FM-radioprojekti
SirKolvi
hyvälaatuisen FM virittimen ? Olen joskus kokeillut TDA7000 piiriä,
tulos ei ollut kehuttava. Philipsillä näyttää olevan uusia piirejä,
TEA5767 ja 68 mutta varsinaisia rakennusohjeita en ole löytänyt,
onko ylipäänsä mahdollista rakentaa näistä viritintä
harrastelijataidoin ?
J. Winter
Ilman riittävää mittalaitepakkia ei kannata yrittää, jos aiot tehdä
todella hyvänlaatuisen virittimen. Valmiit hintavatkin radiot ovat usein
heikkolaatuisia. Luettelen tässä muutamia vaatimuksia:
(1) Etuaste täytyisi olla sellainen, että kestää suuria signaaleja
aiheuttamatta ristimodulaatiosäröjä (asemia on paljon ja taajuudet
lähellä toisiaan, ainakin pääkaupunkiseudulla) ja pienikohinainen.
Em. vaatimuksista täytyy tehdä kompromissi (asettaisin
ristimodulaatiokestoisuuden etusijalle).
(2) Sekoittajan tulisi myös kestää suuria signaaleja.
(3) Välitaajuussuodatin pitää olla sopivan kaistaltaan sopivan levyinen
(n. 200 kHz) ja riittävän jyrkkäreunainen ja mielellään vaihelineaarinen.
(4) Paikallisoskillaattorin stabiilisuus on oltava riittävä (esim.
vaihelukon avulla).
Vaatimus (1) edellyttää diskreettejä komponentteja (esim. fettejä tms.
isohkolla bias-virralla).
Vaatimus (2): Tuplabalansoitufettisekoitin (tai Schottky-diodinelikkö)
Vaatimus (3): Kunnon filtteri vaatii 4 - 8 virityspiiriä + pari
keraamista suodatinta tai jos on varaa, niin kidesuodatin (tai useampia)
Välitaajuusosan rajoitin ja ilmaisin voidaan tehdä sopivalla
mikropiirillä (CA3089, CA3189, TBA120 tms.).
Riippuu siitä millä harrastelijataidon tasolla on kannattaako yrittää.
Rakennusohjeita ei nykyään lehdissä juuri näe, vanhemmissa lehdissä oli
60-80 luvuilla useita (mm. Funkschau, Practical Wireless, Wireless
World, Elektor etc.)
Minulla on tallessa ainakin se Elektor-lehden numero, jossa oli
laatuvirittimen rakennusohje (vuosikertaa tai numeroa en muista, mutta
löytyy varmasti etsimällä), tässä oli mm. käytetty 4 kpl Toyocomin
vaihelineaarista kidesuodatinta välitaajuusasteessa. Voin skannata
ohjeen ja lähettää sähköpostissa, jos kiinnostaa.
-- jw
SirKolvi
Kiitoksia vastauksesta mutta taidot ja mittalaitteet eivät kyllä riitä
kuvaamasi Elektor -lehden laitteen rakentamiseen.Yleismittaria
kehittyneempää mittalaitetta ei ole. Etsiskelen johonkin mikropiiriin
perustuvaa ohjetta tai kytkentäkaaviota/application notesia,jonka
mukaan rakennetulla vehkeellä saisi piiska-antennilla kunnolla
kuuluviin Kirkkonummella pääkaupunkiseudun asemia monona tai stereona.
Esim. TDA 7000 piiriin perustuvassa radiossa oli muistaakseni
ongelmana huono kuuluvuus ja asemien päällekkäin kuuluvuus.
Joutilas
viestissä:caedd428-9297-4a4b...@u13g2000yqg.googlegroups.com...
On 20 helmi, 21:12, "J. Winter" <jwi@dlc_NO_SPAM_.fi.invalid> wrote:
> SirKolvi kirjoitti:
>
> > Olisiko jollain tietoa tai kokemusta miten voisi rakentaa
> > hyvälaatuisen FM virittimen ? Olen joskus kokeillut TDA7000 piiriä,
> > tulos ei ollut kehuttava. Philipsillä näyttää olevan uusia piirejä,
> > TEA5767 ja 68 mutta varsinaisia rakennusohjeita en ole löytänyt,
> > onko ylipäänsä mahdollista rakentaa näistä viritintä
> > harrastelijataidoin ?
