Yksi- ja kolmivaihevirta ja nolla
Wellu Mäkinen
nollapotentiaali maalenkillä talon ympäriltä vai tuleeko esim.
lähimmästä jakamosta tms. nolla talolle asti jossa tuo sitten vielä
yhdistetään talon nollaan? Jos siis taloon tulee kolmivaihevirta niin
tuleeko tolpasta talolle kolme vaihetta ja nolla vai pelkästään
vaiheet? Onko tilanne eri vanhoissa ilmajohdoissa verrattuna
nykyaikaiseen maakaapelointiin vai tuleeko sama määrä johtoja
molemmissa?
--
Wellu
Tauno Voipio
Tuodaan muuntajalta. Kuormat ovat pääasiassa yksivaiheisia,
eikä symmetriasta tiedä kukaan. Jos nolla sävellettäisiin
paikan päällä, vaihejännitteet olisivat mitä sattuu kulloisenkin
kuormitustilanteen ja symmetrian mukaan.
Muuntamolla symmetria tasataan hakatähtikytketyillä muuntajilla,
ja keskijännitepuolella selvitään pelkillä vaihejohtimilla.
--
Tauno Voipio
Wellu Mäkinen
wrote:
> On 3.9.10 10:02 , Wellu Mäkinen wrote:
>
> > Ei nyt ihan elektroniikkaa mutta sähköä kuitenkin. Otetaanko talon
> > nollapotentiaali maalenkillä talon ympäriltä vai tuleeko esim.
> > lähimmästä jakamosta tms. nolla talolle asti jossa tuo sitten vielä
> > yhdistetään talon nollaan? Jos siis taloon tulee kolmivaihevirta niin
> > tuleeko tolpasta talolle kolme vaihetta ja nolla vai pelkästään
> > vaiheet? Onko tilanne eri vanhoissa ilmajohdoissa verrattuna
> > nykyaikaiseen maakaapelointiin vai tuleeko sama määrä johtoja
> > molemmissa?
>
> > --
> > Wellu
>
> Tuodaan muuntajalta. Kuormat ovat pääasiassa yksivaiheisia,
> eikä symmetriasta tiedä kukaan. Jos nolla sävellettäisiin
> paikan päällä, vaihejännitteet olisivat mitä sattuu kulloisenkin
> kuormitustilanteen ja symmetrian mukaan.
Siis joka talolle tulee 2 tai 4 johdinta joista yksi aina nolla joka
kytketään talon omaan nollaan. Tuo nollajohdin ei varmaan ole muita
paksumpi sillä käytännössä virta hukkuu tuonne talon alle.
> Muuntamolla symmetria tasataan hakatähtikytketyillä muuntajilla,
> ja keskijännitepuolella selvitään pelkillä vaihejohtimilla.
Ok, siis 1kV ja yli menee ilman nollaa.
--
Wellu
Juha Ruismäki
> kytketään talon omaan nollaan. Tuo nollajohdin ei varmaan ole muita
> paksumpi sillä käytännössä virta hukkuu tuonne talon alle.
Vanha klassikko. :-)
Juha
PenaL
Alempana jo hyvä vastaus, mutta ei ole puhua maalenkistä tässä
tarkoituksessasi. Ko. termille / ilmiölle on aivan muu tarkoitus joka
liittyy häiriöihin.
-Pentti
Wellu Mäkinen
On.
Wellu Mäkinen
Ja tietysti nuo vaiheet kumoavat toisensa joten nollassa ei
parhaimmillaan kulje ollenkaan virtaa. Klassinen tasavirtakämmi ;)
--
Wellu
Risto Mäkinen
sfnet.harrastus.elektroniikka:
Aina tulee nollajohto vaiheiden lisäksi jakelumuuntajalta asti. Tämä pätee
myös vanhoihin johtoihin. Viides johdin, eli suojamaa liittyy mukaan
(uusissa asennuksissa) vasta pääkeskukselta lähtien jossa se yhdistyy em.
nollajohtoon ja maadoituselektrodiin.
> --
> Wellu
>
rtm
Wellu Mäkinen
Asia tällä selvä. Katsoinkin erästä kytkentää jossa talosta tulevat
kevi ja sininen olivat yhdessä siellä ilmassa yhdessä johdossa ja
näistä lisäksi maadoitus ihan fyysisesti maahan.
