Kokemuksieni perusteella suosittelen, että kannattaa osta valmiiksi lakattu
levy. Bebekin lakatut levyt valottuvat tavallisella valolla, valotusaika
oliko se nyt 15 min. Päällystämiskokemuksista viestin lopussa. Yksipuoliset
levyt ovat helpompia tehdä kuin kaksipuoliset. Edelleen kannattaa käyttää
mahdollisimman paksuja viivoja reilulla eristeleveydellä, tämä todennäköistää
onnistumista. Laserprintterillä tai kopiokoneella tehdyt kalvot ovat usein
mustilta alueiltaan epätäydellisiä pienine aukkoineen. Laittamalla kaksi
kalvoa päälletysten tarkasti kohdakkain mustasta tulee täydellisempi. Tosin
kohdistaminen voi olla vaikeaa. Pahvin, lasilevyn ja kiinnikkeet sisältävää
valokuvakehystä voi käyttää pitämään kalvo kiinni levyssä. Enpä tiedä miten
se lasi läpäisee vaarallisen ultraviolettilampun säteilyä.
Päällystäminen täytyy tehdä pölyttömässä huoneessa, pölyhiukkaset aiheuttavat
märkään lakkaan plönttejä. Levy kastellaan lakalla perusteellisesti, jotta koko
levy peittyisi, sillä kuivamisen alettua lakkaa ei voi suihkuttaa lisää.
(kokeile) Liiat lakat voi valuttaa reunasta pois, mutta tämä lisää lakan
taipumusta muodostaa reunoihin paksuja kerroksia, jotka eivät valotu.
Levy sitten laitetaan vaakatasoon kuivumaan pimeään huoneeseen. (Uuni on
nopeampi.) (Suihkutettu lakka haisee ilmassa.) Ainakin käyttämäni
Kontakt-Chemien Positiv 20 valottuu jotenkuten tavallisella valolla.
--
mika.leinonen"at"cc.tut.fi
http://www.students.tut.fi/%7El150540/
Itse olen tehnyt noita käyttämällä MicroSim Designlab pspice-
simulaattoriohjelmiston mukana tulevaa PCBoards ohjelmaa.
Demoversion saa osoitteesta www.microsim.com.
Sillä saa tehtyä tarkasti siistejä piirilevyjä. Reikävälitkin
tulevat lähes automaattisesti oikein piireille yms komponenteille.
Kaksipuoleisten levyjen piirtäminenkin onnistuu layereiden avulla.
Sitten vaan printterin tummuusaste lähes 100%:iin ja tulostus kalvolle.
Tämän jälkeen sahataan sopiva piirilevyn palanen ja puhdistetaan se
"karhunkielellä" ja jollakin viinalla :) Sitten levy lakataan pimeässä
huoneessa. Jottei ihan sokkona tarvitse töitä tehdä niin voi käyttää
jotakin himmeää punaista valoa. Hätätapauksessa olen joskus jopa
kietonut vanhan punaisen paidan lampun varjostimen ympäri :)
Viimeksi käytin työvalona viittä punaista lediä lakkauspisteen
läheisyydessä :) Lakkaa olen käyttänyt ainoastaan sen verran, että
piirilevy juuri ja juuri peittyy kokonaan lakasta. Kuivatusta olen
nopeuttanut lämpöpuhaltimella. Hiustenkuivaajakin varmaan toimisi
tässä. Tämän jälkeen lakatun levyn päälle teipataan kalvo (mieluiten
oikein päin :) Kannattaa katsoa, ettei teippi peitä mitään kriittisiä
kohtia johdotusten päällä. Paketin päälle olen heittänyt vielä
läpinäkyvän pleksin palasen. Valotukseen olen käyttänyt nk.
kasvilamppua.
Noin 2-3 min valotus on riittänyt minulla.
Vaikeimmaksi olen todennut kehitysvaiheen. Tai oikeastaan oikeanlaisen
kehitysaineen sekoittamisen. Liian vahva liuos vie kaiken lakan
mennessään
helposti. Kannattaa käyttää mieluumin hieman laimeampaa liuosta,
ettei lakkausta tarvitse tehdä uudestaan (ja uudestaan ja uudestaan...)
Vieressä kannattaa pitää myöskin puhdasta vettä, jossa levyä voi
huuhtoa välillä, että näkee paremmin kehityksen tuloksen. Ainiin,
tämä kehitysvaihekin tehdään "hämärähommina" :)
Sitten kun kehitys on onnistunut niin levy syövytetään normaaliin
tapaan.
