Piirilevyn valmistus
Seppo Salmela
Elikkä kyselisin ohjeita piirilevyjen valmistamiseen koti konstein.
Kalvolla piirikaavia ja valoherkkä piirilevy on ilmeisesti helpoin tapa ?
Mitä kemikaaleja ja muuta välineistöä tarvitaan?
Eikös positiivisella lakalla päällystetyt levyt pidä käyttää uunissa?
Entäs piirikaavioiden siirto kalvolle?
Olen ajatellut käsi scanneri - mustesuihku yhdistelmää?
T:SEPPO
Tomi Holger Engdahl
sep...@sci.fi (Seppo Salmela) writes:
> Elikk{ kyselisin ohjeita piirilevyjen valmistamiseen koti konstein.
> Kalvolla piirikaavia ja valoherkk{ piirilevy on ilmeisesti helpoin tapa ?
Helpoimpia tapoja millä saa vielä kunnon tulosta.
> Mit{ kemikaaleja ja muuta v{lineist|{ tarvitaan?
Itse olen käyttänyt valmiiksi valoherkällä lakalla varustettuja
levyjä. Kehitykseen tarvitaan sitten NaOH-liuosta.
Syövytys normaaleilla syövytyskemikaaleilla (esimerkiksi Ferrikloridi+vesi
tai HCl+veryperoksidi+vesi).
> Eik|s positiivisella lakalla p{{llystetyt levyt pid{ k{ytt{{ uunissa?
Kaverit on saaneet ihan hyviä tuloksia Positiv-20 lakalla
kun ovat lakanneet ja sitten antaneet kuivua yön yli
pimeässä ja mielellään mahdollisimman pölyttömässä tilassa.
Mieto lämmitys pitäisi tietenkin nopeuttaa lakan kuivumista
(ei tarvitse osottaa sitten yön yli).
> Ent{s piirikaavioiden siirto kalvolle?
Olen saanut aikaan ihan kelvollisia tuloksia kopioimalla
piirilevykuvan lehdestä kopiokalvolle tai tulostamalla
oman piirilevyn lasertulostimella kopiokalvolle.
Paras tulos on tullut, kun on ottaut kaksi kalvokopiota
ja laittaa päällekäin (tarkasti kohdakkain) valotusaskiksi.
Kaksi kalvoa päällekäin peittää hyvin yhdessä kalvossa
mahdollisesti mustassa olevia hiukan läpinäkuviä paikkoja.
> Olen ajatellut k{si scanneri - mustesuihku yhdistelm{{?
Ei ole kokemusta. Aika monen mustesuihkarin jälki vaikuttaa
hiukan hailakalle kalvoll averrattuna laserin jälkeen
(näkyy läpi helpommin). En tiedä kuinka hyvä UV:n läpäisijä
tuollainen mustesuihkun väri sitten on.
Käsiskannerin kanssa sitten kannattanee olla varovainnen
että ei skanna hiukan vinoon tai muuten huonosti.
Lisätietoa piirilevyjen valmistamisesta löytyy osoitteista
http://www.hut.fi/~then/mytexts/syovytys.html
http://www.hut.fi/~then/mytexts/piirilevyt.html
http://www.hut.fi/Misc/Electronics/basics.html#pcb
Sekä tämän ryhmän keskeneräisestä FAQ:sta osoitteesta
http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/
Take a look at my electronics web pages at http://www.hut.fi/Misc/Electronics/
Mika Petri Kalevi Laakkonen
Tomi Holger Engdahl (th...@tinasolttu.cs.hut.fi) wrote:
: > Eik|s positiivisella lakalla p{{llystetyt levyt pid{ k{ytt{{ uunissa?
: Kaverit on saaneet ihan hyviä tuloksia Positiv-20 lakalla
: kun ovat lakanneet ja sitten antaneet kuivua yön yli
: pimeässä ja mielellään mahdollisimman pölyttömässä tilassa.
: Mieto lämmitys pitäisi tietenkin nopeuttaa lakan kuivumista
: (ei tarvitse osottaa sitten yön yli).
Uunissa n. 70 asteessa sen aikaa että on kuiva..
Pääsee jo 10-15 minutissa valottelemaan.
Mika.
Seppo Salmela
On 29 Apr 1998 09:43:15 GMT, mlaa...@news.hit.fi (Mika Petri Kalevi Laakkonen)
wrote:
Entäs valotus ajat (normaali lamppu tai sitten tämmöinen
UV-lamppu)?
T:SEPPO
Seppo Salmela
On 29 Apr 1998 11:24:50 +0300, Tomi Holger Engdahl <th...@tinasolttu.cs.hut.fi>
wrote:
>sep...@sci.fi (Seppo Salmela) writes:
>
>
>> Mit{ kemikaaleja ja muuta v{lineist|{ tarvitaan?
>
>Itse olen käyttänyt valmiiksi valoherkällä lakalla varustettuja
>levyjä. Kehitykseen tarvitaan sitten NaOH-liuosta.
>Syövytys normaaleilla syövytyskemikaaleilla (esimerkiksi Ferrikloridi+vesi
>tai HCl+veryperoksidi+vesi).
