onko tällainen ongelma jo pitkäänkin vaivannut sinua? Mikä
>> >elokuvissa takaa tulevissa äänissä oikein sitten ärsyttää?
>> >
>> Normaalielämässä tapahtumat eivät ole sidottu edessä olevaan
>> valkokankaaseen. Jos takaa kuuluu kiinnostavia ääniä, käännän pään ja
>> katson sinne. Jos Elokuvissa olisi surround kuva, ymmärtäisin surround
>> äänenkin.
>>
>> Osmo
>
>Jos elokuvissa olisi _surround kuva_?! Voi hyvä ihme... etkö nyt mitään
>muuta perustetta keksinyt? Jos tuo nyt tarkoittaa kuvaa joka puolella,
>niin millä ihmeellä pystyisit seuraamaan yhtä aikaa esim. edessä ja
>takana tapahtuvia asioita?
>
>Kuuloaistilla tuo kyllä onnistuu, mutta kun ihmisen näkökenttä on hiukka
>rajoittuneempi (210 astetta, josta 120 astetta näkyy molemmilla
>silmillä, eli stereonäön kattava alue) ja tarkan näön alue vielä
>rankasti kapeampi. Täytyisi pyöritellä päätä aikalailla ja sillekin
>liikkeelle asettaa niskanikamat omat rajoituksensa. Harvapa on
>fyysisesti täysin pöllö :)
>
Eihän sityä nykyäänkään näe laajakangasta yhdellä vilkaisulla tarkasti.
En väitänytkään että toi surround kuva olisi toimiva ratkaisu.
Osmo
Jorma Kokkonen
Teemu Suikki wrote:
>
> Jorma Kokkonen <koj...@cc.jyu.fi> writes:
>
>
> >musiikkia. Esitystilan akustiikka muodostaa aika olennaisen osan
> >kokemuksesta. Riittäisikö sun mielestäs kaksi kaiutinta toistamassa
> >äänitettä ja se korvais kokonaisen orkesterin tuottamat sävelet, niiden
> >kaiut jne.
>
> Kaiuttimen äänikö ei kaiu ollenkaan?
Kaikuu, kaikuu, mutta ei samalla tavalla kuin "koko orkesteri"
> Konserttisali nimenomaan on esimerkki paikasta jossa kaikki äänet kuuluu
> EDESTÄ. Mahdolliset kaiut kyllä kuuluu samalla lailla vaikka äänilähde
> olisikin kaiutin..
No ei niin. Aito asia on eri asia kuin kopio. Kun esim.
sinfoniaorkesterissa on n kpl eri soittimia (n>2) niin jo aiheutuu
erilaiset kaiut kuin kahdesta kaiuttimesta.
_Suurin osa_ äänistä kuuluu kyllä edestä, mutta se kaikukin on _ääni_.
> >äänentoistoonhan high end -hifistitkin pyrkivät?). Ei luonnossakaan
> >äänimaisema muodostu yhdestä tai kahdesta äänestä. Eivätkä äänet tule
> >yhdestä tai kahdesta suunnasta.
>
> Luonnossa kuva näkyy joka suunnasta. Ei ole tarvetta kuulla ääniä
> kohteista joita ei ole näkyvillä, normaali stereoääni riittää hyvin
> kattamaan valkokankaan alan..
Mutta kuten jo toisessa postauksessani kirjoitin, kuuloaistilla pystyy
havainnoimaan koko 360 astetta pään ympärillä, kun taas näköaistilla ei,
kääntämättä päätä. Päätän täältä tähän.
Oliskohan tämä ollut jo sfnet.harrastus.audio+video -palstalle
kuulunutta kamaa?
Jorma Kokkonen
Teemu Suikki wrote:
>
> Jorma Kokkonen <koj...@cc.jyu.fi> writes:
>
>
> >musiikkia. Esitystilan akustiikka muodostaa aika olennaisen osan
> >kokemuksesta. Riittäisikö sun mielestäs kaksi kaiutinta toistamassa
> >äänitettä ja se korvais kokonaisen orkesterin tuottamat sävelet, niiden
> >kaiut jne.
>
> Kaiuttimen äänikö ei kaiu ollenkaan?
