Vikavirtasuoja nollatussa rasiassa?
Asko Toivonen
ja lisääkö se siihen kytketyn laitteen esim kylpyhuoneessa olevan pesukoneen
tai makuuhuoneessa olevan tietokone+ oheislaitteiden sähköturvallisuutta?
Oheislaitteilla tarkoitan ainoastaan tulostinta, skanneria sekä adsl
modeemia.
Talo on 70 luvulla rakennettu kerrostalo jossa "maadoitetut" rasiat ovat
nollattuja sekä ilmeisesti talon keskuksesta nousee asunnon tauluun vain
nolla ja vaihe.
Ajattelin ensin asennuttaa uuden keskuksen jossa vikavirtasuojat sekä
vedättää kevit noihin rasioihin siis oikea maadoitus mutta heikoin lenkki
taitaa olla nuo talokeskuksesta nousevat vain nolla ja vaihe.
Joten se olisi kai sähköturvallisuuden kannalta plus miinus nolla tehdä
noita keskuksen ja kevien asennuksia.
Niva
http://www.tukes.fi/sahko_ja_hissit/faq/kylpyhuoneen_sahkoasennukset_kaytant
o.html
Vikavirtasuoja pistorasian turvallisuuden takeena
Uudet asennusvaatimukset edellyttävät, että pistorasiat suojataan
vikavirtasuojakytkimellä. Se katkaisee virran ongelmatilanteissa, mutta
paljon sulaketta pienemmällä virralla ja estää välittömän hengenvaaran
syntymisen.
Vikavirtasuojakytkin lisätään yleensä ryhmäkeskukseen tai erilliseen
koteloon keskuksen yhteyteen. Tällöin johdotukset laitteille joudutaan
monesti uusimaan, koska vikavirtasuojakytkimen toiminnan edellyttämää
erillistä suojajohdinta ei asennuksessa välttämättä ole ennen 90-lukua
tehdyissä asennuksissa. Hyvänä puolena on tällöin, että turvallisuustaso
nousee, kun vanhatkin asennukset saadaan vikavirtasuojauksen piiriin.
Yksittäinen lisäpistorasia voi myös itsessään sisältää
vikavirtasuojakytkimen, joka voi olla erillisenä peilikaapin yhteydessä tai
samassa asennuskotelossa lisäpistorasian kanssa. Tällainen asennustapa ei
aiheuta muita johtojen asentamisen lisäkustannuksia.
"Asko Toivonen" <asko.to...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:a9jrn0$3n7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Kim Fallstrom
>
> Toimiiko sellainen töpselimallinen vikavirtasuoja nollatussa pistorasiassa
> ja lisääkö se siihen kytketyn laitteen esim kylpyhuoneessa olevan pesukoneen
> tai makuuhuoneessa olevan tietokone+ oheislaitteiden sähköturvallisuutta?
Töpselimallinen vikavirtakytkin ei ota kantaa siihen, mitä
kautta laitteen suojamaasta tuleva virta ohjautuu rasiassa.
Pääasia on se, että nollaus ei tapahdu laitteen ja vikavirta-
kytkimen välissä ja että rasia on joko nollattu tai suoja-
maadoitettu. Rasianollauksen yhteydessä töpselimallinen
vikavirtakytkin *voi* toimia normaalisti.
Se "voi toimia" johtuu siitä, että rasianollauksissa laitteiden
rungon ja todellisen maan välinen jännite voi olla korkeampi kuin
oikean KeVi - maadoituksen kanssa. Käytännössä tämä tulee näkyviin
tilanteissa, joissa mukana on myös joku muu maadoitusreitti. Jos
esim. tietokone-hifilaite - yhdistelmä on kytketty galvaanisesti
erottamattomalla johtimella yhteisantenniverkkoon on tiedossa
ongelmia. Yhteisantenniverkon ja laitteen rungon välissä on nyt
jännite-ero, jonka aiheuttama virta kulkee laitteen suojamaa-
johtimessa vikavirtakytkimelle. Pienikin jännite-ero voi aiheuttaa
niin suuren virran, että vikavirtakytkin laukeaa. Tämä
todennäköisesti tapahtuu juuri silloin, kun siitä on sinulle
mahdollisimman suuri haitta.
Jos systeemisi on kiinni yhteisantenniverkossa niin antennijohtoon
kannattaa joka tapauksessa jo hurinoidenkin vuoksi laittaa galvaaninen
erotin. En tiedä ADSL - laitteiden maadoituksista, mutta luulisin
puhelinmaan olevan erotettu laitteen suojamaasta. Jos näin ei ole,
et voi ongelmitta käyttää vikavirtasuojaa tietokoneen ja nollatun
rasian välissä.
