Akkuvaraaja
@gmail.com Hammaskejju
muuntaja, sen jälkeen tasuri ja siitä matka jatkuukin sulakkeen kautta
akulle.
Mutta tuo mitattu jännite kummastuttaa, kun mittaan tavallisella
digitaalisella mittarilla, niin jännite on 11,8 volttia. Kun mittaan
kunnollisells Fluken mittarilla, niin jännite on edelleenkin tuon 11,8
volttia.
Kyllähän jännitteen pitäisi olla luokkaa 14 volttia, ennenkuin tuo lähtisi
mitään lataamaan.
Onko nyt niin, että nuo mittarit eivät vain yksinkertaisesti osaa tuota
jännitettä mitata oikein, koska se on täynnä rippeliä? Onko mitään
ohjesääntöä noiden mittamiseen, vai pitäisikö käyttää kondensaattoria
rinnan? Johtuuko tuo mittavirhe edes tuosta rippelistä?
Kyllähän tuo varaaja sinne akkuun sähköä saa pumpattua ja mittarikin nousee
latauksessa. Mutta jotenkin ihmetytti nyt nuo mitatut jännitteet.
AC-puolella mittari näyttää 5 volttia.
FKo
> Mutta tuo mitattu jännite kummastuttaa, kun mittaan tavallisella
> digitaalisella mittarilla, niin jännite on 11,8 volttia. Kun mittaan
> kunnollisells Fluken mittarilla, niin jännite on edelleenkin tuon 11,8
> volttia.
> Kyllähän jännitteen pitäisi olla luokkaa 14 volttia, ennenkuin tuo
> lähtisi mitään lataamaan.
Miten tuon mittasit? Johdot vapaana, vai akun navoissa kiinni?
> Kyllähän tuo varaaja sinne akkuun sähköä saa pumpattua ja mittarikin
> nousee latauksessa. Mutta jotenkin ihmetytti nyt nuo mitatut jännitteet.
Jos mittasit jännitteen laturin ollessa akkuun kytkettynä, on ihan
normaalia, että latausjännite on alle 12V alussa. Siellä laturissa on
näet virtarajoitus. Kun akun varaustila kasvaa, pitäisi
napajännitteenkin nousta sinne 14V tienoille.
f
Ari Laitinen
> Mulla on tommonen "halpis" akkuvaraaja auton akun lataamiseen. Sisällä
> muuntaja, sen jälkeen tasuri ja siitä matka jatkuukin sulakkeen kautta
> akulle.
>
> Mutta tuo mitattu jännite kummastuttaa, kun mittaan tavallisella
> digitaalisella mittarilla, niin jännite on 11,8 volttia. Kun mittaan
> kunnollisells Fluken mittarilla, niin jännite on edelleenkin tuon 11,8
> volttia.
> Kyllähän jännitteen pitäisi olla luokkaa 14 volttia, ennenkuin tuo
> lähtisi mitään lataamaan.
Jännitteen hetkellinen huippuarvo on se 14V jotta se lopettaa lataamisen kun
akku on täynnä. Kytkemällä kondensaattorin mittarin napojen välille saat
mitattua tämän huippuarvon.
@gmail.com Hammaskejju
Johdot vapaina - lepojännitettä mittasin.
> Jos mittasit jännitteen laturin ollessa akkuun kytkettynä, on ihan
> normaalia, että latausjännite on alle 12V alussa. Siellä laturissa on näet
> virtarajoitus. Kun akun varaustila kasvaa, pitäisi napajännitteenkin
> nousta sinne 14V tienoille.
Siellä mitään virtarajoitusta ole. Ainoa virtaa rajoittava komponentti on 5A
sulake lähtöpuolella. Virta rajoittunee jännitteen noustessa ihan itsestään
;)
Ari Laitinen
On akkulaturissa aina virtarajoitus. Muuten laturin sulake napsahtaisi heti
poikki kun sen kytkisi tyhjään akkuun.
Alkeellisen näköisessä perinteisessä laturissa, jossa on vain muuntaja,
diodit ja automaattisulake, virtarajoitus on tehty muuntajaan. Muuntajan
magneettista kytkentää on heikennetty tarkoituksella niin, että se
kuormitustilanteessa antaa jännitteen laskea alemmas. Muuten sillä ei voisi
ladata tyhjää akkua.
