Krominanssi- ja luminanssisignaalien lomittuminen
Mika Rasimus
signaalien lomittuminen. Aikani pähkäiltyäni aloin arvella, että asia
liittyy kuvan jakoon pikseleihin (vaikka sellaisia ei periaatteessa tarvita
vaakajuovissa?). Eli jos "puolikkaita pikseleitä" ei ole, ei synny myöskään
"puolikkaiden pikseleiden" kohtaan sivutaajuuksia ja värilähetteen
sivutaajuuspalkit voi melkein huoletta iskeä näiden oletettavien
"puolikkaiden pikselien" sivutaajuuksien kohdalle. Olenko oikeassa?
Paul Keinanen
<mika.r...@pp.inet.fi> wrote:
>Olen opiskellut tuota videosignaalia hieman ja ihmetytti tuo mainittu
>signaalien lomittuminen.
Ilmeisesti sekoitat kaksi käsitettä keskenään. Lomitetulla kuvalla
tarkoitetaan, että ensin piirretään parittomat juovat ensimmäisessä
kentässä ja parilliset juovat toisessa kentässä.
Krominanssi- ja luminanssisignaalien _spektrien_ lomittuminen
tarkoittaa sitä, että krominanssispektriä on siirretty siten, että
niiden _spektrin_ piikit menevät lomittain.
Sekä luminanssi että krominanssisisignaalin spektrit ovat alunperin
samanmuotoisia, paikallaan pysyvän kuvan tapauksessa (näkyy parhaiten
kiinteälevyisellä fontilla):
Luminanssi:
l
lll l l
lllll lll lll l
lllllll lllll lllll lll l
=============================================
Krominanssi
k
kkk k k
kkkkk kkk kkk k
kkkkkkk kkkkk kkkkk kkk k
=============================================
Nuo spektripiikit ovat juovataajuuden päässä toisistaan (15625 Hz) ja
kunkin pääpiikin ympärillä on heikompia sivunauhoja 25 Hz välein,
kunnes ne hukkuvat kohinaan.
Kun krominanssia siirretään apukantoaallon avulla xxxx.5 kertaa
juovataajuuden päähän (tähän taisi PALissa tulla vielä 25 Hz lisää),
saadaan spektri:
l k
lll l k kkk
lllll lll k l kkk kkkkk
lllllll k lllll kkk lll kkkkk lkkkkkkk
=========//==================================
Noiden erottaminen onnistuu periaatteessa täydellisesti
kampasuotimella, mutta käytännössä vain paikallaan pysyväsä kuvassa,
sillä liikkuvassa kuvassa spectri leviää myös juovataajuuden
moninkertojen ulkopuolelle, jolloin luminanssi ja krominanssispektrit
menevät päällekkäin, joten mustavalkoinen ohutraidallinen paita tai
solmio näkyy usein värillisenä, jos henkilö vähänkään liikkuu :-).
>Aikani pähkäiltyäni aloin arvella, että asia
>liittyy kuvan jakoon pikseleihin (vaikka sellaisia ei periaatteessa tarvita
>vaakajuovissa?).
Pikselikäsitettä ei tarvita analogisessa TV-kuvassa vaan on paljon
järkevämpi mitata vaakaresoluutiota kaistaleveyden avulla.
Mika Rasimus
viestissä:3OoVOB6w+D0xoJ...@4ax.com...
> Krominanssi- ja luminanssisignaalien _spektrien_ lomittuminen
> tarkoittaa sitä, että krominanssispektriä on siirretty siten, että
> niiden _spektrin_ piikit menevät lomittain.
Ei siinä käsitteet sekaisin menneet, en vain esittänyt asiaani
täsmällisesti...
