STEK:n sivulla:
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=326
sanotaan, että jokamies saa tehdä: "Kiinteässä
asennuksessa valaisinliittimen eli sokeripalan
korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella
valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen
valaisinliitinpistorasian vaihto."
Pistorasian poistaminen ja suoraan sokeripalaan
kytkeminen on siis sallittua vain ammattimiehelle?
Enpä ole sellaista valaisinta nähnytkään. Annatko esimerkin valaisimesta,
johon ei voi kytkeä valaisinpistotulppaa.
Jos sokeripalan voi korvata pistorasialla kuka tahansa, niin miskei ihan
yhtä hyvin toisinkin päin. Ja vaikka ei saisi, niin mitäpä väliä sillä on,
minä ainakin teen itse tuollaiset (ja vaativammatkin) asennukset niin kuin
itseäni lystää.
Itselläni on tämän kaltainen valaisin, ei välttämättä kuitenkaan
tuo sama malli:
http://tinyurl.com/58hbxy
Toki siihen voi kytkeä tulpan mutta asennuksesta tulisi
todella ruma, koska lampu on tarkoitus
asettua suoraan kattoa vasten.
Olisiko juju siinä, että vanhan sokeripala-asennuksen korjaaminen
sokeripalalla on sallittua, mutta uusia asennuksia tehtäessä ei irrallisena
johdon päissä heiluvaa sokeripalaliitäntää enää saisi käyttää? Ja jos on jo
pistorasia, ei vanhaan olisi (luvallista) paluuta, riippumatta asentajan
ammattipätevyydestä, koska tällöin tulkittaisiin tehtävän uutta
sokeripala-asennusta?
En nyt viitsi alkaa etsiä linkkiä mikä vahvistaisi em. mielikuvani.
Totta kyllä, että monet valaisimet eivät sovellu asennettaviksi pistorasian
päälle, koska lopputulos on silloin hyvin tökerön näköinen.
--
TiN
*Ääneni tälle tulkinnalle.
> Totta kyllä, että monet valaisimet eivät sovellu asennettaviksi
> pistorasian päälle, koska lopputulos on silloin hyvin tökerön näköinen.
*Toisaalta sokeripala paikalle jos siltä tuntuu, sen ihmeemmin kysymättä!
>
> --
> TiN
>
Monet tuuletinprobelivalaisimissa on niin pinei tila ettei pistoke mahdu ja
toinen juttu että probelin kiinnityspelti pitää saada rasian
kiinnitysruuviehin kiinni.
>> Enpä ole sellaista valaisinta nähnytkään. Annatko esimerkin
>> valaisimesta, johon ei voi kytkeä valaisinpistotulppaa.
>
> Itselläni on tämän kaltainen valaisin, ei välttämättä kuitenkaan
> tuo sama malli:
> http://tinyurl.com/58hbxy
>
> Toki siihen voi kytkeä tulpan mutta asennuksesta tulisi
> todella ruma, koska lampu on tarkoitus
> asettua suoraan kattoa vasten.
Niinhän siinä lukeekin että asennetaan suoraan rasiaan. Kiinnitystä ei ehkä
saa muuten edes tehtyä.
Tulpan siihen saa mutta se ei auta sen kiinnittämiseen ellei sitä pulttaa
suoraan kattoon kiinni rasian viereen.
Jep näissä siis ongelma ei olekaan se pistoke vaan lampun kiinnitys joka
pitää tehdä rasiaan eikä koukkuun.
Tuossa mitään ongelmaa ole, se kattorasian kannen aukausu ei kai ole
jokamiehenoikeus. Joten joka sen virallisesti saa tehdä tietää miten se
tehdään. Ja tämän jälkeen kaikilla "raneilla" on sana vapaa.
pka
> Enpä ole sellaista valaisinta nähnytkään. Annatko esimerkin
> valaisimesta, johon ei voi kytkeä valaisinpistotulppaa.
Millaisella valaisinpistotulpalla maadoitettu kattokruunu liitetään?
Siis sellainen, jossa on suojamaa, nolla ja kaksi vaihetta. Jos
tällainen on nykyään jo saatavilla, hyvä niin. Mutta viimeksi asiaa
tutkittuani en moista löytänyt.
http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/3_4.html
Kruunukytkentäisen valaisinpistotulpan asentaminen tapahtuu samalla
tavalla kuin suojamaadoitetun, paitsi että kelta-vihreäraitainen
suojajohdin puuttuu.
Valaisimen kolme liitäntäjohtoa kytketään seuraavasti: Vaaleansininen,
harmaa tai valkoinen johdin kytketään N:llä merkittyyn liittimeen ja
kaksi muuta johtoa (yleensä mustat tai ruskeat) kytketään viereisiin
liittimiin. Mikäli valaisimessa on kelta-vihreäraitainen suojajohdin,
siihen ei saa laittaa kruunukytkentäistä valaisinpistotulppaa, vaan on
käytettävä suojamaadoitettua valaisinpistotulppaa.