Kim
Matti
"Asko Toivonen" <asko.to...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:a9jrn0$3n7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Toimiiko sellainen töpselimallinen vikavirtasuoja nollatussa pistorasiassa
> ja lisääkö se siihen kytketyn laitteen esim kylpyhuoneessa olevan
pesukoneen
Kyllä toimii normaalisti koska se mittaa vaihe ja nollajohtimien virtaa ja
suorittaa laukaisun jos ero on yli 30mA.Esim kosteuden aiheuttama pintavirta
vuoto.
> tai makuuhuoneessa olevan tietokone+ oheislaitteiden sähköturvallisuutta?
> Oheislaitteilla tarkoitan ainoastaan tulostinta, skanneria sekä adsl
> modeemia.
Noissa saattaa tulla tahattomia suojan laukaisuja jos niissä on esim
varautuvia kondensaattoreita ja varautumisvirta ylittää laukaisurajan,mutta
toimii kyllä oikeassa vikatilanteessa jos ko oheislaite vioittuu siten että
verkkosähköä vuotaa johonkin.
> Joten se olisi kai sähköturvallisuuden kannalta plus miinus nolla tehdä
> noita keskuksen ja kevien asennuksia.
Eipä ole ,kyllä erillisellä suojajohdolla varustettu asennus on
vikatilanteessa moninverroin turvallisempi kuin nollattu.
Olisi vaan ylivoimainen työ eritellä kaikki vaihtoehdot vikatilanteista
joissa erillisellä suojajohtimella varustettu järjestelmä toimii paremmin
tai estää vaaratilanteita kuin tuo pistorasiassa nollattu vanha systeemi.
Mutta jos asia kiinnostaa niin panes kysyen missä tilanteessa pistorasiassa
nollattu järjestelmä olisi turvallisempi tai muutoin parempi kuin
erillisellä suojajohtimella varustettu tämän päivän järjestelmä.Löytyisköhän
yhtään tapausta.
Terv Matti
Asko Toivonen
"Matti" <matti....@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:tBgv8.1489$WY.2...@news.kpnqwest.fi...
Kiitos vastauksestasi, kiitän samalla myös muita vastanneita.
Itse asiassa minulla ovat nuo vikavirta"töpselit" olleet jo käytössä viikon
verran tietokoneen rasiassa sekä kylpyhuoneen pesukonerasiassa eikä ongelmia
ole vielä tullut.
Tuli ostettua nuo suojat impulssiostoksena ja täällä halusin kysellä tietoja
niiden toimivuudesta.
Tuosta keskuksen ja kevien asennuksesta vielä: epäröin sitä sen takia että
kuitenkin heikoksi lenkiksi jää tuo talokeskuksesta nousu asunnon keskukseen
joka on tehty nollalla ja vaiheella.
Kyselin asiaa jo eräästä sähköliikkeestä ja totesivat sielläkin että se on
heikoin lenkki.
Sanoivat myös että asuntoni keskuksesta ei voisi vetää tuota suojajohdinta
talokeskukseen sen takia että tämänikäiseen taloon ei tule kaupungilta 5
vaihejohtoa(??) vaan nelivaiheinen. Mitähän tuokin tarkoittaa?
Muutenhan ei ongelmia olisi sillä asun ykköskerroksessa jonka alapuolella on
tuo pihatasokellari jossa talokeskus löytyy. Joten ei sekään niin kalliiksi
olisi tullut.
Hintahan tuolle keskuksen ja kevien asennukselle ei mikään päätähuimaava ole
max 1000 euroa, kertoivat.
Uusia korkealatuisia rasioitakin tuolta kaapista löytyy laatikollinen joten
niitäkään ei tarvitsisi hankkia.
Ilkka Sainio
<asko.to...@hotmail.com> wrote:
>Toimiiko sellainen töpselimallinen vikavirtasuoja nollatussa pistorasiassa
>ja lisääkö se siihen kytketyn laitteen esim kylpyhuoneessa olevan pesukoneen
>tai makuuhuoneessa olevan tietokone+ oheislaitteiden sähköturvallisuutta?
Toimii ja lisää.
>Oheislaitteilla tarkoitan ainoastaan tulostinta, skanneria sekä adsl
>modeemia.