Nuo spektrin piikit vähän hämmensivät. Jos juovan aikana voi esiintyä minkä
tahansa pituisia pulsseja, ei pitäisi mitään varmoja tyhjiä kohtia olla,
vaan mikä tahansa kohta nollan ja viiden megahertsin välillä voi sisältää
kuvainformaatiota. Eli esiintyvien aaltojen täytyy rajautua johonkin ja
ainoa mitä tuolloin keksin, olivat pikselit. Oma opettajani tavalliseen
tapaansa kysyttäessä kommentoi, että ei tiedä nyt näin äkkisältään, pitää
miettiä vähän tarkemmin paremmalla ajalla :)
> menevät päällekkäin, joten mustavalkoinen ohutraidallinen paita tai
> solmio näkyy usein värillisenä, jos henkilö vähänkään liikkuu :-).
Todella ärsyttävä ilmiö. Samoin kuin vanhempien telkkujen surinat, joita
kuuluu kaiuttimista aina kun keltainen paita ilmestyy ruutuun. Ilmiötä olen
huomannut esiintyvän uudemmallakin kalustolla ja vieläpä voimakkaana
satelliittikanavien tapauksessa huonolla ilmalla.
> Pikselikäsitettä ei tarvita analogisessa TV-kuvassa vaan on paljon
> järkevämpi mitata vaakaresoluutiota kaistaleveyden avulla.
Analogisesti nauhoitetuissa lähetyksissä ei edes pitäisi esiintyä mitään
"pikselöitymistä" vaakasuunnassa?
Paul Keinanen
<mika.r...@pp.inet.fi> wrote:
>Nuo spektrin piikit vähän hämmensivät. Jos juovan aikana voi esiintyä minkä
>tahansa pituisia pulsseja, ei pitäisi mitään varmoja tyhjiä kohtia olla,
>vaan mikä tahansa kohta nollan ja viiden megahertsin välillä voi sisältää
>kuvainformaatiota.
Jos toistaiseksi unohdetaan PALin aiheutama sotku ja tarkastellaan
paikallaan pysyvää mustavalkokuvaa, toistuu sen käyrämuoto täsmälleen
samanmuotoisena tasan 25 kertaa sekunnissa, joten periaatteessa
spektriviivoja pitäisi esiintyä 25 Hz välein jos kuva olisi ihan
satunnaista tilkkutäkkiä. Nyt kuitenkin signaalissa on mukana
tahtipulssit aiheuttavat 25 Hz spektri"ruohikossa" voimakkuuden
vaihteluja siten, että joka 625. spektriviiva on hyvin voimakas ja +/-
25 Hz näistä spektriviivoista olevat viivat ovat vähän heikompia, +/-
50 Hz päässä olevat ovat vielä heikompia jne. Hyvin kaukana näistä
juovataajuuden monikerran (15625 Hz) päässä olevista
spektrikeskittymistä ovat nuo 25 Hz spektriviivat hyvin heikkoja.
Jos valkoisessa kuvassa on keskellä leveä pystysuora musta palkki,
aiheuttaa tämä yhdessä (mustaakin mustempien) tahtipulssien kanssa
31250 Hz komponentin, eli joka toinen juovataajuuden monikerran piikki
on voimakkaampi kuin väliin jäävät piikit, eli vuovataajuuksien
välialueet pysyvät edelleen varsin tyhjinä.
Laajat vaakasuuntaiset kuviot vaikuttavat myös näiden välissä olevien
25 Hz spektriviivojen voimakkuuksiin, mutta ne pysyvät edelleen
spektriviivoina (ei siis jatkuvaa spektriä), mutta tässäkin
amplitudeihin vaikuttaa voimakkaasti tuo 15625 Hz periodisuus.
Vasta sitten, kun kuvassa on liikettä, leviävät myös nuo 25 Hzin
viivat ja spektri alkaa muistuttaa jatkuvaa spektriä.
>> menevät päällekkäin, joten mustavalkoinen ohutraidallinen paita tai
>> solmio näkyy usein värillisenä, jos henkilö vähänkään liikkuu :-).
>
>Todella ärsyttävä ilmiö. Samoin kuin vanhempien telkkujen surinat, joita
>kuuluu kaiuttimista aina kun keltainen paita ilmestyy ruutuun. Ilmiötä olen
>huomannut esiintyvän uudemmallakin kalustolla ja vieläpä voimakkaana
>satelliittikanavien tapauksessa huonolla ilmalla.
