kaikkien kommellukse
Esa Heikkinen
Jukka Rahikainen se tarinoi aiheesta Re: kaikkien kommellukset...
JR> > että onko täällä ketään jolla ei olisi tullut koskaan mitään hauskaa
JR> > mämmäystä tai kommellusta elektroniikan kanssa.
JR> Kysyit että ,onko ketään ? ,tuskinpa ,
No onhan sitä kaikkea sattunut mutta ihan ekat jää parhaiten mieleen.
Alle/yllekirjoittanut räjäytti joskus 4-vuotiaana LEDin. Siinä virityksessä
oli kuulemma sähkömoottoria generaattorina ja sen sellaista pientä, taisi
LED räjähtää viimekädessä siksi että se sai joko liikaa virtaa taikka
sitten vaihtovirtaa... LEDit oli tuohon aikaan ilmeisesti kaasutäytteisiä
tai jotain, kun nykyisiä on tosi hankala saada räjähtämään niin hyvin.
Eikä ollut kuin punaisia. Jäljelle siitä ei jäänyt kuin pelkät elektrodit,
loppuosa piti rapinaa levitessään atomeiksi pitkin huonetta...
Heh, tuossa yhteydessä tuli opittua kantapään kautta että on olemassa myös
vaihtovirtaa ja siinä ei ole kiinteää plussaa ja miinusta... :-O Toinen asia
mikä tuossa iässä harmitti suunnattomasti, oli se ettei ikiliikkujaa
saanutkaan kytkemällä kahta tasavirtamoottoria toisiinsa, hihnaa väliin ja
laittamalla sen sitten pyörimään. Mutta yritystä oli kuulemma kovasti. :-O
Sulakkeet meni eka kertaa kun olin noin 5... Itseasiassa se kytkentä oli
ihan oikein mutta johto perhana oli irronnut... :)
JR> kahvitauolle ja epähuomiossa jätät juuri hypistelemäsi ison elkon pöydälle
JR> siten että se vaivihkaa vierii kuuman kolvin läheisyyteen (tarvii ison
JR> kolvin)
No tällainenkin kokemus löytyy, joskus teini-iältä. Kahvi tosin oli teetä ja
elko oli pöydällä vieressä olleessa itse kyhätyssä vahvistimessa. Vahvistin
oli päällä ja kytkettynä labravirtalähteeseen, jonka ulostulo oli jostain
syystä täysillä (30 volttia), vaikka vahvistin oli 12 volttinen. Ilmeisesti
tarkoitus oli ollut kääntää virranrajoitus "täysille" jotta saa huudattaa,
mutta tietenkään edes katsomatta koko virtalähteeseen olin kääntänyt väärän
nupin. Mitään signaalia vahvistimeen ei tuolla hetkellä syötetty eikä täten
mitään ilmiöitä kuultu äänessä yms. Teetä siis join työpöydässä kuten
tapana oli, samalla lueskellen jotakin kytkentöjä yms, kun se sitten
lojahti... :-O Kesti kuitenkin yllättävän kauan ylijännitettä. Kuori siitä
oli jopa ehtinyt sulaa ennenkuin otti ja lähti.
* WWF-Reader v0.60 (reg.) *
--
|Fidonet: Esa Heikkinen 2:223/100
|Internet: Esa.He...@lair.sicom.fi
Jukka Marin
In article <2c1_980...@lair.sicom.fi>, Esa Heikkinen wrote:
>Alle/yllekirjoittanut räjäytti joskus 4-vuotiaana LEDin.
> Vahvistin
>oli päällä ja kytkettynä labravirtalähteeseen, jonka ulostulo oli jostain
>syystä täysillä (30 volttia)
Heittäydynkö kohta katkeraksi? Ledejä 4-vuotiaana ja labravirtalähteitä
vähän myöhemmin? Minä kun ostin ensimmäiset ledini vasta toisella kymme-
nellä (ja kuten olen kertonut, ne eivät kestäneet 6 voltin jännitettä,
vaikka myyjä lupasi).
Minulla oli muutaman vuoden vanhana autorata ja isä kyllästyi ostamaan
siihen paristoja, joten rakensi verkkolaitteen ovikellon muuntajasta,
neljästä diodista ja olisikohan siinä ollut peräti suotokondensaattorikin.
Tietäähän sen miten siinä käy - jossain vaiheessa sattui tietysti oikosulku
omia kytkentöjä tehdessä ja muuntaja petti. Isä vaihtoi tilalle jonkin
(mahdollisesti aikoinaan itse rakentamansa) putkiradion hehkumuuntajan.
Seuraavan oikosulun tullen paloivat diodit. Isä vaihtoi ne 35 ampeerin
autodiodeiksi. Seuraavana paloivat verkkolaitteen sisällä käytetyt 0,5
neliön kuparijohdot totaalisesti karrelle.. Tässä vaiheessa muistaakseni
isä alkoi kyllästyä touhuun.. :-) Ei tainnut automaattisulake olla vielä
niin tavallinen olio, että sellaista olisin tuohon saanut.
Elkon poltin samaisella verkkolaitteella, kun minulla oli kaappiin raken-
nettu varavalojärjestelmä (pienellä NiCd-akulla ja legoista rakennetulla
releellä (joka toimi melko epäluotettavasti, mutta se on taas toinen juttu)),
johon oli lipsahtanut suodatuselko väärin päin. Kesti aikansa, sitten alkoi
kaapista kuulua outoa suhinaa. Avasin oven ja näin, miten elko suihkutti
jotain mössöä ympäri kaappia. Mitähän PCB:tä siitäkin sain elimistööni
onnellisen tietämättömänä..
Olisipa aikoinaan ollut nykyinen tieto ja rahaa - tai nykyään yhtä paljon
aikaa kuin ennen. Mitähän sitä saisikaan aikaan... :-)
-jm
Pasi Tuomi
Liityn sarjaan kondensaattorit: 220 mikrofaradia meni n. 13 vuotiaana
vaarinpain. En tana paivanakaan ymmarra miten pieni konkka voi pitaa
niin kovan aanen ja paastaa niin pahan hajun.
Toinen tapaus liittyy kemistikokeiluihin. Piti kokeilla miten
kauan koeputkea pitaa lammittaa ennen kuin korki "irtoaa".
No, irtoshan se korkki. Arvatkaas milta tapetti naytti taman jalkeen.
Kirjoitelkaas virtuoosit lisaa naita kommelluksia, niista
ikaankuin loytaa itsensa :) (Harvoin on saanut nauraa nain paljon
tata ryhmaa lukiessa).
--
-------------------------------------------------------------------
Pasi Tuomi IBM email: tu...@sci.fi
Vasaramaki 1-3 C 11 www: www.sci.fi/~tuomi
02750 Espoo tel: 040 504 1833 ham: OH2NPS OH3NPS
Marko Mäkelä
>>>>> "Pasi" == Pasi Tuomi <tu...@sci.fi> writes:
Pasi> Toinen tapaus liittyy kemistikokeiluihin. Piti kokeilla miten
Pasi> kauan koeputkea pitaa lammittaa ennen kuin korki "irtoaa". No,
Pasi> irtoshan se korkki. Arvatkaas milta tapetti naytti taman
Pasi> jalkeen.
Tässä ei kai haettu näitä tahallisia kokeiluja, mutta mainittakoon,
että irtolyijykynän pehmeän (B) lyijyn saa hehkumaan valkoisena
antamalla sille auton akkulaturista tai muusta riittävän tehokkaasta
virtalähteestä ytyä. Kovemmat lyijyt syttyvät hieman hitaammin.
Makkaran paistaminen ja veden (vai vedyn) keittäminen 220 voltin
elektrolyysillä on oma lukunsa.
No, kommelluksista mainittakoon, että 4,5 voltin Lego-moottorin
paristokotelon johto sopii aika mukavasti yhteen radioissa ja
partakoneissa käytetyn verkkojohdon liittimen kanssa. Joskus noin
viisi-kuusivuotiaana nassikkana karvaasti totesin, ettei verkkovirtaa
voikaan käyttää paristojen halpana korvikkeena. Vahinkoa ei onneksi
tullut kuin mustunut taskulampun polttimo, joka haisi sähköltä.
Ledeillä en päässyt nassikkana leikkimään.
--
Marko Mäkelä <Marko....@HUT.FI>, http://www.hut.fi/home/msmakela/
Helsinki University of Technology, dept. of Computer Science
Jukka Marin
In article <87hg5uw...@sranje.tky.hut.fi>, Marko Mäkelä wrote:
>Tässä ei kai haettu näitä tahallisia kokeiluja, mutta mainittakoon,
>että irtolyijykynän pehmeän (B) lyijyn saa hehkumaan valkoisena
>antamalla sille auton akkulaturista tai muusta riittävän tehokkaasta
>virtalähteestä ytyä. Kovemmat lyijyt syttyvät hieman hitaammin.
Ja joidenkin kynien "lyijy" (grafiittiahan se kuulemma on) räjähtää, kun
sitä yrittää kuumentaa em. menetelmällä. (Fysiikanopettaja sai yläasteella
yhden silmilleen...)
>Vahinkoa ei onneksi
>tullut kuin mustunut taskulampun polttimo, joka haisi sähköltä.
Miltä sähkö haisee? :-) Ihmetystä tuotti jo väri "sähkönsininen", mutta
että sähköllä on _hajukin_... :-) Niin ja arvatenkin sähkön _ääni_ on
sitä huminaa, jota kuuluu voimalinjoista..
-jm
tua...@skpamnton.jiyui.fi
Jukka Marin wrote
: Niin ja arvatenkin sähkön _ääni_ on sitä huminaa, jota kuuluu
: voimalinjoista..
Alunperinhan sana sähkö on tullut hankaussähköön liittyvistä ilmiöistä:
eli _sähähtelystä_ ja säkenöinnistä. Varsin omintakeinen uudissana, jonka
otti käyttöön Mr. Samuel Roos vuonna 1845 ilmestyneessä kirjassaan
Mintähden ja sentähden.
T.
--
Tuomo Kuivala Email:tua...@kanto.jyu.fi
TNT 9 A 502 phone/fax:014-60 7070
40740 JKL URL:http://www.jyu.fi/~tualku
Arto Niskanen
Marko =?ISO-8859-1?Q?M=E4kel=E4?= (Marko....@HUT.FI) wrote:
: Tässä ei kai haettu näitä tahallisia kokeiluja, mutta mainittakoon,
: että irtolyijykynän pehmeän (B) lyijyn saa hehkumaan valkoisena
: antamalla sille auton akkulaturista tai muusta riittävän tehokkaasta
: virtalähteestä ytyä. Kovemmat lyijyt syttyvät hieman hitaammin.
Lyijystä eli grafiitista tuossa tuli mieleen, kun pienenä harrastin
sellaista, että piirsin
lyijykynällä paperille viivoja. Pistin paperin sitten pitimiin niin, että
viivan päihin sain kytkettyä verkkovirran, of course! Napin painallus, ja
viivassa näkyi sellaisia nättejä pikku kipinöitä, ei kummempaa. No, sitten
napsautin lyijykynästä kärjen ja laitoin gravitaation pitämään sen
pitimissä kiinni. Virtaa. Gravitaatio ei riittänyt pitämään sitä
lyijykynän kärkeä siinä. Valoefektiä en muista, mutta ääniefekti oli
sellainen, että katsoin perheen optisen painostuksen vuoksi parhaaksi
siirtyä rakentamaan nosturia. Käsikäyttöistä.
-A
--
"Windows 95 on helppokäyttöisin kehitetty Windows-järjestelmä"
-Microsoft Vin95 asennusohjelma
Arto Niskanen
tua...@skpamnton.jiyui.fi wrote:
: Jukka Marin wrote
: : Niin ja arvatenkin sähkön _ääni_ on sitä huminaa, jota kuuluu
: : voimalinjoista..
: Alunperinhan sana sähkö on tullut hankaussähköön liittyvistä ilmiöistä:
: eli _sähähtelystä_ ja säkenöinnistä. Varsin omintakeinen uudissana, jonka
: otti käyttöön Mr. Samuel Roos vuonna 1845 ilmestyneessä kirjassaan
: Mintähden ja sentähden.
Kainuun Valon joulun alla julkaisema Sähkön Vuosikymmenet -kirjanen
kertoo, että "elektrisiteetille" suomenkielistä nimeä keksiessä oli
ehdolla sellainen, kuin leiska.
-A, leiskatekniikan insinööriopiskelija
Arto Niskanen
Jukka Marin (jma...@pyy.jmp.fi) wrote:
: In article <87hg5uw...@sranje.tky.hut.fi>, Marko Mäkelä wrote:
: >Tässä ei kai haettu näitä tahallisia kokeiluja, mutta mainittakoon,
: >että irtolyijykynän pehmeän (B) lyijyn saa hehkumaan valkoisena
: >antamalla sille auton akkulaturista tai muusta riittävän tehokkaasta
: >virtalähteestä ytyä. Kovemmat lyijyt syttyvät hieman hitaammin.
: Ja joidenkin kynien "lyijy" (grafiittiahan se kuulemma on) räjähtää, kun
: sitä yrittää kuumentaa em. menetelmällä. (Fysiikanopettaja sai yläasteella
: yhden silmilleen...)
Eh... hehehe.. hehe <punastuu>
: >Vahinkoa ei onneksi
: >tullut kuin mustunut taskulampun polttimo, joka haisi sähköltä.
: Miltä sähkö haisee? :-) Ihmetystä tuotti jo väri "sähkönsininen", mutta
: että sähköllä on _hajukin_... :-)
WhAt!?! Alan pioneerin nenä ei tunne sähkön hajua???
Niin, joo, TTL-puolella käytetään niin pieniä jännitteitä, ettei sitä nenä
haista. Kokeile muutamaa kymmentä kilovolttia. Sillä sellainen nätti
kipinä, niin siinä on selvä hajujälki.
Toisaalta voi kokeilla muutamaa kymmentä ampeeria. Sillä taas mukava,
pikku kipinä ja nuuhkaisu. :)
: Niin ja arvatenkin sähkön _ääni_ on
: sitä huminaa, jota kuuluu voimalinjoista..
: -jm
-A
Tuomas Eerola
In article <tuomi.8...@sci.fi>, Pasi Tuomi <tu...@sci.fi> wrote:
>Kirjoitelkaas virtuoosit lisaa naita kommelluksia, niista
>ikaankuin loytaa itsensa :) (Harvoin on saanut nauraa nain paljon
>tata ryhmaa lukiessa).
Eräs tuttavani oli korjaamassa mankkaansa myöhään illalla eikä systeemi
tuntunut heräävän lainkaan henkiin. Oli sitten tullut mieleen että mahtaako
saada virtaa, ja eikun kielenpäällä kokeilemaan. Eihän tuo mitään mutta
kun kyseessä ei ollut paristo vaan 220 volttia verkkovirtaa. Parina
ensimmäisenä päivänä ei tarvinnut syödä lainkaan, ja pariin viikkoon ei
ollut minkäänlaista makuaistia..
Tuomas
Koivisto Teemu
Arto:
> WhAt!?! Alan pioneerin nenä ei tunne sähkön hajua???
Usein tuo mukava sähkön haju (läpilyönnissä) on otsonin haju.
Jos pelkää otsoniaukkoja niin leiskauttelemalla kunnon
kipinöitä voi tilannetta parantaa. Huono puoli hommassa
on se, että otsoni sattuu olemaan ihmiselle melkoisen
myrkyllistä....
T-mu
Arto Niskanen
Jukka Marin (jma...@pyy.jmp.fi) wrote:
: Olisipa aikoinaan ollut nykyinen tieto ja rahaa - tai nykyään yhtä paljon
: aikaa kuin ennen. Mitähän sitä saisikaan aikaan... :-)
<haaveileva huuuooookaus>
:)
Tapio Haapala
Humm ledi särkyy vaihto virrasta ???
No ei ledit sillain pitäis käyttäytyä mutta oisko kyse ollut kaasu
lampusta (käytettiin ennen muinoin paljon merkkivaloina)
Joop ope ei kans tykännyt kun "testattiin" ledejen sieto kykyä
15voltissa lähti ja äkkiä.
Tuossa tuli sellanen taas mieleen kun kaveri oli amiksessa ja sille oli
annettu tehtäväksi vaihtaa lamppu.