>
> Ilman riittävää mittalaitepakkia ei kannata yrittää, jos aiot tehdä
> todella hyvänlaatuisen virittimen. Valmiit hintavatkin radiot ovat usein
> heikkolaatuisia. Luettelen tässä muutamia vaatimuksia:
Tässä linkki, josta löytyy kaikenlaista RF-kytkentää. En tiedä onko
sellaista mitä kaipailit...
http://web.telia.com/~u85920178/index.htm
Esa Hämäläinen
Kannattaa katsella myös Kemon tarjontaa http://www.bebek.fi/ sivujen
kautta. Bebekillä on jotain omia rakennussarjojakin saatavilla.
http://www.kemo-electronic.de/kataloge/cat_sf.pdf löytyy wanha luettelo,
jonka kuvista saattaa löytyä mallikytkentöjä ja tarkemmin tietoa on
http://www.kemo-electronic.de/en/home/index.htm
Paul Keinanen
<jwi@dlc_NO_SPAM_.fi.invalid> wrote:
>Ilman riittävää mittalaitepakkia ei kannata yrittää, jos aiot tehdä
>todella hyvänlaatuisen virittimen. Valmiit hintavatkin radiot ovat usein
>heikkolaatuisia. Luettelen tässä muutamia vaatimuksia:
>
>(1) Etuaste täytyisi olla sellainen, että kestää suuria signaaleja
>aiheuttamatta ristimodulaatiosäröjä (asemia on paljon ja taajuudet
>lähellä toisiaan, ainakin pääkaupunkiseudulla) ja pienikohinainen.
>Em. vaatimuksista täytyy tehdä kompromissi (asettaisin
>ristimodulaatiokestoisuuden etusijalle).
>(2) Sekoittajan tulisi myös kestää suuria signaaleja.
>(3) Välitaajuussuodatin pitää olla sopivan kaistaltaan sopivan levyinen
>(n. 200 kHz) ja riittävän jyrkkäreunainen ja mielellään vaihelineaarinen.
>(4) Paikallisoskillaattorin stabiilisuus on oltava riittävä (esim.
>vaihelukon avulla).
Painottaisin vielä paikallisoskillaattorin alhaista vaihekohinaa.
Monissa testeissä näkyy vastaanottimia, jonka audion
signaali/kohinasuhde kasvaa ihan kauniisti signaalivomakkuuden
kasvaessa (kuten pitääkin), mutta sitten pahimmillaan tulee katto
vastaan jo 60 dB S/N suhteella vaikka signaalivoimakkuutta edelleen
nostettaisi. En ole muuta selitystä tälle keksinyt kun vaihekohinaisen
paikallisoskillaattorin, joka taajuusmoduloi välitaajuista signaalia
paikallisoskillaattorin vaihekohinalla, joka päätyy suoraan
audiosignaaliin kohinan aiheuttaman deviaation suhteessa.
Vähäkohinaisen vaihelukon tekeminen näyttää olevan monesti aika
hankalaa, joten voisi olla parempi käyttää ihan perinnteistä
mekaanista säätökondensaattoria paikallisoskillaattorissa ja
mahdollisesti lisätä hyvin pieni kapasitanssidiodi AFCtä varten.
Pelkän AFC säädön säätövara on sen verran pieni, että mahdollisen
kohina säätölinjassa aiheuttaa hyvin alhaisen deviation.
Muutenkin kapasitanssidiodien Q-arvo ja suursignaalin kesto ovat
heikompia kuin mekaanisten säätökondensaattoreiden, joten
kapasitanssidiodien käyttö on kyseenalaista sellaisten vastaanottimien
etupäässä, jotka joutuvat alttiiksi kovin voimakkaille signaaleille.
Moniosastoisia mekaanisia säätökondensaattoreita on nykyisin hyvin
hankala löytää ja nitä käytettäessä pikavalintojen järjestäminen käy
kovin hankalaksi.
Paul
Paul Keinanen
>Tässä linkki, josta löytyy kaikenlaista RF-kytkentää. En tiedä onko
>sellaista mitä kaipailit...
>http://web.telia.com/~u85920178/index.htm
Tuolta löytyy muuten "Cavity Rx" otsikon alta näppärä
preselektorisuodin vastaanottimen ULA vastaanottimen eteen, joka menee
polvilleen liian voimakkaista lähetteistä. Tuon keskitapin pitäisi
ULAlla olla 65-70 cm pitkä ja toki siinä voisi käyttää tavallistakin
säätökondensaattoria tuon ruuvivirityksen sijaan. Tietysti se
tasasuuntausdiodi pitää heittää pois, jos purkkia aikoo käyttää
suotimena.
Taajuspyyhkäsykuvasta päätellen kuormitettu Q-arvo oli 1000 luokkaa ja
5 dB vaimennus antaisi viitteen kuormittamatomasta Q-arvosta
2000-3000. ULA etupäässä taritaan vähintäin 200-300 kHz kaistaleveys,
eli kuormitetun Q-arvon pitäisi olla 300-500, joten jos ULAlla saadaan
sama kuormittamaton Q-arvo kuin esimerkissä, olisi päästökaistan
vaimennus 0,75-1,0 dB eli varsin pieni verrattuna vastaanottimien
tyypilllisiin kohinalukuihin.