--
Wellu
PenaL
Ei ole vielä täysin selvä. Kyllä sitä nollaa täytyy voida kuormittaa,
nimittäin 1 - vaihesyötössä nolla tarvitaan yhden vaiheen pariksi, jonka
välille se tanakka, kuormitettavissa oleva 230 volttia AC:tä
muodostuu. Voisi nimittäin kestää perunankeitto sähkölevyllä, jos
pistorasian nolla olisi vedetty pelkällä rautakangella takapihan
rapamperipenkistä. Kahden vaiheen väliltäkin hätätilassa sähköä saa,
mutta jännite on korkeampi kuin ns. "valovirta". Ukkosenjohdatin ja
radion maajohto vedetään joskus elektrodilla kanveesista, mutta
stöpselin tukevaa nollaa ei kannata sieltä odottaa...;-)
Wellu Mäkinen
Toki, tarkoitin että se talon kevi ja sininen olivat yhdessä siellä
ilmassa JA yhteydessä muuntamolta tulevaan nollaan. Ja samalla siihen
rautakangeen raparperipenkissä :)
Tomi Holger Engdahl
> On Sep 3, 10:12 am, Tauno Voipio <tauno.voi...@notused.fi.invalid>
> wrote:
>> On 3.9.10 10:02 , Wellu Mäkinen wrote:
>>
>> > Ei nyt ihan elektroniikkaa mutta sähköä kuitenkin. Otetaanko talon
>> > nollapotentiaali maalenkillä talon ympäriltä vai tuleeko esim.
>> > lähimmästä jakamosta tms. nolla talolle asti jossa tuo sitten vielä
>> > yhdistetään talon nollaan? Jos siis taloon tulee kolmivaihevirta niin
>> > tuleeko tolpasta talolle kolme vaihetta ja nolla vai pelkästään
>> > vaiheet? Onko tilanne eri vanhoissa ilmajohdoissa verrattuna
>> > nykyaikaiseen maakaapelointiin vai tuleeko sama määrä johtoja
>> > molemmissa?
>>
>> > --
>> > Wellu
>>
>> Tuodaan muuntajalta. Kuormat ovat pääasiassa yksivaiheisia,
>> eikä symmetriasta tiedä kukaan. Jos nolla sävellettäisiin
>> paikan päällä, vaihejännitteet olisivat mitä sattuu kulloisenkin
>> kuormitustilanteen ja symmetrian mukaan.
>
> Siis joka talolle tulee 2 tai 4 johdinta joista yksi aina nolla joka
> kytketään talon omaan nollaan. Tuo nollajohdin ei varmaan ole muita
> paksumpi sillä käytännössä virta hukkuu tuonne talon alle.
Kahden johdon tapauksessa vaihejohto tuo virran ja nollajohdosta
palaa takaisin saman verran virtaa (poslukien jos jotain pieniä
osia pääsee kulkemaan muitan reittejä kuten maaperää pitkin...)
4 johdon tapauksessa kolmessa vaihejohdossa tulee kolmivaihesähköä
sillä tavoin balansoituna, että jos kuormat kaikissa vaiheissa
nollaa vastaan on samat, ei nollajohdossa kulje virtaa ollenkaan.
Jos kuormat ei ole tasapainossa, niin sitten se tasapainon erotusvirta
kulkee nollajohdossa. Se nollajohdon virta on puhtaasti kuormien
kanssa maksimissaan yhden vaihejohtimen virran suuruinen.
Epälineaaristen harmonisia tuottavien kuormien kanssa tuo
nollajohdon virta pystyy kasvamaan yli yhden vaihejohdon
virrran suuruiseksi. Käytännössä hyvin harvoin se virta
siellä nollajohdossa voi paljoa yhden vaiheen virtaa
suuremmaksi kasvaaa.
>
>> Muuntamolla symmetria tasataan hakatähtikytketyillä muuntajilla,
>> ja keskijännitepuolella selvitään pelkillä vaihejohtimilla.
>
> Ok, siis 1kV ja yli menee ilman nollaa.
Yleensä näin sähkönjakelussa.
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
Tomppa
Kevi ja Nolla pitää yhdistää keskuksessa. Ei ilmassa.
Olisko jokin ukkossuojaus ollut kyseessä.