Mitäs einetta valmiin piirilevyn päälle pistettiin ?
>Käsiskannerin kanssa sitten kannattanee olla varovainnen
>että ei skanna hiukan vinoon tai muuten huonosti.
Onko nämä halvat käsiscannerit minkälaisia (<300 mk), kokemuksia?
Mika Petri Kalevi Laakkonen
Seppo Salmela (sep...@sci.fi) wrote:
: On 29 Apr 1998 09:43:15 GMT, mlaa...@news.hit.fi (Mika Petri Kalevi Laakkonen)
: wrote:
: >Uunissa n. 70 asteessa sen aikaa että on kuiva..
: >Pääsee jo 10-15 minutissa valottelemaan.
: Entäs valotus ajat (normaali lamppu tai sitten tämmöinen
: UV-lamppu)?
Itse olen pitänyt n.15 minuttia UV-lampun alla.. siinä saattaa kyllä olla
liikaakin.. niitä kannattaa kysellä ihan valaisinliikkeistä
(n.100mk loisteputkena).
Ainiin ennen lakkausta kannattaa varmistaa että levy on puhdas.
Esim ensin karhealla hiekkapaperilla ja sitten hyvin sileällä tasoitus..
Jossei tasoitusta tee niin urien kautta saattaa syöpyä johtimet poikki.
Mika.
Insinööritoimisto Vakkila
Mika Petri Kalevi Laakkonen wrote:
> Itse olen pitänyt n.15 minuttia UV-lampun alla.. siinä saattaa kyllä olla
> liikaakin.. niitä kannattaa kysellä ihan valaisinliikkeistä
> (n.100mk loisteputkena).
>
> Mika.
Onko tuon UV valon aallonpituudella väliä, meinaa että käykö solarium putket?
Tyhjeneekö EPROMIT em. putkella? Kokemuksia?
Mika karttunen
Mika Petri Kalevi Laakkonen
Insinööritoimisto Vakkila (Insto....@sci.fi) wrote:
: Mika Petri Kalevi Laakkonen wrote:
: > Itse olen pitänyt n.15 minuttia UV-lampun alla.. siinä saattaa kyllä olla
: > liikaakin.. niitä kannattaa kysellä ihan valaisinliikkeistä
: > (n.100mk loisteputkena).
: Tyhjeneekö EPROMIT em. putkella? Kokemuksia?
En nyt muista paljonko se piti olla.. mutta aallonpituudesta oli kai juttua
lakkapurkin ohjeissa. Myyjä sen tiesi sanoakin, mutten nyt muista.
Jokatapauksessa myyjä tiesi sanoa että ko. putkea
on käytetty piirilevyjen valmistukseen ja sanoipa vielä että eprommitkin
pitäisi tyhjetä...
Mika.
Tahvo
In article <lajn2d5...@tinasolttu.cs.hut.fi>,
th...@tinasolttu.cs.hut.fi says...
> sep...@sci.fi (Seppo Salmela) writes:
>
> > Elikk{ kyselisin ohjeita piirilevyjen valmistamiseen koti konstein.
> > Kalvolla piirikaavia ja valoherkk{ piirilevy on ilmeisesti helpoin tapa ?
>
> Helpoimpia tapoja millä saa vielä kunnon tulosta.
Tuollakin metodilla vaikuttaa aika paljon kokemus. Samoin esim.
valotukseen käytetty laitteisto vaikuttaa. *Ohuet* kuparit ovat sitten jo
muidenkin ongelmien takia omaa luokkaansa. (Ohut tässä = vaikka 5mil
leveä veto 10mil rasterilla eli joku 3 piuhaa DIP-koteloisen pinnin
jalkojen välistä. :) Yhden piuhan saa pinnien välistä helposti, kaksikin
vielä ehkä pienellä harjottelulla.
> > Mit{ kemikaaleja ja muuta v{lineist|{ tarvitaan?
Laitteista tarvitaan valotuslaite ja syövytykseen ja kehitykseen
käytettävät astiat/laitteet.
*Tasaisesti* sekoittuva lämmitetty syövytysallas on ihan pakko
hyvälaatusille levyille, joissa kuparien leveys luokkaa alle 20mil.
Sekoitusta tarvitaan myös kehityskippoon, jos piuhat menevät jonnekin
5mil luokkaan.
Tosi harvoja levyjä voi syövyttää ihan sekoittamattomassa muovikipossa.
Tällöin on tosin syytä liikutella levyä vähän edes likipitäen tasaisen
syöpymisen saamiseksi. Lämmitykseen tollaseen vaikka joku halpa IR-
lamppu.
Valotuslaitteeksi käy sopiva uv-lamppu (mielellään 365nm aaltopituus).
Ainakin jotain hommaan tarkoitettuja elohopeahöyrylamppuja on kaupan
(aika kalliita, ~300mk. Mulla on tollanen lähes käyttämätön
ylimääräsenä, on kaupan :). Solariumien kaltaiset uv-putket toinen tapa.