Nuo ovat yleensä suojaeristettyjä laitteita, joissa ei ole paljaita
metalliosia suoraan kosketeltavissa, mutta tietokone on jo eri juttu
peltikuorineen. Saattaahan silti vaikkapa kirjoittimesta kulkeutua
virta tietokoneen runkoon kirjoitinkaapelin vaippaa myöten.
>Talo on 70 luvulla rakennettu kerrostalo jossa "maadoitetut" rasiat ovat
>nollattuja sekä ilmeisesti talon keskuksesta nousee asunnon tauluun vain
>nolla ja vaihe.
>Ajattelin ensin asennuttaa uuden keskuksen jossa vikavirtasuojat sekä
>vedättää kevit noihin rasioihin siis oikea maadoitus mutta heikoin lenkki
>taitaa olla nuo talokeskuksesta nousevat vain nolla ja vaihe.
>Joten se olisi kai sähköturvallisuuden kannalta plus miinus nolla tehdä
>noita keskuksen ja kevien asennuksia.
>
Useimmissa rakennuksissa on jossain kohta, jossa on vain "nolla ja
vaihe", siitä eteenpäin on sitten nykyisin lisäksi suojamaa, se
keltavihreä johdin. Jos viettää unettomia öitä nollan katkeamisen
vuoksi, pitäisi se keltavihreä viedä pistorasiasta Imatralle saakka,
ja sielläkin olisi kohta, jossa olisi vain nolla ja vaihe.
Nollan katkeamisen todennäköisyys on häviävän pieni. KeVin asennus
lisää useammissa tapauksissa selvästi turvallisuutta. Ja voihan
meteoriittikin tulla katon läpi ; )
Mikäli huoneiston ryhmäkeskuksessa on tilaa, selviää yhdellä siihen
asennetulla vikavirtasuojalla, edellyttäen että kaikkiin tarvittaviin
ryhmiin on suojamaajohtimet lisätty.
Ilkka
Ilkka Sainio
>kuitenkin heikoksi lenkiksi jää tuo talokeskuksesta nousu asunnon keskukseen
>joka on tehty nollalla ja vaiheella.
>Kyselin asiaa jo eräästä sähköliikkeestä ja totesivat sielläkin että se on
>heikoin lenkki.
Ei se silti heikko tarvitse olla, vaikka heikoin olisikin. Olen
kuullut huhua yhdestä tapauksesta, jossa PE- ja N-kiskojen yhdistys
olisi pettänyt.
>Sanoivat myös että asuntoni keskuksesta ei voisi vetää tuota suojajohdinta
>talokeskukseen sen takia että tämänikäiseen taloon ei tule kaupungilta 5
>vaihejohtoa(??) vaan nelivaiheinen. Mitähän tuokin tarkoittaa?
Sitä, ettei kovinkaan moneen taloon maassamme tule jakeluverkolta
viisijohdinjärjestelmän mukaista johtoa. Syöttöjohdon johdinmäärä ei
vaikuta tuohon lisäykseen, vaan se, onko keskuksesta mahdollista tehdä
viisijohdinjärjestelmän mukainen. Usein se on mahdollista, muttei
taloudellisesti kannattavaa. Keskus ei nimittäin muutoksen jälkeen ole
hyväksytty ja se pitäisi ensin mahdollisesti ulkopuolisella
tarkastajalla hyväksyttää ja tämä kaikki on kallista.
>Muutenhan ei ongelmia olisi sillä asun ykköskerroksessa jonka alapuolella on
>tuo pihatasokellari jossa talokeskus löytyy. Joten ei sekään niin kalliiksi
>olisi tullut.
>Hintahan tuolle keskuksen ja kevien asennukselle ei mikään päätähuimaava ole
>max 1000 euroa, kertoivat.
>Uusia korkealatuisia rasioitakin tuolta kaapista löytyy laatikollinen joten
>niitäkään ei tarvitsisi hankkia.
>
Pistorasiankin voi vaihtaa vikavirtasuojalliseksi, mutta tuleehan
tuollekin hintaa. Tosin, kun yhdenkin kerran on vikavirtasuojan
viallisen työkalun takia laukaissut, ei hinta olekaan niin paha.
Ilkka
k...@ssh.fi.delete
> Tässä lainaus sivulta
> http://www.tukes.fi/sahko_ja_hissit/faq/kylpyhuoneen_sahkoasennukset_kaytant
> o.html
>
> Vikavirtasuoja pistorasian turvallisuuden takeena
>
> Uudet asennusvaatimukset edellyttävät, että pistorasiat suojataan
> vikavirtasuojakytkimellä. Se katkaisee virran ongelmatilanteissa, mutta
> paljon sulaketta pienemmällä virralla ja estää välittömän hengenvaaran
> syntymisen.