Miten joku voi tyriä lampun vaihdon??????
Kyllä voi ja hyvin.
Joku nerokas vitsiniekka oli laittanut jääkaappiin 24v palaneen hekun
230v hekun paikalle.
Onnellinen kaverini otti hehkun pois ja katsoi jännitteen pyysi opelta
uuden hehkun ja oli tyytyväinen.
Ope lähti kahville ja kaveri meni kaapille. Hallissa oli tyypillinen
meteli kun kaveri alkoi pyörittää hehkua kantaan jaaaa.....
jytkistä luokka hiljeni porukka kyykisty ja sellanen helinä kävi kun
lasin palat sitten saavuttivat lattian.
Tovin aikaa luokassa oli täysin hiljasta ja kaveri piteli sormiaan.
Nooh sattuuhan sitä sormista oli tunto pois seuraavan viikon ja
lattialta löytyi lasia seuraavan kuukauden.
Tapsa
===========================
Tapio Haapala
tapio....@edu.pudis.fi
edu.pudis.fi/~tahaapal
===========================
Tomi Holger Engdahl
Tapio Haapala <tapio....@edu.pudis.fi> writes:
> Humm ledi s{rkyy vaihto virrasta ???
> No ei ledit sillain pit{is k{ytt{yty{ mutta oisko kyse ollut kaasu
> lampusta (k{ytettiin ennen muinoin paljon merkkivaloina)
> Joop ope ei kans tyk{nnyt kun "testattiin" ledejen sieto kyky{
> 15voltissa l{hti ja {kki{.
Kyllä ledin saa hajalle vaihtovirralla. LEDeillä on rajattu estosuuntaisen
jännitteen kesto, ja jos lediin syöttää liikaa vastasuuntaista jännitettä
(yleensä luvattu kesto ledeillä muutaman voltin) niin ledin saa kyllä
rikki. Tämä estosuuntainen sallittu jännitel tulee heti ylitettyä kun
LED kytketään vaihtojännitelähteeseen jonka suuruus on suurempi kuin
muutama voltti.
LEDin hajoamisen vastaasuuntaisen jännitteen takia voi estää esimerkiksi
laittemalla LEDin rinnalle toisen samanlaisen ledin toisin päin tai
esimerkiksi 1N4148 diodin (päästä virran läpi LEDin estosuunnassa, joten
estosuuntainen jännite jää alle voltin).
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
I maintain electronics and PC hardware web pages at
http://www.hut.fi/Misc/Electronics/
Jukka Pöyry
On 21 Feb 1998 10:37:34 +0200, Koivisto Teemu <tee...@ele.tut.fi> wrote:
>Arto:
>> WhAt!?! Alan pioneerin nenä ei tunne sähkön hajua???
>
>Usein tuo mukava sähkön haju (läpilyönnissä) on otsonin haju.
Entäs sitten kuparin haju? Mikä/mitä se on?
Pentuna tuli usein laskettua pennipurkin sisältöä ja sen jälkeen sormet
haisivat aivan "kuparilta". Samoin uusilla kuparipinnoitetuilla
petankkikuulilla hetken pelattuaan kädet haisevat "kuparille".
Mahtaako tuon aiheuttaja olla joku yhdiste, jota syntyy käsissä olevan
hien ja rasvan kosketuksesta kupariin?
Tapio Haapala
> Miltä sähkö haisee? :-) Ihmetystä tuotti jo väri "sähkönsininen",
> mutta
>
> sitä huminaa, jota kuuluu voimalinjoista..
>
> -jm
Niin eihän ne sähkön todellisia ominaisuuksia ole mutta kyllä minäkin
sanon että sähkö haisee ,sillä on väri, ja ääni.
Niin sähkö haisee palaneelle siis sellanen oman laatunen palaneen haju
"sillä" on.
Värikin tulee jostain mistä lie mutta silti sitä sanotaan sähkön
siniseksi.
Niin sitä ihminen vaan yhdistelee asiaita mutta pääasia että asia tulee
ymmärretyksi niin kuin aikaisemminkin olen joskus sanonut.
--
Jarkko Huttunen
Pasi Tuomi wrote:
> Toinen tapaus liittyy kemistikokeiluihin. Piti kokeilla miten
> kauan koeputkea pitaa lammittaa ennen kuin korki "irtoaa".
> No, irtoshan se korkki. Arvatkaas milta tapetti naytti taman jalkeen.
>
Kyllähän noita korkkeja tuli Pikku Kemisti -setilla paukuteltua. Oman
huoneeni katto oli täynnä ruskeita täpliä vuosikausia kokeilujen
jälkeen. Eipä vanhemmat hankkineetkaan Chemistry 2:sta 6:sta
puhumattakaan.
Muuntajilla tuli myös leikittyä. Kytkin muistaakseni kaksi muuntajaa
päräkkäin (ensiö-ensiö) käsi osui sitten yhteen napaan ja kyllä tärähti.
Mittasin mittarilla jännitteeksi n 700 V.
Jake
Kalle Tuulos
Olimme vaimon kanssa häämatkalla Thaimaassa syksyllä ja siellä myytiin
sulkapallomailan näköisiä, sähkökäyttöisiä, paristoilla (2x1.5V)
toimivia kärpäslätkiä. Hinta noin kymppi meikäläistä rahaa. Idea on että
verkkoon tulee napista painamalla jännite jolloin zzZAP ja kärpänen on
grillattu.
Lokakuun alussa kun tulimme kotiin, pörräsi asunnossamme yksi kärpänen
mutta ei kauaa. Siitä tuli paha haju. Täytyy sanoa, että tuo vaikuttaa
aika humaanilta kärpästentappovehkeeltä, näyttävät kuolevan välittömästi
vs. "vanhanaikainen" kärpäslätkä.
Arvelinpa sitten, että tuossa on varmaan käytetty jotain
kertakäyttökameran salamalaitteen tyyppistä jännitteennostajaa (1.5 ->
300V) ja kaverin kanssa mittasimme taskuyleismittarillani (mallia Radio
Shack, kesto 500V) että paljonkos tuossa jännitettä on. Mittari pomppasi
heti 999 volttiin ja ennenkuin ehdimme reagoida mitään, kuului
mittarista hervoton pamaus ja näyttö pimeni. Luulin vain sulakkeen
palaneen mutta mittarin ainoassa mikropiirissä oli kraateri.
- kalle -
Risto Paasivirta
Itse aikoinaan yritin rakentaa 0-30V reguloitua virtalähdettä,
joka oli hieman kykyjeni yläpuolella. Kun laitoin viritykseen
virrat ensimmäisen kerran, merkkiledi räjähti hiduiksi. Kor-
jasin kytkennän, ja kun laitoin sen päälle uudestaan ja regu-
laattoripiiri loisti hetken aikaa valkohehkuisena... Muita
projekteja olivat esm. Commodore 64-koneeseen reset-kytkin,
joka resetoi koneen yhdistämällä user-portin +5V linjan maahan,
sekä urhea mutta tuhoontuomittu yritys digitoida ääniä kytke-
mällä mikrofoni paddleporttiin.
Pikkukemistinä olen mm. kaatanut pullollisen jodiliuosta sänkyyni,
ryypännyt juomalasista ammoniakkia, kokeillut asuintiloissa
onnistuneesti _sangen pahanhajuisten_ aineiden puhdistamista
sublimoimalla ja vahingossa sytyttänyt noin neljänneskilon
omatekoista ruutia... ihme kyllä ei kertaakaan vakavia vammoja.
Risto
--
Risto Paasivirta, paasivir at jyu dot fi
Tapio Haapala
> Eräs tuttavani oli korjaamassa mankkaansa myöhään illalla eikä
> systeemi
> tuntunut heräävän lainkaan henkiin. Oli sitten tullut mieleen että
> mahtaako
> saada virtaa, ja eikun kielenpäällä kokeilemaan. Eihän tuo mitään
> mutta
> kun kyseessä ei ollut paristo vaan 220 volttia verkkovirtaa. Parina
> ensimmäisenä päivänä ei tarvinnut syödä lainkaan, ja pariin viikkoon
> ei
> ollut minkäänlaista makuaistia..
>
> Tuomas
Enolleni joka on doplomi insinööri kävi jus saman lailla.
En vaan muista oliko kyse radiosta vai jostain sen oma tekoisesta
laitteesta.
Nooh tosin se tuli siinä yhteydessä mieleen kun se testaili kuvaputken
takana että onko siellä jännitettä kostutetulla sormen päällä.
ILOITKAAMME TOISTEMME TYRIMISISTÄ!!!!!
Tapio Haapala
Koivisto Teemu wrote:
> Arto:
> > WhAt!?! Alan pioneerin nenä ei tunne sähkön hajua???
>
> Usein tuo mukava sähkön haju (läpilyönnissä) on otsonin haju.
> Jos pelkää otsoniaukkoja niin leiskauttelemalla kunnon
> kipinöitä voi tilannetta parantaa. Huono puoli hommassa
> on se, että otsoni sattuu olemaan ihmiselle melkoisen
> myrkyllistä....
>
> T-mu
Mutta eihän sähkön sininenkään ole SÄHKÖN väri.
Eikä ääni ole SÄHKÖN ääni vaan voimalinjoissa se tulee siitä kun linjat
resonoivat magneettikentän tahdissa.
Tai minä sanon sähkön ääneksi myös sitä bzzz joka tulee valokaaresta.
Ja otsonin paikka tosiaan on yläilmoissa mutta käykääs sinne räiskiin
jollain se ois päivän hyvä työ.
Sinne pari sellasta 100km pitkää valokaarta niin johan tulee otsonia.
Jukka Rajala
Muistui mieleen kun n.vuonna -76 ollessani PSO-yhtiön leivissä,ja
kysäisin huolto-päälliköltä uutta mittalaitetta,putkivoltti-mittaria,ja
pomo
vastusteli viikon verran kunnes sitten ilmoitti:"Olen harkinnut asiaa ja
hankin sen mittarin!" Ukko oli pirun tarkka firman rahoista ja ihmettelin
mistä nyt kelkan kääntö.Viikon päästä oli laatikko pöydälläni,jee sanoin
mä,
mittari on siinä...avasin ja ihmettelin mittarin kokoa,,,ja vilkaisin
pakkaus
laatikkoa enkä ajatellut miksi se on pinttyneen pölyn peitossa...
No joo,mittari oli UUSI,mutta vuodelta 1943!! Laatikossa oli mukana
Manuaali ja siinä ja mittarissa leimat US ARMY-Signal Corps .......
Mittari oli kait hankittu sodanjälkeen ylijäämä varastosta ja jäänyt
varaston
hyllylle lojumaan.Pomo oli sen löytänyt vahingossa sopivasti.
Mittari piti hehkuttaa ½ tuntia ennen käyttöä ja se toimi ihan ok.
Aika kolhon kokoinen se vaan oli.
t.Jukka
Arto Niskanen <ar...@otol.fi> wrote in article <6ckdpi$f...@pan.otol.fi>...
> tua...@skpamnton.jiyui.fi wrote:
> : Jukka Marin wrote
>
> : : Niin ja arvatenkin sähkön _ääni_ on sitä huminaa, jota kuuluu
> : : voimalinjoista..
>
> : Alunperinhan sana sähkö on tullut hankaussähköön liittyvistä ilmiöistä:
> : eli _sähähtelystä_ ja säkenöinnistä. Varsin omintakeinen uudissana,
jonka
> : otti käyttöön Mr. Samuel Roos vuonna 1845 ilmestyneessä kirjassaan
> : Mintähden ja sentähden.
>
> Kainuun Valon joulun alla julkaisema Sähkön Vuosikymmenet -kirjanen
> kertoo, että "elektrisiteetille" suomenkielistä nimeä keksiessä oli
> ehdolla sellainen, kuin leiska.
>
> -A, leiskatekniikan insinööriopiskelija
>
Ilkka Sainio
Tapio Haapala wrote:
> Mutta eihän sähkön sininenkään ole SÄHKÖN väri.
> Eikä ääni ole SÄHKÖN ääni vaan voimalinjoissa se tulee siitä kun linjat
> resonoivat magneettikentän tahdissa.
> Tai minä sanon sähkön ääneksi myös sitä bzzz joka tulee valokaaresta.
>
Noin vahvavirtapuolelta (sähkönjakelu) sanoisin sähkön värin olevan
sininen (pimeässä upean näköinen).
Liian usein se vaan on kirkkaan valkoinen...
Ainakin keskijännitteellä ääni tulee useimmiten rikkinäisistä tai
likaisista eristimistä.
Valokaaresta sensijaan lähtee vain pirunmoinen pamaus.
Ja otsoni haisee kyllä nokassa, mutta usein haisee myös palanut maali,
kulmakarva, otsatukka, haalarin hiha, muovi jne.
Sähköön liittyvistä kommelluksista taas sähkölaitosasentajalla on
kokemusta lähinnä tuollaisista oikosuluista, joita tulee virtakiskojen
väliin osuneista meisseleistä tai avaimista. Pitäisihän jännitetöissä
käyttää oikeita työkaluja, mutta kun joskus kumminkin...
Eräälle asentajalle sattui jakokaapilla seuraavaa: asentaja oli
kytkemässä johtoa kaappiin ja lauma pikkupoikia katseli vieressä.
Tietysti piti näytellä tärkeää ja silloin se meisseli osui kiskoihin
(syöttö jakokaapille oli 630 A) ja pamaus oli hirmuinen. Asentaja kaksi
metriä taaksepäin selälleen valopallon saattelemana. Ja pikkupojat
siihen: Kiva setä, kiva, tee uudestaan toi!
Ilkka Sainio
Tapio Haapala
>
Joop testattiin tossa koulussa "vähän" sähkömagneettia.
Niin tein sen mangneetin ja kai siinä tuli joku materiaali vika mutta se
ei pelannut.
Enisn testasin 3v 2A sitten 4,5 2A ja sitten 6v2A, 9V2A no ei
edelleenkään MITÄÄN
mangnetisoitumis ilmiötä.
Päätin antaa enemmän virtaa koska se otti kaiken mitä sille tarjosin
12V6A ei mitään.
Nooh laturi ja muuntaja oli testattu mietin mistä lisää VIRTAA.
Ei löyynyt muuta kuin puikko hitsain (vuodelta käpy ja miekka) kytkin
piuhat kiinni ja
laitoin 24V15A EI MITÄÄN vähän vain lämpes sitten 24V 25A EI
EDELLEENKÄÄN MITÄÄN nooh sitten hermostuin laitoin 150A ja jo tapahtu.
Sylinteri mangneetin kuori lensi veke ja tupsahti vaan kun koko homma
häipyi savun taakse. Sitten kun sen sain löydettyä ja katsoin tarkemmin
oli KAIKKI mitä käämien välissä oli ollut hävinnyt kokonaan(5kerrosta
paperia ja paksulti lakkaa).
Mikä tästä hehkuvasta möykystä oli opetuksena
elektroniikan harrastajalle????? EI YHTIKÄS MITÄÄN.(kaikki pitää
kumminkin testata itse.
Timo Viinanen
> Mutta eihän sähkön sininenkään ole SÄHKÖN väri.
>Eikä ääni ole SÄHKÖN ääni vaan voimalinjoissa se tulee siitä kun linjat
>resonoivat magneettikentän tahdissa.
>Tai minä sanon sähkön ääneksi myös sitä bzzz joka tulee valokaaresta.
>Ja otsonin paikka tosiaan on yläilmoissa mutta käykääs sinne räiskiin
>jollain se ois päivän hyvä työ.
>Sinne pari sellasta 100km pitkää valokaarta niin johan tulee otsonia.
>--
Siinä olisi innokkaalla sähkönörtillä muutama megametri käämittävänä
kipinäinduktoriin ;-)
Maalattava pinta hiotaan sitäpaitsi ennen uudelleen maalaamista
**Miranol purkin ohje vuodelta 1967** Boozeman 1998
G. Fragostini
Alkaa mennä jo huumoripalstan puolelle, mutta en malta...
Tapio Haapala wrote:
> Tai minä sanon sähkön ääneksi myös sitä bzzz joka tulee valokaaresta.