Kun levy on ollut hetken syövytysastiassa, kannattaa nostaa se pois ja
katsoa, onko lakkaa jäänyt johonkin väärään paikkaan liikaa. Liikoja
lakkoja voi raaputtaa pois varovasti jollain sopivalla työkalulla.
Jos taas jostain johdotuksesta puuttuu lakkaa, niin ne voi korjata
esim dalo-kynällä (bebekistä saa). Syövytystä voi nopeuttaa myöskin
lämmöllä. Astian voi vaikka laittaa lavuaariin tms, jossa on kuumaa
vettä.
Itse lioskin kannattaa sekoittaa lämpimään veteen (liukenee paremmin).
Yhteenveto:
melkosta lotraamista :)
regs.
kB
Suosittelisin käyttämään vain uv-valolla valottuvaa lakkaa (esim.
bebekin positiv resist), koska silloin lakkauksen voi tehdä valoisassa
huoneessa. Lakattu piirilevy jätetään ehkä 10 minuutiksi paikalleen
tilaan missä ilma ei liiku, jonka jälkeen se viedään uuniin 15
minuutiksi. Mainitsemani lakkapurkin kyljessä on myös ohjeet.
Valotukseen käytän 20W uv-putkea muutaman minuutin.
--
.Lapsikin osaa kusta lattialle. Ole siis sankari ja paskanna kattoon!.
(|--------------------------------------------------------------------|)
`*¤s,.. . g...@saunalahti.fi http://www.saunalahti.fi/~gga/ . ..,s¤*´
Tuo on ihan hyvää tököttiä, mutta tulee kalliita laminaatteja, koska
pieni purkki, mikä tuo Positiv on, maksaa yli 70mk.
>koska silloin lakkauksen voi tehdä valoisassa huoneessa.
Voi hyvinkin, mutta mielellään keltaisella valolla varustetussa.
Kyllä valkoinen valokin sisältää vähän aallonpituuksia mitkä
valottaa tuota lakkaa.
>Lakattu piirilevy jätetään ehkä 10 minuutiksi paikalleen
>tilaan missä ilma ei liiku,
Tämäkin näin, mutta pimeään, koska muuten se saattaa jo valottua
hieman. Tämähän on vain kuivattamista. Kuivattaa saa muutaman
tunninkin jos siltä tuntuu, tai vaikka viikkoja.
>jonka jälkeen se viedään uuniin 15 minuutiksi.
Tämä ei ole tarpeellista, mutta voi sen näinkin tehdä.
Minä luulen että vaimo lyö kaulimella jos vien laminaattia uuniin
ja käristän sitä siellä hieman. Haju voi olla keittiössä aika kaamea :-)
>Mainitsemani lakkapurkin kyljessä on myös ohjeet.
Yleensä kyllä.
>Valotukseen käytän 20W uv-putkea muutaman minuutin.
No ei hitossa. 20W UV-putkella Positiv laminaatti valottuu ihan
hetkessä, 30 sekuntia olisi ihan passeli valotusaika.
Itse olen valottanut Airamin 100W hehkulampulla noin 10min.
Aina tulee hyviä levyjä.
..samppa.. - slo...@saunalahti.fi
> Voi hyvinkin, mutta mielellään keltaisella valolla varustetussa.
> Kyllä valkoinen valokin sisältää vähän aallonpituuksia mitkä
> valottaa tuota lakkaa.
Valkoista ja valkoista valoa on erilaista. Hehkulampun valossa
on hyvin vähän UV:ta, loisteputkesta sitä tulee sen sijaan
suhteellisen paljon. Eli jos noita lakkoja haluaa käsitellä
valossa, sitten mieluummin hehkulampuilla valaistussa paikassa.
- Ville
--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/
Kokeilin eilen valmiiksi lakattua levyä ja täytyy kyllä sanoa, että
se on aivan "voittamatonta" tavaraa. Eli jos on valmis maksamaan hieman
enemmän, niin suosittelen lämpimästi. Lompsassa menetetty määrä kyllä
tulee takaisin levyn vaivattomuuden kautta. Valotus (kasvulampulla) ja
kehitys onnistui nappiin heti ensimmäisellä yrittämällä ja lakkapinnan
laatukin oli erittäin tasainen -> tuli paras levy, minkä olen koskaan
tehnyt...
(heh, tulipas kehuttua :)
> Kokeilin eilen valmiiksi lakattua levyä ja täytyy kyllä sanoa, että
> se on aivan "voittamatonta" tavaraa. Eli jos on valmis maksamaan hieman
> enemmän, niin suosittelen lämpimästi. Lompsassa menetetty määrä kyllä
> tulee takaisin levyn vaivattomuuden kautta.