Risto Mäkinen
ja on sitten kytketty molemmat johtimet. Päätepylväältä on yleensä myös
maadoitus maahan.
rtm
Wellu Mäkinen
On ne siellä keskuksessakin yhdessä ja samassa liitosrimassa. Tulevat
vain kahtena erillisenä johtimena alas.
Pekka Miettinen
> > Kevi ja Nolla pitää yhdistää keskuksessa. Ei ilmassa.
> > Olisko jokin ukkossuojaus ollut kyseessä.
>
> On ne siellä keskuksessakin yhdessä ja samassa liitosrimassa. Tulevat
> vain kahtena erillisenä johtimena alas.
Eiköhän se loppujen lopuksi sähköjärjestelmän kokonaisuus määrää, että
mitä yhdistetään ja missä, sekä mitä maadoitetaan ja missä.
T: Pekka
Lu-lu
> Eiköhän se loppujen lopuksi sähköjärjestelmän kokonaisuus
> määrää, että mitä yhdistetään ja missä, sekä mitä maadoitetaan
> ja missä.
ei , vaan ne kytkentäohjeet
ja mistä ihmeen keskuksesta ne muka tulevat "alas" ?
onko jonkun keskus jossain ylhäällä, ns. korkeuksissa ?
eikä
suojajohtoa mihnäkään ylös taivaasiin bruukata vetää
ko'
siellä sitä olisi hiukka hankala "maadottaa"
Tomppa
No jos sitte taivastellaan ?
Zoosam
Tomppa <Spa...@Kiu.sa> wrote:
Jaa ... Mutta miten olis jos toi ylös ja alas suunta onkin semmoinen
kuvainnollinen tuottajalta kuluttajalle ajatus ?
On aika monessa yhteydessä tullu vastaan saman kaltainen näkemys, että
viimeistä lenkkiä kohden toimintaketjussa mennessä kuljetaan "alas".
Samoin päinvastainen suunta on "ylös".
Esimerkin vuoksi : talon päätaululta jakelumuuntajalle mentäessä on
"ylös" ja jakelumuuntajalta talon päätaululle mentäessä (huom. sama
reitti/kaapeli/what ever) on "alas".
Toki tämän tapainen käsitteellisyys on omiaan sekoittamaan asioita,
varsinkin ulkopuolisten kannalta, mutta asian kanssa tekemisissä
oleville se voi hyvinkin olla varsin selventävää.
Sammy
Kari Huhtama
>
> Aina tulee nollajohto vaiheiden lisäksi jakelumuuntajalta asti. Tämä pätee
> myös vanhoihin johtoihin. Viides johdin, eli suojamaa liittyy mukaan
> (uusissa asennuksissa) vasta pääkeskukselta lähtien jossa se yhdistyy em.
> nollajohtoon ja maadoituselektrodiin.
Poikkeus vahvistaa säännön. Erään Etelä-Suomalaisen kartanon
sähkönjakeluverkko oli aikoinaan rakennettu suunnilleen seuraavalla
tavalla, ja asennukset siis tehty niinä vuosikymmeninä, joina Suomen
maaseutuja vasta sähköistettiin.
Kartanon navetan kulmalla olevassa pylväsmuuntamossa oli koko kartanon
yhteinen sähkön mittaus, ja muuntamolta eteenpäin lähdettiin ilmajohdoilla,
nelijohdinjärjestelmänä, josta sitten kolmivaiheliittymät isompiin
rakennuksiin, ja yksivaiheliittymät pienempiin.
Tähän saakka siis normaalin kaavan mukaan, eli rakennusten syötöt neljällä
tai kahdella ilmajohtimella.
Hieman kauempana, maantien toisella puolen oli vielä muutama kartanon
rakennus. Pari renginpirttiä, joihin riitti mainiosti yksivaiheinen
liittymä. Maantien takana oli myös olemassa olevaa sähköverkkoa, joka ei
kuulunut kartanolle, ja oli kokonaan toista muuntopiiriäkin.
Kartanon sähkö näihinkin oli kuitenkin saatava, joten asia toteutettiin
seuraavasti: Maantien ylitse vedettiin, kartanon sähkölinjoista, yksi
kuparijohdin, eli yksi vaihe, joka sitten jaettiin noihin renginpirtteihin.
Nolla sensijaan otettiin sieltä mistä lähimpää saatiin, eli sen toisen
muuntopiirin nollajohdosta.
