Auton laturi
Antti Panula
täysi? Millä tavalla virransäätely on toteutettu?
Oletetaan vaikka että ajetaan moottori sammutettuna alamäkeen vaihde päällä
tai pitkää matkaa, jolloin akku kyllä tulee ennenpitkää täyteen.
Kysymys heräsi, kun väiteltiin meneekö talviajossa enemmän bensaa jos
käyttää vaikkapa sähkötuolia ja takalasin lämmitintä runsaasti. Mielestäni
ei vie yhtään enempää bensaa koska laturi pyörii koko ajan riippumatta
siitä, onko akussa tarvetta virralle tahi ei.
Antti Panula
Sakke Vanne
news:mjzga.86$CR4...@read3.inet.fi...
Et ole latauksen säätimestä kuullut? Valitettavasti olet ollut väärässä
tuossa väittelyssä. Ei se sähkö ilmasta tule sinne perseenlämmittimeen tai
takalasille, kyllä se bensankulutuksessa näkyy, vaikka vähäisissä määrin
niin silti.
. tuki @luukku.com Hammaskejju
moottorille virran kasvaessa. Eli jos kytket kaikki sähkölaitteet pois
päältä, niin että laturilla ei ole kuormaa ollenkaan, niin tuota laturia on
ihan löysä käännellä. Mutta jos kytket sitten istuinlämppärit,
takalasinlämppärit, valot jne. päälle, niin sitten et enää jaksakaan
pyöritellä tuota laturia, vaan siihen tarvitaan lisää energiaa. Eli vastaus
on, että kyllä noiden laitteiden käyttö näkyy suoraan bensankulutuksessa.
Tosin se ei ole mitään suurta, mutta on kumminkin.
Elektroniikkamessuilla oli yhdellä osastolla sellasia veivattavia
kännykänlatureita. Niissä huomasi konkrettisesti "kädessä pitäen" miten tuo
kuorman vaikutus aiheuttaa jarruefektiä veivattaessa. Eli se puhelin otti
virtaa purskeittain ja aina kun virtaa otettiin, niin veivausvastus kasvoi
huomattavasti samoin kun veivausnopeus tippui, koska ei kerinnyt niin
nopeasti lisäämään voimaa pyörittämiseen.
"Antti Panula" <atpa...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:mjzga.86$CR4...@read3.inet.fi...
PenttiL
> täysi? Millä tavalla virransäätely on toteutettu?
>
laturin pukkaamaa jännitettä. Kun jännite lähentelee arvoa, joka
vastaatäydehkön akun jännitettä, säädin päästää vähemmän sähköä laturin
hiilien kautta laturin ankkurikäämiin, jollloin magnetointikäämin kenttä
heikkenee ja laturi työntää vähemmän sähköä pihalle. Ja taas, kun esim.
laitetaan enemmän kuormaa ( valoja, puhaltimia ym. ) päälle, jännite putoaa
alemmas, säädin huomaa tämän ja päästää lisää virtaa ankkurikäämiin. jne.
> Oletetaan vaikka että ajetaan moottori sammutettuna alamäkeen vaihde
päällä
> tai pitkää matkaa, jolloin akku kyllä tulee ennenpitkää täyteen.
>
...jolloin säädin "huomaa" tämän ja rajoittaa laturin antamaa virtaa...
> Kysymys heräsi, kun väiteltiin meneekö talviajossa enemmän bensaa jos
> käyttää vaikkapa sähkötuolia ja takalasin lämmitintä runsaasti. Mielestäni
> ei vie yhtään enempää bensaa koska laturi pyörii koko ajan riippumatta
> siitä, onko akussa tarvetta virralle tahi ei.