>
> Vikavirtasuojakytkin lisätään yleensä ryhmäkeskukseen tai erilliseen
> koteloon keskuksen yhteyteen. Tällöin johdotukset laitteille joudutaan
> monesti uusimaan, koska vikavirtasuojakytkimen toiminnan edellyttämää
> erillistä suojajohdinta ei asennuksessa välttämättä ole ennen 90-lukua
> tehdyissä asennuksissa. Hyvänä puolena on tällöin, että turvallisuustaso
Eihän vikavirtasuoja ota kantaa siihen onko erillistä suojajohdinta
vai ei. Virtojen erotustahan se mittaa. Omaan kämppään on jälkikäteen
asennettu vikavirtasuoja, kun käyttöullakolle piti saada sähköt eikä
KEVI käy edes lähellä kyseistä mokkulaa. (Toki se suojajohdinkin menee
sinne vintille, mutta vikavirtasuoja toimii kyllä ilman sitäkin.)
--
Keijo Länsikunnas
Ari Laitinen
"Kim Fallstrom" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:3CBD83E3...@iki.fi...
> Töpselimallinen vikavirtakytkin ei ota kantaa siihen, mitä
> kautta laitteen suojamaasta tuleva virta ohjautuu rasiassa.
> Pääasia on se, että nollaus ei tapahdu laitteen ja vikavirta-
> kytkimen välissä ja että rasia on joko nollattu tai suoja-
> maadoitettu. Rasianollauksen yhteydessä töpselimallinen
> vikavirtakytkin *voi* toimia normaalisti.
>
> Se "voi toimia" johtuu siitä, että rasianollauksissa laitteiden
> rungon ja todellisen maan välinen jännite voi olla korkeampi kuin
> oikean KeVi - maadoituksen kanssa. Käytännössä tämä tulee näkyviin
> tilanteissa, joissa mukana on myös joku muu maadoitusreitti. Jos
> esim. tietokone-hifilaite - yhdistelmä on kytketty galvaanisesti
> erottamattomalla johtimella yhteisantenniverkkoon on tiedossa
> ongelmia. Yhteisantenniverkon ja laitteen rungon välissä on nyt
> jännite-ero, jonka aiheuttama virta kulkee laitteen suojamaa-
> johtimessa vikavirtakytkimelle. Pienikin jännite-ero voi aiheuttaa
> niin suuren virran, että vikavirtakytkin laukeaa. Tämä
> todennäköisesti tapahtuu juuri silloin, kun siitä on sinulle
> mahdollisimman suuri haitta.
Mitä tekemistä maadoituksilla on vikavirtasuojan kanssa?
Esittämässäsi skenaariossa virtaa kulkee laitteen suojamaajohtimen kautta
antenniverkkoon, mutta koska suojamaajohto ei ole vikavirtasuojan alainen
johdin ei sen kautta kulkeva virta laukaise suojaa.
Itselläni olen havainnut sellaisen ilmiön, että nollatussa rasiassa oleva
vikavirtasuoja laukeaa aina kun tulee sähkökatkos verkossa. Sen sijaan
kylppärin kiinteä ei laukea. Kuormana toisessa onkin tietokoneita ja
toisessa pesukoneita. Siitä lie ero johtuu.
Asko Toivonen
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:a9m0m3$m5s$1...@tron.sci.fi.
> Itselläni olen havainnut sellaisen ilmiön, että nollatussa rasiassa oleva
> vikavirtasuoja laukeaa aina kun tulee sähkökatkos verkossa. Sen sijaan
> kylppärin kiinteä ei laukea. Kuormana toisessa onkin tietokoneita ja
> toisessa pesukoneita. Siitä lie ero johtuu.
>
Kuinkas tuollaisen "töpseli"vikavirtasuojan toimivuuden pystyisi testaamaan
itse?
Timo Lauren
>
> Esittämässäsi skenaariossa virtaa kulkee laitteen suojamaajohtimen kautta
> antenniverkkoon, mutta koska suojamaajohto ei ole vikavirtasuojan alainen
> johdin ei sen kautta kulkeva virta laukaise suojaa.
>
> Itselläni olen havainnut sellaisen ilmiön, että nollatussa rasiassa oleva
> vikavirtasuoja laukeaa aina kun tulee sähkökatkos verkossa. Sen sijaan
> kylppärin kiinteä ei laukea. Kuormana toisessa onkin tietokoneita ja
> toisessa pesukoneita. Siitä lie ero johtuu.
