Peku
käyt hongkongista hakemassa semmoisen sähkökärpäslätkän, maksaa 19mk.
Jos ei ole tarpeeksi tehokas, niin sitten vaan virittelemään sitä ;)
-juha-
Mitenkäs tuo viritys sitten käytännössä tapahtuu eli mitä pitää lisätä
ja mihin ?
Peku
Vaihtoehtoina mm. nämä:
Jännitteen nosto onnistuu joko vaihtamalla kelan eli
lähinnä käämimällä uuden tai sitten (helpommalla)
konkka+diodi kytkennällä, siinä rajoituksena on kotelon tila.
Tehon lisäämiseen tarvitsee vain konkan,esim 450v 470uF elko yms.
K. jännitekesto laitteen jännitteen mukaan, kapasitanssi asennustilan!
Voltteja noissa s.lätkissä lienee n.400v-600v.
Tehoa lisäävien toimenpiteiden jälkeen "ritilä" täytyy
olla kosketus-suojatussa kotelossa esm. muoviverkon sisällä.
Sellainen lätkä kyllä tainnuttaa isommat haitta-hyönteiset ilman virityksiä,
mutta kunnon tehoilla räiskyy paremmin...
Joo purin sen lätkän ja laitoin pari kuvaa Nettiin siitä. Ne kuvat on
osoitteessa: http://lightning.prohosting.com/~peku1/bug/kuvat.html
Nii voisko joku kertoo nyt tarkalleen et mitä tuohon ja mihin kohtaan
pitää lisätä? mitäs tuo jännitekesto ja kapasitanssi meinaa?
Peku
>käyt hongkongista hakemassa semmoisen sähkökärpäslätkän, maksaa 19mk.
>Jos ei ole tarpeeksi tehokas, niin sitten vaan virittelemään sitä ;)
Ovat muuten aika tehottomia, hyttyset ja muut kyllä heittää henkensä ekasta
kosketuksesta, mutta isommat kärpäset vain pökertyvät hetkeksi, ja saattavat
minuutin parin kuluttua jatkaa lentämistään. Isommat otukset kannattaakin
nostaa takaisin kärpäslätkälle ja grillata vähän lisää, haju tosin on silloin
aika karmee...
Joku sanoi että tuon kärpäslätkän jännite on luokkaa 5 kV, en ole kokeillut
voiko sitä tikapuukytkentää vähän jatkaa...
--
Joachim Paganus Clinet Ltd, Tekniikantie 12, 02150 Espoo, FINLAND
je...@clinet.fi Phone: +358-9-23112411, Fax: +358-9-4555276
OH2KXH Mobile: +358-40-7591657
Näkyy noita olevan montaa eri mallia,tuo on aika
täyteen rakennettu.
Kotelointia joutuu muuttamaan tai teippaamaan osia
kylkeen kiinni.
Kapasit.on kondersaattorin varaus(tilavuus) eli
uF, jännitekesto taas
kertoo sen miten paljon voltteja sietää ennen kuin
sylkee sisukset ulos.
Haluatko jännitettä vai tehoa lisää?
Ensinnä täytyisi tietää verkko-osan jännite?
Nappaa vastuksesta vain toinen lanka poikki niin saat sen
tarvittaessa helposti korjattua.
Näin varaus pysyy pitemmän aikaa yhdellä napin painalluksella.
Jos tiedät ulostulojännitteen niin sen mukaan lisää konkkia sarjaan.(+-+-+-)
esim.3 kpl 400v =1200v, jos jännite on vain 400v niin riittää yksi konkka.
Kondersaattoreissa saisi olla reilusti uF:iä, ainakin 100uF tai yli .
Ne laitetaan kahden langan väliin jotka lähtevät verkolle,
jos elkoja niin ehdottomasti + ja - oikein päin, polkoissa tai kerkoissa ei
ole väliä.(jos ei ole merkattu)
Äh eipäs saakkaan! tuo patterivärkki onkin niin heikkotehoinen että lataaminen
kestäisi tajuttoman kauan.Sarjaan laitettaessa uF:ät kyllä vähenevät roimasti,
mutta silti ehkä 50uf saattaisi toimia.
470uF konkan lataamisesta ei tullut mitään.
Lätkässä olevat neljä konkkaa ovat arvoiltaan 33nF ja 630V, että 50µF konkat
tuolle jännitekestolle on yhtäkuin yhden nepparipatterin kokoinen per kipale,
eli ei tainnut mahtua.
--
Ari Savolainen
Ari Savolainen <ar...@saunalahti.fi> kirjoitti artikkelissa
<8hurbu$40g$2...@tron.sci.fi>...
> Mulla on samanlainen lätkä ja otinpa siitä aivan jumalattoman tällin =)
> (satuinpa laskemaan levyn teräspöydälle kun nojailin siihen toisella
kädellä ja
> toisella pitelin siitä muuntajasta kiinni..) Eli se vastus joka on siellä
levyn
> päässä niin sen kun viskaa pois niin siihen tulee vähän enemmän tehoa.
(ja jää
> kiusallinen varaus lankoihin kun lopettaa sen napin painamisen). siihen
kun
> laittaa konkan tilalle niin pitäis tulla suurempi kertajytky.. mutta se
vastus
> ehkä kannattaa jotenkin patentoida siihen, ettei tule ikäviä
"yllätyksiä". tai
> toinen on että jatkaa sitä konkka-diodi-kytkentää muutamalla asteella.