Vuosikymmeniä tällainenkin viritys toimi, ja vasta joskus 90-luvulla,
kartanon luopuessa renginpirteistä, tuo koplinki purettiin ja pitteihin
tuli kokonaan uudet sähköliittymät.
Noiden kahden muuntopiirin nollat eivät tiettävästi olleet yhteydessä
toisiinsa mitään muuta reittiä, kuin maadoituksien ja maaperän
välityksellä. Maadoituksetkaan eivät noina aikoina tainneet olla ihan yhtä
hyviä, kuin nykyään.
Sähkön laatu ei ollut ihan sitä mihin tänä päivänä on totuttu. Kyllä tuon
liittymän perässä yksivaiheista pienoisliettä pystyi käyttämään
(luonnollisesti vain yhtä levyä kerrallaan tai uunia), mutta jännitekin
sitten pienimmillään putosi johonkin 150...180 voltin välimaille.
Eli mitä tästä opimme. Ei se nollajohdin talon ja muuntamon välillä aivan
välttämätön ole, mutta erittäin tarpeellinen.
Tomppa
Noinhan se menee. Esmes upload ja download...
Lu-lu
> Jaa ... Mutta miten olis jos toi ylös ja alas suunta onkin semmoinen
> kuvainnollinen tuottajalta kuluttajalle ajatus ?
> On aika monessa yhteydessä tullu vastaan saman kaltainen näkemys, että
> viimeistä lenkkiä kohden toimintaketjussa mennessä kuljetaan "alas".
> Samoin päinvastainen suunta on "ylös".
>
> Esimerkin vuoksi : talon päätaululta jakelumuuntajalle mentäessä on
> "ylös" ja jakelumuuntajalta talon päätaululle mentäessä (huom. sama
> reitti/kaapeli/what ever) on "alas".
>
> Toki tämän tapainen käsitteellisyys on omiaan sekoittamaan asioita,
> varsinkin ulkopuolisten kannalta, mutta asian kanssa tekemisissä
> oleville se voi hyvinkin olla varsin selventävää.
no musta tuo ilmaisu ei nyt asiaa juurikaan selventäny:
"On ne siellä keskuksessakin yhdessä ja samassa liitosrimassa.
Tulevat vain kahtena erillisenä johtimena alas."
eli siis
mihin ihmeen "alas" net johtimet sieltä keskukselta muka ... ?
ai-niin ... tietenki' sinne pääpotentiaalikiskoon ...
... johna joku Ä...liö on vetässy kii sen sinisenkin johtimen
no , varmuus aina paras
J.P
> Muuntamolla symmetria tasataan hakatähtikytketyillä muuntajilla,
> ja keskijännitepuolella selvitään pelkillä vaihejohtimilla.
Aika vähän noita hakatähti muuntajia eli "z" jakelumuuntajia käytössä on,
yleisin taitaa olla Dyn11 ... Onkin vaivannut mieltä että mikä tuon
hakatähden käytön syy/idea/sisäinen kytkentä edes olikaan kun ei
kouluajoilta enää muista muuta kuin että jotain juttua niistä oli...?
J.P
> Voi olla että on jouduttu käyttämään liittymisjohtona 5-napaista
> kaapelia ja on sitten kytketty molemmat johtimet. Päätepylväältä on
> yleensä myös maadoitus maahan.
Just näin, ainakin mitä itselle on vastaan kytkettäväksi tullut niin vaan
jostain syystä kohteen urakoitsija onkin asentanut 5-johdin järjestelmän
kaapelin...
J.P
> eikä
> suojajohtoa mihnäkään ylös taivaasiin bruukata vetää
> ko'
> siellä sitä olisi hiukka hankala "maadottaa"
Äläs nyt, suojamaajohtoja - yleensä Sparrowia menee vaikka millä mitalla
ilmassa...
Tomppa
Valaiskoon joku meitä. Minäkään en tiedä hakatähtikytkentää ?
Tauno Voipio
Kolmivaihemuuntajassa on kolme rautasydäntä, jotka ovat
magneettisesti yhteydessä toisiinsa.