(Nuokin ovat valitettavan kalliita! Edullisia ostopaikkoja pk-seudulla
tiedossa jollain?) Bebekin lehdykän mukaiset "tavalliset hehkulamput" voi
unohtaa valotuksessa (ei toimi missään Bebekin mainoslehden
ulkopuolella). Tavallisilla pöytälampun loisteputkilla tulos syntyy,
valotusaika taas voi olla luokkaa pari tuntia.
Oikea valotusaika vaatii kokeilua. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jollei
levy kehity 10-15g/l NaOH-liuoksessa alle 1-2min on valotusaikaa
lisättävä ehkä. Jos kehitysaika on yli 5min on valotus selvästi liian
pieni. Kokeilu pöytälampun loisteputkella (~2h ajat) ei olekaan ihan
nopea ja kiva juttu. Kunnon lamppu kannattaa.
Muista painaa maski *mustepuoli levyä vasten* ja kiinni siihen kunnolla,
vaikka lasilevy painoksi.
Vakuumikehykset tietty rulais tosiharrastajalle :) Minun laitteen
vakuumisysteemeillä oli vaan ensikokeissa hieman kestävyysongelmia.
Tollasen tekeminen lienee silti poikaa tosiharrastajalle, joka tekee
kunnon valottimen muutenkin itse.
> Itse olen käyttänyt valmiiksi valoherkällä lakalla varustettuja
> levyjä.
Tämä kannattaa, jollei levyt ole tosi harvoja. Noi kaupalliset on
laminoituja eli kerros on tasainen ja hyvälaatuinen. Joskus on tullut
vastaan jotain ruiskutettujakin, jotka taas on laadultaan sitten ihan
mitä sattuu.
Suihkutteluun itse tarvitaan todellakin pölyttämät tilat. Levyjä itse
maalatessa (spray) tulee pisaroihin staattista sähköä (ruiskutuksen
takia) ja ne ovat oikeita pölyimureita :) Vaikka tila tuntuisi
pölyttömältä ja olisi varta vasten puhdistettu, tuntuu homma menevän
pieleen. Ainakaan huipputiheitä levyjä ei kannata noilla tehdä. Yksikin
pölyhiukkanen kun katkaisee pahimmassa tapauksessa tosi monta kontaktia!
Levyjen laminoinnit itse kannattanee myös unohtaa (laiteongelmat).
> Kehitykseen tarvitaan sitten NaOH-liuosta.
Jep, yleensä 7-15g/l veteen laimennettuna, levyn valmistajasta riippuen.
Joku 10g/l hyvä yleislitku, 15g/l hyvä nopeahko yleislitku, jolla pitää
tosin valvoa joitain levyjä tarkemmin ettei tuhoa sitä ylikehityksellä.
Vedeksi voi tarvita myös *tislattua* vettä. Ainakin yksi tuttuni sai
pelkkiä huonoja tuloksia Porvoon vesijohtoverkon vedellä ja kunnon
tuloksia tislatulla vedellä (samat laitteistot ja työtavat). Helsingin
vesi on ainakin aiemmin toiminut kivasti. Tiedä nyt sitten miten
lisääntynyt klooraus yms Päijänne-tunnelista johtuva vaikuttaa minäkin
päivänä täällä. :)
> Syövytys normaaleilla syövytyskemikaaleilla (esimerkiksi Ferrikloridi+vesi
> tai HCl+veryperoksidi+vesi).
Ferrikloridi alottelijalle (turvallisin ja yleisin sekä halpa).
Muita vaihtoehtoja tosiaan on, ainakin persulfaatit (natrium- ja
ammoniumpersulfaatti) sekä nuo happo/vetyperoksidi-seokset. Thenin
sivuilla mainitun HCl/H2O2-litkun korvaisin tosin mieluiten
rikkihappo/vetyperoksidiseoksella, jotta paikat ei syövy. (Tuosta HCl-
seoksesta karkaa aina suolahappoa kaasuna.) Tuo siellä mainittu ohje
taitaa olla alun perin lähtöisin siitä, että mainitsin täällä ko. ohjeen,
joka oli tuollainen vain koska kaapista sattui löytymään suolahappoa
muttei rikkihappoa :) Rikkihappoohjeita löytyy webistä paljon.
Happojuttujen etu on kupliva liuos. Liuos kuplii reaktiokohdassa (kuparin
pinnalla) eli erillistä sekoitusta ei välttämättä tarvita tiheillekään
levyille. Jollekin ferrikloridille taas sekoitus tekee ihmeitä.
Persulfaateista on mainintaa sci.electronics-ryhmien PCB-faq:ssa.
Onko jossain muuten saatavana pienissä erissä *natrium*-persulfaattia?
Ammoniumpersulfaattiahan saa ainakin Duolta (Helsinki), mutta se vaatii
niiden kaasupäästöjen takia ilmastointia ja samasta syystä hajoaa
kipossa suhteellisen nopeasti. Na-persulfaattia en ole löytänyt vielä
mistään. Nuo kumpikaan eivät sotke yhtä pahasti kuin ferrikloridi. Eivät
ole myöskään yhtä ärhäkkää iholla yms kun vahvat happosyövytyslitkut.