>
Siinä vaiheessa, kun akku on täynnä eikä kuluttajia ole kovin paljon, koneen
on helpompi pyörittää laturia. Ja päin vastoin: Kun paljon kuluttajia,
kaasua pitää painaa _hieman_ enemmän, että auto säilytttäisi saman nopeuden,
kun laturi pistää enemmän vastaan. Kuulee tuon esim. tyhjäkäynnistä, kun
panee valot päälle, niin kone pyörii hieman vaivalloisemmin ja akuu täyttyy
samalla hitaammin. Tosin tyhjäkäynnillä esim. valoissa seistessä käytännössä
on yks lysti onko valot päällä tai ei; kone vain käy hieman hitaammin, kun
valot kuormittavat laturia.
-Pena
TiLi
> Jos auton generaattori pyörii koko ajan, minne energia menee kun akku on
> täysi?
Auton laturi on "vakiojännitelähde" eli se säätyy niin että laturin navoissa
on jatkuvasti vakio jännite (13.7...14.3V vähän riippuu laturista). Eli kun
akku tulee täyteen rupeaa laturin antama virta vähenemään, lähestyen
pikkuhiljaa jopa nollaa jos mitään kulutusta ei akusta oteta.
> Millä tavalla virransäätely on toteutettu?
Säätimellä joka haistelee laturin ulostulojännitettä - samalla vaikuttaa
(fysiikan lakien mukaisesti) ulos lähtevään virtaan. Toki laturin
rakenteessa ja mekaniikassakin on sitten tekiöitä jotka muodostavat lkaturin
ominaisuudet.
> Oletetaan vaikka että ajetaan moottori sammutettuna alamäkeen vaihde
päällä tai pitkää matkaa, jolloin akku kyllä tulee ennenpitkää täyteen.
Taitaa olla teoria esimerkki, koska muuten on keksitty ikiliikkuja
(varsinkaan kun vaihtovirtalaturi ei sellaisenaan toimi moottorina)
> Kysymys heräsi, kun väiteltiin meneekö talviajossa enemmän bensaa jos
> käyttää vaikkapa sähkötuolia ja takalasin lämmitintä runsaasti.
Menee enemmän. Kun akustakaan ei tuota tehoa saada pitkääkään aikaa on se
tuotettava laturissa. Jostain se energia tuon lämmön (lasin lämmitin/penkin
lämmitin) tuottoon otettava. Koska polttomoottori on tässä tapuksessa
voimakone sen kulutus lisääntyy kun siitä otettava teho (mekaaninen tai
sähköinen=laturi) lisääntyy.
> Mielestäni
> ei vie yhtään enempää bensaa koska laturi pyörii koko ajan riippumatta
> siitä, onko akussa tarvetta virralle tahi ei.
Polttoaineen kulutuksen suhteen olet kyllä valitettavasti väärässä.
Toivottavasti et joudu syömään hattuasi :-)
Toki laturi pyörii koko ajan mukana, mutta sen "mekaaninen vastus" riippuu
voimakkaasti siitä että otetaanko siitä tehoa vai ei. Pikkulapsikin
pyörittää laturia pöydällä (ilman kuormaa), sen vastus tyhjäkäynnissä on
häviävän pieni. Kun tehoa otetaan akun lataamiseen tai sähkölaitteen
käyttämiseen mekaaninen vastus kasvaa -> moottori kuluttaa enemmän
polttoainetta...
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.liusvaara@poistatämä.trafox.fi
Antti Panula
news:Hwzga.94$CR...@read3.inet.fi...
> Se virrankulutus näkyy suoraan siinä kuormassa, jonka laturi aiheuttaa
> moottorille virran kasvaessa. Eli jos kytket kaikki sähkölaitteet pois
> päältä, niin että laturilla ei ole kuormaa ollenkaan, niin tuota laturia
on
> ihan löysä käännellä. Mutta jos kytket sitten istuinlämppärit,
> takalasinlämppärit, valot jne. päälle, niin sitten et enää jaksakaan
> pyöritellä tuota laturia, vaan siihen tarvitaan lisää energiaa. Eli
vastaus
> on, että kyllä noiden laitteiden käyttö näkyy suoraan bensankulutuksessa.
> Tosin se ei ole mitään suurta, mutta on kumminkin.