Toisin sanottuna haluttu asema saadaan valittua jo
suurtaajuussuotimella, ilman että herkkyydestä joudutaan luopumaan.
Paul
Marko S
> >
> > Tässä linkki, josta löytyy kaikenlaista RF-kytkentää. En tiedä onko
> > sellaista mitä kaipailit...
> > http://web.telia.com/~u85920178/index.htm
>
> Kannattaa katsella myös Kemon tarjontaa http://www.bebek.fi/ sivujen
> kautta. Bebekillä on jotain omia rakennussarjojakin saatavilla.
>
> http://www.kemo-electronic.de/kataloge/cat_sf.pdf löytyy wanha
> luettelo, jonka kuvista saattaa löytyä mallikytkentöjä ja tarkemmin
> tietoa on http://www.kemo-electronic.de/en/home/index.htm
Itsellä oli joskus kauan sitten Joysstykit (tjsp) HF-310
rakennussaraja. Tuosta oli parempikin versio HF-325 jossa oli mm. noise
gate. Jos jostain löytäisi noiden kytkentäkaavion ja kuvat printeistä
niin siinä voisi olla näppärä vastari. (osa keloista oli printissä,
näppärää).
80/90-luvun autoradioiden (kotivirittimien) huoltomanuaaleistakin voi
soveltaa kytkiksiä omiin radioihin. Kelojen kanssa voi kyllä joutua
laskuharjoituksiin.
Marko
LM
> onko ylipäänsä mahdollista rakentaa näistä viritintä
> harrastelijataidoin ?
ja muuta tietoa piireistään. Myös piirien datalehdillä on hyvät ohjeet
miten piirejä on hyvä käyttää, että kannattaisiko katsoa vielä? Näillä
piireillä voi olla myös muita valmistajia ja Philipskin on voinut
myydä piirinsä muille. Eli hakua kannattaa laajentaa.
Rakennussarjoista voi hyvinkin löytää sopivia. Taikka sitten ei, nehän
on joku muu suunnitellut.
Tässä pari linkkiä lisää.
http://www.electronickits.com/kit/complete/complete.htm
http://www.kuhne-electronic.de/
http://www.users.globalnet.co.uk/~walfor/
J. Winter
> Painottaisin vielä paikallisoskillaattorin alhaista vaihekohinaa.
>
> Monissa testeissä näkyy vastaanottimia, jonka audion
> signaali/kohinasuhde kasvaa ihan kauniisti signaalivomakkuuden
> kasvaessa (kuten pitääkin), mutta sitten pahimmillaan tulee katto
> vastaan jo 60 dB S/N suhteella vaikka signaalivoimakkuutta edelleen
> nostettaisi. En ole muuta selitystä tälle keksinyt kun vaihekohinaisen
> paikallisoskillaattorin, joka taajuusmoduloi välitaajuista signaalia
> paikallisoskillaattorin vaihekohinalla, joka päätyy suoraan
> audiosignaaliin kohinan aiheuttaman deviaation suhteessa.
>
> Vähäkohinaisen vaihelukon tekeminen näyttää olevan monesti aika
> hankalaa, joten voisi olla parempi käyttää ihan perinnteistä
> mekaanista säätökondensaattoria paikallisoskillaattorissa ja
> mahdollisesti lisätä hyvin pieni kapasitanssidiodi AFCtä varten.
> Pelkän AFC säädön säätövara on sen verran pieni, että mahdollisen
> kohina säätölinjassa aiheuttaa hyvin alhaisen deviation.
>
> Muutenkin kapasitanssidiodien Q-arvo ja suursignaalin kesto ovat
> heikompia kuin mekaanisten säätökondensaattoreiden, joten
> kapasitanssidiodien käyttö on kyseenalaista sellaisten vastaanottimien
> etupäässä, jotka joutuvat alttiiksi kovin voimakkaille signaaleille.
>
> Moniosastoisia mekaanisia säätökondensaattoreita on nykyisin hyvin
> hankala löytää ja nitä käytettäessä pikavalintojen järjestäminen käy
> kovin hankalaksi.
>
> Paul
>
Täyttä asiaa.
Ratkaisuja löytyy, osa kalliita osa halvempia:
- YIG-oskillaattori isohkolla taajuudella, josta jakamalla tehdään
paikallisoskillaattorin taajuus
- esim. binäärisesti painotettu kondensaattoriryhmä, josta konttollerin
ja PIN-diodikytkimien tms. kytketään haluttu määrä kondensaattoreita
oskillaattorin tankkipiiriin
- DDS, esim. joku AD98xx piiri + kontrolleri
En näe mitään järkeä rakentaa itse jotain TDA7000 tms. radiota itse: mm.
