Törmäsin semmoiseen ongelmaan, että sain eräästä kodinkoneesta varsin
kipakan sähköpiston
käsilleni ja tietenkin lähdin lähestymään asiaa sähkömittarein... Aluksi
vika paljastui sähköpistorasian
turvamaa ongelmaksi siten, että se ei kytkeytynyt kunnolla laitteeseen
mutta jatkoin näitä mittauksia hiukan pidemmälle ja siitä nousi esille
mielenkiintoisia kysymyksiä kahtena eri tapauksena:
Esimerkki 1:
Jos laitteena olisi normaali stereo vahvistin, joka kytkettäisiin
sähköverkkoon L+N pistokkeella ilman turvamaata niinkuin ne yleensä
ovat.
- Kuinka suureksi saa jännite nousta rungossa mitattessa turvamaata
(GND):a vasten ?
- Jos teen jännite-virta-mittarilla virta mittauksen rungosta
turvamaahan niin paljonko silloin saisi mennä virtaa lävitse ? (Nk.
vuotovirta)
Esimerkki 2:
Jos laitteena olisi astianpesukone, joka kytkettäisiin sähköverkkoon
normaalilla L+N+Turvamaa (GND)
pistokkeella niinkuin ne ovat normaalisti keittiöissä:
- Kuinka suureksi saa jännite nousta rungossa mitattaessa maata vasten,
kun Turvamaa johto EI ole kytketty ?
- Kuinka paljon saa mennä virtaa turvamaa johtimessa, kun laite on/ei
ole päällä ja turvamaa on kytketty ? (nk. vuotovirta rungonkautta
turvamaahan)
Varmaankin näistä on jokin standardi olemassa niin mistäköhän mahtaisin
löytää kopion siitä ?
Jos jollain on kokemuksia tai jotain infoa asian tiimoilta niin olisin
kiitollinen näistä tiedoista.
Terveisin,
Arto
>
>Esimerkki 1:
>Jos laitteena olisi normaali stereo vahvistin, joka kytkettäisiin
>sähköverkkoon L+N pistokkeella ilman turvamaata niinkuin ne yleensä
>ovat.
>- Kuinka suureksi saa jännite nousta rungossa mitattessa turvamaata
>(GND):a vasten ?
>- Jos teen jännite-virta-mittarilla virta mittauksen rungosta
>turvamaahan niin paljonko silloin saisi mennä virtaa lävitse ? (Nk.
>vuotovirta)
>
Jos laite on ns. eristetty (tyyppi kilvessä on kaksi sisäkkäistä
neliötä) ei kuoressa käsitykseni mukaan saisi olla lainkaan sähköä.
>Esimerkki 2:
>Jos laitteena olisi astianpesukone, joka kytkettäisiin sähköverkkoon
>normaalilla L+N+Turvamaa (GND)
>pistokkeella niinkuin ne ovat normaalisti keittiöissä:
>
>- Kuinka suureksi saa jännite nousta rungossa mitattaessa maata vasten,
>kun Turvamaa johto EI ole kytketty ?
Jos laite on astianpesukone ei sitä saa käyttää ilman suojamaata.
Suojajohtimen puuttuessa koneen kuori jää kellumaan jollekin tasolle
ja etenkin herkällä digitaali mittarilla saa helposti 100 V
näkyviin(rippuu tapauksesta)
Kerran on tullut vastaan kone jonka virta kytkin oli viottunut. Kun
pisto tulppa oli seinässä johto alaspäin kaikki ok. Kun pistotulppa
oli seinässä johto ylöspäin kytkeytyi vaihe koneen runkoon jos virta
kytkin oli nollilla. Onneksi suoja maa oli kunnossa ja sulake paloi.
Joka tapauksessa ehjässä laitteessa jännitettä ei pitäisi esiintyä.
>- Kuinka paljon saa mennä virtaa turvamaa johtimessa, kun laite on/ei
>ole päällä ja turvamaa on kytketty ? (nk. vuotovirta rungonkautta
>turvamaahan)
Kuten edellä ehjässä koneessa vuotoa ei pitäisi esiintyä.
terveisin Harri
> >- Kuinka paljon saa mennä virtaa turvamaa johtimessa, kun laite on/ei
> >ole päällä ja turvamaa on kytketty ? (nk. vuotovirta rungonkautta
> >turvamaahan)
>
> Kuten edellä ehjässä koneessa vuotoa ei pitäisi esiintyä.
>
Eikös 3.5mA sallita. tai jotain sinnepäin.
50mA tappava
Minulla on tuossa pieni televisio jossa
antennijohdossa on yli 100v vuotovirtaa,
räpsii sormille aina kun korjaa antennia..
--
http://reimari.saunalahti.fi/~eiry/
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/ruotsi.htm
>Eikös 3.5mA sallita. tai jotain sinnepäin.
< 0.5 mA
Osmo
Ei se jännite vaan se virta, ei tuollaine jännite kun vähän näpsää, tuttu
juttu, samopin kuin coax kappeli verkon kanss kun koneita ei oo
maadoitettu...
Entisessä PC:ssäni (vanhanmallinen AT-poweri) havaitsin ihan käytännössä
tuollaisen kelluvan jännitteen. Aika ikävän efektin näpeille siitä sai. Jos
olisi ollut maadoitettu pistorasia, kuori olisi tietysti ollut maatettu,
eikä siitä olisi saanut säkäreitä.
Kosteiden tilojen vehkeissä, kuten pesukoineissa maadoitus pitää tietysti
olla kunnossa.