Suojakäsineitä kannattaa silti käyttää noilla kaikilla suojalasien
lisäksi.
Ferrikloridi pitää sitten lämmitää kunnon tulokseen pääsemiseksi (50-70
C). Tosi harvoillakin levyillä voi lämmittämättä ja sekoittamattomassa
kipossa tulla ongelmaa sen valotetun suojalakan irtoilun kanssa. Kun
liuotus kestää luokkaa tunteja ilmenee ongelmia monilla laaduilla.
Kemikaaleihin lisättäköön vielä muut mahdolliset työvaiheet, kuten
kemiallinen tinapinnote (mistä löytys tohon kemikaaleja pk-seudulta? Ei
mitään 10kg eriä!)
Levylle voi laittaa myös suojamaskeja, jotka valotetaan valokopiolakan
tavoin ja peittää kaikki kohdat niitä tinattavia lukuunottamatta.
Viimeiset kaksi ovat toki ekstraa, jota ilman pärjää. Levy kannattaa
kuitenkin pinnottaa jollain suojalakalla (alan liikkeistä saa useitakin).
Ilman mitään pinnotetta se syöpyy ajan myötä turhan nopeasti pilalle.
Tosi hento spray-suihkaus tekee käyttöiälle ihmeitä! Juotettavat lakat
(kuten "Plastic Spray") voi ruiskaista levylle heti porauksen jälkeen,
ennen tinausta ja levyn kasausta. Muut kannattaa laittaa vasta tinaamisen
jälkeen. Käryjä tulee vähemmän kaikilla jos suojalakan laittaa
viimeiseksi.
> > > Eik|s positiivisella lakalla p{{llystetyt levyt pid{ k{ytt{{ uunissa?
>
> Kaverit on saaneet ihan hyviä tuloksia Positiv-20 lakalla
> kun ovat lakanneet ja sitten antaneet kuivua yön yli
> pimeässä ja mielellään mahdollisimman pölyttömässä tilassa.
> Mieto lämmitys pitäisi tietenkin nopeuttaa lakan kuivumista
> (ei tarvitse osottaa sitten yön yli).
Kyllä se minullakin on kuivanut kivasti lämmittämättä, mutta vaatii
aikaa. Tasaisen kerroksen saanti ja suihkutuksen aikana syntyvät
pölyongelmat tekevät vaan levyistä kamalia. Vastaavat tosin aikoinaan
Bebekiltä saamiani pertinax-levyjä ja ovat halvempia. Laatu silti monesti
huono/kelvoton.
Lämmitettäessä kuivuu tosiaan hyvin nopeasti. Lämmitys vaan vaatii uunin
tms ja en välttämättä kuivaisi noita uunissa, jossa teen myös ruokaa.
Ruokauuni on paras pitää kemikaalivapaana.
> > Ent{s piirikaavioiden siirto kalvolle?
>
> Olen saanut aikaan ihan kelvollisia tuloksia kopioimalla
> piirilevykuvan lehdestä kopiokalvolle tai tulostamalla
> oman piirilevyn lasertulostimella kopiokalvolle.
Samat metodit toimineet täällä. Kopsareilla on vaan joskus laatuongelmia.
> Paras tulos on tullut, kun on ottaut kaksi kalvokopiota
> ja laittaa päällekäin (tarkasti kohdakkain) valotusaskiksi.
> Kaksi kalvoa päällekäin peittää hyvin yhdessä kalvossa
> mahdollisesti mustassa olevia hiukan läpinäkuviä paikkoja.
Tuota minäkin käytin ja käytän satunnaisesti edelleen. Kalvon valinta
vaikuttaa myös paljon. Itse tarvitsin 2 kalvoa aiemmin monella
kalvolaadulla (joillain jopa 3!), mutta nyt löysin printteriini sopivan
kalvon jolla riittää jopa yksi kalvo ihan hyvin! Kannattaa kokeilla eri
kalvolaatuja. Erot tulosteessa olivat huimat!
> > Olen ajatellut k{si scanneri - mustesuihku yhdistelm{{?
>
> Ei ole kokemusta. Aika monen mustesuihkarin jälki vaikuttaa
> hiukan hailakalle kalvoll averrattuna laserin jälkeen
> (näkyy läpi helpommin). En tiedä kuinka hyvä UV:n läpäisijä
> tuollainen mustesuihkun väri sitten on.
Liian hyvin. Noista voi toki valmistaa valokuvametodein erikseen mustat
kalvot, mutta se lisää yhden ylimääräsen työvaiheen. (ks. PCB-faq) Myös
reprokalvojen teetätys maksaa.
Minä siirtyisin tuohon kunnon kalvojen tekoon kyllä heti kun saisin
jostain sopivan pienennyskoneen aikaiseksi. Pienennyskoneen teko itse on
vaan ikävän kinkkistä puuhaa. :( Ilman pienennyskonetta hyöty
hyvälaatuiseen laser-tulosteeseen on aika pieni luullakseni. Onko joku
vertaillut tuloksia ehkä? Tai keksinyt hyvän halvan helpon tavan
pienennyskoneen tekoon?