Jos valaisimessa on neljä johdinta, joista yksi on kelta-vihreäraitainen
suojajohdin, on käytettävä valaisinliitintä eli sokeripalaa.
HUOM!
Kruunukytkentäinen valaisinpistotulppa sopii liitettäväksi ainoastaan
kruunukytkentäiseen valaisinpistorasiaan. Vanhoissa asunnoissa
kruunukytkentäisiä valaisinpistorasioita on yleensä olohuoneessa.
Uusissa asunnoissa kaikki valaisinpistorasiat ovat maadoitettuja.
Enpä ole myöskään nähnyt suojamaalla varustettua kattorasiaa. Mihinkähän
tuollaisen valaisimen voi ylipäänsä laittaa?
"Esa Hämäläinen" <esa.ham...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:M6Yik.41$U%2....@read4.inet.fi...
>Enpä ole myöskään nähnyt suojamaalla varustettua kattorasiaa. Mihinkähän
>tuollaisen valaisimen voi ylipäänsä laittaa?
Vanhassakin toimistorakennuksessa voi tulla eteen tilanne, että jos
pistorasiot vaihdetaan esim. ATK-sähkön takia maadoitetuiksi ja
huoneen loisteputkivalaisimet tulevat tankojen varassa alas
kosketusetäisyydelle, niin valaimetkin joudutaan suojamaadoittamaan.
Paul
Saan nähdä tulenko koskaan sellaista näkemään :-)
Noissa ylhäällä olevissa kosketusetäisyyksissä oli lievennyksiä koska niihin
ei voi onnettomuustilanteessa jäädä kiinni ellei sitten roiku niissä :-)
> Vanhassakin toimistorakennuksessa voi tulla eteen tilanne, että jos
> pistorasiot vaihdetaan esim. ATK-sähkön takia maadoitetuiksi ja
> huoneen loisteputkivalaisimet tulevat tankojen varassa alas
> kosketusetäisyydelle, niin valaimetkin joudutaan suojamaadoittamaan.
Kun oli iät ajat ollut olemassa kattokruunuja kahdella vaiheella ja
kun oli ollut iät ajat olemassa maadoituskin, oli uskomattoman typerää
kehittää valaisinpistorasiasysteemi, jossa näiden kombinaatio
puuttuu. Ja siitä pistotulpasta olisi voitu tehdä huomattavasti
pienempi. Tietääkö joku, minkämaalaisten insinöölrien kosto tämä oli?
SCART-liitinhän on ranskalaisten kosto.
korjaus tohon edelliseen:
"iät ja ajat" on
yhteen kattokruunuun tullut vain se sama, ja YKSI ainoa vaihe ...
... AAMEN!
ja nää nykyiset
valaisinpistotulpat VASTAAVAT aivan IDENTTISESTI niitä
taannoisia - "iät ja ajat" - käytössä olleita valaisinkytkentöjä:
1) kaksi reikää = vaihe (ruskee) + nolla (sininen)
2) kolme reikää = vaihe + SAMA vaihe toisella kytkimellä + nolla
3) kaksi reikää + tappi = vaihe + nolla + suojamaa (keltavihree)
vastaten siis seuraavia, "iät ja ajat"-valaisinkytkentöjä:
1) kahden karvan sokeripalaa (musta + sininen)
2) kolmen karvan sokeripalaa (musta + ruskee + sininen)
3) kolmen karvan sokeripalaa (musta + sininen + keltavihree)
ja vain erittäin harvinaisissa POIKKEUSTAPAUKSISSA on
valaisin-kattorasiaan tullut "iät ja ajat" NELJÄ (tahi enämmän)
karvoja, joista yksi on keltavihree (... ja miksi muka olisikaan?)
eli : mikä ihme se siis sun mielestäsi nyt muka mättää ?
ihmetteli
sähköputkimies ... se "oikee"
Jos kerran asiat pitää saada tehtyä, niin ensisijaisesti ne
tehdään pykälien mukaan. Jos sitten pykälät ei pysy perässä
niin sitten tehdään asiallisesti ja kaivetaan sopiva pykälä vaikka
vanhentuneesta ohjeesta...
Nyt sitten kun joku alkaa selittää, että vakutusyhtio voi vahingon
satuttua alkaa jäkättämään tuosta... Niin voikin.
Kysymys onkin vaan siitä, että mikä on todennäköisyys, Ja siksi
tuollaiset tehdäänkin vähintään "asiallisesti", eyttei koroteta
todennäköisyyksiä.
-=A.McYnen=-
> korjaus tohon edelliseen:
>
> "iät ja ajat" on
> yhteen kattokruunuun tullut vain se sama, ja YKSI ainoa vaihe ...
> ... AAMEN!
>
> ja nää nykyiset
> valaisinpistotulpat VASTAAVAT aivan IDENTTISESTI niitä
> taannoisia - "iät ja ajat" - käytössä olleita valaisinkytkentöjä:
>
> 1) kaksi reikää = vaihe (ruskee) + nolla (sininen)
> 2) kolme reikää = vaihe + SAMA vaihe toisella kytkimellä + nolla
En minä kirjoittanutkaan ERI vaiheesta. Olisin tietenkin voinut
kirjoittaa vaihejohdin.