Monesti ihmiset turhaan säikkyvät maadoittamattoman laitteen kelluvia
pontetiaaleja, vaikka yleensä laitteet ovat kunnossa. Aihetta huoleen on
silloin, kun kyseisessä laitteessa on maadoitettu pistotulppa, ja myös
pistorasia on maadoitettu, ja silti tulee sähköä näpeille. Ja näinhän ei
juuri koskaan ole.
Pasi Kettunen
> Hei,
>
> Törmäsin semmoiseen ongelmaan, että sain eräästä kodinkoneesta varsin
> kipakan sähköpiston
> käsilleni ja tietenkin lähdin lähestymään asiaa sähkömittarein... Aluksi
> vika paljastui sähköpistorasian
> turvamaa ongelmaksi siten, että se ei kytkeytynyt kunnolla laitteeseen
> mutta jatkoin näitä mittauksia hiukan pidemmälle ja siitä nousi esille
> mielenkiintoisia kysymyksiä kahtena eri tapauksena:
>
> Esimerkki 1:
> Jos laitteena olisi normaali stereo vahvistin, joka kytkettäisiin
> sähköverkkoon L+N pistokkeella ilman turvamaata niinkuin ne yleensä
> ovat.
> - Kuinka suureksi saa jännite nousta rungossa mitattessa turvamaata
> (GND):a vasten ?
Jännitteestä ei kai ole mitään erityisiä ohjeita, jossain tuolla
nollan ja täyden verkkojännitteen se normaalisti on.
Tuosta rungosta saataava vuotovirta on se joka ratkaiseen.
> - Jos teen jännite-virta-mittarilla virta mittauksen rungosta
> turvamaahan niin paljonko silloin saisi mennä virtaa lävitse ? (Nk.
> vuotovirta)
Sallitut vuotovirrat vaihtelee laityypistä toiseen
(eri määrylsissä erilaisia arvoja). Tyypillisissä kotitalouksiin
tulevissa vahkeissä tuo virrat jäänevät alle milliampeerin luokkaan,
tyypillisesti hyvin selvästi alle milliampreeriin.
> Esimerkki 2:
> Jos laitteena olisi astianpesukone, joka kytkettäisiin sähköverkkoon
> normaalilla L+N+Turvamaa (GND)
> pistokkeella niinkuin ne ovat normaalisti keittiöissä:
>
> - Kuinka suureksi saa jännite nousta rungossa mitattaessa maata vasten,
> kun Turvamaa johto EI ole kytketty ?
Sama kuin edellä kuvatut. Jossain nollan ja verkkojännitteen välissä,
tyypillisesti noin puolessa välissä.
> - Kuinka paljon saa mennä virtaa turvamaa johtimessa, kun laite on/ei
> ole päällä ja turvamaa on kytketty ? (nk. vuotovirta rungonkautta
> turvamaahan)
Luokkaa millimapeeri arvauksesta (tai korkeintaan pari).
> Varmaankin näistä on jokin standardi olemassa niin mistäköhän mahtaisin
> löytää kopion siitä ?
Näihin asioihin on olessa EU-direktiivejä ja standardeja.
Eeri laiteryhmille on olemassa eri standardit sähköturvan osalta.
Esim. tietokonelaitteille ja vastaaville IEC/EN 60950 standardi
kattaa nuo. Valaisinlaitteille on joku omansa.
Ja yleensä kodinkoneille joku omansa jne. En muista stadardien
numeroitua ulkoa tia kmussä olisi kattava ajantaisinen lista.
EN 60950 Information Technology, Business and Communication Equipment
EN 50091 Uninterruptible Power Supplies (UPS)
EN 60065 Domestic electronic equipment (e.g. TV, Hi-Fi, Alarms)
EN 61010 Measurement, Control and Laboratory Equipment
EN 60335 Domestic Appliances
Lisää aiheesta:
http://www.epanorama.net/links/safety.html
http://www.netc.ie/lvdfaq.htm
http://www.tukes.fi/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/sahkotuotteiden_turvallisuus.html
> Jos jollain on kokemuksia tai jotain infoa asian tiimoilta niin olisin
> kiitollinen näistä tiedoista.
>
> Terveisin,
> Arto
>
>
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
Entä jos tietokoneen virtalähteen vastaava kondensaattori, jonka kautta
normaalisti
koneen (maadoittamattomaan) runkoon tulee vaaraton n.115 V:n jännite, tekee
saman tempun?
Tuon, tosin epätodennäköisen mahdollisuuden vuoksi kuulun niihin jotka
kytkevät
tietokoneensa vain maadoitettuun pistorasiaan. Eipä kirvele sormissa!
P.N.
Hiuskarvan varassa on aina tyhmää olla. Siksi kannatan itsekin
asennusohjeiden noudattamista eli kun laitteen käsikirja sanoo että saa
kytkeä vain maadoitettuun pistorasiaan niin sitten toimitaan niin.
On toki selvää että paikassa, jossa käytetään nollaluokan rasioita
(maadoittamaton) ei koneen kuoreen tuleva täysi verkkojännite ole
luonnostaan hengenvaarallinen, koska lähistöllä ei pitäisi olla mitään
maadoitettua.
Aikoinaan purin ja kasasin vanhan sähkömoottorilla varustetun mekaanisen
laskukoneen. Ihmettelin sitten kun laitteen pitna tuntui omituisen
sähköiseltä. Iskin volttimittarin laitteen ja maadoitetun sähköhellan
väliin, mutta vahingossa jätin mittarin väärälle alueelle (ohmit tai
ampeerit) ja sekös sanoi POKS ja savu nousi. Olin kiristänyt kasatessa
koneen virtajohdon sen metalliosien väliin niin että kuoressa oli täysi
jännite. Eli ei siihen kuole ellei maadoita itseään samalla tukevasti.