> Lisätietoa piirilevyjen valmistamisesta löytyy osoitteista
> http://www.hut.fi/~then/mytexts/syovytys.html
> http://www.hut.fi/~then/mytexts/piirilevyt.html
> http://www.hut.fi/Misc/Electronics/basics.html#pcb
>
> Sekä tämän ryhmän keskeneräisestä FAQ:sta osoitteesta
> http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/
Tosi hyvistä levyistä (turhan hyvä useimmalle harrastelijalle) lötyy tosi
kivaa infoa osoitteesta http://www.thinktink.com. Info kelvollista myös
perusharrastajalle, kunhan muistaa että ei valonlähtee ehkä ole ihan
pakko olla kollimoitu eikä syövytyskään ole ehkä niin tarkka jne.
Tietty sitten yleinen ja pakollinen hyvä lisä tarvikeluotteloon: malttia,
harjotusta, kokemusta. Kaikki ovat tarpeen olit sitten aloittelija tai
jotain huippulevyjä tekevä harrastelija. Ensikertalainen joutuu ehkä
varaamaan useitakin levyjä ennen kun saa mitään
käyttökelpoista aikaiseksi.
--
Harri Suomalainen ha...@cc.hut.fi
Tahvo
In article <6i9se9$oln$1...@perjantai.hit.fi>, mlaa...@news.hit.fi says...
> Insinööritoimisto Vakkila (Insto....@sci.fi) wrote:
> : Onko tuon UV valon aallonpituudella väliä, meinaa että käykö solarium putket?
> : Tyhjeneekö EPROMIT em. putkella? Kokemuksia?
>
> En nyt muista paljonko se piti olla.. mutta aallonpituudesta oli kai juttua
> on käytetty piirilevyjen valmistukseen ja sanoipa vielä että eprommitkin
> pitäisi tyhjetä...
Puppua. Piirilevylakat ovat yleensä herkkiä 350-400nm aallonpituuksille
ja epromit taas yleensä 254nm aallonpituudelle. Eri
valotusputket/laitteet tarvitaan ilman muuta.
Molemmat ovat yleensä tosi peräisin elohopean resonansseista eli jonkun
verran tulee aina 365, 254 ja 184nm yms. aallonpituuksia. Odottelemalla
huimasti *saattaa* lampun kuoresta tulla tarpeeksi läpi.
--
Harri Suomalainen ha...@cc.hut.fi
Mika Petri Kalevi Laakkonen
Tahvo (ha...@cc.hut.fi) wrote:
: Valotuslaitteeksi käy sopiva uv-lamppu (mielellään 365nm aaltopituus).
: (aika kalliita, ~300mk. Mulla on tollanen lähes käyttämätön
: ylimääräsenä, on kaupan :). Solariumien kaltaiset uv-putket toinen tapa.
: (Nuokin ovat valitettavan kalliita! Edullisia ostopaikkoja pk-seudulla
: tiedossa jollain?) Bebekin lehdykän mukaiset "tavalliset hehkulamput" voi
Kaartin polisiitalon nurkilta olevasta pienestä valaisinliikkeestä..
joku isoroban sähkö tms.. Hain n.100mk:lla Philipsin TL20W/05 UV-putken.
(HKI).
: Oikea valotusaika vaatii kokeilua. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jollei
: levy kehity 10-15g/l NaOH-liuoksessa alle 1-2min on valotusaikaa
: lisättävä ehkä. Jos kehitysaika on yli 5min on valotus selvästi liian
: pieni. Kokeilu pöytälampun loisteputkella (~2h ajat) ei olekaan ihan
: nopea ja kiva juttu. Kunnon lamppu kannattaa.
: > Kehitykseen tarvitaan sitten NaOH-liuosta.
Kesäaikaan aurinko on ihan mukava.. noin minutin valotuksella muistakseni
riittää. Ja ennen kehitystä näkee jo pinnasta valotuksen
riittävyyden.
On se kumma kun uv-putkella jota ei saa tuijottaa niin valottuu hitaammin
kuin auringolla.. :-) Uskaltaako ulkona liikkuakaan..
Hyvä vinkki NaOH:ista: Pirkka putkenavaaja 20%:aa NaOH:ia litrassa
hintaan n. 20mk. jos lipsahtaa liikaa niin sillä ainakin lähtee
epäonnistuneet lakkaukset helposti. Joku muutama korkillinen on varmaan ok
litrassa... ja sitä mittaa lisäilee ainetta, jotta rupeaa lakat
irtoamaan kehityksessä. Ei kannata haistella hirveesti itse putkenavaajaa.
Tietääkö joku jotain hyviä tehokkaita halpakemikaaleja esim. syövytykseen?
Pesuaineita tms.. wc-ankka ei ainakaan syövytä.
Mika.
Tahvo
In article <6icjge$siv$1...@perjantai.hit.fi>, mlaa...@news.hit.fi says...
> : ylimääräsenä, on kaupan :). Solariumien kaltaiset uv-putket toinen tapa.