Hakatähtikytketyssä muuntajassa kullakin rautasydämellä
on kaksi käämiä. Ne kytketään siten sarjaan, että
ensimmäinen vaihe on yhdessä ensimmäisen vaiheen
käämissä ja yhdessä toisen vaiheen käämissä, toinen
vaihe ensimmäisessä toisen vaiheen käämissä ja
toisessa kolmannen vaiheen käämissä, ja kolmas
vaihe ensimmäisessä kolmannen vaiheen käämissä ja
toisessa ensimmäisen vaiheen käämissä. Käämien
sisäpäät kytketään tähtipisteeksi, joka tuodaan ulos.
Taulukkona:
Rauta 1 2 3
R R1 S2
S S1 T2
T R2 T1
Hakatähti tasaa epätasapainot hyvin, erityisesti, jos
se on molemmilla puolilla muuntajaa. Konstruktio on
käämitysten ja kytkentöjen mutkikkuuden takia kalliimpi
kuin mainittu Dyn11.
Dyn11 kytkee keskijännitepuolen tähteen ja pienjännite-
puolen kolmioon.
Auttoiko?
Tietoni voivat olla hieman ikääntyneitä, asian opettelusta
on runsaat 40 v. Tämän asian fysiikka ei ole tänä aikana
muuttunut.
--
Tauno Voipio
tauno voipio (at) iki fi
Timo Neuvonen
> se on molemmilla puolilla muuntajaa. Konstruktio on
> käämitysten ja kytkentöjen mutkikkuuden takia kalliimpi
> kuin mainittu Dyn11.
>
> Dyn11 kytkee keskijännitepuolen tähteen ja pienjännite-
> puolen kolmioon.
>
Jos pienjännitepuoli kytketään kolmioon, niin mistä revitään se tämän
keskustelusäikeen alkuperäinen punainen lanka eli kuluttajalle menevä
nollajohdin? Kolmiossa sitä ei kai saisi aikaan kuin kuvitteellisen
symmetrian avulla tyhjästä loihtien?
Asiasta tarkemmin tietämättä olisin olettanut, että keskijännitepuoli on
kolmiossa (jos eri puolilla on eri kytkennät) ja pienjännitepuoli tähdessä.
--
TiN
Risto Mäkinen
sfnet.harrastus.elektroniikka:
Näin minäkin olisin olettanut.
> --
> TiN
>
>
rtm
Markus Strand
> Asiasta tarkemmin tietämättä olisin olettanut, että keskijännitepuoli on
> kolmiossa (jos eri puolilla on eri kytkennät) ja pienjännitepuoli tähdessä.
Juuri niin sen pitäisi olla.
Jo tyyppi Dyn11 sanoo riittävästi asiasta.
D isomman jännitteen puoli kolmiossa
y pienemmän jännitteen puoli tähdessä
n tähtipiste tuotu ulos
11 kytkennästä aiheutuva vaihesiirto
(hakatähti olisi symbolilla z)
++MStr
Paul Keinanen
<wellu....@gmail.com> wrote:
>Ei nyt ihan elektroniikkaa mutta sähköä kuitenkin. Otetaanko talon
>nollapotentiaali maalenkillä talon ympäriltä vai tuleeko esim.
>lähimmästä jakamosta tms. nolla talolle asti jossa tuo sitten vielä
>yhdistetään talon nollaan? Jos siis taloon tulee kolmivaihevirta niin
>tuleeko tolpasta talolle kolme vaihetta ja nolla vai pelkästään
>vaiheet? Onko tilanne eri vanhoissa ilmajohdoissa verrattuna
>nykyaikaiseen maakaapelointiin vai tuleeko sama määrä johtoja
>molemmissa?
Suomessa on käytössä TN-C-S järjestelmä
http://en.wikipedia.org/wiki/Earthing_system jossa muuntajan
tähtipisteestä tulee yhtein PEN johdin, joka jossain vaiheessa jaetaan
nollaan N ja suojamaahan PE. Ennen vanhaan (nelijohtojärjestelmä) jako
tehtiin vasta pistorasiassa (pistorasianollaus), mutta uusissa
rakennuksissa (viisijohdinjärjestelmä, "ATK-sähkö") PEN johto jaetaan
PE ja N johtimen sähköpääkeskuksessa ja lisäksi tämä piste pitää
kytkeä omaan maadoituselektrodiin ja potentiaalitasaukseen
(lämpöpatterit, vesijohto) siltä varalta, että muuntamon ja talon
välinen PEN johdin sattuisi katkeamaaan.