Ei voi muuta kuin olla samaa mieltä. Tuo on yleensä vielä sen verran
epäherkkää tavaraa, että ainakin itse olen käsitellyt sitä valotus-
ja kehitysvaiheessa tavallisessa toimistovalaistuksessa (loisteputket)
ilman pienintäkään murhetta.
Ja resoluutio jää vain filmistä ja syövytyksestä kiinni, lakka ei
ainakaan tuota ongelmia.
Tuurista kiinni. Jotkut levyt ovat sen verran UV-selektiivisiä,
että hehkulampulla ei saa kerrassaan mitään aikaan ja loiste-
putkellakin aikaa menee melkoisesti. Jos et keksi muuta UV-lähdettä,
arska näyttäisi paistavan ulkosalla. Levy kalvoineen suoraan auringon-
paisteeseen joksikin aikaa, niin eiköhän se siitä. Välissä ei saa
olla lasia tmv. UV-absorboivaa materiaalia.
Mutta kyllähän se haihtuu jos pari tuntia tuulettaa uunia..=) Eikä
purkin kyljessä ole varoitusta myrkyllisyydestä ja itsekin elän vielä
niin eihän tuosta muuta haittaa ole kuin haju.
Olen tehnyt useita printtejä ns. "oikein" menetelmin mutta eilen ei
laitteistot/litkut olleet saatavilla joten piti tyytyä
korvikeaineisiin:-)
Eli: Kaksi levyä toinen valmiiksi lakattu ja toinen itse Positiv 20
lakalla spreijattu (vahva kerros)
Kalvo levyn päälle ja siihen kesällä teurastetusta kopiokoneesta lasi
painoksi.. valaisun hoiti Livalin työvalo jostain 70-luvulta jossa 40W
Osramin hehkulamppu etäisyys noin 30cm.
Sitten eikun Apteekkiin hakemaan natriumhydroksidiä.. jota ei siellä
tietystikkään ollut joten suunta Valintataloon josta jäi mukaan Kodin
Putkimies puteli... noin neljän (4) tunnin valotuksen jälkeen levy
No:1 (valmiiksilakattu) 10 prosenttiseksi blandattuun KP-liuokseen
josta se nykäistiin kuiville noin 15 sekunnin kuluttua.
Tulos oli hämmentävä.. täydellinen yksilö... printissä paljon kapeita
viivoja sekä useita jalkojen välistä vetoja..ei kerrassaan mitään
korjattavaa....
Samaan aikaan toisaalla oli levy No:2 (itse spreijattu) laitettu
samaisen valon alle josta se pelastettu saamasta auringonpistosta
noin 3 1/2 tunnin kuluttua.. tulos aivan sama.. lajinsa
huippuyksilö...
Syövytys sitten tavallisella vesi/happo/peroksidi-kylvyllä ja
lopputuloksena parhaat mihin olen "koskaan" päässyt..
käyttämällä Kebabin valotuslaatikkoa ja "apteekin"
natriumhydroksidiä..
Loppupäätelmä: UV-lampuilla menee helposti valotusaika "liian"
pitkäksi tai jää vajaaksi.. miksi siis kikkailla kun tavallinen
hehkulamppu tosipitkällä valotusajalla hoitaa homman todella
tyylikkäästi..
Kodin Putkimiehessä on valmiina 10% natriumhydroksidiä ja se siis
blandattuna lopulliseen liuokseen siis noin 1%... olisikohan siinä
jotain muutakin vaikuttavaa ainetta?.. "apteekin" kamaan verrattuna
omien kokemuksieni mukaan liuos on erittäin nopea.... Levy No:1
kohdalla liuos oli lämmintä mutta ehti jäähtyä varmasti No:2 saapuessa
kylpyyn ja teho "kylmänä" oli samaa luokkaa.. todella hyvä liuos.
asiaa apteekkiin ei enään ole tuon asian suhteen.
Pentti Vähäsarja
pe...@peva.pp.fi
> painoksi.. valaisun hoiti Livalin työvalo jostain 70-luvulta jossa 40W
> ...
> Putkimies puteli... noin neljän (4) tunnin valotuksen jälkeen levy
Uh.. 4 tuntia..
11W pöytäloistelampulla noin 5 sentin päässä levystä valotusajaksi
riittää 15 minuuttia ja hyvää tulee. Levynä bebekin valmiiksilakatut
piirilevyt ja kehitysaineena saman firman valkoinen kideaine.