> : tiedossa jollain?) Bebekin lehdykän mukaiset "tavalliset hehkulamput" voi
>
> joku isoroban sähkö tms.. Hain n.100mk:lla Philipsin TL20W/05 UV-putken.
> (HKI).
Hintaongelma (ja kokoongelma) on tuolla edelleen. Nuo 20W putket ovat
valitettavan pitkiä -> iso valotuslaite. *Hyvälaatuisessa* valottimessa
taas lamppuja menee jo aika paljon (helposti 3-5lamppua/puoli). :(
> Kesäaikaan aurinko on ihan mukava.. noin minutin valotuksella muistakseni
> riittää. Ja ennen kehitystä näkee jo pinnasta valotuksen
> riittävyyden.
On vaan turhan epätasainen valonlähde. Kellosta katselu on vähän niin ja
näin. Kaikilla lakoilla ei pinnasta näe edes sitä kehittymistä ollenkaan.
Niilläkin joilla eroa on, pitää yleensä poistaa kalvo ja sitten taas
on kohdistusongelmia, jos ei ollutkaan tarpeeksi valottunut..
> On se kumma kun uv-putkella jota ei saa tuijottaa niin valottuu hitaammin
> kuin auringolla.. :-) Uskaltaako ulkona liikkuakaan..
Näin on: tulee auringosta yhden pikku putken verran uv:ta toki. Silmä
vaan onneksi reagoi auringon myös näkyvään valoon. Raaka puhdas uv taas
on aika petollista, kun silmä ei suojaudu siltä. UV-putkien vaaroja on
silti yleensä liioteltu paljon. Kyllä niillä silti saa silmiin hassun
tunteen, jos ei välitä suojautumisesta ollenkaan.
> Hyvä vinkki NaOH:ista: Pirkka putkenavaaja 20%:aa NaOH:ia litrassa
> hintaan n. 20mk.
Kilpailukykyistä varmaan apteekin hinnoille. NaOH:n käypä arvo lienee
jotain 5mk/kg luokkaa. Apteekki kertoo hinnan tietty ainakin 20:llä.
Muitakin emäksiä voi käyttää, mieleen tulee heti ainakin
natriumkarbonaatti (jossain leivinsoodassa). Voi vaan tuokin
elintarvikelaatuna olla jo pirkka-putkenavaajaa kalliimpaa.
> jos lipsahtaa liikaa niin sillä ainakin lähtee
> epäonnistuneet lakkaukset helposti. Joku muutama korkillinen on varmaan ok
> litrassa... ja sitä mittaa lisäilee ainetta, jotta rupeaa lakat
> irtoamaan kehityksessä. Ei kannata haistella hirveesti itse putkenavaajaa.
No kuten sanoin: 10-15g NaOH/l on hyvä. Siispä vaikka 20%-litku on 200g/l
vahvuista eli tosta vaan skaalaamaan. Helpompi laskea tuo yksi jakolasku
kuin kokeilla N levyä. Lisäksi valotusaika vaikuttaa litkuun eli
kannattaa valita sopiva litku (vaikka 10g/l) ja säätää sitten vaan
valotusaika kohdalleen.
> Tietääkö joku jotain hyviä tehokkaita halpakemikaaleja esim. syövytykseen?
> Pesuaineita tms.. wc-ankka ei ainakaan syövytä.
Eipä noita paljon ole kuluttajalle myyvissä putiikeissa. Aika yleinen
näyttää olevan rikkihappo/vetyperoksidi, joka on varmasti halvin:
jotain 50% vetyperoksidia laitetaan yleensä ehkä luokkaa 20%, rikkihappoa
ehkä joku 10%, loput vettä. H2O2 maksaa n. 3mk/l (tukussa) ja rikkihappo
sen kuljetuskustannusten verran (~3mk/l). Ilmaista kamaa. (Ohje vaan
suuntaa antavana reseptinä, hihasta vedetty. Hinnat tukkuhintoja
pienimmälle mahdolliselle erälle.) Apteekkihinnoilla tuo resepti
kannattaa unohtaa: viimeksi kun kysyin piruuttani maksoi 1 litra saman
kun tukussa 35l kanikka. :)
Halvin kuluttajalle hyvin saatava syövytysaine lienee edelleen
ferrikloridi, joka kestää aika hyvin (ei tuhoudu itsekseen pienessäkään
käytössä!) Sotkee mutta on turvallisempaakin Matti Meikäläiselle.
--
Harri Suomalainen ha...@cc.hut.fi
Tahvo
In article <35604c36....@192.168.0.100>, ko...@ugly.ll.netppl.fi
says...
> >Kaartin polisiitalon nurkilta olevasta pienestä valaisinliikkeestä..
> >joku isoroban sähkö tms.. Hain n.100mk:lla Philipsin TL20W/05 UV-putken.
> >(HKI).
>
> saavat valkoisen loistamaan pimeässä?
On tai ei. Tehokkaita mustavaloputkiakin on, solarium-putket ovat
pääsääntöisesti vaan oleellisesti enemmän uv:ta antavia.
Mustavaloputkissa on myös suodatettu näkyvä kaista aika hyvin pois.