Lidl on ajoittain myynyt muutaman euron radiota, jossa on kiinalainen
TDA7000 piirin stereoversio (asemat haetaan skannauksella). Jos halauaa
kuunnella kahta tai kolmea asemaa yhtäaikaa, niin tämä on oikea valinta
:) . Tässä radiossa on kaikki ne epäkohdat mitä pitäisi välttää.
-- jw
Jukka Marin
> En näe mitään järkeä rakentaa itse jotain TDA7000 tms. radiota itse: mm.
Täysin asiaankuulumaton kommentti ryhmässä harrastus.elektroniikka ;-)
(Mitenkään kehumatta TDA7000:n laatua.. no, vanha piirihän se on eikä
enää edes tuotannossa.)
-jm
J. Winter
Jos olisit vaivautunut katsomaan ketjun alkuun, olisit ymmärtänyt, mistä
oli kysymys.
-- jw
SirKolvi
Vastauksia on tullut runsaasti. Valitettavasti löytyneistä kytkiksistä
useat perustuvat TDA7000 piiriin, jotkut jopa 1990 luvulta oleviin
piireihin tai jopa yhteen tai useampaan transistoriin/fetiin
perustuviin ratkaisuihin. Uusin piiriperhe näyttää olevan TEA 5767
(xx68,xx77) , johon liittyy alla olevat pari linkkiä, ensimmäinen
application note ja jälkimmäinen jonkinasteinen piirilevyversio.
Mitä sanovat alan gurut, onko näiden perusteella amatöörivoimin
tehtävissä mitään. Erityiden arveluttavalta tuntuu piirin
ohjelmointitarve, jota olen piirin ymmärtänyt tarvitsevan. Vai onko
sparkfunin tuote niin valmis ettei tarvita muuta kun antenni,
virtalähde ja audiovahvistin ?
http://www.rockbox.org/twiki/pub/Main/DataSheets/application_note_tea5767-8.pdf
http://www.sparkfun.com/commerce/product_info.php?products_id=8972
Mika Iisakkila
> Vastauksia on tullut runsaasti. Valitettavasti löytyneistä kytkiksistä
> useat perustuvat TDA7000 piiriin, jotkut jopa 1990 luvulta oleviin
> piireihin tai jopa yhteen tai useampaan transistoriin/fetiin
> perustuviin ratkaisuihin.
Ne ne ovatkin perkeleestä, mokomat kolmijalkaiset otukset, mitäs
niillä nyt saisi aikaan... ;-)
> tehtävissä mitään. Erityiden arveluttavalta tuntuu piirin
> ohjelmointitarve, jota olen piirin ymmärtänyt tarvitsevan. Vai onko
> sparkfunin tuote niin valmis ettei tarvita muuta kun antenni,
> virtalähde ja audiovahvistin ?
Linkkisi ei toiminut, mutta onhan tuollaista synteesiviritinlutikkaa
jollain ohjattava; ei siihen suoraan mitään säätöruuvia kiinni saa.
Pakko sille on siis I2C-väylällä jutella.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Paul Keinanen
Piti katsoa oikein noiden piirien speksejä ja kyllähän tuo voi olla
ihan asiallinen piiri, jos kännykän sisään pitää rakentaa FM-radio ja
sillä pystyä kuuntelemaan Ylen ja Radio Novan suurtehoisia asemia,
mutta muita paikallisradioiden vastaanotto on sitten tuurista kiinni.
Esimerkkikytkennän etupää on leveä kuin ladonovet ja kun etupään IP3
piste on huonompi kuin -20 dBm, kännykän sisään mahtuvalla antennilla
vastaanotin ehkä pysyy kasassa, mutta millään kunnon antennilla tuo on
kyllä helposti polvillaan ainakin kaupunkialueilla.
Kun peilitaajus on vain 450 kHz päässä ja peilitaajuusvaimennus vain
30 dB, kuunneltaessa heikkoa asemaa ja 400 kHz päässä on voimakkaampi
asema, voi vastaanottimesta kuulua vain voimakkaampi asema
taajuusnäytöstä riippumatta.
Välitaajuuskaistaleveys on tyypillisesti vain 94 dB joka on todella
vähän, kun lähetteen deviaatio voi olla +/-75 kHz, joten en yhtään
ihmettele korkeita säröarvoja erityisesti stereolla. Tosin suotimen
vaste on muutenkin varsin epäideaalinen kun +/-100 kHz päässä
vaimennus on vain 12 dB ja +/-200 kHz päässä (jossa siis voi olla
naapuriasema) 36-43 dB.
Kännykkän tai MP3 soittimeen lisukkeeksi tuosta piiristä juuri ja
juuri voisi olla, mutta ei siitä parhaalla tahdollakaan voi
hyvälaatuiseksi nimittää.
Paul