Kaikuu, kaikuu, mutta ei samalla tavalla kuin "koko orkesteri"
> Konserttisali nimenomaan on esimerkki paikasta jossa kaikki äänet kuuluu
> EDESTÄ. Mahdolliset kaiut kyllä kuuluu samalla lailla vaikka äänilähde
> olisikin kaiutin..
No ei niin. Aito asia on eri asia kuin kopio. Kun esim.
sinfoniaorkesterissa on n kpl eri soittimia (n>2) niin jo aiheutuu
erilaiset kaiut kuin kahdesta kaiuttimesta.
_Suurin osa_ äänistä kuuluu kyllä edestä, mutta se kaikukin on _ääni_.
> >äänentoistoonhan high end -hifistitkin pyrkivät?). Ei luonnossakaan
> >äänimaisema muodostu yhdestä tai kahdesta äänestä. Eivätkä äänet tule
> >yhdestä tai kahdesta suunnasta.
>
> Luonnossa kuva näkyy joka suunnasta. Ei ole tarvetta kuulla ääniä
> kohteista joita ei ole näkyvillä, normaali stereoääni riittää hyvin
> kattamaan valkokankaan alan..
Mutta kuten jo toisessa postauksessani kirjoitin, kuuloaistilla pystyy
havainnoimaan koko 360 astetta pään ympärillä, kun taas näköaistilla ei,
kääntämättä päätä. Päätän täältä tähän.
--
Osma Ahvenlampi
Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> writes:
> on usein 4000 Hz tienoilla. 50 Hz:n TV:n vigunnan saattaa
> toisinaan (joskus ehkä periaatteessa) kuulovaurioinenkin kuulla (no tosin
> ei aina).
Sen verran vaan, että jos TV mielestäsi _vinkuu_, kyseessä ei
todellakaan ole 50Hz pystypoikkeutushumina. Se on _matala_
ääni. Vinkuna sen sijaan saattaa tulla 15kHz vaakapoikkeutuksesta
(itse kuulen tuon monessa telkkarissa äänen ollessa poissa, ja
erityisesti se aikoinaan häiritsi Amiga 500:ni video-taajuuksilla
toimineessa monitorissa).
--
Crane`s Law: There ain`t no such thing as a free lunch.
| "Osma Ahvenlampi" <mailto:o...@iki.fi> <http://www.iki.fi/oa/> |
| Unsolicited mail will be returned to your ISP (and theirs) |
--
Tero P. Mustalahti
In article <Pine.SOL.3.95.970203092141.24162C-100000@planck>,
Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> writes:
Anteeksi hidas vastaus, yliopiston newssiserveri oli rikki enkä
viitsinyt ruveta lukemaan muualta...
> Dolby koodattuja CD-levyjä on kaupassa vaikka kuinka. Esim. Telarc
> Digitalin klassiset levyt ovat DS yhteensopivia (vaikka ovatkin
> koodattuja Circle Sound enkooderilla.
Enpä nyt tarkoittanut DS:ää, vaan sellaisia, joissa ne
surroundkanavatkin ovat diskreettejä. DS on kludge.
>> Eipä ole näkynyt kaupoissa moisia äänitteitä... Eikä ihan heti rupea
>> näkymäänkään.
>
> DVD:llä on saatavilla Japanissa moisia jos kiinnostaa.
Ja hinta on Suomeen tuotuna...? Pitäkäämme keskustelu realistisella
tasolla, rahallahan saa tietysti melkein mitä tahansa, kunhan sitä on
tarpeeksi.
>> tulee stereota kalliimmaksi ja jos haluaa hifitasoisen toiston, niin
>> on maksettava entistä enemmän. Otan mieluummin 30-20000 Hz stereona
>> kuin 500-8000 Hz surroundina, kiitos.
>
> Kannattaa huomata että Dolby Digitalin taajuusvaste on
> 3-22000 Hz kaikkiin kanaviin.