Kolmiokytkentää käytetään yleensä suurjänniteverkossa, koska nollsta
olisi lähinnä vain haittaa.
Yksi kolmiokytkennän eduista on se, että yksivaiheinen maasulku ei
vielä katkaise sähkönjakelua, mutta toki eristeet joutuvat koville.
Pienjännitepuolella (alle 1 kV) käytetään kolmiokytkentää esimerkiksi
harvaan asutuilla aluilla Savossa, jossa pienjännitemuuntajaa ei
syötetään 20 kV keskijänniteverkossa, vaan sähkö tuodaan 20 kV
päälinjan varressa jossa on 20 kV/1kV muuntajat ja metsiä ja
tienvarsia pitkin on vedetty tavallista AMKA riippukaapelia
paikallisille 1 kV/400 V jakelumuuntajille. On ainakin oletettu, että
AMKA riippukaapeli kestää paljon paremmin pun nojailua kuin 20 kV
voltin ohuet avojohdot. En tiedä miten nuo kestivät tämän kesän
myrskyt.
Joissakin maissa, ainakin jollain muinoisen Neuvostoliiton alueella ja
Norjassa on ollut käytösä kolmiokytkentä, jossa pääjännite on ollut
220 V ja yksivaihekuormat (220 V) on kytketty suoraan kahden vaiheen
väliin.
Ilmeisesti tästä järjestelmästä on ollut myös tähtiversio, sillä
ainakin putkiradioita on tullut vastaan, jossa verkkomuuntajassa oli
tavanomaisten 110 ja 220 V lisäksi 127 V jännitevaihtoehto, joka
vahvasti viittaa 127/220 V järjestelmään.
Paul Keinanen
Tuon lisäksi erinäisillä tähti-, kolmio- ja sakarakytkennöillä on
nykyisin paljon käyttöä tuottamaan vaihesiirrolla 6 ja 9 vaiheista
vaihtovirtaa, jolla voidaan ajaa 12 ja 18 pulssisia tasasuuntaajia.
Vaikka tavanomainen kuusipulssinen kolmivaihetasasuuntaaja yleensä
tuottaa kuorman kannalta riittävän vähän aaltoilevaa tasajännitettä,
se aiheuttaa verkon suuntaan aika ikäviä virtapiikkejä, joita
muuntajan generoimalla vaiheensiirrolla saadaan jaettua ympäri jaksoa
paljon tasaisemmin.
Tauno Voipio
Ähhh - sorry, siis tietysti keskijännitepuoli kolmioon ja
pienjännitepuoli tähteen ...
--
Tauno Voipio
Tomppa
Joo selventää kyllä. Kiitos valaistuksesta...
Tomppa
Eikös tuo ole vieläkin käytössä Norjassa.
"Laivasähköksikin" sitä lenee sanottu.
Pekka Peura
>
> Suomessa on käytössä TN-C-S järjestelmä
> http://en.wikipedia.org/wiki/Earthing_system jossa muuntajan
> tähtipisteestä tulee yhtein PEN johdin, joka jossain vaiheessa jaetaan
> nollaan N ja suojamaahan PE. Ennen vanhaan (nelijohtojärjestelmä) jako
> tehtiin vasta pistorasiassa (pistorasianollaus), mutta uusissa
> rakennuksissa (viisijohdinjärjestelmä, "ATK-sähkö") PEN johto jaetaan
> PE ja N johtimen sähköpääkeskuksessa ja lisäksi tämä piste pitää
> kytkeä omaan maadoituselektrodiin ja potentiaalitasaukseen
Nollauksen sai tehdä pistorasiassa, mutta yleensä se taidettiin tehdä
jakorasiassa, koska jos pistorasianollausta käytettiin ei pistorasioita
saanut ketjuttaa.
Onkohan tuo taloon tulevan syötön teko nelijohdinjärjestelmällä
myös menneisyyttä? Meillä Fortum vaihtoi ilmajohdon maakaapeliin ja AMKAn
tilalle tullut AMCMK on 4x35/16? (ennenhän tuo olisi tehty
3x35/16-kaapelilla)
Rolle
Kylla useimmat pienkiinteistöliittymät tehdään nelijohtimisina.
Tyypillinen omakotitalo sähköistetään 25 neliömillin alumiinikaapelilla
(AMCMK 3x25/16) nousussa. Tällöin talon pääsulakkeet ovat 25A ja
jakokaapin 80A varokekytkimen takana on kaksi kiinteistöä.