Aallonpituudetkin voi erota.
> Elohopeahöyrylampuilla saa aivan toista luokkaa olevan valotustuloksen,
> ja parhaiten niitä löytää pikaisella kirpputorikierroksella. Aina
> näyttää joku kauppaavan vanhoja aurinlamppujaan.
Näin on. Nyt käytänkin 2x125W elohopeahöyrylamppuja (per valotettava
puoli!) ja tulos on kiva. Putkilla voit vaan tehdä inhimillisen kokoisia
valottimia noihin verrattuna. Ulostulon pääkaista Hg-höyrylampulla kun
sattuu olemaan 254nm, joka pysähtyy lasilevyihin heti. Lasilevyt
kuumenee. Pitää siis olla tilaa reippaasti tai alhaiset tehot, muuten
lasilevyt kuumenevat aika hurjasti (etenkin lamppujen yläpuoliset levyt).
Hg-lampuilla tulee lisäksi ikävän paljon otsonia, eli systeemin pitää
olla terveyssyistä suljettu jollei ilmastointi ole hyvä. Tuolla otsonilla
kombinoituna energiseen (254nm ja 184nm) uv-säteilyyn on muuten hyvä
yhteisvaikutus melkein kaikkiin materiaaleihin. Esim. muovit haurastuvat
alta aikayksikön jne.
Joo, sitten voi toki suodattaa lampun lähellä tuon 254nm yms kaistan pois
esim. borosilikaattilasilla. Noi on vaan niin kalliita lasilaatuja ettei
ole enää kustannuksellisesti järkevää. Varmaan tollasia sais tietty
valmiina kaupallisinakin, mutta hinta ei liene ihan halpa.. ;)
Putkilla saisi kätevämpiä laitteita ja ehkä pienempiäkin. Siksi minä
mietin niitä aina välillä.
--
Harri Suomalainen ha...@cc.hut.fi
Mika Petri Kalevi Laakkonen
Tahvo (ha...@cc.hut.fi) wrote:
: Eipä noita paljon ole kuluttajalle myyvissä putiikeissa. Aika yleinen
: jotain 50% vetyperoksidia laitetaan yleensä ehkä luokkaa 20%, rikkihappoa
: ehkä joku 10%, loput vettä. H2O2 maksaa n. 3mk/l (tukussa) ja rikkihappo
: sen kuljetuskustannusten verran (~3mk/l). Ilmaista kamaa. (Ohje vaan
: suuntaa antavana reseptinä, hihasta vedetty. Hinnat tukkuhintoja
: pienimmälle mahdolliselle erälle.) Apteekkihinnoilla tuo resepti
: kannattaa unohtaa: viimeksi kun kysyin piruuttani maksoi 1 litra saman
: kun tukussa 35l kanikka. :)
Mistäs moinen tukku sitten pk-seudulla, joka myy pieniä eriä yksityisille?
Mika.
PeJuTa
Seppo Salmela kirjoitti viestissä <3545e07...@news.sci.fi>...
Jos levyiltä ei vaadita suurta tarkkuutta. Pääsee kohtuulliseen tulokseen
tulostamalla kuva laserilla piirtoheitinkalvolle ja siirtämällä kuva
kalvolta suoraan levylle , esim silitysraudalla lämmittäen. Muste kestää
syövytyksen . Piirtoheitinkalvoa parempaa olisi tarkoitusta varten tehty
erikoiskalvo, mutta hinta ?, saatavuus ?.
Tahvo
In article <35604c36....@192.168.0.100>, ko...@ugly.ll.netppl.fi
says...
> >Kaartin polisiitalon nurkilta olevasta pienestä valaisinliikkeestä..
> >joku isoroban sähkö tms.. Hain n.100mk:lla Philipsin TL20W/05 UV-putken.
> >(HKI).
>
> Eikös nuo ole näitä tavallisia disko/kapakka -"mustavaloputkia" jotka
> saavat valkoisen loistamaan pimeässä?
On tai ei. Tehokkaita mustavaloputkiakin on, solarium-putket ovat
pääsääntöisesti vaan oleellisesti enemmän uv:ta antavia.
Mustavaloputkissa on myös suodatettu näkyvä kaista aika hyvin pois.
Aallonpituudetkin voi erota oleellisesti.
> Elohopeahöyrylampuilla saa aivan toista luokkaa olevan valotustuloksen,
> ja parhaiten niitä löytää pikaisella kirpputorikierroksella. Aina
> näyttää joku kauppaavan vanhoja aurinlamppujaan.
Näin on. Nyt käytänkin 2x125W elohopeahöyrylamppuja (per valotettava
puoli!) ja tulos on ihan kiva. Ulostulon pääkaista Hg-höyrylampulla
sattuu olemaan 254nm, joka pysähtyy lasilevyihin heti. Lasilevyt
pitämässä kalvoja paikallaan kuumenee. Pitää siis olla tilaa reippaasti
tai alhaiset tehot, muuten lasilevyt kuumenevat aika hurjasti (etenkin
lamppujen yläpuoliset levyt jos on kaksipuolinen valotuslaite).