Ja minä sitä "GNNNN", joka kuuluu muuntajasta kun sitä vähän rasitetaan
:-)
> Tapsa
-FK-
(Change 'frank' to 'frans' in my E-mail address to send a reply)
__/____
'O----O-' If it doesn't run, chrome it!
--------------------------------------------
Jukka Rahikainen
> Sähköön liittyvistä kommelluksista taas sähkölaitosasentajalla on
> kokemusta lähinnä tuollaisista oikosuluista, joita tulee virtakiskojen
> väliin osuneista meisseleistä tai avaimista. Pitäisihän jännitetöissä
> käyttää oikeita työkaluja, mutta kun joskus kumminkin...
>
Noissa hommissa täytynee olla vielä astetta tarkempi,kuin täällä vastaanotto
päässä ettei pääse hengestään
mutta kuulin noista sähkölaitos jutuista sen verran joskus että jossain
Suomen niemen ydinvoimaloista
(oisko ollut Loviisassa ? ) ois käynyt silleen että generaattori huoneen
huoltotöissä joku onneton
asentaja oli onnistunut tiputtamaan perisuomalaisen säätö-työkalun
,rautakangen jonkun toiminnassa olleen generaattorin virtatouvien
läheisyyteen silleen sopivasti että oli kuulema indusoitunut pienet virrat
(siis ei mitään galvaanista kontaktia ) ja se oli muuttunut kylä-sepälle
sopivan kuumaksi eli punahehkuiseksi , en tiedä pitäneeköhän paikkaansa ??
Jukka
--
Remove "no_spam" to send a reply
Pasi Lassila
Tuli tässä muisteltua omia kokemuksia sähköisistä ilmiöistä.
Yksi varhaisemmista on kun olin noin 5 vuotias. Otin isän romulaatikosta
jatkoroikan, jossa ei ollut toisessa päässä kuin kupari piuhat. Menin omaan
huoneeseen ja työnsin pistokkeen seinään. Laitoin rautakappaleen lattialle
(kuulemani mukaan johtaa hyvin sähköä) ja kosketin johdon kummallakin navalla
rautapalikkaa. Sulakehan siinä paloi. Onneksi äiti oli imuroimassa samaan aikaan,
joten sulakkeen palamista ei osattu yhdistää minuun. Otin sitten kaksi
muovipalikkaa ja siirsin metallipalikan niillä roskikseen, jotten saisi siitä enää
sähköiskua(kuulemani muukaan muovi ei johtanu sähköä). Oli tuo sähkö silloin
vielä paljon ihmeelisempää.
Jo ekaluokalla tutut toivat minulle hajonneita televisioita ja stereoita. Ei
suinkaan korjattavaksi vaan hajotettavaksi. Löytyihän niistä monen moista
ihmeellistä osaa. Laitteet laitettiin niin moneen atomiin kuin ilman
sähkötyökaluja ja teräsmiehen voimia sai. Kaappi oli sitten täynnä lasipurkkeja
täynnä muttereita, johdonpätkiä ym. Eihän sitä tiennyt vaikka niitä vielä
tarttiskin. Yksi mielenkiintoinen purkuoperaatio oli imuri. Muuten osat oli turhan
isoja ja tylsiä, mutta moottorissa oli monenmonta metriä kuparilankaa.
Jo kolmannella luokalla sain oman Weller juotinaseman. Äitini kun kasasi
piirilevyjä Esab:illa. Monena iltana sitten jännitin mitä mielenkiintoisia osia
äiti toisi töistä. Vastus oli siihen aikaan yhtä ihmeellinen kuin transistori.
Protolevyä, tinaa ja vastuksia tulikin juotettua melko läjä.
Kun minulla sattui vielä olemaan kaksois sisko, oli pakko silloin tällöin tehä
muutamia jekkuja. Vetopommmit oli muuten mukavia. Sähköpuolen jekuista on
kuitenkin ehdoton ykkönen salakuuntelu laite jonka väsäsin viidennellä luokalla.
Pieni vahvistin+10 metriä kaiutinkaapelia+kaiutin+mikrofoni=PALJON HUBAA.
Yksi paljon huvia tuottanut kapistus oli 12V/2A muuntaja.Mikropiirien ja ledien
räjäyttely oli tinalangalla hitsaamisen ohella ihan hauskaa.
Pasi
Remove SPAM_ME_NOT from e-mail address if you want to send me some mail.
Tapio Haapala
G. Fragostini wrote:
> Alkaa mennä jo huumoripalstan puolelle, mutta en malta...
>
Tehdään oma palsta joka olisi "opetus palsta"
Elektroniikalle siis just näille juttuille
GCC
JM> Elkon poltin samaisella verkkolaitteella, kun minulla oli kaappiin
JM> raken- nettu varavalojErjestelmE (pienellE NiCd-akulla ja legoista
JM> rakennetulla releellE (joka toimi melko epEluotettavasti, mutta se on
JM> taas toinen juttu)), johon oli lipsahtanut suodatuselko vEErin pEin.
JM> Kesti aikansa, sitten alkoi kaapista kuulua outoa suhinaa. Avasin oven
JM> ja nEin, miten elko suihkutti jotain m/ss/E ympEri kaappia. MitEhEn
JM> PCB:tE siitEkin sain elimist//ni onnellisen tietEmEtt/mEnE..
JM> Olisipa aikoinaan ollut nykyinen tieto ja rahaa - tai nykyEEn yhtE
JM> paljon aikaa kuin ennen. MitEhEn sitE saisikaan aikaan... :-)
Jaa-a... Tuossa muutama vuosi sitten latasin auton akkua omatekoisella
laturilla. Akku oli ikkunan ulkopuolella ja laturi, johon kuului toroidimuun-
taja, silta, suotokonkka (kasvatti jannitetta kun muuntaja oli vain 12-
volttinen) ja virtamittari, oli sisalla tyopoydalla. Suotokonkka oli
tommoinen 78000uf:n 90v:n ikivanha lyytti, noin 25 cm korkea, 8 cm halkaisi-
jaltaan. Johdot menivat ikkunasta ulos akkuun, ja latausvirta oli noin 4A.
Olin kaverin kanssa ulkona vahan matkan paassa, kun mutsi tulee huutamaan
etta tanne ja heti! No, juoksen sisaan ja naen tyopoydalla kondensaattorin,
johon menee punaisena hehkuvat johdot ja joka suihkuttaa kiehuvaa elektrolyyt-
tia komeana metrin patsaana. Huone oli taynna savua ja haju meheva =).
Kylla se vatsassa kouraisi ja heti paakytkimelle katkaisemaan virta, kun
ei lahelle uskaltanut menna... Ja sitten patalappujen kanssa tulikuuma konkka
ulos jaahtymaan. Arvatkaas toimiko se lyytti sen jalkeen?-)
... WinErr 00D:Window closed - Do not look outside
___ Blue Wave/DOS v2.30 [NR]
Timo Viinanen
Kai se on pakko sitten itsekin kertoa... Koulussa oli fysiikan luokassa
wanha influenssikoje, jolla pelleilimme ja kuinka sattumalta samaisessa
luokassa oli remppajätkiltä jäänyt sähköporakone. Ei muuta kun porakone
veivin akselille ja kierroksia. Kipinät kasvoi ~2 senttimetristä tuonne
10-12 senttiin. Leikki loppui siihen, kun minä menin ja laitoin käteni
kipinäväliin. Kaveri tietysti huomasi hetkensä koittaneen ja väänsi
porakoneeseen täydet kierokset. Samassa kipinä hyppäsi meidän täyteksi
yllätyksksi kahden massiivisen paperikonkan ja muun laitteiston kytkimenä
toimivan teräsvivun yli ja samantien kipinävälissä käden läpi. Kyllä siinä
vähän aikaa oli naamat valkoisena, mutta sitten porukka alotti hiljasen
hihittelyn joka kasvoi hirnunnaksi. Loppujen lopuksi opettajan pokkakin
petti ja opetuksesta ei tullut mitään. Oikeassa kädessä keskellä kämmentä on
muuten 1 mm kokoinen valkoinen täplä. Mistäköhän johtuu ;-)
Jouko Valta
Jukka Rahikainen <jukka.rahikainen@no_spam.icl.fi> writes:
> > Sähköön liittyvistä kommelluksista taas sähkölaitosasentajalla on
> > kokemusta lähinnä tuollaisista oikosuluista, joita tulee virtakiskojen
> > väliin osuneista meisseleistä tai avaimista. Pitäisihän jännitetöissä
> > käyttää oikeita työkaluja, mutta kun joskus kumminkin...
...
> ,rautakangen jonkun toiminnassa olleen generaattorin virtatouvien
> läheisyyteen silleen sopivasti että oli kuulema indusoitunut pienet virrat
> (siis ei mitään galvaanista kontaktia ) ja se oli muuttunut kylä-sepälle
> sopivan kuumaksi eli punahehkuiseksi , en tiedä pitäneeköhän paikkaansa ??
Onhan tuo mahdollista. Kuonavasaroitakin on haihdutettu erinaisia kappaleita
savuna ilmaan kun isku sattuukin osumaan johonkin 63...250A kaapeliin.
Ja kun on kerran p ä ästy isompiin j ännitteisiin, niin jatketaan.
Kerran salama iski p äll ä olevaan hehkulamppuun. Sen kupu paloi aivan t äyteen
pieni ä reiki ä, ja hehkulanka leimahti tuleen. Ty öp äiv ä loppui sill ä kertaa
siihen...
Kaupungilta r äj ähti muutama vuosi sitten kesken Dallasin yksi ukkosen
vikuuttama 110kV muuntaja.
Puoli kaupunkia tietysti pimeni. Poliisit viel ä kyseliv ät muuntamolle p äin
hurjastelleelta asantajalta ett ä onko jonnekin kiire, vai?
Mittausmuuntaja on sellainen 120cm korkea posliinieristimen sis ä än rakennettu
kapasitiivinen viritys, joka on sy önyt mm. tuuman paksuisen rautapuran.
Muuntamolla oli öljyt ja vedenpoistorakeet pitkin lattioita. Porukan
palaveeratessa muuntajien (3 kpl) kohtaloa voimayhti ö p ä ätti kuitenkin
kokeilla josko muuntajan kara l ähtisi "brute forcella" ja v ä änsi virrat
p ä älle. Silloin t öm ähti toinen.
Lehden pakinoitsija sitten vinoili ett ä operaatio oli tarkasti ajoitettu kun
muuntaja hajoaa samalla hetkell ä kun uusi saapuu kaupunkiin, mutta ehk ä
kytkent ät öillekin olisi voinut varata hieman aikaa.
Sekin on kokeiltu, ett ä 35A (tulppa)sulaketta ei kannata yritt ä ä vaihtaa
kuorma p ä äll ä. P ä äsi, piru, iskem ä än kipin än ja jys ähti kuin kiv ä ärinlaukaus.
Sulake tietysti paloi.
Ja porukat rupoesivat kerran testaamaan yleismittareitaan. No, Fluke kiini
pistorasiaan, ja kaikki kunnossa. Sitten sama temppu mik ä-lie kiinalaisella
mittarilla. Kotelossa vaan leimahti ja sulake paloi. Tarkempi tutkimus
kuitenkin osoitti ett ä mittari oli kyll ä ehj ä, se oli vaan unohtunut
ampeerialueelle.
No, sulakkeet olivat k äyt äv äll ä nousukeskuksessa, joten ei muuta kuin
soittamaan talonmiest ä vaihtamaan isompi sulake...
Ja V-kilpailuista puheenollen, entisaikaan siihen kaytettiin maamoottorin
tulpan johtoa. (-:
--jopi; // jopi@{stekt,zombie}.oulu.fi No Spam! (-: Jouko Valta
Spams to: postm...@warez.ton.tut.fi or pres...@whitehouse.gov
------ Unixvertas Ouluensis, Department of Overloaded Calculators ------
Risto Mäkinen
GCC wrote:
>
> Jaa-a... Tuossa muutama vuosi sitten latasin auton akkua omatekoisella
> laturilla. Akku oli ikkunan ulkopuolella ja laturi, johon kuului toroidimuun-
> taja, silta, suotokonkka (kasvatti jannitetta kun muuntaja oli vain 12-
> volttinen) ja virtamittari, oli sisalla tyopoydalla. Suotokonkka oli
Korjataan nyt tämäkin "kommellus", jota et vielä huomannut. :)
Nimittäin sillä suotokonkalla ei ollut siinä kytkennässä mitään virkaa.
Muuntaja/tasuri jännitteen _tehollisarvo_ on se 12 V, eikä se millään
konkalla
siitä kasva, vaikka yleismittarisi muuta väittäisikin.
RM
Jani Frilander
Siis täh?
Jos on kokoaaltosuunnattua sinijännitettä, niin sen huippuarvo
on neliöjuuri 2 * tehollisarvo. Kun kytkentään lisätään riittävän
iso kondensaattori (virtaan nähden), muuttuu jännite lähes tasa-
jännitteeksi, joka on yhtäsuuri kuin äskeinen huippuarvo. Jännitteen
tehollisarvo siis nousee neliöjuuri 2 kertaiseksi.
--
The sticker on the side of the box said "Supported Platforms:
Windows 95, Windows NT 4.0, or better", so clearly Linux was
a supported platform.
-+-+-+-+-+- email: Jani.Fr...@mail.wwnet.fi -+-+-+-+-+-+-
Pasi Tuomi
In article <6d3jld$1kq$2...@tron.sci.fi>, "Timo Viinanen" <booz...@sci.fi> wrote:
>Kai se on pakko sitten itsekin kertoa... Koulussa oli fysiikan luokassa
>wanha influenssikoje, jolla pelleilimme ja kuinka sattumalta samaisessa
>luokassa oli remppajätkiltä jäänyt sähköporakone. Ei muuta kun porakone
>veivin akselille ja kierroksia. Kipinät kasvoi ~2 senttimetristä tuonne
>10-12 senttiin. Leikki loppui siihen, kun minä menin ja laitoin käteni
>kipinäväliin. Kaveri tietysti huomasi hetkensä koittaneen ja väänsi
>porakoneeseen täydet kierokset. Samassa kipinä hyppäsi meidän täyteksi
>yllätyksksi kahden massiivisen paperikonkan ja muun laitteiston kytkimenä
>toimivan teräsvivun yli ja samantien kipinävälissä käden läpi. Kyllä siinä
>vähän aikaa oli naamat valkoisena, mutta sitten porukka alotti hiljasen
>hihittelyn joka kasvoi hirnunnaksi. Loppujen lopuksi opettajan pokkakin
>petti ja opetuksesta ei tullut mitään. Oikeassa kädessä keskellä kämmentä on
>muuten 1 mm kokoinen valkoinen täplä. Mistäköhän johtuu ;-)
Heh, lievää tilannekomiikkaa :) ...terveisin "vedet silmissä" nauranut...
Pasi
PS. Lisää näitä juttuja, mä arkistoin kaikki mitä kerkiän lukea...
Reijo Hakala
Jani Frilander (jani.fr...@mail.wwnet.fi) wrote:
: Siis täh?
Nimenomaan, TÄH???
: Jos on kokoaaltosuunnattua sinijännitettä, niin sen huippuarvo
: on neliöjuuri 2 * tehollisarvo. Kun kytkentään lisätään riittävän
: iso kondensaattori (virtaan nähden), muuttuu jännite lähes tasa-
: jännitteeksi, joka on yhtäsuuri kuin äskeinen huippuarvo. Jännitteen
: tehollisarvo siis nousee neliöjuuri 2 kertaiseksi.
No kyllä se nouseekin, kuormittamattomana jännite nousee tuon verran.
Mutta kun kuormitusta on tarpeeksi, jännite tipahtaa alemmas.
Esimerkkinä mainittakoon virtalähteeni, jossa on 24V / 50W muuntaja,
tasasuuntauksen jälkeen jännite on n. 33V. Kun kytken virtalähteen
perään 50W Wellerin(24V), maksimi jännite, jonka pystyy säätämään
juottimen lämmetessä on n. 24V.
Tuo johtuu juuri siitä, että tasasuuntauksen jälkeen jännitteen
tehollisarvo ei ole tuota, jota väitit. Ja vaikka suodattamassa
olisi gigafaradiluokan kondensaattori, jännite tippuu alaspäin,
varsinkin siinä tapauksessa, kun kuormitetaan muuntajaa maksimi-
arvoilla.