> Elektroniikkamessuilla oli yhdellä osastolla sellasia veivattavia
> kännykänlatureita. Niissä huomasi konkrettisesti "kädessä pitäen" miten
tuo
> kuorman vaikutus aiheuttaa jarruefektiä veivattaessa. Eli se puhelin otti
> virtaa purskeittain ja aina kun virtaa otettiin, niin veivausvastus kasvoi
> huomattavasti samoin kun veivausnopeus tippui, koska ei kerinnyt niin
> nopeasti lisäämään voimaa pyörittämiseen.
Tämähän oli hyvä vastaus. Tosiaan magneettikentän voittamiseen tarvitaan
työ.
Lähinnä oli kysymys kulutuksesta, joten olisi kiva tietää, paljonko bensasta
saa irti energiaa per litra. Varttitunnin sähkönkäyttö parilla sadalla
watilla tuskin vie bensaa kuin sen yhden kuuluisan luikauksen verran
(moottorin nimellisteho esim. 60kW ja maantiekulutus 7 litraa). Minusta on
niin hassua säästellä noita mukavuus- ja turvallisuuslaitteita talvella
jonkun ruokalusikallisen takia bensaa. Eiköhän ne insinöörit ole
suunnitelleet jotta näitä laitteita käytetään nimenomaan talvella.
Antti Panula
Timo Laine
> Lähinnä oli kysymys kulutuksesta, joten olisi kiva tietää, paljonko bensasta
> saa irti energiaa per litra. Varttitunnin sähkönkäyttö parilla sadalla
Ottomoottorin hyötysuhde on jossain 25% tietämissä, ja bensiinin
lämpöarvo on 42MJ/kg. Dieselillä on parempi hyötysuhde (n. 30%) ja
dieselöljyn lämpöarvo on hitusen pienempi, n. 41MJ/kg. Luvut
ulkomuistista, mutta todennäköisesti oikein. Hyötysuhteista kannattaa
muistaa, että ne vaihtelevat varsin paljon: 4hv Briggs&Stratton on
erinomaisen paljon huonompi hyötysuhteeltaan kuin uusi vapaavalintaisen
henkilöauton moottori, ja hyötysuhde ei ole vakio käyntinopeusalueella.
--
/timo
Rocky yrittää irrotautua huonosta maineestaan ällöttävässä nuorisoseikkailussa,
joka jäljittelee kömpelösti Sergio Leonen loistavia italowesternejä.
. tuki @luukku.com Hammaskejju
bensasta
> saa irti energiaa per litra. Varttitunnin sähkönkäyttö parilla sadalla
Joissakin autoissa ilmoitetaan, että ilmastointilaitteen käyttäminen lisää
kulutusta n. 1 litra/100 km. Tuosta ilmastoinnin tehosta voi sitten sitä
suhdetta laskeskella. Samaa luokkaa se kulutus on suhteutettuna myös
sähkölaitteilla. Valitettavasti en uskalla nyt mennä sanomaan tuollaisen
keskiverto-nissanin ilmastointilaitteen thoa, ettei tule mustelmia. Jossakin
aggregaatissa litralla saadaan jotakuinkin 5 kWh, että varmaan se huitelee
samoissa arvoissa myös autossa. Tosin autoissa on mottorit paljon
kehittyneempiä hyötysuhteiltaan jne, joten ihan hatustaveto on tämä
aggre-vertaus.
Ja mitähän se kulutus mahtaa siellä autossa olla? Todella vaikea kysymys..
ei muuta kun laskemaan:
Valot 2 x 55 W
Takavalot: 2 x 10 W
Puhallin: 50 W ? (10A sulake)
Takalasin lämppä: 100W? (10A sulake)
Pers-lämmittimet, 50W/istuin.
Moottorin elektroniikka: 100W ?? (mitälie, ABS, polttoaineen
suihkutus...???)
Radio: 10W......1200W :-D
Peilinlämmitin: 20 W /kpl
Sisällä mittarivalot jne 30W (jokapaikassa nykyään pilkotta jonkinlainen
valo, _ellei_ ole LED valaistus.
