Silta tasasuuntaus
Näsä
tasasuuntauksen.
Nykyiseen jää laskujeni mukaan 1,2V kertaa 40A.
Samalla ehkä latausjännite nousisi hieman.
Marska
> Miten rakentaisin 24V/40A akkulaturiin v�hempi h�vi�isemm�n
> tasasuuntauksen.
> Nykyiseen j�� laskujeni mukaan 1,2V kertaa 40A.
> Samalla ehk� latausj�nnite nousisi hieman.
Googlaamalla: "low dropout rectifier" tuli ensimm�iseksi t�mm�nen sivu:
http://www.ktverkko.fi/~msmakela/electronics/dynamo5v/index.en.html
Vaikka tuo ei arvoiltaan ole ollenkaan vaadittua luokkaa, niin
periaatetta voisi ehk� k�ytt��, jos l�yt�� tuhdimmat fetit.
Näsä
> Näsä kirjoitti:
>
> > Miten rakentaisin 24V/40A akkulaturiin vähempi häviöisemmän
> > tasasuuntauksen.
> > Samalla ehkä latausjännite nousisi hieman.
>
> Googlaamalla: "low dropout rectifier" tuli ensimmäiseksi tämmönen sivu:http://www.ktverkko.fi/~msmakela/electronics/dynamo5v/index.en.html
> Vaikka tuo ei arvoiltaan ole ollenkaan vaadittua luokkaa, niin
Tuossa kytkentäkaaviossa en ymmärtänyt miten IRF7319 vaihtaa
sukup...eiku napaisuuttaan :)
Ne on piirretty kaavioon saman tyyppisina mutta erinapaisina ?
Näsä
Löysin tuon datasheetin nättää olevan ns. monineuvoinen piiri.
Mulla olis 2sk2611 trankkuja, mikähän sopis sen pariksi.
LM
> > > Googlaamalla: "low dropout rectifier" tuli ensimmäiseksi tämmönen sivu:http://www.ktverkko.fi/~msmakela/electronics/dynamo5v/index.en.html
> > > Vaikka tuo ei arvoiltaan ole ollenkaan vaadittua luokkaa, niin
englanniksi "Synchronous_rectification". Ainakin engalanniksi juttua
löytyy. Feteiksi käy ihan tavalliset tehofetit, muistaakseni. Monella
valmistajalla on varmaan noista esimerkkejä. Niitähän käytetään
monessa matalajännitteisessä laitteessa.
Tässä siis ihan varmaa tietoa, kai. Mutten ole katsellut noita oikein
koskaan.
Näsä
Löysin tuon teorian, mutten mistään tietoa yksittäisistä
komponenteistä, tarkoitukseeni sopivia.
http://www.thetaeng.com/FETBridge.htm
Näsä
Tosin taitaa olla turha moisia rakentaa kun jonkun käppyrän mukaan
noilla virroilla myös fetille nousee n. 0,6V kynnysjännite.
LM
Niin no 40A on jo jotain. Katselin tuossa
http://www.eetasia.com/ART_8800038930_480100_TA_c73e640c.HTM
juttua ja ne puhuivat 80A rajasta, mikä koko ajan suurenee. Löytyykö
noille virroille Suomesta fettiä on toinen juttu. Yksi ongelma noissa
synk tasureissa on, on se että fettien drain source diodi johtaa jos
kuormaan jää jännitettä. Ja sinullahan toivon mukaan jää. Siis jos
muuntajan tv jännite laskee. Mistä saat fettien hiloille sopivan
ohjausjännitteen, on yksi juttu.
Pari paikkaa mistä kysellä ja katsella on
http://www.irf.com/indexnsw.html eli International rectifier,
nimestään huolimatta ne tekevät myös kovasti fettejä. Maximilla, On
semiconductorilla ym tuntui olevan myös juttua asiasta. Eli kaikilla
jotka tehofettejä tekevät. Jos löydät suomenkielisen edustajan joka
tietääkin jotain, niin kannattaa kysellä.
Toinen paikka mistä kannattaa kysellä on sci.electronics.design ryhmä,
se on vilkas ja vastauksia löytyy. Jos saan sanoa vitsin niin,
nimimerkkisikin sopii niin hyvin englantilaiseen merkistöön.
Näsä
> On 22 tammi, 20:33, Näsä <konenikk...@hotmail.com> wrote:
>
>
>
>
>
> > On 22 tammi, 20:29, Näsä <konenikk...@hotmail.com> wrote:
>
> > > On 21 tammi, 21:14, LM <sala.n...@mail.com> wrote:
>
> > > > > > > Googlaamalla: "low dropout rectifier" tuli ensimmäiseksi tämmönen sivu:http://www.ktverkko.fi/~msmakela/electronics/dynamo5v/index.en.html
> > > > > > > Vaikka tuo ei arvoiltaan ole ollenkaan vaadittua luokkaa, niin
>
> > > > Tuota fettitemppua kai kutsutaan synkroniseksi tasasuuntaukseksi eli
> > > > englanniksi "Synchronous_rectification". Ainakin engalanniksi juttua
> > > > löytyy. Feteiksi käy ihan tavalliset tehofetit, muistaakseni. Monella
> > > > valmistajalla on varmaan noista esimerkkejä. Niitähän käytetään
> > > > monessa matalajännitteisessä laitteessa.