Ja tuossa akkulaturisysteemissa, josta tämä lähti liikkeelle, ei
kondensaattorilla ole mitään merkitystä, mikäli se on kytketty
akun napojen väliin, kun sietä akkulaturin muuntajalta ei tule
yhtään enempää virtaa, oli sitten kondensaattori tai ei...
--
---
rhakala
Risto Mäkinen
Jani Frilander wrote:
> > > Jaa-a... Tuossa muutama vuosi sitten latasin auton akkua omatekoisella
> > > laturilla. Akku oli ikkunan ulkopuolella ja laturi, johon kuului toroidimuun-
> > > taja, silta, suotokonkka (kasvatti jannitetta kun muuntaja oli vain 12-
> > > volttinen) ja virtamittari, oli sisalla tyopoydalla. Suotokonkka oli
> >
> > Nimittäin sillä suotokonkalla ei ollut siinä kytkennässä mitään virkaa.
> > Muuntaja/tasuri jännitteen _tehollisarvo_ on se 12 V, eikä se millään konkalla
> > siitä kasva, vaikka yleismittarisi muuta väittäisikin.
> >
> Siis täh?
>
> Jos on kokoaaltosuunnattua sinijännitettä, niin sen huippuarvo
> on neliöjuuri 2 * tehollisarvo. Kun kytkentään lisätään riittävän
> iso kondensaattori (virtaan nähden), muuttuu jännite lähes tasa-
> jännitteeksi, joka on yhtäsuuri kuin äskeinen huippuarvo. Jännitteen
> tehollisarvo siis nousee neliöjuuri 2 kertaiseksi.
>
Joo, mutta pätee vain kun piiri on kuormittamaton.
Käytännössä akku kyllä imee kaiken sykkivän tasavirran, ei siitä
jää konkalle ylimääräiseksi.
RM
Jani Frilander
Risto Mäkinen wrote:
>
> Jani Frilander wrote:
>
> > > > Jaa-a... Tuossa muutama vuosi sitten latasin auton akkua omatekoisella
> > > > laturilla. Akku oli ikkunan ulkopuolella ja laturi, johon kuului toroidimuun-
> > > > taja, silta, suotokonkka (kasvatti jannitetta kun muuntaja oli vain 12-
> > > > volttinen) ja virtamittari, oli sisalla tyopoydalla. Suotokonkka oli
> > >
> > > Nimittäin sillä suotokonkalla ei ollut siinä kytkennässä mitään virkaa.
> > > Muuntaja/tasuri jännitteen _tehollisarvo_ on se 12 V, eikä se millään konkalla
> > > siitä kasva, vaikka yleismittarisi muuta väittäisikin.
> > >
> > Siis täh?
> >
> > Jos on kokoaaltosuunnattua sinijännitettä, niin sen huippuarvo
> > on neliöjuuri 2 * tehollisarvo. Kun kytkentään lisätään riittävän
> > iso kondensaattori (virtaan nähden), muuttuu jännite lähes tasa-
> > jännitteeksi, joka on yhtäsuuri kuin äskeinen huippuarvo. Jännitteen
> > tehollisarvo siis nousee neliöjuuri 2 kertaiseksi.
> >
> Joo, mutta pätee vain kun piiri on kuormittamaton.
> Käytännössä akku kyllä imee kaiken sykkivän tasavirran, ei siitä
> jää konkalle ylimääräiseksi.
>
Juu, noinhan se onkin. Pitäisi vissiin lukea koko kertomus,
ennen kuin replyää...
Jouko Valta
Jatketaan vaihteeksi logiikalla.
Kerran tietokoneen hakkuri ilmeisesti meni oikosulkuun kun mittak{rki hipaisi
sen tasasuuntaajan napoja. V{h{n aikaa meni ihmetelless{ etta minne koneesta
h{visiv{t virrat, kunnes tulisena hehkuvasta TIC106:sta nouseva kiehkura
her{tti huomiota. Virtal{hde muutamaksi minuutiksi j{{htymaan ja hyvin toimii.
(-:
Se otus oli melkoisen sitkea, mutta samaa ei voi sanoa 74LS373:sta -- kävi
_aika_ kuumana (muovi valui) kun sattui, peijakas, piirikantaan väärin päin.
Aika lujia DIL-kotelot kuitenkin ovat... yksi meisseli on tullut katkaistua
tietokoneen muistipiirejä vaihtaessa. Kone ja piirit toimivat edelleen. :-)
Noloin moka on se kun rinnakkaiskaapeli paasi iskemaan kipinaa paikoilleen
laittaessa. DMA-kaapeli poltti samalla tempulla lach-piirista 2 pittia,
joten yhden pitin pimeneminen (250mk piirista viela) ei ollut nytkaan mikaan
yllatys. Mutta se piru ei ollutkaan rikki! Se oli softavika! (arf....
siella oli 30 kun piti olla #0... meni _hieman_ aikaa loytaa tuo virhe.)
Ja samaan luokkaan kuulu se kun kaveri pisti hilavitkuttimeensa virtoja
paalle ja silloin alkaa hirmuinen r{tin{. Paniikkireaktiona virrat pois ja
ihmettelemaan. Siella oli toinen tyomies parhaillaan hitsaamassa...
--job;
Joachim Paganus
> Jatketaan vaihteeksi logiikalla.
> Kerran tietokoneen hakkuri ilmeisesti meni oikosulkuun kun mittak{rki hipaisi
> sen tasasuuntaajan napoja. V{h{n aikaa meni ihmetelless{ etta minne koneesta
> h{visiv{t virrat, kunnes tulisena hehkuvasta TIC106:sta nouseva kiehkura
> her{tti huomiota. Virtal{hde muutamaksi minuutiksi j{{htymaan ja hyvin toimii.
Aikoinaan olimme ostaneet AST Fourport sarjakortin, jossa oli viel{ aidot
Natikan 16550 UART:it. Tuolloin sek{ kortti ett{ ko UART:it maksoi maltaita.
Laitoin tuliter{n kortin kiinni koneeseen, ja virrat p{{lle, eik{ mit{{n
tapahtunut, kone t{ysin kuollut. Hetken ihmetelty{ni alkoi amppeerit
haisemaan, ja huomasin ett{ ko haju, savukiehkuran sattelemana tuli ko
upouudesta sarjakortista. Otin virrat v{litt|m{sti pois, ja tempaisin kortin
irti, kortti lensi jonnekkin ep{m{{r{iseen suuntaan, sill{ UART:it oli niin
kuumia ett{ nahka tirisi, hyv{ ettei sormissa lukenut pysyv{sti
'National Semiconductor' v{{rinp{in. :-)
Kortin j{{hdytty{ tarkastelin sit{, ja UART:eille virtaa sy|tt{v{ kuparifolio
oli aika k{rsineen n{k|inen, ja lakat palaneet, ja kaikki 4 UART:ia v{{rinp{in!
Kaveri soitti myyj{lle, ja myyj{n ensimm{inen kommentti oli ett{
'Voihan kilin pillu!'
Noh, sitten piruuttani kampesin UART:it irti, ja laitoin ne oikeinp{in,
ja h{mm{stytt{v{{ kyll{ kortti toimi aivan moitteetta, kaikki portit,
eik{ konekkaan ollut k{rsinyt yht{{n...
> Ja samaan luokkaan kuulu se kun kaveri pisti hilavitkuttimeensa virtoja
> paalle ja silloin alkaa hirmuinen r{tin{. Paniikkireaktiona virrat pois ja
> ihmettelemaan. Siella oli toinen tyomies parhaillaan hitsaamassa...
Vanha temppuhan on l{im{ytt{{ k{det yhteen kaverin sel{n takana just samalla
hetkell{ kun se laittaa t|pselin sein{{n tai v{{nt{{ virtakatkaisimesta...
--
Joachim Paganus Clinet Ltd, Tekniikantie 12, 02150 Espoo, FINLAND
je...@clinet.fi Phone: +358-9-43542277, Fax: +358-9-4555276
OH2KXH Mobile: +358-40-5538516
Mart Martikainen
Pakko minunkin näihin kommelluksiin on kirjoittaa...
Tää ei nyt niin suoranaisesti liity elektroniikka tai muihin kytkentöihin,
vaikka sähkö tähän liittyy, tai oikeastaan sen puuttuminen.
Isäni oli ostanut toisen kompuutterimme, eikä hän vielä silloin tuntenut
tietokonetekniikkaa juuri mitenkään.
Kerran illalla hän ihmetteli, että olenko saanut laitettua koneeseen jonkun
viruksen, koska kone piippaili itsekseen vaikka siitä oli virta sammutettu.
Isäni otti jopa virtajohdon pois seinästä...
Piippailu jatkui ja jatkui ja sitten isäni soitti liikkeeseen mistä kone oli
ostettu ja kertoi että kone se vaan piippailee...
Myyjä ihmetteli hetkisen ja kysyi: Onko sulla palovaroitin siinä huoneessa
missä tietokonekin...
Juu...
Johon myyjä sitten: Sulla on palovaroittimesta patteri loppu:)
Hahhahhaa! kyllä meitä kaikkia nauratti...?
Timo Viinanen
Pakko pistää toinen. Viime syksynä, kun tuli pelleiltyä noiden laturien
kanssa, sössin perinteisen LM317:an väärin koekytkentä boardiin. Ihmettelin
kun mitään ei tapahunut ja vähän ajan päästä otin normalin peukalo-etusormi
otteen ko. kivestä sillä seurauksella, että rasvat palo peukusta ja siinä
oli TO220 koteloisen transun kuva noin viikon. Että harmitti, kun vielä
vahingoniloiset kaverit riekkuivat vieressä ja sain lisänimen Laturi
Viinanen.
Esa Heikkinen
Jukka Marin se tarinoi aiheesta Re: kaikkien kommellukse...
JM> Heittäydynkö kohta katkeraksi? Ledejä 4-vuotiaana ja labravirtalähteitä
JM> vähän myöhemmin? Minä kun ostin ensimmäiset ledini vasta toisella kymme-
JM> nellä (ja kuten olen kertonut, ne eivät kestäneet 6 voltin jännitettä,
JM> vaikka myyjä lupasi).
No kun meikäläinen on elektroniikan keskellä kasvanut. Penskana ei ollut
juuri muuta leluja (eikä kiinnostanutkaan) kuin vanhoja vehkeitä joita
purkaa ja tutkia ja joskus sitten sitä mitä sattui ilman lupia isän RTV-
huollon varaosalaatikoista löytymään...
Mitä isä kertoili, olivat LEDit vielä sikamaisen kalliita tuohon aikaan
(kait jotain luokkaa satasen kappale suhteutettuna nykyrahaan), ja ne
ei tosiaan kestäneet ainakaan yhtä hyvin virhekytkentää ja sitä ettei
kukaan ollut kertonut 4-vuotiaalle virittelijälle että siihen pitää
laittaa etuvastus.. :-O
* WWF-Reader v0.60 (reg.) *
--
|Fidonet: Esa Heikkinen 2:223/100
|Internet: Esa.He...@lair.sicom.fi
Pasi Tuomi
In article <34F1AA66...@edu.pudis.fi>, Tapio Haapala
>Tai minä sanon sähkön ääneksi myös sitä bzzz joka tulee valokaaresta.
Eräs kaimasi kertoi olleensa vuonna yksi ja kaksi erään yrityksen
tietokonesalissa (!) tekemässä jotain järjestelyjä. Oli kädet
syvällä "suurkoneen" syövereissä ja juuri meneillään
jonkin sortin asennustyö - kunes kollega hiipi selän taakse
ja päästi suustaan tuon "bzzzzz" äänen. Oli kuulemma
Tapsaan tullu eloa hetkeksi :)
-----------------------------------------------------------------------
Pasi Tuomi pasi....@fi.ibmmail.com call: oh2nps oh3nps
IBM Finland tu...@sci.fi phone: +358 40 504 1833
ptuomi at hekvm http://www.sci.fi/~tuomi <= Surf for more info !
Petri Kapiainen
Joachim Paganus <je...@katiska.clinet.fi> wrote:
: Vanha temppuhan on l{im{ytt{{ k{det yhteen kaverin sel{n takana just samalla
: hetkell{ kun se laittaa t|pselin sein{{n tai v{{nt{{ virtakatkaisimesta...
Noin metrin ohi aiheesta, mutta tulipa mieleen kuitenkin katsellessa
tuota näkymätöntä miestä ruottin kanavalta. Siinä jossain vaiheessa ryhmä
ihmisiä mietti onko se Nick siinä huoneessa ja yks sitten alkaa:
"Haloo, Nick jos olet tässä huoneessa anna jokin merkki.." hetken oli
hiljasta ja sitten telsu meni päälle :) (tää lausuja oli laittanut sen
kakella) Itseasiassa aika hyvä idea :))
-Petri-
--
--
(:HAPPY*NEW*DAY*FOR*YOU*HAPPY*NEW*DAY*FOR*YOU*HAPPY*NEW*DAY*FOR*YOU*FROM*ME:)
Petri Kapiainen
040 537 7011
www.ratol.fi/~pkapiai
GCC
> Jaa-a... Tuossa muutama vuosi sitten latasin auton akkua omatekoisella
> laturilla. Akku oli ikkunan ulkopuolella ja laturi, johon kuului toroidimuun-
> taja, silta, suotokonkka (kasvatti jannitetta kun muuntaja oli vain 12-
> volttinen) ja virtamittari, oli sisalla tyopoydalla. Suotokonkka oli
RM> Korjataan nyt tamakin "kommellus", jota et viela huomannut. :)
RM> Nimittain silla suotokonkalla ei ollut siina kytkennassa mitaan
RM> virkaa. Muuntaja/tasuri jannitteen _tehollisarvo_ on se 12 V, eika se
RM> millaan konkalla
RM> siita kasva, vaikka yleismittarisi muuta vaittaisikin.
Tehollisarvo, tehollisarvo! Miten selitat sen, etta latausvirta kasvoi,
kun sen lyytin siihen survaisin? Mun selitys: Suodattamattomalla virralla
akku latautuu vain jannitteen huippuarvojen kohdalla, siis siina kun
laturin jannite ylittaa akun jannitteen. Kun sen konkan pistaa siihen,
niin muuntaja tunkee sinne virtaa (ja akkuun myos) niin nopeasti kuin jaksaa,
ja kun virtaa ei tule (muuntajan jannite lahenee nollaa) niin konkka syottaa
akkua. Akkuun menee virtaa siis koko ajan, toisin kuin pelkalla tasurilla.
Tuon jannitteen nousun voi jokainen asiansa osaava todistaa, kuten taman
kaavan: Tehollinen jannite = sqrt(2) * huippuarvo.
Konkka latautuu huippuarvoon, ja jos se on tarpeeksi iso niin pikkukuormilla
se ei sielta paljoa ehdi tippua.
Vahan turhan triviaali homma!
... WinErr 020:Insufficient Memory - Only 50,312,583 Bytes available
GCC
RH> : Siis tah?
RH> Nimenomaan, TAH???
RH> : Jos on kokoaaltosuunnattua sinijannitettE, niin sen huippuarvo
RH> : on neliojuuri 2 * tehollisarvo. Kun kytkentaan lisataan riittavan
RH> : iso kondensaattori (virtaan nahden), muuttuu jannite lahes tasa-
RH> : jannitteeksi, joka on yhtasuuri kuin askeinen huippuarvo. Jannitteen
RH> : tehollisarvo siis nousee neliojuuri 2 kertaiseksi.
RH> No kylla se nouseekin, kuormittamattomana jannite nousee tuon verran.
RH> Mutta kun kuormitusta on tarpeeksi, jannite tipahtaa alemmas.
RH> Esimerkkina mainittakoon virtalahteeni, jossa on 24V / 50W muuntaja,
RH> tasasuuntauksen jalkeen jannite on n. 33V. Kun kytken virtalahteen
RH> peraan 50W Wellerin(24V), maksimi jannite, jonka pystyy saatamaan
RH> juottimen lammetessa on n. 24V.