Se, mitä ihminen todella kuulee, riippunee lähinnä siitä, mihin
kaiuttimet pystyvät, ihmisen oman kuuloalueen lisäksi tietysti. Se,
että systeemin specsit määrittävät kaikille kanaville jonkun
taajuusalueen ei todellakaan takaa käytännön implementaation
toteuttavan moisia määrittelyjä. Viisi hyvää kautinta maksaa
*huomattavasti* enemmän kuin kaksi. Lisäksi laadukas
monikanavavahvistinkin on vastaavantasoista stereovahvistinta
kalliimpi. Ja tietty ne kaapelit tulevat kalliiksi ;-)
(ei, en oikeasti usko kaikkiin kaapelijuttuihin, mitä high end -miehet
levittelevät)
>> Ei ainakaa megaelokuvissa, koska niissä on useimmiten huono ja banaali
>> musiikki.
>
> Eikö John Williams tee hyvää musiikkia sitten (Indiana Jones, Jurassic
> Park, Star Wars etc.)?
Joskus. Ei suinkaan aina. Kuten olen aikaisemmin täällä todennut, en
ole myöhäisromanttista tyyliä mukaelevan elokuvamusiikin suuri ystävä,
vaikka se ehkä tietyntyyppisiin elokuviin sopiikin.
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
In article <Pine.SOL.3.95.970203100135.24068A-100000@newton>,
Kalle Salminen <mes...@tpu.fi> writes:
>> Musiikkia voi kuunnella aivan hyvin monona. Ainakin minä muodostan
>> käsitykseni musiikista sävellyksen rakenteen, melodioiden,
>
> Varsinkin vanhemmat ihmiset tykkäävät kuunnella humppamusiikkia
> kelloradiosta.
Puhuin muistaakseni "häiriöttömästä toistosta, joka kattaa koko
kuuloalueen". Kelloradio ei kata kumpaakaan vaatimusta.
> Lisäystä edelliseen kommenttiini:
> Monet stereoäänitteet toimivat Dolby Surroundina varsin hyvin.
> Varsinkin klassinen musiikki hyötyy toisinaan dolby surroundista,
> vaikka sitä ei sille olisi edes enkoodattu.
Tästä olen jyrkästi eri mieltä, mutta mielipideasiahan tämä tietysti
on. Luonnonmukaisesta toistosta ei kuitenkaan voi olla kysymys
enkoodaamattomia äänitteitä DS:änä toistettaessa, eikä mielestäni
muutenkaan koko DS:n kohdalla.
> Musiikki on muutakin kuin melodia. Sävellyksen sointirakenne on
> hyvin tärkeä ja sen mahdollisimman hyvä toistuminen ei koskaan
> ole pahitteeksi. Sointiväri vääristyy huonoilla laitteilla.
Kyllä. Sointiväri voidaan kuitenkin toistaa jopa monona tarkasti,
kunhan laitteet ovat hyvät... Tilavaikutelma on tietenkin plussaa,
mutta alkuperäisen tilan "kaappaaminen nauhalle" on hyvin vaikeaa
äänitysteknisesti.
> Dolby Digital on saatavissa kotikäyttöön ja useimmat hifiä
> myyvät liikkeet myyvät Dolby Digital vahvistimia.
Siis kuvalevykäyttöön... Olen yhä sitä mieltä, että kymmenien
tuhansien markkojen investoiminen kotiteatteriin on kyseenalaista,
koska kuvanlaatu ei koskaan pääse lähellekään oikeaa
elokuvateatteria. Kotiteatterifanit puolustautuvat tietenkin sillä,
että äänenlaatu on parempi kuin monissa elokuvateattereissa. Kumpi
elementti se sittenkin on tärkeämpi elokuvassa?
Tero P. Mustalahti
Mikael Willberg
In article <nf7raiv...@alpha.hut.fi>,
Pentti J Lajunen <plaj...@alpha.hut.fi> wrote:
>
>m...@kirppu.sata.fi (Mikael Willberg) writes:
>>
>> Voisitko kertoa joitakin esimerkkeja (elokuva,kohtaus) missa
>> tallaisin hairitsevia efekteja olet huomannut ?
>
>No esim. Jurassic Parkissa luulin hetken ett{ salin takasein{n/katon
>takana vesiputki katkes tai joku veti vessaa, kunnes tajusin
>ett{ se olikin vain puro joka oli teht{v{ns{ kuvassa tehnyt ja
>{{nileikattiin katsojan sel{n taakse. Parin sekunnin huomiokatkos
>ja takaisin dinosaurusten pariin...