> ja vain erittäin harvinaisissa POIKKEUSTAPAUKSISSA on
> valaisin-kattorasiaan tullut "iät ja ajat" NELJÄ (tahi enämmän)
> karvoja, joista yksi on keltavihree (... ja miksi muka olisikaan?)
Juu. Ei kattorasioihin olekaan yleensä tullut sitä suojamaata.
> eli : mikä ihme se siis sun mielestäsi nyt muka mättää ?
Se, että kun suunniteltiin tämä hieno valaisinpistorasiastandardi, ei
kyetty kuvittelemaan sitä, että olohuoneetkin ovat aika pian
maadoitettujen pistorasioiden tilaa. Ja että tällaisessa tilassa se
kattokruunuksin olisi syytä maadoittaa, jos siinä on
maadoitusliitäntä. Voi olla, että tähän on helpotuksia olemassa, mutta
luulenpa, että helpotukset on tehty enemmänkin tämän
idioottiliitinstandardin vuoksi kuin siitä riippumatta.
Kyllä "Lu-lu-Torsti tälläkin kertaa varmaan tajusi mitä
tarkoitin. Mutta näköjään pitää aina aukoa.
>> eli : mikä ihme se siis sun mielestäsi nyt muka mättää ?
>
> Se, että kun suunniteltiin tämä hieno valaisinpistorasiastandardi,
> ei kyetty kuvittelemaan sitä, että olohuoneetkin ovat aika pian
> maadoitettujen pistorasioiden tilaa. Ja että tällaisessa tilassa se
> kattokruunuksin olisi syytä maadoittaa, jos siinä on
> maadoitusliitäntä. Voi olla, että tähän on helpotuksia olemassa,
> mutta luulenpa, että helpotukset on tehty enemmänkin tämän
> idioottiliitinstandardin vuoksi kuin siitä riippumatta.
olet aivan täsmälleen oikeessa ...
> Kyllä "Lu-lu-Torsti tälläkin kertaa varmaan tajusi mitä
> tarkoitin. Mutta näköjään pitää aina aukoa.
... aivan kuten tässäkin (en voinu' vastustaa kiusausta)
muttas'
hiukka enämmän "täsmällisyyttä" urputuksiin, pliis !
PS:
MÄ ite oon ratkassu' kyseisen propleeman siten, jottas oon
asentanu' sen tavanomaisen olkkarin (katto)kruunukytkimen
sijasta himmentimen, jollonkas valasimelle riittää yksi vaihe-
karva (+ nolla + suojamaa)
muttas
jo olemassa olevissa eli entisissä asennuksissa tämä ei aina
oikein onnaa, sillä kaikille kattorasioille ei mee keltavihreää,
ja ne plyijyputketkin on joskus niin lytyssä ja mutkalla, ettei
entisiäkään johtimia saa vedettyä helposti poies saati sitten
uskaltaisi lähteä yrittään vetään uusia karvoja niiden tilalle
make
"Pasi" <kovis....@iki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:K9Jik.39350$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Ihmetystä kuitenkin aiheutti lisäys vastaukseen:
"Toinen asia on, että uusi valaisin pitäisi kytkeä kattorasiaan
valaisinpistotulpalla. Useimmissa uusissa valaisimissa tämä pistotulppa on
pakkauksessa mukana tai jopa valmiiksi kytketty. Jos asennus pistotulpan
avulla ei onnistu, systeemissä on jotain vikaa, eli määräyksiä ja teknisiä
ratkaisuja pitäisi kehittää edelleen."
Kuten todettu, kaupat ovat täynnä lamppuja joiden kytkeminen
kattorasiaan on välttämätöntä, joten tämä kommentti kuulostaa oudolta.
> Kuten todettu, kaupat ovat täynnä lamppuja joiden kytkeminen
> kattorasiaan on välttämätöntä, joten tämä kommentti kuulostaa oudolta.
Väitteesi on virheellinen. Esim. tuuletinvalaisimia monet asentavat kattoon
kytkemättä niitä rasian päälle. Rasia ei välttämättä edes kestä moista
kuormaa. Valaisin pultataan kattoon ja siitä vedetään valaisinpistorasialle
oma liitäntäjohto. Rasia on melko siisti katossa näinkin asennettuna.
Ajattelin lähinnä halogeenikohdevalaisimia joita voi olla jo yhdessä
kaupassa
toistakymmentä erilaista mallia.
Mikäs ne pakottaa asentamaan kattorasiaan? Eihän se rasia tarjoa kuin kaksi
ruuvin reikää.
Niihin se kiinnitys tehdäänkin, ja harjattua terästä oleva runko asettuu
tällöin
suoraan kattoa vasten jolloin lopputulos on siistin näköinen.
Muilta kohdin katto on siis jotenkin vinossa? Toisaalta ne kattoon tehdyt
reiät eivät välttämättä ole mukavia nekään.