Kyllä tollasella laskutoimituksella saa sellasen puoli kilowattia... riippuu
miten laskee. Itse laskin yhdellä lämmitetyllä penkillä ja parikytwattisella
radiolla. Riippuu miten lujaa kuuntelee :). Moottorin tekniikan
sähkönkulutuksesta en kyllä osaa sanoa mitään. Sulakkeiden koosta vain
päättelin jotakin. Voi olla, että tässä on vielä paljon heittoja, mutta
luulenpa, että on laskennat alakantissa.
Jos tuota 500 wattia verrataan vaikka tuohon aggregaattiin, niin silloin
tällainen kuorma aiheuttaisi tunnin aikana ehkä 1...2 desilitran
bensankulutuksen. Eli ei kovin paljoa vie. Mutta kun nyt nää laskennat on
niin täydellisen arviopohjalta tehtyjä, niin heittoa voi olla pahimmillaan
järjettömän paljon :) Oliskohan pitänyt ensin googlettaa X-D
Mika Iisakkila
> sähkölaitteilla. Valitettavasti en uskalla nyt mennä sanomaan tuollaisen
> keskiverto-nissanin ilmastointilaitteen thoa, ettei tule mustelmia. Jossakin
> aggregaatissa litralla saadaan jotakuinkin 5 kWh, että varmaan se huitelee
> samoissa arvoissa myös autossa.
Oikeilla tonteilla olet. 41-vuotiaan kesäautoni kompressori vie
parhaimmillaan 10 hevosvoimaa eli 7-8 kilowattia. En usko että sen
mekaanisen laitteen hyötysuhde on siitä hirveästi parantunut kun
perusrakenne on edelleen ihan sama, mutta nykyisten pikkuautojen
viilentäminen ei sitä kylmätehoakaan niin paljoa kaipaa. Tuo on kyllä
selkeästi energiasyöpöin niistä auton varusteista, jotka voivat olla
jatkuvasti päällä. Takalasinlämmitin ja tuulettimen puhallin lienevät
seuraavia, kaukana perässä.
Antti Panula:
>> (moottorin nimellisteho esim. 60kW ja maantiekulutus 7 litraa). Minusta on
>> niin hassua säästellä noita mukavuus- ja turvallisuuslaitteita talvella
>> jonkun ruokalusikallisen takia bensaa. Eiköhän ne insinöörit ole
>> suunnitelleet jotta näitä laitteita käytetään nimenomaan talvella.
No, nämä desilitranpihtaajat ovatkin usein niitä samoja säästäväisiä
ihmisiä, jotka ajavat 15 kilometriä saadakseen markan halvempaa kahvia.
Maksaahan se desilitra bensaakin 10 senttiä, mutta enemmän saanee
säästettyä tarkkailemalla ajotapojaan.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Aki Mannonen
"PenttiL" <pentti....@helsinki.fi> wrote in message
news:b5uggs$nga$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Jokaisessa laturissa on säädin joko sisä- tai ulkopuolella, joka
tarkkailee
> laturin pukkaamaa jännitettä. Kun jännite lähentelee arvoa, joka
> vastaatäydehkön akun jännitettä, säädin päästää vähemmän sähköä laturin
> hiilien kautta laturin ankkurikäämiin, jollloin magnetointikäämin kenttä
> heikkenee ja laturi työntää vähemmän sähköä pihalle.
Sulla on nyt mennyt käämit sekaisin. Auton laturissa ankkurikäämitys on
staattorissa ja magnetointikäämitys roottorissa.
Aki Mannonen
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi> wrote in message
news:he9pxd...@pingrid.fi...
>
> Oikeilla tonteilla olet. 41-vuotiaan kesäautoni kompressori vie
> parhaimmillaan 10 hevosvoimaa eli 7-8 kilowattia.