Sijoitus
> onkin sitten oma hommansa..
>
Tämä on tyhmä kysymys mutta eikös tuossa konkka ja diodi kytkennässä ole
kyse
jännitteen moninkertaistajasta mutta paljonko konkan jännitekesto tulisi
olla
lähtöjännitteeseen verrattuna ja pitääkö konkkien jännitekeston kasvaa
mentäessä pidemmälle
(jatkettaessa tikapuita) ja entäs diodien kesto. Eli lähtöjännite kertaa
jotain on konkan arvo
entäs diodit ?
T: Jarno Salminen
Jos työntää tikapuukytkentään 24v vaihtosähköä, niin kaikkien konkkien pitäisi
olla kaksinkertainen jännitteenkestoltaan syöttöjännitteeseen nähden, ja diodien
samoin (vaikka itse laittaisin neljäkin kertaa kestävemmät, jos tilaa on).
kytkentään voi liittää vaikka sata diodi-konkka-paria, ja silloin sieltä
viimisestä silmukasta tulee pihalle oletettavasti 2400v, edellyttäen, että
siellä on vielä yksin yksi diodi hoitamassa päättämisen. Impedanssi kytkennässä
kasvaa öö oliko se silmukoiden lukumäärän neliöjuureen..?
Pitää tonkia papereita.... =)
--
Ari Savolainen
Klip
> Jos työntää tikapuukytkentään 24v vaihtosähköä, niin kaikkien konkkien pitäisi
> olla kaksinkertainen jännitteenkestoltaan syöttöjännitteeseen nähden, ja diodien
> samoin (vaikka itse laittaisin neljäkin kertaa kestävemmät, jos tilaa on).
> kytkentään voi liittää vaikka sata diodi-konkka-paria, ja silloin sieltä
> viimisestä silmukasta tulee pihalle oletettavasti 2400v, edellyttäen, että
> siellä on vielä yksin yksi diodi hoitamassa päättämisen. Impedanssi kytkennässä
> kasvaa öö oliko se silmukoiden lukumäärän neliöjuureen..?
>
> Pitää tonkia papereita.... =)
>
Eikös se mennyt näin...
24, 48, 96, 192, 384, 768, 1535, 3072 eli jokainen aste kaksikertaistaa
jännitteen miinus häviöt...
Eli sataparia antaa sellaisen jännitteen että..... hiukset nousee
pystyyn...
Mika
--
...... Jatkan häiriötä ja pahoittelen hetken kuluttua........
Cockroft-Walton -diodijännitekertojan
Vdc=N*(Vac*SQR2-Vd)-N³*Il/12*C*f
missä:
N=diodien lukumäärä
Vac=syöttöjännitteen tehollisarvo
Vd=diodin kynnysjännite
Il=maksimiantovirta
C=konkkien arvo
f=taajuus
Tyhjäkäyntijännite saadaan kun unohtaa kaavasta viimeinen termi joten
sadalla diodilla pitäisi tulla 3,3kV...
Ei se tuplaannu joka portaassa vaan kertautuu...
-
siin olis sigun paikka
-JK-
Kuva löytyy sfnet.tiedostoissa (Diodikertoja)
--
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
-jk
Elikkä jos Inputvoltage olisi 230v niin 460v diodit pitäisi riittää?
Mutta jos ulos tulee 1000v niin eikös ainakin viimeinen diodi pitäisi
olla yli tuon?
Tuli mullakin mössi, kun 24v tasasuunnataan, tuloksena onkin huippujännite
24V:sta, eli 34V. Tikapuu (niinkuin muutkin kertojakytkennät) kun vaatii juuri
vaihtosähköä, jonka ne keljuuttaan (diodit kun on) tasasuuntaavat, niin eipä
pihalle tulekaan 2.4kV, niinkuin aiemmin sanoin, vaan juuri se 3.3-3.4kV.
Huippujännitehän laskettiin esim. 24V* (neliöjuuri 2:sta). Josta tulee jotain
33.9(blah)V, en jaksa laskee uudestaan......
--
Ari Savolainen
ööh, ei.. koskas ne muut diodit muodostaa ketjussa reilusti yli 1000v.. näin
ainakin luulisin...
--
Ari Savolainen
Jos ketjuun syötetään huippuarvoltaan 10V ja unohdetaan
kynnysjännitteet, niin ensimmäinen konkka latautuu arvoon 10V.
Seuraavalla puoliaallolla tuo summataan seuraavaan portaaseen
puoliaallon kanssa ja saadaan 20V. Seuraavassa portaassa onkin sitten jo
30V.. jne.. Diodien lukumäärä kertoo lähtöjännitteen ja 10 portaisessa
ketjussa esimerkin mukaan olisi lähdössä 100V ja konkkien yli vaikuttaa
jännite 20V (kaksi konkkaketjua ja molemmissa 5 konkkaa -> 5*20=100.
Ketjut on rinnan, toisessa päässä yhdistäjänä diodi ja toisessa syöttävä
lähde). Näin ollen diodien jännitekestoisuudeksi riittää periaatteessa
sama kuin syötön huippuarvo koska yhden konkan yli on aina kaksi diodia.
Kärpäslätkän (230V->Vh=325V) konkille siis 2*325=650V eli kilovoltin
konkat tuohon. Diodeiksi samaten niin ainakin kestää.
--
Finnish Yamakawa Forum
http://www.InsideTheWeb.com/mbs.cgi/mb1119052
-JK-