Elokuvateatterissa istumapaikalla on merkitysta, koska
suorround-aani ei ole taytelainen koko teatterissa.
>> Omasta mielestani eripuolilta salia kuuluvat sipsipussien
>> rapistelut ovat HUOMATTAVASTI hairisevampia. Lahinna minua
>> alkaa hairita mikali mina EN kuule elokuvassa aania myos
>> takaa/ymparilta.
>
>Maltti on valttia surroundissakin. Useimmiten v{hemm{n on enemm{n.
Minun olisi varmaankin pitanyt korvata "kuule"-sana "aisti"-sanalla.
Esim. muutamien ystavieni mielesta pikku-kotiteatterissani
on surround-kanava liian hiljaisella.
Toivo Voll
> Tuo nimenomaan on se perusidea koko hommassa. Jos lätkä löytyy
> niin voi olla suht varma että äänentoisto toimii niinkuin on
> tarkoitettukin, mutta lätkän puuttuminen ei missään nimessä
> tarkoita sitä että jotain olisi pielessä...
Mitä tuohon lätkään tulee, täällä ennen elokuvaa näytetään muistutusta että
jos jokin tekninen seikka elokuvaelämyksessä häiritsee, sopii soittaa
annettuun THX-organisaation ilmaisnumeroon. Eli kaipa tuota jotenkin
valvotaankin.
Aijjoo, spoilereista puheen ollen, StarWarsin edessä ainakin täällä on
näkynyt hieman muunneltu THX-demo :-)
--
----------------------------------------------------------------
Toivo Voll, toivo...@solluna.org, http://koivu.oulu.fi/~tvo/
8801 Hunter's Lake Drive, Apt 625, Tampa, FL 33647-2854
----------------------------------------------------------------
Mika V{{r{niemi TKKK
Tero P. Mustalahti (term...@strangelove.yok.utu.fi) wrote:
: Olen yhä sitä mieltä, että kymmenien
: tuhansien markkojen investoiminen kotiteatteriin on kyseenalaista,
: koska kuvanlaatu ei koskaan pääse lähellekään oikeaa
: elokuvateatteria. Kotiteatterifanit puolustautuvat tietenkin sillä,
: että äänenlaatu on parempi kuin monissa elokuvateattereissa. Kumpi
: elementti se sittenkin on tärkeämpi elokuvassa?
Totta, kuvanlaatu ei pääse lähellekään teatterilaatua vähään aikaan, mutta
muutamia mielenkiintoisia kapistuksia on tulossa:
Texas Instrumentsin peililastun ympärille tehtyjä videotykkejä &
taustaprosioTV:tä. Lastussahan on puoli miljoonaa pientä peiliä, joiden
avulla saa aikaan värinättömän ja terävän kuva. Eli kun kuva on 16:9, niin
pisteitä olisi noin (vähintään) 900*500, joka on jo aika hyvä kotikoneeksi!
(nythän LCD:hen perustuvien tarkkuus on 640*480 parhaimmillaan).
PS. laittaisin kyllä pari kymppitonnia kotiteatteriin vain jos
olisi mistä laittaa (noh, sitten tulevaisuudessa...)
-Mika
>>>>> The End is near! <<<<<
Mika Vääräniemi - mvaa...@aton.abo.fi
Mikael Willberg
In article <5dsg2n$f...@josie.abo.fi>,
Mika V{{r{niemi TKKK <mvaa...@news.abo.fi> wrote:
>
>(nythän LCD:hen perustuvien tarkkuus on 640*480 parhaimmillaan).
Ai ? Toissa on pari kappaletta 3M-8650 projektoreita joissa
resoluutiona on 800 x 600 . Lamppu on 350W teholtaan. Kuvaa pystyy
aivan hienosti katselemaan vaikka tilassa olisinkin valot paalla.
Ainoa vika on ilkea "hot spot" joka vaivaa molempia projektoreita.
Hinnasta ei minulla ole hajuakaan (kallis ? 8-)