RH> Tuo johtuu juuri siita, etta tasasuuntauksen jalkeen jannitteen
RH> tehollisarvo ei ole tuota, jota vaitit. Ja vaikka suodattamassa
RH> olisi gigafaradiluokan kondensaattori, jannite tippuu alaspain,
RH> varsinkin siina tapauksessa, kun kuormitetaan muuntajaa maksimi-
RH> arvoilla.
Ja lassyn lassyn! Mun muuntajaa ei todellakaan kuormitettu lahellakaan
maksimiarvoa! Hadin tuskin lampeni 4A:lla monen tunnin kaytossa.
Laita isompi muuntaja :-) ja huom. konkka oli siis 78000uf...
RH> Ja tuossa akkulaturisysteemissa, josta tama lahti liikkeelle, ei
RH> kondensaattorilla ole mitaan merkitysta, mikali se on kytketty
RH> akun napojen valiin, kun sieta akkulaturin muuntajalta ei tule
RH> yhtaan enempaa virtaa, oli sitten kondensaattori tai ei...
Lyijyakku != kondensaattori.
Itse tuota makin muinoin ihmettelin, mutta tulin siihen tulokseen, etta kun
lyijyakussa on iso sisainen resistanssi niin se ei sita virtaa pysty ottamaan
kovin nopeasti. Akun napojen valilla oleva jannite putoaa heti latausjakson
loputtua takaisin senhetkiseen janniteeseensa, kun taas konkka estaa sen.
Jos akun sisainen resistanssi olisi 0 ohmia, niin se konkka ei mitaan auttaisi-
kaan. Ja olen kokeillut konkkaa ennen ja jalkeen mittarin, ei eroa.
Voisit joskus kokeilla itse tuota.
Sitten aiheesta toiseen: Missa sita akkua kaytin? No sahkolla toimivassa
laudoista kasatussa omatekoisessa makiautossa! Kaveri ajoi silla perati
60 metria ennekuin koko auto savusi niin paljon, etta sen paalta oli pakko
hypata pois. Syy: auton starttimoottorille (jolla se auto kulki) olin
vetanyt suuressa viisaudessani yksisaikeiset 1 neliomillin johdot.
Ne hehkuivat punaisena, eristeet hoyrystyivat ja kenka suli "kaasupolkimeen"
(virtakytkimeen) kiinni. Paatelma: HIEMAN paksumpaa johtoa ensi kerralla
~150A:n virroille :)
... WinErr 010:Reserved for future mistakes by our developers
Jukka Marin
In article <8EA7553.0053...@venture.fipnet.fi>, GCC wrote:
>Itse tuota makin muinoin ihmettelin, mutta tulin siihen tulokseen, etta kun
>lyijyakussa on iso sisainen resistanssi niin se ei sita virtaa pysty ottamaan
>kovin nopeasti.
>Paatelma: HIEMAN paksumpaa johtoa ensi kerralla
>~150A:n virroille :)
Ensin kerrot, että akussa on "iso sisainen resistanssi" ja sitten toteat,
että akusta irtoaa silti 150 ampeerin virta. ;-) Jotta 12 voltilla saa-
daan 150 A virta, virtapiirin kokonaisresistanssin on oltava <= 0.08
ohmia, mistä vain osa jää akun osalle.
-jm
Reijo Hakala
Tuossa on pientä ristiriitaisuutta..
GCC (g...@venture.fipnet.fi) wrote:
: Lyijyakku != kondensaattori.
: Itse tuota makin muinoin ihmettelin, mutta tulin siihen tulokseen, etta kun
: lyijyakussa on iso sisainen resistanssi niin se ei sita virtaa pysty ottamaan
: kovin nopeasti. Akun napojen valilla oleva jannite putoaa heti latausjakson
: loputtua takaisin senhetkiseen janniteeseensa, kun taas konkka estaa sen.
: Jos akun sisainen resistanssi olisi 0 ohmia, niin se konkka ei mitaan auttaisi-
: kaan. Ja olen kokeillut konkkaa ennen ja jalkeen mittarin, ei eroa.
: Voisit joskus kokeilla itse tuota.
Eli sanot että akun sisäinen resistanssi on suuri?
Anna jotain arvoja, mikä on suuri?
: Sitten aiheesta toiseen: Missa sita akkua kaytin? No sahkolla toimivassa
: laudoista kasatussa omatekoisessa makiautossa! Kaveri ajoi silla perati
: 60 metria ennekuin koko auto savusi niin paljon, etta sen paalta oli pakko
: hypata pois. Syy: auton starttimoottorille (jolla se auto kulki) olin
: vetanyt suuressa viisaudessani yksisaikeiset 1 neliomillin johdot.
: Ne hehkuivat punaisena, eristeet hoyrystyivat ja kenka suli "kaasupolkimeen"
: (virtakytkimeen) kiinni. Paatelma: HIEMAN paksumpaa johtoa ensi kerralla
: ~150A:n virroille :)
Mutta kuitenkin otat akusta 150A virtaa?? Kuinka suuri olisi ulostuleva jännite,
mikäli akun sisäinen resistanssi olisi vaikka 0,1 ohm?? Entä mitä tuollainen
resistanssi vaikuttaisi lataukseen??
No tuota oli aikapaljon oikaistu, mutta ajan sitä takaa, että mikäli sun akkusi
sisäinen resistanssi on suuri, et saa sieltä virtaa ulos!!
Mutta jos tuo muuntajasi tosiaan oli _ISO_ eli se pystyy syöttämään
huomattavasti enemmän mitä kulutus olisi, niin riittävällä kondensaattorilla
saadaan pienennetttyä rippelia. Tehollisarvo on kuitenkin edelleen se sama,
mitä muuntajasta tulee ulos.
Lyhyesti: Mikäli sinulla on 25W muuntaja, sanotaan vaikka 10V/2,5A niin kun
kuormitat sitä 2,5A virralla, niin vaikka olisi minkälainen kondensaattori
perässä, niin sieltä ei tule 14V jännitettä ulos. Käytin tuollaista muuntajaa
eräässä sovelluksessa, ja kytkin siihen 150000uF kondensaattorin (Luit oikein)
ja kuormittaessa tuota jännite laski lähelle 10V, mutta rippeli oli olematonta.
Aaaargh, antaa olla, en jaksa enää selittää.
--
---
rhakala
Jouko Valta
g...@venture.fipnet.fi (GCC) writes:
> vetanyt suuressa viisaudessani yksisaikeiset 1 neliomillin johdot.
> Ne hehkuivat punaisena, eristeet hoyrystyivat ja kenka suli "kaasupolkimeen"
> (virtakytkimeen) kiinni. Paatelma: HIEMAN paksumpaa johtoa ensi kerralla
> ~150A:n virroille :)
Niinpä ... onpa vastaan kävellyt paukkulangalla tehtyjä suojamaadoituksiakin.
Siinä voisivat katuvaloja särkevat vandaalit saada opetuksen kertalaakista.
;-)
Vielä muistui yksi tapaus; se saa kyllä olla viimeinen minun osaltani:
Yhteen risteykseen asennettiin liikennevalot ja sykronointi niille parin
korttelin päästä. Eipä mennyt kahtakaan viikkoa kun kyseinen systeemi
tilttasi, sekoittaen kaupungin toiseksi vilkkaimman risteyksen melkoisen
perusteellisesti.
Silloin olisi ollut kiva päästä vikapartioon, autoilijoilla kun oli kuulema
näkemisen arvoisia ilmeitä. Pääkatua ylöspäin paloi punainen, keltainen ja
vihreä, ja kaikkiin muihin suuntiin punainen.
Reissu polliisilaitoksella pällistelemässä liikennevalojen ohjauskeskusta ei
selvittänyt mitään, joten soittelemaan maahantuojalle että missähän mahtaa
olla vikaa. Vastaus oli että tietokone on varmaan särki eli kaputt, ei muuta
kuin kipaise kauppaan ostamaan uusi. Ilman lisävarusteitakin yksi kaappi
maksaa puolisensataa tuhatta, joten selitystä ei hyväksytty. Käskivät sitten
vaihtaa ainakin piirilevyt...
Parin tunnin neuvottelujen jälkeen löytyi lopulta huoltomies, joka tunnusti
tappoinsa ja arveli vian ehkä olevan maadoituksissa.
Ensimmäisessä aukaistussa pylväässä olikin maajohto irti ja vika korjautui.
[ Seuraavaksi palkintojen jako. ]
--jopi;
Jouko Valta
Tämä threadi alkaa näemmä vähitellen hiipua, joten suoritetaan vielä
muistaessa palkintojen jako.
je...@katiska.clinet.fi (Joachim Paganus) writes:
> Aikoinaan olimme ostaneet AST Fourport sarjakortin, jossa oli viel{ aidot
> Natikan 16550 UART:it. Tuolloin sek{ kortti ett{ ko UART:it maksoi maltaita.
> Laitoin tuliter{n kortin kiinni koneeseen, ja virrat p{{lle, eik{ mit{{n
> tapahtunut, kone t{ysin kuollut. Hetken ihmetelty{ni alkoi amppeerit
> haisemaan, ja huomasin ett{ ko haju, savukiehkuran sattelemana tuli ko
> upouudesta sarjakortista. Otin virrat v{litt|m{sti pois, ja tempaisin kortin
> irti, kortti lensi jonnekkin ep{m{{r{iseen suuntaan, sill{ UART:it oli niin
> kuumia ett{ nahka tirisi, hyv{ ettei sormissa lukenut pysyv{sti
> 'National Semiconductor' v{{rinp{in. :-)
> Kortin j{{hdytty{ tarkastelin sit{, ja UART:eille virtaa sy|tt{v{ kuparifolio
> oli aika k{rsineen n{k|inen, ja lakat palaneet, ja kaikki 4 UART:ia v{{rinp{in!
> Kaveri soitti myyj{lle, ja myyj{n ensimm{inen kommentti oli ett{
> 'Voihan kilin pillu!'
> Noh, sitten piruuttani kampesin UART:it irti, ja laitoin ne oikeinp{in,
> ja h{mm{stytt{v{{ kyll{ kortti toimi aivan moitteetta, kaikki portit,
> eik{ konekkaan ollut k{rsinyt yht{{n...
Tuo on jo kuntsarin arvoinen suoritus! Täten ehdotan sille ensimmäistä sijaa.
Kunniamaininta parhaasta aforismista puolestaan menee Archylle:
> No, jos tässä sähkö, tämä mid-end-energian- ja signaalinsiirtoväline,
> vielä pitkäänkin on vallalla, evoluutio kehittänee paremmin sähköä
> kestävän rakenteen alan harrastajille.
--jopi; (-:
....back to the drawing board.
Vesa-Matti Kleemola
> Alumiinisia 5 pennin rahoja ferricloridiin. Minkähän takia niitä piti sinne
> tiputella? Lämpeni aika kivasti. Meinasi oikein muovipurkki sulaa...
Niin ja ammatti_koulussa (siellä sitä tuntuu tapahtuvan kaikenlaista). Mulla oli
yksi Hilipsin töllö lattialla takakansi auki odottamassa "inspiraatiota". Joo oikein
arvattu, joku siihen tietysti tuli heilumaan ja samalla ilmasi sen töllön putken. Oli
taas vähän selittämistä. Ja vielä toinen ak-juttu. Muut on tehnyt tietysti
tällasia kämmejä noin 4 vuotiaina, mutta kerrotaan nyt kuitenkin. Putsasin jollakin
"mössöllä" telkkarin putkenkantaa (minkähän ihmeen takia?). No virrat sitten päälle
vaan. Poks. Piirilevy siinä sitten leimusi sen mössön ansiosta. Tilanteen hauskuutta
lisäsi vielä se, että samalla hetkellä, kun tuo piirilevy syttyi pajaamme tuli jotain
yläasteelaisia tutustumaan...
Vesku, jonka kaverille nuo oikeesti tapahtu
janiv
> Eräs kaimasi kertoi olleensa vuonna yksi ja kaksi erään yrityksen
> tietokonesalissa (!) tekemässä jotain järjestelyjä. Oli kädet
> syvällä "suurkoneen" syövereissä ja juuri meneillään
> jonkin sortin asennustyö - kunes kollega hiipi selän taakse
> ja päästi suustaan tuon "bzzzzz" äänen. Oli kuulemma
> Tapsaan tullu eloa hetkeksi :)
että varo tää saatta räjähtää.
Sit käänsin virtakytkimestä monitorin sammuksiin ja huusin helvetin kovaa
että PAM ja voi että minulla oli hauskaa.Pikkuveli meinas paskoo
housuunsa.
Jari Kielinen
On Mon, 02 Mar 98 22:43:00 +0200, g...@venture.fipnet.fi (GCC) wrote:
> RH> Ja tuossa akkulaturisysteemissa, josta tama lahti liikkeelle, ei
> RH> kondensaattorilla ole mitaan merkitysta, mikali se on kytketty
> RH> akun napojen valiin, kun sieta akkulaturin muuntajalta ei tule
> RH> yhtaan enempaa virtaa, oli sitten kondensaattori tai ei...
>
>Lyijyakku != kondensaattori.
>Itse tuota makin muinoin ihmettelin, mutta tulin siihen tulokseen, etta kun
>lyijyakussa on iso sisainen resistanssi niin se ei sita virtaa pysty ottamaan
>kovin nopeasti. Akun napojen valilla oleva jannite putoaa heti latausjakson
>loputtua takaisin senhetkiseen janniteeseensa, kun taas konkka estaa sen.
>Jos akun sisainen resistanssi olisi 0 ohmia, niin se konkka ei mitaan auttaisi-
>kaan. Ja olen kokeillut konkkaa ennen ja jalkeen mittarin, ei eroa.
Lyijyakussako iso sisäinen resistanssi? Auton akusta lähtee kevyesti
satoja amppeereita virtaa. Työnnä vaikka ruuvimeisseli napojen välille
ja kokeile. Minäkin väitän, että konkalla ei tee tuossa kytkennässä
yhtään mitään. Vanha kunnos romppaisen TTT antaa muuten lyijyakulle
sisäisen resistanssin kaavaksi R = (n x 0.2)/C ohm. n on kennojen
lukumäärä ja C on kapasiteetti 10 h purkuajalla. Eli 60 Ah auton
akulla R = 20 mohm.
Tähän liittyen... Tuota autohifimiesten kondensaattorivillitystä olen
aina ihmetellyt. Väittävät, että kondensaattorin sisäinen resistanssi
on pienempi kuin akulla ja siksi vahvistimen syöttöjännite pysyy
vakaampana konkan kanssa. Onko kellään oikein tietoa siitä mikä on
esim. 1 F konkan sisäinen resistanssi? Jos vahvistin on peräkontissa
ja akku etupäässä, tuolla voi piuhojen pituuden vuoksi olla jotain
merkitystä. Väittävät silti, että on parempi laittaa konkka kuin
erillinen akku hifivermeille. Onkos jollakin ihan faktoja?
Jari
# Due to spam email I have added extra letters to my email
# address. To reply me by email please remove the ".no.spam"
# from the address.
Tomi Stolt
Jari Kielinen wrote:
> Väittävät silti, että on parempi laittaa konkka kuin
> erillinen akku hifivermeille. Onkos jollakin ihan faktoja?
Konkka ei rasita sitä pienen japski auton 30A laturia läheskään niin paljoa kuin
kaksi 60Ah akkua, mutta siitä saa HETKELLISESTI yhtä paljon virtaa kuin kahdesta
tavallisesta akusta. Eli, jos akun kapasiteetin riittävyys ei ole ongelmana, niin
konkka käyttöön.
> Jari
>
> # Due to spam email I have added extra letters to my email
> # address. To reply me by email please remove the ".no.spam"
> # from the address.
--
----------------------------------------------------------------------
Tomi Stolt
Homepage: Http://www.sci.fi/~kjl
EMail: Tomi....@Sci.fi
----------------------------------------------------------------------
Risto Mäkinen
GCC wrote:
>
> Mun selitys: Suodattamattomalla virralla
> akku latautuu vain jannitteen huippuarvojen kohdalla, siis siina kun
> laturin jannite ylittaa akun jannitteen. Kun sen konkan pistaa siihen,
> niin muuntaja tunkee sinne virtaa (ja akkuun myos) niin nopeasti kuin jaksaa,
> ja kun virtaa ei tule (muuntajan jannite lahenee nollaa) niin konkka syottaa
> akkua. Akkuun menee virtaa siis koko ajan, toisin kuin pelkalla tasurilla.
tasuria/konkkaa ja pientä ja huonosti virtaa ottavaa akkua.
