Putkiradio Blaupunkt Riviera 2641 tietoa
Hannu Vuolasaho
avattuani, ei vastaan tullut korjaa t�st� kohdasta kyltti�. Ennen pitk��
ja vaivalloista oikeaa vianetsint�� ja sen j�lkeist� korjausta yritin
etsi� dokumentaatiota. Kytkis tai jokin service manuaali olisi kiva.
Nyt utelisin, josko jollakulla olisi dokumentaatiota tuosta koneesta.
Google toi vain ep�illytt�vi� rahanvieji�.
Hannu Vuolasaho
PenaL
Tuossa on asiaa k�sittelev�� juttua:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1975994
mm. jutussa esiin tuleva kirja ( ja ne muutkin vastaavat...) :
Simo T�r�: Vian etsint� ja radion korjaus, Tekniikan Maailma, Helsinki 1956
...on hyv� opas noihin hommiin. Varsinkin jos laajempi kiinostus iskee...
Putkiluettelosta on apua, kun kattelee mist� nastasta pit�isi mit�kin
l�yty�.
Pelk�st� skemastakin on tietty jonkun verran hy�ty�.
Ensin kannattaa katella ovatko k�ytt�j�nnitteet olemassa ja kohdallaan.
Sitten signaalien kimppuun. Kyll� se siit� p�iv� valkenee.
Putkivehkeiss� on aivan oma logiikkansa ja hohtonsa...:-)
-Pentti
Mika Iisakkila
> Ensin kannattaa katella ovatko käyttöjännitteet olemassa ja
> kohdallaan. Sitten signaalien kimppuun. Kyllä se siitä päivä valkenee.
> Putkivehkeissä on aivan oma logiikkansa ja hohtonsa...:-)
Ja vaaransa myös, eli kannattaa aina miettiä ensin ja tehdä/koskea
vasta sitten.
Jos siitä ei tosiaan kuulu yhtään mitään, niin joku käyttö- tai
hehkujännitehän sieltä melko varmasti uupuu. Vian ei välttämättä
tarvitse olla sen kummempi kuin hapettunut sulakepidin, jos toosa on
maannut jossain vintillä vuosia. Jos taas edes pihisee, niin
putkenkantojen putsaaminen voisi olla ensimmäinen operaatio (usein
riittää, kun hinkkaa putkia varovasti ulos-sisään jonkun kerran).
Jos kirjallisuuden ei tarvitse olla suomeksi, niin täältä ei lopu ihan
heti:
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
-=A.McYnen=-
> Hannu Vuolasaho wrote:
>> Tuli vastaan puhumaton Blaupunkt Riviera 2641 putkiradio. Takakannen
>> pitkää ja vaivalloista oikeaa vianetsintää ja sen jälkeistä korjausta
>> yritin etsiä dokumentaatiota. Kytkis tai jokin service manuaali olisi
>> kiva.
>> Nyt utelisin, josko jollakulla olisi dokumentaatiota tuosta koneesta.
>>
>> Hannu Vuolasaho
Miten lie tuollaiseenkin törmäsin, mutta Norjan "Radio tekninen seura!"
(Norwegian Historical Radio Society) näyttää ylläpitävän jonkinlaista
manuaali pankkia, Listalta näyttäisi löytyvän myös tuo sinun kapineesi
http://www.nrhf.no/nrhf-bank-eng.html => Radios (Broadcasting)
He näyttäisivät lähettelevän valokopioita myös piirikaavioista varsin
kohtuulliseen hintaan ( n:2 Eur sivu).... Kuvittelisi että
tuollaisesta paikasta saisi ainakin sitä mitä
haluaa. En kyllä päässyt varmuuteen pitäisikö olla jäsen, että voi
tilata noita
papereita. No jos lontoo taittuu edes jotenkuten, niin eipä siinä
korkealta putoa
jos kysyy. Sivuilla oli sähköpostiosoite ihan tuota varten
-=A.McYnen=-
-=A.McYnen=-
> En kyllä päässyt varmuuteen pitäisikö olla jäsen, että voi tilata noita
> papereita.
Sanottiihan se sielä ihan selvästi, että pitää olla jäsen ja jäsenmaksu on
370:- Nok ( = n:50 Eur).... No nyt taisi alkaa tullakin hintaa noille
kuville.
Nuuska
Tietty my�h��n t�lle laitteelle tulee t�m� viesti, mutta tulevaisuuden
koneita silm�ll�pit�en.
Vuosikausia virrattomana maannut laite kannattaa pist�� k�yntiin Variacin
avulla - siis s��t�muuntajlla verkkoj�nnite "nollasta sataan" esim
minuutissa. N�in laitteen kondensaattorit eiv�t v�ltt�m�tt� poksahda niin
helposti.
Nuuska
Hannu Vuolasaho
> Terve
>
> Tietty myöhään tälle laitteelle tulee tämä viesti, mutta tulevaisuuden
> koneita silmälläpitäen.
Samoin.
> Vuosikausia virrattomana maannut laite kannattaa pistää käyntiin Variacin
> avulla - siis säätömuuntajlla verkkojännite "nollasta sataan" esim
> minuutissa. Näin laitteen kondensaattorit eivät välttämättä poksahda niin
> helposti.
Sain variakin käyttööni, rapsuttelin kaikkia peltisiä jännitteenvalitsin
liuskoja, laitoin putket uudelleen paikoilleen ja kiihottelin hiljalleen
jännitteet ylös.
Nyt soipi kauniisti. Pieksee markettimöykkäimet mennen tullen äänen
laadussa.