Pasi Ojala
> digitaalisella mittarilla, niin jännite on 11,8 volttia.
> Onko nyt niin, että nuo mittarit eivät vain yksinkertaisesti osaa tuota
> jännitettä mitata oikein, koska se on täynnä rippeliä?
Jännitelähde ei välttämättä anna oikeaa jännitettä kuormittamattomana.
> Kyllähän tuo varaaja sinne akkuun sähköä saa pumpattua ja mittarikin nousee
> latauksessa. Mutta jotenkin ihmetytti nyt nuo mitatut jännitteet.
Kuten huomasit.
-Pasi
--
"When all is said and done, I care less about these creatures than I
do about the trees in this forest or the stars overhead. I'd rather
study the currents of wind or the patterns in the falling leaves.
But we mustn't be hasty." -- Gabrielle in "The Vampire Lestat"
Marska
Joo, tavallinen digitaalimittari mittaa jännitteen keskiarvoa. Kun se
kerrotaan 2:n neliöjuurella 1,41 saadaan huippuarvo. Eli saattaapa olla
vähän yli 16 volttia tuo huippu. Tosin latausvirta pienenee sitä mukaa
kun akun jännite nousee, mutta sehän on vain hyvä.
Ari Laitinen
> Joo, tavallinen digitaalimittari mittaa jännitteen keskiarvoa.
Ei se mittaa edes keskiarvoa. Tavallinen mittari mittaa vaihtelevasta
jännitteestä mitä sattuu. AC mittaukset osunevat sinne päin jos kyseessä on
siniaalto. Sitten on True RMS mittarit jotka mittaavat tehollisen
keskiarvon.
Erkki Esimerkki
> Mulla on tommonen "halpis" akkuvaraaja auton akun lataamiseen. Sisällä
> muuntaja, sen jälkeen tasuri ja siitä matka jatkuukin sulakkeen kautta
> akulle.
>
> Mutta tuo mitattu jännite kummastuttaa, kun mittaan tavallisella
> digitaalisella mittarilla, niin jännite on 11,8 volttia.
>
Eli mittausten perusteella lataa ihan hyvin. Vajaa akku edustaa
kytkennässä hyvin pientä vastustusta joka tiputtaa laturin
lähtöjännitteen. AC lukema kertoo että laturi syöttää
kokoaaltotasasuunnattua jännitettä joka ylittää akun tasajännitteen.
Latausvirran mittaus kyllä kertoisi enemmän.
Marska
Akkulaturi, jossa on muuntaja, kokoaaltotasasuuntaaja eikä konkkaa,
antaa tasasuunnattua siniaaltoa kuormittamattomana. On lähellä
keskiarvoa tuo mittarilukema. Vanhan ajan kiertokäämimittari ainakin ja
digitaalinen suurella todennäköisyydellä.
Ari Laitinen
Jos mittarin sisällä on tasasuuntaaja - kuten niissä vanhoissa ainakin on -
ei välttämättä olekaan eroa sillä, onko mitattava jännite jo tasasuunnattua
vaiko ei. Mutta keskiarvo se ei ole vaan _tehollinen_ keskiarvo, joka on eri
lukema kuin perinteinen keskiarvo. Yksinkeritainen mittari ei kykene
ilmaisemaan tuota tehollista lukemaa oikein muuten kuin ennalta määrätyllä
aaltomuodolla.
Marska
Kiertokäämimittari näyttää keskiarvoa, kiertorautamittari tehollisarvoa.
Analogiset yleismittarit perustuvat kiertokäämimittariin, joka siis
mittaa keskiarvoa. Vaihtojännitteellä ja -virralla se on viritetty
näyttämään tehollisarvoa edellyttäen, että mitattava jännite on puhdas
siniaalto. Sen voi todeta, kun ilman vahvistinta olevalla perinteisellä
analogimittarilla mittaa tasajännitettä vaihtojännitealueella. Se
näyttää, mutta sen verran väärin, mikä on keskiarvon ja tehollisarvon
suhde siniaallolla (en kyllä muista tuota suhdetta, enkä viitsi luntata).
Digitaalimittari ja vahvistimella varustettu analogiamittari voidaan
totetuttaa joko niin, että se ottaa mitattavan suureen huippuarvon tai
keskiarvon ja skaalaa sen sitten olettaen jännitteen siniaalloksi.