Aika hurjalta tuntuu. Siitähän saisi kylmätehoa jo 21-24kW. En tosin tiedä
autoissa käytettävän kompressorin toimintaperiaatetta, mutta
mäntäkompressorilla se menisi suurinpiirtein noin. Lämpöpumpun hyötysuhteen
muutos suhteessa höyrystyslämpötilaan (kondensointilämpötila vaikuttaa myös,
mutta vähemmän) on tosin kaikkea muuta kuin lineaarinen ja autossa
höyrystyslämpötila on melko korkea, eli se kylmäteho voisi olla jopa (mutua
koska en löytänyt vanhaa kirjaani tähän hätään) 40kW.
Joakim Majander
> Lähinnä oli kysymys kulutuksesta, joten olisi kiva tietää, paljonko bensasta
> saa irti energiaa per litra. Varttitunnin sähkönkäyttö parilla sadalla
> watilla tuskin vie bensaa kuin sen yhden kuuluisan luikauksen verran
> (moottorin nimellisteho esim. 60kW ja maantiekulutus 7 litraa). Minusta on
> niin hassua säästellä noita mukavuus- ja turvallisuuslaitteita talvella
> jonkun ruokalusikallisen takia bensaa. Eiköhän ne insinöörit ole
> suunnitelleet jotta näitä laitteita käytetään nimenomaan talvella.
>
> Antti Panula
Yhden kilowatin tuottaminen vie bensaa noin 0,5 litraa tunnissa.
Tuollaista määrää ei useimmista latureista edes saa. Se kuinka paljon
se lisää kulutusta l/100 km riippuu hyvin paljon ajonopeudesta. Esim.
100 km/h vauhdissa bensaa kuluu ~8 l/tunnissa, joten joku 100-300 W
lisä ei aiheuta kuin 0,1 l/100 km kulutuslisän. 10 km/h
keskinopeuksisessa ruuhka-ajossa puhutaankin sitten jo yli
litrasta/100 km, mutta taitaa tollaisessa ajossa mennä autolla kuin
autolla yli 20 l/100 km muutenkin.
Hyvin vähäistä on siis kulutuslisä sähkövempaimista. Ilmastointi on
asia erikseen, sillä se voi viedä jopa 10 kW tietyissä tilanteissa.
Hihnavetoinen pumppu ei taida olla oikein optimaalinen ratkaisu
700-7000 rpm käyttöalueelle. Jäähdyttämiseen riittäisi varmaankin
1-2kW varsin hyvin.
Joakim
PenttiL
"Aki Mannonen" <aki...@luukku.com> wrote in message
news:FgDga.352$5J2.2...@reader1.news.jippii.net...
minulla on sellainen käsitys, että vaihtovirtalaturissa ohjausvirta tuodaan
hiilten ja liukurenkaiden kautta latausgeneraattorin pyörivälle roottorille
eli ankkurille. Varsinainen "tuotantosähkö" muodostuu staattorissa ( joka on
vaihtovirtalaturissa yleensä kolmivaiheista vaihtosähköä, joka täytyy
tasasuunnata diodisillassa ) johdetaan sitten eteenpäin kuluttajille ja
akulle.
Vanhemmissa tasasähkölatureissa säätösähkö johdettiin staattorille ja
"paksu" sähkö kehittyi roottorissa eli pyörijän ankkurikäämeissä, joka
sitten johdettiin kollektorin eli hiilien ja liukurenkaitten kautta ( ja
edelleen takavirtareleen kautta ) akulle ja kuluttajille.
Oikaiskaa, jos tässä joku ontuu vieläkin...?
-Pentti
Mika Iisakkila
> Hmmmm.... Niin. Kyllähän minä tuon aika huitaisten kirjoitin, mutta edelleen
> minulla on sellainen käsitys, että vaihtovirtalaturissa ohjausvirta tuodaan
> hiilten ja liukurenkaiden kautta latausgeneraattorin pyörivälle roottorille
> eli ankkurille.