Eikös vikavirtasuoja ole summavirtamittaukseen perustuva laite? Kun
asiat ovat kunnossa, virta kulkee vaihe- ja nollajohdinta pitkin, joissa
on siis yhtä suuri, mutta vastakkaisuuntainen virta, eli virtojen summa
on nolla. Jos virtaa alkaa kulkea muita teitä (suojamaa, antennikaapeli,
putkistot jne.), ei vaihe- ja nollajohtimen summa enää olekaan nolla ja
suoja laukeaa.
Timppa
k...@ssh.fi.delete
Painamalla vikavirtasuojan testausnappia, jos sellaista ei ole, niin
vehkeellä voi mielestäni heittää vesilintua.
Seuraava ohje kuuluu oikeastaan sarjaan "jos sinun tarvitsi kysyä
tätä, niin on todennäköistä, että oman turvallisuutesi takia on parempi
olla edes kokeilematta".
Jos testinappia ei ole, niin voihan sen testata ajamalla ison
vastuksen läpi n. 30 mA virtaa ohi vikavirtasuojan. Tähän tarvitset
viritetyn jatkojohdon tai voihan sen ajaa suojamaahankin, jos
sellainen on.
--
Keijo Länsikunnas
Kim Fallstrom
> Ari Laitinen wrote:
> >
> > Esittämässäsi skenaariossa virtaa kulkee laitteen suojamaajohtimen kautta
> > antenniverkkoon, mutta koska suojamaajohto ei ole vikavirtasuojan alainen
> > johdin ei sen kautta kulkeva virta laukaise suojaa.
> Eikös vikavirtasuoja ole summavirtamittaukseen perustuva laite? Kun
> asiat ovat kunnossa, virta kulkee vaihe- ja nollajohdinta pitkin, joissa
> on siis yhtä suuri, mutta vastakkaisuuntainen virta, eli virtojen summa
> on nolla. Jos virtaa alkaa kulkea muita teitä (suojamaa, antennikaapeli,
> putkistot jne.), ei vaihe- ja nollajohtimen summa enää olekaan nolla ja
> suoja laukeaa.
.. mutta vikavirtakytkin ei ota kantaa suojamaassa kulkevaan virtaan.
Mittaus taitaa perustua siihen, että molemmat vaihejohtimet (nolla ja
kuuma karva) menevät virtamuuntajan läpi ja johtimissa kulkevien
virtojen ero laukaisee kytkimen. Ari on oikeassa, pelkkä maadoitusten
välinen potentiaaliero ei aiheuta virtaeroa vaihejohtimiin eli siitä
ei pitäisi seurata vikavirtakytkimen laukeamista. Perun pahat puheeni.
Kim
Ari Laitinen
Niissä on aina testinappi, joka suojamaadoittaa virtajohtimet ilmeisestikin
suuren vastuksen kautta tai jotain vastaavaa.
Vastaavan testin voi tietysti tehdä itsekin eli aiheuttaa pienen vikavirran
johonkin vaihejohtimeen.
k...@ssh.fi.delete
> > Kuinkas tuollaisen "töpseli"vikavirtasuojan toimivuuden pystyisi
> testaamaan
> > itse?
>
> Niissä on aina testinappi, joka suojamaadoittaa virtajohtimet ilmeisestikin
> suuren vastuksen kautta tai jotain vastaavaa.
Threadista innostuneena koetin kaivella varastosta tutkittavaksi
pistorasiamallin vikavirtasuojaa, mutta eipä vielä löytynyt (miten
ihmeessä 3m2 varastokoppiin vokin hukkua niin paljon
tavaraa). Veikkaisin kuitenkin, että "testivikavirta" ajetaan vain
mittauspisteen ohi virtajohtimesta toiseen. Lienee sillä tavalla
hieman turvallisempaa ja toimii ilman suojamaatakin. Ainakin
ryhmäkeskukseen asennettavissa on myös testinappi ja niiden kautta ei
kulje kuin vaihe ja nolla.
--
Keijo Länsikunnas
Ari Laitinen
<k...@ssh.fi.delete> kirjoitti viestissä news:uy9fk5...@ssh.fi.delete...
Niinpä... se voisi olla suojan yli risteein kytketty vastus, joka on siis
suojatun ja suojaamattoman puolen välillä ja aiheuttaa virtaa, vain toiseen
suojattuun johtimeen.