Hg-lampuilla tulee lisäksi ikävän paljon otsonia, eli systeemin pitää
olla terveyssyistä suljettu jollei ilmastointi ole hyvä. (Otsoni on aika
myrkyllistä ja muutenkin ikävää.) Tuolla otsonilla kombinoituna
energiseen (254nm ja 184nm) uv-säteilyyn on muuten kiva yhteisvaikutus
melkein kaikkiin materiaaleihin. Esim. muovit haurastuvat alta
aikayksikön jne. Metalleilla suojaamattomia muoveja tai vaikka
metallilla suojaamattomia silikoneja pitämässä lasilevyjä kiinni ei
kannata käyttää.
Joo, sitten voi toki suodattaa lampun lähellä tuon 254nm yms kaistan pois
esim. borosilikaattilasilla. Noi on vaan niin kalliita lasilaatuja ettei
ole enää kustannuksellisesti järkevää. (Lasilevy tuotemerkillä Borax
maksaa luokkaa 7500mk/m^2. Putkia en kysellyt.) Tollasia hommaan sopivia
erikoislamppuja saa tietty valmiina kaupallisinakin, mutta hinta ei ole
ihan halpa.. ;)
Putkilla saisi kätevämpiä laitteita ja ehkä paljon pienempiäkin. Siksi
minä mietin niitä aina välillä. Kunnon valotusvehkeet kotitekoisina
tuppaavat olemaan vastemielisen kokoisia. (Ainakin kollimoidut vehkeet.)
--
Harri Suomalainen ha...@cc.hut.fi
Tahvo
In article <6ijjtf$r9h$1...@perjantai.hit.fi>, mlaa...@news.hit.fi says...
> : kannattaa unohtaa: viimeksi kun kysyin piruuttani maksoi 1 litra saman
> : kun tukussa 35l kanikka. :)
>
> Mistäs moinen tukku sitten pk-seudulla, joka myy pieniä eriä yksityisille?
Kaikki kemikaalitukut. Mieleen tulee ainakin Algol ja Bang&Bonsomer sekä
Tamro joka ainoana noista *ei* tee yksityisten kanssa kauppaa. Minimikoot
tollasille syövytyskamoille on vaan luokkaa 35l yleensä tukuilla. :( Ton
kokosten määrien säilytyksessä on otettava sitten jo massiivinen settikin
huomioon eikä kannata varastoida ihan miten vaan jne.
Kyllä yksittäinen harrastaja joutuu unohtamaan noi. Joku 4 heppua valmis
ostamaan tukkuerän kimpassa vois päästä jo järkevään erään nuppia kohden
ehkäpä.
--
Harri Suomalainen ha...@cc.hut.fi
Insinööritoimisto Vakkila
Tahvo wrote:
> Näin on. Nyt käytänkin 2x125W elohopeahöyrylamppuja (per valotettava
> puoli!) ja tulos on ihan kiva. Ulostulon pääkaista Hg-höyrylampulla
> sattuu olemaan 254nm, joka pysähtyy lasilevyihin heti. Lasilevyt
> pitämässä kalvoja paikallaan kuumenee. Pitää siis olla tilaa reippaasti
> tai alhaiset tehot, muuten lasilevyt kuumenevat aika hurjasti (etenkin
> lamppujen yläpuoliset levyt jos on kaksipuolinen valotuslaite).
>
No entäs pleksi? Luulis että se absorboi eri aallonpituuksia erillaisen
rakenteensa ansiosta? Luulis valotusajankin lyhenevän.
Mika Kerttunen
Sam Laur
In article <MPG.fb5cc939...@nntp.hut.fi>,
>Muitakin emäksiä voi käyttää, mieleen tulee heti ainakin
>natriumkarbonaatti (jossain leivinsoodassa). Voi vaan tuokin
>elintarvikelaatuna olla jo pirkka-putkenavaajaa kalliimpaa.
Jollen nyt ihan väärin muista, niin näin tuotakin tässä päivänä eräänä
kaupassa pesuainepuolella, kiteisenä kilon pussissa muistaakseni alle
kympin. Ei sitä kai leivinsoodana kannatakaan ostaa...
--
/* Sam Laur sl...@utu.fi */
/* Carpe noctem! Carpe tenebras! */
Harri Suomalainen
In article <6ji62f$blb$1...@news.utu.fi> sl...@utu.fi (Sam Laur) writes:
>Jollen nyt ihan väärin muista, niin näin tuotakin tässä päivänä eräänä
>kaupassa pesuainepuolella, kiteisenä kilon pussissa muistaakseni alle
>kympin. Ei sitä kai leivinsoodana kannatakaan ostaa...
Hyvä havainto. Jopa lipeää käytetään pesuaineina. Hinta vaan yleensä
ihan tolkuton, joskin hakkaa apteekkihinnat ja Kodin Putkimiehen koska
vaan. Kannattaa tosiaan pitää silmät auki :)
--
--
"99% of the pain in the world is due to misunderstanding" -M. Jarvelainen
Harri.Su...@hut.fi - PGP key available by fingering ha...@alpha.hut.fi