>
> > > > Tässä siis ihan varmaa tietoa, kai. Mutten ole katsellut noita oikein
> > > > koskaan.
>
> > > Löysin tuon teorian, mutten mistään tietoa yksittäisistä
> > > komponenteistä, tarkoitukseeni sopivia.http://www.thetaeng.com/FETBridge.htm
>
> > Tosin taitaa olla turha moisia rakentaa kun jonkun käppyrän mukaan
> > noilla virroilla myös fetille nousee n. 0,6V kynnysjännite.
>
> juttua ja ne puhuivat 80A rajasta, mikä koko ajan suurenee. Löytyykö
> noille virroille Suomesta fettiä on toinen juttu. Yksi ongelma noissa
> synk tasureissa on, on se että fettien drain source diodi johtaa jos
> kuormaan jää jännitettä. Ja sinullahan toivon mukaan jää. Siis jos
> muuntajan tv jännite laskee. Mistä saat fettien hiloille sopivan
> ohjausjännitteen, on yksi juttu.
>
> nimestään huolimatta ne tekevät myös kovasti fettejä. Maximilla, On
> semiconductorilla ym tuntui olevan myös juttua asiasta. Eli kaikilla
> jotka tehofettejä tekevät. Jos löydät suomenkielisen edustajan joka
> tietääkin jotain, niin kannattaa kysellä.
>
> Toinen paikka mistä kannattaa kysellä on sci.electronics.design ryhmä,
> se on vilkas ja vastauksia löytyy. Jos saan sanoa vitsin niin,
>
> - Näytä siteerattu teksti -
Juu kiitos, pitäisköhän ruveta käyttään tota kansainvälisempää eli
Nasa hi
Paul Keinanen
<konen...@hotmail.com> wrote:
>Miten rakentaisin 24V/40A akkulaturiin v�hempi h�vi�isemm�n
>tasasuuntauksen.
>Nykyiseen j�� laskujeni mukaan 1,2V kertaa 40A.
>Samalla ehk� latausj�nnite nousisi hieman.
Ilmeisesti olet olettanut diodin kynnysj�nnitteeksi 0,6 V.
K�t�nn�ss� suurvirtaisissa tasasuuntaajissa nimellisvirralla
j�nniteh�vi� on luokkaa 1 V, eli tavanomaisessa siltakytkenn�ss� siis
2 V.
Nelj�n diodin sillan j�nniteh�vi� on tosiaan merkitt�v�, kehitett�ess�
alhaisia tasaj�nnitteit� esim. elektrolyysi� varten.
Toinen tapa tehd� kokoaaltotasasuuntaus on k�ytt�� keskitapitettua
toisiota ja kahta diodia. Tuossa voisi k�ytt�� runsaat 2x22 V toisiota
"24 V" akkujen lattamiseen.
Ensi��n kannattaa laittaa vaikka 220, 225, 230, 235 ja 240 V tapit,
niin latausj�nnitett� ja siten latausvirtaa pystyy hieman s��t�m��n.
Tapituksen valintakytkin on helpompi j�rjest�� verkkopuolella (alle 10
A) kuin ett� toisiopuolelle yritt�� tehd� j�nnitevalitsinta 40 A
virralla.
Opas Koira
> On Thu, 21 Jan 2010 05:08:05 -0800 (PST), N�s�
> <konen...@hotmail.com> wrote:
>
>> Miten rakentaisin 24V/40A akkulaturiin v�hempi h�vi�isemm�n
>> tasasuuntauksen.
>> Nykyiseen j�� laskujeni mukaan 1,2V kertaa 40A.
>> Samalla ehk� latausj�nnite nousisi hieman.
>
> Ilmeisesti olet olettanut diodin kynnysj�nnitteeksi 0,6 V.
>
> K�t�nn�ss� suurvirtaisissa tasasuuntaajissa nimellisvirralla
> j�nniteh�vi� on luokkaa 1 V, eli tavanomaisessa siltakytkenn�ss� siis
> 2 V.
Onhan schottky-diodi jonka h�vi� on vain 0,15-0,45V,
en kyll� tied� onko niit� isoille virroille.
Ari Laitinen
> Onhan schottky-diodi jonka h�vi� on vain 0,15-0,45V,
> en kyll� tied� onko niit� isoille virroille.
http://en.wikipedia.org/wiki/Synchronous_rectification
N�it� kun laittaa riitt�v�sti rinnakkain saa h�vi�t pienenem��n.