Kyllä. Se on vastaavantehoista tasavirtalaturia oleellisesti kevyempi
ja pienempi siksi, että vain magnetointiosuus pyörii, ja "paksu sähkö"
voi olla paikallaan. Ja kun pyörivä massa on kevyempi, hihnavälitys
voidaan tehdä niin suureksi että laturi antaa tyhjäkäynnilläkin kunnolla
virtaa, muttei kuitenkaan lennä päreiksi moottorin huippukierroksilla.
Monien tasavirtajärjestelmien ongelma on puutteellinen lataus
tyhjäkäynnillä, jolloin esim. ruuhkassa valot päällä seisoessa akku
tyhjenee.
> Vanhemmissa tasasähkölatureissa säätösähkö johdettiin staattorille ja
> "paksu" sähkö kehittyi roottorissa eli pyörijän ankkurikäämeissä, joka
> sitten johdettiin kollektorin eli hiilien ja liukurenkaitten kautta ( ja
> edelleen takavirtareleen kautta ) akulle ja kuluttajille.
Jep. Paitsi että tasavirtalaturissa ei ole liukurenkaita, vaan
ankkurissa on monta käämiä, jotka on kytketty kommutaattorin
vastakkaisiin lehtiin siten, että yksi käämi kerrallaan on kytketty
käyttöön; ihan sama rakenne kuin tasavirtamoottoreissa. Mekaaninen
tasasuuntaaja siis, jos sitä niin haluaa ajatella.
Ja se "takavirtarele" on käytännössä koko sähkömekaaninen lataussäädin,
jossa on tuo takavirtarele estämässä virran kulkua akusta laturiin
silloin kun se ei anna tarpeeksi jännitettä, jännitesäädin pätkimässä
magnetointivirtaa, ja paremmissa vielä virtasäädinkin. Muinaisesta
GM-implementaatiosta sattuu olemaan yksinkertaistettu kuva
täällä: <URL: http://www.hut.fi/u/iisakkil/caddy/laturi.jpg>
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Aki Mannonen
> >
> Hmmmm.... Niin. Kyllähän minä tuon aika huitaisten kirjoitin, mutta
edelleen
> minulla on sellainen käsitys, että vaihtovirtalaturissa ohjausvirta
tuodaan
> hiilten ja liukurenkaiden kautta latausgeneraattorin pyörivälle
roottorille
> eli ankkurille. Varsinainen "tuotantosähkö" muodostuu staattorissa ( joka
on
> vaihtovirtalaturissa yleensä kolmivaiheista vaihtosähköä, joka täytyy
> tasasuunnata diodisillassa ) johdetaan sitten eteenpäin kuluttajille ja
> akulle.
>
Sanot: "pyörivälle roottorille eli ankkurille". Se on virheellinen käsitys.
Kyllä se ankkurikäämitys voi olla myös roottorissa, niinkuin se esim.
tasavirtamoottorissa on, mutta auton laturissa ankkurikäämitys on kuitenkin
staattorissa josta se "tuotantosähkö" otetaan. On kyllä olemassa
vaihtovirtageneraattoreita, joissa ankkurikäämitys on roottorissa esim.
pienet tahtikoneet, niissä on kolme liukurengasta roottorissa ja
magetointikäämi on staattorilla.
Tämä virheellinen käsitys, että ankkuri=roottori juontuu ehkä
tasavirtamoottoreiden ajalta.
Jouni Kaskiharju
> Ja se "takavirtarele" on käytännössä koko sähkömekaaninen lataussäädin,
> jossa on tuo takavirtarele estämässä virran kulkua akusta laturiin
> silloin kun se ei anna tarpeeksi jännitettä, jännitesäädin pätkimässä
> magnetointivirtaa, ja paremmissa vielä virtasäädinkin. Muinaisesta
> GM-implementaatiosta sattuu olemaan yksinkertaistettu kuva
> täällä: <URL: http://www.hut.fi/u/iisakkil/caddy/laturi.jpg>
Joo. Aikani säätelin Cortinani 'laturia' kunnes nakkasin sen mäkeen ja
laitoin tilalle Boschin vaihtovirtavastineen..