Laserilla tulostetulle kalvolle tulee lähes aina johonkin vetoon
reikiä, joista pääsee helpoiten eroon kahdella päällekkäisellä
kalvolla. Siihen päälle vielä joku plexi- tai lasilevy painoksi.
Tietääkö joku plexin ja lasin eroa tuon UV -valon läpipäästämisen
suhteen? Ylläolevat kokeilut on tehty siis plexillä.
Ajoituksista voisi copypastettaa tähän valmiiksilakatun piirilevyn
mukana tulleesta paperilapusta suomentaen että 'valonlähteen
etäisyyden tuplaantuessa valotusaika kolminkertaistuu'..
Mutta että kodin putkimiestä.. Heh, mikäpä ettei.. :-)
Kokeilun vuoksi tein pienen testilevyn, 4 mils vedot 4,5 mils
väleillä käyttäen kahta päällekkäistä kalvoa ja hyvä tuli. Yhdellä
kalvolla saa jo vedon poikki jos kalvon musteessa on pieniäkin
reikiä. Vaan taidampa silti 'oikeissa' levyissä käyttää tutumpia
viivanleveyksiä, vähintään noin 10 mils.
--
Artificial Intelligence is no match for Natural Stupidity!
>Pena. <pe...@peva.pp.fi> wrote:
>> painoksi.. valaisun hoiti Livalin työvalo jostain 70-luvulta jossa 40W
>> Putkimies puteli... noin neljän (4) tunnin valotuksen jälkeen levy
> Uh.. 4 tuntia..
> 11W pöytäloistelampulla noin 5 sentin päässä levystä valotusajaksi
> riittää 15 minuuttia ja hyvää tulee. Levynä bebekin valmiiksilakatut
> Ajoituksista voisi copypastettaa tähän valmiiksilakatun piirilevyn
> mukana tulleesta paperilapusta suomentaen että 'valonlähteen
> etäisyyden tuplaantuessa valotusaika kolminkertaistuu'..
Tuossa tuo ideani olikin... hehkulamppu valottaa levyn niin hitaasti
että jälki on todella hienoa ilman että se tulee yli-alivalotettua...
Ohkasessa viivassa ei ole paljoa varaa valottua liikaa ja
alivalottunut sitten taas.......you know....
En muuten ollut passissa levyn vieressä vaan painelin sillä aikaa
sinne V-taloon... teolliseen tuotantoon tämä ei tietenkään sovi mutta
jos nyt haluaa kerralla kunnollisen levyn ilman että etsii oikeaa
valotusaikaa ja tuhlaa siinä sivussa litran asetonia ja purkin Positiv
lakkaa..ja tekee sitten viellä suden siintä levystä... :-)
> Mutta että kodin putkimiestä.. Heh, mikäpä ettei.. :-)
>
> Kokeilun vuoksi tein pienen testilevyn, 4 mils vedot 4,5 mils
> väleillä käyttäen kahta päällekkäistä kalvoa ja hyvä tuli. Yhdellä
> kalvolla saa jo vedon poikki jos kalvon musteessa on pieniäkin
> reikiä. Vaan taidampa silti 'oikeissa' levyissä käyttää tutumpia
> viivanleveyksiä, vähintään noin 10 mils.
Niinpä..aina ei voi valita..pistä harkintaan kun tulee seuraavan
kerran todella "tiukka" levy...
Pena.
> Tietääkö joku plexin ja lasin eroa tuon UV -valon läpipäästämisen
> suhteen? Ylläolevat kokeilut on tehty siis plexillä.
Lasilla (ja taas riippuu lasilaadusta...) on yleensä UV-säteilyä suodattava
taipumus, eli se ei läpäise UV-säteilyä samalla tapaa kuin useimmat muovit.
Tästä johtuu se, että esim. lasitetulla parvekkeella saa ottaa aika kauan
aurinkoa, jos mielii ruskettua (...lasit ollessa kiinni...) :-).
--
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Mika Luukkanen alias Nukkis Email: mika.lu...@eke.fi
EKE-Electronics LTD Work : +358-9-613 03 233
Piispanportti 7 Fax : +358-9-613 03 300
FIN-02240 ESPOO GSM : +358-40-55 316 55
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
> Lasilla (ja taas riippuu lasilaadusta...) on yleensä UV-säteilyä
> suodattava taipumus, eli se ei läpäise UV-säteilyä samalla tapaa kuin
> useimmat muovit.
RaHi-arvio sitten ilmeisesti kannatti plexiä valitessa. Taipuvaistahan
tuo kyllä on, mutta vielä ei niin suuria levyjä ole tullut tehtyä että
epätasainen painallus olisi haitannut.