Tuo puolestaan johtuu siitä, että 5.5 MHz äänivälitaajuus muodostetaan
yksinkertaisesti ääni- ja kuvataajuuden erotuksena (jotka ovat 5.5 MHz
päässä toisistaan). Eli jotta tämä 5.5 MHz äänivälitaajuus
muodostuisi, täytyy _molempien_ kantoaaltojen olla samanaikaisesti
olemassa. Kirkkaan valkoisessa kuvassa kuvakantoaallon taso on hyvin
heikko ja joku vaalea väri saattaa pudottaa lähetystehoa entisestään.
Jos lähetintä yliohjataan, katkeaa kantoaalto kokonaan, jolloin
äänivälitaajuutta ei ollenkaan muodostu. Koska tämä toistuu ainakin 25
Hz välein, syntyy ääneen tämän taajuuden monikertoja. Väärin
viritetyssä vastaanottimessa saattaa kantoaallon amplitudi käydä
nollassa, vaikka lähete olisi kunnollinen, jolloin näitä äänihäiriötä
esiintyy. Kanavan hienovirityksellä näistä häiriöistä usein päästään.
>> Pikselikäsitettä ei tarvita analogisessa TV-kuvassa vaan on paljon
>> järkevämpi mitata vaakaresoluutiota kaistaleveyden avulla.
>
>Analogisesti nauhoitetuissa lähetyksissä ei edes pitäisi esiintyä mitään
>"pikselöitymistä" vaakasuunnassa?
Normaalissa TV-kuvassa ei ole muuta "pikselöitymistä" kuin väriputken
reikälevymaski, eikä se ole synkroonissa TV-signaalin kanssa :-).
Oleellisin ero pikselöidyn kuvan ja analogisen TV-kuvan (vaikka
kaistaleveys on asetettu siten, että pienin yksityiskohta olisi yhtä
iso kuin vastaava pikseli) on se, että pikselirajat ovat kiinteitä,
kun analoginen yksityiskohta voi alkaa mistä tahansa.
Jos kohteen kirkkaus on muotoa
00000066660000044444
00000066660000044444
00000066660000044444
00000066660000044444
tulostuu se analogisessa signaalissa sellaisenaan.
Jos kuvataan pikselöivällä kameralla, jossa pikselit ABCDE
AAAABBBBCCCCDDDDEEEE
AAAABBBBCCCCDDDDEEEE
AAAABBBBCCCCDDDDEEEE
AAAABBBBCCCCDDDDEEEE
ovat pikseleiden arvot
00003333333311114444
00003333333311114444
00003333333311114444
00003333333311114444
Mika Rasimus
mennään. Palaan asiaan, jos vielä jää syvällisen pohdinnan jälkeen jokin
vaivaamaan.
Fourierista en sentään ala kyselemään vaikka näyttikin antoisan korkealta
matematiikalta :)
Paul Keinanen <kein...@sci.fi> kirjoitti
viestissä:tjMXOH3ZivPD=qf4b2iC...@4ax.com...
> >Analogisesti nauhoitetuissa lähetyksissä ei edes pitäisi esiintyä mitään
> >"pikselöitymistä" vaakasuunnassa?
> Normaalissa TV-kuvassa ei ole muuta "pikselöitymistä" kuin väriputken
> reikälevymaski, eikä se ole synkroonissa TV-signaalin kanssa :-).
Oli muuten outo kysymys, kun nyt sen luen. Johan tuo oli sanottu siinä
aikaisemmassa viestissä ja sen olin tajunnut aikaisemmin. Ehkä noita illalla
kirjoitellessa hämäsi ajatus siitä, että aallonpituudelle (aallonlyhyydelle)
on määrätty alaraja (jotta pysytään sen 5MHz:n videosignaalin rajoissa),
jolloin pienin vaakasuunnassa ruudulle saatava piste on sen-ja-sen-kokoinen.