:)
--
JK
Jukka Marin
Joakim Majander wrote:
> Yhden kilowatin tuottaminen vie bensaa noin 0,5 litraa tunnissa.
> Tuollaista määrää ei useimmista latureista edes saa.
Toisaalta uudehkojen autojen latureista saa tehoa jo parin kilowatin
luokkaa ja tuskinpa niin isoja latureita huvin vuoksi käytetään, lienee
sitä kulutustakin reilusti olemassa.
-jm
Marko Konttinen
<joakim....@fortum.com> wrote:
> 100 km/h vauhdissa bensaa kuluu ~8 l/tunnissa, joten joku 100-300 W
> lisä ei aiheuta kuin 0,1 l/100 km kulutuslisän. 10 km/h
> keskinopeuksisessa ruuhka-ajossa puhutaankin sitten jo yli
Tein ihan nopean käytännön kokeen sähkölaitteiden vaikutuksesta
kulutukseen. Käytännön syistä tyhjäkäynnillä, koska muuten sitä on
varsin mahdoton mitata -- ajossa hyötysuhde on toki moottorilla
parempi, joten kulutusmuutos ei tuosta ainakaan kasva.
Eli ajotietokoneen mukaan, VAG 1.9 PD TDI;
Moottori tyhjäkäynnillä, parkit päällä, kaikki kytkettävissä olevat
sähkölaitteet pois päältä:
0.5 l/h
Moottori tyhjäkäynnillä, ajovalot päällä, pitkät päällä, sumuvalo
päällä, sisävalot päällä, radio päällä, penkinlämmittimet täysillä,
takalasinlämmitin päällä, puhallus täysillä, ilmastointi pois päältä,
jarruvalot päällä:
0.6, hetkittäin 0.7 l/h
Sama kuin edellinen, mutta ilmastointi päällä kompura pyörien:
0.9-1.1 l/h
Tulokset olivat ihan samansuuntaisia kuin empiiriset kokemukset ajosta;
sähkölaitteet eivät vaikuta kulutukseen nopeudesta riippuen kuin 0.1-
0.2 l/100 km, ilmastointi sen sijaan haukkaa 0.2-1.0 litraa (kompurahan
ei todellisessa tilanteessa pyöri jatkuvasti kuin äärimmäisen harvoin).
Prosentuaalisesti 5.7 litran keskikulutukseen ei siis sähkölaitteilla
juuri vaikuteta, ilmastoinnin pois jättäminen saisi lukeman (talvi
huomioiden) jonnekin 5.3-5.5 tienoille.
Ero on siis mitätön saavutettuun mukavuuteen verrattuna -- itse en jätä
penkinlämmittimiä käyttämättä jonkin kuvitteellisen kahden sentin
säästön vuoksi ja ilmastointikin on aina automaattiasennossa.
-marko
--
"Boikotoi McDonaldsia! Niiden lehmät syövät Suomen sademetsät!"
- tuntematon
Marko Konttinen - m...@iki.fi
M. Tavasti
> Kysymys heräsi, kun väiteltiin meneekö talviajossa enemmän bensaa jos
> käyttää vaikkapa sähkötuolia ja takalasin lämmitintä runsaasti. Mielestäni
> ei vie yhtään enempää bensaa koska laturi pyörii koko ajan riippumatta
> siitä, onko akussa tarvetta virralle tahi ei.
Väärässä olet. Homman voit vaikka todeta itse, ainakin
pikku-moottoreilla valojen kytkemisen kuulee tyhjäkäynnissä.
--
M. Tavasti / tava...@iki.fi / +358-40-5078254
Poista sähköpostiosoitteesta molemmat x-kirjaimet
Remove x-letters from my e-mail address
tv
autossa kuluu sähköä kesälläkin (poislukien tietenkin lämmittimet),
joten talvella sähkölaitteiden aiheuttama lisäkulutus on aika
"merkityksetön". Talven lisääntynyt kulutus tulee suurimmaksi osaksi
kylmän moottorin käynnistämisestä/käymisestä kunnes se saavuttaa
normaalin käyntilämpötilan.