Käytännössä akkau imee niin tehokkaasti virtaa, ettei akun navoilla
esiinny
mitään sykkivää tasavirtaa, eikä konkallakaan siitä mitään varata.
RM
Jarno Hamalainen
Moi
Appiukkokokelas kertoi tuossa taannoin matkastaan mokille.
Mokillahan tietysti tarvittiin akkua ja kas kummaa mokin akku
oli juuri sopivasti autotallissa ja kaiken lisaksi purkautuneena.
No matkaan lahdettiin vanhalla Skodalla ja appiukoke ajatteli, etta
ladataanpa akku matkalla.
Eikun akku pienilla johdoilla oikean akun rinnalle (skodassahan
muistaakseni akku on takapenkin alla) ja akku takapenkille.
Muutaman sadan metrin ajattuaan apike tunsi savun hajua ja
yllatys yllatys nama "latausjohdot" hehkuivat punaisina polttaen
takapenkkia. Taisi eristeet haihtua taivaalle savun muodossa.
t. Jarno
--
=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=
Jarno Hamalainen Jarno HĚmĚlĚinen Jarno Hämäläinen Jarno H{m{l{inen
Nokia Telecommunications Oy, RAS / Cellular Transmission R&D
-------------------------------------------------------------------------
Tel. +358 9 511 27822 / Mail: Jarno Hamalainen
Fax. +358 9 511 27329 / Nokia Telecommunications,RAS/CT
Home +358 9 8811558 / P.O. Box 370
Email: jarno.ha...@ntc.nokia.com / FIN-00045 Nokia Group, FINLAND
=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=
Petteri Luukkanen
Jarno Hamalainen wrote:
>
> Muutaman sadan metrin ajattuaan apike tunsi savun hajua ja
> yllatys yllatys nama "latausjohdot" hehkuivat punaisina polttaen
> takapenkkia. Taisi eristeet haihtua taivaalle savun muodossa.
Ja sitten vielä autohifistien (yli)paksuille
virtakaapeleille hymähdellään... :-)
- Petteri
Jari Kielinen
On Tue, 03 Mar 1998 20:37:24 +0200, Tomi Stolt <Tomi....@Sci.fi>
wrote:
>Konkka ei rasita sitä pienen japski auton 30A laturia läheskään niin paljoa kuin
>kaksi 60Ah akkua, mutta siitä saa HETKELLISESTI yhtä paljon virtaa kuin kahdesta
>tavallisesta akusta. Eli, jos akun kapasiteetin riittävyys ei ole ongelmana, niin
>konkka käyttöön.
Äh, lisäakku rasittaa laturia vain silloin, kun sitä pitää ladata. Jos
akku toimii vain energiavarastona autolaitteille on ihan sama onko se
varasto konkassa vaiko akussa. Laturista se energia revitään joka
tapauksessa. Laturi rasittuu normaalia enemmän tietysti silloin, kun
lisäakku huudatetaan tyhjäksi mottorin ollessa seis. Kaipailen
edelleenkin tietoa konkan sisäisestä resistanssista.
Arto Niskanen
Petteri Luukkanen (petteri....@research.nokia.com) wrote:
Minä en nyt niinkään hymähtele, vaan ihmettelen SUUREEN ÄÄNEEN, että MIKSI
pitää kikkailla riisitautisen 12 voltin jännitteen kanssa??? 24 volttia
olisi jo parannus, mutta hakkuripoweria tarvitsisi sittenkin suuremmille
vahvistimille. +/- 48 volttia tyydyttäneisi, eikä tarvitsisi niukin naukin
riittävillä jännitteillä leikkiä.
-A
--
Linux on vakaa.
Sietääkin olla. Muutenhan se olisi sekunnin välein kontallaan, kun
sovellusohjelmat ovat niin silkkaa silkoa.
Kolarovic
Perkele... just äsken asentaessani uutta lamppua, siis kattolamppua , ja
olin siinä tuskaillut liian pitkän johdon kanssa, niinkuin noissa
riippuvissa on melekin aina jos ne kiinnitetään lähelle kattoa, ja päätin
ihan reippaasti vain katkaista kaikki kolme johtoa saksilla NAPS... noh,
olin tietysti ottavinani sähköt pois pääkatkaisimesta, mutta EI...
saksilla sitten menin katkaisemaan ihan rohkeasti tuon koko kolmen johdon
nivaskan mitkä kaikki olivat vielä oman kouren alla... ja sitten kuului
ihan helvetillinen NAPS ja tv:t ja kaikki pimeni... hirveän kirkas valo oli
käsissä ja ... sis hirveetä, minä en saanut sähkäriä kuin ihmeen kaupalla,
sillä noiden Saksien kädensija ei johtanut sähköä... ei siinä mitään kuin
ihmeteltiin että miten saksista voi metalli noi irrota mustua .. suorastaan
lentää... vieläkin ihan sydän pysähdyksissä... se kommelluksista ; )
PS, olisiko mahdollista että tuollaienn vioittaisi muita sähkölaitteita ?
Vaikka ihan eri huoneessa sijaitsevia, kun en oo perehtynyt sähköön sen
enempää...heh...
Tapio Haapala
Pasi Lassila wrote:
> Tuli tässä muisteltua omia kokemuksia sähköisistä ilmiöistä.
>
> Yksi varhaisemmista on kun olin noin 5 vuotias. Otin isän
> romulaatikosta
> jatkoroikan, jossa ei ollut toisessa päässä kuin kupari piuhat. Menin
> omaan
> huoneeseen ja työnsin pistokkeen seinään. Laitoin rautakappaleen
> lattialle
> (kuulemani mukaan johtaa hyvin sähköä) ja kosketin johdon kummallakin
> navalla
> rautapalikkaa. Sulakehan siinä paloi. Onneksi äiti oli imuroimassa
> samaan aikaan,
> joten sulakkeen palamista ei osattu yhdistää minuun. Otin sitten kaksi
>
> muovipalikkaa ja siirsin metallipalikan niillä roskikseen, jotten
> saisi siitä enää
> sähköiskua(kuulemani muukaan muovi ei johtanu sähköä). Oli tuo sähkö
> silloin
> vielä paljon ihmeelisempää.
tota en oo tehnytkään
>
>
> Jo ekaluokalla tutut toivat minulle hajonneita televisioita ja
> stereoita. Ei
> suinkaan korjattavaksi vaan hajotettavaksi. Löytyihän niistä monen
> moista
> ihmeellistä osaa. Laitteet laitettiin niin moneen atomiin kuin ilman
> sähkötyökaluja ja teräsmiehen voimia sai. Kaappi oli sitten täynnä
> lasipurkkeja
> täynnä muttereita, johdonpätkiä ym. Eihän sitä tiennyt vaikka niitä
> vielä
> tarttiskin. Yksi mielenkiintoinen purkuoperaatio oli imuri. Muuten
> osat oli turhan
> isoja ja tylsiä, mutta moottorissa oli monenmonta metriä kuparilankaa.
>
>
vi jösses sulla on ollut samat mieltymykset ja tavat
> Jo kolmannella luokalla sain oman Weller juotinaseman. Äitini kun
> kasasi
> piirilevyjä Esab:illa. Monena iltana sitten jännitin mitä
> mielenkiintoisia osia
> äiti toisi töistä. Vastus oli siihen aikaan yhtä ihmeellinen kuin
> transistori.
> Protolevyä, tinaa ja vastuksia tulikin juotettua melko läjä.
joo minä sain kans 3 luokalla digitaalisen juotin aseman jossa on
lämmönsäädöt.Sillon tosin rakentelin jo vuorovilkkuja (no olivat minun
bravureja).
>
>
> Kun minulla sattui vielä olemaan kaksois sisko, oli pakko silloin
> tällöin tehä
> muutamia jekkuja. Vetopommmit oli muuten mukavia. Sähköpuolen jekuista
> on
> kuitenkin ehdoton ykkönen salakuuntelu laite jonka väsäsin viidennellä
> luokalla.
> Pieni vahvistin+10 metriä kaiutinkaapelia+kaiutin+mikrofoni=PALJON
> HUBAA.
>
Humm itse en jaksanut tehdä tuota koskaan loppuun mutta eno oli
harrastanut sellaista kans
> Yksi paljon huvia tuottanut kapistus oli 12V/2A muuntaja.Mikropiirien
> ja ledien
> räjäyttely oli tinalangalla hitsaamisen ohella ihan hauskaa
Olen aina inhonnut tuhoamista (en tiedä miksi) mutta minulla tekee pahaa
kun jotain säretään.Siksi kai korjaankin kaiken mikä eteen sattuu.
Joskus kylässä ollessakin tulee korjaus vimma ja korjaa kaikki
rikkimenneet laitteet.
> .
>
> Pasi
>
> Remove SPAM_ME_NOT from e-mail address if you want to send me some
> mail.
mikä toi on?
--
Tapsa
===========================
Tapio Haapala
tapio....@edu.pudis.fi
edu.pudis.fi/~tahaapal
===========================
Mika J Tuominen
Arto Niskanen wrote:
> Minä en nyt niinkään hymähtele, vaan ihmettelen SUUREEN ÄÄNEEN, että
> MIKSI pitää kikkailla riisitautisen 12 voltin jännitteen kanssa???
> 24 volttia olisi jo parannus, mutta hakkuripoweria tarvitsisi
> sittenkin suuremmille vahvistimille. +/- 48 volttia tyydyttäneisi,
> eikä tarvitsisi niukin naukin riittävillä jännitteillä leikkiä.
Laturin modis vaikka +-40V:iin ei kait oo paha homma, mutta miten SINÄ
ratkaisisit sähkön saannin kun laturi ei pyöri? 40 Pb-kennoa?
Mika
Jyrki Sipinen
Jari Kielinen wrote in message <34fd8b81...@news.sci.fi>...
>Kaipailen
>edelleenkin tietoa konkan sisäisestä resistanssista.
>
Elektrolyyttikondensaattorin sisältä löytyy:
Impedanssi, Z, ohm, määrittää rippelin suuruuden.
Ekvivalenttinen sarjaresistanssi, Resr, ohm, edustaa kaikkia elkon häviöitä.
Ekvivalenttinen sarjainduktanssi, Lesl, ohm, määrittää impedanssia suurilla
taajuuksilla.
Esimerkiksi Rifan 47000 uF 16 V elkolla esr on 0.011 ohm (100 Hz) ja
vastaavalla 10000 uF
mallilla 0.027 ohm. esl on tyypillisesti muutama kymmenen nH.
Katso www.rifa.se
-jyrki-
Jouko Valta
"Kolarovic" <acu...@dlc.fi> writes:
> nivaskan mitkä kaikki olivat vielä oman kouren alla... ja sitten kuului
> ihan helvetillinen NAPS ja tv:t ja kaikki pimeni... hirveän kirkas valo oli
> käsissä ja ... sis hirveetä, minä en saanut sähkäriä kuin ihmeen kaupalla,
> PS, olisiko mahdollista että tuollaienn vioittaisi muita sähkölaitteita ?
> Vaikka ihan eri huoneessa sijaitsevia, kun en oo perehtynyt sähköön sen
> enempää...heh...
Ei vioita (paitsi ehkä massamuisteja). kolmella vaiheella olisi eri juttu.
..kele, teit tuon tahallasi. lupasin etten enää, mutta menköön.
Yksi rakennusfirman mestari soitti kiukkuisena, että työmaakeskus on rikki,
ja heillä ei vehkeet kestä. Kaappi mittailtiin ja todettiin kaiken olevan
kunnossa. Sitten kyselemään rakennusmiehiltä että millainen se vika oikein
on. Sanoivat yhden roikan iskevän tulta. Jaa... selvisi, että siitä oli
maakarva poikki ja kaikkiin pistorasioihin tuli (380/2)V. Kyllähän siinä
poppikone hyytyy...
--jopi;
Arto Niskanen
Mika J Tuominen (mika.j....@nmp.nokia.com.nospam) wrote:
Jes.
Joka osaa tehdä kilowatin antavan hakkurin, osaa tehdä myös kaksi
24-kennoista lyijyakkua, eikö?
Tomi Holger Engdahl
Mika J Tuominen <mika.j....@nmp.nokia.com.nospam> writes:
>
> Arto Niskanen wrote:
> > Min{ en nyt niink{{n hym{htele, vaan ihmettelen SUUREEN [[NEEN, ett{
> > MIKSI pit{{ kikkailla riisitautisen 12 voltin j{nnitteen kanssa???
> > 24 volttia olisi jo parannus, mutta hakkuripoweria tarvitsisi
> > sittenkin suuremmille vahvistimille. +/- 48 volttia tyydytt{neisi,
> > eik{ tarvitsisi niukin naukin riitt{vill{ j{nnitteill{ leikki{.
>
> Laturin modis vaikka +-40V:iin ei kait oo paha homma, mutta miten SIN[
> ratkaisisit s{hk|n saannin kun laturi ei py|ri? 40 Pb-kennoa?
Eimerkiksi. Kätevä viritys olisi vaikka 3-4 kappalettetta
12V alkkuja sarjassa sekä positiiviseen että negatiiviseen
jännitteeseen. Tuollaisia neljän 12V akun sarjakytketöjähän
käytetään joskus telelaitteiden 48VG varasyöttönä.
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
I maintain electronics and PC hardware web pages at
http://www.hut.fi/Misc/Electronics/
Juhani Varemo
>Toisaalta voi kokeilla muutamaa kymmentä ampeeria. Sillä taas mukava,
>pikku kipinä ja nuuhkaisu. :)
Kerran hakkasimme isoa rautaa pajan lattialla lekalla suoremmaksi.
Kas, sinne alle oli jäänyt muutama latan pätkä niin, että sieltä lähti
yksi pala lujaa lentoon. Ja putosi... rikkoutuneen suojuksen raosta...
monipaikkahitsauskoneen syöttökiskoille.
Armoton sähähdys ja posahdus, pääsyöttömuuntajan tienoilta kuului
samalla matala jurahdus, muuntajan virtamittari iski 3000 A tappiin
ja alumiinikiskosta lorahti huomattavan iso osa sulana alas lattialle.
Siinä pääsi tutstumaan niin ääneen, hajuun kuin visuaalisiin
efekteihinkin..
Lekan varressa ollut oli hiukan h-moilasena eikä tajunnut mitä oikein
tapahtuikaan.
GCC
JM> Ensin kerrot, ettE akussa on "iso sisainen resistanssi" ja sitten
JM> toteat, ettE akusta irtoaa silti 150 ampeerin virta. ;-) Jotta 12
JM> voltilla saa- daan 150 A virta, virtapiirin kokonaisresistanssin on
JM> oltava <= 0.08 ohmia, mistE vain osa jEE akun osalle.
Huoh. Luovutan. Lopetetaan tama konkka-akku-keskustelu. En ole vielakaan
saanut selitysta siihen miksi virtamittarin nayttama kasvoi, kun sen konkan
siihen tokkasi. Yksi syy voisi olla huono akku, mutta hyvin se starttia
ja vinssia pyoritti. Joka tapauksessa tuo monen niin tarpeettomana pitama
konkka levisi kattoon, poydalle, tietokoneeseen... =)
Ja konkan siihen laitan vastakin.
... WinErr 022:Bill Gates has not been worshiped for an hour.
Tapio Haapala
Kolarovic wrote:
> Perkele... just äsken asentaessani uutta lamppua, siis kattolamppua ,
> ja
> olin siinä tuskaillut liian pitkän johdon kanssa, niinkuin noissa
> riippuvissa on melekin aina jos ne kiinnitetään lähelle kattoa, ja
> päätin
> ihan reippaasti vain katkaista kaikki kolme johtoa saksilla NAPS...
> noh,
> olin tietysti ottavinani sähköt pois pääkatkaisimesta, mutta EI...
> saksilla sitten menin katkaisemaan ihan rohkeasti tuon koko kolmen
> johdon
> nivaskan mitkä kaikki olivat vielä oman kouren alla...