Mittaako se huippuarvon vai keskiarvon perusteella riippuu vahvistimen
toteutuksesta. Sen sijaan true-RMS eli todellinen tehollisarvo kaikilla
aaltomuodoilla vaatii jo linearisointia ja se puuttuu halvoista mittareista.
Jos menisi alkuperäiseen ongelmaan, niin digitaalimittarilla mitattuna
tuo jännite ei todellakaan kerro oikein mitään. Vanhalla
analogimittarilla olisi parempi arvattavuus.
Ari Laitinen
> Kiertokäämimittari näyttää keskiarvoa, kiertorautamittari
> tehollisarvoa. Analogiset yleismittarit perustuvat
> kiertokäämimittariin, joka siis
> mittaa keskiarvoa. Vaihtojännitteellä ja -virralla se on viritetty
> näyttämään tehollisarvoa edellyttäen, että mitattava jännite on puhdas
> siniaalto. Sen voi todeta, kun ilman vahvistinta olevalla
> perinteisellä analogimittarilla mittaa tasajännitettä
> vaihtojännitealueella. Se
> näyttää, mutta sen verran väärin, mikä on keskiarvon ja tehollisarvon
> suhde siniaallolla (en kyllä muista tuota suhdetta, enkä viitsi
> luntata).
Minäkin etsin tuota suhdetta jo aiemmin tänään... senhän saa kun integroi
siniaallon kuvaajan muodostaman pinta-alan mutta ei muistunut mieleen mikä
se täsmälleen oli eikä kiinnostanut alkaa sitä integroimaan :-)
@gmail.com Hammaskejju
> tuo jännite ei todellakaan kerro oikein mitään. Vanhalla
> analogimittarilla olisi parempi arvattavuus.
Mitattu "perinteisellä" digimittarilla, että sitten paremmalla
true-RMS -mittarilla. Molemmat näyttivät samaa lukemaa.
Paul Keinanen
True-RMS mittarikin mittaa, että jännite käy nollassa kaksi kertaa
jakson aikana, kun akku ei ole kytkettynä. Kun tasurin perään pannaan
akku, jännite ei käy nollassa ja virtaa kulkee ainoastaan kunkin
puoliaallon aikana kun tasurin jännite ylittää akun senhetkisen
sähkömotoorisen voiman (lepojännitteen).
Paul
Erkki Esimerkki
>
> Minäkin etsin tuota suhdetta jo aiemmin tänään... senhän saa kun integroi
> siniaallon kuvaajan muodostaman pinta-alan mutta ei muistunut mieleen mikä
> se täsmälleen oli eikä kiinnostanut alkaa sitä integroimaan :-)
RMS tarkoittaa Root Mean Square eli neliöllinen keskiarvo. Otat siis
jännitteestä vaikkapa 100kpl näytteitä jakson aikana. Lasket
näytearvojen toiset potenssit yhteen ja jaat sadalla. Tuosta kun
siipaset neliöjuuren niin saat tehollisarvon. Siniaallolla saanet
tulokseksi U huippuarvo / neliöjuuri 2. Kolmioaallolla saisit U
huippuarvo / neliöjuuri 3. Tehollisarvo kertoo minkä suuruinen tasavirta
antaa saman tehon kuin kyseinen vaihtojännite.
Eljas Palin
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:49eb1721$0$24790$4f79...@news.tdc.fi...
Kyllä, veli tojistaa. Muuntajassa on virranrajoitus.
Jos vaikkapa rikkaimurin laturin "x volttia/ y milliampeeria" korvaa
noinvain verkkolaitteella "x/y", verkkolaite särkyy (ylilämpösuoja tai
ensiökäämi menee poikki) koska tyhjä lyijyakku ottaa virtaa enemmän kuin
verkkolaite kestää.
Kantapään kautta kokeiltu.
--
Eljas P.
Eljas Palin
"Eljas Palin" <eljas...@hotmail.com> kirjoitti viestissä:...
>
> "Eljas Palin" <eljas...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:3LlHl.102$WO5...@read4.inet.fi...
> kolmivaihelaturia (markkinahenkilön nimitys):
> 1) laturi lataa maksimivirrallaan, minkä kykenöö
> 2) akun jännite nousee täyteen ja...
> 3) laturi siirtyy ylläpitotilaan,
> missä voi olla vaikka maaliman tappiin, ei kiehu!
>
>
Antex binääriliite, ei ollu tarkotus...