"Antti Panula" <atpa...@nic.fi> wrote in message news:<mjzga.86$CR4...@read3.inet.fi>...
Pasi Eriksson
"tv" <tv...@sunpoint.net> kirjoitti
viestissä:6cca1268.03040...@posting.google.com...
> Tähän onkin jo moneen kertaan vastattu sähkötekniseltä kannalta...
> autossa kuluu sähköä kesälläkin (poislukien tietenkin lämmittimet),
> joten talvella sähkölaitteiden aiheuttama lisäkulutus on aika
> "merkityksetön".
Noh...noh...lämmityslaite, penkinlämmittimet, takalasinlämmitin, vebasto ym.
vievät kymmeniä ampeereja virtaa ja se näkyy jo polttoainekuluissakin.
--
P.Eriksson
tv
Varmasti näkyykin VÄHÄN, tankista se energia otetaankin sähkön
tekemiseen. Ja Webastohan syö myös suoraan sitä polttoainetta, tätä ei
pidä laskea mukaan jos ajatellaan vain SÄHKÖN kulutuksen aiheuttamaa
polttoaineen lisäkulutusta.
Jos vaikka laturista otettaisiin 100 ampeeria (joka on jo aika suuri
virta, eikä suurin osa normaaliautojen latureista siihen ehkä
pystykään), niin karkeasti laskemalla siitäkin tulee alle 1.5 kW, eli
muutaman prosenttin luokkaa otetaan moottorin tehosta sähköksi (jos
jatkuvasti täydellä teholla laturia kuormitetaan). Siitä sitten
sähkölaitteiden talvi/kesäkulutuksen ero, niin on se vieläkin
sähkölaitteilla aika "merkityksetön" vaikutus polttoaineen
lisääntyneeseen kulutukseen talvella. Lisääntynyt talvikulutus tulee
suurimmaksi osin muualta kuin sähkölaitteista.
ana57
> tekemiseen. Ja Webastohan syö myös suoraan sitä polttoainetta, tätä ei
> pidä laskea mukaan jos ajatellaan vain SÄHKÖN kulutuksen aiheuttamaa
> polttoaineen lisäkulutusta.
>
> Jos vaikka laturista otettaisiin 100 ampeeria (joka on jo aika suuri
> virta, eikä suurin osa normaaliautojen latureista siihen ehkä
> pystykään), niin karkeasti laskemalla siitäkin tulee alle 1.5 kW, eli
> muutaman prosenttin luokkaa otetaan moottorin tehosta sähköksi (jos
> jatkuvasti täydellä teholla laturia kuormitetaan). Siitä sitten
> sähkölaitteiden talvi/kesäkulutuksen ero, niin on se vieläkin
> sähkölaitteilla aika "merkityksetön" vaikutus polttoaineen
> lisääntyneeseen kulutukseen talvella. Lisääntynyt talvikulutus tulee
> suurimmaksi osin muualta kuin sähkölaitteista.
Tavallisen henkilöauton keskimääräinen tehontarve on 10...20 kw
tavallisessa liikenteessä. Laturin hyötysuhde on n. 0.6 (Tekniikan
Maailman testi joskus 80-luvun alussa) , lisäksi tulee voimansiirron
(kiilahihna) häviöt jolloin lopulliseksi sähköntuoton hyötysuhteeksi
tulee n. 0.5. Bensamoottorin keskimääräinen hyötysuhde
(kaupunkiajossa) lienee n. 10...20 %. Arvataan sähkönkulutukseksi 500
W, tarvittava teho on silloin 1 kW, bensan energiasisältö on 42 MJ/kg,
otamme optimistisen arvauksen moottorin hyötysuhteeksi (=20%) ->
sähköntuoton osuus bensankulutuksesta = 0.4 litraa/tunti, jos
keskinopeus on 30 km/h (pelkkää kaupunkiajoa) vaikutus on 1.4
litraa/100 km.