Tuon kapineen toimintaidea on sellainen, ett� se kytket��n ik��nkuin
takaperin. Ilman ohjausj�nnitett� se toimii diodina itsest��n, mutta siihen
j�� kynnysj�nnite, joka l�mmitt�� sit�. Kun sen johtaessa (takaperin)
kytket��n ohjausj�nnite p��lle, t�m� h�vi� katoaa. Jotta tehoh�vi�n saa
rajoitettua on siis synkronisesti ohjattava tuota hilaa p��lle ja pois
tarpeen mukaan. Ohjausj�nnite on kuitenkin j�rjestett�v� niin ett�
komponentti lakkaa johtamasta kun virran suunta muuttuu. Muuten se alkaakin
sy�tt�� tehoa takaisin verkkoon.
Itse �kkip��t� toteuttaisin tuon jonkinlaisella virran mittauksella. Kun
j�nnite on oikein p�in niin kytkin avataan ja kun virta lakkaa niin se
suljetaan.
Näsä
> Paul Keinanen wrote:
> > <konenikk...@hotmail.com> wrote:
>
> >> Miten rakentaisin 24V/40A akkulaturiin vähempi häviöisemmän
> >> tasasuuntauksen.
> >> Samalla ehkä latausjännite nousisi hieman.
>
> > Ilmeisesti olet olettanut diodin kynnysjännitteeksi 0,6 V.
>
> > Kätännössä suurvirtaisissa tasasuuntaajissa nimellisvirralla
> > jännitehäviö on luokkaa 1 V, eli tavanomaisessa siltakytkennässä siis
> > 2 V.
>
> Onhan schottky-diodi jonka häviö on vain 0,15-0,45V,
> en kyllä tiedä onko niitä isoille virroille.
Sama näyttää noissa olevan, virran mukaan kynnysjännite kasvaa.
Asiasta toiseen, miksi n. 150A hitsaukseen tarkoitetussa
hakkurilaitteessa on ulostulevaan jännitteeseen kytketty noita,
jännitteen yli, eikä keskijalkaa minnekään ?
-=A.McYnen=-
>> Onhan schottky-diodi jonka h�vi� on vain 0,15-0,45V,
>> en kyll� tied� onko niit� isoille virroille.
>
>
> Asiasta toiseen, miksi n. 150A hitsaukseen tarkoitetussa
> j�nnitteen yli, eik� keskijalkaa minnek��n ?
Asiasta varsinaisesti mit��n tiet�m�tt� veikkaisin, nuo toimivat tuossa ns.
vauhtipy�r� diodeina. Ymm�rsink� oikein, ett� ne on kytketty varsinaisen
hitsauspiirin rinnalle mutta j�nnitteeseen n�hden vastakkaissuuntaan...
Silloin niiden teht�v�n� on est�� hitsauspiirin kaapelien induktanssista
syntyvi� j�nnitepiikkej�, jotka muuten "heijastuisivat" takaisin
tasasuuntaus-
sillalle synnytt�en ylij�nnitepiikkej�. Periaate siis kutakuinkin sama,
kun
DC-kelaisen releen ohjauspiiriss�, jossa on usimmiten vastakkaissuuntainen
diodi kelan rinnalla. Muuten kelan induktanssista heijastuu
katkaisuhetkell�
vastakkaisvaiheinen j�nnitepiikki relett� ohjaavaan piiriin.
Näsä
> > On Thu, 21 Jan 2010 05:08:05 -0800 (PST), Näsä
> > <konenikk...@hotmail.com> wrote:
>
> >> Miten rakentaisin 24V/40A akkulaturiin vähempi häviöisemmän
> >> tasasuuntauksen.
> >> Samalla ehkä latausjännite nousisi hieman.
>
> > Ilmeisesti olet olettanut diodin kynnysjännitteeksi 0,6 V.
>
> > Kätännössä suurvirtaisissa tasasuuntaajissa nimellisvirralla
> > 2 V.
>
> Onhan schottky-diodi jonka häviö on vain 0,15-0,45V,
> en kyllä tiedä onko niitä isoille virroille.
Parhaillan käytössä schottky:t tuntuu lupaavalta seuraavaksi kokeilen
seleeniä tilaa vaan ei tahdo löytyä riittävästi laitekotelosta ;)
Näsä
>
> - Näytä siteerattu teksti -
Ja diodit on käytössä kaksoiskäämin siis erivaiheisten käämien perässä
Näsä
>
> - Näytä siteerattu teksti -
Muuntaja siis oli käämitty ilmeisesti käytännön mekaanisista syistä
kahdella langalla rinnakkain muutin kytkentää ja nyt olis tarjolla
siis 48V:iakin kun vaan keksis käyttöä täytyy varmaan asennella
asuntoautoon "julmia" audioita ;)