Oma lukunsa muodostavat sitten vanhemmat talot jonka mittauskeskukseen
ei voi laittaa alumiinilankaa, esim vanhemmat Arsa-keskukset jne.
Tällöin joudutaan kytkemään viimeinen pätka kiinteistöliitymästä 10 mm2
kuparikaapelilla joka sitten liitetään siirtoliittimillä alumiininousuun
(maakaapeli tai AMKA). Myös tässä tapauksessa sähkö tuodaan taloon
neljällä johtimella.
Vaikka nollajohdin tuodaan muuntajalta myös paikallinen maadoitus on
olosuhteista riippuen tuiki tärkeä. Paikallisella maadoituksella, eli
maahan kaivetulla kupariköydellä ja/tai maaelektrodeilla voi olla
yllättävän suuri vaikutus oikosulkuvirtaan.
Rolle Möller, mailätrollepistefi
PenaL
...snip
>
> Tietoni voivat olla hieman ikääntyneitä, asian opettelusta
> on runsaat 40 v. Tämän asian fysiikka ei ole tänä aikana
> muuttunut.
>
Heh!
Eivät juuri muutu perusteet. Noissa kolmessa viime vuosituhannelta
peräisin olevassa "raamatussa"
ko. asiat on selvitetty suurin piirtein samalla tavalla ja yhtä
perusteellisesti:
Graetz L.:Sähkö ja sen käyttö WSOY 1922 778s.
Paavola Martti: Sähkötekniikan oppikirja alempaa teknillistä opetusta ja
ominpäin opiskelua varten WSOY 1962 379s.
Sähkötekniikan käsikirja 1--3
Toim. Otso W. Pöyhönen
Tammi 1975--1979. 1918 s.
Skp K4
Ensimmäisen sain isoisältäni, toisen isältäni, kolmannen ostin itse.
Kaikki edelleen hyllyssä, en myy...;-)
MUistaakseni Strömbergin ( ABB:n ) TTT -opuksessakin oli hyvin juttua
näistä, ei vaan nyt ole tässä käsillä.
Nykyään kaikki lötytyy netistä, jos osaa etsiä.
-Pentti
Mika Iisakkila
> Nykyään kaikki lötytyy netistä, jos osaa etsiä.
Paitsi sähköasennus- ja rakennusmääräykset. Ne ovat maailman viimeiset
asiat, joita ei ole netissä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Juha Ruismäki
> > Nykyään kaikki lötytyy netistä, jos osaa etsiä.
>
> Paitsi sähköasennus- ja rakennusmääräykset. Ne ovat maailman viimeiset
> asiat, joita ei ole netissä.
Ylipäänsä lähes kaikki standardit puuttuvat, kun ne ovat jonkun
omistamaa tietoa josta halutaan laskuttaa. Kas kun kukaan
ei ole pistänyt torrenttia jakoon, pojat kertoi että vertaisverkoissa
liikkuu muutakin tekijänoikeuksilla suojattua matskua.
Juha
Kristian Ukkonen
> PenaL<pentti....@helsinki.fi> writes:
>> Nykyään kaikki lötytyy netistä, jos osaa etsiä.
>
> Paitsi sähköasennus- ja rakennusmääräykset. Ne ovat maailman viimeiset
> asiat, joita ei ole netissä.
Wellu Mäkinen
wrote:
> PenaL <pentti.leppa...@helsinki.fi> writes:
> > Nykyään kaikki lötytyy netistä, jos osaa etsiä.
>
> Paitsi sähköasennus- ja rakennusmääräykset. Ne ovat maailman viimeiset
> asiat, joita ei ole netissä.
Amen.
--
Wellu
Lu-lu
> PenaL < writes:
>> Nykyään kaikki lötytyy netistä, jos osaa etsiä.
> Paitsi sähköasennus- ja rakennusmääräykset.
> Ne ovat maailman viimeiset asiat, joita ei ole netissä.
no suomen
rakentamismääräyskokoelma on jo ... ollu muutaman vuoden
(onneksi)
mutta
mitään standardeja ei oo ilmaisjakelussa, mikä on kyllä nyky-
aikana aivan SIKAMAISTA (jos niitä kerran pitäisi noudattaa)