Kolme johtoa lampulle??????? no kai sitä on ollut ylimmääräistä rahaa
kytkentöjä tehdessä
> ja sitten kuului
> ihan helvetillinen NAPS ja tv:t ja kaikki pimeni... hirveän kirkas
> valo oli
> käsissä ja ... sis hirveetä, minä en saanut sähkäriä kuin ihmeen
> kaupalla,
> sillä noiden Saksien kädensija ei johtanut sähköä... ei siinä mitään
> kuin
> ihmeteltiin että miten saksista voi metalli noi irrota mustua ..
> suorastaan
> lentää... vieläkin ihan sydän pysähdyksissä... se kommelluksista
> ; )
>
> PS, olisiko mahdollista että tuollaienn vioittaisi muita
> sähkölaitteita ?
> Vaikka ihan eri huoneessa sijaitsevia, kun en oo perehtynyt sähköön
> sen
> enempää...heh...
Jos maadoitus on kunnossa niin ei pitäisi mutta taasen jos maadoitus on
kaapilta huono niin..
Vihan se olla että virta menee silloin maajohtoon ja maajohto on
huonosti kiinni kaapilla niin jännite nousee maajohtoon ja kivasti
kuirauttelee videon piirejä.
Epätodennäköistä
Testasin tuossa kerran lämpöreleen toimimista ruoralla kytkennällä (ei
toiminut sen jälkeen)
Sulakkeet meni
crash
Tapio Haapala wrote:
> Kolarovic wrote:
>
> > Perkele... just äsken asentaessani uutta lamppua, siis kattolamppua ,
> > ja
> > olin siinä tuskaillut liian pitkän johdon kanssa, niinkuin noissa
> > riippuvissa on melekin aina jos ne kiinnitetään lähelle kattoa, ja
> > päätin
> > ihan reippaasti vain katkaista kaikki kolme johtoa saksilla NAPS...
> > noh,
> > olin tietysti ottavinani sähköt pois pääkatkaisimesta, mutta EI...
> > saksilla sitten menin katkaisemaan ihan rohkeasti tuon koko kolmen
> > johdon
> > nivaskan mitkä kaikki olivat vielä oman kouren alla...
>
> Kolme johtoa lampulle??????? no kai sitä on ollut ylimmääräistä rahaa
> kytkentöjä tehdessä
>
olen kyllä vielä opiskeleva sähkömies, joten en tiedä vielä kaikkea, mutta
näin perukoulunmatematiikalla laskiessa L+N+Maa=3 ... vai onko ?
Arto Niskanen
crash (cr...@sci.fi) wrote:
: Tapio Haapala wrote:
: > Kolme johtoa lampulle??????? no kai sitä on ollut ylimmääräistä rahaa
: > kytkentöjä tehdessä
: >
: olen kyllä vielä opiskeleva sähkömies, joten en tiedä vielä kaikkea, mutta
: näin perukoulunmatematiikalla laskiessa L+N+Maa=3 ... vai onko ?
Kyllähän siitä yhden merkitsevän numeron tarkkuudella laskiessa kolme
tulee.
Jos kolmejohtimista valaisinta pitäisi jollekulle vaikkapa alienille
esitellä, niin veisin alienin katsomaan lähimmän olohuoneen
kruunuvalaisinpaikkaa.
Arto Niskanen
GCC (g...@venture.fipnet.fi) wrote:
: JM> Ensin kerrot, ettE akussa on "iso sisainen resistanssi" ja sitten
: JM> toteat, ettE akusta irtoaa silti 150 ampeerin virta. ;-) Jotta 12
: JM> voltilla saa- daan 150 A virta, virtapiirin kokonaisresistanssin on
: JM> oltava <= 0.08 ohmia, mistE vain osa jEE akun osalle.
: Huoh. Luovutan. Lopetetaan tama konkka-akku-keskustelu. En ole vielakaan
: saanut selitysta siihen miksi virtamittarin nayttama kasvoi, kun sen konkan
: siihen tokkasi. Yksi syy voisi olla huono akku, mutta hyvin se starttia
: ja vinssia pyoritti. Joka tapauksessa tuo monen niin tarpeettomana pitama
: konkka levisi kattoon, poydalle, tietokoneeseen... =)
: Ja konkan siihen laitan vastakin.
Virtamittari ei ollut True RMS-tyyppiä, vaan katsoi huippuarvon ja jakoi
sen näppärästi neliöjuuri kahdella? 8I
: ... WinErr 022:Bill Gates has not been worshiped for an hour.
Nää on kyllä ihan hyviä. Vielä softa, joka nakkelee noita ruutuun
passeleissa tilanteissa.
Vesa Toivanen
crash <cr...@sci.fi> kirjoitti artikkelissa <35014AF3...@sci.fi>...
> > > saksilla sitten menin katkaisemaan ihan rohkeasti tuon koko kolmen
> > > johdon
> > > nivaskan mitkä kaikki olivat vielä oman kouren alla...
> >
> > Kolme johtoa lampulle??????? no kai sitä on ollut ylimmääräistä rahaa
> > kytkentöjä tehdessä
> >
>
> olen kyllä vielä opiskeleva sähkömies, joten en tiedä vielä kaikkea,
mutta
> näin perukoulunmatematiikalla laskiessa L+N+Maa=3 ... vai onko ?
>
Kyllä meillämenee olohuoneessa lampuun 3 johdinta. Yksi on (N,sininen)
nolla johdin.
Ne kaksi ovat omien kytkimiensä takana olevat (L,mustia) virtajohtimia.
Niillä saa nääs olevia poltimoita sytytettyä 1 tai 2 tai 3 kappaletta.
Yksi virta johdin syöttää 1 polttimoa ja yksi virta johdin 2 polttimoa.
Kyllä tekniikka on ihmeelistä 3 johtoa valaisimeen.
--
--------------------------------
Vesa Toivanen
ves...@nettilinja.fi
-------------------------------
Jani Frilander
Vesa Toivanen wrote:
>
> Kyllä meillämenee olohuoneessa lampuun 3 johdinta. Yksi on (N,sininen)
> nolla johdin.
> Ne kaksi ovat omien kytkimiensä takana olevat (L,mustia) virtajohtimia.
> Niillä saa nääs olevia poltimoita sytytettyä 1 tai 2 tai 3 kappaletta.
> Yksi virta johdin syöttää 1 polttimoa ja yksi virta johdin 2 polttimoa.
> Kyllä tekniikka on ihmeelistä 3 johtoa valaisimeen.
>
Ei kyllä liity hirveästi aiheeseen, mutta loistevalot saa
palamaan yhdellä johtimella, kunhan vain laittaa sopivasti
jännitettä sopivalla taajuudella...
--
The sticker on the side of the box said "Supported Platforms:
Windows 95, Windows NT 4.0, or better", so clearly Linux was
a supported platform.
-+-+-+-+-+- email: Jani.Fr...@mail.wwnet.fi -+-+-+-+-+-+-
Jukka Pöyry
On Sun, 08 Mar 1998 00:53:00 +0200, Jani Frilander wrote:
>Ei kyllä liity hirveästi aiheeseen, mutta loistevalot saa
>palamaan yhdellä johtimella, kunhan vain laittaa sopivasti
>jännitettä sopivalla taajuudella...
Panenpa vielä paremmaksi, ne saa palamaan ilman yhtään johdinta:
Aikanaan kun Lahden pitkäaaltoasema oli vielä toiminnassa, kävin siellä
kerran tutustumiskäynnillä. Lähetinhuoneessa oli yhdessä nurkassa
pari-kolme loisteputkea ihan irrallaan seinään nojaamassa, ja ne paloivat!
Siis siinä noin metrin päässä lähettimestä, joka muuten oli ison
pakettiauton kokoinen, taajuus 254 kHz ja tehoa muistaakseni 150 kW.
Kolarovic
>> Kyllä meillämenee olohuoneessa lampuun 3 johdinta. Yksi on (N,sininen)
>> nolla johdin.
>> Ne kaksi ovat omien kytkimiensä takana olevat (L,mustia) virtajohtimia.
>> Niillä saa nääs olevia poltimoita sytytettyä 1 tai 2 tai 3 kappaletta.
>> Yksi virta johdin syöttää 1 polttimoa ja yksi virta johdin 2 polttimoa.
>> Kyllä tekniikka on ihmeelistä 3 johtoa valaisimeen.
>>
>
>palamaan yhdellä johtimella, kunhan vain laittaa sopivasti
>jännitettä sopivalla taajuudella...
Mutta eikös tässä ole ydin asia että minä EN saanut itse sitä jännitettä
näpeilleni ?
PS. olen huomannut kännyköiden puheluiden katkeavan juuri kun kosken niihin
tai pitäisi puhua... This case belongs in the X - Files . ; )
Otto Myyr{
jpo...@sci.fi.np (Jukka Pöyry) writes:
>
> Panenpa vielä paremmaksi, ne saa palamaan ilman yhtään johdinta:
>
> Aikanaan kun Lahden pitkäaaltoasema oli vielä toiminnassa, kävin siellä
> kerran tutustumiskäynnillä. Lähetinhuoneessa oli yhdessä nurkassa
> pari-kolme loisteputkea ihan irrallaan seinään nojaamassa, ja ne paloivat!
>
> Siis siinä noin metrin päässä lähettimestä, joka muuten oli ison
> pakettiauton kokoinen, taajuus 254 kHz ja tehoa muistaakseni 150 kW.
Kyseinen pitkäaaltoasema oli Lahden radiomuseon yhteydessä ja siellä
käydessäni näin tämän saman ihmeen. Kyseisessä huoneistossa ei voinut
metrienkään päässä lähettimestä pitää sormuksia kun ne polttivat sormia.
Avaimet iskivät kipinää ja oppaamme demosi ilmiötä käryttämällä sellaista
paksua hampputouvia folkkarin avaimella. Savu vaan nousi.
Jälkeenpäin olen joskus miettinyt että olikohan siinä lähettimen
välittömässä läheisyydessä oikein terveellistä oleilla.
-Otto-
--
_______________________________________________________________
/ Otto Myyrä /
/ Otto....@lut.fi / qwe...@lut.fi / qwe...@iki.fi /
/ <A HREF="http://www.lut.fi/~qwerty/">My homepage</A> /
Jukka Marin
In article <vybogzh...@hepo.cc.lut.fi>, Otto Myyr{ wrote:
> Kyseinen pitkäaaltoasema oli Lahden radiomuseon yhteydessä ja siellä
> käydessäni näin tämän saman ihmeen. Kyseisessä huoneistossa ei voinut
> metrienkään päässä lähettimestä pitää sormuksia kun ne polttivat sormia.
> Avaimet iskivät kipinää ja oppaamme demosi ilmiötä käryttämällä sellaista
> paksua hampputouvia folkkarin avaimella. Savu vaan nousi.
> Jälkeenpäin olen joskus miettinyt että olikohan siinä lähettimen
> välittömässä läheisyydessä oikein terveellistä oleilla.
Mitähän nämä sähköallergikot tuumaisivat ao. paikasta? :-))
-jm
Tuomas Eerola
In article <3501CFCC...@mail.wwnet.fi>,
Jani Frilander <jani.fr...@mail.wwnet.fi> wrote:
>Ei kyllä liity hirveästi aiheeseen, mutta loistevalot saa
>palamaan yhdellä johtimella, kunhan vain laittaa sopivasti
>jännitettä sopivalla taajuudella...
Loistelamputhan nyt saa palamaan ilman johtimiakin kunhan
vain tuo sopivasti virtaa sopivasti lähettyville..
Tuomas
Risto Paasivirta
>> pari-kolme loisteputkea ihan irrallaan seinään nojaamassa, ja ne paloivat!
Tuo onnistuu ihan tavallisella (pienelläkin) teslamuuntajalla.
Tietääkö kukaan muuten miten rakennetaan pienehkoon, vain
muutaman kymmenen cm kipinoita iskevaan teslamuuntajaan suur-
taajuusvirtalahde joka ei pauku, karya, kehita otsoinia ja sula
minuutin kaytossa kuten kipinavali. (Itse siis olen kayttanyt
neonmuuntajaa, 1nf/10Kv konkkaa ja kipinavalia, joilla on em.
haitat.)
Risto
--
Risto Paasivirta, paasivir at jyu dot fi
Pasi Tuomi
In article <vybogzh...@hepo.cc.lut.fi>, Otto Myyr{ <qwe...@hepo.cc.lut.fi> wrote:
>jpo...@sci.fi.np (Jukka Pöyry) writes:
>
>>
>> Panenpa vielä paremmaksi, ne saa palamaan ilman yhtään johdinta:
>>
>> Aikanaan kun Lahden pitkäaaltoasema oli vielä toiminnassa, kävin siellä
>> kerran tutustumiskäynnillä. Lähetinhuoneessa oli yhdessä nurkassa
>>
>> pakettiauton kokoinen, taajuus 254 kHz ja tehoa muistaakseni 150 kW.
Vastaavasti radiomuseon puolella paloivat putket niin ikään. Oli syöttö-
kaapeli ja antennijärjestelmän sovitusyksikkö siinä vieressä. Lähetinhän
oli viimeiset vuosikymmenet siinä uudessa rakennuksessa - muistaakseni.
-----------------------------------------------------------------------
Pasi Tuomi pasi....@fi.ibmmail.com call: oh2nps oh3nps
IBM Finland tu...@sci.fi phone: +358 40 504 1833
ptuomi at hekvm http://www.sci.fi/~tuomi <= Surf for more info !
Reijo Hakala
: jpo...@sci.fi.np (Jukka Pöyry) writes:
:
: > Panenpa vielä paremmaksi, ne saa palamaan ilman yhtään johdinta:
: >
: > Aikanaan kun Lahden pitkäaaltoasema oli vielä toiminnassa, kävin siellä
: > kerran tutustumiskäynnillä. Lähetinhuoneessa oli yhdessä nurkassa
: > pari-kolme loisteputkea ihan irrallaan seinään nojaamassa, ja ne paloivat!
Tästä muistuikin mieleen, kun joskus muinoin (Tästäkin taitaa olla >50 vuotta)
tuttu Radioamatööri kertoi eräästä häiriölähteestä, joka tunki 80m alueelle
haitaten workkimista. Olivat lähteneet muutaman hengen voimin paikallistamaan
tuota.
Olivat saaneet suunnan ja paikallistaneet häiriön johonkin hoitolaan
(fysioterapeutti tai joku muu vastaava) jossa annettiin luu-/lihas-/tms.
hoitoa RF:n avulla. Oskillaatttori oli yksinkertainen itseherättävää mallia,
ja sattui värähtelemään 80m alueella.
Tällä amatöörillä oli mukana lamppu, johon oli kytkettynä muutaman kierroksen
kela ja asettaessaan tämän lampun tuon ihmehoitovekottimen läheisyyteen lamppu
alkoi hehkua.
Hoitaja pelästyi tätä suuresti ja taisi jopa perääntyä muutamia metrejä. Oli
ollut kuulemma kavereilla hauskaa.
--
---
rhakala
Juhani Varemo
>Huoh. Luovutan. Lopetetaan tama konkka-akku-keskustelu. En ole vielakaan
>saanut selitysta siihen miksi virtamittarin nayttama kasvoi, kun sen konkan
>siihen tokkasi. Yksi syy voisi olla huono akku, mutta hyvin se starttia
>ja vinssia pyoritti. Joka tapauksessa tuo monen niin tarpeettomana pitama
>konkka levisi kattoon, poydalle, tietokoneeseen... =)
>Ja konkan siihen laitan vastakin.
Ei lopeteta vielä... nimittäin olen itsekin testannut akkulaturia,
jossa oli auton 45 W lamppu kuormana johtojen päässä.
Konkan (n. 3000 uF) lisäys heti ts-sillan perään kirkasti lamppua
silmin nähden.
Voisiko tämä johtua siitä, että laturin johdot (ne akkuun liitettävät)
ovat hiukan ohuehkot, ja niissä tapahtuva häviöteho on erilainen
riippuen siitä, onko syöttöteho rajusti pulssimaista vaiko
huomattavasti tasaisempa??
Tietysti lamppu on kuormana vielä tyystin erilainen kuin akku...
hehkulangan resistanssi riippuu huomattavasti sen lämpötilasta , akku
taas on jäykkä kuin kiviseinä.