Oli jokseenkin hämmentävä laite. Verkkojohto meni sisään oikealta,
pääte-aste oli myös oikealla. RF-puoli oli vasemmalla. puhui kovasti tuo
naamataulu stereosta. Eipä siinä taida oikeasti stereota olla, kun
sivuilla on kaiuttimet, keskellä isompi ja vain kaksi EL95 pääteputkea.
En alkanut tutustumaan tuon laitteen sielunelämään syvemmin, kun oli
kauniisti ja huolto vapautetusti kasattu. En halunnut alkaa vääntelemään
peltilirpakkeita suoraksi ja tutkimaan, kun kerran vikakin poistui.
Hannu Vuolasaho
Nuuska
"Hannu Vuolasaho" <hannu.v...@nospam.tut.fi.invalid> kirjoitti
..... Eipä siinä taida oikeasti stereota olla, kun
> sivuilla on kaiuttimet, keskellä isompi ja vain kaksi EL95 pääteputkea.
Terve
Niitä on joskus tehty niin, että olemassa olevaan monomalliin on lisätty
hieman osia ja saatu aikaan stereopääte. Kaverilla on yhdessä radiossa
toinen ulostulomuuntaja lisätty chasiksen alle muiden komponenttien sekaan.
Siksi ei päältä näy, että on tuplapääte.
Siis namataulussa oli stereonappula ja chassis oli otettu monomallista ja
osia lisätty - ihan tehtaalla.... ;-))
Kaksi pääteputkeahan siinä on, joten voi hyvinkin olla "single-ended" - ja
toisen päätteen ulostulo olisikin tarkoitettu ulkopuoliseen liitäntään
Nuuska
PenaL
Juu, noita putkiradioita, joissa oli liitäntä "stereo-optiolle" tehtiin
jonkun verran. Mullakin tuossa on Braunin levysoittimella varustettu
stereoradio, jossa on yksi sisäänrakennettu kovaääninen, ja kaksi lähtöä
kovaäänisille. Niihin kun liittää erilliset, hyvät kovaääniset, taivas
aukeaa...;-)
Ne 3D -putkiradiot eivät useimmiten olleet stereoradioita. Kahta päätä
ja etupaneelin ison kovaäänisen lisäksi oli korkeaäänikovaääniset, jolla
ääneen saatiin "laajuutta".
Joissakin oli matalien ja korkeiden bandaxall-kytkentään perustuva
säätöjen lisäksi etupaneelissa erillinen "ekvalisaattori", joiden
painonappien vieressä valmistusmaan mukaisella kielellä teksti
esimerkiksi "puhe", "jazz", "klassillinen", neljäntenä nappina
uudemmissa mahdollisesti "pop" tai "rock" :-)
Vaan todella miellyttävä ääni varsinkin noissa paremmissa on.
-Pentti
Kalevi Hautaniemi
> Oli jokseenkin hämmentävä laite. Verkkojohto meni sisään oikealta,
> pääte-aste oli myös oikealla. RF-puoli oli vasemmalla. puhui kovasti tuo
> naamataulu stereosta. Eipä siinä taida oikeasti stereota olla, kun
> sivuilla on kaiuttimet, keskellä isompi ja vain kaksi EL95 pääteputkea.
>
Joskus 1960 -luvun puolivälissä tehtiin radioita ns. stereovalmiuteen. Se
tarkoitti silloin sitä, että radioon oli laitettu jonkin sorttinen
liitin, johon sitten aikanaan oli tarkoitus valmistaa sopiva
stereodekooderi. Aikanaan (1970 -luvun lopulla) ostin käytetyn DUX -
merkkisen 'stereovalmiin' radion ja onnistuin vielä löytämään siihen
sopivan dekooderinkin. Valitettavasti vain tuo radio ei ole enää tallessa.
On hyvä muistaa, että radiossa stereolähetykset alkoivat 1970 -luvun
alussa.
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >
Tauno Voipio
>
> Oli jokseenkin hämmentävä laite. Verkkojohto meni sisään oikealta,
> pääte-aste oli myös oikealla. RF-puoli oli vasemmalla. puhui kovasti tuo
> naamataulu stereosta. Eipä siinä taida oikeasti stereota olla, kun
> sivuilla on kaiuttimet, keskellä isompi ja vain kaksi EL95 pääteputkea.
Yksikanavaisessa on vain yksi EL95.
--
Tauno Voipio, OH2UG
PenaL
Juu, tehtiin muistaakseni stereoputkiradioita yhdellä päätepentodilla
per kanava, eivät ne kaikki vuorovaihepäätteitä olleet. Muistaakseni
jotkut olivat myös esim. EL84 -pääteputkella, tehoa lähti maksimissaan
kuutisen wattia per kanava. Ja hyvin kuului.
-Pentti
Näsä
Ihan pakko kertoa.
Mulla kaksikin taatusti kunnossa ollutta putkiradioo on syttynyt
palamaan, ilmi liekillä.
Älä siis jätä ko. radiotasi päälle valvomatta.
Varsinkin verkkomuuntajat ovat turvallisuusriskejä,
joissa taitaa eristeenä olla joissakin paperi, vahvistettuna jollain
(mehiläisvaha) helposti syttyvällä aineella.
Älä siis jätä ko. radiotasi päälle valvomatta.
mika
viestissä:6698dd08-ddd4-4761...@o39g2000prb.googlegroups.com...
On 24 tammi, 15:56, Hannu Vuolasaho
Enemmänkin epäilisin noita pikikonkkia ja muita paloherkkiä komponentteja...
mika