Risto Mäkinen
Juhani Varemo wrote:
>
> Ei lopeteta vielä... nimittäin olen itsekin testannut akkulaturia,
> jossa oli auton 45 W lamppu kuormana johtojen päässä.
>
> Konkan (n. 3000 uF) lisäys heti ts-sillan perään kirkasti lamppua
> silmin nähden.
>
>
tasajännite. Huippuarvojen kohdalla lautuva konkka purkaa itesään
nollakohdilla lamppuun, siitä kirkastuminen.
Akkua ladattaessa vastaava jännitevaihtelu esiintyy jännitehäviönä
tasurissa ja nuuntajan käämissä, joten tasurilla esiintyy lähes
puhdas tasajännite. Siitä ei konkka saa revittyä mitään irti,
ellei sitten ole jumalattoman pitkät latausjohtimet akulle, silloin
nimittäin vaihto-komponentti tulee taas esiin.
RM
Jarkko Huttunen
Yläasteen metallityön tunnilla opettaja paloitteli jotain tankoa
rälläkällä. Kipinäsuihku osui "palamattoman" työtakin helmaan ja takki
syttyi tuleen. Opettaja vaan rälläköi kunnes eräs oppilas koputti
olkapäälle ja sanoi, että takki palaa.
Samaisilla tunneilla hitsattaessa muuntaja oli hitsauskopin verhon
ulkopuolella. Siitä ilkikuriset opiskelijatoverit kävivät välillä
vääntämässä lisää "amppääriä" (kuten opettaja ampeereja kutsui).
Yläasteen käsityötunneilla oli aika hauskaa.
Jake
Jarkko Huttunen
Jukka Pöyry wrote:
>
> On Sun, 08 Mar 1998 00:53:00 +0200, Jani Frilander wrote:
>
> >Ei kyllä liity hirveästi aiheeseen, mutta loistevalot saa
> >palamaan yhdellä johtimella, kunhan vain laittaa sopivasti
> >jännitettä sopivalla taajuudella...
>
>
> Aikanaan kun Lahden pitkäaaltoasema oli vielä toiminnassa, kävin siellä
> kerran tutustumiskäynnillä. Lähetinhuoneessa oli yhdessä nurkassa
> pari-kolme loisteputkea ihan irrallaan seinään nojaamassa, ja ne paloivat!
>
> pakettiauton kokoinen, taajuus 254 kHz ja tehoa muistaakseni 150 kW.
Toimivatko esim Kehä kolmosen varrella ilmajohdoissa olevat
varoitusvalot samalla periaatteella?
Jake
GCC
: JM> Ensin kerrot, etta akussa on "iso sisainen resistanssi" ja sitten
: JM> toteat, etta akusta irtoaa silti 150 ampeerin virta. ;-) Jotta 12
: JM> voltilla saa- daan 150 A virta, virtapiirin kokonaisresistanssin on
AN> Huoh. Luovutan. Lopetetaan tama konkka-akku-keskustelu. En ole
AN> vielakaan saanut selitysta siihen miksi virtamittarin nayttama
AN> kasvoi, kun sen konkan siihen tokkasi. Yksi syy voisi olla huono
AN> akku, mutta hyvin se starttia ja vinssia pyoritti. Joka tapauksessa
AN> tuo monen niin tarpeettomana pitama konkka levisi kattoon, poydalle,
AN> tietokoneeseen... =) Ja konkan siihen laitan vastakin.
-> Virtamittari ei ollut True RMS-tyyppiE, vaan katsoi huippuarvon ja
-> jakoi sen napparasti neliojuuri kahdella? 8I
Hmm, mitas tassa mun virtamittarissa lukeekaan... Ahaa, Itse mittarimoduulissa
ei lue muuta kuin merkki: GoSSen. Vastusmoduulissa joka kiinnitetaan
tahan mittariin lukee: Vor- und Nebenvidersand fur Mavometer-WG !!!
Eli se siita trueRMS-mittauksesta... Taa on joku avometer 60-luvulta... :)
Tota ei varmaankaan ole kalibroitu millekkaan aaltomuodolle niinku joku
tassa heitti...
Mutta hei, taa on loppu! slut! finito! uskokaa jo! ;(
... WinErr 00A:Promotional literature overflow - Mailbox full
Lasse
Jarkko Huttunen wrote:
>
> Yläasteen käsityötunneilla oli aika hauskaa.
>
omia kommelluksia vuosien varrelta.
Meillä oli kanssa todella hauskoja käsityötunteja yläasteella. Yksi
huvi oli rikkoa hitsaushuoneen pistorasiaryhmän sulaketta laittamalla
mahdollisimman paljon kuormaa (hitsausmuuntajia) samaan pistorasiaan, ja
kaikkiin mahdollisimman suuri virta, niin 16 ämppeerinen rikkoutui
mukavasti :)
Noita omia elektroniikkakommelluksia sitten onkin aika paljon....
Kerran kytkiessä kolmivaihemoottoria (oli saatu ilmaseks) kontaktorin
kautta olikin moottorin käämit osittain oikosulussa ja kontaktorin
vetäessä valtava pamaus ja kaksi 16 ampeerin sulaketta rikki, mutta
kaikkein hauskinta tässä oli, että kontaktoriin paloi julmettu reikä
kylkeen :)
Kerran 230 voltin hehkulamppu-vu:ta rakentaessa tuli sählättyä
tyristorin kanssa (itse suunniteltu kytkis), ja seurauksena oli
siemensin UUA170 mikropiirin välähdys aivan sairaan kirkaana ja
piirinpalat lensivät useiden metrien päähän, kun se ei oikein tykännyt
230 voltista.
Ihme kyllä sulake säilyi ehjänä. Ei tarvinnut piiri paljoa virtaa
valoshowhunsa.
Pienempänä suurta huvia oli kanssa leikkiminen 24VAC 2A muuntajalla
siten, että esim. PC-emolevylle piuhat kiinni aivan satunnaisiin
paikkoihin ja hyvin rätisi :) -Tuo vaihtojännite saa elkotkin
innostumaan paljon mukavammin kuin DC. Kerran muistan, kun aika pieni
10uF konkka paukahti ihan sairaan kovaa aivan eri puolella piirilevyä,
kuin mistä sitä syötettiin. Räjäyttelybuumin aikoihin oli aivan sairaat
käryt välillä tuolla verstaalla :)
Noista muuntajista tuli mieleen vielä semmonen, että kerran rakensin
jotain operaatiovahvistinkytkentää, jossa käytin kahta 24 voltin
erillistä AC muuntajaa. Tasasuuntaus oli vasta kortilla. No kiireessä
sattui sillai, että riviliittimessä tapahtui oikosulku, jolloin
muuntajat syöttivät toisiaan ja toinen muuntajista teki lakon todella
ilosella pamauksella ja haisi erittäin pahalle...
Kaikkea sitä onkin sattunut kymmenen vuoden matkalle. Noistakin
kommelluksista on jo todella kauan aikaa, mutta ei ole enää viimeaikoina
pahemmin paukkunut, on kai oppinut vähän säästeliäämmäksi, ettei polta
ihan kaikkea, kun on nuo mikrokontrolleritkin (joilla tulee aikapaljon
leikittyä) jo senverran kalliita, ettei viittis aina päästellä savuja :)
-Lasse
Saastamoinen Vesa
Pekka...@support.CAUCE <Pekka...@support.CAUCE> kirjoitti:
>
> Jokainenhan on jossain vaiheessa tinaillut yhden transistorin
> ULA-lähettimen jossa on kaverina herkkä mikki...keksin sille loistavan
> hyötykäytön intissä. Minä ja eräs rovaniemeläinen tyyppi kärsimme
> samasta ongelmasta Aukissa, emme osanneet pitää turpiamme kiinni
> joten apupäivystäjän virka tuli meille tarpeettomankin tutuksi :-\
>
> Unesta oli kuitenkin puute, joten PU-hälytinhän siitä syntyi. Kassut
> olivat sellaista mallia että PU pääsi päivystäjän tiskille vain yhtä
> kautta, joten lähetin vaan rappukäytävään kaiteen alle teipillä ja
> päivystäjän pöydällä ollut radio vireeseen tuon vehkeen taajuudelle
> ja hanat kaakkoon. Herätyskellon viritys, ja unta palloon.
>
> Itselleni ei osunut PU:ta kohdalle kertaakaan, mutta tuo pelasti
> sen rovaniemeläisen kahdesti :-)
>
Intissä oli tuvissa tuollainen keskusradion kovaääninen. Pöntön
alalaidassa oli potikka josta voi säätää voimakkuutta. Tosin kuulutuksen
tullessa pöntön sisällä veti rele ja potikka ohitettiin. No muuttopuuhien
aikaan löytyi kuoriltaan rikkinäinen palohälytin ja samassa kasassa oli
jotain piuhan pätkääkin. Lopputuloksena oli, että eräässä tuvassa soi
palohälytin aina kuulutuksen tullessa. Katossa olevaa hälytintä
sitten tutkittiin muuten ahkeraan... Omassa tuvassa tietysti tuo rele
ohitettiin, jotta mölyt saatiin sovitettua paremmin 0db:n tasoon potikkaa
kiertämällä.
--
[ Jos haluat tavoittaa minut, yritä tätä: ve...@cc.tutz.fi |poista-z| ]
[ Mutta kun viestisi on todella kiireellinen, |remove-z| ]
[ voit yrittää myös tätä: 050 5431067 Vesa Saastamoinen ]
[______________________________________________________________________]
Unto Hyppanen
Tuli tässä mieleen eräs mainio amiksen open kertoma tapahtuma:
Koulua oli keretty käymään pari päivää ja opettaja siinä sitten selitti
uudelle luokalle sähköturvallisuudesta. Koulussa oli (ja on edelleenkin)
suojaerotetut työpisteet,eli sieltä tulee 24 V.
Opettaja sitten totesi että eipä tuolla henki lähde.
Noo.. siinä sitten tuli välitunti ja opettaja lähti kahveelle, seuraavan
tunnin alussa olikin sitten yksi kaveri terveyden hoitajan
vastaanotolla,juippi oli työntänyt piuhat suuhunsa !!
Näitä juttuja lukiessa on tullut naurettua vedet silmissä, vahingon
ilohan on se paras ilo !!
terv.
Riku Hyppänen
mailto: r_hyp...@hotmail.com
http://members.tripod.com/~riksa/index.html
bikes: Cagiva Freccia C12 R -- Kawasaki KX 125
Jari Turpeinen
> Jokainenhan on jossain vaiheessa tinaillut yhden transistorin
> ULA-lähettimen jossa on kaverina herkkä mikki...
Heitä minua ohjeilla, olisi nimittäin 100 ja yksi eri käyttöä.
Tässä malliksi yksi.
Miten pitkä kantomatka? entä virrankulutus? tarkoitus olisi asentaa
ko.laite linnunpönttöön, että voisi seurata liikehdintää ja kuulla milloin
poikaset syntyy.
JT
jouko moisander
Jari Turpeinen wrote:
> Heitä minua ohjeilla, olisi nimittäin 100 ja yksi eri käyttöä.
> Tässä malliksi yksi.
> Miten pitkä kantomatka? entä virrankulutus? tarkoitus olisi asentaa
> ko.laite linnunpönttöön, että voisi seurata liikehdintää ja kuulla milloin
> poikaset syntyy.
Bebekillä on rakennussarjoja, 60:-.
jouko
Jari Turpeinen
>
> Bebekillä on rakennussarjoja, 60:-.
Olen kokeillut niitä valitettavasti, syövät virtaa ja lähete ryömii, se
lähettää niin jumalattomia kerrannais-/harhataajuuksia ( Ei paljon
huvittaisia saada DC-9:ä laskeutumaan kotipihalle ).jne
Mutta olisiko kenelläkään kertoa sellainen kytkentä joka olisi vakaa jne.
jne?
Jari Turpeinen
Antti Huhtala
Jari Turpeinen wrote:
No ainakin Wellemanin lähetin on melko hyvä, kun sen kasaa hyvin, ja
vähän modifioi niin
äänenlaatu on kohtalainen, ja harmonisten vaimennuksen saa johonkin
parinkymmenen dB:n tasolle,
tehoa lähtee ulos noin 4,5mW. Taajuus ryömii hiukan, mutta kunhan laite
on lämmennyt niin
kyllä se paikoilleen asettuu, ja myöskin sisääntuloimpedanssi muuttaa
taajuutta, että sille joutuu
tekemään uuden etupään. Ja se tarvii myös tasaisen jännitteensyötön, jos
sitä käyttää
pitkään pattereilla, niin taajuus muuttuu patterin varaustilan mukaan...
--
Antti Huhtala
Jari Turpeinen
> No ainakin Wellemanin......
Mistä niitä saa? tyhmä kun olen ; )
Jari Turpeinen
Arto Niskanen
: Olen kokeillut niitä valitettavasti, syövät virtaa ja lähete ryömii, se
: lähettää niin jumalattomia kerrannais-/harhataajuuksia ( Ei paljon
: huvittaisia saada DC-9:ä laskeutumaan kotipihalle ).jne
: Mutta olisiko kenelläkään kertoa sellainen kytkentä joka olisi vakaa jne.
: jne?
Köh, no tuota, pitänee laukaista ilmoille eräs pikku jipponi, jonka
sattumalta kerran keksin. Koskapa joskus vuonna N havaitsin
ULA-vastaanottimien paikallisoskillaattorin taajuuden säteilevän
vastaanottimien ulkopuolelle sen verran vahvasti, että taskuradiolla
löytyi selvä hiljainen kohta 10.7 MHz (naturligtvis) vastaanottimen
vastaanottaman taajuuden yläpuolelta, otin kaapista jonkin
pilipaliautostereon radion etuastepurkin. Siinä on viritettävät piirit
säätökeloilla toteutettu. Sähköä sisään. Aivan oikein, säteili niin, että
ainakaan samasta huoneesta ei katvetta löytynyt. Entä modulointi? No,
onhan purkissä kätevä AFC-tulo!
Kantavuus: Asun kolmannessa kerroksessa, alakerran pyykkitupaan ei kanna,
pahus. Yhden kerroksen verran alaspäin kyllä, toisenkin, mutta aulaan
mennessä katoaa kuuluvuus niin, että kuulee kyllä taajuudella olevan
jotain, mutta kuuntelunautinnosta ei voi puhua. Anyway, systeemi matki
kerran langattomia kuulokkeita. Siihen ihan mato peli.
Antti Huhtala
Jari Turpeinen wrote:
> > No ainakin Wellemanin......
> Mistä niitä saa? tyhmä kun olen ; )
>
No Radioduostahan noita saa.
Jari Turpeinen
Petri J. Riipinen
No kerrotaan nyt yksi juttu mikä tuoli mieleen ammattikouluajalta.
Opiskelin silloin elektroniikka-asentajaksi ja luonnollisesti kaikenlaiset
muuntajien tuottamat suuret virrat/jännitteet olivat kovin
mielenkiintoisia.
Koululle oli lahjoitettu jonkun firman vanha IBM-tietokone, semmoinen
keltainen pömpeli missä oli kunnon levypakat yms. "klassiset" systeemit.
Anyway, opettajamme pisti meidät purkamaan sen josko sieltä löytyisi
jotain käyttökelpoista. Löytyihän sieltä, nimittäin iso läjä jöötejä
muuntajia,
jotka olivat omiaan kaikenmaailman LA-puhelun, minidrill yms. juttuihin.
Ystävällisesti opettaja salli meitin ostaa niitä muutamalla kympillä /
muuntaja.
No, kaveri osti semmoisen kivan "järeän" näköisen muutanjan ja sitten vaan
testaamaan että minkäslaisia jännitteitä siitä löytyy. Pistettiin muuntaja
kiinni
labrapöydässä olevaan vikavirtasuojattuun pistorasiaan (220v). Sitten
mitattiin
yhden johtoparin välistä muistaakseni 3-4 volttia. Pääteltiin sitten että
siitä
voisi löytyä (jipii) virtaa, kun vielä johdotkin olivat halkaisijaltaan 2-3
milliä.
Pistettiin johdonpäitten väliin hitsauspuikko...;) Eikä aikaakaan, kun
puikko
rupesi hehkumaan punaisena... Olisiko tuo sulanut, jos oltaisiin jatkettu,
kenpä
tietää... Mutta virtaa löytyi!
- Pete